Työllisyyden kuntakokeilu

Transkriptio

1 Työllisyyden kuntakokeilu Infokirje Työllisyyden letkajenkka lähti liikkeelle Lieksasta ja kiertää ympäri Suomea kuntakokeilu-paikkakunnilla. Letkajenkka saapuu päätepisteeseensä Helsinkiin syksyllä kk Työllisyyden kuntakokeilu

2 Terveisiä johtoryhmältä! Kuntakokeilu tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tuulettaa erilaisia malleja työllistämisen edistämiseksi erityisesti niille työttömille, jotka palveluja kipeimmin tarvitsevat. Hankkeilla pyritään toteuttamaan jo kunnissa aiemmin tunnistettuja kehittämisideoita, jotka istuvat jo olemassa oleviin rakenteisiin. Erityisen tärkeää on, että asiakkaat saavat oikea-aikaisesti niitä palveluja, jotka edistävät heidän toiminta- ja työkykyään sekä työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tämä vaatii eri toimijoiden uudistuvaa ja entistä tiiviimpää yhteistyötä. Haasteita riittää. Näiden haasteiden lisäksi pitäisi jalkautua avoimille työmarkkinoille ja etsiä sieltä niitä pysyviä työpaikkoja. Sosiaalisten kriteerien käyttö hankinnoissa on Euroopan kabineteissa uusi musta. Ideana on, että kunnat määrittelevät hankintastrategioissaan, mitä sosiaaliset kriteerit ovat, esim. pitkäaikaistyöttömien työllistäminen, ja soveltavat niitä käytännön hankintatoimissaan. Hankintatiimeihiin otetaan hankintanikkareiden lisäksi sosiaali- ja terveystoimen sekä TE-toimiston asiantuntijat pohtimaan, voidaanko joissain hankinnoissa soveltaa sosiaalisia kriteerejä. Herää kysymys, riittääkö kunnan palvelujen ja tuotteiden kysyntävolyymi, jotta sosiaalisia kriteerejä voidaan soveltaa käytännössä? Sosiaalisilla kriteereillä voidaan luoda tarjontaa vastaamaan vähäiseenkin kysyntään. Kaikki suomalaiset yritykset voivat työllistää palkkatuella kilpailua vääristämättä. Sosiaalisilla kriteereillä voidaan testata markkinat esim. lausekkeella: Hankkeen toteutuneista palkkauskustannuksista 10 prosenttia koostuu pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä. Mikäli tarjontaa ei ole, voidaan tehdä uusi tarjontakierros ilman tätä kriteeriä. Jos tarjontaa sosiaalisilla kriteereillä kuitenkin syntyy, pitkäaikaistyöttömiä saadaan työllistettyä. Kokeilkaa! Hollannissa esim. Utrechissa näin tehdään eivätkä hallintokustannukset ole lisääntyneet. Sosiaalisten kriteereiden käyttöä tulee kokeilla myös valtion ja yritysten hankinnoissa. Uusia töitä, uusia mahdollisuuksia Yrityksistä ja kuntien palvelu- ja tuotantoyksiköistä kannattaa etsiä räätälöityjä ratkaisuja luomalla uusia tehtäväkuvia, joihin korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden ei taloudellisista syistä kannata työaikaansa käyttää. Onko esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työpaikkoja tilanteisiin, joissa asiakkaiden aika ja työpanos kuluu turhaan odottamiseen, kun ei ole riittävästi joustavaa henkilökuntaa apulaisia, jotka helpottavat byrokratiasta tms. syistä johtuvaa kitkaa ja kiirettä? Saavatko asiakkaat riittävästi henkilökohtaista tukea tai apua pieniin käytännön tilanteisiin? Jääkö esimerkiksi avohoitoon hakeutuvilta potilailta olennainen hoito saamatta, jos ei ole ketään saattamassa kotiin rankkojen hoitojen jälkeen? Onko tarjolla riittävästi monikulttuuriseen työhön ja eri kieliin perehtyneitä henkilöitä tukemassa sujuvaa asiakaspalvelua? Päiväkodeissa lelujen pesemisestä pitäisi tehdä pysyvä työtehtävä. Kuinka monta influenssa-aaltoa, nuhaa tai muuta kremppaa saataisiin estettyä, kun päiväkodeissa eivät taudit leviäisi nykyiseen malliin? Vanhemmatkin pysyisivät töissä paremmin takomassa tuottoa. Mihin kokonaistaloudellisiin hyötyihin päästäisiin kun tähän tehtävään mitoitettaisiin työllistetty, pakettiauto ja pesuvälineet? Näitä vastaavia töitä pitäisi tunnistaa ja ulkoistaa niitä vaikkapa paikallisille työttömien yhdistyksille tai työllistämisyksikölle. Espoon Työtä Päin -hankkeessa näitä eriytyneitä töitä tunnistetaan ja ulkoistetaan. Hyvälle vaikuttaa. Näiden töiden tunnistaminen eri organisaatioissa vie varmasti aikaa. Asiantuntijahenkilökunta lopulta kiittää. Työyhteisöjen kiireet ja paineet osaltaan vaikuttavat siihen, että sosiaalisia konflikteja hoidetaan joskus huonosti. Pahimmillaan tällaiset konfliktit lamaannuttavat koko työyhteisön. Olisiko tarvetta jalkautuvalle julkiselle HR-henkilölle, kun tarvitaan sosiaalisten konfliktien ratkaisuihin moderaattoria 2

