Kuva Näkyvyysanalyysi vaihtoehdosta VE1A. Analyysissä on esitetty suunnitellun loppusijoitusalueen teoreettinen näkyvyysalue.

Transkriptio

1 Kuva Näkyvyysanalyysi nykytilasta. Näkyvyysanalyysissa on esitetty nykyiset Ekokemin ja Kymenlaakson Jätteen jätteiden loppusijoitusalueiden teoreettiset näkyvyysalueet. Kuva Näkymä hankealueelle Keltakankaansuoralta nykytilassa. Näkyvyysanalyysissa on esitetty nykyiset Ekokemin ja Kymenlaakson Jätteen jätteiden loppusijoitusalueiden teoreettiset näkyvyysalueet. Sovitekuvassa värillisillä viivoilla on esitetty maisemaa rajaavan metsän taakse jäävät elementit: vihreällä värillä maanpinnan korkeus jätealueiden edustalla, pinkillä Ekokemin nykyisen jätealueen laki ja sinisellä Kymenlaakson Jätteen nykyisen jätealueen laki. Vaihtoehto VE1A ja sen vaikutukset Vaihtoehdossa VE1A jätteiden loppusijoitusalue nousee korkeuteen +85 m mpy ja laajenee nykyisestä lännen suuntaan sekä hieman idän suuntaan. Analyysi läjityksen teoreettisesta näkyvyysalueesta on esitetty kuvassa (Kuva 7-13). Näkyvyysanalyysissa ei ole huomioitu Kymenlaakson Jätteen aiheuttamia visuaalisia vaikutuksia. 136

2 Pääsääntöisesti uusi loppusijoitusalue ei näy hankealuetta ympäröivään maisemaan lukuun ottamatta hankealueen eteläpuolella olevaa Kymenlaakson Jätteen aluetta. Hankealuetta sivuavan Matarojantien varteen (Kuva 7-14) Pyörässuonmäen kohdalle, läjitysalue voi näkyä vähäisesti puuston lomasta. Sovitekuvan ottopaikasta 100 metriä pohjoiseen, näkymät hankealueelle tulevat olemaan esteettömiä, kun nykyinen tiehen rajautuva puusto poistetaan. Kaikissa vaihtoehdoissa Matarojantien varteen on suunniteltu maisemapenger suojavyöhykkeelle. Maisemapenger istutuksineen estää suorat näkymät Matarojantieltä läjitysalueelle. Suojavyöhykkeen toteuttamisesta on kerrottu tarkemmin kohdassa Maisemapenkereen rakentamisen myötä vaikutukset Matarojantien kulttuurihistorialliseen arvoon jäävät vähäisiksi tai merkityksettömiksi. Vaihtoehdon VE1A aiheuttamat välilliset vaikutukset maiseman kokemiseen aiheutuvat pääasiassa melusta. Hanke nostaa melutasoja itäpuolen lähimpien asuintalojen kohdalla noin 1-2 db (ks. kohta 8.2.5). Lisäksi alueen läheisyydessä olevien asuinkiinteistöjen kohdalla voi esiintyä hetkellisesti hajuvaikutuksia, hajujen leviäminen kasvaa kuitenkin hyvin vähän verrattuna nykytilaan (ks. kohta 8.3.5). Välillisten vaikutusten suuruus maiseman kokemiseen katsotaan merkityksettömäksi. Kokonaisuudessaan vaihtoehdon VE1A maisemavaikutusten suuruus on olematon tai pieni. Muutos näkyy vain vähäisesti ja vain välittömään lähiympäristöön eikä vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Hankealueen ja sen ympäristön käyttö tai kokemus alueesta ei muutu. 137

3 Kuva Näkyvyysanalyysi vaihtoehdosta VE1A. Analyysissä on esitetty suunnitellun loppusijoitusalueen teoreettinen näkyvyysalue. Kuva Näkymä hankealueelle Matarojantien ja Ekokaaren risteyksestä vaihtoehdossa VE1A. Sovitekuvassa värillisillä viivoilla on esitetty maisemaa rajaavan puuston taakse jäävät elementit: vihreällä värillä maanpinnan korkeus jätealueen edustalla ja pinkillä vaihtoehdon VE1A mukainen EKP:n jätealueen laki. 138

4 Vaihtoehto VE1B ja sen vaikutukset Vaihtoehdossa VE1B loppusijoitusalue on suunniteltu läntisiltä osiltaan vastaavasti kuin vaihtoehdossa VE1A. Idän suunnassa alue tulee laajenemaan vaihtoehtoa VE1A enemmän ja jätetäyttö tulee nousemaan korkeuteen +90 m mpy. Analyysi loppusijoitusalueen teoreettisesta näkyvyysalueesta on esitetty kuvassa (Kuva 7-15). Vaihtoehdossa VE1B laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat hankealueen eteläpuolella olevalle Kymenlaakson Jätteen alueelle. Hankealueen itäpuolelle, Sippolanjoen ja Summanjoen laaksojen valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle, kohdistuu näkyvyysanalyysin perusteella joitakin, vähäisiä näkyvyysalueita. Matarojantieltä haarautuvan Toikanpolun alkupäässä on joitakin pellon laitaan sijoittuvia pihapiirejä, mistä voinee olla mahdollista nähdä erittäin vähäisesti metsänreunan yläpuolelle nousevan loppusijoitusalueen lakea. Käytännössä jätealue ei nousse havaittavissa määrin puuston yläpuolelle (Kuva 7-16). Maisemavaikutukset Matarojantien ja Ekokaaren risteykseen tulevat olemaan vastaavia kuin vaihtoehdossa VE1A (Kuva 7-15). Suojavyöhykkeen toteuttamisesta on kerrottu tarkemmin kohdassa Muualle ympäristöön maisemavaikutukset ovat vähäisiä tai niitä ei synny ollenkaan vähäisen näkyvyyden ja pitkän etäisyyden vuoksi. Vaihtoehdossa VE1B välillisiä, maiseman kokemiseen kohdistuvia vaikutuksia tulee syntymään pääasiassa melusta ja tärinästä loppusijoitusalueen louhinnan aikana. Louhinnan jälkeen melu ja tärinävaikutukset vähenevät entisestä. Hajuvaikutukset tulevat olemaan vastaavia kuin vaihtoehdossa VE1A. Maisemavaikutukset yhdessä näiden välillisten vaikutusten kanssa vaihtoehdossa VE1B arvioidaan jäävän vähäisiksi. Välillisten vaikutusten katsotaan olevan sekä myönteisiä että kielteisiä. Kokonaisuudessaan vaihtoehdon VE1B aiheuttamat maisemavaikutukset ovat merkitykseltään vähäisiä. Muutos näkyy vain vähäisesti ja vain välittömään lähiympäristöön eikä vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Hankealueen ja sen ympäristön käyttö tai kokemus alueesta ei muutu. 139

5 Kuva Näkyvyysanalyysi vaihtoehdosta VE1B. Analyysissä on esitetty suunnitellun loppusijoitusalueen teoreettinen näkyvyysalue. Kuva Näkymä hankealueelle Matarojantieltä, Matarojan taloryhmän kohdalta, vaihtoehdossa VE1B. Sovitekuvassa värillisillä viivoilla on esitetty maisemaa rajaavan puuston taakse jäävät elementit: vihreällä värillä maanpinnan korkeus jätealueen edustalla ja pinkillä vaihtoehdon VE1B mukainen EKP:n jätealueen laki. 140

6 Kuva Näkymä hankealueelle Matarojantien ja Ekokaaren risteyksestä vaihtoehdossa VE1B. Sovitekuvassa värillisillä viivoilla on esitetty maisemaa rajaavan puuston taakse jäävät elementit: vihreällä värillä maanpinnan korkeus jätealueen edustalla ja pinkillä vaihtoehdon VE1B mukainen EKP:n jätealueen laki. Vaihtoehto VE2 ja sen vaikutukset Vaihtoehdossa VE2 loppusijoitusalue on suunniteltu nousevaksi kokonaisuudessaan korkeuteen +90 m mpy. Vaihtoehtoon VE1B verrattuna loppusijoitusalue laajenee samalla myös pohjoisen suuntaan. Analyysi loppusijoitusalueen teoreettisesta näkyvyysalueesta on esitetty kuvassa (Kuva 7-18). Vaihtoehdossa VE2 laajimmat näkyvyysalueet kohdistuvat hankealueen eteläpuolella olevalle Kymenlaakson Jätteen alueelle. Vaihtoehdon VE2 mukainen loppusijoitusalue voi vähäisissä määrin näkyä hankealueen lounaan puoleisille peltoaukeille Kymijokilaakson suunnassa (Kuva 7-18). Vähäisen näkyvyyden ja pitkän etäisyyden vuoksi, maiseman muutos arvioidaan vähäiseksi tai olemattomaksi. Suojavyöhykkeen toteuttamisesta on kerrottu tarkemmin kohdassa Maisemavaikutukset Matarojantien ja Ekokaaren risteykseen tulevat olemaan vastaavia kuin vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B (Kuva 7-20). Sippolanjoen ja Summanjoen maisema-alueen suuntaan voi vaihtoehdon VE2 mukainen loppusijoitusalue näkyä hieman laajemmalle alueelle kuin vaihtoehdon VE1B mukainen loppusijoitusalue. Näkyvyysanalyysin mukaan loppusijoitusalue voi näkyä paikoin peltojen laitamilta lännen suuntaan katseltaessa. Läjitysalueen korkeus on kuitenkin suhteellisen vähäinen eikä lakialue todennäköisesti nouse näkymissä juurikaan puiden latvoja korkeammalle. Vaihtoehdossa VE2 melusta ja tärinästä maiseman kokemiseen kohdistuvat välilliset vaikutukset tulevat olemaan vastaavia kuin vaihtoehdossa VE1B. Hajuvaikutukset tulevat vaihtoehdossa olemaan hieman suurempia kuin vaihtoehtojen VE1A ja VE1B aiheuttamat hajuvaikutukset. Maisemavaikutuksen suuruuden vaihtoehdossa VE2 yhdessä välillisten vaikutusten kanssa katsotaan olevan pieni. Kokonaisuudessaan vaihtoehdon VE2 aiheuttamat maisemavaikutukset tulevat olemaan merkitykseltään vähäisiä. Muutos näkyy vain vähäisesti ja pääosin vain välittömään lähiympäristöön eikä vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Hankealueen ja sen ympäristön käyttö tai kokemus alueesta ei muutu. 141

7 Kuva Näkyvyysanalyysi vaihtoehdosta VE2. Analyysissä on esitetty suunnitellun loppusijoitusalueen teoreettinen näkyvyysalue. 142

8 Kuva Näkymä hankealueelle Keltakankaansuoralta vaihtoehdossa VE2. Näkyvyysanalyysikartalla on esitetty vaihtoehdon VE0 (Ekokem ja Kymenlaakson Jäte) jätealueiden tulevan enimmäiskorkeuden mukainen teoreettinen näkyvyysalue sinisellä. Kartalla on esitetty vaihtoehdon VE2 mukaisen loppusijoitusalueen teoreettinen näkyvyysalue pinkillä. Sovitekuvassa värillisillä viivoilla on esitetty maisemaa rajaavan puuston taakse jäävät elementit: vihreällä värillä maanpinnan korkeus jätealueiden edustalla, pinkillä vaihtoehdon VE2 mukainen Ekokemin jätealueen laki ja sinisellä Kymenlaakson Jätteen jätealueen tulevan enimmäiskorkeuden mukainen laki (VE0). Kuva Näkymä hankealueelle Matarojantien ja Ekokaaren risteyksestä vaihtoehdossa VE2. Sovitekuvassa värillisillä viivoilla on esitetty maisemaa rajaavan puuston taakse jäävät elementit: vihreällä värillä maanpinnan korkeus jätealueen edustalla ja pinkillä vaihtoehdon VE2 mukainen Ekokemin jätealueen laki. Kuva Näkymä hankealueelle Matarojantieltä, Matarojan taloryhmän kohdalta, vaihtoehdossa VE2. Sovitekuvassa värillisillä viivoilla on esitetty maisemaa rajaavan puuston taakse jäävät elementit: vihreällä värillä maanpinnan korkeus jätealueen edustalla ja pinkillä vaihtoehdon VE2 mukainen Ekokemin jätealueen laki vaihtoehto ja sen vaikutukset Jo luvitetussa vaihtoehdossa VE0 Ekokemin loppusijoitusalue tulee nousemaan korkeuteen +85 m mpy, Kymenlaakson Jätteen jätteiden loppusijoitusalue tulee vastaavasti nousemaan tasolle +86 m mpy. Analyysi loppusijoitusalueiden teoreettisesta näkyvyysalueesta on esitetty kuvassa (Kuva 7-22). Ekokemin luvitetun jätteen loppusijoitustoiminnan maisemavaikutukset ovat nykytilan kaltaisia ja suuruudeltaan pieniä. Vaikutukset kohdistuvat ainoastaan hankealueen vä- 143

9 littömään lähiympäristöön ja ovat luonteeltaan myönteisiä, kun alueet maisemoidaan loppusijoitustoiminnan päättyessä. Sovitekuvasta (Kuva 7-23) Keltakankaansuoralta voi huomata että Keltakankaan jätteen loppusijoitusalue ei näy maisemassa vaihtoehdossa VE0. Kymenlaakson Jätteen alue on havaittavissa hakkuuaukean takaa hieman puuston yläpuolelle kohoavana kumpareena. Kuva Näkyvyysanalyysi vaihtoehdosta VE0. Analyysissä on esitetty Ekokemin ja Kymenlaakson Jätteen nykyisten jätealueiden tulevan enimmäiskorkeuden mukainen teoreettinen näkyvyysalue sinisellä. 144

10 Kuva Näkymä hankealueelle Keltakankaansuoralta vaihtoehdossa VE0. Näkyvyysanalyysikartalla on esitetty vaihtoehdon VE0 (Ekokem ja Kymenlaakson Jäte) jätealueiden tulevan enimmäiskorkeuden mukainen teoreettinen näkyvyysalue sinisellä. Sovitekuvassa värillisillä viivoilla on esitetty maisemaa rajaavan puuston taakse jäävät elementit: vihreällä värillä maanpinnan korkeus jätealueen edustalla, pinkillä vaihtoehdon VE0 mukainen EKP:n jätealueen laki ja sinisellä Kymenlaakson Jätteen jätealueen tulevan enimmäiskorkeuden mukainen laki Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Kohteen herkkyys maisemaan kohdistuville vaikutuksille on arvioitu osin vähäiseksi ja osin kohtalaiseksi. Kaikissa vaihtoehdoissa loppusijoitusalueet näkyvät vain vähäisesti hankealueen ympäristöön. Eri vaihtoehdoilla on samansuuruinen vaikutus maisemaan. Maiseman muutos näkyy vain välittömään lähiympäristöön eikä vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksia heikentävästi. Jätteen loppusijoitustoiminnan ollessa käynnissä vaikutus maisemaan on pieni ja kielteinen, mutta loppusijoitustoiminnan loputtua ja maisemoinnin toteuduttua maisemavaikutuksen suuruus voidaan katsoa pieneksi ja myönteiseksi. Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vaikutusalueen herkkyys Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Kohtalainen Suuri Kohtalainen VE1A, VE1B, VE2, VE0 VE1A, VE1B, VE2, VE0* Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Suuri Suuri *) Sippolanjoen ja Summanjoen laaksojen valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen länsiosa sekä Matarojantien (historiallinen tie) Haitallisten vaikutusten lievittäminen Puuston säilyttäminen hankealueen ympäristössä etenkin maaston korkeimmilla kohdilla ja teiden varsilla estää jätealueen näkymistä herkkiin kohteisiin. Vaihtoehdoissa VE1 VE2 vaikutuksia maisemaan voi lieventää ympäristöön sopivalla metsityksellä ja istutuksilla suojavyöhykkeellä varsinkin Matraojantien varrella. Lisäksi jätteen loppusijoitusalueiden vaiheittainen maisemointi lieventää maisemavaikutuksia. Kuvassa (Kuva 7-24) on esitetty poikkileikkaus Matarojantien varteen suunnitellusta maisemavallista. Maisemavalli estää jätteen loppusijoitusalueen näkymistä Matarojantielle. Vaihtoehtoisesti suojavyöhykkeellä voidaan ylläpitää tiheää puustoa näkymien estämiseksi. 145

11 Kuva Poikkileikkaus Matarojantien varteen suunnitellusta maisemavallista Arvioinnin epävarmuustekijät Maisemavaikutusten arvioinnin epävarmuudet liittyvät hankkeen pitkään aikajänteeseen, jonka vuoksi maisema muuttuu sekä hankealueella että sen ulkopuolella. Kaikki hankealueella tai sen lähiympäristössä suoritettavat toimenpiteet (mm. rakentaminen, metsätaloustoimet) vaikuttavat osaltaan alueen yleiseen maisemakuvaan ja ihmisten kokemuksiin alueen luonteesta. Esimerkiksi puuston poistuminen sitä uudistettaessa tai myrskytuhojen myötä voi avata uusia näkymiä hankealueen suuntaan. 146

12 8. IHMISTEN ELINOLOT 8.1 Liikenne Vaikutuksen alkuperä Hankevaihtoehtojen rakentamisen aikainen liikenne koostuu alueelle tuotavien ja poiskuljetettavien maa-ainesten sekä rakenteissa mahdollisesti hyötykäytettävien jätteiden kuljetuksista. Toiminnan aikana liikennevaikutukset syntyvät teollisuusjätekeskukseen tulevista ja sieltä muualle toimitettavista kuljetuksista sekä työmatkaliikenteestä. Vaikutus on liikennemäärien muutos verrattuna nykytilanteeseen. Teollisuusjätekeskukseen vastaanotetaan autokuljetuksina materiaaleja vaihtoehdossa VE t/a, vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B korkeintaan t/a ja vaihtoehdossa VE2 korkeintaan t/a. Noin % vastaanotettavista materiaaleista käsitellään alueella ja toimitetaan käsittelyn jälkeen hyötykäyttöön. Teollisuusjätekeskuksen laajentamisen yhteydessä liikennemäärät hankealueelle kasvavat, mikä aiheuttaa vaikutuksia läheiselle tieverkostolle Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankealueen liikennemäärät on arvioitu vastaanotettavien ja muualle hyötykäyttöön toimitettavien materiaalien määrien perusteella. Lähtötietoina on käytetty Liikenneviraston liikennemääräkarttojen liikennemäärätietoja. Lisäksi arviointiselostukseen on koottu tiedot hankealueen vaikutuspiirissä olevien teiden liikenteen rakenteesta ja liikennemääristä. Arvioinnissa on selvitetty hankkeen aiheuttamat liikennemäärät, liikenteen rakenne sekä kohdistuminen eri tieosuuksille. Tätä on arvioitu suhteessa teiden nykyiseen liikenteeseen. Lisäksi on tarkasteltu vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, jalankulkuun ja pyöräilyyn sekä virkistysreitteihin Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Vaikutuskohteen herkkyystaso vaikutuksille määräytyy liikenneverkon ominaisuuksien ja ympäröivän maankäytön mukaan. Herkkyystasoon vaikuttavat esimerkiksi teollisuuden, liikenteen ja asutuksen määrä kyseisellä alueella. Myös alueen ja asutuksen luonne, kuten loma-asutus tai koulujen läheisyys, vaikuttaa herkkyystasoon. Herkkyystason pääasialliset kriteerit on esitetty taulukossa (Taulukko 8-1). Taulukko 8-1. Liikenne, vaikutusalueen herkkyystason määrittäminen. Vähäinen Kohtalainen Suuri Paljon raskasta liikennettä synnyttävää toimintaa, suuret liikennemäärät. Ei herkkiä häiriintyviä kohteita, kuten kouluja, päiväkoteja Vähän raskasta liikennettä synnyttävää toimintaa, kohtalaiset liikennemäärät. Jonkin verran häiriintyviä kohteita, kuten kouluja, päi- Ei raskasta liikennettä synnyttävää toimintaa, nykyiset liikennemäärät vähäisiä. Runsaasti herkkiä häiriintyviä kohteita, kuten kouluja, ja loma-asuntoja. väkoteja ja loma-asuntoja. päiväkoteja ja loma- Alueen tieverkko on suunniteltu Alueen tieverkko toimiva, asuntoja. suurelle liikennemää- rälle. mutta ajoittain ruuhkaa. Alueen tieverkko ei ole suunniteltu raskaalle liikenteelle tai on ruuhkainen Hankkeen liikennevaikutusten suuruusluokka määräytyy liikenneverkolle kohdistuvan lisäliikenteen haitallisten vaikutusten perusteella. Hankkeen eri vaihtoehtojen toteuttamisesta aiheutuvia liikennemääriä on arvioitu suhteessa tieverkon nykyisiin ja ennustettuihin liikennemääriin. Tässä arviossa käytetyt liikennevaikutusten suuruusluokan arvioinnin kriteerit on esitetty taulukossa (Taulukko 8-2). 147

13 Taulukko 8-2. Liikennevaikutusten suuruuden määrittäminen. Pieni Keskisuuri Suuri Vaikutuksen kesto on lyhytaikainen. Vaikutuksen kesto on pitkä- Liikennemäärien aikainen. Liikennemäärien muutos on vähäistä ja aiheuttaa vain vähäisessä määrin tai ei lainkaan haitalli- muutos on kohtalaista ja heikentää/parantaa lähialueilla liikenteen sujuvuutta, sia/positiivisia vaikutuksia liikenneturvallisuutta ja jalankulun liikenneturvallisuuteen, liikenteen ja pyöräilyn olo- sujuvuuteen ja jalankulun suhteita ja pyöräilyn olosuhsuhteitateisiin. Pieni Keskisuuri Suuri Nykytilan kuvaus Vaikutuksen kesto on pysyvä. Liikennemäärien muutos on suurta ja vähentää/parantaa merkittävästi laajalla alueella liikenteen sujuvuutta sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita ja liikenneturvallisuutta. Teollisuusjätekeskukselle kuljetaan Kotka-Kouvola valtatieltä (Vt 15) Matarojantielle (maantie Sippola-Alaportti 371) ja edelleen Ekokaarta pitkin Ekoväylälle. Samaa reittiä kuljetaan myös Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskukseen. Tiet ovat asfaltoituja. Kuva 8-1. Liikennemäärät ja liikennereitit. Sinisellä on esitetty teollisuusjätekeskuksen liikennereitit nykyisin sekä hankevaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2. Liikennemäärät vuonna 2013 on esitetty yksikössä ajoneuvoa/vuorokausi. Suluissa on esitetty raskaan liikenteen määrät. Punaisella viivalla on esitetty hankealueen rajaus vaihtoehdossa VE2. Kotka-Kouvola valtatie (Vt 15) Kotka-Kouvola valtatien (Vt 15) liikennemäärä Keltakankaan risteyksen pohjoispuolella oli vuonna ajoneuvoa vuorokaudessa ja eteläpuolella ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen määrät olivat vastaavasti vuonna 2013 risteyksen pohjoispuolella 818 ajoneuvoa vuorokaudessa ja eteläpuolella 829 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemääräkarttojen mukaan Matarojantiellä (mt 371) liikennemäärä oli vuonna ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen määrä vuonna ajoneuvoa vuorokaudessa. Matarojantien liikennelaskuri sijaitsee kuitenkin Matarojantiellä vasta kauempa- 148

14 na Ekokaaren risteyksen jälkeen, jolloin liikennemääriin ei ole laskettu kyseisen alueen liikennettä. Nykyiselläänkin raskaan liikenteen määrä Matarojantien alussa on alueella olevista yrityksistä saatujen tietojen mukaan moninkertainen liikenneviraston laskemaan määrään verrattuna. Valtatien 15 Keltakankaan liittymä kuuluu henkilövahinkoihin johtaneella liikenneonnettomuustiheydellä mitaten vilkkaiden pääteiden liittymien osalta turvattomimpaan viidennekseen. Vuosina Keltakankaan liittymän alueella tapahtui 11 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta, joissa loukkaantui 3 henkilöä. Raskas liikenne heikentää liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta sekä valtatien 15 liittymässä että maantiellä. ELY-keskuksella on meneillään hanke valtatien 15 parantamiseksi välillä Rantahaka-Kouvola, ja osana hankkeeseen kuuluu Keltakankaan liittymän parantaminen. Parantamistoimenpiteisiin kuuluu muun muassa eritasoliittymän rakentaminen, erillisen kevyen liikenteen väylän toteuttaminen sekä valaistuksen uudistaminen. Liittymä ei kuitenkaan toistaiseksi sisälly ELYkeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille , sillä varoja liittymän parantamiseen ei tällä hetkellä ole. (Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 2011) Hyötyvirta alueen liikennemäärät Kouvolan teollisuusjätekeskuksen liikennemäärä oli vuonna raskaan liikenteen ajoneuvoa vuodessa eli tiestölle kohdistuva kuormitus on noin 17 ajoneuvoa vuorokaudessa. Henkilöauto- ja työmatkaliikennettä Ekokemilla on vain vähän. Kun alueella ei ole aktiivista käsittelytoimintaa, on työmatkaliikenne 2 3 työntekijää/työpäivä ja aktiivisen käsittelyjakson aikana työmatkaliikenne on n. 10 työntekijää/työpäivä. Kouvolan teollisuusjätekeskuksen vastaanotto on avoinna arkisin (maanantai-perjantai) kello 7 16, eli liikennöintiä on pääosin arkisin päiväaikaan. Sopimuksen mukaan kuormia voi tulla alueelle myös aukioloaikojen ulkopuolella. Näiden kuljetusten osuus on kuitenkin vähäinen teollisuusjätekeskuksen kokonaisliikennemäärästä. Jätteitä vastaanotetaan teollisuusjätekeskukseen ympäri vuoden. Esimerkiksi pilaantuneiden maiden kuljetukset ajoittuvat pääosin sulan maan kaudelle, jolloin ns. piikit kuljetusten määrissä ovat mahdollisia. Kouvolan Hyötyvirta-alueella on myös muita toimijoita, joilla on raskasta liikennettä. Hyötyvirta alueen muiden toimijoiden liikennemäärä on ympäristölupapäätösten mukaisesti yhteensä noin 250 raskasta ajoneuvoa vuodessa. Näiden toimijoiden raskas liikenne kuormittaa tietä yhteensä noin viidellä raskaan liikenteen ajoneuvolla vuorokaudessa. Lisäksi alueella on useita muita pienempiä toimijoita, joilla on sekä henkilöautoliikennettä että raskasta liikennettä. Vähäinen Valtatiellä 15 on jo nykyisin paljon raskasta liikennettä synnyttävää toimintaa. Alueella ei ole häiriintyviä kohteita, asutusta on valtatien 15 tuntumassa. Alueen tieverkko on suunniteltu suurelle liikennemäärälle Liikennevaikutukset Hankevaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2 tehdään rakentamisen aikana maarakennustöitä, vaihtoehdossa VE2 hankealueen laajuus on suurin. Rakentamisen aikainen liikenne ei merkittävästi lisää raskaan liikenteen määrää. Esimerkiksi vuonna 2012 rakennettiin kaatopaikkaa, mikä vaikutti raskaan liikenteen määrään noin 500 raskaan liikenteen ajoneuvolla vuodessa. Tämä tarkoittaa noin 8 ajoneuvoa vuorokaudessa, kun rakentaminen tapahtuu kesäkuukausina. Lisäksi rakentaminen tapahtuu vaiheittain, eli koko laajennusaluetta ei rakenneta kerralla. Näin rakentamisen aikaiset vaikutukset jakaantuvat pidemmälle aikavälille ollen kerralla vähäisemmät. Vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B jätettä vastaanotetaan enintään tonnia vuodessa ja vaihtoehdossa VE2 enintään tonnia vuodessa. Jätteet kuljetetaan autoilla, joiden kuljetuskapasiteetti on noin 40 tonnia/ajoneuvo. Jätteiden kuljetuksesta aiheutuva yhden suuntainen raskaan liikenteen määrä on siis vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B ajoneuvoa vuodessa ja vaihtoehdossa VE ajoneuvoa vuodessa. Teollisuusjätekeskuksen 149

