Lupahakemus on vastaanotettu

Transkriptio

1 Liite 3 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Dnro 400/ /2015 Päätös annetaan julkipanon jälkeen MAA-AINESLAIN MUKAISET LUPAMÄÄRÄYKSET Maa-aineslain 4 :n mukainen päätös koskien maa-aineksen ottamista. Luvan hakija Rudus Oy PL Helsinki Kiinteistötiedot ja ottamisalueen sijainti Kirkniemi, kiinteistö Gerknäs , os. Hankoniementie / Gustavs berg. Ot ta mis alue sijaitsee Hankoniementien (valtatie 25) varrella rajoit tuen idäs sä Gustavsberg -nimiseen tiehen ja lännessä samalla kiin teistöl lä sijaitsevaan ottamisalueeseen 1, joka rajoittuu Raaseporin kau pun gin ra jaan ja entiseen minkkitarha-alueeseen. Gustavsbergin tien ris teys si jaitsee Hankoniementien varrella noin 1 km:n etäisyydellä Raa se po rin kaupun gin rajasta. Ottamisalueen haltija Kirkniemen Kartano Oy. Ottamisoikeutta koskeva sopimus , Kirknie men Kartano Oy / Rudus Oy. Lupaviranomainen Lohjan kaupungin ympäristötoimen johtosäännön 2. luvun 5 2. momentin 14. koh dan mukaan maa-ai nes lain 7 :n mukai set lupaviranomaisen teh tävät kuulu vat ympäristö- ja rakennuslautakunnan ratkaisuvaltaan. Asian vireille tulo Lupahakemus on vastaanotettu Kaavoitustilanne ja muut maankäyttöön liittyvät suunnitelmat - Yleiskaava (kunnanvaltuusto , oikeusvaikutukse ton): maa- ja met sä ta lous val tai nen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). - Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (ympäristöministeriö ): ei alue va rauk sia. - Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisemassa Poski -projek tis sa alue kuuluu luokkaan II, jolla tarkoitetaan maa-ainesten ottoon osit tain soveltuvaa aluetta. (Poski -projekti: pohjavesi- ja kallioalueiden nyky sel vi tys ja luokittelu Lohjalla).

2 2 Aikaisemmat luvat - Maa-aineslupa (ottoalue 2, Lohjan ympäristölautakunta ) maa-aineslupa m²:n määrälle hiekkaa ja soraa kymmenen vuo den ajaksi. Maa-aineslupa päättyi ja tämän hakemuksen tar koi tuk se na on jatkaa lupaa varsinaisena uutena maa-aineslupana. Kysees sä ei siis ole MAL momentin mukaisesta jatkoluvasta. - Maa-aineslupa (viereinen ottamisalue 1, luvan hakijana Kirkniemen kar tano, Uudenmaan lää nin hal li tus ) m²:n mää räl le soraa ja hiek kaa. - Ympäristölupa louheen murskaukselle (Ympäristölautakunta ). - Maa-ainesluvan jatkolupa ottamisalueelle 1 (ympäristölautakunta ) m³:n määrälle soraa ja hiekkaa. Luvan voi massa olo ai ka on päättynyt Maa-ainesluvan jatkolupa ottamisalueelle 1 (kau pun ki suun nit te lu lau takun ta ) jatkolupa kymmenen vuoden ajaksi m³:n mää räl le soraa ja hiekkaa. Lupa on voimassa saakka (ottoalue 1). Nykytilanne alueella Maa-aineslain mukainen ottamistoiminta ottamisalueella 2 on aloitettu vuon na 2005 osa-alueella 1. Pintamaat on poistettu ja alueella on kaksi suu rem paa sorakuoppaa. Alueelle on läjitetty maa-ainesaumoja. Ottamisalue rajoittuu lännessä maa-ainesottamisalueeseen 1, jol le Lohjan ym pä ris tö lau ta kun ta myönsi ( 317) maa-ai nes lu van kym menen vuoden ajaksi m³:n määrälle soraa ja hiekkaa. Mo lem mat otta mis alu eet muodostavat yhtenäisen ot ta mis alue ko ko nai suu den, sillä aluei den väliin ei jää kannaksia. Ottamisalue 1 rajoittuu lännessä entiseen mink ki tar ha-alu ee seen, jossa on myös harjoitettu maa-ai nes ten ottamista ai van rajan läheisyydessä. Hakemuksen mukaiselta ottamisalueelta 2 on otettu maa-ainesluvan voimas sa olo ai ka na maa-ai nesta noin m³. To del li nen ottamismäärä on kui ten kin jäänyt huomattavasti pienemmäksi, kos ka maa-aines on pai koitel len hienoaineisena käyttökelvotonta ja kallio on tullut lähelle maan pintaa. Ottamisalue 2 on jaettu kahteen osa-alueeseen (vaiheet 1 ja 2), joista osa-alu eel la 1 ottamistoiminta on aloitettu ja puut on kaadettu ja pintamaat on poistettu. Osa-alueella 2 ei ole vielä aloitettu toimintaa, koska lu pa määräys ten mukaan ennen osa-alueelle 2 siirtymistä osa-alueella 1 on ol ta va reu na luis kat muotoiltu lopulliseen kaltevuuteen ja pintamaiden le vit tä mi nen luis kiin on aloitettu. Hakemus ja ottamissuunnitelma Ottamistasot- ja määrät: Maa-aineslupaa haetaan nykyisen voimassa olevan maa-ainesluvan jat kami sel le siten, että ottamisalueen rajaus noudattaa päättyneen ottamisluvan ra jaus ta. Alimmat ottamistasot muuttuvat vaihealueella ,00 metristä + 60,25 metriin ja + 61,25 metriin ja vaihealueella ,00 metristä +