3 ja työyhteisöön motivaattoria? Seinättömällä jalkautuvalla työnvälityksellä saadaan työllistämisessä tulosta. Miksei jalkauduta myös silloin, kun paineet on vähentää henkilökuntaa tai henkilökunnalla on vaikeuksia sairauden tms. syyn takia pysyä töissä? HR-henkilö voisi olla konsultoimassa myös siinä tilanteessa, kun rekrytoidaan vammainen tai pitkäaikaissairaudesta toipuva henkilö työyhteisöön. TE-toimistolla ja Kelalla on mahdollisuus myöntää esim. työpisteen tai työvälineiden muokkaamiseen avustusta, jottei esteellisyydestä muodostu ongel- maa. Harva yritys moisesta tuesta tietää. Tätäkin viestiä tulisi kuitenkin yrityksiin viedä. Luovassa pienessä vientivetoisessa taloudessa ei ole varaa menettää motivoituneita työntekijöitä. Monet syyt puhuvat sen puolesta, että näitä työntekijöitä tulee palkata lisää, vaikka se vähän alkuun maksaisikin. Jukka Haapakoski Erityisasiantuntija, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Kuntakokeilun seurantatutkimuksen ensimmäinen väliraportti on ilmestynyt Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, avaako Kuntakokeilu Suomessa ns. toisena aaltona valtion ja kuntien välisen työnjaon uudistamiseksi jotain mielenkiintoisia näkymiä ja mahdollisuuksia paremman yhteistyön saavuttamiseksi haastavien työllisyyskysymysten suhteen. Raportti löytyy kuntakokeilun verkkosivuilta osoitteesta: Ehdota työvoiman palvelukeskukselle uutta nimeä Työvoiman palvelukeskuksen (TYP) toimintamallin laajentamista ja lakisääteistämistä valmisteleva työryhmä on laatinut luonnoksen TYP:n toimintamalliksi. Valmistelutyö jatkuu kevään aikana säädösvalmistelulla ja hallituksen esitys annetaan syksyllä Laki tulisi voimaan Valmistelutyön edetessä on noussut esille, että työvoiman palvelukeskukselle tulisi löytää nimi, joka nykyistä paremmin kuvaa yhteistä toimintaa, lakisääteistettävää yhteispalvelua ja sen tavoitteita. TEM pyytää nimiehdotuksia uudistettavalle toimintamallille osoitteessa Aikaa ehdotuksien tekemiselle on maaliskuun loppuun. Lisätietoja antaa ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, hanna.liski-wallentowitz(at)tem.fi. 3

