Pelastusopisto Palontutkinnan jatkokurssi Ajoneuvopalopäivä p Raskaiden ajoneuvojen ja työkoneiden palojen tutkinta

Transkriptio

1 Pelastusopisto Palontutkinnan jatkokurssi Ajoneuvopalopäivä p Raskaiden ajoneuvojen ja työkoneiden palojen tutkinta If yrityskorvauspalvelut l t Raskaskalusto Marko Aalto

2 Aiheet - Palovahinkojen analyysi n. 300 kpl raskaankalustonvahinkoa - Vahinkotapaus esimerkit - Palovahinko videot Yhteistyötä 2

3 TIIVISTELMÄ Raskaankaluston koneet, kuorma-auto, linja-auto ynm. muodostavat suuren korvausmenon vakuutusyhtiöille ja kaluston omistajille. Lisäksi jokainen raskaankaluston palo on vaaratilanne henkilövahingoille sekä mm. tuotannolliset ja taloudelliset menetykset, toiminnan keskeytyminen, ympäristövahingot ja palojen leviäminen riskialttiilla toimintaympäristössä suurvahingoksi. Raskaankaluston palotehoarvot voivat olla jopa 25-kertaiset verrattuna henkilöautoihin. Maksimilämpötilat eri ajoneuvo paloissa ovat jokseenkin seuraavat: henkilöauto C, linja- ja rekka-auto C raskas rekka C 3

4 Raskaankaluston palot Ifissä Otoksessa 300 kpl palovahinkoja Tutkimuksen tavoitteet Kerätä tietoa syttymissyistä ja keinoja löytää ennaltaehkäisemään tulevaisuudessa paloja Syttymissyistä yleisin kappalemäärällisesti 53 % sähköt mm. päävirtakaapelit, johdotukset, sulakerasia/päävirtakeskus ja muu sähkölaitevika Jarrut tai laakerit 4 % Epäpuhtaus 8 % Syttymissyy Sähköt 53 % Syttymissyy Ulkopuolinen aiheuttaja 2 % Ei tiedossa 16 % Johdotukset muut kuin päävirta 25 % Jokin muu 12 % Virtakeskus tai sulakerasia Oikosulku 3 % päävirtakaapelei Polttoaine tai ssa Lisälämmitin Yleisin syttymistila hydraulijärjestel 21 % moottorissa mutta kallein Sähkölaitevika 3 % mä keskivahinko ki k muu lisälämmittimestä 2 % 4 % aiheutunut 4

5 Raskaankaluston palot Ifissä Laajuus Otoksessa 300 kpl palovahinkoja - työkoneet (maansiirto) - metsäkoneet - traktorit - kuorma-autot - linja-autot Ajossa syttyy suurin osa Joista suurin osa (76%)syttyi käytettäessä laitetta 64 % sammutettu alkusammuttimilla Palaneen kohteen keski-ikä oli 11,5 vuotta 64 % paloista sammutettiin alkusammuttimilla Palon vakavuusaste suurimpana ryhmänä palon alku mitattuna kappaleina mutta suurimpana korvaus eränä luonnollisesti täysin palaneet 5

6 Arvoja ynm Muovi (polypropeeni) sulamispiste 160 C (pistokkeet,puskurit, jäähdytin, kotelot, tuuletin, putkisto ynm.) Alumiiniseokset sulaa C Asfaltti sulaa C Lyijy sulaa 327 C Kupari sulaa 1083 C Rauta sulaa 1530 C Tina sulaa 231 C Valurauta sulaa 1200 C Lasi sulaa 700 C Ajoneuvon lasit lämpötilakestävyys 200 C Bensiini Itsesyttymis lt noin C Diesel Itsesyttymis lt. noin 250 C Lasit ESG yksikerros-turvallisuuslasi jota käytetään pääsääntöisesti sivu- ja takalaseissa - murtumis- ja sirpalekäyttäytyminen särkyessään nämä lasit menevät palasiksi moniksi pieniksi tylppäkulmaisiksi lasinsiruiksi -Vakiopaksuudet ESD-lasille ovat 3, 4 ja 5 mm VSG kerros-turvallisuuslasi jota käytetään tuuli, ja takalasina - VSG-lasissa on liimattu kaksi lasilevyä muovifolion (polyvinyylibutyraali) kanssa yhteen - VSG-lasi muodostaa normaalin sirpalekuvan - Standardipaksuudet 4,5 5,6 mm kuorma-autojen laseissa käytetään pääsääntöisesti 2,5 mm ja 3,0 mm paksuisia lasiarkkeja. 4 mm raakalasista tehdään laminoimalla yleensä tuulilasit linja-autoihin ja työkoneisiin. 6