3 3 60,25 metriin. Alim pien ottamistasojen ja ylimmän pohjaveden pinnan väliin esi te tään vä hin tään 4 metrin paksuista koskematonta suojavyöhykettä. Ylin havaittu poh ja ve den pinta (putki 200) on ottamisalueella + 55,91 m, joten poh ja ve den pin ta jää noin 4,34 m alimman ottamistason alapuolelle. Suu rin ot ta mis sy vyys on noin 10 m. Ottamisalueen pinta-ala on noin 12,3 ha ja ottamismäärä on noin m³. On huomattava, ettei kaivuraja ole sama kuin ottamisalueen raja (= maisemointiraja). Käsite kaivuraja tarkoittaa työn aikaisen reunaluiskan ylärajaa si ten, että ottamisalueen ja kaivurajan välissä oleva maa-aines käytetään lo pul lis ten luiskien muotoi luun. Ottamisaika- ja järjestys: Suunniteltu ottamisaika on 10 vuotta, jona aikana alue tulee maisemoida. Suun ni tel ma-alue on jaettu kahteen osa-alueeseen (vaiheet 1 ja 2), joista vai he alu eel la 1 on karkeampaa maa-ainesta ja vaihealueella 2 on hie nompaa maa-ainesta. Maa-ainesten ottamista jatketaan osa-alueella 1 kaakkoon ja lounaaseen päin. Ottamista jatketaan samanaikaisesti alueen länsi puo lel la sijaitsevan maa-ainesottamisalueen kautta, josta ottaminen etenee itään päin. Osa-alueelle 2 voidaan kuitenkin joutua me ne mään mahdol li ses ti ennen osa-alueen 1 ottamistoiminnan loppumista ki vi ai nek sen laa dun vaihtelun takia, sillä maa-aineksia voidaan joutua se koit ta maan kes ke nään suuren hienoainespitoisuuden takia. Osa-alueen 1 pin ta ker rokses sa on karkeampaa hiekkaa, joka jatkuu osa-alueen 2 puo lel le puoleen vä liin saakka, jonka jälkeen kiviaines muuttuu hienommaksi. Jälkihoitosuunnitelma: Jälkihoito aloitetaan ottamistoiminnan aikana ottamisen etenemisen mukai ses ti. Työaikaisten luiskien kaltevuus on 1:1 ja lopulliset luiskat muo toillaan kal te vuu teen noin 1:3 tai loivemmiksi. Pohjatason jälkihoitoa ei ole aina mah dol lis ta tehdä välittömästi, koska pohjapinta-alaa tarvitaan va ras toalu eek si, ja los tus lai tos ten sijoitteluun ja tieyhteyksiin. Pohjatason jälkihoito teh dään vii mei sek si, koska osa-alueella 1 on päällä karkeaa hiekkaa, joka jat kuu osa-alu een 2 puoleen väliin saakka. Hienon hiekan kysyntä on vähäi sem pää, joten pohjatasannetta ei voida maisemoida heti ottamisen etene mi sen mukaisesti. Lisäksi pohjapinta-alaa tarvitaan varastoalueeksi ja ja los tus lai tos ten sijoitteluun. Ottamisen suunnittelussa ote taan huomioon jäl ki hoi don mahdollisimman nopea toteuttaminen. Ennen varsinaista jälkihoitoa maisemoitava alue siistitään, jonka jälkeen alue muotoillaan mahdollisimman hyvin ympäristöön sopivaksi. Tii vis ty neiden toiminta-alueiden pohjat muokataan pehmeämmiksi ja tasataan suunni tel man mukaiseen pohjatasoon. Mahdollisista ylijäämämassoista muotoil laan pohjatasolle pieniä maisemaa elävöittäviä mäkiä ja kumpareita. Ottamisalueen lounaisosan ottamisrintauksessa on törmäpääskyjen pe säko lo ja. Pesintäalue ja mahdolliset muut pesimäalueet säästetään lintujen pe si mä paik koi na jättämällä luiska jälkihoitamatta pystysuoraksi ja jät tä mällä pesintäalueen eteen riittävän suuren metsittämättömän alueen. Ottamisalue maisemoidaan luiskien ja pohjatasanteen osalta ympäristöministeriön julkaisun "Maa-ai nesten kestävä käyttö, ympäristöhallinnon ohje 1 / 2009, sivu 50" mukaises ti. Jälkihoidossa käytetään em. julkaisun mukais ta suojaverhoilua:

4 Suojaverhoiluun käytetään mahdollisuuksien mukaan ottamisalueelta saata vaa alkuperäistä pintamaata. Pintakerroksesta revittävät kannot voidaan vä häi sis sä määrin murskata hu musmaiden joukkoon. Jos pintamaita on vä hän, voidaan pintamaista ja hie kasta sekoittaa 0,1-0,2 metriä paksu kerros kasvu alustaksi. Lisänä voidaan käyttää myös maatunutta turvetta tai maa tu nut ta puunkuorijätettä. Mikäli alueen maisemointiin tarkoitettuja pinta mai ta ei ole riittävästi, niin alueelle voidaan tuoda muu alta puhdasta ylijää mä maa ta pintamaaksi. Jälkihoito tapahtuu ottamistoiminnan ete ne misen mukaises ti. Levitetyn pintamaan päälle istutetaan männyn, koivun ja pih la jan taimia yh teensä 2500 kpl / ha. Ottamistoiminnan päättymisen jälkeen alue palautuu metsätalouskäyttöön. Osayleiskaavassa alue kuu luu ur hei lu- ja virkistyspal velujen alueeseen. Kaavamääräyksen mukaan alueen lopullinen käyttötar koitus ratkaistaan yk sityiskohtaisen suunnittelun yh tey des sä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma: Pintamaita tulee noin m³, jotka käytetään suojarakenteissa ja maise moin nis sa. Alueelta poistettavat pintamaat ovat puhtaita maa-aineksia, ei kä niiden välivarastoinnista aiheudu ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Pin ta maat varastoidaan piirustuksen S1 osoittamille paikoille. Poistettavia pin ta mai ta on enää vain osa-alueen 2 alueella. Pintamaakasojen pinnat silo tel laan si ten, että pölyäminen sekä suotovesien muodostuminen saadaan mi ni moi tua. Kaivannaisjätteen varastoalueet maisemoidaan ja met site tään. Edel lä esitetyillä toimenpiteillä pintamaiden varastoinnista ja kä sitte lys tä tai niis tä suotautuvista hulevesistä ei voida katsoa aiheutuvan haittaa ym pä ris töl le, maaperään tai pohjavedelle. Toiminta-aika: Toiminta-aika on maanantaista perjantaihin klo Myyn ti kul jetuk set ajoittuvat pääasiassa arkipäiviin (ma-pe) klo Arvio ympäristövaikutuksista Suunnittelualue sijaitsee 1. Salpausselkään kuuluvalla har ju muo dos tel malla, jossa kalliokohoumat tulevat paikoitellen pintaan saakka. Kyseessä on al kio- eli keskeneräinen delta, joka on Salpausselän yleisin tyyppi. Pohjoisja eteläpuolella alue rajoittuu savilaaksoihin. Maa-aines on reunaosissa yleen sä melko hienojakoista. Häiriintyvät kohteet - Alue sijaitsee II luokan pohjavesialueella pohjaveden varsinaisella muodos tu mis alu eel la. Kirkniemen pohjavesialueen luokitus tärkeästä I luokan poh ja ve si alu ees ta laskettiin vuonna 2011 luokkaan II. - Ristenin tutkittu (koepumppaus tehty) vedenottamo sijaitsee ot ta mis alueen itäpuolella noin 100 metrin etäisyydellä. - Lähin kaivo sijaitsee noin 220 metrin etäisyydellä. - Lähin omakotitalo sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Pohjavesi Alueen pohjaveden korkeustietoja on tiedossa vuodesta 1995 lähtien. Pohja ve den pinnan korkeudet ovat eri pisteissä noudattaneet tyypillisiä vuoden ai ko jen vaihtelua. Alueen pohjaveden laatua seurataan hy- 4

