KEMIA Kemi GLUTEENIN HORMONI- HÄIRIKÖT KEMIA ELÄMÄN. osasto 1d9. Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi. ChemBio Finland

Transkriptio

1 KEMIA Kemi 2/2017 Mukana messuopas! GLUTEENIN kahdet kasvot HORMONI- HÄIRIKÖT hiertävät EU-sopua KEMIA keinahtelee catwalkeilla ELÄMÄN moottorit tekevät ihmeitä ChemBio Finland osasto 1d9 Tervetuloa ChemBio-messuille Hosmedin osastolle 1d9 tutustumaan metallianalytiikan, materiaalitutkimuksen ja partikkelianalytiikan uusimpiin tekniikoihin. Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi ,

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY KEMIALLA huipulle ja yhteiskuntaan Yhteishaku Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitos Syvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetus- ja tutkimusyhteistyötä. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena.

3 PUNNITSEMISEN UUSI ÄLYAIKA on alkanut! Vallitsevien olosuhteiden huomiointi Monipuoliset liitännät Staattisen sähkön poisto Elektroninen vesivaaka Intuitiivinen kosketuskäyttöliittymä myös suomen kielellälä Automaattinen viritys ja linearisointi Siirry kanssamme tulevaisuuteen! Ensiesittely ChemBio-messuilla osastollamme 1C11 Katso esittelyvideo skannaamalla tämä koodi. Asiakaspalvelu: (09)

4 SISÄLLYS 6 Tule, tule hyvä leipä, älä tule vatsavaiva Gluteenilla on kahdet kasvot Eeva Pitkälä Leipurin paras apuri on keliaakikon myrkky. Gluteenin vastustus kuohuu jo yli äyräiden. (s. 6) 12 TÄTÄ MIELTÄ Kemistit pelastavat maailman Johanna Karimäki 14 Hormonihäiriköt ovat Yhä vapaalla jalalla Katja Pulkkinen Scanstockphoto Miksi haitallisiksi tiedettyjä hormonitoiminnan häiritsijöitä ei kielletä? Euroopan unionissa sääntelyn eteneminen on jumittunut riitelyyn aineiden määritelmistä. (s. 14) 20 AJANKOHTAISTA Tulevaisuuden pelto voi olla keittiön pöydällä Kerttu Vähänen 22 UUTISIA 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 38 VIHREÄT SIVUT 44 KIERTOTALOUS JA KEMIA Muovipakkausjäte kiertää uusiomuoviksi Elina Saarinen 45 KEMIA SILLOIN ENNEN 45 NÄKÖKULMA Ruoka ja tunteet Anja Nystén 46 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Reija Jokela Ylioppilaslautakunnan Rouva Kemia Sisko Loikkanen Scanstockphoto Uudet proteiinipitoiset kasvistuotteet ovat ekologinen vaihtoehto lihalle. Kotimaisesta nyhtökaurasta voi loihtia käristystä, wokkia tai pastakastiketta. (s. 48) Kemisteillä on sormensa pelissä tämänkin mallin vaatetuksessa. Modernit materiaalit tuntuvat miellyttäviltä ja säästävät ympäristöä. (s. 52) Green&Gold Foods Scanstockphoto 48 Ei mitään pupunruokaa Lihan uudet vaihtoehdot maistuvat kuluttajille Arja-Leena Paavola 52 Catwalkeilla keinuu myös kemia Jarmo Wallenius 56 Luonnon molekyylikoneet ovat Elämän moottoreita Jari Koponen 60 Molekyyleistä koneoppimiseen Laskennalliset työkalut vauhdittavat tutkimusta Kalevi Rantanen 64 Häiriötilanne nostaisi Kierrätysmuovin valokeilaan Raija Lahtinen 66 Työpaikoilla pyritään Eroon vaarallisista kemikaaleista Emma Kaustara 67 GADOLINISTA KAJAHTAA Pikasorbetti piristää Tanja Luostari ja Heidi Venho 68 ULKOMAILTA 70 KEEMIKKO Vaihtoehtoiset totuudet 71 HENKILÖUUTISIA 74 TULEVIA TAPAHTUMIA 75 SEURASIVU 76 TIETEEN KAUPUNGIT Turku on monessa ensimmäinen Sisko Loikkanen 77 CHEMBIO FINLAND 2017 MESSUOPAS 4 KEMIA 2/2017

5 KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 15. maaliskuuta 2017 Vol. 44 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myynti Försäljning Sales Jaana Koivisto Seija Kuoksa Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh , faksi toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2017 ISO 9002 Markku Joutsen Munkkipossusta vegelihikseen EIKÖ HALOSEN hammas pysty? Sotilaskodin emännän tuikea tokaisu yliviikkoisen munkin kovuudesta valittaneelle luutnanttiparalle on kulkenut yli kolme vuosikymmentä sukumme lentävänä lauseena. Turha napista, ota tai jätä. Kasvoin aikana, jolloin kaikki söivät koulussa samaa ruokaa. Valinnanvaraa oli ketsupin ja sinapin välillä. Edeltävä sukupolvi muistaa ajan, jolloin ruuan tärkein ominaisuus oli sen riittävyys. ON HIUKAN hämmentävää seurata nykyisen, yksilöllisyyttä korostavan ruokatalouden trendejä. Tämän päivän kuluttaja toivoo omiin mieltymyksiinsä sovitettua, terveellistä ja turvallista ravintoa, mielellään lähellä ja vastuullisesti tuotettuna. Arveluttaa, onko meillä oikeutta vaatia personoituja ruokapalveluita maailmassa, jossa huonompionniset kamppailevat aliravitsemuksen, sotien ja katastrofien kurimuksessa. Kun tutustuu tarkemmin lehdessä esiteltyyn VTT:n visioon älykkään ruokatuotannon huomisesta, huomaa, että kyse on isommista asioista kuin hyväosaisten hifistelystä. Lähimarketissasi voi ennen pitkää toimia sivuyrittäjänä viljelijä, joka tuottaa sisäviljely- ja vesikiertotekniikkaa hyödyntäen tuoreruokaa paikan päällä kysynnän mukaan. Hävikki vähenee, kuljetustarve minimoituu ja ympäristö kiittää. Huomisen ruoka-automaatti on älykäs minitehdas, joka valmistaa täsmäaterian kuluttajan terveystarpeiden ja makumieltymysten mukaan. Oikean ravitsemuksen avulla voidaan edistää työikäisten työkykyä ja tukea ikääntyneiden omatoimista elämää. Bioprosessiteknologiaan perustuva ingredienttitehdas voisi tuottaa proteiinipitoista ravintomassaa ja siitä valmistettuja elintarvikkeita. Sovelluskohteita riittäisi ekologisesti suuntautuneista kaupunkiyhteisöistä kriisialueiden ja pakolaisleirien hätäravitsemukseen. Kyse on isommista asioista kuin hyväosaisten hifistelystä. SAMOILLA RATKAISUILLA voidaan vastata yksilöllisiin tarpeisiin ja globaaleihin haasteisiin. Koska eläinperäistä ruokaa ei riitä kaikille, on etsittävä uusia vaihtoehtoja. Ilmastoa säästyy, kun syömme lähellä tuotettua kasvisvoittoista ruokaa. Ruokahävikki vähentyy, kun raaka-aineet käytetään tarkasti. Vegelihis tuplaproteiinilla. Näin saattaa kuulua tulevan luutnantin tilaus huomispäivän sotilaskodissa. Onneksi Tyyne-rouva on jo pitkään ollut eläkkeellä. Tervetuloa vuoden ykköstapahtumaan! Löydät lehden lopusta ChemBio Finland -tapahtuman oppaan ja Kemian Päivien ohjelman. Valitse parhaat palat maksuttomasta tarjonnasta ja rekisteröidy osoitteessa KEMIA 2/2017 5

6 Tule, tule hyvä leipä, älä tule vatsavaiva Gluteenilla on kahdet kasvot Gluteeni antaa taikinalle sopivan sitkon ja pullistaa leivän pehmeän muhkeaksi. Keliakiaa sairastavalle aine on kuitenkin myrkkyä. Eeva Pitkälä Vehnägluteeni on aine, jonka ihminen löysi tuhansia vuosia sitten. Gluteenia ei ole viljassa valmiiksi, vaan se syntyy vasta taikinan vesiliuoksessa jyvien proteiineista. Sitkeällä, elastisella sidosaineella on monta nimitystä. Leivonnan yhteydessä leipään ilmaantuvasta gluteenista käytetään nimeä sitko. Kasvisruokailijat tuntevat saman aineen nimellä seitan. Proteiinilisien käyttäjät taas syövät vehnäproteiinia. Viljateknologian emeritusprofessori Hannu Salovaara Helsingin yliopistosta tähdentää, että gluteenin teknologinen merkitys ja aineen kemiallis-lääketieteellinen puoli eli yhteys keliakiaan on muistettava pitää erillään toisistaan. Teknologisesti gluteeni tässä yhteydessä siis sitko on vehnän ominaisuus ja proteiini, jonka ansiosta vehnätaikina on helppo leipoa ja siitä paistuu pehmeitä, kuohkeita leipiä. Vehnä päätyi aikoinaan ruokapöytäämme monestakin syystä. Tärkeä tekijä on, että villivehnä on ollut suhteellisen helposti jalostettavissa viljelykasviksi. Se on tietysti sattumaa, että vehnätaikinaan muodostuu sellainen purkka, jota sitten on opittu hyödyntämään leivän ja pastan teossa, Salovaara huomauttaa. 6 KEMIA 2/2017

7 Vehnätaikinaan muodostuva sitko tekee taikinasta sopivan sitkeän ja notkean. Leivän tai sämpylän se kohottaa kookkaaksi ja pehmeäksi. vuosittain noin 200 kiloa viljaa, pääosin ruista. Nykyään gluteenin saantimme viljojen kautta on tästä alle puolet, Salovaara kertoo. Viljojen käyttö painottuu Suomessakin tätä nykyä vehnään. Leipomot ovat ruvenneet varta vasten lisäämään taikinoihinsa vehnägluteenia. Toimenpiteen tarkoituksena on parantaa erityisesti kuitupitoisten leipien rakennetta. Tämä ei kuitenkaan kompensoi sitä, että rukiin ja vehnän kokonaiskulutus on laskenut ja gluteeniksi laskettavan proteiinin saanti sitä kautta vähentynyt. Salovaara muistuttaa, että eurooppalaisessa kulttuurissa vehnästä tai rukiista leivottu leipä ja vehnästä tai ohrasta pantu olut ovat iso juttu. Tällä hetkellä gluteenia ja vehnää suorastaan demonisoidaan. Pitäisi kuitenkin muistaa, että suurin osa ihmisistä elää erittäin hyvin ruokavaliollaan, johon kuuluvat myös viljat. Keliakian kannalta gluteenilla puolestaan tarkoitetaan sekä vehnän, rukiin että ohran varastoproteiineja, joissa on sairauden aiheuttavia aminohapposekvenssejä. Julkisuudessa gluteeni kaikkine puolineen on kuitenkin niputettu yhteen aineeksi, joka on viime aikoina saanut ikävän maineen. Gluteenia pidetään syntipukkina kaikkiin vatsanseudun ja moniin muihinkin vaivoihin. Gluteenin vält- telystä on tullut muoti-ilmiö, ja gluteeniton ruokavalio on pompannut maailman suosituimpien hittidieettien kymmenen kärkeen. Salovaaran mielestä kuumana käyvässä gluteenikeskustelussa on hämmentäviä piirteitä. Sen mittasuhteet ovat melkoiset siihen nähden, että gluteenin kokonaissaanti viljoista on sadan viime vuoden aikana pudonnut roimasti luvun alussa suomalainen söi Scanstockphoto Kaura käy myös keliaakikolle Yhdelle ihmisryhmälle eli keliakiaa sairastaville gluteeni on kuitenkin myrkkyä. Heidän ravintonsa ei saa sisältää gluteeniviljoja lainkaan. Hannu Salovaara olettaa, että ihmisiä, joille vehnä ei sovi, on ollut ammoisista ajoista. Mutta keliakia ja sen aiheuttaja on tunnettu vasta 1940-luvulta. Tauti on ollut hankalasti tunnistettavissa, koska osa potilaista selviää varsin pitkään ilman oireita. Säännöstöä on nyt sovitettu herkimpien mukaan. Keliaakikonkaan ei tarvitse luopua viljatuotteista kokonaan. Hän voi käyttää kauraa, jolla on selvästi erilainen proteiinikoostumus kuin vehnällä, rukiilla ja ohralla, sanoo Salovaara, joka on pitkään kehittänyt kauraan liittyviä innovaatioita. Kauran soveltuvuus keliaakikoille osoitettiin Kuopiossa 1990-luvun alussa aloitetuin kliinisin kokein. Vei silti aikaa ennen kuin asiaan uskottiin myös maailmalla. Kompastuskivenä kauran keliakiakelpoisuuden hyväksymisen tiellä on ollut pelko siitä, että kauran sekaan voi päätyä pieniä määriä esimerkiksi ohraa. Lisäksi norjalaisis- Sivulle 9... KEMIA 2/2017 7

8 Sitkon pitkä historia Ihminen alkoi aikoinaan metsästyksen ohessa keräillä ravinnokseen kaikkea, mitä maa kasvatti. Näin hän oppi pikku hiljaa, että kannatti suosia tiettyjä kasveja ja niiden tiettyjä yksilöitä. Mitä isompi jyvä, sitä enemmän syötävää. Joku kekseliäs esiäitimme tai -isämme keksi heittää keräämänsä jyvät vastatuuleen. Näin jyvien erottelu tehostui. Kun suurimmat ja kauneimmat jyvät sitten kylvettiin maahan, ne tuottivat uutta isojyväistä viljaa. Siitä puolestaan syntyi erityisen hyvää ja maistuvaa leipää. Seitankinkku oli viime joulun suosikkiresepti. Parhaiksi osoittautuivat vehnän jyvät, joiden jauhosta vaivattu taikina leipoontui ja sitkiintyi erityisen hyvin, kiitos gluteenin joka toki sai nimensä vasta paljon myöhemmin. Näin varhaisimpaan viljelyyn valikoitui juuri vehnä. Leipäkulttuurissa viljasta nousivat esiin sen parhaat ominaisuudet. Suomessa syötiin pitkään ohraa ja ruista. Vehnä valtasi kunnolla alaa vasta sotien jälkeen. Leivontavehnän jalostusta varten kerättiin parhaita maatiaislajeja. Jo muinaiset kiinalaiset Jo muinaiset kiinalaiset laittoivat ruokaa vehnägluteenista. Gluteenin ja tärkkelyksen erottaminen vehnäjauhoista tapahtui samoin kuin nykyäänkin eli sitkon pesulla. Näin saatu gluteenikakku paistettiin tai marinoitiin ja sitten haudutettiin. Kakkunen saatettiin paistaa myös haudutuksen jälkeen. Vehnägluteeni on edelleen tärkeä osa aasialaista ruokavaliota. Nykyisen nimensä seitanin vehnägluteeni sai japanilaiselta makrobioottisen ravitsemuksen opettajalta 1960-luvun Yhdysvalloissa. Sei merkitsee jostakin tehtyä, ja tan tulee japanin kielen sanasta tanpaku, proteiini. Seitan on erityisesti vegaanien suosima tuote, mutta sitä käyttävät lihan vaihtoehtona monet muutkin. Tavallinen kotileivän leipoja tai proteiinilisien kuluttaja voi valmistaa oman seitaninsa myös itse. Pussillisen vehnägluteenia voi ostaa vaikka verkkokaupasta. Viime joulun suosikkireseptiksi nousi itse tehty seitankinkku. Vehnägluteenin eurooppalainen löytäjä oli italialainen kemisti, Bolognan yliopiston professori Jacopo Bartolomeo Beccari luvulla elänyt tutkija kuvaili ensimmäisenä vehnän sitkoproteiinin pesua taikinasta. Beccari kirjoitti tutkimuksestaan vuonna 1745 ilmestyneessä kirjassaan De frumento. Siinä hän kutsui aikaansaamaansa tahmeaa sitkomassaa glutinofumiksi eli liimaksi. Italiassa vehnägluteenilla on tärkeä rooli pastan valmistuksessa. Pastavehnän jalostus on vienyt italialaista sitkonvalmistusta omaan suuntaansa. Gluteenikammon ja proteiinibuumin tuulet puhaltavat silti saapasmaassakin. Pastanvalmistaja Barilla mainostaa sekä gluteenitonta että korkeaproteiinista pastaansa. Vehnägluteeni eli seitan on aasialaisen keittiön olennainen osa. Kiinalainen seitansalaatti tarjoillaan inkiväärillä maustetun misokastikkeen kera. Gluteenia Raisiosta Suomalainen paperiteollisuus hyödynsi ensin monia ulkomaisia tärkkelyslaatuja, kunnes Raisioon vuonna 1976 perustettiin kotimainen vehnätärkkelystehdas. Tärkkelysprosessin osana vehnästä syntyy myös gluteeniproteiinia, joka kiinnosti sekä paperiteollisuutta että elintarviketeollisuutta. Raisio Oy tutki ja valmisti vehnägluteenia 2010-luvulle asti. Aluksi tuotettu gluteeni meni paperiteollisuudelle ja kalanrehuksi, mutta ajan myötä sitä opittiin tuottamaan myös elintarvikkeiden vaatimalla tasolla. Silloin asiakkaiksi tulivat leipomo- ja valmisruokateollisuus. Tätä nykyä teollisuuden tarvitsema vehnägluteeni ostetaan valmiina jauheena muun muassa Liettuasta ja Saksasta. Sitä käytetään elintarvikevalmistuksessa kosteuden sitojana, taikinan notkeuttajana ja myös proteiinilisänä. 8 KEMIA 2/2017

9 Proteiinien verkko Kemiallisesti gluteeni on useiden proteiinien yhdistelmä. Gluteenia syntyy, kun kaksi veteen liukenematonta vehnän proteiinia, gliadiini ja gluteniini, tarttuvat kiinni toisiinsa vety- ja ionisidoksin ja hydrofobisin voimin. Näin ne muodostavat taikinaan sitkon eli venyvän ja joustavan verkon. Rukiissa vastaava proteiini on sekaliini, ohrassa hordeiini ja kaurassa avidiini. Ruisjauhoissa vettä sitovat aineet muodostavat sitkoproteiinien ympärille limakerroksen ja estävät sitkoverkon synnyn. Jos rukiiseen halutaan sitkoa, siihen lisätään valmista vehnägluteenia. Gluteeni vaurioittaa keliakiaa sairastavan ohutsuolen nukkapintaa. sa tutkimuksissa on löydetty ainakin yksi keliakiapotilas, jolle myös kaura aiheutti vakavia oireita. Sisätautien professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta on tutkinut gluteenia ja keliakiaa jo vuosikymmeniä. Nykykäsityksen mukaan keliakia on parantumaton, perinnöllinen autoimmuunisairaus. Se voi puhjeta alle yksivuotiaalla lapsella mutta myös 80-vuotiaalla ikäihmisellä. Suurin osa sairastuneista saa diagnoosin aikuisiällä, Kaukinen kertoo. Vehnän, rukiin ja ohran gluteeniproteiinit aiheuttavat keliaakikolle ohutsuolen immuunireaktion, joka voi edetä lievästä tulehduksesta nukkalisäkkeiden tuhoutumiseen. Potilaalla voi olla myös muita oireita esimerkiksi ihossa tai maksassa. Keliakia on aina otettava vakavasti. Pahimmillaan suolinukka on käynyt niin vähiin, että aluksi jalkapallokentän kokoinen ala poimuisen suoliston nukkaa on sairastumisen jälkeen huvennut syöttöringin kokoiseksi. Potilaiden onneksi keliakia osataan diagnosoida. Gluteenille altistuminen saa keliaakikon elimistön muodostamaan vasta-aineita, lähinnä kehon omaa transglutaminaasi 2 -entsyymiä (TG2) vastaan. Autovasta-aineita esiintyy potilaan verenkierrossa ja ohutsuolen limakalvolla pian sairastumisen jälkeen, joten keliakia löytyy verikokeen avulla perusterveydenhuollossa ja jopa kotitestinä. Testauksen toisessa vaiheessa otetaan koepala ohutsuolesta ja selvitetään suolinukan tila. Ihokeliakiassa diagnoosi varmistetaan terveeltä iholta otetusta koepalasta. Kaukisen vetämässä tutkimuksessa etsitään merkkiaineita, joiden perusteella voitaisiin tunnistaa gluteenittomasta ruokavaliosta hyötyvät ihmiset jo keliakian varhaisvaiheessa. Nelivuotisessa tutkimuksessa on mukana niin genetiikan, immunobiologian, mikrobiologian, bioinformatiikan, VTT EXPERT SERVICES OY KEMIA 2/2017 9

10 Suomen pellot tuottavat vuosittain miljoonaa kiloa vehnää. epidemiologian kuin kliinisen lääketieteen asiantuntemusta. Läheskään aina ei kuitenkaan ole kyse keliakiasta, kun vatsassa tai suolistossa möyrii. Syyllinen saattaa olla esimerkiksi vilja-allergia, jonka mekanismi on hyvin erilainen. Vilja-allerginen voi olla allerginen yksittäiselle tai useille viljoille myös gluteenittomille, kuten hirssille ja tattarille. Vilja-allergia ilmenee usein lapsilla, mutta sairastua voi aikuinenkin. Vilja-allergisen lapsen kasvaessa tauti saattaa väistyä, joten sairaus ei ole parantumaton. Kolmas ja mystisin suolistotutkijan pelikaveri on Kaukisen mukaan vehnäherkkyys, jota aiemmin kutsuttiin gluteeniherkkyydeksi. Jo 1970-luvulla vastaanotolla kävi potilaita, joilla oli klassisia keliakian oireita eli vatsavaivoja ja ripulia. Silti kyseessä ei selvästikään ollut keliakia eikä vilja-allergia, Kaukinen muistelee. Mysteeriksi oireilu jäi, koska tutkijoilla ei ollut merkkiainetta, jolla tunnistaa aidosti gluteeniyliherkkä ihminen. Mysteeritautikin avautumassa Kaikki viljat, kuten muutkin kasvit, sisältävät sellaisia ravintokuiduiksi katsottavia ainesosia, jotka eivät imeydy ohutsuolessa mutta jotka fermentoituvat paksusuolessa ja aiheuttavat kipristelyä ja ilmavaivoja. Näihin komponentteihin kuuluvat niin sanotut fodmap-hiilihydraatit. Ravintokuitua ei toisin kuin vaikkapa proteiinia pidetä välttämättömänä ravintoaineena. Moni saattaa siksi karsia kuitua ruokapöydästään juuri vatsaongelmien pelossa. Keliakia on aina otettava vakavasti. Leipätiedotus ry Ilman kuitua ihminen kuitenkin saa toisenlaisia vatsavaivoja, muun muassa ummetusta. Ilman luonnollista kuitua ruuan pitäisi myös olla äärimmilleen puhdistettua, keinotekoista ja tylsää. Hannu Salovaara nostaisi mielellään tämänkin asian mukaan nykyiseen ruokakeskusteluun. Välillä toivoisi lääkärien selvittävän kansalaisille, ettei kaikesta vatsan kupruilusta välttämättä tarvitse huolestua. Kyse on usein normaalista kaikkiruokaisen ihmisen ruuansulatusfysiologian ilmiöstä, professori sanoo. Elintarviketeollisuudessa fodmapyhdisteistä pyritään silti pääsemään eroon. Fazer on hiljattain kehittänyt kotimaisesta rukiista maailman ensimmäisen ruisleivän, jonka valttina on alhainen fodmap-pitoisuus. Suomalaisyrityksen patentoimassa menetelmässä ruistaikinajuuren luontainen maitohappobakteeri käyttää fodmap-yhdisteitä omana ravintonaan. Myös gluteeni- eli vehnäherkkyystutkimus on viime aikoina edennyt. Tuore hypoteesi kuuluu, että oireilulla ei ole tekemistä sen paremmin gluteenin kuin fodmap-yhdisteidenkään kanssa. Vehnää jalostettaessa kasvi on pyritty kehittämään mahdollisimman satoisaksi ja vastustuskykyiseksi tuhohyönteisille ja homeille. Saattaa olla, että vehnä on vahingossa muokattu myös tuottamaan ainetta, jota ihmisen elimistö ei välttämättä siedä. Alan johtava tutkija, professori Detlef Schuppan saksalaisesta Johannes Gutenbergin yliopistosta uskoo löytäneensä syypään gluteeniherkän ongelmiin. Hänen mukaansa kyseessä on atiproteiini. Atit eli vehnän luontaiset amylaasi-trypsiini-inhibiittorit ovat ihmisen immunologiseen järjestelmään vaikuttavia entsyymejä. Vehnän proteiineista nelisen prosenttia on ateja. Niiden määrä vehnässä on ehkä noussut nykyiselleen juuri jalostuksen myötä. Ateja on myös rukiissa ja ohrassa. Ati-proteiinille yliherkän oireita ovat vatsan turvotus, ripuli ja väsymys. Immuunijärjestelmään vaikuttavat atit voivat laukaista suolistossa infektion ja samalla pahentaa elimistön muita tulehduksia. Tutkijoiden epäilyn mukaan atiproteiinit liittyvät useiden muidenkin sairauksien syntyyn. Sellaisia ovat esimerkiksi astma, reuma, ms-tauti ja rasvamaksa. Atien aiheuttamat oireet ilmaantuvat, kun ihminen syö gluteenipitoista ruokaa, ja paranevat, kun hän siirtyy gluteenittomaan ravintoon. Gluteeni ei silti ole syypää oireisiin, professori Schuppan painottaa tutkimustiedotteessaan. Sen sijaan kyse on siitä, että atit ovat jostakin syystä sidoksissa gluteeniin. Missä on gluteenia, siellä on myös ateja. Ati-yliherkkyyden yleisyyttä ei tiedetä, mutta asiantuntijoiden mukaan se on todennäköisesti paljon luultua tavallisempi ilmiö. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. 10 KEMIA 2/2017