4 Työn Kipinä mukana välityömarkkinoiden palkkiokokeilussa Päijät-Hämeessä välityömarkkinayhteistyön kehittäminen on yksi Työn Kipinä -hankkeen kuudesta päätavoitteesta. Välityömarkkinoilla kehittämisen tavoitteena on erityisesti asiakkaan työelämäosallisuuden lisääminen, tuettujen siirtymien luominen avoimille työmarkkinoille sekä uudenlaisten, pysyvien ratkaisujen kehittäminen niille asiakkaille, joille paras työllistymisratkaisu on pysyvä tuettu työpaikka. Tärkeä osa välityömarkkinoiden kehittämistä on sekä yritysyhteistyö että työhönvalmennus, jossa valmentaja on mukana asiakkaan siirtyessä välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille, tukemassa työnhakuprosessissa sekä asiakasta että työnantajaa sekä työkokeilun aikana että työsuhteen alussa tarpeen mukaan. Hankepäällikkö Marita Melkko kertoo, että hankkeessa on tehty erittäin paljon yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden kanssa työllistettäessä asiakkaita sekä kunnan yksiköihin että yhdistyksiin ja säätiöihin. Työn Kipinän työhönvalmentajat ovat vuoden 2013 aikana onnistuneet työllistämään yhteensä 175 asiakasta palkkatuella joko yrityksiin tai välityömarkkinoille. Lahdessa työllistettyjen määrä on 107, joista yhdistyksiin sijoittunut 26 henkilöä, kaupungille 57 ja yrityksiin 23. Nastola on työllistänyt palkkatuella 16 henkilöä, Hollola 25 ja Heinolan seutu 27. Työkokeiluissa asiakkaista on aloittanut 121. Näistä yhdistyksiin on sijoittunut 33, kuntiin 45 ja yrityksiin 41. Ilman palkkatukea avoimille työmarkkinoille on saatu 48 henkilöä. Jatkopoluttavan työhönvalmennuksen avulla yhteistyössä kuntouttavan työtoiminnan sekä työvoiman palvelukeskusten työntekijöiden kanssa tuetaan asiakkaiden siirtymiä joko työkokeiluun, palkkatuettuun työhön tai koulutukseen. Työhönvalmentajat tukevat myös asiakkaiden siirtymiä välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille. Palkkatuella työllistettyjä tuetaan muun muassa koulutuksellisin ja valmennuksellisin toimenpitein. Kaikille asiakkaille laaditaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa tavoitteellinen työllistymissuunnitelma vaihtoehtoisine työllistymispolkuineen. Työnhakuvalmiuksien parantamiseksi asiakkaan kanssa on esimerkiksi koottu Kipinä-työnhakukansio (sisältäen työ- ja opiskelutodistuksia, työnäytteitä, suosituksia), annettu muistitikku, jonne voi tallentaa tarvittavat työhakemukset ja ansioluettelot, käyty läpi, miten hakemus tai CV laaditaan sekä opastettu, mistä työpaikkoja löytyy. Tarvittaessa järjestetään koulutusta osaamisen parantamiseksi ja annetaan yksilöllistä tukea ongelmakohtiin. Työhönvalmentajat keräävät palautetta asiakkailta ja työnantajilta palkkatukijaksojen päätyttyä ja kannustavat asiakkaita aktiivisen työnhakuun jo palkkatukijaksojen aikana. Asiakasohjauksen parantamiseksi Työn Kipinässä on tehty tiivistä yhteistyötä TE-toimiston kanssa. Muun muassa välityömarkkinoiden segmentointia toimijakartan aikaansaamiseksi tehdään yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Paljon on asiakasohjauksen kehittämisessä saatu aikaan, mutta paljon on vielä kehitettävää, jotta asiakas saataisiin ohjattua mahdollisimman nopeasti oikeiden palvelujen piiriin. Tässä tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä. Vuonna 2014 yhteistyötä lisätään Työn Kipinän, kuntouttavan työtoiminnan, työvoiman palvelukeskuksien, TE-toimiston sekä Kelan välillä, painottaa Melkki. Palkkatuetun työn tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna välityömarkkinoilla (yhdistyksissä ja säätiöissä) toteutetun palkkatuetun työn vaikuttavuus on ollut heikkoa. Jatkotyöllistyminen on haasteellista, etenkin jos tarvittavia toimia asiakkaiden työnhakuvalmiuksien tai osaamisen parantamiseksi ei ole välityömarkkinoilla olleen palkkatukijakson aikana toteutettu tai jos palkkatuki on työssäolon aikana käytetty loppuun. Kolmannen sektorin tavoitteellista työllistämistoimintaa tulisi huomattavasti kehittää asettamalla sille laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Palkkiokokeilu on osa hallituksen elokuussa 2013 päättämän rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa, jolla pyritään parantamaan välityömarkkinoilla toteutettavan palkkatuetun työn vaikuttavuutta. Työn Kipinä on yksi kokeiluun mukaan lähteneistä hankkeista. Päijät-Hämeessä kokeiluun ilmoittautui viikon 4