5 5 väk sy tyn pohjaveden tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuvuosina alueen pohjavesi on pääpiirteissään täyttänyt tutkituilta ominaisuuksiltaan hyväl le talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Alueen pohja ve den tiettyjen aineiden kohonneet pitoisuudet eivät välttämättä selity soran ot to toi min nal la. Ottoalueen 1 länsipuolella sijaitsee lakkautettu mink kitar ha, joka on vaikuttanut haitallisesti varsinkin typpipitoisuuksiin alueen poh ja ve des sä. Lisäksi ottoalueen vieressä sijaitsevan valtatien 25 suolaus vai kut taa alueen pohjaveden kloridipitoisuuksiin. Ottamistoiminta ot to alueel la 2 ei tule vaikuttamaan merkittävästi alueen pohjavesiolosuhteisiin, sillä tilanne ei muutu juurikaan alueella nykyisin vallitsevasta tilanteesta. Poh ja ve den suojaksi jätetään vähintään neljän metrin paksuinen kos ke maton suojakerros. Alueella on harjoitettu maa-ainesten ottamistoimintaa yli 20 vuotta ja tarkkailun mukaan vaikutukset pohjaveteen ovat olleet vä häisiä. Pohjavedenpinnan korkeusvaihteluja: ,01 m + 57,18 m + 54,17 m + 55,45 m + 56,93 m ,70 m + 56,71 m + 53,99 m + 55,31 m + 56,76 m Alimman ottamistason ja ylimmän pohjavedenpinnan tason väliin tulee jättää vähintään 4 metriä leveä koskematon suojakerros havaittu pohjaveden pinnan korkeus, alin ottamistaso ja pv-pin nan hälytysraja: Putki Pv-pinta Alin ottotaso Pv-pinnan hälytysraja ,91 m + 61,25 m + 57,25 m ,99 m + 60,25 m + 56,25 m ,31 m + 60,25 m + 56,25 m Tällä hetkellä ottamisalueella ei ole tankkauspistettä, vaan koneet tan kataa suoraan paikalle tulevasta ajoneuvosta. Maisema ja luonto Ottamistoiminta ei näy valtatielle 25 tai rautatielle. Nykytilanteeseen ver rattu na ei tapahdu merkittäviä muutoksia ja koska ottamisalue on matala harju esiin ty mä, niin ottamistoiminnalla ei ole vaikutusta kaukomaisemaan mai se ma hait to jen jäädessä paikallisiksi. Lohjan olosuhteissa I Sal paus selkään kuuluva alue ei ole poikkeuksellinen. Maiseman osalta muodostuma ei ole hallitseva. Ottamisalue on hyvin suo jas sa ja se on jälkihoidettavissa hy vin ympäristöön sopivaksi. Suun nit te lu alu een vieressä on toiminnassa ole va ottamisalue 1. Ottamisalue ei si jait se luokitellulla tai inventoidulla mai se ma-alu eel la. Ottamistoiminnalla ei ole vaikutusta lähialueen suojelualueisiin, sillä ne eivät sijaitse ottamisalueen välittömässä läheisyydessä. Törmäpääskyjen osal ta alueella sijaitsevat pesäkolot pyritään säästämään luiskaamalla ko. rin ta uk set vasta pesäkolojen alapuolelta. Ottoalueiden 1 ja 2 välisellä alueel la sijaitsevia törmäpääskyjen pesäkoloja ei todennäköisesti pystytä säi-

6 6 lyt tä mään, sillä ne sijaitsevat keskellä ottamisaluetta. Kyseisellä alueella kai vu suoritetaan pesintäajan ulkopuolella, jolloin koloissa ei ole lintuja. Mai se moin nin yhteydessä jätetään tarvittaessa pesinnän kannalta edul lisiin kohtiin pystysuoria luiskia, joihin törmäpääskyt voivat rakentaa uusia pe sä ko lo ja tulevaisuudessa. Pesintäpaikkojen sijainnit muuttuvat myös jatku vas ti, kun linnut löytävät parempia pesintäpaikkoja. Suunnittelualue sijaitsee 1. Salpausselkään kuuluvalla har ju muo dos tel malla, jossa kallio kohoumat tulevat paikoitellen pintaan saakka. Kyseessä on al kio- eli keskeneräinen delta, joka on Salpausselkien yleisin tyyppi. Pohjois- ja eteläpuolella alue rajoittuu savilaaksoihin. Maa-aines on reu na osissa yleensä melko hienojakoista. Kasvillisuus on pääosin puolukka- ja kaner va tyy pin kuivahkoa ja kuivaa kangasmetsää. Alueen valtapuustona on män ty, paikallisesti myös kuusta sekä lehtipuustoa. Alueen eteläpuolella noin 200 metrin etäisyydellä sijaitsee Natura oh jel ma-alu ee seen kuuluva Åkärrin luonnonsuojelualue. Naturaan kuu luva Strykmossen suo sijaitsee noin 1,2 km:n etäisyydellä. Suunnitellulla ottamisalueella ei ole tiedossa törmäpääskyjä lukuun ot tamat ta muita suojelukohteita, luonnonsuojelulaissa mainittuja suojeltavia luon to tyyp pe jä tai erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja tai mui takaan arvokkaita luontokohteita. Asuinympäristö Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin oma ko tita lo sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä ottamisalueesta, Omakotitalon itä puo lel la on kuuden omakotitalon muodostama rakennuskeskittymä. Muu toin alueella on harvaa asutusta. Ottamisalueen länsipuolella si jait sevat entisen minkkitarhan kiinteistön asuinkerrostalo ja rivitalo ovat huo nokun toi sia ja tyhjillään. Asutuksen ja ottamisalueen välissä on suojametsää ja toiminta alu eel la sijoittuu pääasiassa ottamisalueen ympäröivää maastoa alem mal le tasolle, joten ottamistoiminnan ei voida katsoa aiheuttavan asu tuk sel le kohtuutonta haittaa. Pöly Pölyä aiheutuu kuormauksesta, työmaaliikenteestä, kuljetuksista ja seulon nas ta. Tuulisella säällä pölyä syntyy myös varastokasoista ja hie no aines ta sisältävistä seinämistä. Hieno pöly leviää lyhyitä matkoja tuulen muka na pölylaskeuman kohdistuessa lähinnä vain ottamisalueelle. Pö ly hait toja voidaan tarvittaessa vähentää kastelulla ja teiden säännöllisellä kun nostuk sel la. Pölyn sidontaan ei käytetä suolaa. Pölyn leviämistä vähennetään myös varastokasojen oikealla sijoittelulla. Melu Melu syntyy pääasiassa kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Maa-ainek sen seulomisen aiheuttamat meluhaitat ovat erittäin vähäisiä. Ot ta mistoi min nas ta aiheutuva liikennemelu ei vaikuta merkittävästi lähimpien häiriin ty vien kohteiden melutasoon. Valtatien 25 liikenne aiheuttaa lisäksi taus ta me lua alueelle. Ottamistoiminnasta aiheutuvia meluhaittoja voidaan tar vit taes sa vähentää varastokasoista tehdyillä meluvalleilla. Lisäksi toimin ta tapahtuu pääasiassa ympäristöä alemmalla tasolla ja ympärillä on tiheää suojametsää, joten melun leviäminen lähiympäristöön rajoittuu tehok kaas ti.