11 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN LAITOS KEMISKA INSTITUTIONEN DEPARTMENT OF CHEMISTRY KUMPULA BUSINESS LABS PALJON ENEMMÄN KUIN TILARATKAISU YRITYKSELLE TOIMITILAT JA TIETEELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KUMPULAN TIEDEKAMPUKSELLA Pohjoismaiden suurimmalla luonnontieteiden kampuksella on tarjolla runsas ja monipuolinen tutkimuslaitevalikoima sekä osaavaa henkilökuntaa. Yrityksen tai sen t&kyksikön sijoittaminen yliopiston tiloihin on hyväksi todistettu tapa tiivistää yhteistyötä yrityksen ja yliopiston välillä. Start-upeille Kumpula Business Labs tarjoaa pääomiltaan kevyemmän tavan aloittaa yritystoiminta varsinkin laboratoriotiloja ja -laitteita vaativilla aloilla. KUMPULA BUSINESS HELSINGIN YLIOPISTO TARJOAA YRITYKSELLE: LABORATORIO- JA TOIMISTOTILAA vuokrattavaksi kemian laitokselta, lisäksi kokoustiloja ja lisätiloja tuntiveloituksella TUTKIMUSLAITTEIDEN vuokrausta ja mittauspalveluja tapauskohtaisesti sopien tuntiveloituksella TYÖPAJAN PALVELUJA tapauskohtaisesti sopien tuntiveloituksella KAMPUSKIRJASTON käyttömahdollisuudet ASIANTUNTIJAKONSULTAATIOTA TUTKIMUSYHTEISTYÖTÄ Tekes, EU tai suorarahoitteiset projektit TYÖVOIMAN REKRYTOINTIA JOUSTAVASTI opiskelijat, maisterit, tohtorit... OTA YHTEYTTÄ Professori Mikko Ritala Kumpula Business Labs -yhteyshenkilö mikko.ritala@helsinki.fi

12 TÄTÄ MIELTÄ Kemistit pelastavat maailman ILMASTONMUUTOKSEN seuraukset ihmisille ja luonnolle ovat katastrofaaliset, jos nykymeno jatkuu. Pariisin sopimus luo toivoa. Maapallon lämpenemisen nousu pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen. Tämä vaatii kunnianhimoisia toimia. Tähtäämme siihen, että lapsillamme ja heidän lapsillaan on hyvä elää planeetallamme. On viljelykelpoista maata, kaikille riittää ruokaa. Luonnon monimuotoisuuden rapistuminen pysäytetään. Maailma ei kohtaa valtavaa ilmastopakolaisuutta, pienet saarivaltiot eivät huku veden alle. Meret eivät happamoidu, kalat ja korallit selviävät. Jääkarhut säästyvät sukupuutolta. Suomalaiset lapset voivat yhä rakentaa lumiukkoja. AIKAA EI OLE hukattavaksi, sillä globaali 1,5 asteen lämpeneminen on totta vuonna 2024, jos päästöjä ei nopeasti leikata. Maailma on jo nyt liki asteen lämpimämpi kuin esiteolliseen aikaan. Suomessa haasteeseen vastataan energia- ja ilmastostrategiassa, joka on juuri eduskunnan käsittelyssä. Hyvää strategiassa on se, että kivihiilen käytöstä lämmityksessä luovutaan. Toisaalta hallitus sitoutuu vahvasti biomassan polttoon. Puuta ja ilmastopäästöjä lisäävää turvetta poltetaan enemmän. Tieliikenteeseen säädetään biopolttoaineen sekoitusvelvoite 30 prosenttiin. Metsien vuotuisia hakkuita kasvatetaan niin, että metsien nykyiset hiilinielut puolittuvat vuoteen 2030 mennessä. Ministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan hiilinielut ja päästöt palautuisivat Pariisin sopimuksen edellyttämään tasapainoon vuoteen 2050 mennessä. Emme kuitenkaan voi asettaa tavoitteita vuoteen 2050, vaan meidän on toimittava ripeämmin. Johanna Karimäki on kemian tekniikan diplomi-insinööri ja Vihreän liiton kansanedustaja. ta. Samalla massiiviset lisähakkuut heikentävät luonnon monimuotoisuutta. Kestävässä mittakaavassa puu bioenergiana on maallemme ilmastoratkaisu, mutta meidän on hyödynnettävä myös tuuli- ja aurinkoenergiaa, maalämpöä sekä kiertotalouden ja teknologian uusia mahdollisuuksia. Puurakentamisella voidaan sitoa hiiltä ja puupohjaisilla tuotteilla korvata muoveja ja muita uusiutumattomia materiaaleja. Kun hallitus keskittyy biomassan polttoon ja samalla tutkimukselta leikataan, on vaarana, että teknologian kehitysmahdollisuudet heikkenevät ja satsaukset energia- ja materiaalitehokkuuteen vähenevät. Vientiriippuvaisessa maailmassa se tulee kansantaloudelle kalliiksi. HALLITUS TARKASTELEE ilmastoja energiastrategiassa asioita perin konservatiivisesti. Energiantuotanto nähdään teollisuudelle kulueränä eikä uuden mahdollistajana. Energialle voitaisiin kehittää oma internet, jossa sähköä varastoituu älykkäin järjestelmin, Heikki Tuuli MAANKÄYTTÖ ja metsäsektori sisällytetään EU:n päästövähennystavoitteisiin vuodesta 2020 eteenpäin. Se tarkoittaa, että metsäkadon aiheuttama hävikki hiilinieluissa on sama asia kuin ilmastopäästö. Suomen ilmastostrategia kompastuu siihen, että hiilinielun pieneneminen vesittää päästötavoitteija toisaalta laitteet kytkeytyvät päälle silloin, kun sähkö on edullista. Haluan antaa kemisteille mahdollisuuden pelastaa maailma. Kemistit kehittävät suljettuja kiertoja tehtaisiin. Kemistit suunnittelevat biopohjaisia ja biohajoavia tuotteita, jotta meret eivät täyty muoviroskasta. Kemistit rakentavat termokemiallisia prosesseja, joissa hiilidioksidia käytetään raaka-aineena kemikaalien ja polttoaineiden synteesissä. Biokemistit kehittävät entsyymejä, joilla vähennetään teollisten prosessien päästöjä. Bioprosessien ja elintarviketeknologian taitajat loihtivat uusia proteiinipitoisia kasvisruokia, jotka maistuvat ilmastovastuullisille kuluttajille. Annetaan kemistien ja insinöörien luoda ja innovoida. Olemmehan ensimmäinen sukupolvi, joka kohtaa ilmastonmuutoksen seuraukset, ja samalla viimeinen, joka voi tehdä asialle jotain. Johanna Karimäki 12 KEMIA 2/2017

13 Kemian laitos Huippukemiaa ja huippuihmisiä Kemistejä ja aineenopettajia Keskellä Suomea, lähellä ihmistä Vahvuuksina rakennekemia ja syntetiikka, spektroskopia ja laskennallinen kemia, uusiutuvat luonnonvarat ja elinympäristön kemia, molekulaarinen nanotiede, kemian opetus ja opettajankoulutus, bioresurssitutkimus ja analytiikka, laaja ja monipuolinen tutkimusinfrastruktuuri sekä opiskelijoista huolehtiminen. Suuntana monitieteinen, osaava ja merkityksellinen tulevaisuus. Tule mukaan!

14 Hormonihäiriköt ovat yhä vapaalla jalalla Tie kohti hormonihäiritsijöiden sääntelyä on ollut pitkä ja kivinen. Kun asiaa ei ole saatu kuntoon, haitallisten aineiden käyttö jatkuu. Sen seurauksena altistumme kemikaaleille, joiden vaikutukset ovat kauaskantoisia. Katja Pulkkinen Hormonitoimintaamme haitallisesti vaikuttavia aineita on arjessamme kaikkialla. Niitä voi pitää sisällään niin eväsrasia, meikkipussi, matkalaukku kuin kodin lattiamateriaali. Laajalti käytetyt aineet voivat muuttaa kalojen sukupuolta, vaurioittaa kilpirauhasta ja aikaistaa puberteettia. Hormonaaliset haitta-aineet saattavat vaikuttaa sukupolvien päähän hetkestä, jona niille altistutaan. Jos aineiden haitoista ovat huolissaan niin maailman terveysjärjestö WHO kuin kansainvälinen tiedeyhteisö, miksi häirikköjä ei saada kuriin? Ongelma on pitkälti lainsäädännöllinen. Yksikään maa maailmassa ei toistaiseksi ole laatinut laillisesti sitovia kriteereitä sille, mitkä aineet pitäisi luokitella hormonihäiriköiksi. Kriteereitä ei ole saanut valmiiksi myöskään Euroopan unioni. Oleellisia olisivat juuri yhteiset määritelmät. Niistä riippuu, mitkä nimenomaiset aineet katsottaisiin hormonihäiritsijöiksi, joiden käyttöä voitaisiin säädellä alan lainsäädännöllä. Liikkeelle strategiasta Euroopan komissio laati hormonaalisia haitta-aineita koskevan strategian vuonna 1999, kun epäilyt hormonihäiritsijöiden mahdollisista terveysvaikutuksista alkoivat tulla laajempaan tietoisuuteen. Matkan varrella hormonihäiriköistä on saatu paljon uutta, tarkentavaa tietoa. Esimerkiksi WHO ja alan tutkijoiden keskeinen järjestö, yhdysvaltalainen endokrinologiyhdistys Endocrine Society ovat julkaisseet aineista kattavia raportteja. Voimaan ovat astuneet EU:n kemikaaliasetus Reach sekä biosidi- ja kasvinsuojeluaineasetus ja joukko muita aihepiiriin liittyviä lakikokonaisuuksia. Silti keskustelu hormonihäiritsijöiden määrittelystä, tunnistamisesta ja lopulta säätelystä on yhä kesken. EU:n biosidi- ja kasvinsuojeluaineasetuksessa, osin myös kosmetiikka-asetuksessa on ollut vuosien viive sellaisten kriteerien asettamisessa, joilla aineita voitaisiin ylipäänsä tunnistaa hormonihäiriköiksi, sanoo Ninja Reineke, kemian tohtori ja ChemTrust-järjestön vanhempi poliittinen neuvonantaja. Kansalaisjärjestön mukaan hormonihäiritsijät ovat merkittävin kemikaaliryhmä, jonka sääntely tulee panna kuntoon, jos terveyden- ja ympäristönsuojelun tasoa unionissa halutaan nostaa. Komission oli määrä julkistaa kriteerit vuoteen 2013 mennessä, mutta niin ei tapahtunut. Ruotsi vei asian EU-tuomioistuimeen, joka vuonna 2015 totesi viivästymisen olevan lainvastainen. Tämä kiritti prosessia, ja komissio julkaisikin kriteeriehdotuksen kesäkuussa Ehdotus vaatii Euroopan neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksyntää, eikä asiasta ole päästy vieläkään äänestämään. Syynä on ehdotuksen kohtaama ankara arvostelu. Useiden jäsenmaiden, järjestöjen ja tutkijoiden antaman kriittisen palautteen vuoksi komissio on joutunut muuttamaan kesäkuista esitystään moneen kertaan. Paraikaa arviointikierroksella on jo ehdotuksen neljäs versio. Kohtuuttomat kriteerit Komission ensimmäinen kriteeriehdotus sai moitteita pääasiassa siitä, että ehdotuksessa edellytettiin aineiden terveyshaitoista aukotonta, kiistatonta, ihmistutkimuksessa todennettua näyttöä. Hormonihäiriköiksi ei näin luokiteltaisi sellaisia aineita, joiden haittavaikutuksista on saatu viitteitä ainoastaan ihmissoluilla tai eläinkokeissa. Tätä arvostelivat muun muassa Ruotsin, Tanskan ja Ranskan hallitukset, Endocrine Society ja useat kansalaisjärjestöt. Arvostelijoiden mukaan hormonihäiriköiden lista kutistuisi näin kohtuuttomilla kriteereillä hyvin lyhyeksi tai jäisi jopa kokonaan tyhjäksi. ChemTrust-järjestön mielestä kriteerit olisivat merkinneet vaikkapa sitä, että aineille altistuneiden odottavien äitien jälkeläisten terveydentilaa olisi jouduttu seuraamaan vuosikymmeniä ennen kuin näyttöä vaikutuksista saataisiin kokoon. Tällainen toimintatapa on vastoin varovaisuusperiaatetta. Ensimmäisen version kriteereillä esimerkiksi yleistä muovikemikaalia bisfenoli A:ta eli BPA:ta ei luokiteltaisi hormonihäiriköksi. Tutkimusten mukaan bisfenoli A näyttää kuitenkin liittyvän eturauhasen ja rintarauhasen solumuutoksiin, kun aineelle altistutaan sikiöaikana, kertoo lastenendokrinologi, professori Jorma Toppari Turun yliopistosta. 14 KEMIA 2/2017

15 Hormonihäirikköjä on vaikea saada kiinni, koska lainsäädäntö ei vielä anna siihen keinoja. Scanstockphoto Tällaisten muutosten tiedetään edeltävän syöpää, Toppari toteaa. Lisäksi bisfenoli A:lla on kuvattu käyttäytymisvaikutuksia ja vaikutuksia esimerkiksi haiman beetasoluihin. Omissa tutkimuksissani hiirten solulinjoilla bisfenoli A vaikutti kiveksissä testosteronia tuottavien solujen toimintaan. Professori muistuttaa BPA:n olevan jo kemialliselta rakenteeltaan hormonin kaltainen aine. Sen rakenne on hyvin samankaltainen kuin dietyylistilbestrolilla eli DES-yhdisteellä, joka aikoinaan aiheutti yhden Euroopan ensimmäisistä kemikaalikatastrofeista. Synteettinen DES kehitettiin 1930-luvulla ehkäisemään keskenmenoja. Myöhemmin havaittiin, että ainetta käyttäneiden äitien lapsille kehittyi erilaisia epämuodostumia ja he sairastuivat hormonaalisiin syöpiin. Ongelmakohtia muokattiin Helmikuun 2017 alussa julkaisemassaan neljännessä ehdotusversiossa komissio on lieventänyt vaatimustaan tarvittavan näytön tasosta. Hormonihäiriöksi luokiteltavan aineen haittavaikutusta ei enää välttämättä tarvitse todentaa ihmistutkimuksilla. Lisäksi kriteeritekstien muotoiluja on muutettu siten, että oletetutkin haitat voidaan mahdollisesti ottaa huomioon. Tuoreimpiakin muutoksia on arvosteltu lähinnä kosmeettisiksi. Eurooppalaisten juristien ympäristöjärjestö ClientEarth katsoo viimei- KEMIA 2/

16 Scanstockphoto Odottavan äidin altistuminen hormonaalisille haitta-aineille saattaa vaikuttaa kohtalokkaasti hänen syntyvän lapsensa terveyteen. simmän ehdotuksen olevan hieman aiempia paremman. Vaatimustasoa ei ole enää mahdoton saavuttaa, mutta käytännössä se on yhä hyvin hankalaa, kommentoi järjestöä edustava lakimies Vito Buonsante Kemia-lehdelle. Hankaluuksia aiheuttaa hänen mukaansa etenkin kriteerien muotoilu. Komissio esittää, että hormonihäiriköksi määriteltävällä aineella tulee olla tietty vaikutustapa ja siitä johtuva haittavaikutus. Tämä ketju pitää voida osoittaa. Endokrinologiyhdistyksen mukaan komissio ei kunnolla ymmärrä, miten hormonaaliset haitta-aineet ylipäänsä toimivat. Yhdistyksen mielestä komission lisävaatimus siitä, että hormonaalisen haitta-aineen tarkka vaikutustapa pitää tuntea, kertoo perustavanlaatuisesta väärinymmärryksestä hormonaalisen viestinvälityksen toiminnasta. Kriteeriehdotukset sulkevat perusteettomasti ulkopuolelle sellaiset aineet, joiden vaikutusmekanismi hormonitoimintaan on sekundaarinen, esimerkiksi maksan toimintojen välittämä, Endocrine Society sanoo lausunnossaan. Kyse on siitä, että hormonihäiritsijät voivat vaikuttaa elimistössä hyvin erilaisiin toimintoihin. Tätä kutsutaan hormonaaliseksi vaikutustavaksi. Se tarkoittaa, että elimistössä tapahtuu aineen vaikutuksesta jotakin tavallisesta poikkeavaa. Mihin se johtaa, on toinen asia. Lainsäädännössä puhutaan päätetapahtumasta. Se voi olla esimerkiksi jokin sairaus, kuten syöpä, lisääntymistoimintojen tai hedelmällisyyden häiriintyminen, muutos kilpirauhasen toiminnassa tai aivojen kehityksessä. Näiden yhteyttä [hormonihäirit- 16 KEMIA 2/2017

17 sijöihin] on hankala todistaa. Kaikki haastattelemamme tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että se on käytännössä mahdotonta, Vito Buonsante sanoo. Mallia karsinogeeneistä Ongelmana pidetään myös sitä, että kriteerit jakavat aineet kategorisesti kahteen ryhmään: hormonihäiritsijöhin tai ei-hormonihäiritsijöihin. Useimmat tutkijat ja kansalaisjärjestöt kannattivat ajatusta, että luokitus olisi kolmiportainen. Näin mukaan olisi saatu myös vähitellen kertyvä tutkimustieto. Kolmiportaisessa systeemissä ensimmäiseen, Tiedetään hormonaaliseksi haitta-aineeksi -luokkaan, kuuluisivat aineet, joista näyttö on aukoton. Toiseen, Oletetaan hormonihäiriköksi -luokkaan otettaisiin aineet, joista on tutkittua tietoa mutta ei täyttä määritelmän mukaista varmuutta. Kolmas, Hormonaalinen toimintatapa -luokka sisältäisi aineet, joiden on esimerkiksi solututkimuksin todettu toimivan hormonaalisen vaikutusmekanismin kautta, mutta tieto terveyshaitoista on vasta viitteitä antavaa. Kolmiportaisella järjestelmällä luokitellaan jo muun muassa karsinogeenisia aineita. Esimerkiksi odottavien äitien käyttämä DES-yhdiste kuuluu ensimmäiseen luokkaan. Tiedämme varmasti, että aine aiheuttaa syöpää. Valitettavasti tieto on peräisin kohtalokkaasta ihmiskokeesta. Myös Vito Buonsante arvostelee komission valitsemaa linjaa. Euroopassa perinne luokitella aineita vaikutukseltaan varmoihin ja Tieteellisiä määritelmiä hormonihäiritsijöille Hormonihäiritsijöille ei ole saatu aikaan lakisääteisiä määritelmiä, mutta tieteellisiä määritelmiä aineryhmälle on esitetty. Maailman terveysjärjestö WHO laati määritelmänsä vuonna Sen mukaan hormonaalinen haitta-aine on aine tai aineseos, joka muuttaa hormonijärjestelmän toimintaa ja aiheuttaa näin haitallisia terveysvaikutuksia terveessä organismissa, sen jälkeläisissä tai (ala)populaatioissa. Mahdollinen hormonaalinen haitta-aine on puolestaan aine tai aineseos, jolla on ominaisuuksia, joiden voidaan olettaa johtavan hormonaalisten toimintojen häiriintymiseen terveessä organismissa, sen jälkeläisissä tai (ala)populaatioissa. Endocrine Societyn määritelmän mukaan hormonaalinen haitta-aine on aine tai aineseos, joka vaikuttaa mihin tahansa hormonaaliseen toimintoon. Tutkijat toivovat, että hormonihäiritsijöiksi epäillyt aineet jaettaisiin kolmeen luokkaan. Näin voitaisiin soveltaa varovaisuusperiaatetta. oletettuihin on sääntelyssä vahva. Nyt kriteerit eivät mahdollista tällaista. Lisäksi komission tuoreimmassa esityksessä on mukana uusi poikkeussäännös. Sen mukaan hormonihäiritsijöiksi ei laskettaisi aineita, jotka toimivat hormonaalisen vaikutuksen kautta haitallisten organismien torjunnassa. Poikkeus tarkoittaa, että haitoista voivat kärsiä muut kuin kohdeeliöt, vaikkapa hyödylliset hyönteiset silloin, kun hormonaalinen torjuntaaine ei nopeasti hajoa ympäristöstä. Scanstockphoto Buonsanten mielestä asia on muutenkin ongelmallinen. Kriteerien tulee olla tieteelliset, mutta nyt tieteellisten kriteerien laatiminen sotketaan riskinarviointiin, hän kommentoi. Päätös siirtyy soveltajille Kuinka bisfenoli A:lle ja muille mahdollisille hormonihäiriköille lopulta käy? Sitä ei vielä tiedä kukaan. Koska johonkin ratkaisuun halutaan kuitenkin päästä, muun muassa Suomi kannattaa EU-komission viimeisimmän kriteeriehdotuksen hyväksymistä. Se katsotaan nyt riittävän hyväksi. Vaikka muotoilu mahdollisesta haitasta ei ole selkein mahdollinen, kriteerit eivät enää sulje pois oletettujen hormonaalisten haitta-aineiden mukaanottoa, sanoo neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi ympäristöministeriöstä. Unionin jäsenmailla on kuitenkin yhä monenlaisia käsityksiä siitä, onko ehdotuksen uusin sanamuoto tyydyttävä vai ei, Nurmi myöntää. Komission kesällä ehdottamissa kriteereissähän sanamuoto oli, että KEMIA 2/

18 Kriteerien tuolla puolen Hormonihäirikköjä pääsee sääntelyn läpi muutenkin kuin puuttuvien kriteerien vuoksi. Kaikkia altistuslähteitä ei aina oteta huomioon, ja haitallisia aineita korvataan toisilla haitallisilla aineilla. Kansalaiset altistuvat hormonaalisille haitta-aineille myös siitä syystä, että riskien arvioinnissa ei huomioida riittävän kattavasti erilaisia altistuslähteitä. Näin sanoo kemisti, vanhempi Osa hormonaalisista haitta-aineista jää sääntelyn ulottumattomiin esimerkiksi siksi, että kaikkia altistuslähteitä ei oteta huomioon. Scanstockphoto asiantuntija Ninja Reineke ympäristöjärjestö ChemTrustista. Esimerkiksi bisfenoli A:n käyttöä rajoitettiin tuttipulloissa. Odottavat äidit ja syntymättömät lapset kuitenkin altistuvat samalle aineelle monista muista lähteistä, Reineke huomauttaa. Hänen mukaansa hormonihäirikköjä koskevassa lainsäädännössä on alueita, jotka saattavat olla altistelähteinä aliarvioituja. Sellaisia ovat vaikkapa ruokapakkaukset ja rakennusmateriaalit. Esimerkiksi karsinogeenisten ja mutageenisten aineiden käyttöä on rajoitettu kuluttajille myytävissä seoksissa mutta ei rakennuksissa ja esineissä. Monimutkaiset rajoituslistat vaikuttavat ensi silmäyksellä laajoilta, mutta tällä hetkellä ne eivät tarjoa ihmisille kattavaa suojaa. Yksi syy tilanteeseen on, että Euroopan kemikaaliasetuksen Reachin täytäntöönpano on vasta alkutaipaleellaan. Lain puitteissa ei vielä ole ehditty rajoittaa kovinkaan suurta määrää aineita eikä etenkään hormonihäiriköitä. Luvanvaraisten listalla on toistaiseksi vain 30 ainetta. Joitakin hormonihäiritsijöitäkin listalta löytyy. Vaikka yhteisiä kriteerejä hormonihäiriköille ei vielä ole, aineita voi lisätä rajoituslistoille myös hormonaalisten haittavaikutusten perusteella. Käytännössä näin on tosin tehty vain muutamassa tapauksessa. Ilman kriteerejä yhteisymmärrystä listalle viemisestä on hankala saavuttaa. Jotkin hormonihäiritsijät ovat päätyneet rajoituslistoille siksi, että ne aiheuttavat myös muita terveys- tai ympäristöhaittoja. Aineet saattavat olla esimerkiksi lisääntymismyrkyllisiä. Tarvitaan ryhmäarviointia Kun yritys hakee käyttölupaa luvanvaraisille aineille, sen täytyy liittää mukaan arvio myös korvaavista vaihtoehdoista. Periaatteessa korvaavien aineiden tulisi olla turvallisempia. Liian usein kiellettyjen aineiden tilalla käytetään kuitenkin aineita, jotka myös aiheuttavat terveys- ja ympäristöhaittoja, Reineke sanoo. Aineiden ongelmakorvaamisesta on viime aikoina puhuttu maailmalla paljon. Yhtenä ratkaisuna tilanteeseen on ehdotettu arviointimenettelyä, jossa kemikaaleja käsiteltäisiin ryhminä. Haitallista ainetta ei silloin voisi korvata toisella, kemiallisesti lähes identtisellä aineella, kuten nykyään tapahtuu. Ilmiö olisi esimerkiksi bisfenoli A:n kohdalla voitu välttää ryhmätason riskinarvioinnin avulla. Bisfenoli A eli BPA on toistaiseksi hyvin laajassa käytössä. Ainetta tuotetaan ennusteen mukaan yhteensä 8,4 miljoonaa tonnia vuonna Aineen käyttäminen on yhä sallittua useimmissa tarkoituksissa. Terveysriskien vuoksi BPA:ta on kuitenkin ryhdytty osittain korvaamaan. Tavallisimpia korvaajia ovat bisfenoli S ja bisfenoli F. Kemialliselta rakenteeltaan ja vaikutustavoiltaan ne ovat lähes identtisiä bisfenoli A:n kanssa. aineen tulee olla varmuudella todettu hormonaaliseksi haitta-aineeksi. Tekstiä on muutettu niin, että hormonihäiriköksi voidaan määritellä aine, joka saattaa aiheuttaa hormonaalisia vaikutuksia. Sen jälkeen kuvataan, millaisella näytöllä näin voidaan tehdä. Suomen kanta on, että johdantolausetta ja alakohtia pitää lukea kokonaisuutena. Mielestämme varovaisuusperiaate tulee näin huomioitua. Osa jäsenmaista taas vaatii, että oletetut vaikutukset pitää saada mukaan suoraan kriteerien sanamuotoihin. Katsotaan, kuinka käy, miettii Nurmi, jonka mukaan kriteerien soveltamisvaiheeseen jää joka tapauksessa tulkinnanvaraa. Soveltamisohjeita kriteereille valmistelevat Euroopan kemikaalivirasto ja elintarvikevirasto. ClientEarth-järjestön Vito Buonsanten mielestä tulkinnanvaraa jää ehdottomasti liikaa. Epämääräisesti muotoiltujen kriteerien takia bisfenolinkaan kohtalo ei ole selvä. Se jää kriteerin jälkeiseen aikaan asiantuntijaryhmien arvioitavaksi, juristi sanoo. Kriteerit eivät ole objektiivisesti tulkittavissa. Niiden pohjalta tullaan saamaan hyvin vaihtelevia lopputuloksia siitä, mihin yksittäisten aineiden kohdalla päädytään. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. pulkkinen.katja@gmail.com 18 KEMIA 2/2017

19 96 Well? Done! epmotion 96 fast and precise 96 channel microplate processing The new Eppendorf epmotion 96 is a semiautomated electronic pipette for high precision pipetting in 96- and 384-well plates. Without changes to the system, a large volume range of 0.5 μl to 300 μl can be used. Its intuitive handling makes it a great tool for anyone in the lab. > 0.5 to 300 μl with one system > Auto-detect function for tip size > Intuitive and industry proven software concept and convenient touch screen > Intelligent, preset applications: aspiration, dilution, multi dispense, pipet and mix Eppendorf, the Eppendorf Brand Design and epmotion are registered trademarks of Eppendorf AG, Germany. All rights reserved, including graphics and images. Copyright 2017 by Eppendorf AG.