15 ulkopuolelle hyötykäyttöön toimitetaan vuosittain vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B enintään tonnia ja vaihtoehdossa VE2 enintään t/a. Hankkeesta aiheutuva liikennemäärän lisäys on vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B ja vaihtoehdossa VE raskaan liikenteen ajoneuvoa vuodessa. Liikennemäärä vuorokaudessa saadaan jakamalla määrä vuoden työpäivien määrällä eli 250 päivällä. Näin ollen hankkeen aiheuttama liikennemäärän lisäys on vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B 21 ja vaihtoehdossa VE2 31 raskaan liikenteen ajoneuvoa vuorokaudessa. Edestakaisen raskaan liikenteen lisäys on vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B siis 42 ja vaihtoehdossa VE2 62 raskaan liikenteen ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen lisäys nykytilanteeseen verrattuna on valtatiellä 15 Matarojantien risteyksen pohjoispuolella 5,1 % vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B ja 7,6 % vaihtoehdossa VE2. Matarojantien eteläpuolella raskaan liikenteen lisäys on puolestaan 5,1 % vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B ja 7,5 % vaihtoehdossa VE2. Matarojantiellä raskaan liikenteen lisäystä ei voida varmasti arvioida, sillä raskaan liikenteen määrää Matarojantien alussa ei ole tarkasti tiedossa. Liikennemäärän lisääntymisen arviot on tehty käyttäen hankevaihtoehtojen vastaanotettavien jätteiden maksimimääriä. Todellisuudessa vaikutukset ovat todennäköisesti pienemmät, kun liikennemäärän lisäys on arviota vähäisempi. Muualle hyötykäyttöön toimitettavat jätteet lisäävät raskaan liikenteen määriä vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B enimmillään 19 raskaan liikenteen ajoneuvolla vuorokaudessa ja vaihtoehdossa VE2 enimmillään 25 raskaan liikenteen ajoneuvolla vuorokaudessa. Meno-paluukuljetusten määrät ovat vastaavasti vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B 38 ajoneuvoa vuorokaudessa ja vaihtoehdossa VE2 50 ajoneuvoa vuorokaudessa. Näissä kuljetuksissa kuitenkin hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan vastaanotettavien jätteiden paluukuljetuksia. Kaikissa hankevaihtoehdoissa liikennemäärän lisäys on maltillinen ottaen huomioon valtatien 15 liikenteen määrän. Lisäksi alueella on vain vähän asutusta, joka on sijoittunut aivan Kotka-Kouvola valtatien (Vt 15) varteen. Näin ollen asutus on jo vilkkaasti liikennöidyn tien tuntumassa, jolloin käsiteltävä hanke ei tilanteeseen juurikaan vaikuta. Tällä hetkellä liikenneturvallisuus jalankulkijoille, kevyelle liikenteelle sekä autoilijoille on Keltakankaan liittymän alueella huono. Liittymän parantaminen tulevaisuudessa tulee lisäämään sekä liikenteen sujuvuutta että turvallisuutta. Vaihtoehdoissa VE1A ja VE1B liikennemäärien muutos on keskisuuri, kun huomioidaan vuosittain vastaanotettavien ja hyötykäyttöön toimitettavien jätteiden enimmäismäärät. Rakentamisaikaiset vaikutukset ovat lyhytaikaisia. Vaihtoehdossa VE2 liikennemäärän muutos on hieman vaihtoehtoja VE1A ja VE1B suurempi, mutta aiheuttaa kuitenkin keskisuuria vaikutuksia vaihtoehto ja sen vaikutukset Vaihtoehdossa VE0 toimintaa jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti. Vaikutuksia liikenteeseen ei ole Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Alueen herkkyystaso on vähäinen. Alueella ei ole herkkiä kohteita, kuten päiväkoteja tai kouluja. Liikennemäärät ovat jo nykyisin valtatiellä 15 suuria ja alueella on raskasta liikennettä aiheuttavaa toimintaa. Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset ovat kaikissa hankevaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2 keskisuuria ja negatiivisia. Merkittävyydeltään vaikutukset ovat kaikissa hankevaihtoehdoissa vähäisiä. Vaihtoehdossa VE0 vaikutuksia ei aiheudu. 150

16 Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vaikutusalueen herkkyys Vähäinen Kohtalainen VE1A, VE1B, VE2 Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Vähäinen VE0 Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Suuri Suuri Haitallisten vaikutusten lievittäminen Nykyisin liikenneturvallisuus jalankulkijoille, kevyelle liikenteelle sekä autoilijoille on Keltakankaan liittymän alueella huono. Liittymän parantaminen tulevaisuudessa tulee lisäämään sekä liikenteen sujuvuutta että turvallisuutta Arvioinnin epävarmuustekijät Liikennemääräarvioihin sekä -ennusteisiin liittyy epävarmuuksia, mutta näiden ei arvioida vaikuttavan johtopäätöksiin. Suurin epävarmuus liittyy hankealueelle kohdistuvan liikenteen määrään, joka on kuitenkin huomioitu arvioinnissa maksimimääränä. Lisäksi kuormakoot voivat olla suurempia tai pienempiä kuin arvioinnissa on käytetyt, jolloin kuormien määrä on arvioitua vähäisempi tai suurempi. 8.2 Melu ja tärinä Vaikutuksen alkuperä Hankkeessa syntyy rakentamisaikana kiviaineksen louhinnasta ja murskauksesta, louheen ja murskeen kuljetuksista sekä kenttien rakentamisessa käytettävistä maarakennustyökoneista. Toiminnan aikana meluvaikutuksia syntyy meluvaikutuksia maa-ainesten kuljetuksista ja sijoittamisesta alueelle sekä jätteiden käsittelyssä käytettävistä laitteista, työkoneista ja jätteiden kuljetuksesta sekä loppusijoituksesta alueelle. Kiviaineksen ottotoimintaan kuuluu pintamaiden poisto, kiviaineksen louhinta (poraamalla ja räjäyttämällä), louheen käsittely (mahdollinen rikotus, kuormaus, jalostus murskaus, seulonta) ja kiviainestuotteiden välivarastointi. Merkittävimpiä melulähteitä ovat louhinnassa käytettävä poravaunu, kiviaineksen murskauslaitos sekä suurten lohkareiden pilkkomisessa käytettävä rikotusvasara. Näiden lisäksi melua aiheutuu käytettävistä työkoneista (kaivinkoneet, pyöräkuormaajat jne.) sekä kuljetuksissa käytettävistä kuormaautoista. Näiden osuus kiviaineksen ottamisen melusta on kuitenkin pienempi. Louhe- ja murskekasat sekä louhintarintaus rajoittavat usein murskauslaitoksen melun leviämistä ympäristöön. Poravaunun melu sitä vastoin leviää usein esteettömämmin ympäristöön, sillä poraus tapahtuu kallion päältä eikä melulähteen ympäristössä ole usein melun leviämistä rajoittavia esteitä. Jätteiden kierrätyksessä melua aiheutuu kierrätettävän materiaalin kuljetuksista ja käsittelystä alueella. Jätteitä mm. murskataan, seulotaan ja kuivataan sekä stabiloidaan. Jätteen murskauksessa käytettävä murskain on useimmiten huomattavasti pienempi ja murskattavasta materiaalista johtuen melua aiheutuu vähemmän kuin kiviaineksen murskauksessa. Jätteiden kuljetuksissa ja materiaalien ja tuotteiden siirroissa ja läjityksessä käytettävät työkoneet ovat vastaavia kuin muussakin maarakentamisessa (pyöräkuormaa- 151

17 jat, kaivinkoneet, puskutraktorit ym.) Työkoneiden ja kuljetusten sijoittuminen vaihtelee vastaanoton edetessä. Jätteiden loppusijoituksen melu ei tyypillisesti ole erityisen häiritsevää, mutta kuorma-autojen peruutuksen varoitussummerin ääni on joskus koettu häiritseväksi. Vaikka peruutussummerin aiheuttama äänitaso ympäristössä ei ole erityisen voimakas, saattaa varoitusääni erottua muusta taustaäänestä sen erityisen luonteen vuoksi ja se saatetaan siten kokea häiritseväksi Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Lähtötietoina on käytetty hankevastaavan suunnitelmia sekä vastaavissa kohteissa tehtyjä mittauksia (työkoneiden äänitehotasot). Jätteiden käsittelyn (mm. kuonan ja metallijätteen seulonta sekä yhdyskuntajätteen paalaus) aiheuttamaa melua mitattiin Ekokem- Palvelu Oy:n Hausjärven teollisuusjätekeskuksessa, jossa tehdään vastaavaa toimintaa kuin mitä Kouvolan teollisuusjätekeskukseen on suunniteltu. Myös muiden toimintojen melupäästöjen osalta pääasiallisena lähteenä ovat olleet Hausjärven teollisuusjätekeskuksessa aiemmin tehdyt mittaukset. Meluvaikutuksia hankealueen ympäristössä arvioitiin melumallinnuksen avulla. Ekokem- Palvelu Oy:n Keltakankaan alueen nykyisten toimintojen ja hankkeen suunniteltujen toimintojen melutasot mallinnettiin käyttäen SoundPlan 7.3 -melumallinnusohjelmaa ja siihen sisältyviä pohjoismaisia yleistä melulaskentamallia (General Prediction Method) ja tieliikenteen melulaskentamallia. Mallinnus huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. rakennukset, maastonmuodot, heijastukset ja äänen vaimenemiset sekä melulähteiden käyntiajat ja suuntaavuudet. Mallinnukset on laadittu siten, että kaikki suunnitellut toiminnot ovat käynnissä yhtä aikaa. Tällainen tilanne ei välttämättä toteudu kovin usein, jos koskaan. Mallinnustuloksia verrattiin melun raja- ja ohjearvoihin sekä tietoihin alueen nykyisestä melutilanteesta ja maankäytöstä. Vertailun perusteella arvioitiin meluvaikutusten suuruutta hankkeen eri vaihtoehdoissa ja eri vaiheissa Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Tässä vaikutusarviossa on otettu lähtökohdaksi, että vaikutuskohteen herkkyystaso meluvaikutuksille määräytyy taustamelutason ja alueen käytön mukaan. Taustamelutasoon vaikuttavat alueen muiden toimintojen, liikenteen ja asutuksen määrä kyseisellä alueella. Myös alueen ja asutuksen luonne vaikuttavat herkkyystasoon, esimerkiksi loma-asutus, turismiin liittyvät toiminnat tai koulut ovat herkkiä meluvaikutuksille. Melulle asetettuja ohjearvoja on hyödynnetty myös herkkyystason kriteerien määrittämisessä ottamalla esimerkiksi herkät kohteet mukaan kriteeristöön, koska niille on määritelty ohjearvot. Tässä vaikutusarviossa käytetyt herkkyystason pääasialliset kriteerit on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 8-3). 152

18 Taulukko 8-3. Melu, vaikutuskohteen herkkyystason arvioinnissa käytetyt kriteerit tässä vaikutusarviossa. Vähäinen Kohtalainen Suuri Alueella on paljon melua synnyttävää toimintaa (esim. teollisuutta) tai alue on muutoin esimerkiksi liikennemelun vaikutusalueella nykyisin, melutaso ylittää ohjearvon. Alueella ei ole melulle herkkiä kohteita kuten asutusta, loma-asuntoja, kouluja tai päiväkoteja tai luonnonsuojelualueita eikä alue ole virkistyskäytössä. Alueella on jonkin verran melua synnyttävää toimintaa tai alue on muutoin melun vaikutusalueella. Alueella on jonkin verran asutusta, mutta ei melulle erityisen herkkiä kohteita kuten kouluja ja päiväkoteja eikä aluetta käytetä virkistäytymiseen. Alueella on vain vähän verran melua synnyttävää toimintaa eikä alue ole muualta tulevan melun vaikutusalueella. Alueella on paljon asutusta tai loma-asuntoja sekä melulle erityisen herkkiä kohteita kuten kouluja, ja päiväkoteja tai aluetta käytetään virkistäytymiseen. Meluvaikutusten suuruutta on arvioitu vertaamalla melutasoja valtioneuvoston päätöksen VNp 993/92 mukaisiin ohjearvoihin. Ohjearvot on tarkoitettu pitkään kestävän melun vaikutusten arviointiin. Esimerkkejä ympäristön melutasoista ovat: nuoren ihmisen kuulokynnys 0 db, rannekellon tikitys 20 db, kuiskaus 40 db, puhe 1 m etäisyydellä 60 db, vilkasliikenteinen katu 70 db. Taulukko 8-4. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot. ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet 4), leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä Yöllä klo 7-22 klo ) 2) 55 db 50dB 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1)Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2)Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3)Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja 153

19 Jos melu on luonteeltaan iskumaista (impulssimaista), tai kapeakaistaista (ujeltavaa, vinkuvaa tms.) melutasoihin lisätään korjaus +5 db ennen vertaamista ohjearvoihin. Tässä hankkeessa aiheutuvan melun ei ole arvioitu olevan impulssimaista tai kapeakaistaista. Tässä hankkeessa meluvaikutusten suuruusluokan arvioinnissa käytetyt arviointikriteerit on koottu oheiseen taulukkoon (Taulukko 8-5). Vaikutusten suuruusluokan arvioinnissa on huomioitu melun voimakkuus ja leviäminen häiriintyviin kohteisiin, sekä melua aiheuttavan toiminnan ajallinen kesto. Taulukko 8-5. Meluvaikutusten suurusluokan arvioinnissa käytetyt kriteerit tässä vaikutusarviossa. Pieni Keskisuuri Suuri Hanke voi vähentää hieman alueen nykyistä melutasoa. Hankkeen aiheuttama muutos melutasossa on pieni tai meluvaikutukset lyhytaikaisia. Hanke ei aiheuta melutason ohjearvojen ylittymistä. Hanke voi vähentää alueen nykyistä melutasoa jonkun verran. Hankkeen aiheuttama muutos melutasossa on keskisuuri eikä hanke aiheuta melutason ohje- tai raja-arvojen ylittymistä tai hankkeen aiheuttama muutos melutasossa on pieni, mutta hanke saattaa aiheuttaa melutason ohjearvojen ylittymisen lievästi. Meluvaikutus keskipitkä (kuukausia). Pieni Keskisuuri Suuri Toiminta voi vähentää selvästi alueen melutasoa. Myönteinen muutos on suuri tai muutoksen johdosta melutaso laskee alle ohjearvon. Hankkeen aiheuttama muutos melutasossa on suuri. Hanke aiheuttaa melutason ohje- tai raja-arvojen ylittymisen. Vaikutusten kesto on laitoksen elinkaareen mittainen Nykytilan kuvaus Hyötyvirta-alueella on useita melua aiheuttavia toimintoja. Teollisuusjätekeskuksen toiminnoista liikenne, työkoneet sekä jätteenkäsittely aiheuttavat melua. Toiminnan melutaso vastaa tavanomaisen maanrakennustyömaan melutasoa. Minkään melulähteen vaikutus ei ole jatkuvaa ja rajoittuu pääasiassa päivittäiseen toiminta-aikaan (klo 7-16). Hyötyvirran alueella on tehty melumittauksia APL Systems Oy:n toimesta välisenä aikana. Mittaukset on suoritettu jatkuvatoimisina pitkäaikaismittauksina ja niiden avulla oli tavoitteena arvioida tieliikennemelun tasoja Hyötyvirta-alueen ympäristössä. Mittauspisteiden sijainti on esitetty kuvassa (Kuva 8-2). 154

20 Kuva 8-2. Melumittausten mittauspisteiden sijainti (APL Systems Oy, 2012) Mittaustulosten perusteella arvioitu VT15 tieliikennemelun osalta, että tieliikenne aiheuttaa muuta melua korkeampia arvoja mittauspisteissä MP2, MP4, MP7 ja MP8. Tulosten perusteella on arvioitu, ettei tieliikenne ole merkittävä melun lähde Hyötyvirran teollisuusalueella. (APL Systems Oy, 2012) Mittauspisteissä MP5 ja MP6 Huovilantiellä melutasot pysyivät koko mittausjakson ajan alle 40 db(a). Tieliikennemelulla tai muilla alueen melulähteillä (mm. kiviainestoiminta ja jätteiden käsittely) ei arvioida olevan nykytilanteessa vaikutusta näiden pisteiden läheisiin asumuksiin. Mittauspisteet MP1, MP5 ja MP6 antavat raportin mukaan hyvän kuvan Hyötyvirran alueen taustamelutasoista. Melutasot näissä pisteissä ovat alhaisia. Lisäksi on arvioitu Hyötyvirta-alueella syntyvän melun leviämisen pohjois- ja itäsuuntaan olevan nykytilanteessa vaimeaa. (APL Systems Oy, 2012) Mittauspisteessä MP3, joka sijaitsee lähimpänä teollisuusjätekeskusta, päiväaikainen keskiäänitaso oli mittauksissa 53 db(a). Äänitason suuruus riippuu pisteessä oleellisesti alueelle saapuvista ajoneuvotyypeistä sekä niiden päivittäisestä määrästä. (APL Systems Oy, 2012) 155

21 Tehdyn mallinnuksen mukaan Ekokem-Palvelu Oy:n nykyisistä toiminnoista aiheutuva melu leviää pohjoisen, idän ja lännen suuntaan. Idän suunnassa olevien lähimpien asuintalojen kohdalla nykyisestä toiminnasta aiheutuva melutaso on mallinnuksen mukaan noin L Aeq db. Muilla suunnilla lähimpien asuintalojen kohdalla melutaso on tätä alhaisempi. Kuva 8-3. Ekokemin nykytilan mukaiset meluvyöhykkeet L Aeg7-22. Kohtalainen Hankealueen ympäristö on pääosin muussa kuin asuinkäytössä. Lähimmät asuintalot sijaitsevat alueen itäpuolella noin 500 metrin etäisyydellä laajimman vaihtoehdon rajauksesta alueella, missä muu taustamelu on vähäistä. Hyötyvirta-alueelta aiheutuu nykyiselläänkin jonkun verran melua ko. alueelle. 156

22 8.2.5 Melu- ja tärinävaikutukset Vaihtoehto VE1A Hankevaihtoehdossa VE1A hankkeen toiminnot nostavat melutasoja hieman hankealueen itä-, länsi- ja eteläpuolella. Hankealueen länsi- ja eteläpuolella ei kuitenkaan ole asutusta tai muita meluvaikutuksille herkkiä kohteita melun vaikutusalueella. Nykyisen jätetäyttöalueen kohoaminen suunniteltuun täyttökorkeuteen rajoittaa melun leviämistä pohjoisen suuntaan. Hanke nostaa melutasoja itäpuolen lähimpien asuintalojen kohdalla noin 1-2 db. Vaikka Hyötyvirta-alueelta aiheutuva melu voimistuukin hieman Matarojantien ja vt15 risteyksessä olevien asuintalojen kohdalla, säilyy tieliikennemelu kuitenkin hallitsevana melulähteenä niiden kohdalla. Muilla suunnilla meluvaikutukset lähimpien asuintalojen tai muiden melulle herkkien kohteiden osalta ovat merkityksettömät. Vaikutukset meluun ovat vaihtoehdossa VE1A keskisuuria ja negatiivisia. Tärinän osalta ei vaikutuksia aiheudu. Kuva 8-4. Ekokemin Vaihtoehdon VE1A mukaiset meluvyöhykkeet L Aeg

23 Vaihtoehto VE1B Hankevaihtoehdossa VE1B hankkeen meluvaikutukset hankealueen länsi- ja eteläpuolella ovat vastaavat kuin vaihtoehdossa VE1A. Nykyisen loppusijoitusalueen kohoaminen suunniteltuun täyttökorkeuteen rajoittaa melun leviämistä pohjoisen suuntaan ja suunniteltu jätetäyttöalue rajoittaa melun leviämistä idän suuntaan. Uuden loppusijoitusalueen louhinnan aikana hanke nostaa melutasoja hankealueen itäpuolella olevien asuintalojen kohdalla, mutta louhinnan loputtua ja jätetäytön kohotessa täyttö rajoittaa jätteen käsittelyn (murskaus, seulonta ym.) melun leviämistä idän suuntaan. Loppusijoituksesta aiheutuva melu (kuljetukset ja läjityksessä käytettävät työkoneet täytön päällä) on vähäisempää kuin jätteen käsittelystä (mm. murskaus ja seulonta) syntyvä melu, joten melutaso hankealueen itäpuolen lähimpien asuintalojen kohdalla pienenee noin 3-5 db nykyiseen verrattuna. Muilla suunnilla meluvaikutukset lähimpien asuintalojen tai muiden melulle herkkien kohteiden osalta ovat merkityksettömät. Loppusijoitusalueen laajennuksen louhinta aiheuttaa tärinää hankealueen ympäristössä. Lähimmät asuintalot ovat alle kilometrin etäisyydellä hankealueen länsipuolella, joten tärinävaikutuksia tulee jonkin verran. Tärinän ei kuitenkaan arvioida olevan niin voimakasta, että siitä aiheutuisi hetkellistä viihtyvyyshaittaa suurempia vaikutuksia, kuten rakenteiden rikkoutumista. Vaihtoehdon VE1B rakentamisen aikaiset vaikutukset meluun ja tärinään ovat keskisuuria ja negatiivisia. Toiminnan aikana vaikutukset ovat keskisuuria ja positiivisia. 158

24 Kuva 8-5. Ekokemin Vaihtoehdon VE1B mukaiset meluvyöhykkeet L Aeg7-22 Vaihtoehto VE2 Hankevaihtoehdossa VE2 hankkeen melun ja tärinän vaikutukset ovat käytännössä samanlaiset kuin vaihtoehdossa VE1B, mutta hankkeen elinkaari on pitempi. Suuremmista täyttömääristä huolimatta melutasot toiminta-alueen ympäristössä ovat samanlaiset kuin vaihtoehdossa VE1B. Koska louhittava alue ei ole merkittävästi laajempi kuin vaihtoehdossa VE1B, ovat tärinän vaikutuksetkin samanlaiset. 159

25 Kuva 8-6. Ekokemin Vaihtoehdon VE2 mukaiset meluvyöhykkeet L Aeg vaihtoehto ja sen vaikutukset Mikäli laajennushanketta ei toteuteta, melutilanne Keltakankaan ympäristössä muuttuu lähinnä liikenteen kasvun ja alueen muiden toimintojen kehittymisen seurauksena. Tämän hankkeen mukaisia muutoksia melutasoon ei tällöin synny ja melutilanne säilyy pitkälti nykyisen kaltaisena. Nykyisen toiminta-alueen tullessa täyteen arviolta noin 3-4 vuoden 160

26 kuluessa siirtyy jätteen loppusijoitus tältä osin mahdollisesti muualle, mutta jätteen käsittely jatkunee tämän jälkeenkin Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Vaikutusalueen herkkyys melun suhteen on arvioitu kohtalaiseksi. Vaihtoehto VE1A nostaa melutasoja noin 1-2 db lähimpien asuintalojen kohdalla. Rakentamisen jälkeen vaihtoehtojen VE1B ja VE2 meluvaikutukset lähimpien asuintalojen kohdalla ovat pienemmät kuin nykyisellä toiminnalla. Rakentamisaikana myös vaihtoehdot VE1B ja VE2 nostavat melutasoja lähimpien asuintalojen kohdalla. Vaihtoehdoista VE1B ja VE2 aiheutuu rakentamisaikana myös tärinävaikutuksia. Vaihtoehtojen melusta ja tärinästä syntyvien vaikutusten merkittävyys on vaihtoehdoilla VE1B ja VE2 vähäisempiä kuin nykytilanteessa ja VE1A melutason nousu on merkittävyydeltään kohtalaista. Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vaikutusalueen herkkyys Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Suuri VE1A 1), VE1B 3), VE2 3) Vähäinen Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta VE1A 2), VE0 Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen VE1B 4), VE2 4) Suuri Kohtalainen Suuri Suuri 1) melu 2) tärinä 3) melu ja tärinä, rakentaminen 4) melu, toiminta Haitallisten vaikutusten lievittäminen Hankkeen meluvaikutuksia on mahdollista pienentää mm. louhinnan suunnittelulla ja valitsemalla käyttöön hiljaisempia laitteita ja työmenetelmiä. Rakentamisaikana louhinnan melun leviämiseen hankealueen ympäristöön on mahdollista vaikuttaa esimerkiksi pintamaavalleilla sekä louhe- ja murskekasojen sijoittelulla. Hiljaisemmista laitteista voi mainita esimerkiksi vaimennetun poravaunun, jolla on merkittävästi tavanomaista pienempi äänitaso. Toiminnan aikaiseen meluun on mahdollisuus vaikuttaa toimintojen sijoitteluilla sekä valitsemalla käyttöön hiljaisempia laitteita ja työmenetelmiä Arvioinnin epävarmuustekijät Hankkeen vaikutusten arvioinnin suurimmat epävarmuudet liittyvät toimintojen sijoittumiseen alueella. Kiviainestoiminnan sekä jätteen käsittelytoiminnan meluvaikutukset tunnetaan varsin hyvin ja mallinnuksesta on runsaasti kokemusta yli kolmenkymmenen vuoden ajalta. Tähän hankkeeseen suunnitellusta toiminnasta on mitattuja tuloksia myös muista kohteista. Tältä osin vaikutusten arviointi on varsin varmalla pohjalla. Täytyy kuitenkin muistaa, että hankkeen kesto on niin pitkä (jopa kymmeniä vuosia), ettei esimerkiksi hankkeen loppuvaiheessa käytettävistä työmenetelmistä tai käytettävän kaluston melupäästöistä voi varmuudella sanoa tässä vaiheessa paljoakaan. Hankkeen meluvaikutuksia seurataan lupaprosessin eri vaiheissa tehtävien mallinnusten avulla. Samalla toimintaa pyritään suunnittelemaan siten, että ohje- ja raja-arvojen ylitykset ympäristön asuinkohteissa pystytään välttämään. Todellisia melutasoja hankealueen ympäristössä seurataan mittauksin hankkeen eri vaiheissa. 161