5 Kuvassa ovat Kati Hämäläinen Jyränkölän Setlementti ry, Eila Vainio ja Seija Kulmalahti-Paukku Nastolan Työttömät ry, Antti Mikkola ja Leena Saunamäki Sotainvalidien veljesliiton Kanta-Hämeen Piiri ry, Henri Lemettinen Lahden seudun työttömät ry, Risto Turunen Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (LITTI), Seppo Tamminen ja Arja Tikka Suomen Omakotiliiton Hämeen piirijärjestö ry sekä Riikka Aaltonen SPR Kontti-kierrätystavaratalo. varoitusajalla 8 toimijaa: Lahden Manna-yhdistys ry, Jyränkölän Setlementti ry, Nastolan Työttömät ry, Sotainvalidien veljesliiton Kanta-Hämeen Piiri ry, Lahden seudun työttömät ry, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (LITTI-hanke), Suomen Omakotiliiton Hämeen piirijärjestö ry sekä SPR:n Kontti-kierrätystavaratalo. Kokeilun avulla he arvioivat työllistävänsä noin 70 henkilöä. Kunnat miettivät vuosien aikana uudenlaisia, pysyviä ratkaisuja niille asiakkaille, joiden sijoittuminen avoimille työmarkkinoille ei ole realistista. Esiin on nostettu muun muassa yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen. Työn Kipinän työhönvalmentajat kartoittavat jatkuvasti myös ns. matalan tuottavuuden työpaikkoja vaikeimmin työllistettäville yhteistyössä välityömarkkinatoimijoiden kanssa. Vatesin toimesta Päijät-Hämeessä tullaan laatimaan selvitys vaikeimmin työllistyvien asiakkaiden työllisyyspalvelujen kokonaisuudesta Lahden, Hollolan, Heinolan, Sysmän ja Hartolan alueilla. Tarkoituksena on koostaa arvio palvelujen nykytilasta ja tuottaa sen perusteella tietoa työllisyyspalvelujen kehittämistyölle em. kunnissa. Päijät-Hämeen kuntakokeiluhankkeessa ovat mukana Lahden lisäksi Hollolan, Nastolan, Heinolan, Hartolan sekä Sysmän kunnat. Hyviä kokemuksia ja käytäntöjä vaihdetaan myös Orimattilan kanssa. Työn Kipinässä työskentelee hankepäällikön lisäksi hankesihteeri sekä 10 työhönvalmentajaa. 5

6 Välityömarkkinat kehittämisen kohteena Seinäjoella Työllisyyden kuntakokeiluhanke Seinäjoella on nykyään nimeltään Avanti. Avanti tarkoittaa sisälle kutsumista ja eteenpäin menemistä. Hankkeessa on tapahtunut useampia henkilöstövaihdoksia matkan varrella. Tämän hetkinen työntekijätiimi on ollut koossa marraskuusta 2013 lähtien. Hankkeessa työskentelevät projektipäällikkönä Sonja Meyer-Jokiranta ja työvalmentajina Jaakko Säntti sekä Pirita Karjala. Asiakastyön lisäksi Seinäjoellakin panostetaan myös kehittämistyöhön. Yhtenä tärkeänä kehittämisen kohteena vuodelle 2014 on esiin nostettu välityömarkkinoiden ja siihen liittyvien työllistymistä edistävien käytäntöjen kehittäminen. Välityömarkkinat ovat usein tärkeä palanen niissä prosesseissa, joiden kautta pidempään työttömänä ollut henkilö palaa työelämään ja löytää toimivia sekä eteenpäin vieviä askeleita. Meyer-Jokiranta kertoo, että Avanti-hankkeen tavoitteena on kehittää välityömarkkinoilla työskentelevien asiakkaiden tukea ja neuvontaa. Huomiota tullaan kiinnittämään myös siihen, kuinka asiakkaat ohjautuvat avoimille työmarkkinoille välityömarkkinajaksojen jälkeen. Hankkeessa on tavoitteena jäsentää alueen välityömarkkinatoimijoiden toimintaa, työtehtävien sisältöä, toimijoiden rooleja sekä asiakkaiden ohjautumista soveltuviin työtehtäviin. Tärkeää on sekin, miten välityömarkkinatoimijat saavat tarvitsemaansa työvoimaa oikea-aikaisesti ja joustavasti. Hanke tulee kokoamaan välityömarkkinatoimijoista työryhmän. Työryhmätyöskentelyssä Kuvassa Seinäjoen hankkeesta palveluohjaaja Jaakko Säntti, projektipäällikkö Sonja Meyer-Jokiranta ja työvalmentaja Pirita Karjala. Kuvassa Seinäjoen hankkeesta palveluohjaaja Jaakko Säntti, projektipäällikkö Sonja Meyer-Jokiranta ja 6 työvalmentaja Pirita Karjala