7 Liikennemäärät 7 Ottamistoimintaan liittyvä ulkoisen raskaan liikenteen määrään vaikuttaa vuo den ai ka ja markkinatilanne. Kesällä toiminta on selvästi talviaikaa vilkkaam paa. Arvioitu kiviainekseen myynnin aiheuttama liikennemäärä on kes ki mää rin 5-15 kuljetusta vuorokaudessa (250 d/a). Hankoniementien lii ken ne mää rät olivat vuonna 2006 noin 5438 ajoneuvoa / vuorokausi, joten ot ta mis alu een kiviaineskuljetuksilla ei ole suurta vaikutusta Loh jan har juntien kokonaisliikennemääriin. Asian käsittely Hakemuksesta tiedottaminen Lohjan kaupunki ilmoitti kirjeitse naapureille (21 naapuria) asian vi reil le tulosta, joissa varattiin mahdollisuus kirjallisen huomautuksen te kemi seen. Hakemuksen vireille tuloa koskeva kuulutus julkaistiin Län si-uu si maa -nimisessä sanomalehdessä ja se oli lisäksi näh tä vil lä kaupun gin ilmoitustaululla Määräaikaan men nes sä naa pu reilta ei saapunut huomautuksia. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tökes kuk sen ympäristön suojelun vastuualueen ja liikenne ja infrastruktuuri -vas tuu alu een, Liikenneviraston, Raaseporin kaupungin, Lohjan ym pä ris töter vey den ja kaavoitustoimiston lausunnot. 1. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ympäristönsuojelun vas tuu alue toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Alueen luonnonolosuhteet on tarkistettu kesällä 2015 mm. törmäpääskyjen ja kasvillisuuden osalta. MAL 2 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaiset rajoitteet: Hakemukseen on liitetty selvitys alueen luonnonolosuhteista ja esitetty toimen pi tei tä mm. törmäpääskyjen osalta. Tulikukkaa ei alueelta enää ta vattu. ELY -keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen tarkoittama maa-ai nesten ottaminen ei ennalta arvioiden aiheuta em. vaikutuksia. MAL 3 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut vaikutukset: Hakemuksen tarkoittama maa-ainesten ottoalue sijaitsee Kirkniemen veden han kin taan soveltuvalla II-luokan pohjavesialueella Nro Alueen määrällinen tila on hyvä, mutta kemiallinen tila on huono. Vaikka soran ot to liitännäistoimintoineen on luokiteltu Kirkniemen pohjavesialueen ris ki toi min nak si, on pohjaveden kemiallinen nykytila aiheutettu muilla toimin noil la. Lähinnä kohonneet typpiyhdistepitoisuudet ovat siirtäneet alueen pohjaveden vedenhankinnallista käyttöönottoa eikä soranoton vai kutus ten vuoksi puhdistustoimenpiteitä ole alueella toistaiseksi pidetty tarpeel li se na. Ottoalueen itäpuolella on kuitenkin yksityisiä kiinteistöjä ja niiden talousvesikaivoja, jotka saavat vetensä ko. muodostumasta. Koska ottaminen laajenee itään päin, tulee ainakin ottoaluetta lähimmän

8 8 kiin teis tön kaivon perustilaa selvittää (vesipinta, veden laatu, kaivokortti). Samasta syystä tulee havaintoputki 101 ottaa tarkkailuun myös veden laadun osalta. Muilta osin tarkkailua tulee suorittaa myönnetyn luvan lupa eh to jen mukaisesti (ottoalue 1). Mikäli alueella seulotaan, tulee myös seulaston suojaamisesta huolehtia. Hakemuksessa esitetty tukitoiminta-alueen rakenne ja suojaus ei vastaa voi mas sa olevan luvan mukaisia määräyksiä, ja tästä tulee määrätä myös täs sä luvassa. Tukitoiminta-alueen tulee olla rakennettu ja suojattu voimas sa olevan maa-ainesluvan mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset: Maa-aineslain 6 :ssä säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. Lupa on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen jär jes te ly ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Perustelut: Mikäli otetaan huomioon tässä lausunnossa mainitut seikat, ELY-keskus kat soo, ettei ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä sää det tyjen rajoitusten kanssa ja edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa maa-ai nes lain 6 :n mukaisesti. Hakemusasiakirjat ovat asetuksen mu kaiset. Vastine: Lausunto otetaan huomioon. 2. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus liikenne ja inf rastruk tuu ri -vastuualue toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Valtatien 25 suoja-alue ko. alueella on 30 m maantien keskilinjasta mi tat tuna. Maantien suoja- tai näkemäalueella ei saa pitää sellaista aitaa tai raken nel maa, josta tai jonka käytöstä on haittaa liikenneturvallisuudelle tai tien pi dol le. ELY -keskus arvioi, että ottotoimintaan liittyvä vuo ro kau si lii kenne mää rä ei ole merkittävän suuri. ELY -keskus muistuttaa, että hakijan on huo leh dit ta va, ettei maa-aineksia kulkeudu ottoalueelta Hankoniementielle (vt 25) ja tarpeen mukaan puhdistettava tiealueelle kulkeutuneet maa-ainek set. Tämä naapurilausunto on oltava käsillä rakentamisesta päättävän vi ran omai sen harkitessa MRL taikka muun lainsäädännön edellytyksiä luvan myöntämiseksi suunnitellulle rakennushankkeelle. Vastine: Lausunto otetaan huomioon. 3. Liikennevirasto on antanut seuraavan lausunnon: Ottamisalueen toiminta on suunniteltu sijoittuvaksi lähimmillään noin 50 met rin etäisyydelle Hyvinkää-Karjaa -radasta. Hakijan on huomioitava maa-ai nes ten oton vaikutukset rautatien vakavuudelle ja ju na tur val li suudel le. Kaikki kuljetukset tulee järjestää Hankoniementien (vt 25) kautta. Maa-ai nes ten kuljetuksiin ei tule käyttää Honkaniementie -nimistä Gustavs ber gin yksityistien (ratakm ) tai Bålabyntien yksityistien (ratakm ) tasoristeyksiä. Hakijan on huolehdittava siitä, ettei