27 8.3 Ilmanlaatu Vaikutuksen alkuperä Teollisuusjätekeskuksen toiminnassa keskeiset ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät ovat hajuja hiukkaspäästöt. Hajua muodostuu biohajoavien jätteiden käsittelystä sekä alueen jätetäyttöjen biohajoamisprosessista. Hajulähteet Ekokemin sekä koko Hyötyvirta -alueella ovat pääosin jatkuvapäästöisiä aumoista tai läjityksistä. Lisäksi alueella on pistemäisiä lähteitä, kuten kompostointilaitos, jossa hajupäästöt johdetaan ilmaan piipun kautta. Lyhytaikaisia hajupäästöjä muodostuu esim. JM Ekoturve Oy:n toiminnassa, jossa valmistetaan turpeesta ja lateksisakasta polttoainetta. Tulevassa tilanteessa biohajoavien materiaalien käsittely siirtyy enemmän suljettuihin tiloihin, jolloin hajukaasut johdetaan käsittelyn ja piipun kautta ilmaan. Hajupäästönä on huomioitu myös Landfill mining toiminta, missä vanhaa yhdyskuntajätteen loppusijoitusaluetta purettaisiin ja hyödynnettäisiin materiaalina sekä energiana. Haju muodostuu avattavan jätetäytön alueelta. Landfill mining toiminnan aikana kaivettava ala pidetään mahdollisimman pienenä. Hiukkaspäästöjä muodostuu toiminnassa murskauksista sekä tuulieroosiona pinnoilta. Tuulieroosiopäästöt muodostuvat pääasiassa toiminta-alueelta, missä käsitellään hienoainesta sisältäviä materiaaleja. Toiminnoista vapautuvien pölypäästöjen leviäminen ympäristöön riippuu päästön suuruudesta ja hiukkaskokojakaumasta, ilmasto-olosuhteista ja ympäristön pinnanmuodoista. Nämä säätelevät hiukkasten sekoittumista, laimenemista ja poistumista ilmasta. Hiukkaskokojakauma vaikuttaa siten, että karkeimmat hiukkaset kulkeutuvat ilmassa vain lyhyitä matkoja, kun taas pienhiukkasten kulkeuma voi olla tuhansia kilometrejä. Ilmasto-olosuhteet, kuten tuulen suunta ja voimakkuus sekä ilman lämpötila ja kosteus, vaikuttavat ratkaisevasti pölyn leviämiseen, koska hiukkaset kulkeutuvat ilmavirran mukana. Maaston pinnanmuodoilla ja varsinkin kasvillisuudella on merkitystä erityisesti karkeampien hiukkasten leviämiseen; pienhiukkaselle vaikutus on vähäisempi Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Lähtötiedot Ilmanlaatuun kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi mallinnettiin ensin koko Hyötyvirran alueen ilmapäästöt nykytilanteessa. Nykytilan mallinnuksen pohjaksi kartoitettiin alueen toimijoiden haju- ja pölypäästölähteet, ja arvioitiin niiden päästöjen määrä normaalinkaltaisessa tilanteessa. Päästötiedot ovat pääosin koottu ympäristölupatiedoista, vastaavista laitoksista saaduista kokemuksista ja mittaustuloksista. Lisäksi apuna on käytetty arvioinnin aikana saatua suunnittelutietoa. Nykyisiä toimijoita alueella ovat Ekokemin lisäksi Kymenlaakson Jäte Oy, JM Ekoturve, Kuljetus Sinkkonen ja Jarmo Toikka Ky. Nykytilanteen päästölähteet on esitetty taulukossa (Taulukko 8-6). 162

28 Taulukko 8-6. Mallinnuksessa käytetyt lähtötiedot Toimija Ekokem Pölyäminen Haju Hajua ja pölyä tuottavat toiminnat 1 ha avointa käsittelyaluetta päästökerroin 2,9 x 10-7 g/m 2 s Nykytilanne - 0,1 ha aumoja (600 OU/m 3 ) ja 0,3 ha aumoja (300 OU/m 3 ) Tuleva tilanne (lisäksi) - Hallista piippupäästö m 3 /h (2000 OU/m 3 ) - 0,08 ha auma hallin vieressä (600 OU/m 3 ) - 0,25 ha avoin jätetäyttö (1000 OU/m 3 ) Landfill Mining Kymenlaakson Jäte Pölyäminen 4 ha avointa käsittelyaluetta päästökerroin 2,9 x 10-7 g/m 2 s Murskaus 2,8 x 10-5 g/m 2 s Haju 0,25 ha avointa jätetäyttöä (1000 OU/m 3 ) JM Ekoturve Pölyäminen 300 m 2 kenttä, 1,65 x 10-6 g/m 2 s Haju 0,1 ha (300 OU/m 3 ) Kuljetus Sinkkonen Haju Ilmamäärä 8000 m 3 /h, (3000 OU/m 3 ) Jarmo Toikka Ky Pölyäminen Murskausalue, 2,4 x 10-4 g/m 2 s, läjitysalueen päästökerroin 4,9 x 10-7 g/m 2 s) ja tieliikenne 2,1 x 10-7 g/m 2 s Vaikutustenarviointia varten Ekokemin vaihtoehtojen mukaiset päästöt tulevat muuttumaan lähinnä hajujen osalta. Pölypäästöjen osalta tuleva tilanne pysyy ennallaan. Hajupäästöjen arvioidaan lisääntyvän biohajoavien materiaalien käsittelyn myötä. Tulevassa tilanteessa biohajoavien materiaalien käsittely siirtyy kuitenkin enemmän suljettuihin tiloihin. Arvioinnissa päästöksi on arvioitu m 3 /h ja OU/m 3. Lisäksi arvioinnissa on huomioitu kompostointiauma nykyisen käsittelyhallin yhteydessä. Landfill mining toiminnan osalta hajupäästö riippuu hyvin paljon siitä, mitä jätetäyttöön on laitettu ja kuinka vanha jätetäyttö on kyseessä. Tässä tarkastelussa hajupäästö on arvioitu saman kokoiseksi kuin käytössä olevassa avoimessa jätetäytössä. Mallinnus Leviämismallilaskennat suoritettiin EPA:n leviämismallikokoelmaan ISC-AERMOD leviämismallilla. Malli on yleisesti käytössä USA:ssa, Aasiassa ja Euroopassa epäpuhtauksien leviämislaskennassa ja taajamien ilmanlaadun arvioinneissa. Leviämismallin perustana on gaussilainen leviämisyhtälö, joka olettaa päästön laimenevan Gaussin jakauman mukaisesti pysty- ja vaakasuunnassa. Mallissa käytetyt hajontaparametrit ovat tilastollisia ja ne on saatu empiirisesti. Vaaka- ja pystysuunnan standardipoikkeamat luonnollisesti kasvavat, kun etäisyys lähteestä kasvaa. Malli huomioi päästövanan korkeutta laskiessaan päästökorkeuden, päästön virtausnopeuden ja lämpösisällön. Gaussin vanamallin lisäksi malli sisältää osamalleja esim. päästöjen vaihteluiden ja rakennusten virtaushäiriöiden käsittelemiseksi. Pitoisuuksien leviämisen laskennassa huomioidaan myös maaston korkeuserot. Laskentamalli käyttää epäpuhtauspitoisuuksien laskennassa meteorologisen tilanteen tuntikeskiarvoja (ulkoilman lämpötila, tuulen nopeus, tuulen suunta, pilvisyys, pilvien korke- 163

29 us). Laskenta etenee tunnin aika-askeleella, kunnes koko vuoden pituinen säätietojen aikasarja on käyty läpi. Haju Hajumallinnuksessa laskettiin nykyisen ja tulevan toiminnan hajujen korkeimmat tuntipitoisuudet (OU/m 3 ), mikä merkitsee hajun voimakkuutta tuntina eri ilmansuuntiin tarkasteltuna eli hajun esiintymismahdollisuutta aluejakaumakuvina. Hajun tuntipitoisuuksista lasketaan myös hajufrekvenssi eli hajutunnit vuodessa. Hajutuntien määrä lasketaan ensin eri hajuvoimakkuuksille. Hajuille ei ole annettu ilmanlaadun ohje- tai raja-arvoa. Suomessa on annettu ilmanlaadun ohjearvo ainoastaan pelkistyneille hajurikkiyhdisteille. Hajuhaitta on kuitenkin merkittävä viihtyisyyshaitta, johon vaikuttavat hajun laatu, voimakkuus, ajankohta ja kesto. Yleensä lyhyt kestoiset hajuhaitat kestetään paremmin kuin pitkäaikainen tasainen hajukuorma. Hajupäästöt määritetään olfaktometrisesti standardin SFS-EN mukaisesti. Menetelmässä hajukaasuista otettua näytettä laimennetaan niin pitkään, että 50 % koehenkilöistä ei enää tunne hajua. Tästä saadaan hajun kynnysarvo 1 OU/m 3 (OU=odor unit = HY = hajuyksikkö). Tutkimusten perusteella hajun yleinen valitustaso on 5 OU/m 3 eli viisi kertaa hajukynnysarvon verran. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on käytetty seuraavaa tarkasteluasteikkoa: 1 OU/m 3 = hajukynnys (juuri aistittava haju) 3 OU/m 3 = selvästi tunnistettava haju 5 OU/m 3 = melko voimakas haju Hajutuntien osalta useissa maissa pidetään hajutuntien määrää 2 % vuoden tunneista tietynlaisena viihtyisyyshaitan rajana. Pöly Toimintojen ilmanlaatuvaikutusten suuruusluokkaa arvioitiin ensisijaisesti vertaamalla mallinnettuja hiukkaspitoisuuksia ilmanlaadun ohje- ja raja-arvojen perustuviin tavoitearvoihin. Pölyn leviämiseen ja sen terveysvaikutuksiin vaikuttavat voimakkaasti pölyhiukkasten koko ja koostumus. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) ovat halkaisijaltaan alle 10 mikrometriä (µm). Suurin syy kiinnostukseen pienhiukkasia kohtaan ovat niiden vaikutukset terveyteen, koska pienhiukkaset kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin. Mahdollisten terveysvaikutusten lisäksi hiukkaset aiheuttavat viihtyvyys- ja esteettisyyshaittoja, kuten pintojen likaantumista ja näkyvyyden alentumista. TSP (total suspended particles) kuvaa ns. kokonaispölyä, eli siinä on mukana myös suurempia hiukkasia n. 50 µm asti. TSP on jäämässä pois ilmanlaatuvaikutusten arvioinnissa huonon terveysvaikutusten vasteen takia. Terveysvaikutuksiltaan merkittävimpiä ovat polttoperäiset hiukkaset, jotka sisältävät myrkyllisiä yhdisteitä. Mineraaliperäisien jätteiden käsittelystä syntyy valtaosin suuria, yli 10 mikrometrin epäorgaanisia hiukkasia, ja ne ovat siten vähemmän haitallisia kuin polttoperäiset hiukkaset. Valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista (480/1996) määritellään sallittavat pitoisuudet eri epäpuhtauksille. Ohjearvot on otettava huomioon mm. maankäytön ja liikenteen suunnittelussa sekä ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisessa. Tavoitteena on, että ohjearvojen ylittyminen estetään ennakolta. Ohjearvojen lähtökohtana on terveydellisten ja luontoon sekä osittain myös viihtyvyyteen kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Kokonaispölypitoisuuden TSP ohjearvo on 120 µg/m 3 (tilastollisesti vuoden vuorokausien 98 %-piste) ja hengitettävien hiukkasten PM 10 ohjearvo on 70 µg/m 3 (kuukauden 2. suurin vuorokausiarvo). Valtioneuvoston asetuksella ilmanlaadusta (38/2011) säädetään EU direktiivin 2008/50/EY täytäntöön panemisesta ilman epäpuhtauksien sitovista enimmäisarvioista. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) osalta raja-arvo on 50 µg/m 3 ja pienhiukkasten (PM 2,5 ) osalta 25 µg/m

30 Sääaineisto Ilmapäästöjen leviämismallinnuksessa on käytetty MM5-sääaineistoa. MM5-aineisto ei ole suoraan minkään olemassa olevan sääaseman mittaustietoa. Sääaineisto on muodostettu tarkastelualueelle meteorologisella prosessorilla, joka käyttää hyväksi pitkän aikavälin säätilastoja ja lähimpien sääasemien havaintoaineistoja. MM5-aineisto soveltuu ilmapäästöjen leviämismallinnukseen, sillä se sisältää laajasti erilaisia säätilanteita, joten leviämislaskennan tulokset edustavat tyypillisiä odotettavissa olevia tilanteita päästölähteen ympäristössä. Kuvassa (Kuva 8-7) on eri vuosien tuulten suunta- ja nopeusjakaumat. Tuulen suunnat on jaettu 24 sektoriin. Sektoreiden palkkien pituudella kuvataan ajallista osuutta, jona aikana tuulen suunta on ollut kyseisestä sektorista. Palkin värien osuudet kuvaavat nopeusluokkia. Kuva 8-7. Sääaineiston tuulen suuntajakauma. 165

31 8.3.3 Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Vaikutuskohteen herkkyystaso vaikutuksille määräytyy ympäröivän maankäytön mukaan. Tähän vaikuttavat asutus, teollisuus, virkistysalueet, liikenneväylät jne. Lisäksi vaikutusalueen herkkyyteen vaikuttavat ilmanlaadun nykytila ja onko alueella muita päästölähteitä. Herkkyystason kriteerit on määritetty taulukossa (Taulukko 8-7). Taulukko 8-7. Ilmanlaatu, vaikutusalueen herkkyystason määrittäminen Vähäinen Kohtalainen Suuri Vaikutusalueella on vähän asutusta tai herkkiä kohteita, kuten kouluja. Ilman laatu on tyydyttävä tai huonompi. Alueella on muita päästölähteitä, kuten voimaloita, teollisuutta tai vilkkaita liikenneväyliä Vaikutusalueella on asutusalueita ja herkkiä kohteita kuten kouluja. Vaikutusalueella on vähän muita päästölähteitä ja ilmanlaatu on pääosin hyvää. Vaikutusalueella on tiivistä asutusta ja useita herkkiä kohteita, kuten kouluja ja päiväkoteja. Vaikutusalueella on suojelualueita, jotka ovat herkkiä ilmapäästöille. Vaikutusalueella ei ole muuta päästöjä aiheuttavaa toimintaa ja ilmanlaatu on pääosin erinomaista. Hankkeen ilmanlaatuvaikutusten suuruusluokka määräytyy pölyämisen aiheuttamien pitoisuuksien (raja-arvot) ja hajun aiheuttaman viihtyisyyshaitan perusteella. Hajulle ei ole olemassa terveysperusteisia arvoja. Tässä arviossa käytetyt ilmanlaatuvaikutusten suuruusluokat on esitetty taulukossa (Taulukko 8-8). Taulukko 8-8. Ilmanlaatuun vaikuttavien tekijöiden suuruuden määrittäminen Pieni Keskisuuri Suuri Pitoisuudet vähenevät hieman ympäristössä, mutta vaikutus hankealueen ulkopuolella on lyhytaikainen. Pitoisuudet kasvavat hieman ympäristössä, mutta vaikutus hankealueen ulkopuolella jää lyhyt aikaiseksi. Pitoisuudet vähenevät ympäristössä ja vaikuttavat myös hankealueen ulkopuolelle. Vaikutus usein toistuva. Pitoisuudet kasvavat ympäristössä ja vaikuttavat myös hankealueen ulkopuolella. Vaikutus on usein toistuva. Pieni Keskisuuri Suuri Pitoisuudet vähenevät selvästi hankealueen ulkopuolella ja ulottuvat myös herkille alueille. Vaikutus on pysyvä. Pitoisuudet kasvavat selvästi ja vaikutukset ulottuvat herkille alueille. Vaikutus on pysyvä Nykytilan kuvaus Teollisuusjätekeskuksen alueella tai sen ympäristössä ei ole tehty ilmanlaatuselvityksiä. Hyötyvirta-alueella toimii ympäristöpaneeli, jonka puitteissa kerätään tietoja mm. hajuhavainnoista alueella. Vuodesta 1990 asti Pohjois-Kymenlaaksossa ilmanlaaduntarkkailua on toteutettu yhteistarkkailuna Pohjois-Kymenlaakson kuntien ja alueen suurimpien teollisuus- ja energiantuotantolaitosten kesken. Käytännön seurannasta vastaa Kouvolan kaupungin terveydenja ympäristönsuojelu. Ilmanlaatua tarkkaillaan kolmella mittausasemalla, jotka on varustettu jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. Kouvolan keskustassa mitataan liikenteen aiheuttamia päästöjä, eli typpiyhdisteitä (NO, NO 2 ja NO x ) ja hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ). Kuusankosken asemalla mitataan haisevia rikkiyhdisteitä (TRS-yhdisteet), aseman tarkoituksena on arvioida selluteollisuuden aiheuttamia hajuhaittoja Kuusankoskella. Lisäksi ilmanlaaduntarkkailussa käytetään siirrettävää mittausasemaa, jolla mitataan projektiluontoisesti hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) ja pienhiukkasia (PM 2,5 ). (JPP-Kalibrointi Ky, 2013) 166

32 Pohjois-Kymenlaakson kuntien tärkeimmät päästölähteet olivat vuonna 2013 Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos, UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas, Stora Enso Oyj:n Anjalan höyryvoimalaitos, Saint Gobain Weber Oy Ab:n Leca-soratehdas, tieliikenne sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys ja työkoneet. (JPP- Kalibrointi Ky, 2014) Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kouvolan Käsityöläiskadulla olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3 vuonna Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 12 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 19 μg/m 3. Vuonna 2013 typpidioksidin pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna (JPP- Kalibrointi Ky, 2014) Vuonna 2013 hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvot olivat Kouvolan Käsityöläiskadulla μg/m 3 ja Kuusankosken Mäkikylässä μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylittyi yhden kerran Käsityöläiskadulla. Vuonna 2013 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat keskimäärin samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Vuonna 2012 aloitettiin pienhiukkasten (PM 2,5 ) mittaus Kuusankosken Mäkikylässä. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli 6,6 μg/m 3 vuonna Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen raja-arvon ja altistumiskaton. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Kuusankoskella olivat 0,2-0,5 μg/m 3. Pitoisuudet olivat vuonna 2013 samaa tasoa kuin vuonna (JPP-Kalbrointi Ky, 2014) Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kouvolan keskustan ilmanlaatu oli pääosan vuotta 2013 hyvä, samoin kuin muilla mittausasemilla. Eniten ilmanlaatua heikensi huhtikuun katupölyjakso sekä talven pakkasjakso tammi-helmikuussa sekä marraskuussa. (JPP- Kalibrointi Ky, 2014) Ilmatieteen laitos on laatinut vuoden 2009 aikana Kouvolan ja Iitin päästöjen leviämismalliselvityksen, jossa arvioitiin leviämismallien avulla alueen energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen aiheuttamia ilmanlaatuvaikutuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli hankkia tietoa Kouvolan seudun ilmanlaadusta ja sen alueellisesta vaihtelusta ja eri päästölähteiden vaikutusosuudesta ilmanlaatuun vuoden 2008 päästöjä kuvaavassa tilanteessa. Tutkimuksen tulosten mukaan korkeimmat typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Kouvolan seudulla aiheutuvat autoliikenteen päästöjen ja kaukokulkeuman vaikutuksesta. Energiantuotannon ja teollisuuden päästöt aiheuttavat vain vähäisen lisän tutkimusalueen pitoisuuksiin. Laskelmissa ei kuitenkaan huomioitu laitosten mahdollisista häiriötilanteista johtuvia päästöjä, jotka voivat lyhytaikaisesti aiheuttaa kohonneita pitoisuuksia alueella. Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen päästöjen sekä taustapitoisuuden yhdessä aiheuttamat typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten kokonaispitoisuudet ylittävät paikoitellen Suomessa voimassa olevat ilmanlaadun ohjearvot. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet alittavat kuitenkin näille yhdisteille määritellyt ilmanlaadun raja-arvot koko tutkimusalueella. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat korkeimpia Kouvolan keskusta-alueella sekä vilkkaimpien liikenneväylien, kuten Lahdentien (vt 6), Kuusaantien, Salpausselänkadun, Kauppalankadun ja Kotkan valtatien (vt 15) varsilla ja näiden teiden risteysalueilla. Huomattava on, että pitoisuudet laimenevat nopeasti keskusta-alueen ulkopuolella ja etäisyyden kasvaessa vilkkaimmista väylistä. Suurimmassa osassa tutkimusaluetta pitoisuudet ovat selvästi kyseisten yhdisteiden ohje- ja raja-arvotasoa pienempiä. Leviämislaskelmien mukaan ilmanlaatu on hyvää suurimmassa osassa Kouvolan seutua. Ilmanlaatu voi paikallisesti huonontua vilkkaimpien liikenneväylien varressa. (Ilmatieteen laitos, 2009) Hiukkaspäästöt nykytilanteessa Ekokemin nykypäästöjen perusteella tehty mallinnus hiukkaspäästöjen leviämisestä on esitetty kuvassa (Kuva 8-8). Alueelta ei ole mitattu taustapitoisuutta, mutta tuloksia on tarkasteltu Mäkikylän mittausaseman taustapitoisuuden μg/m 3 perusteella. Todennäköisesti taustapitoisuus Keltakankaalla on pienempi, koska läheisyydessä ei ole vastaavanlaista tiivistä maankäyttöä. Ekokemin nykytilanteen päästöillä hiukkaspitoisuudet ovat 167

33 noin 0,5 μg/m 3 alueen ympärillä, joten taustapitoisuus huomioituna pitoisuudet jäävät selvästi alle ohje- ja raja-arvojen. Kuva 8-8. Leviämislaskelmin arvioidut Ekokemin toimintojen aiheuttamat 36. korkeimmat PM 10- vuoro-kausipitoisuudet toiminta-alueen lähiympäristössä (mg/m 3 ). Vuorokausipitoisuuden rajaarvo on 50 µg/m 3. Kuvassa esitettyyn pitoisuuteen ei ole lisätty taustapitoisuutta µg/m 3. Kuvassa (Kuva 8-9) on esitetty kaikkien Hyötyvirran alueen toimijoiden hiukkaspäästöjen leviäminen nykytilanteessa. Kun huomioidaan taustapitoisuus μg/m 3, niin rajaarvon ylitys voi tapahtua kuvassa (Kuva 8-9) esitetyllä 20 μg/m 3 pitoisuuskäyrästöllä. Tällä alueella ei sijaitse asuinkiinteistöjä ja huomioiden taustapitoisuuteen liittyvä epävarmuus, on raja-arvojen ylitys lähimmillä asuinkiinteistöillä epätodennäköistä. 168

34 Kuva 8-9. Leviämislaskelmin arvioidut kaikkien Hyötyvirran alueen toimijoiden aiheuttamat 36. korkeimmat PM 10-vuorokausipitoisuudet toiminta-alueen lähiympäristössä (mg/m 3 ). Vuorokausipitoisuuden raja-arvo on 50 µg/m 3. Kuvassa esitettyyn pitoisuuteen ei ole lisätty taustapitoisuutta µg/m 3. Hajupäästöt nykytilanteessa Ekokemin nykyisien hajupäästöjen perusteella tehty mallinnus on esitetty kuvassa (Kuva 8-10). Mallinnuksen perusteella nykytilanteessa voi esiintyä havaittavaa hajua 12 tunnin ajan vuodessa lähiasutuksen alueella (ks. Viihtyisyysrajana pidettävää 2 % vuoden tunneista esiintyvää hajua ei mallinnuksen perusteella esiinny toiminta-alueen ulkopuolella. 169

35 Kuva Nykytilanteessa mallinnettu 12 tunnin aikana vuodessa esiintyvä korkein mahdollinen hajupitoisuus (OU/m 3 ), kun huomioidaan vain Ekokemin toiminta. Kuva Ekokemin alueen mallinnetut suurimmat hajupitoisuudet (OU/m 3 ) 2 % vuoden tunneista nykytilanteessa eli noin viikon ajanjakso. Kuvassa (Kuva 8-12) on esitetty kaikkien Hyötyvirran alueen toimijoiden hajupäästöjen leviäminen alueella. Mallinnuksen perusteella nykytilanteessa voi esiintyä havaittavaa hajua 12 tunnin ajan vuodessa lähiasutuksen alueella. Viihtyisyysrajana pidettävää 2 % vuoden tunneista esiintyvää hajua ei mallinnuksen perusteella esiinny toiminta-alueen ulkopuolella. 170

36 Kuva Nykytilanteessa mallinnettu 12 tunnin aikana vuodessa esiintyvä korkein mahdollinen hajupitoisuus (OU/m 3 ), kun huomioidaan koko Hyötyvirran alue. Kuva Koko Hyötyvirran alueen mallinnetut suurimmat hajupitoisuudet (OU/m 3 ) 2 % vuoden tunneista nykytilanteessa eli noin viikon ajanjakso. Esitettyjen lähtötietojen ja mallinnuksen perusteella Hyötyvirran alueen läheisyydessä olevien asuinkiinteistöjen kohdalla voi esiintyä hetkellisesti voimakasta hajua. Voimakasta hajua arvioidaan lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla esiintyvän noin tunnin ajan vuodessa eli noin 0,01 % vuoden tunneista. Huomioitavaa on, että mallinnuksella on arvioitu nykyisiä normaalitoiminnan hajupäästöjä. Kymenlaakson Jäte Oy tekee ympäristölupaansa liittyen hajujen seurantaa koko Hyötyvirran alueella. Seuranta tehdään ympäristöpaneelin avulla ja esimerkiksi vuonna 2012 yhtiö sai asukkailta 12 ilmoitusta hajuhavainnoista. Vähäinen Vaikutusalueella on muuta ilmanlaatuun vaikuttavia toimintoja kuten alueen muut toimijat ja liikenne. Vaikutusalueella ei ole tiivistä asutusta eikä herkkiä kohteita kuten kouluja. 171