7 Aiheet - Palovahinkojen analyysi n. 300 kpl raskaankalustonvahinkoja - Vahinkotapaus esimerkit liittyen sähköihin - Palovahinko videot Kuormaaja Volvo Harvesteri 7

8 Case 1 8

9 Tiedot Vahinkopäivä: Vahinkolaji:Palovahinko Tarkastuskohde:VOLVO L120 kuormaaja Vuosimalli:1992 Tapahtuman kuvaus:palo tilanne päällä. Moottorityökone syttynyt palamaan. Vauriokohdat:PALOVAHINKO, PALOI VIELÄ VAHINGON ILMOITUSHETKELLÄ. 9

10 Kuvat 10

11 Tekninen tarkastus Koskella (Kosken Autokeskus välivarasto) Puh kuljettajalle joka kertoi Tyhjentänyt autoa jolloin kone syttynyt palamaan. Ensi havainto vas. puolelta ohjaamon takaa. Alkusammutusta yritetty y kolmella käsisammuttajalla mutta ei ollut onnistunut. Satama alueella sattunut vahinko ja laivasta saatu vedettyä sammutus letkut. t Palosaatu sammumaan mutta kone paloi pahoin. Mitatut akkujännitteet: Vas. 9,7 V Oik. 1,21 V Moot. öljy yli ylärajan 11

12 Vauriot Moottoritila Johdotukset Ohjaamo Korjaus n. yliarvon 12

13 Kuljettajan ensihavainto Ensihavainto savua ohjaamon takaa 13

14 Palokuvio Konetila päältä 14

15 Palokuvio 15

16 Todennäköinen syttymiskohta Todennäköinen syttymiskohta: - Päävirtakaapeli joka lähtee mekaaniselta päävirtakatkaisijalta startille. Oikosulku kohta lähellä starttia jossa johto hankautunut kannakkeeseen josta oikosulku 16

17 Todennäköinen syttymiskohta Johtimessa selvä oikosulku kohta josta johtomennyt poikki. Kupari helmi johtimen päässä. Johtimen ympärillä nähtävissä että ollut palokuormaa jolloin edellytykset ylläpitää paloa ja kehittyä siitä mm. hydrauliletkuun Palokuormaa 17

18 Perusteluja todennäköiselle syttymissyylle ja kohdalle - Kuljettajan ensihavainnot savusta tukevat syttymiskohtaa -Alin palopaikka ja palokuormaa koteloissa rungon palkeissa -Paloa vauhdittanut mm. hydrauliikkasäiliön sekä letkujen sijainti lähellä palon syttymiskohtaa. Todennäköisesti palo saanut kehittyä hetken aikaa ennen kuin kuljettaja on huomannut. -Palojäljet j tukevat syttymiskohtaa y mm. vasemman puoleinen koneen peitekansi (palokuvio) 18

19 Turbo 19

20 Case 2 20

21 Vahinkotapahtuman tiedot Vahinkopäivä klo 08:27 Tapahtumapaikka Paksuniementie 15-17, Haminan satama Muuta Rek no käyttöönottopäivä on Tapahtuman kuvaus Sataman alueella kuorma-auto ******* syttynyt palamaan, palanut pahoin. Vieressä pysäköity toinen kuorma-auto vaurioitunut palossa myös. Molempiin autoihin kuormattu bitumijätettä n. 10 t./auto. Autot jääneet seisomaan rinnakkain kuorma päällä tehtaan alueelle klo 23:30. Kuormat oli tarkoitus siirtää pois aikana. Kuljetus ei tarvitse VAK-lupaa lupaa. Kiintoaineen lastauksen yhteydessä aine jäähdytetty 100 asteiseksi. Lavojen päällä suojapeite, jonka päälle kiintoaine on kuormattu ja lisäksi kuormat peitetty pressulla. Ohjaamo palanut täysin, lastin päällä ollut pressu myös. Auton haltijan mukaan päävirta oli kytketty pois päältä. Silminnäkijän mukaan palaneessa autossa liekit tulivat enimmäkseen kuorman puolelta. Rekan hytin takaosa oli myös tulessa. Kyseessä ei ole mikään lastauspaikka, kuorma-autot odottivat vain siinä paikassa jatkokuljetusta. Saadun tiedon mukaan paikalla olisi ollut voimaksa tuuli kuorma-autojen takapuolelta. Pelastuslaitoksen saapuessa paikalla on ******* kuorma-auton vieressä olleen toisen auton lastin lämpötila mitattu ja se on ollut vain n astetta. 21