9 9 maa-ai nes ten otossa ja kuljetuksissa hienoaines leviä radan pääl lys ra kentee seen. Vastine: Lausunto otetaan huomioon. 4. Raaseporin kaupunki on antanut seuraavan lausunnon: Riittävä suojakerros (6 m) tulee jättää pohjaveden pinnan ja alimman kaivu ta son väliin. Tankkauksen ja öljytuotteiden säilyttämiseen tulee kiinnittää eri tyis tä huomiota. Pohjaveden pintaa ja laatua tulee tarkkailla riittävästi. Alu een maisemoinnissa tulee pyrkiä säilyttämään perhosten ja tör mä pääsky jen elinympäristöä. Vastine: Neljän metrin suojakerros on yhteneväinen viereisen ot ta mis alueen 1 suojakerroksen kanssa. Ottamistoiminta ot to alu eel la 2 ei tule vaikut ta maan merkittävästi alueen pohjavesiolosuhteisiin, sil lä tilanne ei muutu juurikaan alueella nykyisin vallitsevasta tilanteesta. Alueella on har joitet tu maa-ainesten ottamistoimintaa yli 20 vuotta ja tarkkailun mukaan vaiku tuk set pohjaveteen ovat olleet vä häi siä. Ottoalueen 1 länsipuolella si jaitsee lakkautettu tur kis tar ha, joka on vaikuttanut haitallisesti varsinkin typ pipi toi suuk siin alueen poh ja ve des sä. Lisäksi ottoalueen vieressä sijaitsevan val ta tien 25 suolaus vai kut taa alueen pohjaveden kloridipitoisuuksiin. Muilta osin lausunto otetaan huomioon. 5. Lohjan ympäristöterveys on antanut seuraavan lausunnon: Kiinteistö sijaitsee II-luokan pohjavesialueella. Lähimmät asuintalot si jaitse vat ottoalueen itä ja kaakkoispuolella vt 25 varrella noin 250 metrin etäisyy del lä. Asuinrakennuksia on myös ottoalueen 2 länsipuolella noin 400 met rin päässä. Eteläpuolella lähin asuintalo sijaitsee yli 500 metrin päässä. Poh jois puo lel la on useita asuintaloja noin metrin etäisyydellä. Suunnitelma on laadittu siten, että alueelle kohdistuvat ym pä ris tö vai ku tukset ovat mahdollisimman vähäiset. Suunnitelmassa on huomioitu alueen poh ja ve den pinnankorkeuteen ja laatuun sekä luontoon ja asutukseen liitty vät seikat. Ottotoiminnan päätyttyä ja mahdollisuuksien mukaan jo toimin nan aikana tullaan aluetta maisemoimaan metsittämällä. Toimitettujen asiakirjojen perusteella Lohjan ympäristöterveyspalvelut toteaa seuraavaa: Toiminnassa on noudatettava tarkasti maa-ainesten ottosuunnitelmassa (päi vi tet ty ) sivuilla 11 ja 12 kohdassa 3.6 esitettyjä va ro toi men pitei tä, jotta pohjaveden pilaantumisvaara ehkäistään. Vastine: Lausunto otetaan huomioon. 6. Kaavoitustoimisto on antanut seuraavan lausunnon: Suunnitelma koskee maa-ainesten ottoaluetta, joka sijaitsee Kirkniemessä tien 25 ja Hyvinkää-Karjaa-radan välillä. Alue, jota käsillä oleva maa-ai nesten ottosuunnitelma koskee, on pinta-alaltaan noin 12,3 ha. Tälle alueelle on voimassa olevaa maa-ainesten ottolupaa voimassa marraskuulle Kaik kia vielä voimassa olevan luvan mukaisia massoja ei meneillään oleval la kaudella ole hyödynnetty, joten jatkolupaa haetaan pääpiirteissään jo vuon na 2005 esitetyn suunnitelman periaatteilla. Lohjan kaupungin laa timien kaavojen osalta alueen kaavoituksessa ei ole tapahtunut muutosta vuo den 2005 jälkeen. Aluetta koskee oikeusvaikutukseton Lohjan kunnan

10 10 yleis kaa va vuodelta Siinä ottamisalue on osoitettu maa-ja- met sä talous val tai sek si alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta (MU). Tuore Lohjan taajamaosayleiskaava (2013) ei käsitä kyseistä aluetta. Uudenmaan maa kun ta kaa vas sa ja vaihemaakuntakaavoissa ei ole merkintöjä alueella, jon ka maa-ainesten ottosuunnitelman päivitys käsittää. Kaavoituksella ei ole huomautettavaa suunnitelmasta. Asian ratkaisu Ympäristö- ja rakennuslautakunta myöntää Rudus Oy:lle luvan maa-ai nesten ottamiseen Kirkniemen kylässä sijaitsevalle kiinteistölle Gerknäs RN:o 1:148 esitetyn päivätyn maa-ainesottamissuunnitelman mu kaises ti seuraavin lupamääräyksin: 1. Ottamisalueen rajaus. Ottamisalue käsittää liitteenä olevaan (S2) päivättyyn suun ni telma kart taan rajatun noin 12,3 ha:n suuruisen alueen. Ottamismäärä on noin m³ hiekkaa ja soraa. 2. Kaivausten ja leikkausten syvyys ja muoto. Alin ottamistaso on osa-alueen 1 länsiosassa + 61,25 m, joka muuttuu osa-alu een itäosassa tasolle + 60,25 m. Osa-alueen 2 alin ottamistaso on + 60,25 m. Työaikaisten luiskien kaltevuus saa olla enintään 1:1;5 tai loivem pi ja lopullisten luiskien kaltevuus tulee olla 1:3 tai loivempi. Alu eel le tu lee jättää törmäpääskyjen pesiä varten maisemoimattomia jyr käh kö jä rin ta uk sia ja olemassa olevat tormäpääskyjen pesintäalueet tulee säi lyt tää mah dol li suuk sien mukaan. Ottamista ei saa ulottaa neljää metriä lähemmäksi pohjaveden ylintä pinnan kor keut ta. Kaivu ei kuitenkaan saa alittaa em. tasoja + 60,25 m ,25 m. Muotoilua ei tule tehdä kaavamaisesti vaan ottamisalueesta pyritään luomaan monipuolinen ympäröivään luontoon ja maisemaan sulautuva alue. Mai se man elävöittämiseksi luiskien kaltevuutta on syytä vaihdella alueen eri osissa. Ottamisalueen pohjalle jätettävät kumpareet ja harjanteet li säävät pinnan muotojen vaihtelua. Luiskan yläreunan taitekohdat on pyö ris tettä vä sopivalla säteellä. Ottamista ei saa ulottaa varsinaisen ottamisalueen rajaan kiinni, vaan ns. kai vu alu een rajan ja ottamisalueen rajan väliin on jätettävä riittävän leveä kos ke ma ton vyöhyke, jonka kiviaines riittää luiskan muotoiluun (ns. luiskaus va ra). Alueella ei saa suorittaa massanvaihtoja. 3. Ottamisen eteneminen. Ottamisen eteneminen ja vaiheistus on esitetty päivätyssä ny ky tilan teen kartassa (S1). Suunnitelma-alue on jaettu kahteen osa-alueeseen (vai heet 1 ja 2), joista vaihealueella 1 on karkeampaa maa-ainesta ja vaihe alu eel la 2 on hienompaa maa-ainesta. Maa-ainesten ottamista jatketaan osa-alu eel la 1 kaakkoon ja lounaaseen päin. Ottamista jatketaan sa man aikai ses ti alueen länsipuolella sijaitsevan maa-ainesottamisalueen 1 kautta, josta ottaminen etenee itään päin. Alueella olevia mahdollisia vettä pi-