20 AJANKOHTAISTA Tulevaisuuden pelto voi olla keittiön pöydällä VTT:n tutkijat kurkistivat kristallipalloon ja ennustivat, millainen on elintarviketalouden huomispäivä. Kerttu Vähänen Tulevaisuudessa koneet ja ihmiset seurustelevat älykkäästi keskenään. Tämä mullistaa myös elintarviketuotannon, sanoo Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Kaisa Poutanen. Entä mitä muuta alalla jatkossa tapahtuu? Sitä ei ole helppo ennustaa, sillä esimerkiksi kuluttajat jakaantuvat yhä moninaisempiin ryhmiin. Eri ihmisille ovat tärkeitä eri asiat. Joku haikailee älykästä ruokakauppaa, toinen haluaa juuri itselleen räätälöityä palvelua, kolmas tahtoo mahdollisimman perinteisiä raaka-aineita lähituotettuina. VTT yhteistyökumppaneineen on kuitenkin pyrkinyt hahmottelemaan sitä, miltä huomisen elintarviketalous voisi kokonaisuudessaan näyttää. Elintarviketalous 4.0 -hanke päätyi piirtämään kolme vaihtoehtoista polkua. Ensimmäinen vaihtoehto lähtee siitä, että kuluttajat tekevät ja kustomoivat ruokansa yhä aktiivisemmin itse. Valinnat yksilöllistyvät niin, että ihminen tahtoo juuri itselleen sopivia raaka-aineita juuri itselleen sopivassa muodossa. Tällaisessa tulevaisuudessa kuluttaja kykenee itsenäisesti arvioimaan ja mittaamaan esimerkiksi ruuan syömäkelpoisuuden. Mittareiden ansiosta voitaisiin päästä lähemmäs tilannetta, jossa pois heitettäisiin vain pilaantunut ruoka, eikä kelvollinen syötävä suotta päätyisi jätteeksi. Maatila menee pilveen Toinen vaihtoehtoinen polku korostaa tulevaisuuden ruuantuotannon ketteryyttä. Sen mahdollistaa elintarvikealallakin koko ajan etenevä digitalisaatio. Digitaalisuus vauhdittaa esimerkiksi elintarviketta koskevan tiedon välittämistä. Jokaisella kuluttajalla on intressinsä myös ruuan alkuperän osalta. Yhtä kiinnostaa kanojen hyvinvointi. Toinen haluaa tietää, kuka kanoja ruokkii, ja kolmas, mitä linnut ovat syöneet. Nämä tiedot voi tuoda tuotteen osaksi, jolloin ruokansa voi valita arvojensa mukaisesti. Myös ruuanjakelu sujuvoituu, ja ruuan valmistus tapahtuu lähempänä kuluttajaa. Tuotantoketjusta saattaa tulla pikemminkin tuotantoverkko, jossa kuluttajalla on entistä enemmän sananvaltaa siihen, mitä tuotetaan ja miten. Tämä mahdollistaisi elintarvikealalla ennen näkemättömiä uusia bisnesmalleja. Tällaista kehitystä hidastaa lainsäädäntö, joka pohjautuu vanhoihin tapoihin tuottaa ruokaa. Myös tietosuo- VTT:ssä kehitetty pienoisbioreaktori tuottaa kasvisoluista erilaisia terveellisiä tuorepuuroja. Kerttu Vähänen 20 KEMIA 2/2017

21 Puuta lautaselle VTT:n tutkijoita kutkuttavat myös uudet raaka-aineet. Nyhtökauran ja Härkiksen tapaisia vaihtoehtoisia proteiininlähteitä saa kaupasta jo nyt, ja niiden osuus ruokavaliossamme kasvaa. Yksi mahdollinen elintarvikkeiden raaka-aine on suomalaisille vanhastaan tuttu leivänjatke: puu. Puun kolme peruskomponenttia, hemiselluloosa, fibrilloitu selluloosa ja ligniini, ovat luonnonaineita. Niitä on myös esimerkiksi viljoissa ja muissa ruuissa, joita syömme päivittäin, muistuttaa tutkija Anna-Stiina Jääskeläinen. Kun komponentit erotellaan ja jalostetaan oikein, puu on syömäkelpoista eikä pelkästään syömäkelpoista. Puu itse asiassa muuttaa ruuan ominaisuudet entistä paremmiksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että puupohjaiset aineet voivat parantaa esimerkiksi ruuan rakennetta, säilyvyyttä ja väriä. Kun jogurttiin lisättiin koivun ksyleeniä, sen pinnalle ei jääkaapissa muodostunut nestekerrosta, jota monet kuluttajat pitävät epämiellyttävänä. Puun komponenteilla voisi myös korvata allergisoivia aineita. Puun käyttö ruokataloudessa on kilpailuetu, sillä puulla jatketut tuotteet ovat kuluttajalle mieluisampia. Puun uudet käyttötavat antavat myös lisäarvoa puuntuotannolle. Scanstockphoto Yhteishaku. Nyt. ja vaatii vielä kehittämistä. Muutoksia ei kuitenkaan pidä tehdä vain muutoksen itsensä vuoksi. Sen sijaan pitää aina miettiä, mihin muutos johtaa ja saavutetaanko sen avulla terveempiä ja onnellisempia ihmisiä, Poutanen muistuttaa. Ruoka kasvaa kaupungissa Kolmas polku keskittyy siihen, kuinka horisontaalisesta ruuantuotannosta siirrytään vertikaaliseen. Vertikaalista tuotantoa on se, että ruokaa kasvatetaan muuallakin kuin pelloilla. Tämä voi Kaisa Poutasen mukaan olla suurkaupunkien ihmisille arkipäivää hyvinkin pian. Samoilla linjoilla on tutkija Lauri Reuter. Hän on kehittänyt CellPodnimen saaneen menetelmän, jonka avulla ruuan kasvattaminen voisi toden teolla siirtyä megakaupunkeihin. Vaikkapa Kiinassa yhä useampi ihminen ei pysty ostamaan niin paljon tuoretuotteita kuin tahtoisi. Ruuan kuljettaminen suurkaupunkeihin on kallista, ja toisaalta kaupungeista tulee haavoittuvia, koska ne ovat täysin riippuvaisia ulkopuolelta tuoduista raaka-aineista, Reuter kuvailee. VTT:n menetelmän idea pohjautuu siihen, että kasvien soluilla on monia samoja ominaisuuksia kuin itse kasvilla. Siksi ruoka voi syntyä pelkistä soluista. Soluja taas voidaan kasvattaa suljetuissa järjestelmissä, jolloin ruuantuotanto ei ole riippuvainen ilmastosta tai ympäristöstä. Kotikeittiöön mahtuva CellPod on eräänlainen bioreaktori, jossa halutun kasvin kantasoluista syntyy tuoretta ja ravitsevaa syötävää. Tutkijat itse aloittivat maajussin uransa lakan ja mesimarjan soluilla. Ne valikoituivat ensimmäisiksi, koska marjoja ei voi viljellä eikä kerätä suuria määriä luonnostakaan. Uusi teknologia voisi tuoda terveelliset marjat entistä useamman kuluttajan pöytään. Itse kasvatusprosessia Reuter kehuu helpoksi. Se ei paljon kahvinkeitosta eroa. Lopputulosta tosin joutuu odottamaan vähän kauemmin kuin kahvin tippumista, mutta toisaalta valmista tulee kerralla enemmän kuin kahvipannullinen. Tutkijat hahmottelivat elintarviketuotannon tulevaisuutta VTT:n helmikuisessa Huomisen biotalous -tapahtumassa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kolme asiaa, kun mietit mitä opiskella. 1. Kemia luo hyvinvointia ja parempaa elämää. 2. Voit opiskella kemiaa ympäri Suomen. 3. Kemian ammattilaisena työllistyt kiinnostaviin tehtäviin. Lennätä itsesi uralle, jolla voit pelastaa maailmaa. Tutustu koulutusvaihtoehtoihin: > Työelämä > Koulutuspolut KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian Seurojen ja Kemianteollisuus ry:n omistama Kemian Kustannus Oy on Kemia-lehden omistaja ja yhteistyökumppani.

22 UUTISIA Suomi kääntää uuden sivun sädehoidossa Helsingissä starttaa pian maailman ensimmäinen sairaalakäyttöön sopiva BNCT-sädehoitolaitteisto. Uutuuslaitteisto kannustaa tutkijoita kantaja-aineiden kehittelyyn. Suomalaiselle lääketutkimukselle avautuu uusia mahdollisuuksia, kun amerikkalainen Neutron Therapeutics rakentaa Meilahden sairaala-alueelle maailman ensimmäisen suoraan sairaalakäyttöön suunnitellun boorineutronikaappaushoito- eli BNCT-laitteiston. BNCT-hoidot aloitetaan ensi vuoden aikana uusiutuneista pään ja kaulan alueen syövistä, mutta laitetta on tarkoitus kokeilla muihinkin syöpiin. Hoitojen kehittämisestä vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus. BNCT-hoidossa syöpäsolut merkataan kemiallisesti niin, että potilaalle annetaan liuoksena suoneen boorifenyylialaniinia eli aminohappoon sidottua booria. Solut tarvitsevat aminohappoja proteiinien rakennuspalikoiksi. Syöpäsolut kasvavat erityisen ärhäkästi, joten ne imuroivat BPA:ta neljä kertaa muita soluja enemmän. Sitten kasvaimen läpi ammutaan neutronisuihku. Neutronit saavat booriatomissa aikaan fissioreaktion. Boori kaappaa neutronin ja hajoaa litiumiksi ja alfahiukkaseksi eli heliumin ytimeksi. Litium- ja alfahiukkaset jyräävät syöpäsolun dna-rihmaa rikki. Näin solu ei enää pysty jakautumaan. Raskaat hiukkaset menettävät liike-energiaansa ja pysähtyvät seitsemän mikrometrin matkan jälkeen. Tuho jää näin yhteen soluun eikä juuri vaurioita terveitä naapurisoluja. Eri syöpäsolutyypeille pitänee kehittää boorille erilaisia kantaja-aineita. Luultavasti ei löydy yhtä universaalia ainetta, vaan eri syöpäsolutyypeille tarvitaan eri tuotteita, vahvistaa Neutron Therapeuticsin Suomen-yhtiön toimitusjohtaja Erkki Tenhunen. Otaniemen pienellä tutkimusydinreaktorilla annettiin BNCT-hoitoa reilulle parillesadalle potilaalle vuosina Boori saatettiin syöpäsolun sisään boorifenyylialaniinin (BPA) avulla. Aine imeytyi aivosyöpäsolukkoon Uusi sädehoito avaa uusia näkymiä myös suomalaiseen lääkekehitykseen. verraten huonosti. Hyviä tuloksia alettiin saada, kun aivosyövistä siirryttiin muihin pään ja kaulan alueen syöpiin. Neutronisuihku syntyy uusin keinoin BNCT on harvinainen hoitomuoto. Syynä on, että tarvittava neutronisuihku on osattu tuottaa vain ydinreaktorilla. Ydinreaktorin käyttö on kallista ja kontrolloitua, eikä reaktoria voi rakentaa sairaalan yhteyteen, kertoo Neutron Therapeuticsin johtava sairaalafyysikko Hanna Koivunoro, joka osallistui aktiivisesti Otaniemen reaktorilla annettuihin hoitoihin. Ongelma ratkesi, kun yhtiö onnistui kehittämään laitteiston, joka tuottaa neutronisuihkun hiukkaskiihdyttimeen yhdistetyn, vedellä viilennetyn pyörivän litiumrullakon avulla. Ydinreaktoririippuvuuden purkautuminen saattaa käynnistää uuden maailmanlaajuisen BNCT-innostuksen. Suomella on hetken verran tuotekehittelyn etulyöntiasema, mikä kannattaisi hyödyntää, Tenhunen huomauttaa. Lääkekehityksen kannalta erityisen palkitsevaa on juuri uusien kantajaaineiden kehittely. Yleensähän lääkkeellä halutaan vaikuttaa solun toimintaan biologisesti, mikä on hyvin monimutkaista. Tässä riittää se, että booria sisältävä lääke saadaan soluun sisälle, kuvailee Neutron Therapeuticsin lääketieteellinen johtaja Seppo Pakkala. Loppu on fysiikkaa. Neutroni osuu booriin ja solu kuolee. Pakkala vastasi osaltaan hoitojen kehittämisestä myös silloin, kun niitä annettiin Otaniemen reaktorin avulla. Hän huomauttaa, että kantaja-aineita etsittäessä kannattaa ehkä seuloa myös jo käytössä olevia lääkkeitä. Esimerkiksi syöpälääke, joka on osoittautunut heikkotehoiseksi syöpäsolun tuhoamisessa mutta joka kuitenkin tehokkaasti raivaa tiensä solun sisään, voisi olla jalostettavissa boorinkantotehtävään melko helpostikin. Antti Kivimäki Picosunilta uusia ohutkalvoteknologioita Suomalainen Picosun ja japanilainen Hitachi High-Technologies ovat kehittäneet uuden ohutkalvojen eli ALD-pinnoitteiden valmistusteknologian. Plasma-avusteinen menetelmä on suunnattu 300 millimetrin piikiekkoja käyttävälle teollisuudelle, mutta se sopii myös 200 millimetrin kiekkojen käsittelyyn. Uudella pinnoitusreaktorilla kalvoista on saatu entistä eristävämpiä tai johtavampia tai niitä on voitu kasvattaa kiteisinä matalissa lämpötiloissa. Picosun on aloittanut yhteistyön myös saksalaisen Osramin kanssa. Hankkeen päämääränä on uuden sukupolven lediteknologia. Scanstockphoto 22 KEMIA 2/2017

23 - Tule KTY-bileisiin! Kemisti, löydä Tekniikka ja Ystävät. t: KTY - Scanstockphoto Kemiallisteknillinen yhdistys ry centriaamk FORTUMIN SÄÄTIÖN APURAHOJEN HAKU VUODELLE 2017 Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-, opetusja kehitystyöhön energia-alalla. Säätiön painopistealueet ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut. Haettavana on myös energiapolitiikkaan liittyvä EPRG Fortum Foundation Fellow -apuraha, joka mahdollistaa tutkimustyön Cambridgen yliopiston Energy Policy Research Groupissa. Hakuaika on Tarkemmat hakuohjeet ja painopistealueet löytyvät säätiön kotisivuilta: Odotamme erityisesti hakemuksia liittyen rakenteita uudistaviin ja poikkitieteellisiin energian ja kiertotalouden ratkaisuihin. Apurahahakemukset on lähetettävä säätiölle hakujärjestelmän kautta klo mennessä. #vastuullinenvalintani Lisätietoja tarvittaessa säätiön asiamieheltä: Risto Sormunen, asiamies.fortuminsaatio@fortum.com (p ) Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, Helsinki kemianteollisuus.fi

24 UUTISIA Nykypotilas haluaa osallistua ja omistaa tietonsa Digitaaliset laboratoriopalvelut osaksi sote-arkea Vantaalainen nuorimies Jani on huolissaan. Voisiko kirvelyn syynä olla sukupuolitauti? Pitäisi käydä testaamassa laktoosiintoleranssi, miettii uranainen Aino. Saivatkohan lapset taas kihomatotartunnan, pohtii perheenäiti Salla. Esimerkit ovat kuvitteellisia mutta tapaukset yleisiä. Yhteistä niille on se, että tarinan henkilöt voivat saada vastaukset mieltään askarruttaviin kysymyksiin etänäytteenoton avulla. Erikoislääkäri, dosentti Sakari Jokiranta uskoo kotona tapahtuvan näytteenoton integroituvan nopeasti arkiseksi osaksi terveyspalveluita. Etänäytteenotto tehostaa terveydenhuoltoa sote-uudistuksen edellyttämällä tavalla. Se on potilaalle helpompaa, terveydenhoidolle järkevämpää ja yhteiskunnalle tehokkaampaa. Jopa 70 prosenttia kliinisen työn päätöksenteosta perustuu laboratoriodiagnostiikkaan. Tätä nykyä potilas hakeutuu lääkärin vastaanotolle ja saa lähetteen testeihin. Näytteenotolle voi joutua varaamaan eri ajan ja tulosten kuulemiselle vielä uuden käynnin tai puhelinajan. Uudessa mallissa asiakas tilaa kotiinsa näytteenottovälineet internetistä, ottaa ohjeita seuraten näytteen, postittaa sen tutkittavaksi ja saa vastauksen toimintaohjeineen sähköisen palvelun kautta. Labquality Days -tapahtumassa 10. helmikuuta puhuneen Jokirannan mukaan digitaaliset palvelut vastaavat aktiivisen ja terveydestään kiinnostuneen nykykuluttajan tarpeisiin. Tämän päivän potilaat haluavat osallistua ja omistaa omat tietonsa. He kyseenalaistavat laboratorioon jonottamisen, jos vaihtoehtona on itsenäinen näytteenotto ja tulosten saaminen omaan kännykkään. Jukka Alasaari Labquality Days kokosi Helsingin Messukeskukseen lähes sata luennoitsijaa ja tuhat vierasta peräti 34 maasta. Ammattijärjestö Tehyn osastolla hymyiltiin selfie-kuvissa. Veloituksetonta seksitautien testausta Esimerkiksi tapaus Janilla olisi suuri riski jättää lääkärikäynti väliin ja tartuttaa siten eteenpäin mahdollista klamydiaa tai tippuria. Onneksi hän asuu Vantaalla ja voi tilata näytteenottopakkauksen osoitteesta Kun näyte on tutkittu laboratoriossa, Jani saa tekstiviestinä tuloksen ja toimintaohjeet. Testin voi tilata kuka tahansa 15 vuotta täyttänyt vantaalainen, ja kulut maksaa Vantaan kaupunki. Vastaava palvelu on tarjolla YTHS:n opiskelija-asiakkaille valtakunnallisesti sekä nuorille Tampereella ja Orivedellä. Jokiranta toimii lääketieteellisenä johtajana Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:ssä, joka on tuotteistanut terveydenhuoltoon integroidun etänäytteenoton. Kotinayte.fi-palvelusta voi tilata näytteenottovälineet salmonellan, papilloomaviruksen, kihomatojen tai laktoosiintoleranssin tutkimiseen. Seuraavaksi palvelu laajenee hiivatulehduksen ja vatsavaivojen testaukseen. Testin valmistuttua asiakas saa pankkitunnusten avulla tulokset ja niiden selkokielisen tulkinnan sekä toimintaohjeet. Maksaja voi olla testatun asuinkunta, työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhuolto tai asiakas itse, Jokiranta kertoo. Miten etänäytteenotto eroaa markkinoilla jo olevista kotitesteistä, joita voi ostaa apteekista tai internetistä? Jokirannan mukaan monella tapaa. Etänäytteenotossa analyysi tehdään keskuslaboratorion luotettavilla analysaattoreilla ja tulkitaan ammattilaisten toimesta. Kotitesteissä tekijä ja tulkitsija on kuluttaja itse, mistä syntyy laatuero. Kotitestien tulokset eivät välity lääkärille, joka voisi antaa tarpeellisen ohjeistuksen. Jokiranta uskoo, että viiden vuoden kuluttua jo noin neljännes etänäytteenottoon soveltuvista analyyseistä toteutetaan tällä tavoin. Ehkä paljon enemmänkin esimerkiksi kihomatojen ja hiivatulehduksen analyyseistä, koska niiden hoito toteutetaan jo nykyisellään käsikauppalääkkein. Leena Laitinen 24 KEMIA 2/2017

25 Opiskele ammatti tai laajenna osaamistasi! AMK-TUTKINTO PÄIVÄTOTEUTUS HAKU syksyllä 2017 alkaviin koulutuksiin AMK-TUTKINTO, päivätototeutus Insinööri (AMK), Biotuote- ja prosessitekniikka Bioanalyytikko (AMK) Insinööri (AMK), Laboratoriotekniikka AMK-TUTKINTO, monimuotototeutus Insinööri (AMK), Laboratoriotekniikka - Monimuotototeutus on suunnattu laboratorioanalyytikoille, jotka haluavat laajentaa tutkintonsa insinööri (AMK) -tutkinnoksi. Kiinnostuitko? Kysy lisää tamk.fi/youtube LABORATORION TULEVAISUUS ON MEISSÄ. Tule tapaamaan meitä ChemBioon osastolle 2d41. Lue lisää Nyt suoraan auktorisoidulta jakelijalta HONEYWELLIN LABORATORIOKEMIKAALIT Tervetuloa Elektrokem Oy:n ChemBioosastolle 1c21! Yli tuoteriviä. Osa tuotteista suoraan varastostamme Suomessa. Valitse omasi viidestä huipputuotteiden ryhmästä! Honeywell Fluka analyyttiseen kemiaan Honeywell Fluka HYDRANAL Karl Fischer -titrauksiin Honeywell Fluka -laboratoriokemikaalit Honeywell Burdick-Jackson: DNA/RNA-reagenssit ja liuottimet oligonukleotidisysteesiin Honeywell Riedel-de Haën -liuottimet. Tutustu tuotteisiimme osoitteessa ja pyydä tarjous autamme mielihyvin! info@elektrokem.fi puh