22 Paikka ja sääolosuhteet Kotka Rankki säähavaintoasema lähin Haminan satamaa (etäisyys n. 20 km): klo ,9 astetta keskilämpötila 6,4 m/s keskituuli 9,3 m/s puuskat 236 astetta tuulen suunta klo ,9 astetta keskilämpötila 5,9 m/s keskituuli 8,8 m/s puuskat 240 astetta tuulen suunta Tuulen suunta ollut lounaasta (180 astetta on suoraan etelästä). Kartalle ja ilmakuvaan sijoitettuna tuulen suunta on ollut autojen takapuolelta. Lumikuormaa ei ole juurikaan pressujen päälle satanut. 22

23 Pelastuslaitos 23

24 24

25 25

26 26

27 27

28 Vauroit Ohjaamo palanut Kuomupalanut 28

29 Kuvia 29

30 Kuvia 30

31 Kuvia 31

32 Akkukotelo 32

33 33

34 34

35 35

36 Akkukotelon päävirta sulakkeet ovat ehjät joka tarkoittaa että päävirta katkaisin on ollut pois päältä koska jos olisi ollut päällä olisi palonjohdosta palaneet johtojen eristykset aiheuttaneet t oikosulun ja sulakkeet olisivat palaneet 36

37 Akkukotelossa kaapelit jotka lähtevät ennen päävirtakatkaisijaa (mm. piirturille) eli näistä ei katkea virta vaikka päävirta onkin pois päältä. Lähin sulake näille johdoille on akkukotelon k takakulmassa k 3 kpl sulakkeita joista ainakin yksi on varmuudella ehjä joka tarkoittaa että palo ei ole voinut lähteä ohjaamosta tai moottoritilasta koska muuten kyseinen sulake olisi palanut. Plus navalta lähtenyt kaapeli oikosulkuun akkujen kiinnike puikkoon. 37

38 Kytkentä kaaviosta sekä vastaavasta autosta otetut kuvat kertovat että ennen päävirtakaapelia lähtee Volvon tehtaan johdotuksia eli oikosulku tapahtunut tehdasasenteisessa johtimessa 38

39 Viereisessä kuvassa kuvattu ehjä sulake akkukotelon takakulmasta joka antaa varmuuden että oikosulku tapahtunut sulakkeen ja akun plusnavan välissä koska sulake ehjä muuten sulake olisi i palanut jos oikosulku olisi ollut sulakkeen jälkeen. Esim. palo alkanut muualla kuin kotelossa olisi tämä sulake palanut koska johdotuksen eriste olisi palanut ja mennyt oikosulkuun. 39

40 Uusi vastaava auto 40

41 Case 3 41

42 Tiedot Vahinkopäivä: Vahinkolaji:Palovahinko Tarkastuskohde:JOHN DEERE Vuosimalli:2005 ASIAKAS KERTOO:Ilmeisesti akku räjähtänyt ja sytyttänyt moton palamaan. Moto on metsässä ja omistaja on menossa paikan päälle. VIelä ei tietoa kuinka pahasta palosta on kyse, pikaisesti tarkastaja ottamaan yhteyttä omistajaan. Vauriokohdat:MARKO TIETÄÄ VAHINGOSTA. JOHN DEERE METSÄKONE PALANUT. PAIKALTA OTETTU KUVIA, SEKÄ VAK.OTTAJA ETTÄ PALOKUNTA. SAATU NOSTETTUA METSÄSTÄ METSÄAUTOTIEN REUNAAN. SAAVAT ITSE KULJETETTUA KONEEN KOSKEN AUTOKESKUKSEEN. OLETKO YHTEYDESSÄ MITEN TÄSTÄ JATKETAAN? 42