7 pääpaino tulee olemaan toimivien käytäntöjen löytämisessä. Välityömarkkinatoimijoiden kanssa selvitetään yhteistyön mahdollisuuksia ja käynnistetään toimenpiteitä sitä mukaa, kun selkeitä kehittämiskohteita syntyy. On tärkeää, että välityömarkkinatoimijat saavat tukea ja ohjausta palkkatuella työskentelevien henkilöiden ohjaamiseen avoimille työmarkkinoille. Seinäjoki ja Avanti-hanke ovat mukana myös vuoden 2014 palkkiokokeilussa, jossa välityömarkkinatoimijoiden on mahdollista saada palkkiorahaa avoimille työmarkkinoille ohjatuista ja autetuista henkilöistä. Avanti-hankkeessa kehitetään myös uudenlaista syvennetyn yritysyhteistyön mallia. Mallissa keskitytään yhteistyöyrityssuhteiden hyvään laatuun ja kestävyyteen. Tavoitteena on tukea yhteiskuntavastuun ja sosiaalisen näkökulman voimistumista yhteistyöyritysten rekrytointiasioissa. Tavoitteena on myös antaa yrityksille vastapainona apua ja neuvontaa hankkeen suunnasta. Yhteistyötä tiivistetään myös paikallisen työpankkitoiminnan eli Woodfox Oy:n kanssa. Nämä edellä mainitut kehittämiskohteet nivoutuvat yhteen. Uskomme, että palkkiokokeilu tulee edistämään paikallisten välityömarkkinatoimijoiden työllistämien henkilöiden sijoittumista avoimille työmarkkinoille palkkatukijaksojen jälkeen. Ylipäätään on joka tapauksessa tärkeää lisätä välityömarkkinatoimijoiden omaa ymmärrystä roolistaan työllisyyden hoidossa ja työllistymisprosesseissa. Samoin nämä toimijat on otettava myös voimakkaammin mukaan sektorin ja prosessien kehittämiseen, korostaa Meyer-Jokiranta. Tällä hetkellä Seinäjoella ei ole sellaista henkilöä tai tahoa, joka koordinoisi alueen välityömarkkinoita. Koordinointityölle on kuitenkin selkeä tarve. Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto on segmentoinut toiminta-alueensa välityömarkkinatoimijoita. Avanti-hankkeessa nähdään, että jatkokehittämiselle on selkeä tilaus. Yhteistyö ELY:n, TE-palvelujen ja kaupungin toimijoiden kanssa on tärkeää. Palkkiokokeilu voi omalta osaltaan vahvistaa välityömarkkinoiden, yritysten ja muiden työnantajien välistä yhteistyötä. Työttömyysturvaan muutoksia vuoden 2014 alusta Työttömyysturvaan tuli tämän vuoden alussa muutoksia, joiden tavoitteena on lisätä työttömien yhdenvertaista kohtelua ja työttömyysturvan kannustavuutta: työttömyyspäivärahan saamisen ehtona oleva työssäolo lyheni vuoden alusta palkansaajilla 26 viikkoon (aikaisemmin 34 viikkoa) työssä, jossa työnantajalle maksetaan korkeinta korotettua palkkatukea, työskentelyaika lasketaan nyt kokonaisuudessaan työssäoloehtoon (aikaisemmin vain puolet) työttömällä on oikeus ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se pienentää hänen työttömyysetuuttaan. Lisätietoja: Tulevia tapahtumia: klo Verkostofoorumi Kuntatalolla, aiheena: Reglab Verkostofoorumi Kela-talolla 7

8 Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelujärjestelmän kehittämiskokonaisuus pääministeri Kataisen hallituskaudella toteutetut ja toteutettavat kehittämistoimenpiteet Työmarkkinatuen rahoitusuudistus Toimeenpanovaiheessa Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Valmisteilla Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen, mm. Osatyökykyiset työssä! -ohjelma Työelämäosallisuuden kehittäminen (TEOS) sosiaalipalvelut, ml. kuntouttava ja muut työtoiminnat Välityömarkkinat - selvityshenkilö Filatovin esitysten toimeenpano Valtakunnallisen työvoiman palvelukeskus (TYP) -toimintamallin lakisääteistäminen ja verkoston rakentaminen Osallistava sosiaaliturva Julkisten hankintojen hyödyntäminen Työpankkikokeilu Sosiaalisten yritysten toimintamalli Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien pitkäkestoinen palkkatuki Helsinki 3/2014