11 dät tä viä kerroksia ei saa rikkoa. 11 Ennen osa-alueelle 2 siirtymistä on osa-alueella 1 oltava seuraavat jäl kihoi to työt aloitettuna: - reunaluiskien muotoilu lopulliseen kaltevuuteensa; ja - pintamaiden levittäminen luiskiin. 4. Alueen suojaaminen ja siistiminen ottamistoiminnan aikana ja sen jäl keen. Kaivualue on suojattava maavalleilla, aitaamalla ja varoituskyltein. Ennen ottamistoiminnan aloittamista luvan hakijan on esitettävä Lohjan ym pä ris tö val von taan hyväksyttäväksi suunnitelman törmäpääskyjen pesin tä aluei den turvaamiseksi. Kaivualuetta ei saa käyttää pohja- ja pintavesille vaarallisten aineiden varas to paik ka na. Alueella ei saa polttaa, eikä sinne saa haudata jätteitä. Romu ta va ra ja jätteet on kuljetettava muualle hävitettäviksi. Ottamisalue maisemoidaan luiskien ja pohjatasanteen osalta ym pä ris tö minis te riön julkaisun "Maa-ainesten kestävä käyttö, ympäristöhallinnon ohje 1/2009, sivu 50" mukaisesti. Jälkihoidossa on käytettävä em. julkaisun mukais ta suojaverhoilua: Suojaverhoiluun käytetään mahdollisuuksien mukaan ottamisalueelta saata vaa alkuperäistä pintamaata. Pintakerroksesta revittävät kannot voidaan murs ka ta humusmaiden joukkoon. Jos pintamaita on vähän, voidaan pinta mais ta ja hiekasta sekoittaa 0,1-0,2 metriä paksu kerros kasvualustaksi. Li sä nä voidaan käyttää myös maatunutta turvetta tai maatunutta puun kuori jä tet tä. Mikäli alueelle joudutaan tuomaan pintamaita muualta, tulee varmis tua niiden puhtaudesta. Alueen maisemoinnissa on sallittua hyödyntää vain maisemoinnin kannalta välttämätön määrä ylijäämämaita. Ottoalueen maisemoinnissa tulee pyrkiä mahdollisimman luon non mu kaiseen pintamaakerrokseen, joka harjualueella on tyypillisesti ohut ja vä hära vin tei nen. Esimerkiksi runsasravinteisen kompostimullan hyödyntämistä ei sallita. Mikäli on mahdollista, tulisi humuskerros ja sen alapuolinen maannos ir rottaa erikseen ja levittää maisemoinnin yhteydessä jälleen alkuperäisessä jär jes tyk ses sä. Osa sorakuopan reunamista tulee säilyttää avoimena siten, että ne eivät pää se pusikoitumaan, jotta turvataan alueella aikaisemmin tavatun uhanalai sen ja valtakunnallisesti vaarantuneeksi luokitellun tulikukalla elävän tu li kuk ka koin mahdollinen uudelleen leviäminen. Varsinaiselle ot ta mis alueel le ja luiskiin tulee jät tää muotoiltuja alueita, joihin levitetään mah dol lisim man ohut vä hä ra vin tei nen karkearakeisen soran ( mm) ja pin tamaan sekoitus. Jälkihoidolla alue on palautettava mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Muo toi lua ei tule tehdä kaavamaisesti vaan ottamisalueesta pyritään luomaan monipuolinen ympäröivään luontoon ja maisemaan sulautuva alue. Mai se man elävöittämiseksi rinteiden kaltevuutta on syytä vaihdella alueen eri osissa. Ottamisalueen pohjalle jätettävät kumpareet ja harjanteet li säävät pinnan muotojen vaihtelua.

12 12 Mikäli ottamisalueella murskataan kiviä, voidaan koko ottamisaikana murska ta meluilmoituksella enintään 50 vuorokautta. Tämän ylittävä murs kausai ka edellyttää ympäristölupaa. Jälkihoito on aloitettava mahdollisimman nopeasti ottamistoiminnan ete nemi sen mukaisesti. 5. Puuston säilyttäminen, uusiminen ja uudet istutukset ottamisen aika na ja sen jälkeen. Ottamisalueeseen rajoittuva puusto on säilytettävä. Puiden kaatamista ja pin ta mai den kuorimista ei saa tehdä ennen kuin se on tarpeen ot ta mis toimin nan etenemisen vuoksi. Pintamaat varastoidaan piirustuksen S1 osoittamille paikoille ot ta mis alueen reuna-alueille ja pohjatasanteelle au moi hin ja levitetään muotoilluille luis kil le ja tasanteelle pintakerrokseksi vii meis tään ottamistoiminnan päätyt tyä. Suuret kivet / lohkareet käytetään tu le vien luiskien täyttöön ja / tai jä te tään pohjatasanteelle luomaan vaih te le vuut ta. Läjitettyjen pin ta maa-au mo jen pinnat tasoitetaan niin, että pölyämistä ja suo to vesi en muo dos tu mis ta saadaan vähennettyä. Aumat toimivat samalla me lu val lei na ja suojavalleina ihmisille ja eläimille. Kaivannaisjätteen va rasto alu eet mai se moi daan ja metsitetään. Lupamääräysten mukaisesti muotoillulle ja suojaverhoillulle ottamisalueelle (luis kat ja pohjatasanne) on välittömästi istutettava männyntaimia 2500 kpl/ha, sekä koivua ja / tai pihlajaa yhteensä 500 kpl/ha. Met sän hoi to yh distys Länsi-Uusimaan on tarkistettava istutukset kahden vuoden kuluttua. Va jaat taimikot on täydennettävä Metsänhoitoyhdistyksen ohjeiden mu kaises ti. Tarkastusta varten hakijan on otettava yhteys Met sän hoi to yh dis tykseen. Ottamisalueen pohjalle voidaan jättää istuttamatta kulkuväylinä ja ki vi aines va ras to na käytettävät alueet, sekä mahdolliset todelliset to teu tu mis kelpoi set rakennusten paikat. Törmäpääskyjen pesimärintausten eteen tulee jättää oin 15 metrin le vyinen metsittämätön alue. Taimia ei saa istuttaa ennen kuin valvova viranomainen on tarkastanut, että suojaverhoilun levitys on tehty lupamääräysten mukaisesti. 6. Ottamiseen liittyvät laitteet, liikenteen järjestäminen, melu ja pöly ja tukitoiminta-alue (erityisesti poh ja ve den suojelemiseksi). Kaikki tankkaustoiminta, kemikaalien varastointi ja käsittely, sekä ko neiden säilytys tulee tapahtua ottamissuunnitelmaan merkityllä tu ki toi minta-alu eel la. Maa-ainesten ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu maa pe rän tai pohjaveden pilaantumista. Maaperän ja pohjaveden suo je lemi sek si alueella olevat öljyt ja kemikaalit tulee ensisijaisesti säilyttää pohja ve si alu een ulkopuolella sijaitsevalla varikkoalueella. Öljytuotteiden käsittelyssä tulee olla erityisen varovainen. Alueella saa varas toi da öljytuotteita ainoastaan siellä käytettäviä työkoneita varten.