26 UUTISIA Puusta kehrätty lanka nappasi uuden voiton Spinnova Oy:n sellusta valmistama lanka on voittanut Uusi puu -kilpailun. Kisassa etsittiin uudenlaisia puuta hyödyntäviä ratkaisuja ja innovaatioita. Jyväskyläläisyrityksen teknologia ei vaadi puukuidun pilkkomiseen tähtääviä kemiallisia, runsaasti vettä ja energiaa nieleviä työvaiheita, kuten perinteiset menetelmät. VTT:n tutkimuksesta ponnistanut Spinnova on aiemmin voittanut muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön järjestämän kansainvälisen biojalostamokilpailun. Väestörakenteen muutokset -kategorian voiton vei Montisera Oy. Yritys kehittää kuusiuutteesta tuotetta, joka ehkäisee ja hoitaa alavirtsatievaivoja. Resurssiniukkuus-kategorian voiton jakoivat VTT:n kaksi ligniiniratkaisua. LigniOx on ligniinistä tehty ekologinen vastine öljypohjaisille betoninnotkistimille. CatLignin-teknologialla tuotetaan selluteollisuuden sivuvirrasta reaktiivista ligniiniä puuliimoihin, joissa se korvaa myrkyllisen fenolin. Kaupungistuminen-kategorian voitti Kotkamillsin täysin kierrätettävä suojakerroskartonki. Kilpailun esimerkit osoittavat erinomaisesti, kuinka Suomessa toteutetaan biotaloutta menestyksellisesti konkreettisten puupohjaisten tuotteiden kautta, summaa Suomen Metsäsäätiön toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi. Spinnova Oy Spinnovan puukuitulanka on ympäristöä säästävä vaihtoehto sekä puuvillalle että keinokuiduille. Kotkamills Kotkamillsin kartongista tehdyt mukit on helppo kierrättää. Stora Enso Stora Enson EcoFish-pakkauksessa styroksia korvaa aaltopahvi. Tuote palkittiin kunniamaininnalla. VTT CatLignin-materiaali korvaa öljyyn perustuvia kemikaaleja esimerkiksi liima-, kumi- ja muovisovelluksissa. Metsä Tissue Kunniamaininnan sai myös Metsä Tissuen kompostoituva ja biohajoava Saga-paistovuoka. 26 KEMIA 2/2017

27 Juniorpris ur Alfthans fond för ett fond Juniorpris ur Alfthans framstående kemirelaterat slutarbete Mukana ChemBio Finlandtapahtumassa! Osasto 2c54. för ett framstående Finska Kemistsamfundetslutarbete har instiftat ett juniorpris kemirelaterat för en förtjänstfull avhandling av högt betyg inom Finska Kemistsamfundet har instiftat ett juniorpris kemi eller närstående ämnen. Prisets storlek är för en förtjänstfull avhandling av högt betyg inom 1000 euro och det utdelas från den Alfthanska kemi eller närstående ämnen. Prisets storlek är fondens medel. Priset kommer årligen att stå att 1000 euro och det utdelas från den Alfthanska söka mellan första oktober och sista september för fondens medel. Priset kommer årligen att stå att avhandlingar som godkänts inom samma intervall. söka mellan första oktober och sista september för avhandlingar godkänts samma intervall. Genom detta som pris vill Finska inom Kemistsamfundet motivera sina pris yngre att ytterligare Genom detta villmedlemmar Finska Kemistsamfundet förkovra kemistudier. motivera sig sinai sina yngre medlemmar att ytterligare förkovra sig i sina kemistudier. Mer information om stipendiet samt ansökan ges på samfundets hemsida: Mer information om stipendiet samt ansökan på samfundets hemsida: alfthan.shtml Kemian laitos Huippukemiaa ja huippuihmisiä Kemistejä ja aineenopettajia Monipuolinen tutkimusinfrastruktuuri Keskellä Suomea, lähellä ihmistä Asiantuntija kulkee edellä Meidät tunnetaan IPR-alan edelläkävijänä ja asiantuntijamme paitsi huippukoulutettuina myös ripeinä. Autamme sinua turvaamaan yksinoikeutesi kaikkialla maailmassa. Haluatko kokeilla? Suomi Venäjä Ukraina Valko-Venäjä Kazakstan Uzbekistan

28 UUTISIA Interpack-messujen teemana ruokahävikin vähentäminen Pakkausalan ja prosessiteollisuuden maailman ykköstapahtuman Interpackin erikoisnäyttely esittelee pakkauskonsepteja ja -ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään elintarvikkeiden hävikkiä. Vuoden 2017 tapahtuman yhteydessä järjestetään myös Save Food -konferenssi, jonka tukijoita ovat YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO ja ympäristöjärjestö Unep. Messujen painopistealueita ovat myös muun muassa lääke-, kosmetiikka- ja juomateollisuudelle tarkoitetut pakkausmateriaalit ja -välineet sekä pakkaustekniset ja oheisprosessien tuotteet. Tapahtuma järjestetään Saksan Düsseldorfissa toukokuuta. Näyttelyosastojen kysyntä kohosi poikkeuksellisen suureksi. Mukaan mahtui näytteilleasettajaa noin 60 maasta. Paikalle odotetaan myös ennätysyleisöä. Suomalaisista yrityksistä Interpacknäyttelyssä esittäytyvät tällä kertaa De- Light Packaging, Erkomat, FocalSpec, Klinger Finland, Kotkamills, Orfer, M. Haloila, Plastiroll, Schur Flexibles, Stora Enso ja Visual components. Kiillon liimaosaamista maailmalle Kemianyhtiö Kiilto vie suomalaista asiantuntemusta kahdeksaan toimintamaahansa uusina koulutuskokonaisuuksina. Kiiltoakatemian ensimmäinen teollisuuden liimoihin keskittynyt koulutus järjestettiin viime vuonna venäjäksi. Teollisuuden koulutuksissa opiskellaan liimauksen perusteita, eri liimatyyppejä ja levitystekniikoita. Kevään mittaan liimakoulutusta on määrä järjestää myös englanniksi Kiillon muille maayhtiöille. Messe Düsseldorf Vuoden 2014 Interpack-tapahtuman näytteilleasettajiin kuului muun muassa loviisalainen kuljetuspakkausten valmistaja Eltete TMP Oy. Labtium analysoimaan lannoitevalmisteita Laboratorioyhtiö Labtiumin Jyväskylänyksikkö on hyväksytty tekemään lannoitevalmistevalvontaan liittyviä analyysejä viranomaisia varten. Hyväksynnän myönsi elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Hyväksynnän piiriin kuuluvat myös maanparannusaineista ja kasvualustoista tehtävät analyysit. VTT on Suomen ahkerin ahkerin patentoija Teknologian tutkimuskeskus VTT jätti suomalaisyrityksistä selvästi eniten kansallisia patenttihakemuksia vuonna 2016, kertoo Patentti- ja rekisterihallitus PRH. VTT haki patenttia 52 keksinnölleen. Seuraavaksi eniten kansallisia patentteja hakivat Aalto-korkeakoulusäätiö (26) Kemira (23), Valmet Technologies (21), Nokia Technologies (19) ja Neste (15). PRH:n mukaan patentteja hakevat yhä useammat suomalaiset yritykset ja yhteisöt. Muovi&Pakkaus -messut paneutuvat ympäristöön Muovi & Pakkaus tapahtuma kokoaa alan toimijat Lahden Messukeskukseen huhtikuuta. Tapahtuman näyttelyssä ja seminaariohjelmassa näkyvät etenkin uusiutuvien muovien esiinmarssi ja muovien rooli ympäristövaikutusten pienentämisessä. Biopohjaisten muovien tulevaisuutta ja mahdollisuuksia valottavat paneelikeskustelussa muun muassa Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä ja VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin. Jokapäiväistä elämää helpottamassa Kuluttajatuoteratkaisut Tavataan K-messuilla muovi- & pakkausmessuilla Düsseldorfissa Lahdessa Saksassa! Halli 6, osastolla ständi A43. E8d! Lappeenranta isännöi kaivosvesikongressia Maailman suurin kaivosvesikongressi järjestetään tulevana kesänä Lappeenrannassa. Kesäkuun päivinä pidettävän Imwa kongressin teemana ovat kaivosvedet ja kiertotalous. Paikalle odotetaan noin 350:tä osallistujaa reilusta 30 maasta. Kongressin järjestävät kansainvälinen kaivosvesiliitto Imwa, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Tekes. Imwa on jo 40 vuoden ajan koonnut yhteen tutkijat sekä kaivosalan asiantuntijat ja päättäjät insinööritieteiden, kemian, hydrobiologian ja geofysiikan alalta.

29 A better environment The NEW Thermo Scientific TSX Series of ultra-low temperature freezers provides a better environment for your critical samples and your laboratory. The TSX s V-drive technology is designed to provide temperature uniformity that continually adapts to the lab s environment, offering significant energy savings without compromising sample protection. The TSX also offers a whisper-quiet operation, dense storage capacity and environmentally-friendly features such as natural refrigerants and water-blown foam insulation. Visit us at ChemBio Exhibition and learn more! inside and out Discover more at thermofisher.com/tsx Adaptive control V-drive technology adapts to usage to quickly restore temperature Energy savings Save up to 50% energy over conventional refrigerant freezers 2017 Thermo Fisher Scientific Inc. All rights reserved. All trademarks are the property of Thermo Fisher Scientific and its subsidiaries. Two capacities TSX600 holds up to inch boxes while the new TSX400 holds up to inch boxes myynti.fi@thermofisher.com

30 UUTISIA Koskenkorvan tehdas satsaa ohratärkkelykseen Koskenkorvan tehdas Ilmajoella on maailman ainoa ohrasta tärkkelystä valmistava tehdas. Altia Alkoholiyhtiö Altia laajentaa Koskenkorvan tehtaansa tärkkelystuotantoa. Tehdas valmisti viime vuonna lähes tonnia ohratärkkelystä. Tänä vuonna toteutettavien laiteinvestointien on määrä nostaa tuotantokapasiteettia huomattavasti. Ohratärkkelys on puhdasta, muuntelematonta natiivitärkkelystä. Sillä on erilaisia käyttökohteita muun muassa elintarviketeollisuudessa. Merkittävä osa ohratärkkelyksestä käytetään sideaineena ja pinnoitteena paperin, kartongin ja pakkausmateriaalien valmistuksessa. Sideaineena tärkkelys parantaa lopputuotteen käytettävyyttä ja laatua. Luonnonmukaista, kasviperäistä vaihtoehtoa pidetään kustannustehokkaana vaihtoehtona uusiutumattomille raaka-aineille. Koskenkorvan tehdas tislaa ohrasta myös viljaviinaa, joka jatkojalostetaan yhtiön Rajamäen tehtaassa. Tärkkelystuotannon lisäyksen myötä yhtiön raaka-ainetarve nousee yli 200 miljoonaan ohrakiloon. Kukkaruukut syntyvät uusiomuovista Muovituotevalmistaja Orthex on ryhtynyt valmistamaan tuotteita, joiden raaka-aineena hyödynnetään kotitalouksilta erilliskerättyjä muovipakkauksia. Pakkausjäte on jalostettu ensin uusiomuovigranulaateiksi Fortum-konsernin Ekokemin muovijalostamossa Riihimäellä. Muovijalostamo on osa Ekokemin Kiertotalouskylää. Orthexin Lohjan tehtaassa syntyy kukkaruukkuja, saaveja, ämpäreitä ja säilytyslaatikoita, jotka on tehty sataprosenttisesti kuluttajakierrätysmuovista. Vuoden 2017 aikana uusiomuovi otetaan aluksi käyttöön kaikkiaan 20 tuotteen valmistuksessa, kertoo Ort- hex Groupin toimitusjohtaja Alexander Rosenlew. Tuotekehitystä on tehty ja tehdään edelleen tiiviisti yhdessä, jotta raakaainetta voitaisiin käyttää tehokkaasti mahdollisimman monessa tuotteessa. Uusiomuovin suosio on selvässä kasvussa. Orthex käytti viime vuonna tuotannossaan yli kiloa uusiomuovia, kun vastaava luku vielä vuonna 2015 oli alle Yhtiön tavoitteena on, että vuonna 2020 kaikki sen kukkaruukut ja parvekelaatikot valmistetaan kierrätysmuovista. Kierrätysmuovin osuus on määrä nostaa merkittäväksi muissakin tuotteissa. Ensimmäiset kokonaan kuluttajakeräysmuovista tehdyt kukkaruukut ilmestyvät kauppojen hyllyille syksyllä, mutta Orthexin Lohjan tehtaanmyymälästä niitä saa jo nyt. Orthex Group Teknos ostoksilla Puolassa Maaliyhtiö Teknos ostaa jauhemaalien liiketoiminnan puolalaiselta Śnieżkalta. Kaupan myötä Teknokselle siirtyvät Śnieżkan jauhemaalien tuotantolinjat sekä myynti- ja tuotekehityshenkilöstö. Śnieżka on johtava maalien ja lakkojen valmistaja Puolassa ja Keski- ja Itä-Euroopassa. Yhtiön tuotantolaitokset sijaitsevat Puolan lisäksi Ukrainassa ja Valko-Venäjällä. Kaivosyhtiö Terrafame löysi rahoittajan Sotkamon Talvivaaran kaivoksen toimintaa jatkava Terrafame on löytänyt etsimänsä yksityisen rahoittajan. Yhtiö on sopinut singaporelaisen raaka-aineiden välittäjän Trafiguran kanssa 250 miljoonan euron rahoitusjärjestelystä. Trafigurasta tulee Terrafamen osakas 15 prosentin osuudella. Suomen valtio jää edelleen Terrafamen enemmistöomistajaksi 85 prosentin osuudella. Trafigura on sitoutunut ostamaan kaivoksen koko nikkelituotannon ja 80 prosenttia sinkkituotannosta seuraavan seitsemän vuoden ajan. Elinkeinoministeri Mika Lintilän arvion mukaan Terrafame ei enää tarvitse lisärahoitusta valtiolta. Oikaisu Kemikaalikimara-blogia kirjoittava kemiantekniikan diplomi-insinööri Anja Nystén ei suosittele hiusvärien kotikäyttäjille herkkyystestejä, kuten Kemia-lehden 1/2017 jutussa Teknokemia pitää kutrit kunnossa kerrottiin. Herkkyystestejä suosittelevat monet hiusvärien valmistajat. 30 KEMIA 2/2017

31 UUSIA TUOTTEITA JA PALVELUITA Bakteeripoika seikkailee suolistossa Jos sattuu olemaan mustikkajogurttipurkissa elelevä pieni bakteeripoika, ei välttämättä osaa odottaa tulevaisuudeltaan sen ihmeempiä. Maitohappobakteerien perheeseen kuuluva Probus onneksi osaa, sillä oma isä ja isoisä ovat valmistelleet hänet perusteellisesti merkittävää elämäntyötä varten. Purkista Probus nimittäin päätyy hämmästyttävään paikkaan, ihmiskehoon. Sen suolistossa bakteeripoika ystävineen joutuu ryhmittymään taisteluun kammotta- via pahisbakteereita vastaan. Kuinka kamppailu etenee ja miten siinä lopulta käy? Sen voi lukea teoksesta Probus ja suuri suoliston taistelu (Kustannusosakeyhtiö Aula & Co 2016), joka on biokemistin ja tietokirjailijan Leena Valmun taattua työtä. Valmun mainion tarinan myötä moni asia oman elimistön toiminnasta tulee nuorelle kohdeyleisölle tutuksi. Kerronta kiehtoo myös aikuista lukijaa. Kirjan hienovaraisen tyylikäs kuvitus on peräisin graafikko Lasse Rantasen siveltimestä. Kuvat tukevat tekstiä oivallisesti. Probuksen seikkailut ovat jatkoa sarjan vuonna 2013 aloittaneelle kirjalle Filius ja elinkaikkeuden arvoitus (Wsoy). Päivi Ikonen Haluatteko esitellä tuotteitanne ja palveluitanne Kemia-lehden lukijoille? Seuraava Uusia tuotteita ja palveluita -palsta julkaistaan Kemia-lehdessä 3/2017. Paikkavaraukset 7.4. mennessä. Ota yhteyttä: puh puh KEMIKAALITAPATURMIIN AINUTLAATUISET HUUHTELUNESTEET Kemikaalitapaturman sattuessa pysyviä vammoja voi syntyä sekunneissa. Välittömällä neutralisoimisella ehdit pysäyttää ne ajoissa. puh HAIKUJA, PISAROITA Palsta esittelee Ilkka Pollarin lyhytrunoja. Kalligrafia Yoko Kobayashi-Stjerna. viisi pisaraa hetken päästä seitsemän ja vielä viisi Kemia-lehden numero 3/2017 ilmestyy 3. toukokuuta. Osateemoina: analytiikka, ympäristö ja kiertotalous Varaa paikkasi viimeistään 7. huhtikuuta! puh Tiedustelut ja varaukset: puh KEMIA Kemi KEMIA 2/

32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Sisäilmatutkimus osoittaa Mitä enemmän myrkkyjä, sitä sairaampia opettajia Opettajan oireilun ja luokkahuoneen sisäilman toksisuuden väliltä on ensi kertaa löydetty yhteys. Yhteyden paljasti Helsingin yliopiston tutkimusryhmä, jonka tulokset julkaisi Environmental Research -lehti. Tutkijat keräsivät ongelmallisiksi epäiltyjen luokkahuoneiden sisäilmasta ja pinnoista näytteitä, joiden myrkyllisyys mitattiin solutestien avulla. Tarkoitukseen valjastettiin sian siittiöt, joita käytetään muun muassa elintarvike- ja lääkeainetutkimuksissa aistimaan haitallisia aineita, kertoo emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen. Monissa aiemmissa tutkimuksissa ongelmaluokista on etsitty toksi- Scanstockphoto Suomalaistutkijoiden kehittämän menetelmän avulla sisäilman myrkyllisyys voitaisiin havaita ennen kuin opettajat ja oppilaat sairastuvat. suutta aiheuttavaa ainetta ja verrattu löydöksiä sairastuneiden oireisiin. Yhteyttä oireiden ja myrkyllisyyden välillä ei kuitenkaan ole todettu. Oireita aiheuttavia mikrobeja tunnetaan sisäilmasta lähes 200. Ne eivät kuitenkaan pääsääntöisesti lisäänny ihmisen elimistössä, joten potilaista niitä ei löydy, Salkinoja-Salonen selittää aiempien tutkimusten tuloksettomuutta. Flexbright Uusista taipuisista ledivaloista ja -näytöistä voidaan rakentaa entistä laajempia ja ohuempia. Ledikalvot valaisemaan kauppoja ja arkkitehtuuria Eurooppalaistutkijat kehittävät uudenlaisia ledivalonlähteitä laajoille, taipuisille läpinäkyville alustoille. Massatuotantoon sopivan, räätälöitävän ledikalvon avulla voidaan valaista suuria pinta-aloja ja tuoda näyttöteknologia muun muassa ajoneuvoihin, kasvihuoneisiin, kauppakeskuksiin ja arkkitehtuurin valaistukseen. Esimerkiksi monivärinen videotaulu voidaan integroida niin suorien kuin kaarevien lasien väliin. Kolmivuotisessa Delphi4LED-projektissa rakennetaan simulointimallit, joiden avulla valaisimien lämmönhallinnan ja ledikomponenttien sähköiset ja optiset ominaisuudet voidaan suunnitella nykyistä tarkemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Suomesta hankkeessa ovat mukana Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä kangasalalainen Flexbright Oy ja helsinkiläinen Lightning Design Collective Oy. Ongelmat löydettävä ennen oireita Salkinoja-Salosen johtaman ryhmän tutkimukseen osallistui yli 400 opettajaa 15 helsinkiläiskoulusta. Lopulliseen aineistoon kelpuutettiin kuitenkin vain ne opettajat, jotka olivat työskennelleet luokkatilassa vähintään vuoden. Näin mukaan valikoitui 232 luokkahuonetta ja niiden opettajat. Keskimäärin he olivat tehneet luokassa töitä kuusi vuotta. Opettajilta kirjattiin 136 oiretta ja 50 sairautta. Mitä myrkyllisempiä luokkahuoneen näytteet olivat, sitä enemmän opettajilla oli muun muassa kipuja, silmä- ja niveloireita, yskää ja neurologisia oireita. Sisäilmaa pitkään tutkineelle Mirja Salkinoja-Saloselle on ollut tärkeintä kehittää mittareita, joilla ongelmat havaittaisiin ennen oireita. Se olisi hänen mukaansa mahdollista mittaamalla tilojen toksisuus. Nyt käytämme kouluissa ja päiväkodeissa lapsia ja henkilökuntaa sisäilman mittareina. Se on laitonta ja moraalitonta. 32 KEMIA 2/2017

33 various fields of environmental research and monitoring, with a specific theme also on: MICROBIOME AND HEALTH: INDICATIONS OF SUSTAINABLE AGRICULTURE AND FOOD-CHAIN POIMINTOJA KOULUTUKSISTA ICEI 2O17 22 ND INTERNATIONAL CONFERENCE ON ENVIRONMENTAL INDICATORS AUGUST, HELSINKI, FINLAND environmentalindicators.org Kemikaaliturvallisuus työpaikalla Tampere, Helsinki Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta Helsinki Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossa Helsinki Riskien arviointi työpaikalla Turku, Helsinki, Kuopio, Oulu LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN koulutusinfo@ttl.fi, p XAMK.FI Hae Xamkiin ! Xamk on huomiseen katsova ammattikorkeakoulu, jossa uuden oppimisen into ei ole sidottu aikaan tai paikkaan se on tapa katsoa maailmaa. Xamk tarjoaa lähes 60 amk-tutkintoon ja 23 ylempään amk-tutkintoon johtavaa koulutusta. Opiskele työelämän arvostama tutkinto Xamkissa. Haussa esimerkiksi: INSINÖÖRI (AMK) Biotuotetekniikka, Savonlinna (UUSI!) Ympäristöteknologia, Mikkeli INSINÖÖRI (YLEMPI AMK) Ympäristöteknologia, Mikkeli Teknologiaosaamisen johtaminen, Kotka

34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Uusi virushoito tepsii moniin syöpiin Helsinkiläistutkimus lupailee uutta, onkolyyttiseen virukseen perustuvaa syövän immunoterapiaa, jolla voidaan hoitaa useita eri syöpätyyppejä. Hoitoa kehittää Valo Therapeutics, joka on Helsingin yliopiston spinoutyritys. Uudenlainen terapia aktivoi elimistön omat puolustusmekanismit, mikä lopulta nitistää kasvaimen. Lisäksi hoito toimii rokotteena, joka estää syövän uusiutumisen. Nykyiset syövän virushoidot tuhoavat yleensä suoraan kasvainsoluja. Ne aiheuttavat tyypillisesti voimakkaan virukseen kohdistuvan immuunivasteen, mikä tapahtuu kasvaimeen kohdistuvan vasteen kustannuksella. Valo Therapeuticsin teknologiassa viruspartikkelit naamioidaan näyttämään syöpäsoluilta käyttämällä syöpäkasvaimelle tunnusomaisia antigeenejä. Näin immuunivaste kohdistuu nimenomaan kasvaimeen. Yhtiö on saanut kerättyä siemenrahoituksen, jonka avulla se voi viedä loppuun syöpäpeptideillä päällyste- Orjalaivat rahtasivat yli Atlantin jopa 11 miljoonaa länsiafrikkalaista. Valo Therapeuticsin teknologiassa adenovirukset naamioidaan näyttämään syöpäsoluilta. tyn, geneettisesti muokatun adenoviruksen prekliinisen kehitystyön. Potilastutkimukset on määrä aloittaa ensi vuonna. Orjakauppa vei äkäisen bakteerin Amerikkaan Pahamaineiset orjalaivat kuskasivat aikoinaan Amerikkaan miljoonittain ihmisiä ja myös hengenvaarallisen maaperäbakteerin. Asiasta raportoi suomalais-brittiläinen tutkijaryhmä, joka analysoi bakteerinäytteitä eri puolilta maailmaa. Perimän muutoksiin perustuva molekyyliajoitus paljasti yllättäen, että amerikkalaisbakteerien esi-isä oli peräisin 1700-luvun lopun Afrikasta. Aiemmin oli oletettu, että Burkholderia pseudomallei -bakteerit ovat eläneet kaikkialla tropiikin maaperässä jo hyvin kauan. Orjalaivat kuljettivat myös viljelykasveja, joiden mukana siirtyneen mullan avulla B. pseudomallei -bakteerit pääsivät asuttamaan uuden 72SADASTA Niin moni geneettisesti riskialtteimman ryhmän tupakoitsijoista sairastuu parantumattomaan keuhkoahtaumaan. Arvio perustuu kansainväliseen tutkimukseen, jossa selvitettiin 24 miljoonan geenimuunnoksen yhteyttä keuhkosairauksiin. Tutkimusta oli tekemässä muun muassa Tampereen yliopisto. mantereen, selittää professori Jukka Corander Helsingin yliopistosta. B. pseudomallei aiheuttaa muun muassa aivokuumetta ja maksakasvaimia. Bakteeri tappaa vuosittain liki ihmistä. Bakteeri nousi yleiseen tietoisuuteen Vietnamin sodan aikaan. Yhdysvaltalaiset sotilaat altistuivat sille, kun he hengittivät helikopterien roottorien ilmaan nostamaa pölyä. Koska bakteeri on luonnostaan vastustuskykyinen useimmille antibiooteille, sen aiheuttamien infektioiden hoito on vaikeaa. Tutkijat kertovat Nature Microbiology -lehdessä, että bakteereilla tapahtuu samanlaista muuttoliikettä yhä, joskin pienemmässä mittakaavassa. 34 KEMIA 2/2017