37 8.3.5 Vaikutukset ilmanlaatuun Rakentaminen Kaikissa vaihtoehdoissa rakennustöiden yhteydessä hankealueen maanpintaa muokataan. Lisäksi vaihtoehdoissa joudutaan tekemään jonkin verran louhintatöitä. Maansiirtotöissä voi kuivina ajankohtina voi muodostua pölyämistä, mutta tämän arvioidaan olevan lyhyt aikaista. Lisäksi maarakentamisesta muodostuva pöly on pääasiassa suurikokoisia hiukkasia, jotka eivät leviä kauaksi kohteesta. Toiminta Pölyävien toimintojen osalta Ekokemin toiminta tulee pysymään kaikissa vaihtoehdoissa nykyisenlaisena. Alueella on tarkoitus ottaa käyttöön murskaustoimintoja, mutta nämä ovat ajoittaisia. Alueella tehtävät murskaukset ovat yleensä päivän kestäviä ja pisimmillään viikon jaksoja. Murskaustoimintojen arvioidaan hieman kasvattavan pölyn leviämisaluetta pohjoisen suunnassa, mutta tämän ei arvioida aiheuttavan raja-arvon ylityksiä lähimmillä asuinkiinteistöillä. Kokonaisvaikutus riippuu myös alueen taustapitoisuudesta, johon ei ole käytettävissä mittaustulosta. Kouvolan kaupunkialueen taustapitoisuutta (21 37 μg/m 3 ) käytettäessä pölyävien toimintojen määrää erityisesti Hyötyvirran alueen länsipuolella ei voida enää lisätä ilman pölynsidonta toimenpiteitä. Vaihtoehdossa VE1A hajua aiheuttavat lisätoiminnat tullaan tekemään katetuissa tiloissa, joista hajupäästöt johdetaan hallitusti ilmaan. Lisäksi on tarkoitus lisätä pienien biohajoavaa jätettä sisältävien erien aumakäsittelyä. Vaihtoehdoissa VE1B ja VE2 on hajupäästöjen osalta lisäksi mukana landfill mining toiminta. Näiden toimintojen hajupäästö mallinnettiin ja leviämiskäyrät on esitetty kuvissa (Kuva Kuva 8-17). 172

38 Kuva Yläkuvassa on vaihtoehdon VE1a mukainen mallinnettu 12 tunnin aikana vuodessa esiintyvä korkein mahdollinen hajupitoisuus (OU/m 3 ), kun huomioidaan vain Ekokemin toiminta (aumat ja piippupäästö).alakuvassa on esitetty vastaava tilanne vaihtoehdoissa VE1b ja VE2 (aumat, piippupäästö ja landfill mining) 173

39 Kuva Yläkuvassa vaihtoehdon VE1a mukainen mallinnettu 12 tunnin aikana vuodessa esiintyvä korkein mahdollinen hajupitoisuus (OU/m 3 ), kun huomioidaan koko Hyötyvirran alue. Alakuvassa on esitetty vastaava tilanne vaihtoehdoissa VE1b ja VE2. 174

40 Kuva Yläkuvassa vaihtoehdon VE1a mallinnetut suurimmat hajupitoisuudet (OU/m 3 ) 2 % vuoden tunneista eli noin viikon ajanjakso vuodessa. Alakuvassa vastaava tilanne vaihtoehdossa VE1b ja VE2. 175

41 Kuva Yläkuvassa koko Hyötyvirran alueen mallinnetut suurimmat hajupitoisuudet (OU/m 3 ) 2 % vuoden tunneista vaihtoehdossa VE1a eli noin viikon ajanjakso. Alakuvassa vastaava tilanne vaihtoehdossa VE1b ja VE2. Mallinnuksen perusteella hajujen leviäminen kasvaa vähän vaihtoehdossa VE1a. Mallinnuksen perusteella aistittavaa hajua (1 OU/m 3 ) voi esiintyä noin 2,3 km etäisyydellä kohteesta 12 tunnin ajan vuodessa, mikä kohdistuu pisimmillään hyötyvirran alueelle päin. Vastaavasti tunnistettavaa hajua esiintyy alle 1 km etäisyydellä kohteesta 12 tunnin ajan vuodessa. Kun huomioidaan koko Hyötyvirran alueen toimijoiden vaikutus, niin aistittavaa hajua voi esiintyä noin 2,7 km etäisyydellä ja tunnistettavaa hajua alle 1 km etäisyydellä Ekokemin alueesta pohjoisen suuntaan. Muutos nykytilaan on pieni eli toiminta ei juuri lisää hajuvaikutusta asutuksen suuntaan. Vaihtoehdoissa VE1B ja VE2 hajujen leviäminen kasvaa nykytilanteesta, jolloin aistittavaa hajua (1 OU/m 3 ) voi esiintyä 3,2 km etäisyydellä kohteesta 12 tunnin ajan vuodessa. Vastaavasti tunnistettavaa hajua voi esiintyä 1,3 km etäisyydellä kohteesta 12 tunnin ajan vuodessa. Muutos nykytilaan on vaihtoehtoa VE1A suurempi ja tunnistettavaa hajua voi esiintyä lähimmillä asuinkiinteistöillä alueen itäpuolella 12 tunnin ajan vuodessa. 176

42 Taulukko 8-9. Leviämismallinnuksen mukaiset arvioidut minimi ja maksimi etäisyydet hajun leviämiselle. Hyötyvirran sarakkeissa on huomioitu vain Ekokemin alueen pohjoinen puoli. Aistittava haju 1 OU/m 3, 12 h/a Tunnistettava haju 3 OU/m 3, 12 h/a Voimakas haju 5 OU/m 3, 12 h/a Aistittava haju 1 OU/m 3, 175 h/a Tunnistettava haju 3 OU/m 3, 175 h/a Voimakas haju 5 OU/m 3, 175 h/a Nykytilanne VE0 VE1A VE1B ja VE2 Ekokem km Hyötyvirta km Ekokem km Hyötyvirta km Ekokem km Hyötyvirta km 1,0-2,1 1,3-2,5 1,0-2,3 1,2-2,7 1,1-2,8 1,2-3,2 0,6-0,9 0,6-0,9 0,6-1,0 0,7-0,9 0,6-1,2 0,7-1,3 0,4-0,7 0,5-0,7 0,5-0,8 0,5-0,7 0,5-0,7 0,5-0,8 0,3-0,5 0,3-0,5 0,3-0,5 0,3-0,5 0,4-0,6 0,4-0,5 0,2-0,4 0,2-0,4 0,2-0,4 0,2-0,4 0,2-0,4 0,2-0,4 0,1-0,3 0,1-0,3 0,1-0,3 0,1-0,3 0,1-0,4 0,1-0,3 Useissa maissa hajufrekvenssiä 2 % vuoden tunneista voimakkaalle hajulle pidetään viihtyisyys haitan rajana. Mallinnuksen perusteella aistittavaa hajua voi esiintyä noin 500 m etäisyydellä kohteesta ja voimakasta hajua noin 200 metrin etäisyydellä kohteesta 2 % vuoden tunneista. Kun huomioidaan koko Hyötyvirran alueen toimijoiden hajupäästöt, niin aistittavaa hajua esiintyy m etäisyydellä kohteesta pohjoiseen ja voimakasta hajua noin 200 metrin etäisyydellä kohteesta 2 % vuoden tunneista. Muutos nykytilaan on vähäinen kaikissa vaihtoehdoissa. Poikkeustilanne Ekokemin tulevassa toiminnassa hajupäästöjen osalta poikkeustilanne voisi syntyä hajupäästöjen käsittely-yksikön vikatilanteessa. Hajupäästöjä voidaan käsitellä esimerkiksi biosuodattimella, pesurilla, aktiivihiilisuodattimella tai näiden yhdistelmillä. Yleisesti ottaen hajupäästöjen käsittely-yksiköt ovat toimineet hyvin esimerkiksi biokaasulaitoksissa ja kompostointilaitoksissa. Jos hajupäästöjen käsittely-yksikköön tulisi vika ja hajupäästöt jouduttaisiin johtamaan suoraan ilmaan, niin hajupäästön arvoidaan olevan olevan 2-4 kertainen normaalitilanteeseen verrattuna. Hajupäästö johdetaan myös vikatilanteessa piipun kautta ilmaan, mikä edesauttaa hajupäästön sekoittumista. Vika tilanteessa vastaavien laitosten perusteella hajua voidaan havaita 0,5 1 km etäisyydellä kohteesta. Vikatilanne on hyvin epätodennäköinen, joten vaikutusta voidaan pitää myös pienenä. Toiminnan päättyminen Toiminnan päätyttyä materiaalien käsittely loppuu ja ilmanlaatuun vaikuttavat päästöt vähenevät. Toiminnan päätyttyä ilmapäästöihin vaikuttaa myös alueelle mahdollisesti tulevat uudet toiminnat ja alueen ympärillä tapahtuvat muutokset toiminnoissa vaihtoehto ja sen vaikutukset Jos hanketta ei toteuteta, niin alueen vaikutukset ilmanlaatuun pysyvät ennallaan. Alueella säilyvät ilmanlaatuun vaikuttavat nykyiset toiminnat Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Hankealue ja sen lähiympäristö ei ole herkkää ilmanlaadun vaikutuksille. Hankealueen ympärillä on haja-asutusta ja lähin tiivisasuin alue on Kotkan valtatien (VT15) länsipuolella. Alueella on muuta ilmanlaatuun vaikuttavaa toimintaa, kuten alueen muut toimijat, valtatien liikenne ja alueen muu teollisuus. Vaihtoehtojen VE1A, VE1B ja VE2 vaikutukset ilmanlaatuun tulevat olemaan pienet. Kun huomioidaan hankealueen nykyinen toiminta sekä koko Hyötyvirran alueen nykyinen toiminta, niin muutos nykytilaan jää hyvin pieneksi. 177

43 Merkittävyydeltään vaikutukset ovat kaikissa hankevaihtoehdoissa VE1A, VE1B ja VE2 vähäisiä. Vaihtoehdossa VE0 ei tapahdu muutoksia nykytilaan. Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vaikutusalueen herkkyys Vähäinen Kohtalainen Vähäinen VE1A, VE1B, VE2 Kohtalainen Suuri Kohtalainen Vähäinen Suuri Suuri Suuri Kohtalainen VE0 Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Ei vaikutusta Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Suuri Suuri Haitallisten vaikutusten lievittäminen Pölyämisen osalta haitallisiin vaikutuksiin voidaan vaikuttaa toiminnan sijoittamisella ja pölyämistä estävillä toimenpiteillä. Sijainnin osalta toiminnat ovat melko etäällä lähimmistä asuinkiinteistöistä (noin 1 km). Pölyn leviämistä ympäristöön vähennetään seuraavilla toimenpiteillä, joiden tehokkuudet perustuvat kokemusperäisiin arvioihin Varastokasojen kastelu, tehokkuus noin 90 % Pölynsidonta tiesuolalla asfaltoiduilla alueilla, josta vedet kerätään vesien käsittelyyn, tehokkuus % Varastokasojen peitto, tehokkuus 90 % Peittäminen pintakuoren muodostumista edistävillä menetelmillä esim. kasvillisuudella, tehokkuus 90 % Tuulen vaikutuksen estäminen (verkot, vallit ja seinät), tehokkuus 4 90 % Jätteiden tiivistäminen kosteana, tehokkuus 90 % Tienpinnan kastelu ja harjaus, tehokkuus % Tien ja kenttien päällystäminen, tehokkuus % Ajoneuvonopeuksien rajoittaminen, tehokkuus % Murskaamo varustetaan kastelujärjestelmällä (vesitankki, pumppu ja vesisuihkuputkisto) siten, että murskainten syöttöaukkoihin ja kuljettimien purkukohtiin voidaan suihkuttaa vettä. Murskaamossa käytetään pääosin koteloituja kuljettimia ja seulastoja. Putoamiskorkeuden säätelyllä vähennetään kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä Voimakkaasti haisevien toimintojen hajupäästöjä voidaan vähentää siirtämällä toimintoja katettuihin tiloihin ja johtamalla hajupäästöt ilmaan hallitusti mahdollisen käsittelyn kautta. Käsittelymenetelmiä ovat mm. biosuodatin, aktiivihiilisuodatus, pesurit, otsonointi. Osa hajua tuottavista toiminnoista joudutaan tekemään käsittelykentillä ja tällöin hajun leviämiseen vaikuttavat käsittelyajankohdat ja ilmasto-olosuhteet. Ulkoaumojen käsittelyt kuten aumojen käännöt tulee keskittää ajankohtiin, jolloin tuulen suunta on pois asutuksesta päin ja myös tyyniä ajankohtia tulee välttää, koska hajupäästön sekoittuminen on tuolloin vähäistä Arvioinnin epävarmuustekijät Päästömallinnukset ovat matemaattisia malleja, joiden epävarmuuteen liittyy oleellisesti lähtötietojen oikeellisuus. Tässä kohteessa mitattua tietoa ei ole juuri käytössä, joten mallinnuksen lähtötiedot on koottu pääasiassa kirjallisuustietojen ja vastaavien kohteiden perusteella. Todelliset päästöt vaihtelevat ja poikkeavat arvioidusta keskimääräisestä pääs- 178

44 töstä, mutta lähtökohtaisesti koko alueen mallinnusta voidaan pitää epävarmuuksia vähentävänä tekijänä. Toinen epävarmuustekijä liittyy taustapitoisuuksiin, joita ei Keltakankaan alueelta ole käytettävissä. Taustapitoisuutena on jouduttu käyttämään Kouvolan kaupunkialueen taustapitoisuutta, joka todennäköisesti on korkeampi kuin Keltakankaalla. Kaikkiaan epävarmuustekijöillä ei arvioida olevan suurta vaikutusta tehtyihin johtopäätöksiin. Epävarmuustekijöiden ai arvioida vaikuttavan ilmanlaatuun liittyviin johtopäätöksiin. 8.4 Elinolot, viihtyvyys ja ihmisten terveys Vaikutuksen alkuperä Sosiaalisella vaikutuksella tarkoitetaan hankkeen ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta, joka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa. Hankkeen vaikutukset voivat kohdistua joko suoraan ihmisten elinoloihin tai viihtyvyyteen tai aiheutua muiden vaikutusten kautta. Esimerkiksi luontoon tai maisemaan kohdistuvat muutokset vaikuttavat välillisesti myös ihmisten hyvinvointiin. Esimerkkejä suorista vaikutuksista ovat muun muassa huoli, pelko tai asuinviihtyvyyden heikkeneminen. Sosiaaliset vaikutukset liittyvät läheisesti muihin hankkeen aiheuttamiin vaikutuksiin joko välittömästi tai välillisesti. Tässä hankkeessa tarkasteltavia keskeisiä sosiaalisia vaikutuksia ovat asuin- ja elinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus (pöly, melu, haju) alueiden virkistyskäyttö ja harrastusmahdollisuudet (esim. ulkoilu, luonnon tarkkailu) ihmisten huolet ja pelot, toiveet ja tulevaisuuden suunnitelmat (esim. maisema, kiinteistöjen arvo, liikenneturvallisuus). kiinteistöjen arvo. Sosiaalisia vaikutuksia voi ilmetä jo hankkeen suunnittelu- ja arviointivaiheessa muun muassa asukkaiden huolina, pelkoina, toiveina tai epävarmuutena tulevaisuudesta. Elinympäristön fyysisten muutosten lisäksi huolta voivat aiheuttaa muun muassa vaikutukset turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen, tonttien ja asuntojen hintoihin, alueen imagoon tai maankäyttömahdollisuuksien rajoittumiseen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Sosiaaliset vaikutukset on arvioitu asiantuntija-arviona. Arvioinnissa korostuu vaikutusten ja niiden kohdentumisen tunnistaminen, asioiden suhteuttaminen (merkittävyyden arviointi) ja vertailu. Vaikutusten merkittävyyttä on tarkasteltu sekä niiden voimakkuuden, laajuuden, keston, palautuvuuden ja todennäköisyyden kannalta että kohdealueen herkkyyden (osallisten ja asiantuntijoiden arvioiman) kannalta. Koska sosiaalisille vaikutuksille ei ole normitettuja raja-arvoja, on oleellista tehdä arviointiprosessista, perusteluista ja koko menettelystä mahdollisimman läpinäkyvä. Tähän pyrittiin muun muassa kattavalla arviointi- ja tiedonhankintaprosessien dokumentoinnilla ja vuorovaikutteisilla tiedonhankintamenetelmillä. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on selvitetty ne väestöryhmät tai alueet, joihin mahdolliset vaikutukset erityisesti kohdistuvat. Samalla on arvioitu mahdollisuuksia lievittää ja ehkäistä haittavaikutuksia. Sosiaalisten vaikutusten arviointi perustuu erilaisten lähtöaineistojen käyttöön ja vertailuun. Asukkaiden ja muiden osallisten kokemusperäistä ja paikallistuntemukseen perustuvaa tietoa sekä muiden vaikutusten arvioinnissa hankittua tutkimustietoa on peilattu toisiinsa ja tarkastelu aineistojen vastaavuuksia toisiinsa nähden. Tiedonhankinta kohdealueiden asukkailta ja toimijoilta korostuu sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa, sillä he tuntevat parhaiten oman asuin- ja elinympäristönsä. Vaikutusten arvioinnin tukena on käytetty Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin käsikirjaa (THL 2011) sekä sosiaali- ja terveysministeriön opasta Ympäristövaikutusten arviointi. Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999). IVAkäsikirjassa välittömiksi ihmisiin kohdistuviksi vaikutuksiksi määritellään suoraan väes- 179

45 töön, elinoloihin, terveyteen, palveluihin tai viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset. Välillisiksi vaikutuksiksi määritellään rakennetun ympäristön tai luonnon vaikutukset, jolloin ihmisiin kohdistuviksi vaikutuksiksi voidaan lukea myös sellaiset kaupunkikuvaan, maisemaan, yhdyskuntarakenteeseen, ja kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset, jotka vaikuttavat esim. asuin- ja elinympäristön viihtyisyyteen. Osa vaikutuksista korostuu rakentamisen aikana, osa toiminnan aikana. Terveyteen kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu ensisijaisesti kullekin vaikutukselle annetun terveysperusteisen ohjearvon tai suosituksen pohjalta. Ihmisen terveyteen suoraan tai välillisesti kohdistuvina vaikutuksina on tässä hankkeessa arvioitu päästöjä ilmaan, pohjaveteen sekä melua, hajua ja haittaeläimien esiintymismahdollisuuksina. Terveysvaikutuksia on tarkasteltu ympäröivän asutuksen ja lähellä toimivien yritysten kannalta. Itse laitoksessa ja laitosalueella voi ylittyä terveysperusteiset raja-arvot, mutta laitosalueella asiaa tarkastellaan työsuojelun kannalta ja varaudutaan tarvittaessa suojavälinein. Arvioinnissa korostuu tiedonhankinta kohdealueiden asukkailta ja toimijoilta heidän tuntiessa parhaiten oman asuin- ja elinympäristönsä. Tässä hankkeessa pääasiallisena tietolähteenä on käytetty: hankkeen muita vaikutusarviointeja kartta- ja tilastoaineistoja (väestötiedot, virkistysalueet ja -reitit, julkiset palvelut ym.) osallisten näkemyksiä työpajan tuloksia YVA-ohjelmasta jätettyjä mielipiteitä ja lausuntoja sekä arvioinnin aikana saatua muuta palautetta. Muiden vaikutusarviointien tulokset on esitetty aiemmin tässä selostuksessa. Vaikutusarviointeja on hyödynnetty sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa perustietona ja vertailukohtana osallisten kokemille vaikutuksille. Tilastoaineistoista on saatu paikannettua tietoa hankealueiden lähiympäristön asukasmääristä ja väestörakenteesta, palveluista ja herkistä kohteista sekä virkistysreiteistä ja -alueista. Työpaja Hankkeesta järjestettiin työpaja alueen asukkaille ja yhdistyksille. Tilaisuuden kutsu on liitteenä 3. Työpajaan pyrittiin kutsumaan kattavasti eri näkökulmien edustajia yhdistysten ja järjestöjen kautta. Lisäksi kutsu postitettiin yksityishenkilöille, jotka olivat rajanaapureita, olivat jättäneet mielipiteensä YVA-ohjelmasta tai olivat ilmaisseet yleisötilaisuudessa halukkuutensa osallistua työpajaan. Työpajaan osallistui viisi lähiympäristön asukasta sekä edustajat Keltakankaan kyläyhdistyksestä, Kymenlaakson Jäte Oy:stä ja Kouvolan kaupungilta. Työpajassa keskusteltiin karttojen äärellä alueiden nykytilasta (hyvät ja huonot asiat eri näkökulmista), huolista, peloista ja toiveista hankkeeseen liittyen, hankkeen vaikutuksista muun muassa asumiseen ja alueiden virkistyskäyttöön sekä haittojen lieventämisestä. Lisäksi osallistujilta kysyttiin toiveita vuorovaikutukselle ja tiedottamiselle jatkossa. Työpaja dokumentointiin muistioksi, johon kirjattiin tilaisuudessa käyty yleiskeskustelu, työpajatehtävien tulokset sekä koottiin työpajassa osallistujien kartoille merkkaamista asioista koostekartta. Nämä toimitettiin kommenteille osallistuneille. Näin haluttiin varmistaa, ettei tilaisuuden dokumentoinnissa vääristetä saatua tietoa suuntaan tai toiseen. Työpajamuistio on arviointiselostuksen liitteenä 3. Mielipiteet YVA-ohjelman mielipiteet käytiin läpi ja taulukoitiin. Yksityishenkilöt jättivät mielipiteitä neljä kappaletta, jonka lisäksi mielipiteensä jätti Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri sekä Kymenlaakson Jäte Oy. Yksityishenkilöiden mielipiteissä tuotiin esille varsinkin Hyötyvirtaalueen nykyiset hajuhaitat ja niiden vaikutus kiinteistöjen arvoon. Hajuhaittoja pitäisi vähentää jo nykyisestä, joten uusien haisevien toimintojen tuominen alueelle haluttaisiin kieltää. Myös huoli pohjavesien laadun muutoksista ja vaikutuksista kaivoveteen huolestutti. 180

46 8.4.3 Ympäristön herkkyyden ja vaikutusten suuruuden määrittäminen Vaikutusten merkittävyyttä arvioidaan vaikutuksen kohteen herkkyyden sekä vaikutuksen suuruuden pohjalta. Näiden arvioimiseksi esitetään kriteerit, joihin vaikutusten arviointi perustuu. Vaikutuskohteen herkkyystaso sosiaalisille vaikutuksille määräytyy asuin- ja elinympäristön ominaisuuksien, kuten alueen asutuksen, palveluiden, väestörakenteen ja ympäristön sopeutumiskyvyn tai palautuvuuden mukaan. Herkkyystasoon vaikuttavat esimerkiksi asukkaiden määrä, asutuksen ja herkkien kohteiden (koulu, päiväkoti, sairaala, vanhainkoti) sijainti suunnittelualueen läheisyydessä, harrastus- ja virkistysmahdollisuudet, asumiseen nykyisellään kohdistuvat haitat sekä hankkeen herättämä yleinen kiinnostus, mahdolliset ristiriidat tai huolet. Myös vaikeammin mitattavilla ja osoitettavilla asioilla, kuten yhteisöllisyys ja yhteisön kyky sopeutua muutoksiin, voi olla merkitystä esimerkiksi ihmisten mahdollisesti kokemien huolien tai odotusten kokemisessa, myönteisten vaikutusten vahvistamisessa tai kielteisistä vaikutuksista palautumisessa. Taulukossa (Taulukko 8-9) on esitetty hankkeen sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa käytetyt herkkyystason kriteerit, joihin arvio vaikutuskohteen herkkyydestä perustuu. Kriteerien perustelut pohjautuvat Asukasbarometri julkaisuun (Strandell, 2011), työpajaan osallistuneiden ja YVA-ohjelmasta mielipiteensä antaneiden henkilöiden esittämiin näkemyksiin sekä vaikutusten arvioijien kokemuksiin aiemmista YVA-menettelyistä. Taulukko Sosiaaliset vaikutukset, vaikutuskohteen herkkyystason arvioinnissa käytetyt kriteerit tässä vaikutusarviossa. Vähäinen Kohtalainen Suuri Ei potentiaalisia haitankärsijöitä Ei herkkiä häiriintyviä kohteita, kuten kouluja, päiväkoteja ja asutusta Ei harrastus- tai virkistyskäyttöarvoa, ei olennainen osa viherverkkoa Paljon ympäristöhäiriöitä (melu, pöly, haju, liikenne) aiheuttavia toimintoja alueella Hanke ei herätä ristiriitoja, huolta tai toiveita Paljon kaupunkimaisia toimintoja, ympäristön muutostila on jatkuva Yhteisön sopeutumiskyky on suuri Alueella ei ole erityisiä kulttuurisia, maisemallisia tai elinkeinoelämälle välttämättömiä ominaisuuksia Potentiaalisia haitankärsijöitä jonkin verran Jonkin verran häiriintyviä kohteita, kuten kouluja, päiväkoteja ja asutusta Jonkin verran harrastus- ja virkistyskäyttöarvoa, liittyy tiiviisti viherverkkoon Vähän ympäristöhäiriöitä (melu, pöly, haju, liikenne) aiheuttavia toimintoja alueella Hanke herättää jonkin verran ristiriitoja, huolta tai toiveita Jonkin verran kaupunkimaisia toimintoja, muutoksia ympäristössä ajoittain Yhteisön sopeutumiskyky on kohtuullinen Alueella on joitakin kulttuurisia, maisemallisia tai elinkeinoelämälle hyödyllisiä ominaisuuksia Paljon potentiaalisia haitankärsijöitä Runsaasti herkkiä häiriintyviä kohteita, kuten kouluja, päiväkoteja ja asutusta Merkittävä harrastus- tai virkistyskäyttöarvo, olennainen osa viherverkkoa Ei lainkaan ympäristöhäiriöitä (kuten melu, pöly, haju, liikenne) aiheuttavia toimintoja Hanke herättää paljon ristiriitoja, yleistä huolta tai toiveita Rauhallinen, pitkään muuttumattomana säilynyt ympäristö Yhteisön sopeutumiskyky on heikko Alueella on ainutkertaisia kulttuurisia, maisemallisia tai elinkeinoelämälle välttämättömiä ominaisuuksia Sosiaalisille vaikutuksille ei ole säädöksiä tai raja-arvoja, vaan hankkeen sosiaalisten vaikutusten suuruusluokka määräytyy vaikutuksen laajuuden, keston ja osallisten arvioiman tärkeyden pohjalta. Sosiaalisten vaikutusten suuruuden arvioinnin kriteerit on esitetty seuraavassa taulukossa. 181