13 13 Mikäli alueella kuitenkin säilytetään öljyjä ja kemikaaleja, tulee ne säilyttää kak sois vai pal li sis sa säiliöissä tai siten, että öljy- ja kemikaaliastiat on si joitet tu maan päällä olevaan katokselliseen, reunukselliseen ja pinnaltaan tiivis tet tyyn suoja-altaaseen. Suoja-altaan on oltava vähintään 100 % alu eelle sijoitettavien astioiden ja säiliöiden yhteenlasketusta tilavuudesta. Koneiden tankkausta alueella tulee välttää. Mikäli koneita kuitenkin tan kataan alueella, on tankkaus suoritettava erikseen rakennettavalla tank kauspai kal la, jonka suojaukset ovat vähintään samaa tasoa kuin Lohjan ym päris tön suo je lu mää räyk sis sä ja tankkauspisteen rakentamisohjeissa edel lyte tään. Tankkauspaikan alustan tulee olla polttoainetta läpäisemätön ja toteu tet tu kaksoispidätyksen periaatteella, ja viemäröity öljynerotuskaivon kaut ta. Tankkauspaikasta on laadittava etukäteen rakennesuunnitelmat, jotka on toi mi tet ta va maa-ainesluvan valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi. Mikäli koneita tankataan suoraan alueelle tulevasta ajoneuvosta, tulee tank kaus tehdä tukitoiminta-alueella erillisellä em. vaatimukset täyt tä vällä tankkauspaikalla. Työkoneissa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä kasviöljypohjaisia öljy tuot tei ta. Öljysäiliöt ja koneiden säilytyspaikat on ensisijaisesti sijoitettava poh ja ve si alu een ulkopuolelle. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on ne si joi tetta va kaivualueen ulkopuoliselle toiminta-alueelle seuraavia maaperän- ja poh ja ve den suo je lu toi men pi tei tä noudattaen: Mikäli työkoneita säilytetään alueella, tulee säilytyspaikan olla katettu ja poh jal taan polttoainetta läpäisemätön. Öljyvahingon torjuntaan tulee varau tua. Mahdollisesta öljyvahingosta on ilmoitettava välittömästi palo- ja ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sil le. Ottamisalueella käytettävistä öl jy tuot teista ja muista vaarallisista kemikaaleista on pidettävä kirjaa. Ottamisalueella on sisäinen kulkutie. Kulkuyhteys ottamisalueelle on järjes tet ty Gustavsberg -nimisen yksityistin ja olemassa olevan tie liit ty män kaut ta Hankoniementielle (valtatie 25). Kaikki kuljetukset tulee jär jes tää Han ko nie men tien (vt 25) kautta. Maa-ainesten kuljetuksiin ei tule käyt tää Gus tavs ber gin yksityistien (ratakm ) tai Raaseporin puolella sijait se van Bålabyntien yk si tyis tien (ratakm ) tasoristeyksiä. Toimin nan har joit ta jan on huo leh dit ta va, ettei maa-aineksia kulkeudu ot to alueel ta Hankoniementielle (vt 25) ja tarpeen mukaan puhdistettava tie alueel le kulkeutuneet maa-ainekset. Pöly- ja meluhaittojen vähentämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pö ly hait to ja tulee tarvittaessa vähentää kastelulla ja teiden säännöllisellä kun nos tuk sel la. Pölyn ja melun leviämistä voidaan vähentää myös va rasto ka so jen oikealla sijoittelulla. Ottamisaluetta ympäröivä suojametsä tulee säi lyt tää. Alueella ei saa käyttää tiesuolaa pölyämisen estämiseksi. Mikäli alueella seulotaan, tulee myös seulaston suojaamisesta huolehtia. 7. Pohjaveden korkeuden ja laatumuutosten seuranta. Alueen pohjaveden korkeutta ja laatua on tarkkailtava ym pä ris tö mi nis teriön julkaisun "Maa-ainesten kestävä käyttö, ympäristöhallinnon ohje 1/2009, liite 6, sivu 97" esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Pohjaveden tarkkailussa tulee lisäksi noudattaa hyväksyttyä

14 poh ja ve den tarkkailuohjelmaa, jota on täydennetty jäljempänä mainituin muu tok sin. Olosuhteiden muuttuessa valvova viranomainen voi tehdä muutoksia tarkkai lu suun ni tel maan. Vähimmäistarkkailuvelvoitteena pohjaveden pinnan korkeuden seu raa misel le on havaita korkeus neljä kertaa vuodessa kahdesta kaivosta (kaivo 2 ja kaivo 3) ja kuudesta pohjavesiputkesta (putket 007, 008, 200,201, 101 ja Poski 0401). Lisäksi uutena tarkkailuvelvoitteena tulee kiinteistön kaivo ottaa mu kaan pohjaveden pinnan korkeuden tark kailuun. Virallisessa korkeusjärjestelmässä olevat pohjaveden korkeustiedot on toimi tet ta va neljä kertaa vuodessa ympäristövalvontatoimistoon 15.1, 15.4, 15.7 ja mennessä. Pohjaveden laatua on seurattava kaksi kertaa vuodessa kaivoista 002 ja 003 sekä pohjavesiputkesta 200 otettavista näytteistä. Lisäksi uusina tark kai lu vel voit tei na tulee kiinteistön kaivo ja poh ja ve siput ki 101 ottaa mukaan poh ja ve den laadun seurantaan. Näytteet otetaan ot ta mis toi min nan alussa laajan ana lyy sin mukaisin näyttein ja tämän jälkeen kahden vuoden välein otet ta vin laajan analyysin mukaisin näyttein, joi den laboratoriotutkimusten tu lok set tulee toimittaa ra ken nus val von ta toimis toon. Välivuosina voidaan ve si näyt teet analysoida suppeamman analyy sin mukaisin näyttein. Mikäli suppeamman analyysin tuloksissa havaitaan pohjaveden yleisestä laa dus ta poikkeavia arvoja, tulee tehdä välittömästi laajempi analyysi kohon neen pitoisuuden aiheuttajan selvittämiseksi. Laajaa seurantaa ei tarvitse tehdä välttämättä kokonaisuudessaan, vaan pa ra met rien valinnassa voidaan huomioida kyseessä oleva suppean seuran nan raja-arvon ylitys. Vesinäytteiden laaja analyysi: - fluoridi, F - COD Mn (kem. hapenkulutus) - kloridi, Cl- - nitriittityppi, NO 2 -N - ulkonäkö - nitraattityppi, NO 3-N - kokonaiskovuus - ammoniumtyppi, NH 4-N - lämpötila - silikaatti, SiO2 - sameus - lämpök. e.coli bakteerit - sähkönjohtokyky - liukoinen rauta - alkaliteetti - haju - ph - liukoinen mangaani - väriluku - mineraaliöljy (jakeisiin jaoteltuna, hiilivedyt) - sulfaatti, SO 4 - KMnO4 -luku - maku Vesinäytteiden suppea analyysi: - ulkonäkö - maku - haju - sameus - lämpötila - sähkönjohtokyky 14