35 Messukeskus Helsinki Vaikuta ja verkostoidu kansainvälisessä juhlavuoden foorumissa! Helsinki Chemicals Forum edistää kansainvälistä kemikaaliturvallisuutta ja -johtamista kokoamalla alan ammattilaisia ja asiantuntijoita vuosittain järjestettävään keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuteen Messukeskukseen. Kongressin ohjelma valikoituu ajankohtaisista aiheista tänä vuonna paneelikeskustelut käsittelevät mm. kestävän kehityksen haasteita, kemikaaliturvallisuuden lainsäädäntöä, kemikaalitestauksen nopeuttamista sekä kemianteollisuuden toimitusketjun tulevaisuutta. Tutustu juhlavuoden paneeleihin! Koko ohjelma ja ilmoittautuminen: helsinkicf.eu. Foorumin kieli on englanti. Lämpimästi tervetuloa! Torstai Keynote: How ECHA s integrated regulatory strategy will secure success in reaching the 2020 UN goal on chemicals management Geert Dancet, Executive Director, ECHA Keynote: The long anticipated reform of TSCA in the US Jim Jones, Former EPA Assistant Administrator for Chemicals Safety, USA Panel 1: What has chemicals legislation done for us over the last decade? Moderator: Erwin Annys, Director Chemicals Policy, CEFIC, Belgium Panelists: Vito Buonsante, Law&Policy Advisor, ClientEarth, Belgium Björn Hansen, Head of Unit, EU-Commission Andrea Paetz, Director, Regulatory Policy, BAYER AG, Germany Jake Sanderson, Manager, Environment Canada Jan Wijmenga, Ministry of Infrastructure and Environment, The Netherlands Panel 2: The Sustainable Development Goals Is there a business case? Moderator: Achim Halpaap, Head, Chemicals and Waste Branch, UNEP, Belgium Panelists: Ricardo Barra, Dean, University on Conception, Chile Leticia Carvalho, Director, Ministry of Environment, Brazil Qian Cheng, Deputy Head, Greenpeace East Asia, China Timo Unger, Manager Environmental Affairs, Hyundai Europe, Germany Hartvig Wendt, Executive Director, Head Policy Centre Sustainability, CEFIC Perjantai Panel 4: Speeding up chemical assessments From novel information to new management approaches, what works? Moderator: Mamta Patel, Director & Co-Founder, Chemical Watch, UK Panelists: Dorte Bjerregaard Lerche, PhD, Ministry of Environment and Food, Denmark Anne Gourmelon, Principal Administrator, OECD Erika Kunz, Head of Global Registration and Evaluation of Chemicals, Clariant, Germany Brian Richards, Executive Director, Office of Chemical Safety, Australia Russell Thomas, EPA, USA Panel 5: Substances of concern (SVHCs) in products Whose job is it to control these in a free trade world? Moderator: Jack de Bruijn, Directorof Risk Management, ECHA Panelists: Ravi Agarval, Director, Toxics Link, India Karin Kilian, Policy Officer, EU-Commission Remi Lefevre, Scientific Officer, ECHA Kevin Mulvaney, Senior Director, ACC, USA Matthias Schmid, Manager Advanced Chemicals, ADIDAS AG, Germany Osallistuminen Kongressipassin hinta on 870 sisältäen arvonlisäveron, kahden päivän osallistumisen, jaettavat materiaalit, lounaat ja kahvit sekä torstain iltaohjelman ja perjantain offsite-vierailun. Panel 3: Post-2020 Global Chemicals Supply Chains What will be the drivers for market supply and demand and will chemicals product safety emerge a winner or loser? Moderator: BjØrn Hansen, Head of Unit, European Commission Panelists: Lars Bryckner, Vice Chairman, Japan Business Council in Europe (JBCE) Rafael Cayuela, Chief Economist, Dow, USA Joseph DiGangi, Senior Science and Technical Advisor, IPEN, Australia Anouschka Jansen, Senior Manager, International Trade Association, Belgium Peter Smith, Executive Director, CEFIC, 100 % suosittelee ilmoittaudu mukaan: helsinkicf.eu Mediakumppani: Yhteistyössä:

36 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 45 PROSENTTIA pohjoisimman Suomen metsien kasvun lisäyksestä on seurausta ympäristönmuutoksesta. Suomen eteläisimmissä osissa luku on 25 prosenttia. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta. Tärkein kasvua nopeuttanut ympäristötekijä on ilmaston lämpeneminen. Scanstockphoto Uusi menetelmä mittaa metsäilmaa Ilmatieteen laitos on kehittänyt uuden menetelmän 2 7 hiiltä sisältävien haihtuvien orgaanisten happojen mittaamiseksi metsäilmasta. Menetelmä perustuu jatkuvatoimiseen termoderptio-kaasukromatografi-massaspektrometriin, jossa näyte imetään ilmasta suoraan laitteiston kylmäloukkuun ja analysoidaan paikan päällä. Kun menetelmää testattiin Hyytiälässä Helsingin yliopiston metsäasemalla, sen todettiin soveltuvan hyvin haihtuvien orgaanisten happojen ilmapitoisuuksien vuorokausi- ja vuodenaikaisvaihteluiden tutkimiseen. Korkeimmat pitoisuudet ilmassa havaittiin etikkahapolle, mutta pitoisuuksien suhteellinen vaihtelu oli suurinta heksaanihapolle, kertoo Uusi, herkkä tutkimusmenetelmä mittaa metsäilman haihtuvien orgaanisten happojen pitoisuudet ja niiden vaihtelut. akatemiatutkija Heidi Hellén. Uudenlaista tietoa voidaan hyödyntää tutkittaessa ilmakemiaa ja uusien hiukkasten muodostusta ilmakehässä, jonka yhdisteistä orgaaniset hapot muodostavat ison osan. Etenkin haihtuvien happojen pitoisuuksista tiedetään silti vasta vähän. Yksi syy asiaan on ollut riittävän herkkien mittausmenetelmien puuttuminen. Jätevesien ravinteet lannoitteiksi Aalto-yliopistossa on kehitetty uusi menetelmä typen ja fosforin talteenottoon erilaisista nestemäisistä jätejakeista. Tekniikalla voidaan vähentää merkittävästi lannoitetuotannon energiankulutusta ja vesistöjen kuormitusta. Menetelmässä ammoniumtyppi muunnetaan kalsiumhydroksidin avulla kaasumaiseksi ammoniakiksi, joka erotetaan puoliläpäisevän kalvon läpi. Tämän jälkeen ammoniakki sidotaan rikkihappoon, jolloin syntyy ammoniumsulfaattia. Prosessissa fosfori saostuu kalsiumsuolan avulla. Laboratoriossa tutkijat ovat saaneet erotettua 99 prosenttia jätevesien typestä ja prosenttia fosforista. Sen jälkeen niistä on tuotettu lannoit- teisiin sopivaa rakeista ammoniumsulfaattia ja fosforisakkaa. Typen ja fosforin poistamiseen jätevesistä on käytössä useita erilaisia menetelmiä, mutta yksikään niistä ei vastaa ravinteiden talteenottotarpeeseen, sanoo professori Riku Vahala. Lannoitteisiin käytettävän typen teollinen tuotanto nielee kaksi prosenttia maailman energiankulutuksesta. Yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenotolla on mahdollista korvata kuusi prosenttia teollisesti tuotetusta ammoniumtypestä ja noin kymmenesosa lannoitteena käytettävästä fosforista, Vahala arvioi. Uudelle menetelmälle on haettu patenttia. Pellot tarvitsevat niin typpi- kuin fosforilannoitustakin. Uudella menetelmällä arvoaineet voidaan ottaa talteen jätevesistä. 36 KEMIA 2/2017

37 Empaattinen hahmottaa koirienkin ilmeet Ihmisen empaattisuus eli myötäelämisen kyky ulottuu ainakin koiriin asti. Empaattisimmat ihmiset tulkitsevat muita voimakkaammin myös koirien ilmeitä. Tämä selvisi Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa. Empatia vaikutti arvioihin koirien ilmeistä jopa enemmän kuin kokemus koirista. Todennäköinen syy asiaan on, että kasvot ovat ihmiselle biologisesti hyvin tärkeä ärsyke. Aiempien tulosten pohjalta tutkijat tiesivät, että empaattiset arvioivat toisten ihmisten ilmeet nopeammin, tarkemmin ja usein myös voimakkaammin kuin muut. Kasvonilmeisiin perustuvaa kommunikaatiota sosiaalisilla nisäkkäillä on tutkittu vuosikymmeniä. Jo Charles Darwin näki yhtäläisyyksiä nisäkkäiden ilmeissä. Lajienvälisiä yhteyksiä tunneilmeissä on kuitenkin alettu ymmärtää vasta viime aikoina. Tutkimuksissa on osoitettu, että koirat tunnistavat selvästi sekä ihmisten että toisten koirien uhkaavat ilmeet. Leipätiedotus Satavuotiaan Suomen kansallisruuaksi valittu ruisleipä on hyvä ravintokuidun lähde. Viljoissa on luultua enemmän ravintokuitua Kauran, rukiin ja vehnän ravintokuitupitoisuus on suurempi kuin aiemmin on arvioitu. Asian osoittavat elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuoreet tutkimustulokset. Eviran tutkijat selvittivät Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Virosta vuosina kerättyjen viljanäytteiden ravintokuitujen pitoisuudet. Liki kaikki olivat suuremmat kuin elintarvikkeiden koostumustietopankissa Finelissä ilmoitetut. Uusien analyysien perusteella kaurahiutaleet ja ruisjauhot sisältävät kaikissa tutkituissa maissa yhtä paljon ja samanlaista ravintokuitua. Sen sijaan vehnän kokojyväjauhossa maiden välillä oli pieniä eroja. Ravintokuidut analysoitiin menetelmällä, jolla voidaan määrittää erikseen veteen liukenemattomat ja vesiliukoiset pitkät ja lyhyet ravintokuidut. Erityisen hyviä veteen liukenemattoman kuidun lähteitä ovat vehnä- ja ruisleseet. Vesiliukoista kuitua on eniten kauraleseissä. Suomalaisten pitäisi saada terveyttä edistäviä kuituja ruuastaan nykyistä enemmän. Suositus on naisille 25 grammaa ja miehille 35 grammaa vuorokaudessa. Scanstockphoto Osasitko heti tulkita, mitä tämän koiran mielessä liikkuu? Onnittelut olet empaattinen ihminen. KULTA, NIKKELI JA KUPARI Ne ovat arvometallit, joita todennäköisimmin piilee keskisen Suomen 1900 miljoonan vuoden ikäisessä kallioperässä, kertoo Geologian tutkimuskeskuksen tuore selvitys. Kullan etsijöille otollisin alue ulottuu Luhangalta Kangasniemelle. Jyväskylän pohjoispuolella on aiemmin arvioitua paremmat mahdollisuudet löytää myös lyijyä ja sinkkiä. Scanstockphoto KEMIA 2/

38 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service BASF OY Tammasaarenkatu Helsinki puh. (09) etunimi.sukunimi@basf.com BUSCH VAKUUMTEKNIK OY Sinikellontie Vantaa puh. (09) faksi (09) info@busch.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Puhaltimet Blowers Pumput Pumps Tyhjiöpumput Vacuum Pumps Kompressorit Compressors ELEKTROKEM OY PL 71, Helsinki puh. (09) myynti@elektrokem.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit Laboratory Chemicals Honeywell-laboratoriokemikaalit Honeywell Laboratory Chemicals Reagecon-standardit ja -reagenssit Reagecon Standards and Reagents For qualified milling & mixing Laadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen BERGIUS TRADING AB Käyntiosoite Itälahdenkatu Helsinki Postiosoite PL Helsinki puh kim.jarlas@bergiustrading.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Fluidisaattorit Fluidizers Jauhaimet Grinders Sekoittimet Mixers BOREALIS POLYMERS OY PL Porvoo puh. (09) etunimi.sukunimi@borealisgroup.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Petrokemian tuotteet Petrochemical Products Polyolefiinit Polyolefins Vihreät sivut myös verkossa. DOSETEC EXACT OY Vaakatie Nastola puh. (03) faksi (03) info@dosetec.fi etunimi.sukunimi@dosetec.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Annostelujärjestelmät Batching Systems Hihnavaa at Belt Weighers Jauheiden ja rakeitten säkitys Sacking for Pulver and Granulate Materials Laboratoriovaa at Laboratory Balances Punnitusjärjestelmät Weighing Systems Säiliövaa at Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet Dischargers for Sack Säkkien täyttökoneet Sack Filling Machines Vaa at Balances & Scales ELOMATIC OY Process & Energy Engineering Itäinen Rantakatu Turku puh. (02) Mobile: info@elomatic.com etunimi.sukunimi@elomatic.com Muut toimipaikat: Tampere, Espoo, Jyväskylä, Oulu Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Automaatio- ja sähkösuunnittelua Automation and Electrification Design Energiakonsultointi Energy Consulting Laitesuunnittelua Unit Operation Design Projektipalvelut EPCM Project Services Prosessiautomaatiojärjestelmät Process Automation Systems Prosessisuunnittelua Process Design Tehdassuunnittelua Plant Design Vihreitä sivuja ei ohiteta. 38 2/2017

39 INNOVATICS Ratamestarinkatu 13 A Helsinki puh innolims@innovatics.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups LIMS-järjestelmät LIMS Systems Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät Laboratory Information Management Systems Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives InnoLIMS KALUSTE-PROJEKTIT OY Pukinmäentie Vilppula puh. (03) faksi (03) kalpro@phpoint.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Laboratoriokalusteet ja -sisusteet Laboratory Fitments and Fittings Vaakapöydät Balance Tables Vetokaapit Fume Hoods Vihreät sivut huomataan! Jokaisessa lehdessä. Jokaisessa uutiskirjeessä. Verkossa Lue lisää: ilmoittajalle Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi LABROTEK OY Sinimäentie 8 B Espoo, Finland info@labrotek.com Puh Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja huoneet Environmental / Climate chambers and rooms Inkubaattorit Incubators Bio- ja kasvatuskaapit Bio- and Plant Growth chambers, rooms and lights Kuivauskaapit ja uunit Drying chambers and ovens Korroosiotestikaapit, ja UVtestikaapit Corrosion test chambers and UV-SOLAR test chambers KBR ECOPLANNING OY Pohjoisranta 11 F Pori PL 78, Pori puh. (02) faksi (02) info@ecoplanning.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Haihdutuslaitokset Evaporation Plants Kiteytyslaitokset Crystallization Plants Happojen talteenottolaitokset Acid Recovery Plants Fosforihapon puhdistus- ja väkevöintilaitokset Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants KIILTO OY Tampereentie Lempäälä PL 250, Tampere puh faksi etunimi.sukunimi@kiilto.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Kiinnityslaastit Cementitious Adhesives Lakat Lacquers Liimat Adhesives Saumauslaastit Grouts for Tiles Seinä- ja lattiatasoitteet Wall Plasters and Floor Levellings Silikonit Silicones Valimohartsit No-Bake Resins Vedeneristeet Waterproofing Membranes LABTIUM OY Vihreät sivut huomataan. Laboratorio -ja asiantuntijapalvelut kaivannaisteollisuus energia-ala metsäteollisuus ympäristösektori materiaali- ja tuotetestaus Espoo Jyväskylä Kuopio Outokumpu Sodankylä Turku Harjavalta Espoo Turvallisuustekniset asiantuntijapalvelut Vaaran arviointi ja riskien hallinta Kemikaalialtistuksen arviointi ja kemikaaliturvallisuus Räjähdyssuojauksen suunnittelu ja räjähdyssuojausasiakirja (ATEX), ATEX-koulutus Pelastussuunnitelma (m. sisäinen), toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys KEMIA 2/

40 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service METROHM NORDIC OY Koskelontie 19 B Espoo puh mail@metrohm.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Analyysien automatisointi Automation of Analysis Ionikromatografia Ion Chromatography ph/ionit & johtokyky ph/ions and Conductivity NIR-spektroskopia NIR Spectroscopy Potentiostaatit/galvanostaatit Potentiostats/Galvanostats Prosessianalysaattorit Process Analyzers Stabiilisuusmittaukset Stability Measurements Titraus Titration Voltammetria, CVS Voltammetry, CVS Nablabs NAB LABS OY Näytteenotto-, analyysi-, mittausja asiantuntijapalvelut Survontie 9 (YAD) Jyväskylä puh info@nablabs.fi Vihreiden sivujen nettiversio HUOMATAAN! mukana asiakasyritysten logot helppokäyttöisellä tuotehaulla löydät nopeasti etsimäsi palvelut Tutustu ja tule mukaan! kemia-lehti.fi > Vihreät sivut PERKINELMER FINLAND OY Mustionkatu Turku PL 10, Turku puh. (02) faksi (02) Asiakaspalvelu: puh faksi cc.nordic@perkinelmer.com RAMBOLL ANALYTICS Laboratorio- ja mittauspalvelut Niemenkatu Lahti puh faksi analytics@ramboll.fi SEPPO LAINE OY Itämerenkatu 3 A Helsinki puh. (09) faksi (09) posti@seppolaine.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin rekisteröiminen Patent Prosecution and Trademark Protection Patenttiselvitykset, uutuustutkimukset ja toiminnanvapausselvitykset Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management SKALAR ANALYTICAL B.V. Tinstraat AA Breda The Netherlands puh. +31 (0) faksi +31 (0) info@skalar.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Alkuaineanalysaattorit (TOC, TN nesteille ja kiintoaineille) Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids) Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) Automated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers) Robottianalysaattorit (BOD, COD, ph, EC, sameus, alkalisuus, testipakkaukset) Robotic analyzers (BOD, COD, ph, EC, Turbidity, Alkalinity, Test kits) Vihreät sivut myös verkossa. SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja Espoo puh. (09) sales@softwarepoint.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups LIMS-järjestelmät LIMS Systems Laboratory Intelligence ratkaisut Laboratory Intelligence Solutions Tavaramerkit ja edustukset Trademarks and Representatives LABVANTAGE Enterprise LABVANTAGE Express LABVANTAGE Medical Suite LABVANTAGE Biobanking WiLab LIMS LIMSView powered by QlikView 40 2/2017

41 SUOMEN LÄMPÖMITTARI OY Yrityspiha Helsinki puh. (09) myynti@suomenlampomittari.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Digitaaliset tarkkuuslämpömittarit Digital Precision Thermometers Lasiset lämpömittarit Glass Thermometers VALMET AUTOMATION OY Lentokentänkatu 11 PL 237, Tampere puh kari.karppinen@valmet.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Prosessiautomaatiojärjestelmät Process Automation Systems Turvalogiikat Safety Interlocking Systems WACKER-KEMI AB Box 3115 SE Solna, Sweden puh faksi info.sweden@wacker.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Kumiteollisuuden erikoiskemikaalit Special Chemicals for Rubber Industry Liimaraaka-aineet Adhesives Raw Materials Maali- ja lakkaraaka-aineet Paint and Lacquer Raw Materials Silikonit Silicones Vaahdonestoaineet Defoamers TANKKI OY Oikotie 2, Ähtäri puh. (06) faksi (06) tankki@tankki.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Fermentorit Fermenters Kolonnit Columns Painesäiliöt Pressure Vessels Reaktorit Reactors Sekoitussäiliöt lääketeollisuudelle Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry Säiliöt ja varastointilaitteet Containers and Storage Equipment VWR INTERNATIONAL OY Valimotie Helsinki puh. (09) faksi (09) info@fi.vwr.com Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Laboratoriokemikaalit Laboratory Chemicals Laboratoriolaitteet Laboratory Equipment Laboratoriotarvikkeet Laboratory Consumables Vihreitä sivuja ei ohiteta. Tietojen haku onkin nyt kätevää. Varaa heti oma paikkasi. Ota yhteyttä: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh TESTWARE OY Puurtajantie Hollola puh. (03) testware@testware.fi Tuotteet ja tuoteryhmät Products and Product Groups Olosuhdekaapit ja -huoneet Climate chambers and rooms Inkubaattorit Incubators ESD-tuotteet ESD products Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta! Uudet tilaukset: jaana.koivisto@kemia-lehti.fi puh seija.kuoksa@kemia-lehti.fi puh Tietojen päivitykset: sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh KEMIA Kemi KEMIA 2/

42 VIHREÄT SIVUT GREEN PAGES Kysy ensin meiltä At your service Tervetuloa Vihreille sivuille! Jokaisessa lehdessä Jokaisessa uutiskirjeessä Netissä > Vihreät sivut Hinnat alkaen euroa + alv / koko vuosi Ehdit mukaan jo seuraavaan numeroon 3/2017 Varaa paikkasi Vihreiltä sivuilta 7. huhtikuuta mennessä! Lisätiedot ja varaukset: Jaana Koivisto, puh jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Seija Kuoksa, puh seija.kuoksa@kemia-lehti.fi KEMIA Kemi Bonus: Suorapostitus puoleen hintaan! Huippusuosittu suorapostitus nyt vain 600 euroa + alv (norm ) Vihreiden sivujen uusille asiakkaille! Suorapostituksella saatte uusia asiakkaita ja kauppoja tehokkaan väylän kertoa tuotteistanne lisää kävijöitä nettisivuillenne osallistujia tapahtumiinne. Lue lisää Vihreistä sivuista ja suorapostituksista: > Ilmoittajalle Tilaa nyt työpaikallesi Työ Terveys Turvallisuus Työhyvinvoinnin arvostettu erikoislehti Kun lukee jonkin artikkelin, tulee mietittyä, onko tämä asia kunnossa meidän työpaikallamme. Joka kerta mielenkiintoisia artikkeleita. TTT-lehden lukijatutkimus 2016, Focus Master Oy. Lisätietoja: tilaukset@tttlehti.fi Puhelin: /2017

43 Vihreät sivut huomataan Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa Näin Vihreitä sivuja luetaan: Näin Vihreät sivut vaikuttavat: Lisätietoja ja tilaukset: Jaana Koivisto, puh Seija Kuoksa, puh Leena Laitinen, puh ilmoitustiedot KEMIA Kemi

44 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sarjassa kerrotaan kemian hyödyntämisestä kiertotaloudessa. Muovipakkausjäte kiertää uusiomuoviksi Muovipakkausten keräys kuluttajilta on vihdoin lähtenyt kunnolla liikkeelle. Riihimäellä jätemuovista syntyy laadukasta uusiomuovia. Elina Saarinen Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy on saanut valmiiksi kuluttajapakkausten keräysverkostonsa, johon kuuluu muun muassa 530 muovinkeräyspistettä. Viime vuonna niihin tuotiin käytettyjä muovipakkauksia tonnia eli puolisen kiloa jokaista suomalaista kohti, mutta vauhti kiihtyy. Tammikuun tahdilla vuoden 2017 määräksi tulisi tonnia. Yrityksiltä ja teollisuudelta saatiin viime vuonna muovipakkausjätettä reilut tonnia. Fortum-konserniin kuuluvan Ekokemin muovijalostamossa Riihimäellä pakkausjäte muuntuu uusiomuovigranulaateiksi. Kierrätys- ja energiajohtaja Kalle Saarimaa Ekokemistä näkisi mieluusti keräysmäärien moninkertaistuvan. Ruotsi on päässyt kymmenessä vuodessa siihen, että siellä kerätään kuusi kiloa muovipakkausjätettä henkeä kohden. En näe estettä, ettei tähän päästäisi Suomessakin. Silloin luku olisi meillä jo tonnia. Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini lupailee, että määrät kyllä kasvavat. Jo nykyisiin keräyspisteisiin mahtuisi tavaraa enemmänkin. Astiat ja puristimet tyhjennetään aika vajaina. Verkosto voisi kerätä lähemmäs tonnia vuodessa, Soini laskee. Myös kiinteistökohtainen muovipakkausjätteen keräys yleistyy, kun myös kunnat ja jätehuoltoyritykset ovat tarttuneet toimeen. Muovipakkauksissa on nyt päästy 16 prosentin kierrätysasteeseen, mutta parempaan pyritään. Tavoitteita ei saavuteta aluekeräyspisteitä lisäämällä vaan kierrätys- Ekokem Elina Saarinen tä tehostamalla. Turhia kierrätysmuovin käytön esteitä pitää poistaa, Soini sanoo. Puhdasta raaka-ainetta Kuluttajien keräämän muovin hyvä laatu on ollut muovijalostamon Kalle Saarimaalle iloinen yllätys. Epäpuhtauksia on ollut joukossa vain vähän. Olemme olleet tyytyväisiä. Kerätty muovipakkausjäte on ollut puhdasta ja yllättävän hyvälaatuista. Pystymme tekemään siitä laadukkaita tuotteita. Eniten harmia ovat aiheuttaneet öljykanisterit, joiden sisään jäänyt öljy päätyy pesuvaiheessa muovijalostamon jätevesiin ja nostaa hetkittäin laitoksen jäteveden haitta-ainepitoisuudet lähelle ympäristöluvan rajaarvoja. Se hidastaa prosessia. Muovipakkausjäte muuntuu Ekokemin jalostamossa uusiomuovirakeiksi. Muovijalostamon kolme päätuotetta ovat HDPE-, LDPE- ja PP-muoviset rakeet. Niillä on Saarimaan mukaan kova kysyntä. Käyttökohteita on runsaasti, ja niitä myös syntyy jatkuvasti lisää. Toistaiseksi tuotetut määrät ovat menneet kotimarkkinoille. Amerplast valmistaa LDPE-uusiogranulaatista kiertokasseja, Orthex tekee PP-rakeista kukkaruukkuja ja muuttolaatikoita. PET-uusiomuovin asiakaskohteet ovat kehitysvaiheessa. Haastavia ovat esimerkiksi polystyreenit eli styrox. Saarimaa kuitenkin kannustaa keräämään sellaisiakin muoveja, joille ei vielä ole kierrätysratkaisuja. Näin niitä päästään kehittämään. On kansantaloudellisesti ja kiertotalousnäkökulmasta hyvä, että onnistumme luomaan kotimaisia suljettuja materiaalikiertoja. Saarimaa myös toivoo, että pakkausten suunnittelijat ottaisivat kierrätyksen nykyistä paremmin huomioon ja välttäisivät monimuovipakkauksia. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. elina.saarinen@uusiouutiset.fi 44 KEMIA 2/2017