43 Kuvat tapahtumapaikalta 43

44 Tekninen tarkastus Koskella (Kosken Autokeskus välivarasto) Puh kuljettajalle j ll joka kertoi Harventanut metsää kohteessa. Ei ollut siirtymässä työpisteeseen. Peruskone huollettu säännöllisesti Kähkösellä Metsäkonehuolto M.Kähkönen Palanut ennen palokunnan tuloa n. 20 min Ensihavainnot palosta jäähdyttimen seutuvilla. Huomannut savua kun lähtenyt peruuttamaan. Palo edennyt moottoritilasto ohjaamoon. Kuljettaja saanut tyhjennettyä yhden sammuttajan tyhjennysaukoista kummaltakin puolelta moottoria. Sammuttimen käytöstä näkyvissä jäljet. Toinen sammutin ollut konekopan päällä ja sitä ei ole enää pystytty ottamaan koska palanut siitä kohdalta jo sen verran reilusti. Puhdistukset kerran viikossa. Konetta oli ehditty käyttää n. 1,5 h ennen paloa. Ei koneen toiminnassa häiriöitä ennen paloa. Peruuttanut ja huomannut savua. 44

45 Vauriot Moottoritila Johdotukset Hydrauliikka Ohjaamo Koneella tunteja h (mek.mitt) Arvo eri lähteistä

46 Kuljettajan ensihavainto Ensihavainto savua jäähdyttäjän seutivilta ilt 46

47 Todennäköinen syttymiskohta Todennäköinen syttymiskohta: - Päävirtakaapeli joka lähtee mekaaniselta päävirtakatkaisijalta ohjaamoon. Oikosulku kohta hydrauliletkujen alla akkujen takana. (koneessa 2 kpl päävirtakatkaisijoita mekaaninen ja sähköinen) 47

48 Todennäköinen syttymiskohta Hydrauliletkujen alla, letkut painaneet johdon runkoa vasten jonka takia eristeet hiertyneet puhki. Oikosulku kohdasta hydrauliletkut palaneet totaalisesti. 48

49 Todennäköinen syttymiskohta Johto hitsautunut runkoon kiinni Kohta löytyi hydrauliletkijen alta 49

50 Perusteluja todennäköiselle syttymissyylle ja kohdalle - Kuljettajan ensihavainnot savusta tukevat syttymiskohtaa -Alin palopaikka ja silti letkut palaneet pahiten siitä kohtaa -Oikosulku kohtia ei muualla ollut nähtävissä -Esim hydrauliletkun katkeaminen lähellä kuumia pintoja olisi aiheuttanut rajumman palon alun ja letkun katkeaminen akun alueelle ei olisi johtanut paloon koska ei kuumia pintoja lähellä -Ohjaamon sulakkeet ehjät koska sähköinen päävirta kytkin lauennutennen kuin palo varsinaisesti edennyt ohjaamoon -Koneen itsestään starttaaminen aiheutunut solenoidin johtojen palamisesta palon alkuvaiheessa ja sen jälkeen mekaanisen päävirtakatkaisijan vieressä olevat pääsulakkeen lauenneet (2 kpl). -Palojäljet tukevat syttymiskohtaa mm. akkujen päällä oleva suojapelti -Jos palo olisi alkanut esim. moottorille menevästä päävirtakaapelista olisi automaattinen päävirtakatkaisija lauennut jo aikaisemmin ja näin ei olisi enää voinut tulla oikosulkua kyseiseen johtoon koska virta kulkee sähköisen päävirtakatkaisijan kautta mekaaniselle päävirtakatkaisijalle josta ohjaamolle menevälle kaapelille -Sähköisen päävirtakytkimen pitokäämille tulevan virran katkeaminen (sulake menee) johtaa päävirtakytkimen laukeamiseen ja tekee koko koneen sähköttämäksi. 50

51 Johtimet Täyteen ladatun lyijyakun sisäinen vastus (Rs) vaihtelee 12 V akuilla jossain millinohmin paikkeilla ja oikosulkuvirta on enimmillään suuruusluokkaa 1200 A. Syöttöjohdot ovat pääsääntöisesti PVC-johtimia tyyppiä FLY normaalilla seinämäpaksuudella (max käyttö lt 105 C) Yleisesti alle 2,5 mm2 johtimissa käytetään FLRY tyyppisiä johtoja ja yli 2,5 mm2 johtimissa taas FLY tyyppisiä johtimia. Material type: PVC Continuous temperature: 105 C (3000h) Intermittent temperature: 120 C (48h) Cold resistance: -25 C Oil resistant: Yes Fuel resistant: Yes 51

52 Palovideot -Palovahinkojen analyysi n. 300 kpl raskaankalustonvahinkoja -Vahinkotapaus esimerkit -Palovahinko videot Scania Volvo Doosan Oikosulku Tahallinen Tuikku ja syt.palat Automatt.sammutin 52

53 Kiitos If Vahinkovakuutusyhtiö Yrityskorvauspalvelut / raskaskalusto Marko Aalto Teknisen palvelun päällikkö Puh