15 - ph - mineraaliöljy (jakeisiin jaoteltuna, hiilivedyt) Toiminta-ajat. Maa-ainesten ottaminen, jalostaminen ja kuljetukset on sallittua ar ki päi visin maanantaista perjantaihin pois lukien arkipyhät klo Aika, jonka kuluessa lupamääräysten mukaiset toimenpiteet on suo ri tet ta va loppuun. Kaikki lupamääräysten mukaiset toimenpiteet on suoritettava loppuun yhden vuoden kuluessa ottamistoiminnan lopettamisesta, mikäli ottaminen lo pe te taan ennen luvan voimassaoloajan päättymistä. Ottamistoiminnan lo pet ta mi ses ta on välittömästi ilmoitettava ympäristövalvontatoimistoon. 10. Valvonta. Lohjan ympäristötoimen johtosäännön 4. luvun 9 :n 10 momentin kohtien 1 ja 2 mukaan valvontatehtävien viranhaltijatehtävät kuuluvat kaa voi tus insi nöö rin ja ympäristötarkastajan toimivaltaan. Ympäristövalvontatoimisto suorittaa ottamisalueella vähintään yhden maas to tar kas tuk sen vuodessa. 11. Muut lupamääräykset. Lupaa ei ole oikeutta siirtää ilman ympäristö- ja rakennuslautakunnan lupaa. Luvan saajan on pyydettäessä toimitettava selvitys valvontaviranomaiselle sen het ki ses tä ottamistilanteesta ja suoritetuista jälkihoitotoimenpiteistä. Luvan saajan tulee nimetä jälkihoidosta vastaava henkilö ja esittää hy väksyt tä väk si ympäristövalvontatoimistoon. Vastuuhenkilön velvollisuutena on toimittaa valvontaviranomaiselle kaikki ne tiedot, jotka ovat valvonnan kannalta tarpeellisia. Hakija vastaa lupahakemusasiakirjojen oikeellisuudesta. Mikäli lu pa ha kemuk ses sa on annettu vääriä tai virheellisiä tietoja, voidaan lupamääräyksiä muut taa tai lupa peruuttaa. Ottamisalueen raja on merkittävä maastoon puupaaluilla. Merkitseminen on sidottava maastoon pysyvästi asetettuihin kiintopisteisiin, esim. ra japyyk kei hin tai monikulmiopisteisiin. Alue on liitettävä kunnassa käytettyyn korkeusjärjestelmään (N60) ja alin ot ta mis ta so on merkittävä maastoon siten, että alinta ottamistasoa voidaan luo tet ta vas ti valvoa ottamistoiminnan aikana. 12. Alueen käyttö ottamisen jälkeen. Ottamistoiminnan päättymisen jälkeen alue palautuu metsätalouskäyttöön. Perustelut

16 16 Maa-aineslain 6 :n mukaan lupa on myönnettävä, jos asianmukainen otta mis suun ni tel ma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ris ti rii dassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkitessa on otettava huo mi oon myös lupamääräysten vaikutus. Aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista (maiseman osalta matala har jumuo dos tu ma ei ole hallitseva, kiinteistön keskivaiheille sijoittuva ot ta misalue on hyvin suojassa ja se on jälkihoidettavissa hyvin ympäristöön so pivak si, alue ei ole kaukomaisemallisesti hallitseva ja ottamissyvyys on enim mil lään noin 10 metriä, maisemalliset vaikutukset jäävät lähinnä paikal li sik si, val ta tie tä ja rautatietä vasten on leveä ja tiheä suojametsä); 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tu hou tu mis ta (alkio- ja keskeneräinen deltamuodostuma on Salpausselän ylei sin tyyppi, kasvillisuus on pääosin puolukka- ja kanervatyypin kui vahkoa ja kuivaa kangasmetsää, törmäpääskyjen pesimäalueiden säilyminen tur va taan lupamääräyksissä, alueella ei ole tiedossa muita luontotyyppejä, eliö la je ja ja muita suojelukohteita); 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luon non olo suhteis sa (Natura ohjelma-alueeseen kuuluvat Åkärrin luon non suo je lualue sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä ottamisalueesta ja Stryk mos senin suo sijaitsee noin 1,2 km:n etäisyydellä ottamisalueesta, maisemalliset ja luonnonolosuhteisiin kohdistuvat vaikutukset jäävät lähinnä paikallisiksi); tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen ve den laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu ve silain mukaista lupaa (MAL 3 1. mom.) (pohjaveden laatua on tarkkailtu vuo des ta 1996 lähtien, pohjaveden korkeudessa on ollut havaittavissa luon tais ta korkeusvaihtelua, seurantatuloksissa ole havaittavissa mer kit täviä muutoksia, pohjaveden laadun tarkkailutulosten perusteella so ran otol la ei ole ollut havaittavissa vaikutusta pohjaveden laatuun, pohjaveden tarkkai lua jatketaan päättyneen ottamisluvan lupaehtojen mukaisesti li sää mällä siihen kaksi uutta tarkkailtavaa kohdetta). Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ot ta mi sen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mah dol lisim man vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään sääs te liääs ti ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaa raa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa (MAL 3 3. mom.). Esitetty ottamisen tai sen järjestelyn ei voida katsoa olevan ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Päätöksen voimassaolo Maa-ainesten ottamislupa on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä lu kien. Ottamistoiminnan aloittaminen Luvan hakija on pyytänyt maa-aineslain momentin nojalla lupaa aloit taa maa-ainesten ottaminen vakuutta vastaan ennen kuin lupa on saavut ta nut lainvoiman. Vakuudeksi on asetettava ,10 :n suuruinen oma vel kai nen pankkitakaus. Ennen ottamistoiminnan aloittamista ot ta misalu eel la tulee suorittaa aloituskokous kaavoitusinsinöörin kanssa.

17 17 Maa-aineslupa- ja valvontamaksu Maa-ainestaksa (Ympäristö- ja rakennuslautakunta ) Tarkastusmaksu 62, ,3 ha x 168,00 + ( m³/1000) x 13,00 = 9842,54 - Suunnitelmaa kohti 62,00 - Pinta-alan mukaan (168,00 /ha) - Tilavuuden mukaan (13,00 /1000 m3) - Kuitenkin vähintään 850,00. - Vaativuus: vaativa hanke + 10 % Valvontamaksu 12,3 ha x 102,00 + ( m³/1000) x 3,80 = 3679,06 - Pinta-alan mukaan (102,00 /ha) - Tilavuuden mukaan (3,80 /1000 m3) - Vaativuus: vaativa hanke + 10 % Vakuus Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on annettava lu pamää räys ten noudattamiseksi seuraavan suuruinen vakuus (Ym pä ris tö lauta kun ta ): Omavelkainen pankkitakaus tai pankkitalletus määrältään ,10 (12,3 ha x 3767 /ha m³ x 0,074 /m³). Vakuus on oltava voimas sa siihen saakka, kunnes lupapäätöksessä esitetyt jälkihoitovelvoitteet on hyväksytty. Sovelletut oikeusohjeet - Ympäristötoimen johtosääntö, 2. luku, 5, 2. momentti, kohta 12 ja 13: maa-ai nes lain 4 :n mukaiset valvontatehtävät ja 7 :n mukaiset lupa- ja val von ta vi ran omai sen tehtävät - Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3-7, 10-16, 19-21, 23, 23 a. - VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1-4, VNA kaivannaisjätteistä (379/2008) 1-4. (Pertti Piirilä)