45 SILLOIN ENNEN NÄKÖKULMA Kemia-Kemi 3/1982 Lukijakilpailun tulos Syvästi pettyneenä toimitus on joutunut toteamaan, ettei yhtään oikeata (eikä väärää) vastausta saapunut lukijakunnalta kemian olympialaisia esitelleen artikkelimme (Kemia-Kemi 12/81) yhteydessä annettuihin kilpailutehtäviin. Käsityksemme mukaan osallistumishaluttomuutena ilmennyt ongelma on luonteeltaan lähinnä kineettinen, so. aktivointienergiakysymys, eikä termodynaaminen, ts. tehtävien liiallisesta vaikeudesta johtuva. Aktivointikynnyksen madaltamiseksi yritimme kyllä käyttää katalysaattoriakin, so. lupausta palkkiosta tähänhän ei reaktioajan pidentäminenkään olisi auttanut. Sopivan tilaisuuden tullen yritämme uudelleen, niin kuin epäonnistuneiden kokeiden suhteen tuleekin. Kemia-Kemi 3/1992 Komppa-päivät Otaniemessä Lukiolaisten kemiakilpailun parhaat palkittiin Lukiolaisten valtakunnallisen kemiakilpailun voittajat palkittiin Komppa-päivien avajaisissa Otaniemessä A-sarjan voitti Mika Suojarinne Suomalaisvenäläisestä koulusta ja B-sarjan Ari Savolainen Utajärven lukiosta. Tilaisuudessa kuultiin kaksi luentoa. Fil. tri Marc Baumann kertoi lukiolaisille lääketieteellisen biokemian tutkimuksesta ja apulaisjohtaja Kristine Jousimaa kemiasta rikostutkimuksessa. Vuosittain järjestettävien Komppa-päivien tarkoituksena on edistää kemian harrastusta kouluissa, herättää oppilaissa kiinnostus kemian opiskeluun ja antaa päivien osanottajille rautaisannos ajankohtaista kemian tietoa. Ensimmäiset Komppa-päivät pidettiin v Kemia-lehden kolumnisti Anja Nystén on kirjoittanut kirjat Kemikaalikimara ja Kemikaalikimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa Ruoka ja tunteet RUOKA menee tunteisiin, puhuttiin sitten ravitsemuksesta, kouluruuasta, kasvisruokapäivästä, lisäaineista, margariinista, voista tai hiljattain julkaistusta Itämerilaskurista. Laskurin mukaan kuormitusta Itämereen voi vähentää lisäämällä kotimaisen luonnonkalan ja vihannesten syömistä ja vähentämällä naudanlihan ja maitotuotteiden käyttöä. Jotkut pitävät laskuria syyllistävänä. Nytkö lähiruokakin sitten pilaa ympäristöä? Samantapaista viestiä tulee kuitenkin myös muualta. Ilmastolaskurit kertovat, että naudanlihan ja maidontuotanto lisäävät kasvihuonekaasujen päästöjä. Uusimmissa ravitsemussuosituksissakin kehotetaan korvaamaan lihaa ja lihavalmisteita kalalla ja kasviksilla. KUULIN sattumalta sivusta keskustelun, jossa nuori nainen kertoi näkemyksistään: Minä olen kasvissyöjä, mutta en silti oleta, että kaikkien muiden pitäisi ruveta sellaisiksi. Mutta voisihan lihankulutusta vähentää esimerkiksi 1980-luvun tasolle. Jos kaikki tekisivät niin, sillä olisi iso merkitys. Hyvä kommentti. Toisaalta kannattaa muistaa, että kulutuslukujen kasvu ei ole tullut naudan- eikä sianlihasta vaan broilerista. Tehotuotanto on tosin luonut varjonsa senkin ylle. RUUAN ja syömisen pitäisi olla ilonaihe, mutta silti niistä tulee monelle mielipahaa. Ihmiset lokeroivat itsensä ja toisensa ruokavalion kautta. Vaikka kasvissyöjät ja vegaanit eivät enää ole kummajaisia, ei lihapullia rakastavan tarvitse luopua herkustaan. Mutta ehkä hänkin voisi vaikka korvata yhden liha-aterian viikossa lähikalalla. Leivän päällekin voi lihaleikkeleen sijaan laittaa kalaa. Syöminen on välttämättömyys, ateriointi sosiaalinen tapahtuma. Syödään hyvillä mielin, ja otetaan huomioon lähimmäiset ja ympäristö. Anja Nystén Ida Pimenoff KEMIA 2/

46 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Sarjassa esitellään ansioituneita suomalaisia naiskemistejä. Reija Jokela Ylioppilaslautakunnan Rouva Kemia Oletko kirjoittanut ylioppilaaksi 1990-luvulla tai sen jälkeen? Siinä tapauksessa olet ratkonut kemian kokeessa Reija Jokelan laatimia tehtäviä. Sisko Loikkanen Professori Reija Jokela on antanut elämästään peräti neljännesvuosisadan suomalaisille ylioppilaille. Ylioppilastutkintolautakunnassa toimiessaan hän rakensi kemian kokeen kysymyksiä ja arvioi abiturienttien vastauksia keväästä 1991 aina syksyyn Työ oli sensorille mieluisaa, mutta urakka oli myös iso ja vaativa. Tehtävien laatimisessa piti pysyä koko ajan tarkkana ja miettiä moneen kertaan, ettei mihinkään jää virheitä eikä ristiriitaisuuksia. Koepaperien lukeminen nieli paljon aikaa, ja kun olin kemian jaoksen puheenjohtajana, kontollani oli myös toiminnan koordinoiminen, Jokela kertoo. Hienoa hänestä on, että kemian suosio ja aineen kirjoittavien määrä ovat kasvaneet. Kokelaat myös hallitsevat asiat entistä paremmin, ja huonoja suorituksia on yhä vähemmän, hän kiittelee. Iltapuhteinaan Reija Jokela kirjoitti myös kemian oppikirjoja. Kun hoidettavana oli lisäksi päätyö Teknillisessä korkeakoulussa, sittemmin Aalto-yliopistossa, ei vapaa-ajan ongelmia päässyt syntymään. Tuoreehkona eläkeläisenä Jokela ottaa nyt vahinkoa takaisin ja keskittyy harrastuksiinsa. Niistä erityisen lähellä sydäntä on klassinen musiikki. Minulla on kausikortti Helsingin kaupunginorkesterin konsertteihin. Uusi kapellimestari Susanna Mälkki on opettanut minut nauttimaan nykyklassisestakin, Jokela hymyilee. Rakkaus musiikkiin on perua kotoa, jossa laulettiin ja soitettiin paljon. Paljasjalkainen helsinkiläinen kertoo viettäneensä muutenkin ihanan töölöläisen lapsuuden. Kotitalossa Merikannontiellä asui paljon lapsia, joten kavereita riitti. Kun autoja ei siihen aikaan ollut, pihalla oli tilaa pelata pesistä ja luistella. Rannalta löytyi hienoja piilopaikkoja talvisäilytyksessä olleiden veneiden alta. Reija Jokela Syntynyt Helsingissä vuonna Ylioppilas SYK 1969, FM Helsingin yliopisto 1976, tekniikan lisensiaatti 1983 ja tekniikan tohtori 1985 Teknillinen korkeakoulu (TKK). Suomen Akatemian tutkimusassistentti jaksoittain , vanhempi tutkija VTT:ssä tutkijana TKK:ssa (vuodesta 2010 Aalto-yliopistossa) assistenttina, pääassistenttina ja orgaanisen kemian apulaisprofessorina , orgaanisen kemian professorina Koulutusohjelman johtaja Ylioppilastutkintolautakunnan jäsen Asuu Helsingissä. Naimisissa, yksi aikuinen lapsi. Harrastaa klassista musiikkia, liikuntaa ja saksan kieltä. Ennenkuulumaton erikoistyö Reija-tytön opintie käynnistyi Saksalaisessa koulussa. Uusi kieli tarttui herkässä oppimisiässä olleen lapsen päähän kuin itsestään. Lukioon hän siirtyi Suomalaiseen Yhteiskouluun, joka osoittautui hyväksi valinnaksi. SYK sytytti teinin kiinnostuksen fysiikkaan ja etenkin kemiaan. Aineen akateemiset opinnot hän aloitti Helsingin yliopistossa vuonna Pääaineekseen Jokela valitsi orgaanisen kemian. Kun koitti erikoistyön vuoro, hän pyysi professori Pekka Hirsjärveltä, että saisi tehdä sen VTT:ssä Mauri Lounasmaan luonnonainekemian laboratoriossa. Anomus oli tuohon aikaan ennenkuulumaton. Hirsjärvi suostui lopulta pitkin hampain ja vannotti, että opiskelijalle ei sitten saa maksaa palkkaa. Nyt ehkä uskallan tunnustaa, että kyllä minulle palkka maksettiin, Jokela nauraa. Gradu valmistui ennätysajassa eli vajaassa kuukaudessa käytännön pakosta. No kun olin silloin raskaana. Kun poika oli varttunut vuoden ikään, työpaikkaa jo etsiskellyt nuori äiti sai puhelun Mauri Lounasmaalta, joka tarjosi jatkopestiä VTT:ssä. Jokela tarttui tilaisuuteen ja palasi tutulle työmaalle. Sieltä hän jatkoi pian esimiehensä vanavedessä Teknilliseen korkeakouluun, jossa teki myöhemmin myös lisensiaattityönsä ja väitteli tekniikan tohtoriksi. Professori Lounasmaa oli Jokelan mukaan tutkija henkeen ja vereen. Hän teki todella pitkiä päiviä ja oletti muidenkin tekevän. Asuimme onneksi lähistöllä, joten saatoin käy- 46 KEMIA 2/2017

47 eli orgaanisen kemian pariin. Parhaiten hän viihtyi laboratoriossa tekemässä synteesejä ja tulkitsemassa spektrejä. Tuntui aina yhtä kivalta, kun tajusi onnistuneensa jonkin aineen syntetisoinnissa. Sitten asia vielä todennettiin spektrien avulla. Työssä pysyi koko ajan mielenkiinto päällä, emeritatutkija kuvailee. Kiehtovaa oli myös seurata synteesi- ja analyysimenetelmien huimaa kehitystä. Ajan myötä assistentti eteni urallaan ensin orgaanisen kemian apulaisprofessoriksi ja vuonna 1998 professoriksi. Reija Jokelan oma tutkimusala oli luonnonainekemia ja erityisesti indolialkaloidit. Hänen ryhmänsä tutkimus keskittyi professori Lounasmaan aloittamaan, pääosin erilaisten indolialkaloidien syntetisointiin. Mikroaaltoreaktioiden ja kiraalisten katalyyttien kaltaiset uudet synteesimenetelmät ja parantuneet analyysimenetelmät antoivat mahdollisuuden monimutkaistenkin rakenteiden syntetisointiin ja analysointiin. Syntetisoimme muun muassa luonnosta eristetyn indolialkaloidi tangutoriinin kuusivaiheisessa reaktiosarjassa, joista kolmessa vaiheessa käytettiin mikroaaltosäteilytystä, Jokela kertoo. Reija Jokela seuraa ylioppilaskirjoituksia nyt katsomon puolelta mutta jännittää edelleen kokelaiden puolesta. Kyllä suomalaisnuoret kemiaa osaavat, emeritaprofessori kehaisee. dä öisinkin laboratoriossa lisäämässä jotakin reagenssia reaktioastiaan. Oli sitten kerrottavaa, kun Lounasmaa joka aamu halusi tietää, onko uusia tuloksia. Kiihkeästä työtahdista huolimatta assistentti Jokelalla riitti intoa myös sivugradun kirjoittamiseen, aiheena radiokemia. Virikkeenä toimi aviomiehen työskentely Säteilyturvakeskuksessa Stukissa. Jokela kaavaili saattavansa itsekin työllistyä samaan taloon, jos Stuk hajasijoitettaisiin Hämeenlinnaan, kuten tuolloin suunniteltiin. Stuk jäi lopulta Helsinkiin ja Jokela Otaniemeen omimman alansa Aalto-yliopisto Ikävä mainioita opiskelijoita Korkeakoulun tutkijoilla oli tiiviit siteet myös yritysmaailmaan. Jokelan ryhmä teki yhteistyötä muun muassa Kemiran ja Orionin kanssa. Myös opettaminen ja opiskelijoiden opastaminen oli työtä, josta professori piti suuresti. Jokela luennoi orgaanisen kemian kursseja peruskursseista moniin erikoiskursseihin ja ohjasi lisäksi väitöskirjantekijöitä. Heistä yksi oli saksalainen opiskelija, jonka kanssa oli mukava päästä ylläpitämään saksan taitoa. Juuri opiskelijoita on näin eläkeläisenä ikävä, heissä oli niin mainioita persoonia. Uusi, vapaampi elämä tarjoaa kuitenkin tilalle muuta mukavaa. Kiireisten työvuosien jälkeen on taas hauska paneutua esimerkiksi kirjallisuuteen. Minulla on odottamassa melkoinen kasa lukemista, Jokela hymyilee. Aikaa riittää entistä enemmän myös liikkumiselle. Emeritaprofessori käy senioriliikuntatunneilla kaksi kertaa viikossa. Mieheni kanssa taas lenkkeilemme usein Keskuspuistossa. Vastikään patikoimme kotoa Ilmalasta keskustaan Kansallismuseoon katsomaan renessanssinäyttelyä ja sitten Espalle Kappeliin syömään. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. KEMIA 2/

48 Ei mitään pupunruokaa Lihan uudet vaihtoehdot maistuvat kuluttajille Uudet proteiinipitoiset kasvistuotteet tulevat kovaa vauhtia myös suomalaisiin keittiöihin. Uutuudet tarjoavat terveellisen ja ekologisen vaihtoehdon lihansyönnille. Arja-Leena Paavola Verso Foods Tortilloiden täytteenä on uutta suomalaista härkäpapuvalmistetta Härkistä. Liha on perinteisesti ollut tärkeä proteiinilähde, jonka ympärille myös gastronomia on kehittynyt. Viime vuosina kasvissyönnin suosio on silti kasvanut. Moni vannoutunut lihanystäväkin saattaisi kelpuuttaa lautaselleen enemmän vihreää, jos hänet saisi vakuutettua siitä, että myös kasvisravinto pitää nälkää eikä ole pelkkää pupunruokaa. Kasvispainotteisessa ruokavaliossa energia tulee pääasiassa hiilihydraatista proteiinin ja rasvan sijaan. Riittävään proteiininsaantiin täytyy siksi kiinnittää erityistä huomiota. Hyvä yhdistelmä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet, joiden proteiinien aminohappokoostumukset täydentävät toisiaan. Hyvien proteiinipitoisten kasvisruokien loihtiminen ei ole aivan helppoa, jos tavoitteena on saada aikaan samanlaisia maku- ja rakenneominaisuuksia kuin eläinperäisillä tuotteilla. Syynä on, että ruuanvalmistuksessa kasviproteiinit käyttäytyvät eri tavoin kuin eläinproteiinit. Kasvikunnan tuotteita on yleensä käsiteltävä voimakkaasti ennen kuin niistä saa esiin lihan, juuston tai vaikkapa hyytelön ominaisuuksia, kertoo elintarvikekehityksen professori Anu Hopia Turun yliopistosta. Ei ole saatavilla esimerkiksi valmista kananmunan kaltaista kasvikunnan raaka-ainetta, joka olisi maultaan neutraali ja joka toimisi yhtä monipuolisesti emulgointiaineena, vaahdon muodostajana ja hyytelöintiaineena. Kasvisten proteiinit ovat yleensä piilossa tiukassa solurakenteessa, kun taas lihassa ne ovat järjestyneet säikeiksi. Lihan rakenteisiin voi sitoutua suuri määrä vettä. Neste vapautuu pureskeltaessa ja samalla synnyttää mehevyyden tunteen. Ehkä juuri siksi nykykuluttajia houkutellaan uusin puolivalmistein, joissa ikään kuin matkitaan lihan ominaisuuksia. Kaikki kasvissyöjät eivät halua syödä lihaa muistuttavia tuotteita, mutta monille kasvisruuan syöminen voi olla miellyttävämpää, jos siihen sisältyy mielleyhtymä lihasta, Hopia vahvistaa. Professorin mukaan mieltymys lihaan on ihmisessä syvällä. Sillä saattaa olla jopa biologinen perusta: lihan maku antaa signaalin nimenomaan ruuan proteiinipitoisuudesta, joka on meille elintärkeä asia. Umami eli lihan lihaisa ja täyteläinen maku on yksi ihmisen aistimista viidestä perusmausta. Se on peräisin lähinnä glutamiinihaposta. Ruuan lihaisaa makua voidaan voimistaa lisäämällä siihen glutamiinihapon natriumsuolaa natriumglutamaattia tai jotakin muuta aminohappoa. Kasvikunnan tuotteissa tärkeitä makuominaisuuksia ovat muun muassa alkaloidien ja saponiinien aiheuttama 48 KEMIA 2/2017

49 Makumieltymyksemme ovat kehittyneet suosimaan tuotteita, joissa on lihan aistinvaraiset ominaisuudet. karvaus sekä happamuus, joita pyritään vaimentamaan silloin, kun esille halutaan lihaisa täyteläisyys. Myös suomalaisessa ruokakulttuurissa liha on perinteisesti isossa osassa. Makumieltymyksemme ovat siksikin kehittyneet suosimaan tuotteita, joissa on lihan aistinvaraiset ominaisuudet. Näiden piirteiden tuominen uusiin ruokakeksintöihin helpottaa niiden hyväksymistä. Tällä hetkellä moni kasviproteiinin valmistaja pyrkii kuitenkin saamaan tuotteisiinsa myös sellaisia kasviproteiineille ominaisia laatuominaisuuksia, joita ei lihalla pysty tuottamaan. Silloin kasviproteiini ei enää olisi lihan korvike vaan uusi, vaihtoehtoinen ruoka-aine, Hopia huomauttaa. Uusia proteiinilähteitä tarvitaan On tiedetty vuosikymmeniä, että maapallon jatkuvasti kasvavaa väestöä ei yksinkertaisesti kyetä ruokkimaan eläinperäisillä tuotteilla. Vaihtoehtoiset proteiinilähteet ovat siksi tarpeen. KEMIA 2/

50 Jo 1960-luvulla ratkaisuksi esitettiin erilaisten fermentoreissa kasvatettujen mikrobien tuottamaa biomassaa, jolla olisi hyvä ravintoarvo. Idean vieminen käytäntöön vei kuitenkin vuosia, kunnes brittiläinen yritys vuonna 1985 lanseerasi fusarium venenatum -sienestä valmistetun mykoproteiinirikasteen. Tuotemerkillä Quorn myytävän valmisteen aminohappokoostumus on räätälöity ravitsemuksellisesti korkealaatuiseksi. Ominaisuuksiltaan se on muokattu muistuttamaan naudan- ja sianlihaa eli toimimaan nimenomaan lihan korvikkeena. Suomalaiset yritykset ovat aivan viime vuosina tuoneet markkinoille kasviproteiinivalmisteita, joiden pohki siitä, miten vanhoja raaka-aineita hyödynnetään uusilla tavoilla. Gold&Green Foods -yhtiön kehittämä tuote valmistetaan kaurasta ja palkokasveista mekaanisesti käsittelemällä eli hiertämällä ja kuumentamalla. Nyhtökaurassa hyödynnetään maultaan miedosta kaurasta sen ravintorikkain osa eli lese, palkokasveista taas proteiini. Teknologisella prosessoinnilla tuotteen rakenne on saatu mureaksi verrattuna moniin muihin kasviproteiineihin. Viime vuoden uutuus on Härkis, Verso Foodin kehittämä esikypsennetty härkäpapuvalmiste. Sillä on omanlaisensa koostumus, joka ei ole suoraan verrannollinen lihaan. Suomalaisissa kasviproteiinivalmisteissa hyödynnetään vanhoja raaka-aineita uusilla tavoilla. jana ovat kotimaiset kasvit, pääasiassa kaura, härkäpapu ja herne. Innovaatioiden valmistusprosessit ovat salaisia, ja niitä suojaavat patentit. Kauran terveydelle edulliset vaikutukset ovat olleet tiedossa pitkään. Säännöllisesti käytettynä kauran liukoinen kuitu betaglukaani auttaa alentamaan veren huonon kolesterolin määrää. Kauran proteiini on sekin ravitsemuksellisesti muita viljoja parempaa. Se sisältää paljon lysiinia, joka on välttämätön aminohappo ja jonka määrä kasvisruokavaliossa voi muuten jäädä alhaiseksi. Härkäpavunkin ravintosisältö on erinomainen. Kiitos hyvän sitovuutensa, härkäpapu on myös monipuolinen raaka-aine. Korkean tärkkelyspitoisuutensa ja sisältämiensä tanniinien vuoksi härkäpavut ovat sellaisinaan voimakkaan makuisia. Vanhana viljelykasvina härkäpapu on sopeutunut geneettisesti pohjoiseen ilmastoon, sillä sitä on kasvatettu Suomessa jo tuhatkunta vuotta. Palkokasvit sopivat hyvin vuoroviljelyyn, sillä ne sitovat typpeä maaperään seuraavaksikin vuodeksi ja tukevat kasvien kasvua edistäviä bakteereja ja sieniä. Vuonna 2015 kauppoihin ilmestynyt Nyhtökaura on hyvä esimerk- Esimerkiksi paistettuun jauhelihaan verrattuna tuotteen purutuntuma on pehmeä. Härkiksen maku on melko suolainen, vaikka se sisältää vain 0,6 prosenttia lisättyä suolaa. Selitys piilee valmisteen yhdessä raaka-aineessa eli herneproteiinissa, jonka luontainen natriumpitoisuus on varsin korkea. Verso Foodin tuotanto- ja kehityspäällikön Elli Laukkalan mielestä Härkiksestä ei pidä puhua lihankorvikkeena tai lihaa korvaavana tuotteena. Pavut ovat proteiinipitoisia raakaaineita, mutta yksittäistä raaka-ainetta ei kannata verrata lihaan, Laukkala sanoo. Myös tuotteiden käyttömäärät ja tarkoitukset eroavat toisistaan. Kun lihan proteiinipitoisuus yleensä on yli 30 prosenttia, Härkiksellä se on 17 prosenttia. Valmiste sisältää proteiinin lisäksi myös muun muassa kuitua, jota lihassa ei ole. Juuri kuidut tekevät valmisteesta ruokaisan ja täyttävän. Härkäpavun jalostaminen tuotteeksi on Laukkalan mukaan edellyttänyt koko ketjun rakentamista aivan alusta alkaen. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä viljelijöiden kanssa, hän kertoo. Kotimaista lihaa kohtuudella Kasvisruokien buumia selittävät osaltaan juuri kasvisten tuomat terveyshyödyt. Ruokavaliota kokonaan vaihtavan pitää kuitenkin osata tehdä muutos taiten. Ravitsemuksellisesti lihaa ei voi korvata vain lisäämällä vihannesten ja hedelmien syöntiä, muistuttaa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta. Rinnalle tarvitaan myös proteiinipitoisia tuotteita, kuten palkokasveja ja viljaa. Hän kiittelee elintarvikekehittäjien tarjolle tuomia uusia valmisteita. Ne ovat hyviä proteiinilähteitä ja samalla tekevät lihasta luopumisen helpommaksi, hän arvioi. Vaikka kasvisten syönti länsimaissa lisääntyy, lihan kulutus ei ole vähentynyt. Lihan menekki on päinvastoin jatkanut kasvuaan teollistuneissa maissa. Suomessa tehtiin viime vuonna lihantuotannon kaikkien aikojen ennätys, 404 miljoonaa kiloa. Myös kehittyvissä maissa kuluu keskiluokkaistumisen seurauksena yhä enemmän lihaa. Tämä näkyy elintapasairauksien yleistymisenä esimerkiksi Intiassa, Kiinassa ja Afrikan kaupungeissa. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten lihaa ei meilläkään tarjoiltu joka aterialla. Nyt liha, monessa eri muodossa, kuuluu päivittäiseen ruokavalioon isolla osalla suomalaisia. Fogelholmin mukaan tässä vaiheessa tuntuukin siltä, että kasvissyönti on kaikesta huolimatta pieni ilmiö, joka ei näy valtakunnallisella tasolla. Mutta näinhän muutokset usein alkavat: nuoret, hyvin koulutetut kaupunkilaiset omaksuvat uusia trendejä, jotka vähitellen vakiintuvat laajemmalle piirille, professori sanoo. Vegaanisen dieetin hän ei usko koskaan saavan vahvaa jalansijaa Suomessa. Sen sijaan saattaa yleistyä ruokavalio, jossa pääpaino on kasviksissa ja jossa saatetaan syödä myös lihaa tai kalaa silloin tällöin. Eläinperäisten tuotteiden käytön vähentäminen on maailmanlaajuisesti keskeinen asia ruuantuotannon ilmastovaikutusten lieventämisessä. Jo tämä yksistään riittää syyksi vä- 50 KEMIA 2/2017