47 Taulukko Sosiaalisten vaikutusten suuruuden määrittäminen Pieni Keskisuuri Suuri Vaikutukset asuin- ja elinympäristössä ovat vähäisiä, suppealla alueella ja lyhytaikaisia. Tilanne palautuu ennalleen, kun vaikutus lakkaa. Muutokset eivät vaikuta totuttuihin tapoihin tai toimintoihin. Muutokset eivät vähennä tai paranna yhteisöllisyyttä tai aiheuta eriarvoistumista. Vaikutukset asuin- ja elinympäristössä ovat keskisuuria ja kohtalaisella alueella. Ne saattavat aiheuttaa pitkäkestoisiakin muutoksia, mutteivät uhkaa/tuota yleistä vakautta. Laajalle alueelle ulottuvat keskisuuret vaikutukset luokitellaan suuriksi. Vaikutus on osin palautuva tai ajoittainen. Totutut tavat tai reitit voivat muuttua, mutta muutokset eivät estä tai edistä toimintoja. Muutokset voivat vähentää tai lisätä yhteisöllisyyttä jonkin verran tai aiheuttaa vähän eriarvoistumista. Pieni Keskisuuri Suuri Vaikutukset asuin- ja elinympäristössä ovat suuria, laaja-alaisia ja pitkäaikaisia tai pysyviä. Vaikutukset ovat palautumattomia, säännöllisiä tai jatkuvia. Muutokset voivat estää totuttuja toimintoja, aiheuttaa estevaikutusta tai tuoda alueelle esim. kokonaan uutta palvelutoimintaa. Muutokset vähentävät tai lisäävät yhteisöllisyyttä tai aiheuttavat eriarvoistumista Nykytilan kuvaus (väestö, elinolot ja viihtyvyys, elinkeinot) Alueen nykytilannetta on kuvattu melko kattavasti esimerkiksi yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yhteydessä kohdassa Tässä keskitytään kuvaamaan aluetta asuinalueena sekä virkistys- ja harrastuskäytön näkökulmasta. Kuvauksessa korostuu osallisten kertoma ja heidän kokemuksensa alueista. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat alueen itä- ja länsipuolella noin 400 metrin päässä Ekokemin mahdollisen laajennusalueen (VE2) rajasta. Puolen kilometrin säteellä hankealueen rajasta sijaitsee 6 asuinkiinteistöä, kilometrin säteellä 36 asuinkiinteistöä ja kahden kilometrin säteellä 234 asuinkiinteistöä (Kuva 8-18). Alue on haja-asutusaluetta ja asutusta lähivaikutusalueella on suhteellisen vähän. Keltakankaan taajama-alueelle, jossa asutusta on tiheämmin, tulee alueelta lähinnä hajuvaikutuksia. Hyötyvirran alueella on yli kymmenen jätteiden hyötykäyttöön ja maanrakennuksen suuntautunutta yritystä. Alue on perustettu vanhan kaatopaikan ympärille, joten alueella on ollut vastaavaa toimintaa jo useita vuosikymmeniä. Muuta yritystoimintaa on lisäksi valtatien 15 länsipuolella. Hyötyvirran alueen länsipuolelta kulkee Myllykoski-Inkeroinen kuntopolku/hiihtolatu. Polku kulkee lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä hankealueesta. Hankealueen eteläpuolella, Tupakivenmäellä, sijaitsee hiihtäjiä ja muita alueella retkeileviä palveleva Tupamäen kota. Myös alueen länsipuolella on ulkoilu-/hiihtomaja. Hankealueen ympäristöä, lähinnä alueen pohjois- ja kaakkoispuolta, käytetään asukkaiden edustajien kertoman mukaan metsästykseen, sienestykseen ja marjastukseen. Hankealueen vieressä on lisäksi Kymenlaakson ajoharjoittelurata sekä asukkaiden tietojen mukaan endurorata. Hankealueen lähellä ei sijaitse ns. herkkiä kohteita eli kouluja, päiväkoteja tai vastaavia. Lähimmälle koululle, Kouvolan seudun ammattiopistolle, on matkaa noin kaksi kilometriä. 182

48 Keltakankaan terveysasema on hieman lähempänä, noin kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Kaiken kaikkiaan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin näkökulmasta vaikutusalueen herkkyys on kohtalainen. Asukkaiden työpajakommenttien pohjalta koottu kokemuksellinen nykytilakartta on esitetty kuvassa (Kuva 8-18). Asutuksen ja palveluiden sijoittumista kuvaavat kartat on esitetty kohdassa Kuva Asukastyöpajan perusteella koottu kokemuksellinen nykytilakartta Keltakankaan Hyötyvirta-alueelta. Kohtalainen Hankealueen lähellä ei sijaitse ns. herkkiä kohteita eli kouluja, päiväkoteja tai vastaavia. Alue on haja-asutusaluetta, jolla on sijainnut vastaavaa jätteenkäsittelytoimintaa jo pitkään. Hyötyvirta-alueelta tulee ympäristöhäiriöitä (mm. haju) jo nykyisin. Hankealueen lähellä on virkistysreitti ja lähialueita käytetään marjastukseen ja metsästykseen. Hanke herättää pelkoa ja huolta ympäristövaikutusten kasvamisesta Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen Hankevaihtoehdot Vaihtoehdossa VE1A aluetta laajennetaan noin 14 hehtaaria, joka lisää toiminta-aikaa noin kymmeneen vuoteen. Uudet toiminnot tuovat alueelle laajempaa jätteiden kierrätystoimintaa. Laajennusta tai toiminnan muutosta ei välttämättä huomaa ihmisaistein kuin alueen vierestä Matarojantieltä. 183

49 Vaihtoehdossa VE1B aluetta laajennetaan noin 24 hehtaaria, joka lisää toiminta-aikaa noin 30 vuoteen. Uusia toimintoja tulee alueelle vastaavasti kuin vaihtoehdossa VE1A, jonka lisäksi vanha kaatopaikka voidaan ottaa hyötykäyttöön ns. landfill mining tekniikalla. Kunnan vanhan Keltakankaan kaatopaikan hyödyntäminen on nykytekniikalla mahdollista, mutta epätodennäköistä materiaalien markkinatilanteen takia. Uusista toiminnoista kaatopaikan avaamista vastustettiin asukkaiden keskuudessa eniten, sillä sen epäiltiin lisäävän haju- ja vesivaikutuksia. Vaihtoehdossa VE2 aluetta laajennetaan noin 37 hehtaaria, joka lisää toiminta-aikaa noin 50 vuoteen. Uudet toiminnot ovat vastaavat kuin vaihtoehdossa VE1B. Vaihtoehdon VE2 mukainen laajennus herätti eniten vastustusta, sillä se tulisi lähimmäksi Matarojaa. Etäisyystarkastelun ja maisemavaikutusten tarkastelun perusteella vaihtoehdot VE1B ja VE2 tulevat todennäköisesti kuitenkin vaikuttamaan yhtä paljon Matarojan alueelle. Hankevaihtoehtojen vaikutukset Matarojan asukkaat, hankealueen itäpuolelta, olivat huolissaan hankkeen pohjavesivaikutuksista. Laajennusalueet sijoittuvat pääosin kallioalueille, joilla pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Lähimmät omien talousvesikaivojen varassa olevat asuinkiinteistöt sijaitsevat n. 400 metrin etäisyydellä vaihtoehdon VE2 mukaisesta hankealueen rajasta. Alueen nykyisten toimintojen vaikutukset ovat havaittavissa alueen pohjaveden laadussa. Lähimpien talousvesikaivojen veden laatuun tai määrään hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta rakentamisen tai toiminnan aikana. Toiminnan päättymisen jälkeiset vaikutukset arvioidaan niin ikään vähäisiksi. Hankkeen vaikutukset pohjavesiin arvioidaan pieniksi ja pohjavettä pilaavien aineiden pääsy pohjavesiin estetään tiiviillä pohjarakenteilla. Vaihtoehdoissa VE1B ja VE2 landfill mining -toiminnan myötä Keltakankaan vanhan kaatopaikan vaikutukset pohjavesiin vähenevät, jolloin vaikutukset ovat näiltä osin positiiviset. Vaikutukset arvioidaan kuitenkin pieniksi. (ks. kohta 6.2.5) Pohjavesivaikutuksia seurataan säännöllisesti tarkkailulla myös toiminnan loppumisen jälkeen. Pohjavesien käytöstä ei tule terveysvaikutuksia, mikäli kaivojen laatua tarkkaillaan, eikä pitoisuuksiltaan laatuvaatimukset ylittäviä kaivovesiä käytetä juomavetenä. Asukkaat nostivat esiin myös hankkeen mahdolliset vaikutukset pintavesiin. Pintavesivaikutusten arvioinnin mukaan (kohdassa 6.3.5) merkittävää vaikutusta alueelta tulevien valumavesien määrään tai laatuun ei synny, koska vedet viemäröidään ja johdetaan Kymen Veden Mussalon jätevedenpuhdistamolle. Normaalitilanteessa toiminnasta ei tule sellaisia vaikutuksia pintavesiin, että niiden arvioitaisiin aiheuttavan terveysvaikutuksia. Vaikutukset liikenteeseen ovat vähäisiä nykytilanteeseen verrattuna. Asukkaat totesivat valtatien 15 liittymän olevan jo nykytilanteessa huono sekä liikenteen sujuvuuden että turvallisuuden kannalta. Liittymään on suunniteltu eritasoliittymää, mutta sen toteutumisesta ei ole tarkempaa tietoa. Vaihtoehdossa VE2 liikennemäärän muutos on hieman vaihtoehtoja VE1A ja VE1B suurempi, mutta aiheuttaa kuitenkin vain vähän haitallisia vaikutuksia (ks. kohta 8.1.5). Matarojalla lähimpien asuinrakennusten kohdalla Ekokemin nykyisen toiminnan aiheuttamat melutasot ovat noin L Aeq db. Muissa suunnissa melutasot ovat tätä pienempiä. Vaihtoehto VE1A nostaa melutasoja noin 1-2 db lähimpien asuintalojen kohdalla. Rakentamisaikana louhinnasta johtuen myös vaihtoehdot VE1B ja VE2 nostavat melutasoja lähimpien asuintalojen kohdalla. Lisäksi louhinnasta aiheutuu tärinävaikutuksia. Meluvaikutuksia voidaan vähentää mm. louhinnan suunnittelulla, valitsemalla käyttöön hiljaisempia laitteita ja työmenetelmiä, pintamaavalleilla sekä louhe- ja murskekasojen sijoittelulla. Vaihtoehdoissa VE1B ja VE2 suunniteltu jätetäyttöalue rajoittaa melun leviämistä idän suuntaan, joten rakentamisen jälkeen vaihtoehtojen VE1B ja VE2 meluvaikutukset lähimpien asuintalojen kohdalla ovat pienemmät kuin nykyisellä toiminnalla. Toiminnasta ei aiheudu sellaisia melutasoja, joista arvioidaan tulevan terveysvaikutuksia (ks. kohta 8.2.5). Yksi suurimmista hankkeen negatiivisista vaikutuksista oli asukkaiden mielestä Hyötyvirtaalueelta tuleva haju. Alueella on paljon ilmanlaatuun vaikuttavia toimintoja kuten alueen muut toimijat (mm. kaatopaikka) ja liikenne. Hankevaihtoehtojen vaikutukset ilmanlaa- 184

50 tuun tulevat olemaan pienet. Kun huomioidaan hankealueen nykyinen toiminta sekä koko Hyötyvirta-alueen nykyinen toiminta, niin muutos nykytilaan jää hyvin pieneksi. Mallinnuksen perusteella hajujen leviäminen kasvaa hyvin vähän vaihtoehdossa VE2, joten vaihtoehdossa VE1 leviäminen jää tätäkin pienemmäksi. Hajulle ei ole olemassa terveysperusteisia ohje- tai raja-arvoja. Hajua aiheuttavat lisätoiminnat tullaan tekemään katetuissa tiloissa, joista hajupäästöt johdetaan hallitusti ilmaan. Lisäksi on tarkoitus lisätä pienien biohajoavaa jätettä sisältävien erien aumakäsittelyä. Pölyävien toimintojen osalta Ekokemin toiminta alueella tulee pysymään nykyisenlaisena. Alueella on tarkoitus ottaa käyttöön murskaustoimintoja, mutta nämä ovat ajoittaisia. Alueella tehtävät murskaukset ovat yleensä päivän kestäviä ja pisimmillään viikon jaksoja. Murskaustoimintojen arvioidaan hieman kasvattavan pölyn leviämisaluetta pohjoisen suunnassa, mutta tämän ei arvioida aiheuttavan raja-arvon ylityksiä lähimmillä asuinkiinteistöillä. Hanke ei estä nykyisten virkistysreittien käyttöä eikä alueiden virkistyskäyttömahdollisuus heikkene merkittävästi nykytilanteesta hajusta, melusta, pölystä tai muista hankkeen vaikutuksista johtuen. Hanke aiheuttaa jonkin verran huolta, varsinkin hajuvaikutusten osalta. Viihtyvyyshaittaa voi aiheutua lähinnä pölystä ja hajusta sekä lähimmille asuinkiinteistöille myös melusta, mutta haitta näyttäisi jäävän vähäiseksi viihtyvyyshaitaksi. Vaikutukset asuntojen arvoon eivät kuulu ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitaviin asioihin. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa aihe on otettu huomioon yhtenä huolen aiheuttajana. Osallisten arviointiprosessin aikana toimittamassa palautteessa nostettiin esiin huoli erityisesti hankkeen vaikutuksesta Matarojan ja Keltakankaan alueen asuntojen ja tonttien arvoon hajusta johtuen. Matarojan alueelle on rakennettu asuinkiinteistöjä olemassa olevasta jätteenkäsittelytoiminnasta huolimatta. Tonttien kysyntään ja kiinteistöjen arvoon vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Hanke ei vaikuta alueen elinkeinoihin merkittävästi missään vaihtoehdossa. Eri toimintoja tehdään alueella jaksoittain, joten vaikutukset työpaikkojen määrään ovat pieniä. Alueella on jo ollut ja tulee olemaan vastaavaa jätteenkäsittelytoimintaa, joten ympäristövaikutukset lähialueen elinkeinoihin, kuten matkailuun, jää vähäiseksi vaihtoehto ja sen vaikutukset Vaihtoehdossa VE0 alueelle ei tuoda uusia toimintoja, eikä aluetta laajenneta. Alueen kokonaispinta-ala on noin 12 hehtaaria ja toiminta-aika nykyisellä alueella on noin 3-4 vuotta. Vaihtoehdon VE0 mukainen toiminta ei muuta sosiaalisia vaikutuksia lähivuosina. Toiminnan loputtua osa viihtyvyyshaittaa aiheuttavista ympäristövaikutuksista pienenee, mutta koska alueella on vastaavaa toimintaa myös muilla yrityksillä, ne eivät lopu kokonaan Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutuksen merkittävyys Hankealueen herkkyys arvioidaan kohtalaiseksi. Vaikutusten suuruus vaihtelee vaihtoehdoittain. Merkittävin viihtyvyyshaitta läheisillä asutusalueilla on nykytilanteessa kaatopaikan ja kompostoinnin haju, jonka pelätään lisääntyvän hankkeen myötä. Merkittävin hankkeen aiheuttama sosiaalinen vaikutus vaihtoehdoissa VE1B ja VE2 on huoli ja pelko hajuvaikutusten lisääntymisestä, jotka aiheutuisivat varsinkin ns. landfill mining toiminnasta. Asuinympäristön viihtyvyyteen lähimmillä alueilla sekä alueiden virkistyskäyttöön vaikuttavat kielteisesti haju-, melu- ja pölyvaikutukset. Pitkä toiminta-aika kasvattaa vaikutusten suuruutta. Lisäksi asukkaita huolettaa pohjavesivaikutuksien lisääntyminen laajennusten myötä. Muutos nykytilaan verrattuna arvioidaan vaihtoehdoissa VE1B ja VE pieneksi. Vaihtoehdossa VE1A ajoittaista viihtyvyyshaittaa lähimmille kiinteistöille voi aiheutua esim. melusta, pölystä ja hajusta. Muutos nykytilaan verrattuna arvioidaan pieneksi. Hankkeen sosiaaliset vaikutukset ovat merkittävyydeltään kohtalaisia kaikissa hankevaihtoehdoissa. 185

51 Vaikutuksen suuruus Suuri negatiivinen Keskisuuri negatiivinen Pieni negatiivinen Ei vaikutusta Pieni positiivinen Keskisuuri positiivinen Suuri positiivinen Vaikutusalueen herkkyys Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Suuri VE1B, VE2 Suuri Suuri Suuri Kohtalainen Ei vaikutusta Vähäinen Vähäinen Kohtalainen VE1A VE0 Vähäinen Kohtalainen Suuri Ei vaikutusta Kohtalainen Suuri Suuri Haitallisten vaikutusten lievittäminen Kaikkia vaihtoehtoja koskevat osin samat haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet, osin korostuvat alueelliset erityispiirteet. Tiedottaminen hankkeen etenemisestä on tärkeää riippumatta valittavasta hankevaihtoehdosta. Ajantasainen ja ennakoiva tiedottaminen antaa osallisille mahdollisen reagoida ja/tai sopeutua tulossa oleviin muutoksiin. Riittävä tiedottaminen on myös välttämätöntä hankevastaavan ja toimintaympäristön sidosryhmien (asukkaat, muut toimijat) rakentavan keskustelun kannalta. Tiedottaminen ennalta tiedossa olevista häiriötä aiheuttavista toimenpiteistä, kuten ns. landfill mining toiminnasta, antaa asukkaille ja muille toimijoille vaikutusalueella mahdollisuuden varautua häiriöön arjessaan, onpa kyse sitten lasten päiväunista tai siivouksen ajoittamisesta. Alueella toimiva hajuraati antaa myös hyvää lisätietoa toimijoille eri toimintojen sosiaalisista vaikutuksista. Toiminnasta aiheutuvan pölyämisen estäminen ehkäisee myös viihtyvyyshaittoja asutukselle. Melun torjunnan toimenpiteet edesauttavat asuin- ja elinympäristön viihtyisyyden säilyttämistä. Työpajakeskusteluissa nostettiin esiin asukkaiden näkemys, että kiinteistöt tulisi lunastaa käypään hintaan, mikäli asuinkiinteistöille aiheutuu kohtuutonta haittaa. Pelkästään tästä hankkeesta ei ole missään vaihtoehdossa kuitenkaan odotettavissa kohtuutonta haittaa yksittäisille asuinkiinteistöille esimerkiksi hajusta, melusta, pölystä tai liikenteestä johtuen. Hyötyvirta-alueelta tulee hajuhaittoja monesta eri toiminnosta ja monelta eri toimijalta Arvioinnin epävarmuustekijät Sosiaalisten vaikutusten kokeminen on aina subjektiivista ja yhteydessä hankkeeseen, kokijaan, ajankohtaan ja kohdealueeseen. Vaikutuksia ei voida arvioida yksilökohtaisesti, joten yksittäisten osallisten näkemykset on esitetty yleisemmällä tasolla eri alueiden tai kokijaryhmien mukaan. Muiden vaikutusarviointien mahdolliset epävarmuudet voivat kertaantua sosiaalisten vaikutusten arviointiin niiltä osin, kuin ne vaikuttavat ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Ottaen huomioon sosiaalisten vaikutusten laadullisen luonteen ja säädösten, normien sekä mitattavissa olevien raja-arvojen puuttumisen, on asiantuntijan tekemä arviointi osin subjektiivinen tulkinta lähtötietoaineiston pohjalta. Arviointimenettelyn kertomisella ja lähtötietojen dokumentoinnilla pyritään minimoimaan arvioinnin subjektiivisuuteen liittyviä epävarmuustekijöitä, jotta lukijalla on mahdollisuus itse seurata arvioinnin vaiheita ja lähtötietoja. Tämän vuoksi selostustekstissä on esitetty vaikutusten merkittävyyden arviointia ja käytettyjä aineistoja sekä lisätty sidosryhmätyöpajan muistio YVA-selostuksen liitteeksi. 186

52 9. MUUT VAIKUTUKSET 9.1 Vaikutusten ajoittuminen Teollisuusjätekeskuksen suunnittelussa huomioidaan ympäristönäkökohdat. Jo suunnittelun yhteydessä selvitetään mahdollisuudet hyödyntää rakenteissa jätemateriaaleja, jolloin voidaan säästää neitseellisiä luonnonvaroja. Suunnitteluvaiheessa tehdään tarvittavat selvitykset hyödynnettävien jätteiden ympäristökelpoisuudesta. Kun uusia jätteidenkäsittelymenetelmiä suunnitellaan teollisuusjätekeskuksessa otettavan käyttöön, suunnitellaan niiden sijoittuminen teollisuusjätekeskuksen alueella sekä tarpeet esimerkiksi muutoksiin vesienkäsittelyssä. Laadukkaalla suunnittelulla voidaan osaltaan vähentää teollisuusjätekeskuksen laajentamisen ympäristövaikutuksia. Rakentamisen ja toiminnan aikaisia sekä toiminnan päättymisen jälkeisiä vaikutuksia on arvioitu edellä kohdissa Hankkeen rakentaminen ei pääsääntöisesti poikkea tavanomaisesta yhdyskuntatekniikan rakentamisesta ja teollisuusrakentamisesta. Alueelle joudutaan rakentamaan viemäreitä ja muita putkilinjoja, sähkökaapeleita sekä kenttärakenteita. Loppusijoitusalueiden ja kenttärakenteiden rakentamisesta laaditaan rakennusja laadunvalvontasuunnitelmat, joita noudattamalla estetään haitallisia ympäristövaikutuksia. Myös toiminnan päättymisen jälkeiset toimenpiteet suunnitellaan jo etukäteen, jolloin jälkihoitotoimenpiteet voidaan ottaa huomioon jo toiminnan aikana. Loppusijoitusalueita suljetaan niiden täytyttyä jo toiminnan aikana. 9.2 Yhteisvaikutukset Tässä kohdassa on tarkasteltu teollisuusjätekeskuksen mahdollisia yhteisvaikutuksia muiden toimijoiden ja hankkeiden kanssa. Selkeät yhteisvaikutukset muodostuvat muiden Hyötyvirran alueen toimijoiden kanssa. Tarkastelussa mukana olevia toimijoita ovat Kymenlaakson Jäte Oy, Jarmo Toikka Ky, JM Ekoturve Oy sekä Kuljetus Sinkkonen. Yhteisvaikutuksia voi muodostua liikenteen, ilmapäästöjen ja melun kautta. Näitä vaikutuksia on tarkasteltu kunkin arvioinnin kohdalla erikseen ja arvioinneissa on huomioitu myös yhteisvaikutukset. Liikenteen osalta myös muiden toimijoiden liikenne kohdistuu samoja liikenneväyliä myöten alueelle. Liikennöinti tapahtuu Ekokaari -tien kautta ja tätä väylää käyttävät lähinnä Hyötyvirran alueen toimijat, jolloin vaikutuksia ei kohdistu ulkopuolisiin tahoihin. Pölyämisen ja hajun osalta on arvioitu nykytilannetta ja yhteisvaikutuksia kohdassa 8.3. Tulevat toiminnot vaikuttavat vähän pölyn ja hajun leviämiseen, joten yhteisvaikutusten osalta muutos nykytilaan jää pieneksi. Pölyämisen osalta yhteisvaikutukset ovat lähellä rajaarvoa lähimpien itäpuolen kiinteistöjen kohdalla, jos huomioidaan taustapitoisuutena kaupungin hengitettävien hiukkasten taustapitoisuus ja toiminta ilman pölynsidontaa. Melun ja tärinän osalta hankkeella on yhteisvaikutuksia Hyötyvirta-alueen nykyisten toimintojen sekä lähialueen muiden toimintojen (mm. kiviainestoiminta Huovilantiellä) kanssa. Melun kannalta hankkeen toiminnot ovat vastaavia mitä Hyötyvirta-alueella tehdään jo nykyisin, joten hanke lähinnä lisää meluvaikutusten kestoa. Vuositasolla myös melua aiheuttavien toimintojen toimintapäivät saattavat lisääntyä, mutta vaihtoehtoa VE1A ja vaihtoehtojen VE1B ja VE2 rakentamista lukuun ottamatta hanke ei oleellisesti nosta melutasoja lähimpien asuintalojen kohdalla. Melun osalta ollaan kokonaisuutenakin selkeästi ohjearvojen alapuolella lähimpien asuintalojen kohdalla. Tärinän osalta yhteisvaikutuksia saattaa syntyä, mikäli Hyötyvirta-aluetta lähdetään laajentamaan. Huovilantien kiviainestoiminnot sijaitsevat sen verran etäämpänä, että tärinässä ei synny yhteisvaikutuksia. 187

53 9.3 Ympäristöriskit Ympäristöriski on vaara tai muu tekijä, joka voi aiheuttaa ei toivotun tapahtuman. Riskeinä on arvioitu ympäristövahinkoriskejä, eli ei toivotuista tapahtumista aiheutuvia vaikutuksia. Ympäristöriskit voidaan yleisesti jakaa esimerkiksi: pitkäaikaisiin suoriin vaikutuksiin, pitkäaikaisiin välillisiin vaikutuksiin sekä äkillisiin, onnettomuudentapaisiin vaikutuksiin. Pitkäaikaisia suoria vaikutuksia ovat esimerkiksi happamoittavien kaasujen päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset luontoon ja rakennettuun ympäristöön, kuljetusten turvallisuus-, päästö- ja meluvaikutukset. Pitkäaikaisia välillisiä vaikutuksia ovat esim. raaka-aineiden ja tuotteiden valmistuksen luonnonvarojen tarve. Äkillisiä vaikutuksia ovat ennalta odottamattomat onnettomuudet, jotka vaikuttavat terveyteen tai ympäristöön Vastaanotettavat jätteet ja jätteiden käsittely Vastaanotettavien jätteiden laatuun liittyy riski, että joukossa on prosessia tai muuta käsittelyä haittaavaa materiaalia. Jätteessä voi olla jopa ennalta arvaamatonta materiaalia, joka häiritsee tai pysäyttää käsittelyprosessin. Tämän vuoksi teollisuusjätekeskuksen vastaanottotoimintaan kiinnitetään erityisesti huomiota. Teollisuusjätekeskukseen vastaanotettavista jätteistä pyydetään tiedot jo ennen niiden vastaanottoa, jotta voidaan selvittää jätteiden vastaanoton mahdollisuudet sekä tarvittava käsittely. Vastaanottomahdollisuuksien selvittäminen ja käsittelymenetelmän valinta etenee kuvassa (Kuva 9-1) esitetyn kaavion mukaisesti. Ennen jätteen vastaanottoa selvitetään: jätteen haltija jätteen alkuperä ja kuvaus prosessista, jossa jäte syntyy jätteen kuvaus ja koostumus jätteen määrä jätteen testaus ja näytteenotto jätteen luokittelu jätteen kierrätysmahdollisuudet HYÖTYKÄYTTÖ KÄSITTELY HYÖTYKÄYTTÖ YHTEYDEN- OTTO ESITIEDOT JÄTTEESTÄ TIETOJEN ARVIOINTI VASTAANOTON MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMINEN KÄSITTELY VIENTI MUUALLE HYÖTYKÄYTTÖÖN MAHDOLLISET ESIKOKEET LISÄTIEDOT ASIAKKAALTA KÄSITTELY LOPPUSIJOITUS EKOKEMILLE KÄSITELTÄVÄKSI MAHDOLLISET ESIKOKEET NÄYTTEENOTTO, TUTKIMUKSET TARJOUS/TILAUS ESIKÄSITTELY JA KÄSITTELY JÄTTEEN VÄLIVARASTOINTI TARKASTUS JA MAHDOLLINEN NÄYTTEENOTTO JÄTTEEN VASTAANOTTO HYÖTYKÄYTTÖ TUTKIMUKSET VÄLIVARASTOINTI HYÖTYKÄYTTÖ LOPPUSIJOITUS LOPPUSIJOITUS Kuva 9-1. Päätöksentekokaavio. Esitietojen riittävyys arvioidaan ja tarvittaessa asiakkaalta pyydetään lisätietoja. Esikokeita voi olla tehtynä asiakkaan toimesta tai niitä tehdään vastaanoton mahdollisuuksien selvittämisen yhteydessä. Esikokeiden tarpeellisuus riippuu mm. erän aikataulusta sekä 188