51 Gold&Green Foods Nyhtökaurasta tehty käristys tarjoillaan perunamuusin, puolukoiden ja suolakurkkujen kanssa. hentää ainakin lihakarjasta saatavan lihan käyttöä. Globaali eläintuotanto paitsi aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä myös vie maa-alaa alkuperäiseltä luonnolta ja muun ruuan tuotannolta. Peltoja olisi tarpeeksi maapallon väestön ruokkimiseen, mutta kasvava lihan kulutus johtaa osaltaan myös siihen, että metsiä joudutaan hakkaamaan pelloiksi, Fogelholm toteaa. Ympäristöjärjestöjen mukaan kotimaista lihaa voi syödä kohtuudella, sillä tasapainoisessa maataloudessa Tulevaisuudessa yleistyy ruokavalio, jossa pääpaino on kasviksissa ja jossa saatetaan syödä myös lihaa tai kalaa silloin tällöin. tarvitaan myös karjanlantaa ja kasvipeitteisyyttä lisäävää nurmen viljelyä. On hyvä muistaa myös se, että myös kasvikunnan tuotteiden ympäristövaikutuksissa on suuria eroja. Esimerkiksi riisin viljely kiihdyttää ilmaston lämpenemistä merkittävästi. Riisiä viljellään lähinnä vesittämällä peltoja. Kun maa on veden peitossa, tapahtuu mätänemistä, joka tuottaa metaanipäästöjä. Riisin ympäristövaikutukset ovat siten moninkertaiset verrattuna esimerkiksi perunaan tai kauraan. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. KEMIA 2/

52 VAATTEIDEN TYYLEJÄ JA TEKNOLOGIAA, OSA 1/2 Kun uutuusluomuksiin pukeutuneet mallit keinahtelevat ohitsemme catwalkilla, harva tulee ajatelleeksi luonnontieteitä. Muodin kehitys ja vaatteiden valmistus nivoutuvat kuitenkin yhä tiiviimmin kemian osaamiseen. Nykytekstiilit syntyvät yhä kehittyneemmän kemian avustamina. Muodit vaihtuvat joka sesonki. 52

53 Catwalkeilla keinuu myös kemia Jarmo Wallenius Herrat poseeraavat majavankarvasta tehdyissä huopahatuissaan vuonna Muodin alkuperä ulottuu tuhansien vuosien taakse muinaiseen Egyptiin, antiikin Roomaan ja Välimeren alueen kalifaattiin. Vaatemuodit olivat jo tuolloin sidoksissa talouden ja sosiaalisen muutoksen ajanjaksoihin. Espanjan Cordobaan saapui kahdeksannella vuosisadalla maurilainen muusikko Ziryah. Bagdadista matkannut tyyliniekka toi Eurooppaan hienostuneen tavan pukeutua muodikkaasti ja vuodenaikojen mukaan. 200 vuotta myöhemmin Lähiidän valtasi Keski-Aasian ja Kaukoidän pukumuoti, jonka toivat tullessaan turkkilaiset kauppiaat. Siinä missä Japanin tyylit vakiintuivat 600-luvulla peräti tuhanneksi vuodeksi ennalleen, Kiinassa muodit muuttuivat tiheään. Kiinalainen innovaatio ovat esimerkiksi housut, jotka keksittiin siellä jo 1200-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. Uutuus otettiin käyttöön ratsastamisen helpottamiseksi. Länsimaissa vaatemuoti alkoi varsinaisesti vaihdella vasta 1300-luvun puolivälin jälkeen. Suuri mullistus oli miesten päällysvaatteiden lyhentyminen nilkkapituudesta vesirajaan. Samalla ylävartalon vaatetusta alettiin korostaa. Euroopan yläluokan vaate- ja hiustyylit jakautuivat sittemmin maittain ja alueittain, kunnes maanosan muotivirtaukset jälleen luvuilla yhtenäistyivät. Muodin etunenässä kulkivat rikkaat ja aateliset, mutta nouseva porvaristo ja jopa talonpojat seurasivat trendejä heidän perässään. Tämä sekä ärsytti eliittiä että kiihdytti muodin kehitystä niin, että vaatteiden värit ja kuviot alkoivat uusiutua joka vuosi. Takkien ja liivien leikkausten ja naisten pukujen kaavojen muuttuminen oli hitaampaa. Kravatti kaulaan, huopahattu päähän Miesten muoti seuraili 1500-luvulta lähtien sotilaiden pukeutumista. Euroopan sotanäyttämöt toimivat myös upseerien catwalk-kenttinä, joilla havainnoitiin vihollisenkin tyylejä luvun taistelutantereilta sai alkunsa esimerkiksi kravatti, jota ensin käytettiin osana univormua. Solmiosta tuli muotitietoisen miehen asuste vuosisadoiksi eteenpäin. Samalta aikakaudelta eli 30-vuotisesta sodasta ( ) on peräisin huopahattu, joka piti pintansa 1950-luvulle asti. Moni nisäkäs sai tuta päähineen suosion karvoissaan ja nahoissaan. Huopa sinänsä on paljon varhaisempaa perua ja itse asiassa ihmiskunnan vanhin tunnettu villasta valmistettu tekstiili. Huopakangas syntyi vahingossa noin vuotta sitten. Sumerilaiset huomasivat tuolloin, että sandaaleihin rakkuloita estämään tungettu villa tiivistyi vettyessään hyvinkin käyttökelpoiseksi materiaaliksi. Villan huovuttaminen kemiallisesti lämpimällä vedellä, jollakin emäksisellä aineella ja mekaanisella muokkauksella on peräisin keskiaasialaisilta paimentolaisilta. He valmistavat lakkinsa, jalkineensa ja jurttansa huovasta yhä tänäkin päivänä. Eurooppaan huovutuksen toivat ristiretkeläiset. He olivat matkansa varrella oppineet, että huovuttamisprosessia nopeutti kamelin virtsa. Sitä ei kotikonnuilla ollut juurikaan saatavilla, joten siellä oli tyytyminen muiden nisäkkäiden tuotoksiin. Ranskalaiset havaitsivat, että kun virtsaan lisättiin elohopeasuoloja joita yleensä käytettiin syfiliksen hoidossa syntyi oivallinen aine etenkin villieläinten karvan huovuttamiseen. Erityisen tehokasta oli elohopeanitraatti. Lakkitehtaiden reipas elohopeankäyttö koitui monen hatuntekijän kohtaloksi. Majava- eli villahattuvillitys puolestaan koitui eurooppalaisen majavan kohtaloksi. Ensimmäisenä jyrsijä metsästettiin sukupuuttoon Englannissa. Majavan karvasta huovutettuja hattumalleja KEMIA 2/

54 Ongelmatonta tekstiiliä ei ole Ihminen viettää 90 prosenttia elämästään vaatetettuna ja tekstiileihin kietoutuneena. Maailmassa myydään joka vuosi yli 80 miljardia vaatekappaletta. Suuret luvut muodostavat suuren haasteen. Vaatteidemme luonnonmateriaalit tulevat samoista paikoista kuin ruoka eli maatiloilta. Tekstiilien raakaaineita saadaan sekä kasveista että eläimistä. Kasvipohjaiset materiaalit puuvilla, pellava, hamppu ja niini ovat vaatekaapin hedelmiä. Niiden ekologisuus riippuu siitä, kuinka kasvustoa ja maaperää on hoidettu. Eläinpohjaisten materiaalien, kuten silkin, villan, vuohista saatavan kashmirvillan ja alpakan villan, tuotanto ei automaattisesti säästä ympäristöä. Ratkaisevaa on tuotantotapa. Teollinen tehotuotanto kuluttaa luontoa ja lisää kemikaalien käyttöä. Lisäksi märehtijäeläimet päästävät ilmoille merkittäviä määriä metaania, joka tunnetaan vahvana kasvihuonekaasuna. Puuvillatuotteiden ongelmana on puolestaan veden runsas käyttö. Yhden teepaidan valmistamiseen kuluu noin litraa vettä. Polyesterin, nailonin ja akryylin kaltaiset synteettiset materiaalit ovat pehmeinä ja hienoina kuituinakin pohjimmiltaan muoveja. Niiden raaka-aineena on öljy. Itse asiassa polyesteriä tehdään muovipullojen valmistuksessakin käytettävästä polyetyleenitereftalaatista eli PET:stä. Nailonin tuotantoprosessissa ilmaan vapautuu kasvihuonekaasuihin lukeutuvaa typpioksidia. Muuntokuitujen, kuten raionin, lyocellin ja bambun, lähteitä ovat luonnon puut. Raaka-aineen vaatekuiduksi muuttaminen vaatii kuitenkin samanlaista prosessointia kuin synteettisissä materiaaleissa. Lyocellia pidetään eräänlaisena muuntokuitujen jalokivenä, sillä sitä saadaan parhaiten nopeakasvuisesta eukalyptuspuusta. Puu ei tarvitse kastelua, kemiallisia kasvinsuojeluaineita eikä lannoitusta. Eukalyptus viihtyy hyvin joutomaillakin, joten se ei kilpaile ruoantuotannon kanssa. Vaatteiden kierrättäminen ei ole aivan yksinkertaista, koska monissa lopputuotteissa on sekaisin kahta tai useampaa materiaalia. Esimerkiksi farkut sisältävät puuvillan lisäksi lycraa, jonka tarkoitus on parantaa housujen elastisuutta. Vielä ei ole kehitetty teknologiaa, joka pystyisi kierrätyksen yhteydessä erottelemaan eri tekstiilien kuidut toisistaan. Kulutusyhteiskunnassa käytetyt vaatteet ovatkin melkoinen ongelma. Yksin Yhdysvalloissa heitetään vaatteita vuosittain pois huimat 10,5 miljardia kiloa. Määrästä 85 prosenttia päätyy kaatopaikoille. Neljän miljoonan parin erä nailonsukkia myytiin loppuun päivässä. sukupuuttoon hävitettynä nisäkkäänä vuonna Suojelun ja palautusistutusten avulla Euroopan majavakantoja on sittemmin saatu elvytettyä. Aikanaan hiipui hattumuotikin. Ison iskun huopahatuille antoi jo vuosi 1941, jolloin elohopean käyttäminen kiellettiin Yhdysvalloissa. Viimeinen niitti oli John F. Kennedyn valinta maan johtoon vuonna Nuorekas presidentti ei päähineitä käyttänyt. Nailonsukat ovat verhonneet naisten sääriä 1940-luvulta alkaen. oli lukuisia. Niitä ei pidä sekoittaa majavalakkiin, joka on turkispäähine luvulla majavia oli koko maanosassa jäljellä vain tuhatkunta. Suomesta, jonne euroopanmajava ilmaantui viimeisimmän jääkauden päätyttyä, se katosi ensimmäisenä Nailonin ja teryleenin vallankumous Siinä missä viktoriaanista aikaa määritti teräs rautateineen, siltoineen, höyrykoneineen ja valtameripursineen, transistorin keksimisen (1947) siivittämää prosessorien ja informaatiotulvan vuosisataa hallitsi pii. Pii ei kuitenkaan ollut yksinvaltias luvulla kehitettiin iso joukko materiaaleja, jotka modernisoivat niin asumista kuin pukeutumistakin. Viestivälineiden kuorissa puun korvasi bakeliitti, ja asusteiden silkin tilalle tuli nailon. Amerikkalainen teollisuuskemisti Wallace Carothers onnistui ensimmäisenä valmistamaan keinosilkkiä eli raionia. Nailonin hän esitteli kemianjätti DuPontin väelle vuonna Nailon on kestävä polymeeri, joka voidaan helposti kehrätä kuiduiksi. Uutuuden mainoslauseet kuulostavat nykykorviin tutulta: ihmeaineen kehuttiin olevan yhtä vahvaa kuin teräs KEMIA 2/2017

55 ja yhtä hienoa kuin hämähäkin seitti. Nailoneista tuli yksi New Yorkin vuoden 1939 maailmannäyttelyn hittituotteista. Pian sen jälkeen ensimmäiset nailonsukat ilmestyivät myös amerikkalaiskauppojen hyllyille. Kun markkinoille keväällä 1940 tuli neljän miljoonan sukkaparin erä, se myytiin loppuun päivässä. Toinen maailmansota ( ) hidasti nailonsukkien maihinnousua muille mantereille, sillä kestävää synteettistä materiaalia tarvittiin sekä laskuvarjojen että hyttysverkkojen valmistukseen. Sodan jälkeen nailonit valloittivat loputkin planeetasta. Nailonia seurasi polyesteri, jonka senkin syntetisoi Wallace Carothers. Sitä oli helppo värjätä, eikä polyesteritekstiili rypistynyt herkästi. Muotimaailma tarttui materiaaliin innolla, joskin polyesterivaatteiden mallit ja värit olivat yksioikoisia ja yksitoikkoisia. Tämä näkyi varsinkin 1960-luvun puvuissa ja paidoissa. Polymeeripohjaiset teryleeni ja crimplene olivat silti suurta huutoa myös Suomessa. Polyesterin suosio perustui siliävyyden ja nopean kuivumisen lisäksi kuidun vahvuuteen ja tekstiilin kykyyn hylkiä kemikaaleja. Vaatteista tulikin ennen näkemättömän helppohoitoisia. Silittämättä siisti on 1960-luvun tunnetuimpia sloganeita. Vahva polyesteri on yhä käytössä sekä naisten että miesten ulstereissa ja pilottitakeissa. Villan ja polyesterin optimaalinen suhde 60/40 prosenttia pitää käyttäjänsä lämpimänä ja kuivana tyylikkyydestä tinkimättä. Ulkoilumuoti suosii polyesteriä myös sadetakeissa ja saappaissa, koska synteettisesti valmistetun materiaalin sidokset hylkivät vesimolekyylejä. Ei siis ihme, että muunneltava, monikäyttöinen polyesteri on puuvillan jälkeen toiseksi eniten tuotettu tekstiilikuitu. Esimerkiksi joustinkankaat ja nauhat ovat polyesteriä. Polyesteristä tehtyjä juhlakankaitakin on vaikea erottaa luonnonkuiduista, sillä ne voivat muistuttaa niin pellavaa kuin ohutta silkkiäkin. Joustoa, kestävyyttä, vedenpitävyyttä Elastaaniin eli lycraan törmää nykyään kaikkialla, vaikkapa Dingon keikalla tai amerikkalaisen jalkapallon Superbowlissa. Joustavuutensa ja muotokestävyytensä ansiosta elastaani on hypännyt estradibändien housuista jokaisen liikkujan ja urheilijan vaatteisiin. Lycraa on shortseissaan niin joogan harrastajilla kuin pyöräilijöillä ja joukkuepelaajilla. Samaa ainetta löytyy myös esimerkiksi bikineistä ja liivien olkaimista luvulla lycra uhkasi suosiollaan jopa puuvillateollisuutta. Vaatesuunnittelija Michael Kors keksi 1980-luvulla, että kevyestä lycrasta on esimerkiksi akryylin korvaajaksi kesäisenä käyttökuituna. Näin voidaan hillitä liiallista hikoilua, joka on monen keinomateriaalien käyttäjän riesa. Akryyli on alun perin tarkoitettukin kesää kylmempiin oloihin. Kemistit suunnittelivat materiaalin pitämään kehon lämpötilaa aisoissa peiton tavoin. Villaa muistuttava akryyli soveltuu tiiviytensä ansiosta parhaiten neu lukujen kuuminta hottia olivat teryleeni ja crimplene. Solmion juuret juontavat 1600-luvun sotatantereille. Modernit materiaalit tekevät liikunnasta entistä mukavampaa. leiden sekä käsineiden ja muiden talviasusteiden raaka-aineeksi. Ranskalaisen muotitalon Louis Vuittonin suunnittelijat ovat käyttäneet akryylikuitua myös naisten suosimiin legginseihin lisäämällä sitä villakuitujen sekaan. Neljä vuosikymmentä sitten kaupallistettu Gore-Tex on PTFE-muovista tehty mikrohuokoinen kalvo, joka suunniteltiin veden- ja tuulenkestävien tekstiilien ja jalkineiden pinnoitteeksi. Gore-Tex-kangas toimii kuin pienihuokoinen suodatin: päällä olevat huokoset estävät vesimolekyylien pääsyn ulkopuolelta sisälle, mutta sisäpintojen huokoset sallivat pienimolekyylisemmän höyryn kulkeutumisen ulkoilmaan. Luonnon- ja tekokuitujen rinnalle on kehitetty myös muuntokuituja, joista tunnetuin on viskoosi. Selluloosamuuntokuitujen raaka-aineet ovat peräisin luonnosta, pääosin erilaisista puulajeista. Puusta saadusta liukoselluloosasta muokataan tekstiilikuitua tekokuitujen valmistusmenetelmillä. Uusin tulokas muuntokuitumarkkinoilla on lyocell. Viskoosin tavoin sitä pyritään tekemään puuselluloosasta ympäristöä säästävin prosessein ilman kuormittavia kemikaaleja. Lyocell tuntuu pehmeältä ja silkkimäiseltä. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. 55

56 Luonnon molekyylikoneet ovat Elämän moottoreita Luonnon molekyylikoneet ovat evoluution myötä rakentuneet osaksi ihmeellistä ilmiötä, jota kutsumme elämäksi. Tuntemamme universumin monimutkaisin yksittäinen systeemi on ihminen. Jari Koponen Eliöt ovat vain geeniensä kopiointiin ja säilyttämiseen syntyneitä koneita. Näin sanoo kuuluisa evoluutiobiologi Richard Dawkins teoksessaan The selfish gene (suom. Geenin itsekkyys, 1993). Evoluution kannalta katsoen näkemys on pätevä, sillä ilman suhteellisen vakaita ja toistettavia rakenteita ei synny eliöitäkään. Säilyäkseen ja kopioituakseen geenit tarvitsevat kuitenkin suunnattoman apukoneiston. Sellainen koneisto on vuosimiljardien mittaan kehittynyt maapallolle itsesyntyisesti. Elokehä monine tasoineen muodostaa monimutkaisuudessaan niin vaikeasti ymmärrettävän kokonaisuuden, että sitä luonnehtimaan tarvitaan oma termi: kompleksi järjestelmä. Kompleksien järjestelmien toiminnan ymmärtämisessä olemme vielä aivan alkuvaiheessa. Niiden ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa itse- Paras mahdollinen maailmankaikkeus Perimmäinen syy elämän esiintymiselle universumissamme on sen alkuhetkissä. Maailmankaikkeutemme synnyssä, big bangissa, muodostuivat myös säilymislait, joiden ytimessä ovat symmetriat, ja luonnonvakiot. Ne määrittävät materian ja säteilyn ominaisuudet ja käyttäytymisen. Pienikin poikkeama universumimme luonnonvakioiden arvoista olisi tehnyt elämän synnyn mahdottomaksi. Yleensä universumissa syntyy vain yksinkertaisia rakenteita, kuten tähtiä, planeettoja ja galakseja. Luonnonlait mahdollistavat materian syntyisyys, autonomisuus ja kyvyt tietyssä määrin korjata sisäisiä vaurioita sekä reagoida ympäristömuutoksiin. Toimintaansa varten systeemit vaativat jatkuvan ulkoisen energiansyötön. Lisäksi järjestelmän sisäiset osat järjestyvät hierarkkisiksi tasoiksi. Kun olosuhteet sallivat, tuloksena on järjestelmän evoluutio ja monimuotoistuminen. monimutkaisenkin itsejärjestymisen heti, kun olosuhteet ovat sopivat. Tällöin puhutaan emergenteistä ilmiöistä ja rakenteista. Olemme elämälle suotuisan universumin kasvatteja. Meidän olemassaolomme mahdollisti se, että sopivan stabiilin tähden ympärille muodostui planeettakunta ja että Maa sijoittui oikealle etäisyydelle Auringosta. Nykytiedon mukaan alkeellisen elämän syntymiskynnys on kohtalaisen matala. Ilmiö lienee siis maailmankaikkeudessa yleinen. Mahdollisesti löydämme sitä muualtakin omasta aurinkokunnastamme. Yhteisenä yksikkönä solu Yhteistä maapallon kaikelle elämälle ovat sen perusyksikkö solu ja perimän säilyttävä dna. Makrotasolla hierarkia voidaan jakaa neljään osaan. Alimpana hierarkiassa ovat eliöyksilöt, seuraavana niiden muodostamat populaatiot, sitten paikalliset ekosysteemit ja ylimpänä koko biosfääri. Muutokset yhdessä osassa heijastuvat kaikkiin muihinkin osiin. Lisäksi on huomioitava vuorovaikutus ei-elävän ympäristön kanssa. Esimerkiksi nykyinen happipitoinen ilmakehä on elämän aiheuttama ilmiö. Eliöyksilöillä kaiken perustana ovat biologiset makromolekyylit, kuten dna, rna, proteiinit, sakkaridit ja lipidit. Niistä muodostuvat kalvot ja tukirakenteet sekä suuremmat toiminnalliset rakenteet eli molekyylikoneet. Ne kaikki voivat olla yhtenä osana organellia eli solunsisäistä erillistä rakenneyksikköä. Seuraava taso ovat solut, joista muodostuvat erilaiset kudokset. Elimet ja eliökokonaisuus muodostavat kaksi korkeinta hierarkiatasoa. Eliöiden rakenteelle on tyypillistä lokeroituminen. Esimerkiksi solu on kalvon sisälle sulkeutunut kokonaisuus, joka sisältää omat kalvojen ympäröimät organellinsa. Lokeroituminen ei kuitenkaan merkitse eristymistä. Eri osien välinen kommunikointi tapahtuu esimerkiksi kalvokanavien ja ionipumppujen kautta. Suurten kokonaisuuksien yhdistäjinä taas toimivat muun muassa verenkierto ja keskushermosto. Lokeroitumiseen liittyy niin sanottu makromolekulaarinen ahtautuminen. Sillä tarkoitetaan tilassa olevien makromolekyylien ja niiden muodostamien rakenteiden suurta määrää, joka voi olla jopa satoja grammoja litrassa. Yleensä makromolekyylit vievät prosenttia käytettävästä tilavuudesta. Ahtautumisen seurauksena monet makromolekyylien ja niiden rakenteiden keskinäiset vuorovaikutukset helpottuvat tai tulevat mahdollisiksi. Laimeammissa olosuhteissa ne olisivat hitaampia tai puuttuisivat kokonaan. Kompleksit systeemit vaativat 56 KEMIA 2/2017

57 David S. Goodsell / Scripps Research Institute Escheria coli -bakteerin rakenteessa näkyvät elämälle yleiset piirteet, kuten makromolekulaarinen ahtautuminen, rajautuminen ympäristöstä ja rakenteiden eriytyminen. Kalvokuori ja siinä sijaitseva molekulaarinen siimamoottori näkyvät vihreinä. Sinivioletissa kerroksessa toimivat ribosomit (violetti), lähetti-rna (valkoinen) ja entsyymit (sininen). Ytimessä sijaitsevat dna-nauhat (keltainen) ja polymeraasikompleksit (oranssi). Elämä on spontaani ilmiö, joka syntyy ja kuolee kaaoksen reunalla taiteillen. kompleksin toimintaympäristön. Soluorganelli toimii vain solun sisällä, ja sama periaate koskee kaikkia hierarkiatasoja. Vasta eliön ulkopinta on suoraan vuorovaikutuksessa ulkoisen ympäristön kanssa, jossa se on kehittynyt ja johon se on sopeutunut. Elämä on spontaani ilmiö, joka syntyy ja kuolee kaaoksen reunalla taiteillen. Auringon säteilemää energiaa hyödyntämällä elämä on voinut nousta vastoin termodynamiikan toista pääsääntöä eli epäjärjestyksen lisääntymistä. Ikuisia ovat vain yksinkertaiset ja elottomat systeemit. Perustana fotosynteesi Molekyylikoneet ovat keskeisessä osassa mitä erilaisimmissa biologisissa prosesseissa. Maapallon nykyisen elämän perusta on fotosynteesi. Sen avulla kasvit, levät ja tietyt bakteerit, tärkeimpinä merien syanobakteerit, tuottavat auringonvalon avulla vedestä ja hiilidioksidista orgaanisia yhdisteitä. Kasveissa fotosynteesi tapahtuu kloroplastissa, solun sisäisessä organellissa, jonka useasta osasta koostuvan molekyylikoneiston toimintaa ei vielä kaikin osin yksityiskohtaisesti tunneta. Fotosyntetisoivat eliöt ovat se ravintoketjun peruskivi, jonka varassa monimuotoisempi elämä rakentuu. Sivutuotteena veden hajottamisessa vapautuu happea, joka omalta osaltaan pitää ilmakehämme happipitoisuutta vakaana. KEMIA 2/