54 koosta. Tarvittavat kokeet riippuvat jätteen laadusta, jätteen suunnitellusta käsittelymenetelmästä sekä käyttökohteesta. Näytteitä tutkitaan myös siinä tapauksessa, että on syytä epäillä ennakkotietojen olevan puutteellisia tai vääriä. Ennakkotietojen ja mahdollisten esikokeiden perusteella varmistutaan siitä, että jätteet ovat käsiteltävissä ympäristöä ja terveyttä vaarantamatta. Ympäristön ja terveyden vaarantumisen kriteereinä käytetään arviota siitä, voidaanko kyseinen jäte-erä käsitellä hallitusti niin, ettei siitä aiheudu ympäristöpäästöjä ja ilman, että työntekijät altistuvat haitallisille yhdisteille. Mikäli jätteet loppusijoitetaan, tutkitaan niiden kaatopaikkakelpoisuus. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden arvioinnissa otetaan huomioon myös muut kaatopaikalle sijoitettavat tai sijoitetut jätteet siten, että toisiinsa haitallisesti vaikuttavat jätteet sijoitetaan toisistaan erilleen. Kaikkien loppusijoitettavien jätteiden osalta tehdään siis tapauskohtainen arviointi. Kuvassa (Kuva 9-2) on esitetty kaavio jätteiden luokittelusta ja kaatopaikkakelpoisuuden tutkimisesta. Pysyvä jäte Missä ja miten jäte syntyy? Onko kyseessä jäte vai sivutuote? Jätteen luokittelu Tavanomainen jäte Kaatopaikkakelpoisuuden tutkiminen Perusmäärittely -raportti Vaarallinen jäte Vastaavuustestaus Jätteen käsittely ja loppusijoitus Tarkastus vastaanotettaessa Jätteen vastaanotto Kuva 9-2. Jätteen luokittelu ja kaatopaikkakelpoisuuden tutkiminen Jätteiden tuonti teollisuusjätekeskukseen on valvottua. Riski, että jätetäyttöön sijoitetaan alueelle luvattomasti tuotuja ja sinne kuulumattomia aineita sellaisia määriä, joista aiheutuisi vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, on pieni. Myös vaaratilanteen seuraus on lievä. Jätteiden esikäsittelyä ja käsittelyä on kuvattu edellä kohdassa 0 ja jätteiden käsittelyn ympäristövaikutuksia kohdissa Rakenteiden rikkoutuminen Sortumat Ympäristölle ja rakenteille vaarallisia ovat laajamittaiset liukusortumat, joissa suuri määrä massaa leikkautuu joko maapohjan tai pelkästään jätetäytön kautta. Jätetäyttöjen sortumat johtuvat liian suuresta ja jyrkästä täyttökorkeudesta suhteessa täytön tai maapohjan leikkauslujuuteen. Kun täyttöalue rakennetaan kantavalle ja loivalle maapohjalle todennäköisyys maapohjan kautta tapahtuville sortumille on erittäin pieni. Rakentamisessa tulee myös huomioida luiskakaltevuudet ja jäte on tiivistettävä huolellisesti täyttöön, jotta luiskakaltevuudet ovat riittävän vakaita. Sortumiin liittyvät riskit ovat pieniä ja ne hallitaan hyvin. Riskien seuraukset ovat myös kaikilta osin lieviä. Pohjarakenteiden toimimattomuus Pohjarakenteiden toiminnan pettäminen liittyy joko kuivatusjärjestelmän tukkeutumiseen, jolloin täytön sisäinen vesipinta saattaa nousta, tai rakenteiden painumiseen, jolloin paitsi kuivatusjärjestelmän toimivuus heikkenee, niin myös eristerakenteet saattavat rikkoontua. Yksittäisten repeämien kautta suotovesiä pääsee maaperään ja edelleen pohjaveteen yleensä hyvin vähän, jolloin haitan seurausluokka on ennustettavissa lieväksi. Massiivisessa murtumassa, esimerkiksi maapohjan liukumistapauksessa, rikkoutuvat sekä keinotekoinen eriste että mineraalinen tiivistyskerros. Tällainen murtuma on kuitenkin selkeästi havaittavissa ja ympäristöön kohdistuva vaara torjuttavissa välittömillä korjaustoimenpiteillä. 189

55 Pintarakenteiden toimimattomuus Pintarakenteen vaurio aiheutuu yleensä jätetäytön painumisen, luiskan sortumisen tai eroosion seurauksena. Jätetäytön painuminen johtuu jätteen kokoonpuristumisesta yläpuolisen kuormituksen johdosta. Koska orgaanisen aineksen osuus loppusijoitettavista jätteistä on pieni, niin sen hajoamisesta ei juuri tapahdu painumista. Painumaa voidaan vähentää tiivistämällä jäte täyttöön jo kaatopaikan käytön aikana huolellisesti. Painumia voidaan edelleen vähentää sulkemistoimenpiteiden yhteydessä tehtävillä toimenpiteillä. Painumista johtuvia haittoja voidaan myös torjua välttämällä alle 1:20 kaltevuuksia täyttöalueella. Pintarakenteiden toimimattomuus tai vaurioituminen ei nykyaikaisilla pohjaeristetyllä ja viemäröidyllä kaatopaikalla muodosta ympäristö- tai terveysriskiä. Kenttä- ja allasrakenteiden rikkoutuminen Kenttä- ja allasalueiden kuntoa seurataan jatkuvasti. Tiiviiden rakenteiden vaurioituminen ja rikkoutuminen on helposti havaittavissa, jolloin myös korjaustoimenpiteisiin voidaan ryhtyä välittömästi. Kenttä- ja allasrakenteiden rikkoutumiseen liittyvät riskit arvioidaan melko pieniksi ja helposti hallittaviksi Tulipalot Tulipalo voi aiheutua jonkin ulkoisen lämpölähteen vaikutuksesta tai itsesyttymisen seurauksena. Tulipalojen konkreettisin vaara liittyy paitsi palon leviämiseen ympäristöön, myös epäpuhtaan palamisen seurauksena ympäristöön savun mukana leviäviin haittaainepäästöihin. Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueella jäte koostuu pääosin huonosti palavasta materiaalista, joka pienentää paloriskiä. Kierrätyspolttoaineiden valmistukseen liittyy tulipalon mahdollisuus, joka saattaa aiheutua murskauksessa tapahtuvasta kuumenemisesta tai kipinöinnistä. Erityisesti tulipalon riski kasvaa, jos käsiteltävän jätteen joukossa on sinne kuulumattomia esineitä tai aineita. Tulipaloriskiin varaudutaan jätteen esitarkastuksella ja riittävällä alkusammutuskalustolla. Osaan epäorgaanisista jätteistä kuten jätteenpolton lentotuhkiin liittyy vedynmuodostumisriski, kun alumiinioksidit reagoivat veden kanssa. Ulkotiloissa vedyn muodostuminen ei yleensä aiheuta haittaa, mutta suljetuissa rakenteissa kuten käsittelylaitteistoissa voi vedyn muodostuminen aiheuttaa tulipalo tai räjähdysriskin. Tähän varaudutaan mittauksilla ja riittävällä ilmanvaihdolla toiminnoissa, missä käsitellään vetyä muodostavia jätteitä. Tulipalot havaitaan yleensä nopeasti, jolloin laajamittaisen tulipalon esiintymisen todennäköisyys on vähäinen. Alueelle laaditaan yhteistyössä pelastusviranomaisen kanssa tarvittavat turvallisuusdokumentit sekä työturvallisuussuunnitelmat. Suunnitelma laaditaan siinä vaiheessa, kun alueelle sijoittuvat toiminnot ovat tarkemmin tiedossa. Tulipalojen riskienhallinta koetaan hyväksi Polttoainevuodot Osa laitteistoista on sähkökäyttöisiä, joten niiden yhteydessä ei ole polttoaineen säilytystä. Sen sijaan toiminnassa tarvitaan koneita ja laitteistoja jotka voivat olla polttoöljykäyttöisiä. Vauriotilanteessa polttoainesäiliöstä voi päästä öljyä maaperään ja hulevesien myötä vesistöön. Todennäköisyys tapahtumalle on pieni ja tapahtuman vakavuus voi olla lievä, koska alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella ja säiliö koot ovat verraten pieniä. Työkoneiden tankkaus tapahtuu pinnoitetulla alueella siirrettävästä polttoainesäiliöstä. Polttoainesäiliöissä on ylivuotoaltaat, joten polttoainevuoto maaperään säiliöstä on erittäin epätodennäköistä. Mahdollisessa ylitäyttötilanteessa polttoaine valuu pinnoitetulle alueelle, josta se on helposti imeytettävissä pois. Polttoaineen säilytyksen tulee tapahtua säännösten mukaisesti ja säiliöissä tulee olla vuotosuoja. Lisäksi alueelle tulee varata öljyntorjuntakalustoa ja menettelytapaohjeet öljyvahingon sattuessa. Alueen laskeutusallas olisi hyvä varustaa sulkuventtiilillä, jolloin mahdol- 190

56 lisen öljyvuodon sattuessa voidaan öljyn pääsy estää alueen ulkopuolelle hulevesien kautta Rankkasateet ja ylivuoto Rankkasateet lisäävät kiintoaineksen määrää hulevesissä ja suuri virtaama voi aiheuttaa kiintoaineen läpipääsyn laskeutusaltaasta. Alueen vedet johdetaan puhdistukseen, jolloin rankkasateestakaan aiheutuvat päästöt eivät pääse ympäristöön. Jätetäytöt ja kentät pystyvät varastoimaan ja puskuroimaan hetkellisiä suuria vesimääriä, joten rankkasateet lisäävät käsittelykentiltä muodostuvaa vesimäärää. Alueen tasausaltaat mitoitetaan vastaanottamaan myös rankkasateiden aiheuttamat vesimäärät Kuljetukset Kuljetuksiin liittyvät riskit ovat pienet ja liittyvät lähinnä kuorma-auton kaatumiseen. Kuljetettavat materiaalit ovat pääosin kiinteitä ja niiden siivoaminen maastosta on helppoa. Kuorma-auton, kuten myös työkoneen kaatumiseen liittyy polttoainevuodon riski, joka on kuvattu alueen osalta kohdassa Liikenneonnettomuuksista aiheutuvien haittojen todennäköisyys on pieni ja haitat vähäisiä Jätteiden esikäsittely ja käsittely Jätteiden esikäsittely Jätteiden esikäsittelyssä, kuten lajittelussa, seulonnassa, murskauksessa, kierrätyspolttoaineen valmistuksessa ja metallien erottelussa, käytetään erilaisia murskaimia, seuloja ja muita vastaavia mekaanisia laitteita. Tällaiseen käsittelyyn liittyy tulipalon mahdollisuus, joka saattaa saada alkunsa esimerkiksi murskauksen yhteydessä muodostuvasta kipinästä tai jos käsiteltävän jätteen joukossa on sinne kuulumattomia esineitä tai aineita. Toisaalta suuri osa käsiteltävistä jätteistä on mineraalisia ja huonosti palavia, mikä pienentää tulipalon riskiä. Kierrätyspolttoaineen valmistuksen yhteydessä tulipalon riski on muiden jätteiden käsittelyä suurempi. Tulipaloihin varaudutaan esitarkastamalla käsittelyyn otettava kuivajäte sekä varaamalla teollisuusjätekeskukseen riittävä alkusammutuskalusto ja varustamalla laitos tarvittaessa automaattisella sammutuslaitteistolla. Paloturvallisuussuunnitelma laaditaan laitoksen valmistumisen yhteydessä yhteistyössä paikallisen paloviranomaisen kanssa. Näin riskit voidaan hallita ja seurausluokkaa jää lieväksi. Pienemmät kenttien vuodot ovat helposti korjattavissa ilman päästöjä ympäristöön. Jätteiden esikäsittelyn riskit ovat hallittavissa ja seuraukset lieviä. Imagollinen merkitys voi olla suurempi. Pesu Eri jätejakeiden pesuissa ja kuivauksessa merkittävin riski liittyy vesien hallitsemattomaan ulospääsyyn laitteistosta. Suuren äkillisen vuodon mahdollisuus on pieni. Tällöinkin ympäristöhaitta jäänee pieneksi, sillä toiminnot sijoitetaan tasausaltaan viemäröinnin piiriin, ja allas voidaan tarvittaessa sulkea onnettomuustilanteissa. Kiinteytys ja stabilointi Maa-ainesten ja jätejakeiden kiinteytyksen tai stabiloinnin epäonnistuessa hulevesiä voi päästä imeytymään rakenteeseen tavanomaista enemmän ja huuhtomaan haitta-aineita. Kiinteytetyn rakenteen yläpuolella oleva ehjä eristerakenne (asfaltti tms.) tosin estää normaalitilanteessa hulevesien imeytymisen. Eristerakenteessa olevat vauriot on helppo huomata ja korjata. Kiinteyttävään rakenteeseen pääsevän veden määrää voidaan tarvittaessa seurata rakenteen alle asennettavan salaojakerroksen ja kokoojakaivojen avulla. Mikäli kokoojakaivoon kertyy tavanomaista enemmän vettä, veden laatu voidaan tutkia ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vesilähteen selvittämiseksi. 191

57 Kiinteytyksen onnistumisen takaamiseksi kiinnitetään suunnitteluvaiheessa huomiota riittävän kantavan maapohjan löytämiseen tai maapohjan kantavuuden vahvistamiseen ja oikean seosreseptin löytämiseen. Rakentamisvaiheessa kiinnitetään huomiota suhteutuksen ja rakentamisen laatuun sekä laadunvalvontaan. Alipainekäsittely Alipainekäsittelyssä haitta-aineita imetään maamassassa tai muusta jätemateriaalista suodattimen läpi, joka yleensä on aktiivihiiltä. Tätä käsiteltäessä on huomioitava mahdollinen tulipaloriski ja tulipalon sammuttaminen, koska aktiivihiiltä ei voi sammuttaa vedellä. Alipainekäsittelyssä on huomioitava laitteiden sijoittaminen ja mahdollinen säälle alttius, jos alipainekäsittely tehdään peitetyissä aumoissa. Biologinen käsittely, kompostointi ja maanparannusaineiden valmistus Pilaantuneiden maiden ja jätteiden biologisessa käsittelyssä kompostoimalla tulee varmistua, että massojen ja niiden haitta-aineiden ominaisuudet tunnetaan riittävän hyvin kompostoinnin onnistumiseksi. Massat voivat sisältää haitta-aineita, jotka prosessissa eivät hajoa (esim,. metallit) tai muuttuvat toisiksi mahdollisesti haitallisimmiksi yhdisteiksi (esim. kloorifenolit). Nämä tekijät tulee huomioida myös kompostoinnin olosuhteita säädettäessä. Kompostoinnin lopputuotteisiin liittyviä riskejä voidaan hallita tutkimalla sen ominaisuudet (mm. haitta-ainepitoisuudet) riittävän laajasti. Kompostoitavista massoista voi irrota sadeveden mukana haitta-aineita (mm. öljyä), joka päätyy alueen likaisten vesien viemäriin. Normaalitilanteessa vettä kevyemmät haittaaineet pidättyvät viemäriin asennettavaan öljynerotuskaivoon. Poikkeuksellisen voimakkaan rankkasateen sattuessa virtaama öljynerotuskaivossa voi olla sellainen, että haittaaineita sisältävää vettä pääsee virtamaan tasausaltaaseen. Mahdollisuus, että haitallisia aineita leviäsi tätä edemmäksi on pieni ja riskien hallinta koetaan hyväksi. Vettä raskaampien ja veteen liukenevien aineiden joutuminen sadeveteen on ehkäistävä ennakolta käsittelemällä ko. maita sisätiloissa tai ulkona sepelipatjan päällä ja suojaamalla ne pressuin. Lietteiden ja muun vastaavan biohajoavan materiaalin kompostointikäsittelyyn liittyy vähän riskejä. Mahdollisessa rikkoontumistilanteessa ympäristöön ei pääse haitta-aineita, mutta ravinteiden pääsy prosessin ulkopuolelle on mahdollista. Kompostointikäsittelyt tapahtuvat tiiviiden kenttärakenteiden päällä ja/tai suljetussa hallissa, jolloin ravinteet johdetaan vesien käsittelyyn. Maanparannusaineiden ja lannoitteiden valmistusta valvoo Evira. Maanparannusaineiden ja lannoitteiden valmistuksessa noudatetaan lannoitevalmisteita koskevaa lainsäädäntöä sekä Eviran antamia ohjeita ja vaatimuksia. Kasaliuotus Kasaliuotuksen yhteydessä metalleja sisältävää liuosta voi päästä ympäristöön. Liuotuskasat rakennetaan tiiviin, vettä läpäisemättömän pohjarakenteen päälle, jolloin vettä ei pääse kulkeutumaan maaperään ja pohjaveteen. Riskeihin varaudutaan huolehtimalla riittävästä varoallaskapasiteetista sadevesien hallitsemiseksi. Kasaliuotuksen soveltuvuus selvitetään ennakkotutkimuksissa. Landfill mining Ennen landfill mining toiminnan aloittamista tehdään kohdetutkimuksia, joilla selvitetään kaatopaikan materiaalisisältö ja sen hyödynnettävyys sekä tarkkaillaan mm. kaatopaikkakaasujen pitoisuuksia tutkimuspisteiden läheisyydessä. Tietoja hyödynnetään kaatopaikan kaivuvaiheen kaasu-, pöly- ja vesipäästöjen hallinnan suunnittelussa. Metaanin aiheuttaman räjähdysvaaran ja muiden kaatopaikkakaasun sisältämien yhdisteiden myrkyllisyyden takia kaatopaikkakaasun pitoisuuksia seurataan jatkuvasti kaatopaikan kaivamisen aikana. Hajuhaittojen vähentämiseksi avoinna olevan jätetäytön pinta-ala pidetään mahdollisimman pienenä. Vesipäästöjen estämiseksi alueelle suunnitellaan ja ra- 192

58 kennetaan asianmukainen vesien keräys työnaikaisesti. Landfill mining toiminnan aikana pölyämistä seurataan ja tarvittaessa hallitaan mm. teiden ja/tai jätteiden kastelulla. Kierrätysterminaalitoiminta Kierrätysterminaalitoiminta on pääasiassa jätteiden esikäsittelyä, käsittelyä ja välivarastointia. Esikäsittely- ja käsittelymenetelmät ja niiden riskit ovat vastaavia kuin edellä on kuvattu. Pääosin toiminta kierrätysterminaalissa on kuitenkin hyötykäyttöön toimitettavien materiaalien varastointia. Materiaalit varastoidaan niiden varastointiin soveltuvalla tavalla joko kentällä, katoksissa tai halleissa. Varastopaikka valitaan tapauskohtaisesti materiaalin mukaisesti siten, ettei varastoinnista aiheudu päästöjä ympäristöön Altistuminen haitta-aineille Altistumista haitta-aineille voi tapahtua ihokosketuksen, hengityksen tai ruoansulatuksen kautta. Riskiä voidaan välttää varustamalla henkilökunta henkilökohtaisin suojavälinein ja työmaa-ajoneuvot ja -koneet asianmukaisin raitisilmasuodattimin. Pölyn muodostumista voidaan torjua välttämällä herkästi pölyävien materiaalien käsittelyä tuulisella säällä, kastelemalla niitä kevyesti tai käyttämällä käsittelyyn suljettuja, pölynerotuslaittein varusteltuja laitteita. Pilaantuneiden maiden ja pohjakuonan ja tuhkien kanssa tekemisessä olevien henkilöiden sosiaalitilojen on oltava varustukseltaan sellaisia, että henkilöt voivat riisua suojavarusteet ns. likaiseen tilaan ja siirtyä pesutilan kautta ns. puhtaaseen tilan. Altistumista voidaan myös torjua perehdyttämällä henkilökunta kyseisten jätejakeiden käsittelyn sekä riskien torjuntaan säännöllisellä koulutuksella. 193

59 OSA III: VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA JATKOTOI- MENPITEET 194

60 10. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA TOTEUTTAMIS- KELPOISUUS 10.1 Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehdossa VE2 vaikutukset maaperään ovat suuria, mutta kohdistuvat pääosin hankealueelle, joka on ihmistoiminnan voimakkaasti muovaamaa ja joka ei näille vaikutuksille ole enää kovin herkkä. Toiminnan laajentaminen mahdollistaa myös tämän tyyppisen toiminnan keskittämisen ja tätä kautta myös haitallisten ympäristövaikutusten lieventämisen tehokkaasti, mihin hajautetulla järjestelmällä ei aina kustannustehokkaasti pystyttäisi. Pohjavesivaikutusten osalta vaikutukset jäävät kaikissa vaihtoehdoissa merkittävyydeltään vähäisiksi. Vanhan jätetäytön käsittely ja hyödyntämiskelpoisen materiaalin saattaminen kiertoon vähentää edelleenkin vaikutuksia vaihtoehdoissa, joihin sisältyy landfill mining toimintaa. Hankealue ja sen välitön lähiympäristö ovat pääosin voimakkaasti metsätaloustoimin käsiteltyjä sekä paikoin maanmuokkaustoimien vaikuttamia. Alueella esiintyy toimintaalueiden läheisyydessä voimakasta reunavaikutusta. Alueella ei sijaitse huomionarvoisia luontokohteita. Vaikutukset luonnonympäristöön jäävät kaikissa vaihtoehdoissa vähäisiksi. Jätehuollon ja luonnonvarojen käytön kannalta kaikki toiminnot, joilla lisätään materiaalin kierrätystä ja kiertotaloutta ovat vaikutuksiltaan positiivisia. Vaihtoehtojen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön vaihtelevat vaihtoehdoittain. Suurimmat ne ovat vaihtoehdossa VE2, jossa puuston yli nouseva mäkimaisema tulee uutena elementtinä maisemaan ja kulttuuriperintöön. Muutos ei kuitenkaan näy merkittävänä. Hankealue ja sen lähiympäristö ei ole herkkää ilmanlaadun vaikutuksille. Hankealueen ympärillä on haja-asutusta ja lähin tiivisasuin alue on Kotkan valtatien (VT15) länsipuolella. Alueen ilmanlaatuun vaikuttavat Hyötyvirran alueen kaikki toimijat, valtatien liikenne ja alueen muu teollisuus. Kun huomioidaan hankealueen nykyinen toiminta sekä koko Hyötyvirran alueen nykyinen toiminta, tulevat tarkasteltujen vaihtoehtojen vaikutukset alueen ilmanlaadun kokonaistilanteeseen olemaan pienet, jolloin muutos nykytilaan jää myös hyvin pieneksi. Sosiaalisten vaikutusten kohdalla herkkyyden arviointiin vaikuttavat muun muassa asutuksen määrä, mahdollisten herkkien kohteiden sijainti, asuinympäristön kyky sopeutua muutoksiin ja alueen ainutlaatuisuus esimerkiksi virkistyskäytön näkökulmasta. Lähtökohtaisesti jokainen asuinalue on omalla tavallaan ainutlaatuinen ja sen asukkaille tärkeä, jopa korvaamaton. Sosiaalisten vaikutusten kohdalla herkkyyden arviointiin vaikuttavat muun muassa asutuksen määrä, mahdollisten herkkien kohteiden sijainti, asuinympäristön kyky sopeutua muutoksiin ja alueen ainutlaatuisuus esimerkiksi virkistyskäytön näkökulmasta. Lähtökohtaisesti jokainen asuinalue on omalla tavallaan ainutlaatuinen ja sen asukkaille tärkeä, jopa korvaamaton. 195

61 Taulukko Yhteenveto vaikutusten suuruudesta ja merkittävyydestä. Suuri Kohtalainen Vähäinen Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Suuri Maa- ja kallioperä Pohjavedet Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 1A Vaihtoehto 1B Vaihtoehto 2 Topografian muutos on pysyvä, käsiteltävät massamäärät pieniä. Vaikutukset ovat pieniä. Käsiteltävät massamäärät ovat keskisuuria. Muutos topografiassa on pysyvä, vaikutukset kohdistuvat hankealueelle. Pohjaveden muodostuminen rakennettavilla alueilla on jo nykyisin vähäistä, sillä alueet sijoittuvat pääosin kallioalueille. Vaikutukset kohdistuvat hankealueelle. Käsiteltävät massamäärät ovat suuria. Muutos topografiassa on pysyvä, vaikutukset kohdistuvat pääosin hankealueelle. Landfill mining toiminnan myötä Keltakankaan vanhan kaatopaikan vaikutukset pohjavesiin vähenevät, jolloin vaikutukset ovat näiltä osin positiiviset. Pohjaveden muodostuminen hankealueella estyy rakennettavilla alueilla. Pohjaveden muodostuminen on jo nykyisellään vähäistä. Vaikutukset kohdistuvat hankealueelle. Pintavedet Ei muutoksia. Toiminnan aikana vedet käsitellään viemäröintisopimuksen mukaiselle tasolle ja johdetaan viemäriin, jolloin vesistövaikutukset kohdistuvat viemäriin ja Mussalon jätevedenpuhdistamolle. Poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin varaudutaan tasausaltaiden riittävällä mitoituksella, tarvittaessa vesiä voidaan pidättää loppusijoitusalueiden kuivatuskerroksessa sekä jätetäytössä. Luonto Ei muutoksia. Luonto on tavanomaista ja pääosin pienipuustoista metsätalousmaata, johon ihmistoiminta on vaikuttanut. Toiminta-alueella ei sijaitse huomionarvoisten lajien esiintymiä tai niille soveltuvia elinympäristöjä. Toiminta-alueen luoteisreunalla tien varressa sijaitsee huomionarvoisen (NT) kissankäpälän esiintymä sekä kaakkoispuolisella metsäkuviolla luonnontilaltaan muuttunut korpi ja osittain lahopuustoinen metsäkuvio, jolla on luontoarvoja. Vaikutuksia luonnonsuojelun kannalta merkittäviin alueisiin ei muodostu. Jätehuolto Luonnonvarojen hyödyntäminen Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Maisema ja kulttuuriympäristö Vaikutukset ovat valtakunnallisia, mutta suhteellisen lyhytaikaisia (3-4 vuotta). Toiminnalla voidaan korvata vähäinen määrä luonnonvaroja. Ei muutoksia. Vaikutukset ovat valtakunnallisia, sillä jätteitä vastaanotetaan eri puolilta Suomea. Toiminta on pitkäaikaista, vaihtoehdossa VE1A toiminta-aika on arviolta 10 vuotta, vaihtoehdossa VE1B 30 vuotta ja vaihtoehdossa VE2 50 vuotta. Hanke toteuttaa Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman tavoitteita ja edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Toiminnalla voidaan korvata kohtalainen määrä luonnonvaroja. Syntyvät maankäytölliset ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset ovat pieniä, koska muutoksen tuomat uudet toiminnot ovat samankaltaisia alueen nykyisten toimintojen kanssa ja toiminnot tukeutuvat olemassa olevaan infrastruktuuriin. Hankkeen edellyttämä asemakaava ja asemakaavamuutos on jo laitettu vireille, eivätkä tarkistustarpeet ole isoja. Maiseman muutos näkyy vain välittömään lähiympäristöön eikä vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksia heikentävästi. Jätteen loppusijoitustoiminnan ollessa käynnissä vaikutus maisemaan on negatiivinen, mutta loppusijoitustoiminnan loputtua ja maisemoinnin toteuduttua maisemavaikutuksen suuruus voidaan katsoa myönteiseksi. Liikenne Ei muutoksia. Liikennemäärien muutos on vähäinen. Rakentamisaikaiset vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja toiminnan aikainen liikennemäärien muutos aiheuttaa vain vähäisessä määrin haitallisia vaikutuksia. Melu ja tärinä Ei muutoksia. Melutasot nousevat noin 1-2 db lähimpien asuintalojen kohdalla. Ei vaikutuksia tärinään. Ilmanlaatu Ei muutoksia. Muutokset nykytilaan verrattuna ovat pieniä. Elinolot ja viihtyvyys Ei muutoksia. Elinkeinoelämä Ei muutoksia. Erityisesti huoli ja pelko hajuvaikutusten lisääntymisestä. Liikennemäärän muutos on hieman vaihtoehtoja VE1A ja VE1B suurempi, mutta aiheuttaa kuitenkin vain vähän haitallisia vaikutuksia. Rakentamisen aikana melutasot nousevat lähimpien asuintalojen kohdalla. Tärinävaikutuksia aiheutuu. Rakentamisen jälkeen meluvaikutukset ovat lähimpien asuintalojen kohdalla pienemmät kuin nykyisellä toiminnalla. Huoli ja pelko hajuvaikutusten lisääntymisestä, erityisesti landfill mining toiminnasta. Asuinympäristön viihtyvyyteen lähimmillä alueilla sekä alueiden virkistyskäyttöön vaikuttavat kielteisesti haju-, melu- ja pölyvaikutukset. Huolena on pohjavesivaikutuksien lisääntyminen laajennusten myötä. Uusi kapasiteetti ja uudet palvelut toteutetaan Keltakankaalla, jolloin sen asema merkittävänä osana Suomalaista kiertotaloutta korostuu. 196

62 10.2 Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitettiin Ekokem-Palvelu Oy:n Kouvolan Keltakankaan alueella toimivan teollisuusjätekeskuksen laajennusvaihtoehtojen VE1A, VE1B, VE2, ja nollavaihtoehdon VE0 ympäristövaikutukset YVA-lain ja asetuksen edellyttämällä tavalla. Hankkeen toteuttamista on tarkasteltu seuraavista näkökulmista Tekninen toteuttamiskelpoisuus Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus Tekninen toteuttamiskelpoisuus Hankekuvauksessa esitetyt toiminnat ovat valtaosin vakiintunutta tekniikkaa ja siten toteuttamiskelpoista. Alueella on jo osin hankekuvauksessa esitettyä toimintaa, joten sen toteutus on paikan päällä jo olemassa ja arvioitavissa. Toiminnoista koeteltua tekniikkaa ovat lajittelu, seulonta, murskaus, kuivaus, pesu, stabilointi, alipainekäsittely ja loppusijoitus. Näitä jätemateriaalien vastaanotto- ja käsittelytoimintoja tehdään hankevastaavan muissa vastaavissa toimipisteissä eri puolilla Suomea, joten tekniikka on olemassa olevaa toimintaa. Hankevastaavalla on näihin liittyen myös jatkuvaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Uutta käsittelyä ovat sienikäsittely, kasaliuotus ja landfill mining. Hankevastaava on kehittänyt sienikäsittelyä muissa toimipisteissään muutaman vuoden ajan. Kasaliuotus ja landfill mining ovat hankevastaavalle uusia toimintoja. Landfill mining on kasvava tekniikka kiertotaloudessa. Sen merkitys on kasvamassa myös Suomessa, missä sitä on harjoitettu muutamilla teollisuuskaatopaikoilla. Toiminta perustuu koeteltuihin mekaanisiin erottelutekniikoihin. Kasaliuotus on uutta tekniikkaa ja siihen hankevastaavalla on tutkimus- ja kehitystoimintaa, jota tuodaan käytäntöön, kun se on teknisesti riittävän toimintavalmista Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus Yhteiskunnallisesti voidaan todeta hankkeen olevan toteuttamiskelpoinen kaikkien vaihtoehtojen osalta. Syntyvät maankäytölliset ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset on arvioitu pieneksi, koska muutoksen tuomat uudet toiminnot ovat samankaltaisia alueen nykyisten kanssa ja toiminnot tukeutuvat olemassa olevaan infrastruktuuriin. Hankkeen edellyttämä asemakaava ja asemakaavamuutos on jo laitettu vireille, eivätkä tarkistustarpeet ole isoja. Hankkeella on lisäksi merkittävä vaikutus valtakunnallisesti elinkeinoelämään. Se mahdollistaa tämäntyyppisten teollisjätteiden käsittelyn kustannustehokkaasti riittävän keskitetysti. Se tukee kiertotalouden edistämistä. Kiertotalous tulee olemaan yhteiskuntamme keskeisiä toimintatapoja jo lähitulevaisuudessa Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus Ympäristövaikutusten osalta kaikki vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia. Syntyvistä vaikutuksista merkitykseltään suurin on muutos maisemassa, mutta sekin jää merkitykseltään vähäiseksi, koska maiseman luonne ei merkittävästi nykyisestään muutu edes laajuudeltaan suurimmassa vaihtoehdossa (VE2) Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus Sosiaalisesti hanke on toteuttamiskelpoinen. Kaikki hankevaihtoehdot herättävät sekä myönteisiä että kielteisiä näkemyksiä. Lähtökohtaisesti hanketta pidetään tarpeellisena, 197

63 mutta hankealueen lähimmissä kiinteistöissä asuvat suhtatuvat hankkeeseen kriittisimmin ja osa vastustaa kaikkia vaihtoehtoja hyvinkin voimakkaasti. Merkittävin viihtyvyyshaitta läheisillä asutusalueilla on nykytilanteessa kaatopaikan ja kompostoinnin haju, jonka pelätään lisääntyvän hankkeen myötä. Arvioinnin tulosten perusteella nämäkin vaikutukset rajautuvat pääosin itse hankealueelle ja asianmukaisesti toimiessa merkittävää haitallista vaikutusta ei synny. 198

64 11. EHDOTUS SEURANTAOHJELMAKSI 11.1 Seurannan periaatteet Seurannalla tarkoitetaan säännöllistä tietojen kokoamista ja raportointia toiminnan vaikutuksista sekä luonnonolosuhteiden muutoksista hankkeen vaikutusalueella. Seurannan avulla saadaan tietoja toteutettujen ympäristönsuojelurakenteiden tehokkuudesta. Mikäli haittoja ilmenee, suojarakenteiden ja käsittelymenetelmien toimintaa voidaan tällöin tarvittaessa tehostaa. Ympäristöluvan myöntämiseen liittyy lupaehtoja, joiden täyttymistä valvotaan seurannan avulla. Perusperiaate on, etteivät vaikutukset saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa luonnon ekosysteemeille tai ihmisen terveydelle. Seurannan avulla pyritään tuottamaan sellaista tietoa, jonka pohjalta kyseisiä haittoja voidaan mahdollisimman luotettavasti arvioida. Teollisuusjätekeskuksen toiminnan tarkkailu voidaan jakaa käyttötarkkailuun, päästötarkkailuun ja vaikutusten tarkkailuun. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu on normaalia kohteessa tehtävää toiminnan tarkkailua ja valvontaa. Sillä pyritään osaltaan vähentämään haittoja ja riskitilanteita. Päästötarkkailu Päästötarkkailu voi perustua itsetarkkailuun eli toiminnanharjoittajan suorittamiin toimiin viranomaisen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Käytännössä laajemmat päästö- ja melututkimukset (näytteenotto, analysointi, tulosten laskenta, raportointi) teetetään ulkopuolisella asiantuntijalla. Vaikutusten tarkkailu Suomessa vaikutustarkkailua suoritetaan pääsääntöisesti toiminnanharjoittajien ja muiden yhteisöjen tekemänä velvoitetarkkailuna ja viranomaistarkkailuna. Vaikutustarkkailu on ympäristön tilan velvoitetarkkailua. Tässä arviointiselostuksessa esitettävää ehdotusta hankkeen ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi tarkennetaan lupahakemusvaiheessa ja lopuksi se täsmennetään lupaehtojen mukaiseksi Vastaanotto Vastaanotettavien jätteiden määrää ja laatua seurataan edellä kohdassa kuvatun mukaisesti. Jätteiden vastaanoton seuranta on jatkuvaa toimintaa Ilmapäästöt Toiminnan pölyämistä voidaan seurata mittauksin. Pölypitoisuutta voidaan mitata suodatinkeräysmenetelmällä PM 10 keräimellä standardin SFS 3863 mukaisesti tai vastaavalla muulla menetelmällä. Mittaukset ovat kertaluontoisia ja mittauspiste sijoitetaan lähiasutuksen suunnalle. Pölymittauksilla saadaan tietoa pölypitoisuuden terveysperusteisista arvoista, mutta pölyäminen voi aiheuttaa myös viihtyisyyshaittaa. Viihtyisyyshaittaa voidaan arvioida silmämääräisesti maaston pölyisyyden perusteella. Hajua voidaan tarkkailla ympäristöpaneelin avulla, kuten Hyötyvirran alueen ympäristössä tälläkin hetkellä tehdään Päästöt pinta- ja pohjavesiin Hankkeen vaikutuksia lähiympäristön pinta- ja pohjavesiin esitetään seurattavaksi maastossa tarkemmin valittavista uusista näytepisteistä otettavien näytteiden ja analyysitulosten avulla. Tarkkailussa huomioidaan rakentamisen sekä toiminnan aikainen tarkkailu. Tarkkailu voidaan liittää nykyiseen Hyötyvirta alueen tarkkailuohjelmaan. 199

65 Tarkkailussa selvitetään, esiintyykö maastoon tai vesistöön johdettavissa vesissä ympäristölle haitallisia aineita. Tämä edellyttää veden laatu- ja virtaamatietojen säännöllistä keräämistä. Näytteenoton aikana vallinneet olosuhteet kirjataan ylös (virtaamamittauksen menetelmä, vesiensuojelurakenteiden ja laitteiden kunto ym.). Pintavesitarkkailupisteiksi valitaan soveltuvia seurantapisteitä, jotka voivat olla alueelta pois johtavissa ojissa sekä lähimmässä vesistössä. Tässä voidaan käyttää hyväksi olemassa olevia tarkkailupisteitä, jos ne ovat soveltuvia uusien hankkeiden tarkkailuun. Näytteenottopisteiden sijainti ja lukumäärä valitaan siten, että luonnon taustakuormitus saadaan erotettua laitosten aiheuttamasta kuormituksesta. Todennäköisesti teollisuusjätekeskuksen ympärille joudutaan asentamaan uusia pohjavesiputkia pohjavesivaikutusten tarkkailemiseksi. Pohjavesiputkien sijoittelussa tulee huomioida, että käsittelyalueella mahdollisesti tapahtuva päästö voidaan havaita näytteenoton avulla Päästöt viemäriin Viemäriin johdettavien vesien laatua seurataan Kymen Veden viemäröintisopimuksen mukaisesti Melu ja tärinä Hankkeen meluvaikutuksia tulisi seurata sekä rakentamisen että toiminnan aikana. Rakentamisaikana merkittävimmät melu- ja tärinävaikutukset syntyvät louhinnasta, joten melun ja tärinän tarkkailu linkittyvätkin oleellisesti louhinnan toteutukseen. Meluvaikutuksia tulisi louhinnan aikana tarkkailla mittauksin lähtökohtaisesti itäpuolen lähimpien asuintalojen kohdalla, mutta louhinnan suunnittelu ja louhinnasta mahdollisesti tehtävän melumallinnuksen tulokset vaikuttavat tarkkailun toteuttamiseen. Tärinämittaukset sekä ennen ja jälkeen louhinnan tehtävät asuntojen kuntokartoitukset kuuluvat olennaisena osana tämänkaltaisten louhintatöiden toteutukseen. Louhintojen päätyttyä hankkeen meluvaikutuksia tulisi tarkkailla osana Hyötyvirta-alueen muuta melutarkkailua, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteystyössä alueen muiden toimijoiden kanssa Vuoropuhelu Vaikutusten seurantaa voidaan parantaa vuoropuhelulla asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Tällä hetkellä alueella toimii Hyötyvirtayhdistys, joka on tuloa tuottamaton, ympäristötietoisuutta lisäävä kanava jäsenille. Yhdistyksen tarkoituksena on ympäristöä säästävien ratkaisujen kehittäminen sekä ympäristöhaittoja estävien menetelmien ja laitteiden kehityksen tukeminen. Toimintamuotoina ovat yhteisten tilaisuuksien järjestäminen, tiedottaminen ja kehitystyön tuottamien tulosten tuottaminen jäsenten käyttöön. Ekokem kuuluu Hyötyvirta yhdistykseen ja tämän kautta alueella on järjestetty yhteisiä toimintoja. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus (ELY-keskus) on hyväksynyt Hyötyvirta-alueen yhteisen vesientarkkailuohjelman, jonka vaatimukset pohjautuvat toimijoiden ympäristölupiin. Ohjelmassa huomioidaan Kymenlaakson Jäte Oy:n, Ekokem Oyj:n ja Kouvolan kaupungin toiminnot alueella sekä niistä aiheutuvat vaikutukset pinta-, pohja- ja suotovesiin. Hyötyvirta-ympäristöpaneelitoiminta on yritysalueen yhteistä, ympäristövaikutusten havainnointien seurantaa. Ympäristöpaneelitoiminnan ovat perustaneet yhdessä Hyötyvirtaalueen yritykset. Tässä vaiheessa toiminnassa on mukana kolme yritystä, joille yhteistä on erityyppisten massojen tai jätevirtojen vastaanotto ja käsittely. 200

66 11.8 Raportointi Tarkkailun tuloksista raportoidaan määräajoin. Tarkkailutuloksista tehdään vuosiraportti, johon kootaan mittauspisteittäin havainnointi ja näytekohtaiset tiedot tarkkailusta. Raportista ilmenevät myös käytetyt analyysimenetelmät ja lausunnot vesien laadusta ja käyttökelpoisuudesta. Raportissa esitetään lisäksi näytteenottopisteiden sijainnit ja uusien pisteiden korkeus/rakennetiedot. Vuosiraportti toimitetaan viranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan vuoden alussa. Tulosten avulla pyritään selvittämään päästöjen vaikutukset ympäristön tilaan ja tämän perusteella arvioimaan vaikutusalueen laajuutta. Raportissa voidaan esittää perusteltuja muutosehdotuksia tarkkailuohjelman sisältöön. 201

67 12. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖK- SET 12.1 Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annettu laki (468/1994) ja asetus (713/2006) koskee hankkeita, joista saattaa aiheutua merkittäviä ympäristövaikutuksia. Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu lain ja asetuksen mukaisessa laajuudessa, koska hankekokonaisuus luetaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohtiin 11 a) ja 11 b). Yhteysviranomaisena ympäristövaikutusten arvioinnissa toimii Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Kaavoitus Minkään vaihtoehdon toteuttaminen ei vaadi muutoksia yleiskaavaan. Hanke edellyttää kaikissa muissa paitsi 0-vaihtoehdossa asemakaavaa ja asemakaavamuutosta. Laajinta VE2 vaihtoehtoa ei ole tällä hetkellä mahdollista asemakaavoittaa maanomistusolosuhteiden vuoksi. Myös vaihtoehdot VE1A ja VE1B edellyttävät asemakaavan laatimista. Asemakaavoitus prosessia on viety eteenpäin ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa saman aikaisesti Rakennus- ja maisematyölupa Hankkeeseen liittyvät rakennukset tarvitsevat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisen rakennusluvan, joka haetaan Kouvolan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta. Maankäyttö- ja rakennuslain 132 :n mukaisesti on hankkeen toteuttamisen edellyttämään rakennuslupahakemukseen ja asemakaavaan liitettävä ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto. Sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttäminen tai sijoittaminen, jota ei ole pidettävä rakennuksena ja joka ei siis tarvitse rakennuslupaa, saattaa edellyttää toimenpidelupaa. Asemakaava-alueella, tietyillä yleiskaava-alueilla ja niiden rakennus- tai toimenpidekieltoalueilla tehtävät maanrakennustyöt (mm. tasoittaminen ja täyttäminen), puiden kaataminen ja muut näihin verrattavat toimenpiteet voivat tarvita maisematyöluvan. Rakennus-, toimenpide- tai maisematyöluvan tarve kussakin kohteessa selvitetään rakennusvalvontaviranomaisilta. Luvat haetaan ennen hankkeeseen ryhtymistä Ympäristölupa Ympäristönsuojelulaissa (527/2014) esitetään ympäristön pilaantumisen torjunnan yleissäädökset. Ennen laitoksen toteuttamista hankevastaavalla on ympäristöluvan hakemisvelvoite YVA-menettelyn jälkeen. Ympäristölupien käsittelystä ja myöntämisestä vastaa Kaakkois-Suomen alueella Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI). Jätteiden ammattimainen ja laajamittainen käsittely vaatii ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Lupaa voidaan hakea, kun ympäristövaikutusten arviointimenettely on päättynyt. YVA-selostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on liitettävä ympäristölupahakemukseen. Edellytyksenä luvan myöntämiselle on muun muassa, ettei hankkeesta aiheudu yksinään eikä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumista. 202

68 12.5 Lannoitevalmistelaki Lannoitevalmistelain (539/2006) tavoitteena on edistää hyvälaatuisten, turvallisten ja kasvintuotantoon sopivien lannoitevalmisteiden tarjontaa, sellaisiksi soveltuvien sivutuotteiden hyötykäyttöä sekä riittävien tietojen antamista lannoitevalmisteista niiden ostajille ja käyttäjille. Lisäksi lannoitevalmisteiden jatkokäyttöä ohjaavat maa- ja metsätalousministeriön asetukset (MMMa 24/11 ja MMMa 11/12). Maanparannusaineiden valmistuksessa tulee huomioida edellä mainitun lainsäädännön velvoitteet Kemikaaliturvallisuuslaki Käytettävien kemikaalien määrästä riippuen kyseessä voi olla kemikaaliturvallisuuslaissa (390/2005) tarkoitettu kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi. Lupa- ja ilmoitusmenettely on esitetty asetuksessa vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012). Kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi edellyttävät kemikaali-ilmoituksen tekemistä alueelliselle pelastusviranomaiselle. Jos kemikaalien käsittely- ja varastointi on laajamittaista, niin kemikaalien käsittelyyn haetaan lupaa kirjallisella hakemuksella Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta Muut luvat ja selvitykset Jätevesipäästöjä koskevat vaatimukset määritellään viemäriverkostoon johdettavien jätevesien osalta Kymen Vesi Oy:n kanssa. Jätevedet johdetaan viemäriverkkoon Kymen Vesi Oy:n kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti. 203

69 SANASTO JA LYHENTEET asemakaava CCME IUCN alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnitelma. Canadian Council of Ministers of the Environment kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (International Union for Conservation of Nature) kaatopaikka-asetus valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (VNA 331/2013) LSL luonnonsuojelulaki (1096/1996) maakuntakaava maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maankäytöstä pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavassa osoitetaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet. Se on ohjeena kuntien yksityiskohtaisempia yleis- ja asemakaavoja laadittaessa. metsälaki metsälaki (1093/1996) mpy ms/m ph PIMA-asetus RST RT SCI-alue SPA-alue STM 461/2000 STM 401/2001 SVA t/a merenpinnan yläpuolella millisiemensiä per metri happamuus valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNA 214/2007) ruostumaton teräs alueellisesti uhanalaiset lajit (Regionally Threatened) SCI-alue (Sites of Community Importance) on Euroopan unionin luontodirektiivin mukaisesti yhteisön tärkeänä pitämä alue SPA -alue (Special Protection Area) on Euroopan unionin lintudirektiivin tarkoittama erityissuojelualue sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista sosiaalisten vaikutusten arviointi tonnia vuodessa VL vesilaki (587/2011) VNA VNp valtioneuvoston asetus valtioneuvoston päätös 204

70 YSL ympäristönsuojelulaki (527/2014) YVA YVA-asetus ympäristövaikutusten arviointi menettely valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) YVA-laki laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) 205

71 LÄHTEET APL Systems Oy, Mittausraportti Hyötyvirran teollisuusalueen melumittaukset Hellmuth, Jaakko, Puhdistetun jäteveden sekoittumisvyöhykkeen määritys Kotkan mussalon jätevedenpuhdistamon purkuputken ympäristössä. Lahden ammattikorkeakoulu, Tekniikan ala, Ympäristöteknologian koulutusohjelma, Ympäristöbiotekniikka, Opinnäytetyö, Kevät Ilmatieteen laitos, Kouvolan ja Iitin päästöjen leviämismalliselvitys, Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat. JPP-Kalibrointi Ky, Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti JPP-Kalibrointi Ky, Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Valtatie 15, Keltakankaan liittymän parantaminen eritasoliittymäksi, Kouvola, Tiesuunnitelman yleisesittely Karonen M., Mäntykoski A., Lankiniemi V., Nylander E., Lehto K. Vesientila hyväksi yhdessä, Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi Karonen M., Nylander E., Mäntykoski A., Kinnunen T. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon. Kymenlaakson Jäte Oy, 2013, Vuosikertomus 2012 Kymen Vesi Oy, Lietteenkäsittelyn vaihtoehtojen Ympäristövaikutusten arviointi, Pöyry, BEC Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 2013a. Keltakankaan Hyötyvirta-alueen pinta-, pohjaja suotovesien yhteistarkkailun vuosiraportti Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 2013b. Keltakankaan Hyötyvirta-alueen pinta-, pohjaja suotovesien yhteistarkkailun vuosiraportti Kotola, J. & Nurminen, J., Kaupunkialueiden hydrologia valunnan ja ainehuuhtouman muodostuminen rakennetuilla alueilla, osa 2: koealatutkimus. Espoo, Teknillinen korkeakoulu. Teknillisen korkeakoulun vesitalouden ja vesirakennuksen julkaisuja, 8. ISBN/ISSN: / Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia A:48 Kymenlaakson liiton julkaisu Kymenlaakson seutukaavaliitto Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A:26. Kotka Niittyniemi V., Törrönen J., Ihaksi T., Höytämö J., Ojanen P Kaakkois- Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle vuosille Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2010. Kouvola Mroueh U., ym., Pilaantuneiden maiden kunnostushankkeiden hallinta, VTT tiedotteita

72 Rassi, Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, Raunio, A., Schulman, A. & Kontula T. (toim.). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. STM, Ihmisiin kohdistuvat terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset, STM:n opas 1999:1. Strandell, A Asukasbarometri 2010 Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä: SYKE 31/2011. Sweco, Kymenlaakson valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maaseudun maisema-alueiden päivitysinventointi Loppuraportti Kymenlaaakson Liitto. THL, Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA-käsikirja. Työ- ja elinkeinoministeriö, Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella. Työryhmän esitys Kansalliseksi materiaalitehokkuusohjelmaksi, Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön työryhmän ehdotus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Konserni, 33/2013. VTT, Landfill mining toiminnan kuvaukset ympäristövaikutusten arviointia varten. Dokumentti No VTT-M Weckman E., Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ympäristö 5/2006. Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriö Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Ympäristöministeriö, Helsinki Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto 1993a. Maiseman hoito: maisemaaluetyöryhmän mietintö I. Työryhmän mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto 1993b. Arvokkaat maisema-alueet: maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Työryhmän mietintö 66/1992. Internet -lähteet Hertta, Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Kymenlaakson liiton www-sivut. Kymen Vesi Oy, Jäteveden käsittely. Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

73 LIITE 1 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ARVIOINTIOHJELMASTA 208

74

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85

86

87

88

89

90

91

92

93

94

95

96

97

98

99 LIITE 2 ARVIOINTIPERIAATTEET 1

100 ARVIOINTIPERIAATTEET 1. TAUSTAA Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on järjestelmällisesti etenevä prosessi. Siinä tunnistetaan ja arvioidaan hankkeen mahdollisia vaikutuksia fyysisiin, biologisiin ja sosiaalisiin/sosioekonomisiin kohteisiin. Lisäksi arviointiprosessin aikana esitetään lievennystoimia, jotka sisällytetään hankkeeseen näiden vaikutusten ehkäisemistä, minimoimista tai vähentämistä varten. Vaikutus on suunnitellun toiminnon aiheuttama muutos ympäristön tilassa. Muutos arvioidaan suhteessa ympäristön nykyiseen tilaan. Vaikutukset ovat joko välittömiä tai välillisiä. välittömät vaikutukset/suorat vaikutukset syntyvät suunnitellun hankkeen toimenpiteiden ja muutoksen kohteena olevan ympäristön suorasta vuorovaikutuksesta. esimerkiksi luontotyypin menetys maansiirron johdosta. Välilliset /epäsuorat vaikutukset johtuvat hankkeen suorista vaikutuksista. Esimerkiksi pohjaveden pinnan alenemisesta mahdollisesti seuraavat habitaattien muutokset hankealuetta ympäröivillä soilla. Vaikutusten tunnistamisen jälkeen arvioidaan sen voimakkuutta. Voimakkuuden perusteella voidaan arvioida sen suuruutta. Vaikutuksen suuruuden kriteerit kuvataan kullekin vaikutukselle erikseen. Vaikutusten arvioinnissa tulee arvioida myös vaikutusten merkittävyyttä. Merkittävyys riippuu vaikutuskohteen häiriöherkkyydestä/herkkyydestä tai kyvystä sietää tarkasteltavaa vaikutusta ja vaikutuksen suuruudesta. Tässä YVA:ssa pyritään kuvaamaan niin suuruutta ja herkkyyttä siten, että ne mahdollisimman läpinäkyvästi mahdollistavat vaikutusten merkittävyyden arvioinnin. Kuva 1-1. Periaate vaikutusten merkittävyyden arvioimiseksi. Jotta vaikutuksen merkittävyys voitaisiin arvioida, tarvitaan tietoa 1) vaikutusalueen nykytilasta, 2) vaikutuksien suuruudesta ja 3) vaikutuskohteen herkkyydestä (häiriöherkkyys)

101 Vaikutukset luokitellaan niiden luonteen (myönteiset tai haitalliset), tyypin ja palautuvuusasteen mukaisesti. Vaikutus voi olla tyypiltään suora, epäsuora tai kumulatiivinen. Palautuvuusaste viittaa kohteen kykyyn palautua tilaan, jossa se oli ennen joutumistaan vaikutuksen alaiseksi. Ihannetilanteessa kaikki hankkeen aiheuttamat vaikutukset ovat palautuvia. 2. VAIKUTUSKOHTEEN HERKKYYS Vaikutuskohteen herkkyydellä tarkoitetaan tarkasteltavan ympäristön kykyä vastaanottaa tarkastelun kohteena olevaa vaikutusta. Tämä tarkastelu tehdään kunkin vaikutuksen osalta sen nykytilannekuvauksen yhteydessä Herkkyys luokitellaan tässä kolmeen luokkaan: 1) alhainen, 2) keskisuuri ja 3) suuri. Asiantuntijaarvioiden ja sidosryhmien kuulemisen avulla varmistetaan, että tietyn resurssin tai vaikutuskohteen luontaisesta arvosta vallitsee riittävä yksimielisyys. Resurssin/vaikutuskohteen arvottamisen ansiosta voidaan arvioida sen herkkyys muutokselle (herkkyys vaikutukselle). Arvon/herkkyyden määrittämisessä käytetään useita kriteereitä: esimerkiksi suojelustatus kansallisella tasolla, erilaiset standardien ja rajoitusten asettamat vaatimukset, suhde vallitseviin Kuva 2-1. Vaikutuskohteen herkkyystason määrittelyn keinot. käytäntöihin ja tehtyihin suunnitelmiin, suhde mahdollisiin muihin määräyksiin, ympäristöstandardeihin, yritys- tai alakohtaisiin periaatteisiin, sietokyky muutoksille, sopeutuvuus, harvinaisuus, monimuotoisuus, arvo muille resursseille/vaikutuskohteille, luonnollisuus ja haavoittuvuus. Määrityskriteereistä on esitetty esimerkkejä alla olevissa taulukoissa.

102 Taulukko 2-1. Arvoa/herkkyyttä osoittavat kriteerit fyysinen ympäristö. Arvo/herkkyys Määritelmä Alhainen Resurssi/vaikutuskohde, jolla ei ole laajaa merkitystä ekosysteemin toiminnoille/palveluille tai sellainen joka on tärkeä, mutta kestää muutosta (kun on kyse hankkeen toiminnoista) ja joka palaa luonnostaan ja nopeasti ennen vaikutusta vallinneeseen tilaan toimintojen lakattua. Keskisuuri Resurssi/vaikutuskohde, joka on tärkeä laajempien ekosysteemitoimintojen/- palveluiden kannalta, ei ehkä kestä muutosta, mutta voidaan aktiivisin toimin palauttaa ennen vaikutusta vallinneeseen tilaan, tai palaa siihen ajan mittaan luonnostaan. Suuri Resurssi/vaikutuskohde, joka on kriittinen ekosysteemitoimintojen/- palveluiden kannalta, ei kestä muutosta ja ei voida palauttaa ennen vaikutusta vallinneeseen tilaan. Taulukko 2-2. Arvoa/herkkyyttä osoittavat kriteerit biologinen ympäristö Arvo/herkkyys Määritelmä Alhainen Laji (tai luontotyyppi), jolla ei ole erityistä ympäristöllistä arvoa tai joka ei ole tärkeä biodiversiteetin kannalta tai jota ei ole suojeltu tai luokiteltu uhanalaiseksi. Vaikutuskohde, joka ei ole tärkeä laajemman ekosysteemin toiminnoille/palveluille tai joka on tärkeä, mutta kestää muutosta (kun on kyse hankkeen toiminnoista) ja joka palaa luonnostaan ja nopeasti ennen vaikutusta vallinneeseen tilaan toimintojen lakattua. Laji (tai luontotyyppi), jota ei ole suojeltu tai luokiteltu uhanalaiseksi. Laji on yleinen tai runsaslukuinen, se ei ole elintärkeä muille ekosysteemin toiminnoille (esim. muiden lajien ravintoa tai mahdollisten tuholaislajien saalistaja) eikä tuota tärkeitä ekosysteemipalveluita (esim. rannikon stabilointia). Keskisuuri Suuri Luontotyypit, jotka on suojeltu ja suojelun kannalta tärkeät lajit. Alueellisella tasolla näiden alueiden merkitystä ei kuitenkaan määritellä kovin tärkeäksi, esimerkiksi niiden pienen koon takia tai niiden luonnontilassa tapahtuvien muutosten vuoksi. Vaikutuskohde, joka on tärkeä laajemman ekosysteemin toimintojen/palvelusten kannalta. Se ei ehkä kestä muutoksia, mutta voidaan aktiivisin toimin palauttaa ennen vaikutusta vallinneeseen tilaan, tai palaa siihen ajan mittaan luonnostaan. Laji, jota ei ole suojeltu tai luokiteltu, joka on yleinen maailmassa mutta harvinainen hankealueella, on tärkeä ekosysteemin toiminnoille/palveluille ja joka on uhanalainen tai jonka populaatio pienenee. Luontotyypit, jotka ovat erityisen tärkeitä suojelluille tai suojelun kannalta tärkeille lajeille. Vaikutuskohde, joka on kriittinen ekosysteemin toimintojen/palveluiden kannalta, ei kestä muutosta ja jota ei voida palauttaa ennen vaikutusta vallinneeseen tilaan. Laji joka on suojeltu EU:n/Suomen lainsäädännön ja/tai kansainvälisen sopimuksen (esim. CITES) nojalla, joka on luokiteltu harvinaiseksi, joka on IUCN:n mukaan uhanalainen tai erittäin uhanalainen ja joka on erittäin tärkeä ekosysteemin toiminnoille/palveluille.

103 Taulukko 2-3. Arvoa/herkkyyttä osoittavat kriteerit sosiaalinen ympäristö Arvo/herkkyys Määritelmä Alhainen Sosioekonomisilla voimavaroilla, joihin vaikutus kohdistuu, ei katsota olevan merkittävää resurssi-, taloudellista, kulttuuri- tai sosiaalista arvoa. Keskisuuri Suuri Sosioekonomiset voimavarat, joihin vaikutus kohdistuu, eivät ole merkittäviä koko hankealueen tasolla, mutta niillä on merkitystä paikalliselle omaisuuspohjalle, toimeentulolle jne. Sosioekonomiset voimavarat, joihin vaikutus kohdistuu, on erityisesti suojattu kansallisilla tai kansainvälisillä toimintaperiaatteilla tai lainsäädännöllä, ja ne ovat merkittäviä hankealueen omaisuus-/resurssipohjalle tai toimeentulolle alueellisella tai kansallisella tasolla. 3. VAIKUTUKSEN SUURUUS Vaikutuksen suuruuteen vaikuttaa sen 1) maantieteellinen laajuus, 2) ajallinen kesto ja 3) sen voimakkuus Vaikutusten suuruus mitataan tai arvioidaan kullekin vaikutukselle tyypillisillä arviointimenetelmillä ja ne kuvataan kullekin vaikutukselle erikseen. Onko vaikutuksen suuruus kokonaisuutena pientä, keskisuurta vai suurta määrittyy vaikutuksen 1) maantieteellisen laajuuden, 2) ajallisen keston ja 3) voimakkuuden perusteella. Maantieteelliseltä laajuudeltaan vaikutus voi olla paikallinen, alueellinen, kansallinen tai rajat ylittävä. Ajalliselta kestoltaan vaikutukset voivat olla väliaikaisia, lyhytaikaisia, pitkäaikaisia ja pysyviä. Vaikutusten voimakkuus voi olla pieni, keskisuuri tai suuri. Arvioitaessa vaikutuksen voimakkuutta määrittävien muuttujien arvoja hyödynnetään olemassa olevaa tietoa, YVA ryhmän kokemusta, kirjallisuutta, aiempaa kokemusta vastaavasta toiminnasta, mallien avulla saavutettavaa kuvausta vaikutusten leviämisestä, tilastoanalyysejä, paikkatietojärjestelmää ja kenttätutkimuksia. Koska vaikutuksen suuruuden määrittämisessä käytetyt laajuuden, keston ja intensiteetin kriteerit vaihtelevat resurssista ja/tai vaikutuskohteesta toiseen, niin fyysisessä, biologisessa ja sosiaalisessa / sosioekonomisessa ympäristössä käytetään eri määritelmiä vaikutuksien suuruutta kuvattaessa. Vaikutus voi olla suuruudeltaan 1) pieni, 2) keskisuuri tai 3) suuri. Alla olevissa taulukoissa 3-1, 3-2 ja 3-3 on määritetty esimerkkejä, minkälaisilla kriteereillä vaikutus eri ympäristöissä mihinkin luokkaan kuuluisi. Luokittelu ei ole millään muotoa standardoitu ja sen tarkoituksena on vain lisätä arvioinnin läpinäkyvyyttä ja perusteluja, miten arvioinnin tulokseen on päädytty. Samalla varmistetaan, että kaikkia vaikutuksia tarkastellaan samalla tavoin fyysisen tilan muutoksesta vaikutukseen ja edelleen vaikutuskohteen herkkyyden kautta merkittävyyden arviointiin.

104 Kuva 3-1. Vaikutuksen suuruusluokan määrittelyn keinot. Taulukko 3-1. Vaikutuksen suuruusluokka fyysinen ympäristö. Vaikutuksen Määritelmä suuruusluokka Pieni Fyysiseen resurssiin/vaikutuskohteeseen kohdistuva tilapäinen tai lyhytaikainen vaikutus, joka on paikallinen ja ylittää luonnollisen vaihtelun rajat, mutta jonka ei katsota aiheuttavan suuruusluokan muutosta. Ympäristö palautuu vaikutusta edeltäneeseen tilaan, kun vaikutus lakkaa. Keskisuuri Suuri Fyysiseen resurssiin/vaikutuskohteeseen kohdistuva tilapäinen tai lyhytaikainen vaikutus, joka saattaa olla paikallista vaikutusta laajempi ja saattaa aiheuttaa resurssin/vaikutuskohteen laadun tai toiminnallisuuden suuruusluokan muutoksen. Se ei kuitenkaan uhkaa resurssin/vaikutuskohteen tai minkään siitä riippuvan vaikutuskohteen/prosessin eheyttä pitkäaikaisesti. Laajalle alueelle leviävää keskisuurta vaikutusta pidetään suurena vaikutuksena. Fyysiseen resurssiin/vaikutuskohteeseen kohdistuva vaikutus, joka aiheuttaa paikallisella tai sitä laajemmalla alueella palautumattoman ja kaikki rajat ylittävän suuruusluokan muutoksen. Muutos voi aiheuttaa pitkäaikaisia muutoksia resurssin/vaikutuskohteen tai siitä riippuvan vaikutuskohteen/prosessin luonteessa. Vaikutus on suuruusluokaltaan suuri, jos se jatkuu kyseisen toiminnan loppumisen jälkeen.

105 Taulukko 3-2. Vaikutuksen suuruusluokka biologinen ympäristö Vaikutuksen Määritelmä suuruusluokka Pieni rakentaminen ja /tai käyttö vaikuttavat luontoon vain paikallisesti hankealueella ja sen ympäristössä. Hankkeella ei ole merkittäviä aluetta pirstovia vaikutuksia, eikä se aiheuta muita mekanismeja, joilla olisi ympäristövaikutuksia hankealuetta laajemmalla alueella. On todennäköistä, että toimintojen lakattua hankealue voidaan pääosin kunnostaa lähes luonnontilaansa. Keskisuuri Suuri Toiminnot vaikuttavat luontoon paikallisella tasolla. Jotkin toiminnot, jotka aiheuttavat vain vähäisiä elinympäristöjen menetyksiä, ovat paikannettavissa tähän luokkaan, mikäli hanke aiheuttaa laajemmalle ulottuvaa elinolosuhteiden heikkenemistä esimerkiksi pirstoutumisen takia. Toiminnot vaikuttavat luontoon hyvin laajalla alueella ja vaikutukset kohdistuvat monien lajien populaatioihin alueellisella tasolla. Vaikutuksen aiheuttajina voivat olla elinolosuhteiden menetys tai muut vaikutusmekanismit (esimerkiksi pirstoutuminen), jotka aiheuttavat lajien lisääntymiselle välttämättömien habitaattien heikentymisen. hankealue voidaan todennäköisesti kunnostaa vain osittain hankkeen päättymisen jälkeen. Taulukko 3-3. Vaikutuksen suuruusluokka sosiaalinen ympäristö. Vaikutuksen Määritelmä suuruusluokka Pieni Vaikutus yhteiskunnan erityisryhmiin/-yhteisöihin tai sosioekonomisiin arvoihin (kulttuuriin, matkailuun, elinkeinoihin jne.) on lyhytaikaista ja ei johda laajalle leviäviin ja pitkäaikaisiin ihmisiin tai resursseihin kohdistuviin vaurioihin. Keskisuuri Suuri Vaikutus yhteiskunnan erityisryhmiin/-yhteisöihin tai sosioekonomisiin arvoihin saattaa aiheuttaa pitkäkestoisia statuksen muutoksia, mutta ei uhkaa ryhmien, yhteisöjen eikä sosioekonomisten arvojen yleistä vakautta. Laajalle alueelle ulottuvat keskisuuret vaikutukset luokitellaan suuriksi. Suuruusluokaltaan kyllin suuret erityisryhmiin, yhteisöihin, tai yhteen tai useampaan sosioekonomiseen arvoon kohdistuvat vaikutukset, jotka aiheuttavat pitkäaikaisia tai pysyviä (sukupolvien välisiä) statuksen muutoksia. Huomioitavaa on, että vaikutuksen suuruus voi olla positiivinen tai negatiivinen. Negatiivista vaikutusta kuvataan yllä esitetyillä punertavilla värisävyillä ja positiivista vaikutusta kuvataan vihreillä värisävyillä. 4. VAIKUTUKSEN MERKITTÄVYYS Vaikutuksen merkittävyys muodostuu vaikutuskohteen kyvystä ottaa vastaan tarkasteltua vaikutusta eli herkkyydestä ja vaikutuksen suuruudesta. Vaikutuksen merkittävyys määritetään taulukon 1-1 mukaisesti ristiintaulukoimalla vaikutuksen suuruus ja vaikutuskohteen herkkyys. Tätä arviointia varten vaikutusten merkittävyys on luokiteltu 1) merkityksettömiksi, 2) vähäisiksi, 3) kohtalaisiksi ja 4) suuriksi.

106 Taulukko 4-1. Vaikutusten merkittävyyden arvioinnin perusteet. Suuruusluokaltaan pieni vaikutus Suuruusluokaltaan keskisuuri vaikutus Suuruusluokaltaan suuri vaikutus Vähäinen arvo/herkkyys Kohtalainen arvo/herkkyys Suuri arvo/herkkyys Vähäinen Vähäinen Kohtalainen Vähäinen Kohtalainen Suuri Kohtalainen Suuri Suuri Vaikutuksen merkittävyys Ei vaikutusta, vaikutus merkityksetön Vähäinen merkitys Kohtalainen merkitys Suuri merkitys Vaikutukset eivät erotu ympäristöllisen ja sosiaalisen/sosioekonomisen muutoksen taustatasosta / luonnollisesta tasosta. Pienen suuruusluokan vaikutukset, jotka ovat standardien mukaisia ja/tai kohdistuvat alhaisen tai kohtalaisen arvon/herkkyyden resursseihin/vaikutuskohteisiin. Kohtalaisen suuruusluokan vaikutukset, jotka kohdistuvat alhaisen arvon/herkkyyden resursseihin/vaikutuskohteisiin. Laaja luokka, jossa vaikutukset ovat standardien mukaisia. Nämä vaikutukset voivat olla suuruusluokaltaan pieniä kohdistuessaan resursseihin/vaikutuskohteisiin, joiden arvo/herkkyys on suuri, tai kohtalaisia kohdistuessaan resursseihin/vaikutuskohteisiin, joiden arvo/herkkyys on kohtalainen, tai suuria kohdistuessaan resursseihin/vaikutuskohteisiin, joiden herkkyys on kohtalainen. Vaikutus ylittää hyväksyttävät rajat ja standardit, on suuruusluokaltaan suuri ja kohdistuu resursseihin/vaikutuskohteisiin, joiden arvo/herkkyys on kohtalainen, tai kohtalainen ja kohdistuu resursseihin/vaikutuskohteisiin, joiden arvo/herkkyys on suuri. Merkittävyyden suunnan määrää vaikutuksen suuruus, eli onko vaikutus positiivinen vai negatiivinen. Negatiivisen vaikutuksen merkittävyyttä kuvataan yllä esitetysti punertavilla väreillä ja positiivisen vaikutuksen merkittävyyttä vihreillä värisävyillä.

107 LIITE 3 TYÖPAJAN KUTSU JA MUISTIO 1

108 KUTSU TYÖPAJAAN Hyvä vastaanottaja! Ekokem-Palvelu Oy:llä (jatkossa Ekokem) on Kouvolan Hyötyvirta -alueella Keltakankaan teollisuusjätteen käsittelykeskus. Käsittelykeskuksen rakentaminen on aloitettu vuonna 2007 ja toiminta vuonna Käsittelykeskuksen pinta-ala on noin 12 ha. Ympäristöluvan mukaisesti käsittelykeskuksessa varastoidaan, käsitellään, hyödynnetään sekä loppusijoitetaan kaatopaikalle erilaisia teollisuuden jätteitä sekä pilaantuneita maa-aineksia. Ekokem suunnittelee Keltakankaan käsittelykeskuksen laajentamista nykyisellä toiminta-alueella sekä alueen laajentamista nykyisen toiminta-alueen ulkopuolelle. Suunniteltuja uusia toimintoja ovat mm. kierrätyspolttoaineiden valmistus esim. rakennus-, purku- sekä energiajätteistä, muovien lajittelu ja kierrätys, tuhkien ja lietteiden lannoitevalmistus, kierrätysterminaalin perustaminen, nykyisen vesienkäsittelylaitoksen siirtäminen sekä käsittely- ja loppusijoitusalueiden laajentaminen. Laajennusvaihtoehdot on kuvattu kutsun seuraavilla sivuilla. Hankkeesta on käynnissä lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Vaikutusten arviointi on nyt loppusuoralla ja tulokset tullaan raportoimaan arviointiselostuksessa, joka tulee julkisesti nähtäville. Nähtäville tulosta tiedotetaan erikseen mm. Kouvolan Sanomissa ja Keskilaakso -lehdessä. Vaikutusten arvioinnin toteuttaa Ekokemin toimeksiannosta ympäristökonsultti Ramboll Finland Oy. Osana vaikutusten arviointia arvioidaan myös hankkeen sosiaaliset vaikutukset, kuten vaikutukset ihmisten asuin- ja elinympäristöön. Tietoa vaikutusarvioinnin tueksi kaivataan alueen asukkailta ja muilta alueella toimivilta. Tähän liittyen kutsumme Teidät kertomaan asuin- ja elinympäristöstänne sekä ajatuksianne hankkeesta TYÖPAJAAN tiistaina , klo , ABC Anjalankoskelle (Hallitie 2, Anjalankoski) Työpajan toteutuksesta vastaa Ramboll Finland Oy. Tilaisuuden aluksi osallistujille kerrotaan hankkeesta ja vaikutusarviointien tuloksista, jonka jälkeen työpaja etenee pienryhmissä työskennellen. Tavoitteena on tuottaa tietoa sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tueksi. Osallistuminen ei edellytä mitään erityisiä lähtötietoja, jokaisen näkemykset ovat tärkeitä sellaisenaan. Käytännön järjestelyjen vuoksi toivomme ilmoittautumista viimeistään torstaina Virve Suoarolle, tai puhelimitse Työpajatilaisuuteen on kutsuttu eri yhdistysten ja järjestöjen edustajia sekä kiinnostuksensa ilmaisseita yksityishenkilöitä, tarkempi lista löytyy kutsun viimeiseltä sivulta. Jos kutsuttujen listasta puuttuu mielestänne joku olennainen taho, voitte ilmoittaa myös siitä Virve Suoarolle (yhteystiedot yllä). Tervetuloa! Mika Penttilä Joonas Hokkanen Ekokem-Palvelu Oy Ramboll Finland Oy puh puh /3 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

109 Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat hankevaihtoehdot ovat: Vaihtoehto VE0, jossa toiminta Kouvolan Keltakankaan käsittelykeskuksessa jatkuu nykyisten ympäristölupien mukaisesti, eikä alueelle tuoda uusia toimintoja eikä aluetta laajenneta. Nykyisen kaatopaikan arvioidaan täyttyvän 3-4 vuoden kuluessa, jäljellä oleva täyttötilavuus on n m 3. Mikäli kaatopaikka-aluetta ei laajenneta, tulee käsittelykeskuksen toiminta mahdollisesti tulevaisuudessa päättymään kokonaan. Vaihtoehto VE1A, jossa nykyistä käsittelykeskuksen toiminta-aluetta laajennetaan. Tässä vaihtoehdossa koko alueen pinta-ala on noin 41,4 ha VE1A suojavyöhykkeineen. Laajennuksen mukainen alue muodostuu seuraavasti: nykyiset jo toimivat vastaanotto-, kenttä- ja loppusijoitusalueet noin 7,2 ha vanhan Keltakankaan, suljetun kaatopaikan alue 11 ha nykyinen toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen alue 2,5 ha nykyinen, olemassa oleva varastoalue 2,2 ha toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleinen uusi laajennusvaraus 4,5 ha uusi laajennusalue, jonka pinta-ala on noin 14,0 ha suojavyöhykkeineen Kaatopaikan laajennus toteutetaan vaarallisen jätteen kaatopaikkana. Nykyisen toimisto- ja vesienkäsittelyalueen laajennusvarauksen alueella (n. 4,5 ha) toiminta käsittää esim. varastointia ja muuta nykyisen voimassa olevien kaavojen mukaista toimintaa, joka ei aiheuta ympäristöhaittoja. Vaihtoehto VE1B, jossa nykyistä käsittelykeskuksen toiminta-aluetta laajennetaan. Tässä vaihtoehdossa koko alueen pinta-ala on noin 51,3 ha. VE1B Laajennuksen mukainen alue muodostuu seuraavasti: nykyiset jo toimivat vastaanotto-, kenttä- ja loppusijoitusalueet 7,2 ha vanha Keltakankaan, suljettu kaatopaikan alue 11 ha nykyinen toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen alue 2,5 ha nykyinen, olemassa oleva varastoalue 2,2 ha toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleinen uusi laajennusvaraus 4,5 ha uusi laajennusalue, jonka pinta-ala on noin 23,9 ha suojavyöhykkeineen Kaatopaikan laajennus toteutetaan vaarallisen jätteen kaatopaikkana. Vanhaa suljettua Keltakankaan kaatopaikkaa voidaan käyttää ns. landfill mining -toimintaan. Mahdollisesti Ekokemin toiminta voisi laajentua vanhan kaatopaikan alueelle, kun joko osa kaatopaikasta tai koko kaatopaikka on hyödynnetty landfill mining -toiminnassa. Nykyisen toimisto- ja vesienkäsittelyalueen laajennusvarauksen alueella (n. 4,5 ha) toiminta käsittää esim. varastointia ja muuta nykyisen voimassa olevien kaavojen mukaista toimintaa, joka ei aiheuta ympäristöhaittoja. 2/3

110 Vaihtoehto VE2, jossa nykyistä käsittelykeskuksen toiminta-aluetta laajennetaan. Tässä vaihtoehdossa koko alueen pinta-ala suojavyöhykkei- VE2 neen on 64,5 ha. Laajennuksen mukainen alue muodostuu seuraavasti: nykyiset jo toimivat vastaanotto-, kenttä- ja loppusijoitusalueet 7,2 ha vanha Keltakankaan, suljettu kaatopaikan alue 11 ha nykyinen vesienkäsittelylaitoksen alue 2,5 ha nykyinen, olemassa oleva varastoalue 2,2 ha toimisto- ja vesienkäsittelylaitoksen eteläpuoleinen uusi laajennusvaraus 4,5 ha uusi laajennusalue, jonka pinta-ala on noin 37,1 ha suojavyöhykkeineen Kaatopaikan laajennus toteutetaan vaarallisen jätteen kaatopaikkana. Vanhaa suljettua Keltakankaan kaatopaikkaa voidaan käyttää ns. landfill mining -toimintaan. Mahdollisesti Ekokemin toiminta voisi laajentua vanhan kaatopaikan alueelle, kun joko osa kaatopaikasta tai koko kaatopaikka on hyödynnetty landfill mining -toiminnassa. Nykyisen toimisto- ja vesienkäsittelyalueen laajennusvarauksen alueella (n. 4,5 ha) toiminta käsittää esim. varastointia ja muuta nykyisen voimassa olevan kaavan mukaista toimintaa, joka ei aiheuta ympäristöhaittoja. Halutessanne löydätte lisätietoja hankkeesta mm. internetistä osoitteesta sekä Lista kutsutuista tahoista: Mielipiteensä YVA-ohjelmasta antaneet yksityishenkilöt sekä kiinnostuksensa työpajasta muuten ilmaisseet yksityishenkilöt, jotka ovat toimittaneet myös yhteystietonsa, 10 taloutta Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry Keltakankaan kyläyhdistys MLL Myllykoski Myllykosken Alapään Martat ry Myllykosken seudun Kotiseutuyhdistys ry Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry 3/3