58 Elimistön jokaisessa solussa on perimää kantavaa dna:ta. Sen synteesistä huolehtii dna-polymeraasikompleksi, joka on toinen esimerkki elämälle perustavan tärkeästä molekyylikoneistosta. Koneiston avulla tapahtuu dna:n kahdentuminen, jossa yhdestä kaksoisjuosteisesta dna:sta syntetisoituu kaksi kaksoisjuosteista dna:ta. Kahdentumisen yhteydessä tapahtuu myös dna:ssa olevien pistevirheiden eli virheellisten yksittäisten emästen korjaus. Tämä on mahdollista, koska pistevirhe syntyy yleensä vain toiseen juosteeseen, jolloin virheetöntä juostetta voidaan käyttää muottina. Polymeraasikompleksiin kuuluvat nukleaasientsyymit tunnistavat virheellisen kohdan ja leikkaavat sen pois. Tilalle syntetisoidaan uusi dna-pätkä, ja ligaasientsyymi liittää katkaistun ketjun yhteen. Dna:ta itseäänkin voidaan pitää molekyylikoneena. Se toimii datapankkina ja elämän rakennusmestarina, johon koodatun tiedon avulla valmistetaan tarvittavat rakennepalikat eli proteiinit. Molekyylikoneiden moninaisuus Proteiinien synteesi tapahtuu ribosomiorganelleissa, joissa syntetisoitavien proteiinien aminohappojen järjestys luetaan lähetti-rna:sta. Proteiinisynteesin merkitystä kuvastaa se, että jokaisessa solussamme on kymmenisen miljoonaa ribosomia. Syntetisoitu nauhamainen proteiini ei ole biologisesti toiminnallinen ennen kuin se on laskostunut sille ominaiseen kolmiulotteiseen muotoonsa. Laskostuminen on sinänsä koodattu jo suoran ketjun rakenteeseen, mutta sen toteutuminen vaatii katalyyttejä. Katalyytteinä toimivat molekyylikoneet, kaperonit. Ensimmäisen vaiheen kaperonit suorittavat osittaisen laskostamisen, ja lopullinen laskostuminen tapahtuu kannellista tynnyriä muistuttavissa kaperoneissa. Liikettä tuottavia molekyylikoneita ovat moottoriproteiinit, kuten kinesiinit, myosiinit ja dyneiinit. Kinesiinit ja dyneiinit askeltavat pitkin solujen tukirankoja ja kuljettavat lasteja. Kuljetustehtävien lisäksi dyneiinit tuottavat värekarvojen ja siimojen liikkeen. Ilman dyneiineja siittiösolu olisi liikuntakyvytön. Kinesiinit toimivat myös avustajina muun muassa erilaisten proteiinien laskostumisessa ja kromosomeja liikuttavien sukkularihmojen apuna solunjakautumisessa. Myosiinimoottorit puolestaan osallistuvat esimerkiksi lihasten supistumiseen. Jotta molekyylikoneet toimivat, ne tarvitsevat energiaa. Biologisessa evoluutiossa kehittynyt ratkaisu ongelmaan on kemiallisen sidosenergian Rajanylittäjä Homo sapiens Kambrikauden lajiräjähdyksen ( miljoonaa vuotta sitten) jälkeen maapallon elämää ovat koetelleet useat massasukupuutot. Niiden syynä ovat aina olleet elollisista riippumattomat muutokset ulkoisissa olosuhteissa. Elämän historiassa ihminen on ainoa laji, joka on toiminnallaan käynnistänyt uuden sukupuuttoaallon, tyrehdyttänyt luonnon biologisen monimuotoistumisen ja on nyt aiheuttamaisillaan itselleenkin kohtalokkaita maailmanlaajuisia ympäristökatastrofeja. Tämän on mahdollistanut ihmisen aivojen kehitys. Aivojen kompleksisuus on ylittänyt jonkin kriittisen rajan, jonka seurauksena ainoastaan ihmisellä on kyky vaikuttaa suoraan, välittömästi ja laaja-alaisesti sekä muihin lajeihin että fyysiseen ympäristöön. Hermojärjestelmän kompleksisuus alle kriittisen vastasyntynyt aikuinen Hermojärjestelmän kompleksisuus yli kriittisen vastasyntynyt aikuinen ympäristö kollektiivinen vaistokäyttäytyminen ympäristö Käyttäytymisen muutos yksilötasolla saavutetaan vain populaatioon kohdistuvan luonnonvalinnan kautta n n ympäristö luonnonvalinta geenimanipulaation mahdollisuus yksilöllinen käyttäytyminen n luonnonvalinta Kehittyneiden aivojen keskeinen ominaisuus on plastisuus geenit eivät enää yksin ohjaa hermosolujen kytkeytymisiä yksilöllinen käyttäytyminen 58 KEMIA 2/2017

59 F 0 liikkuva roottoriosa (punainen) F 1 liikkumaton synteesiosa (vihreä) liikkumaton staattoriosa (vaalea vihreä) 3H+ H+-pitoisuusgradientti Jari Koponen ulko- ja sisäkalvon välinen tila mitokondrion sisempi kalvo roottorin pyörähdyssuunta sisäkalvon eristämä tila 3H+ ATP-syntaasi koostuu kolmesta pääosasta: mitokondrion tiiviin sisäkalvon sisällä olevasta F 0 -yksiköstä (roottori), mitokondrion sisustaan suuntautuvasta F 1 -yksiköstä ja niitä yhdistävästä staattorirakenteesta. Ulko- ja sisäkalvojen välitilassa on vetyioneja, jotka läpäisevät kalvon staattori- ja roottoriosien välisestä raosta. Ionit saavat staattoriosan ja siihen kuuluvan akselin pyörähtämään. Pyörähdykseen tarvittava energia tulee sisäkalvon ulkoja sisäpuolen vetyionipitoisuuksien erosta: suuremmasta pitoisuudesta pienempään pitoisuuteen virtaavat vetyionit sisältävät vapaata energiaa. Akselin pyörähdys F 1 -yksikön sisällä aiheutuu vetyionigradienttiin liittyvän vapaan energian muuttumisesta mekaaniseksi energiaksi. Se muutetaan kemialliseksi energiaksi F 1 -yksikön kolmessa alayksikössä, jotka sisältävät sitoutumispaikan ADP:lle ja monofosfaatille. Yhden ATP-molekyylin tuottoon tarvitaan kolmen tai neljän vetyionin luovuttama energia. ATP-syntaasi pystyy tuottamaan sekunnissa satakunta ATP:tä. Molekyylit pääsevät ulos mitokondriosta huokoisen ulkokalvon kautta. hyödyntäminen. Polttoaineeksi sopii hyvin energiarikas molekyyli nimeltään adenosiinitrifosfaatti eli ATP. Tätä biologista polttoainetta tuottavana molekyylikoneena toimii mitokondrio-organellien sisäkal- Olemme elämälle suotuisan universumin kasvatteja. voihin kiinnittynyt ATP-syntaasi. Siihen kuuluvan pyörivän moottoriosan avulla adenosiinidifosfaattiin eli ADP:hen liitetään fosfaatti-ioni, jolloin tuloksena on ATP:tä. ATP-syntaasi on elämän kannalta elintärkeä kone. Laitteisto on muo- toutunut jo evoluution varhaisvaiheissa. Siitä kertoo se, että ATPsyntaasia käyttävät kaikki elämänmuodot. Kaikissa niissä koneisto on myös pysynyt olennaisesti samanlaisena. Katse peiliin Elämää ylläpitävät molekyylikoneistot ovat kuitenkin vain osia suuremmista kokonaisuuksista, joiden kaikkien tasojen yhteen sovitetut toiminnot ja keskinäiset vuorovaikutukset muodostavat uskomattoman monimutkaisen arkkitehtuurin ja aikataulutetun systeemin. Ajatellaanpa yksilönkehitystä hedelmöitetystä munasolusta aikuiseksi. Juuri oikeat geenit ilmentyvät oikeaan aikaan ja tuottavat tarvittavia proteiineja. Osa geeneistä sammuu tehtävänsä suoritettuaan, osa jatkaa toimintaansa koko elämän ajan. Samoin oikeat rakenteet muodostuvat ajallaan oikeaan paikkaan. Näin tarkasteltuna elämän kehitys näyttäytyy kolmiulotteisessa aikaavaruudessa ja olosuhteiden sallimissa rajoissa tapahtuvana eliöiden kehityksenä, jossa eliöiden asteittaista monimutkaistumista on ohjannut itsesyntyinen dna, itsekäs geeni. Katso peiliin ja näet osan tuntemamme maailmankaikkeuden monimutkaisimmasta systeemistä. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. KEMIA 2/

60 Molekyyleistä koneoppimiseen Laskennalliset työkalut vauhdittavat tutkimusta Talvivaaran päästöt kuriin. Uusia katalyyttejä polttokennoihin. Tehokkaita syöpälääkkeitä. Näitä ja monia muita edistysaskelia lupaavat laskennallisen kemian menetelmät. Kalevi Rantanen Perinteisesti laskennallinen kemia tarkoittaa molekyylien kvanttikemiallista perustutkimusta tietokonemalleilla. Nykyään computational chemistry käsittää paljon muutakin, kuten makroskooppisia prosessimalleja, koneoppimista ja Big Datan eli suurdatan käsittelyä. Teollisuutta kiinnostavat tieteenalojen rajauksia enemmän sovellukset. Tuloksia on jo ilahduttavan paljon. Sotkamon Talvivaarasta kantautuu väliin hyviäkin uutisia. Yksi valopilkku on päästöjen vähentäminen, joka on mahdollista uuden ChemSheettietokannan tuella. Erityisesti prosessi- ja kaivosteollisuudelle tarkoitettuja liukoisuustietoja sisältävän tietokannan ovat koostaneet Teknologian tutkimuskeskus VTT ja joukko yrityksiä. Tutkimuksen julkisessa osassa tie- Kemiallinen termodynamiikka sopii erittäin hyvin yhteen modernin tietotekniikan kanssa, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Pertti Koukkari. VTT 60 KEMIA 2/2017

61 tokannan päälle rakennettiin prosessimalli muun muassa Talvivaaran metallitehdasta varten. VTT hyödynsi mallia kaivostoiminnan nykyisen omistajan Terrafamen toimeksiannossa, jonka tavoitteena oli vähentää sekä kaivoksen että metallitehtaan sulfaattipäästöjä. ChemSheet ennusti, että päästöt voidaan pudottaa alle puoleen ja käyttää samalla kohtuuhintaista neutralointikemikaalia. Ratkaisun toteuttamiskelpoisuus on vahvistettu myös laboratoriossa Terrafamen prosessiliuoksilla. Suurdata kohtaa luonnontieteet Laskennallisen kemian työkalujen joukossa suomalainen ChemSheet on jo klassikko. VTT:n tutkimusprofessorin Pertti Koukkarin ryhmä aloitti sen kehittämisen 1990-luvulla. Sittemmin ohjelmistoa on lisensioitu parisataa kappaletta noin 20 maahan. ChemSheetin ytimessä on termodynaamiseen vapaan energian minimointiin perustuva laskentatekniikka. Reaktiosysteemi pyrkii spontaanisti tasapainoon. Kun tietokoneiden laskentateho kasvoi, tutkijat pystyivät simuloimaan vapaan energian minimointia systeemeissä, joissa on monta komponenttia, monta faasia ja monta kemialliseen reaktiokinetiikkaan kytkettyä rajoitusta. Kun laskentaohjelmisto vielä upotettiin Excelin sisään, se oli siinä. Oli syntynyt ohjelmisto, josta myös teollisuuden kemistit ja insinöörit pitävät. Teknologiatoimittaja Valmet toteutti ChemSheetin avulla bio- ja jätepolttoainetta käyttävien voimaloiden kattiloihin järjestelmän, joka auttaa ajamaan laitoksia niin, että hyötysuhde maksimoidaan. Samalla vältetään korroosiovaurioita ja käyttöhäiriöitä (ks. Kemia-lehti 5/2014). Yhteistyö myös Valmetin kanssa on jatkunut, Pertti Koukkari kertoo. Hänen mukaansa prosessiin on menty sittemmin niin syvälle, että voidaan puhua syvästä digitalisoinnista (deep digitalisation). Näissä sovelluksissa prosesseista kerätty Big Data ja luonnontieteet kohtaavat, professori kuvailee. Asiakkailta kertyy käyttökokemusta. Kehittyy tekoälyä ja asiantuntijajärjestelmiä, jotka mahdollistavat palveluliiketoiminnan kehittämisen. Valmet on yksi yrityksistä, joka pystyy näin tarjoamaan yhä parempia ajo-ohjeita asiakkailleen ympäri maailman. Monikomponenttisten polttoaineiden palamisen mallintaminen on yksi ChemSheetin kansainvälisesti tutkituista sovelluksista. Tällä alueella haasteet kasvavat sitä mukaa kuin uudet biopolttoaineet muuttavat polttoseosten ominaisuuksia. Tekniikka sopii muillekin prosessija materiaalitekniikan alueille, kuten sementin, paperin ja teräksen tuotantoon, nikkeli- ja kuparisulattoihin ja muuhun metallurgiaan. Tärkeä sovellus ovat ratkaisut, joilla varmistetaan ChemSheet on laskentaohjelmisto, josta myös teollisuuden kemistit ja insinöörit pitävät. Synteesireitit kartalle kemiallisella intuitiolla Orgaaninen kemia on ollut laskentatekniikalle kova pala. Eipä ole enää, vakuuttavat monet tutkijat. Nanotieteen ja bioteknologian professori Bartosz A. Grzybowski sai viime vuonna Feynman-palkinnon tietokoneavusteisen orgaanisen synteesin kehittämisestä. Hän työskentelee eteläkorealaisessa Ulsanin tiede- ja teknologiainstituutissa. Grzybowskin ryhmä on rakentanut Chematica-nimisen asiantuntijajärjestelmän, johon kuuluu retrosynteettinen Syntaurusmoduuli. Käyttämällä suurta joukkoa reaktioita systeemi opetettiin ennakoimaan uusia synteesireittejä. Tutkijoiden mukaan tietokoneella on jo kemiallista intuitiota. Epikolaktoni (epicolactone) on orgaaninen yhdiste, joka erotettiin eräästä sienestä vuonna Syntaurus löysi sille synteesireitin parissa tunnissa. Kemisteiltä oli mennyt reitin etsimiseen kolme vuotta. Tiedeyhteisö on toistaiseksi suhtautunut uutuuteen vaihtelevasti. Lääkekehityksessä työskennellyt kemisti Derek Lowe kirjoittaa Science-lehden blogissaan Chematicasta innostuneesti. Monet muut ovat vielä odottavalla kannalla. Atomien simulaatiolla syövän kimppuun Epäilyistä huolimatta tutkimus jatkuu. Jos tien päässä loistaa jotain merkittävää, kuten laajasti käyttökelpoinen syöpälääke, ollaan valmiita tekemään pitkäjänteistä työtä. Laskennallinen kemisti, professori Rommie Amaro San Diegon yliopistosta kertoo Chemical & Engineering News -lehdessä, kuinka syövän kehittymistä simuloidaan mallintamalla suuria atomijoukkoja. Amaron mukaan yli puolet ihmisen syövistä johtuu vahingollisesta mutaatiosta p53-nimisessä proteiinissa. Tutkijat mallintavat p53-proteiinin toimintaa luonnollisessa ympäristössä. He rakensivat supertietokoneella proteiinista mallin, joka lopulta sisälsi puolitoista miljoonaa atomia. Simulaatiolla he etsivät taskuja, joissa lääkemolekyyli voi uudelleenaktivoida p53-molekyylin. Nyt suunnitellaan tehokkaampia supertietokoneita. Kymmenen vuoden päästä simuloimme niillä soluja, joissa on yli miljardi atomia, Amaro kuvailee tulevaisuutta. KEMIA 2/

62 Suomen supertietokone alkaa olla vanhentunut, mutta toistaiseksi resurssit ovat tyydyttävät. ydinvoimaloiden kemiaturvallisuus onnettomuustilanteissa. Koukkari kertoo juuri tulleensa Japanista, jossa yksi ChemSheetin käyttäjistä on Osakan yliopisto. Yliopisto kumppaneineen on hyödyntänyt ohjelmistoa uusien materiaalien kehitystyössään, muun muassa pintaenergiatutkimuksessa. Suomalaisohjelmiston kaltaisia laskentaohjelmia on kehitetty myös North Eastern -yliopistossa Yhdysvalloissa ja Imperial Collegessa Britanniassa. ChemSheetissä toteutettu rajoitettu vapaaenergiatekniikka on kuitenkin niitä monipuolisempi ja siten juuri teollisuuden tarpeisiin paremmin sopiva tuote, Koukkari arvioi. Hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on hänen mukaansa vielä paljon. Kemiallinen termodynamiikka sopii erittäin hyvin yhteen modernin tietotekniikan kanssa, tutkija tähdentää. Kun tämä oivalletaan, syntyy ihan uusia sovelluksia. Makro- ja mikromaailmat lähentyvät ChemSheet on laskennallisen kemian makroskooppisen alueen sovellus, jolla simuloidaan perinteistä termodynamiikkaa, suurten molekyylimassojen kemiallista käyttäytymistä ja faasimuutoksia. Uudet, kehittyneet algoritmit ja tietokannat mahdollistavat laskennan, joka ennustaa monimutkaisetkin ilmiöt usein hämmästyttävällä tarkkuudella. Mikroskooppisessa päässä on kvanttikemiaan ja niin sanottuihin ab initio -menetelmiin perustuva molekyylimallinnus. Siinä ennakoidaan materiaalien ominaisuuksia ja reaktioita ab initio eli lähtemällä ensimmäisistä periaatteista, atomitason tiedosta. Nyt makroskooppiset ja mikroskooppiset maailmat ovat alkaneet lähentyä. Tämä pätee erityisesti epäorgaanisen ja materiaalikemian alueella, jolla Calphad-menetelmät jo pystyvät pienen ja suuren skaalan ilmiöiden kattavaan, keskenään yhteensopivaan ratkaisemiseen. Skaalat kasvavat vähitellen yhteen, Koukkari sanoo. Hänen mukaansa yhteen kasvaminen näkyy myös organisaatioiden lähentymisenä. Vastikään eräs VTT:n tutkijoista teki väitöskirjan Aalto-yliopiston laskennallisen kemian laitoksessa, jossa keskitytään molekyylimallinnukseen. Mikroskooppisen laskennallisen kemian tutkimusta Aalto-yliopistossa vetää professori Kari Laasonen. Hän kertoo, että laskennallisen kemian avulla kyetään ennustamaan jo paljon asioita. Ymmärrämme niin kemiallisia reaktioita kuin materiaalien ominaisuuksia, Laasonen kuvailee. Pimeä kemia päivänvaloon Uusia laskennallisen kemian sovelluksia syntyy koko ajan. Yhdysvalloissa Haverfordin collegen ja Purdue-yliopiston tutkijat ovat käynnistäneet pimeiden reaktioiden hankkeen (Dark Reactions Project), jossa kootaan tietoja epäonnistuneista synteeseistä. Tutkijoiden tarkoituksena on poistaa inhimillinen valikointiharha koetulosten hyödyntämisessä. Amerikkalaiset keräsivät laboratoriopäiväkirjoista tietoja epäonnistuneista hydrotermisistä synteeseistä ja opettivat datan avulla konetta ennustamaan reaktioita. Tuloksensa he julkaisivat epätavallisella otsikolla: Materiaalien löytäminen epäonnistuneiden kokeiden ja koneoppimisen avulla. Kukaan ei halua julkaista kielteisiä tuloksia, mutta kone ja sen äly hyödyntävät myönteistä ja kielteistä dataa yhtä lailla, sanoo Amerikan kemian seuran ACS:n teknologiajohtaja Conal Thompson Chemical & Engineering News -lehdessä. Kielteinen tulos ei enää ole virhe vaan arvokasta informaatiota. Poimintoja laskennallisen kemian tutkimuskeskittymistä ja aihepiireistä Suomessa Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Åbo Akademi Teknologian tutkimuskeskus VTT Tieteen tietotekniikan keskus CSC Katalyyttisten prosessien ja hiilinanoputkien laskennallinen tutkimus Laskennallinen ilmastokemia Transitiometallit komplekseissa Laskennallinen nanotiede NMR-tutkimus Rakenteellinen bioinformatiikka Prosessikemian suunnitteluohjelmistot Laskennallisen kemian laskentapalvelut Aalto-yliopiston laskennallisen kemian tutkijoilla on useita tutkimuskohteita. Yksi niistä on vedyn tuotanto ja hapen pelkistyminen puhtailla ja seostetuilla hiilinanoputkilla. Toinen esimerkki ovat PGM-vapaat eli platinaryhmän metalleja sisältämättömät katalyytit. Niitä tarvitaan massasovelluksissa, kuten energiatekniikassa ja liikenteessä. Tutkijat ovat seuloneet esiin lupaavia katalyyttikandidaatteja, joskin teollisiin sovelluksiin on vielä matkaa. 62 KEMIA 2/2017

63 Suomen supertietokone alkaa olla vanhentunut, mutta toistaiseksi resurssit ovat tyydyttävät, professori kuvaa tämänhetkistä tilannetta. Laskennallista kemiaa on pidetty omana tieteenalanaan vuodesta Silloin Walter Kohn Yhdysvalloista ja John Pople Britanniasta saivat kemian Nobelin palkinnon tiheysfunktionaaliteorian ja laskennallisten menetelmien kehittämisestä kvanttikemiassa. Vuonna 2013 palkinto myönnettiin amerikkalaisille kemisteille Martin Karplusille, Michael Levittille ja Arieh Warshelille, jotka mallinsivat laskennallisesti kemiallisia ja biokemiallisia reaktioita. Laasonen nostaa esiin Stanfordin yliopiston Jens Nørskovin yhtenä johtavista laskennallisen kemian nykytutkijoista. Ala kehittyy kuitenkin maailmanlaajuisesti. Täydellistä etulyöntiasemaa tällä alalla ei ole kenelläkään. Aalto-yliopisto Laskennallisen kemian avulla voidaan ennustaa ja ymmärtää niin kemiallisia reaktioita kuin materiaalien ominaisuuksia, kuvailee professori Kari Laasonen Aalto-yliopistosta. Laboratoriossa on mahdotonta tutkia monia teollisuudelle tärkeitä asioita, kuten katalyyttien kestävyyttä ja myrkyttymistä, Laasonen muistuttaa. Laskennallisen kemian ryhmä tekee yhteistyötä Aalto-yliopiston koneoppimisen tutkijoiden, lähinnä professori Adam S. Fosterin ryhmän kanssa. Nanofysiikkaan erikoistuneen Fosterin tutkimusohjelmat liittyvät läheisesti laskennalliseen kemiaan. Hyvä esimerkki niistä on hanke, jossa paneudutaan koneoppimisen strategioihin materiaalien kitkaominaisuuksien optimoinnissa. Syvä koneoppiminen eli deep learning etenee, mutta työ vaatii aikaa. Ihminen oppii hitaasti, kone vielä hitaammin, Laasonen kiteyttää. Kone tarvitsee valtavasti dataa ennen kuin se pystyy tekemään jotakin hyödyllistä. Suomen vahvuus on molekyylimallinnuksen perinne. Laasonen mainitsee yhtenä perinteen luojista kvanttikemian tutkijan Pekka Pyykön Helsingin yliopistosta ja yhtenä sen jatkajista laskennallisen nanotieteen tutkijan Hannu Häkkisen Jyväskylän yliopistosta. Myös koneoppimisessa meillä on vankka tutkimustraditio, joka sai alkunsa Teuvo Kohosen Teknillisessä korkeakoulussa tekemästä työstä. Suomalaiset tutkijat ovat myös verkostoituneet erinomaisesti. Laskennallinen kemia vaatii tietenkin laskentaresursseja. Kilpailijatkin yhteistyöhön Laskennallisen kemian sovelluksissa ollaan niin pitkällä, että niitä haluavat hyödyntää monet suuret yritykset. Saksalaisessa rappeutumissairauksien Helmholtz-keskuksessa toimii Igor V. Tetkon johtama tutkijaryhmä, joka on paneutunut suurdatan kemialle tarjoamiin mahdollisuuksiin ja myös haasteisiin. Työ on synnyttänyt uusia käsitteitä, kuten Bigchem, joka luonnollisesti tarkoittaa kemian alan Big Dataa. Toinen käsite on kilpailua edeltävä yhteistyö (precompetitive collaboration), jonka puitteissa kilpailevat yritykset ovat muun muassa joutuneet miettimään uudelleen sitä, missä kulkee yrityssalaisuuksien ja julkisen tiedon välinen raja. Saksalaistutkijat mainitsevat esimerkkinä kahden lääkejätin eli Astra- Zenecan ja Bayerin päätöksen verrata yhdistetietokantojaan. AstraZeneca on aloittanut tiedon jakamisen myös Rochen, kolmannen lääkeyrityksen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on parantaa yhdisteiden aineenvaihduntaa ja turvallisuutta. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. KEMIA 2/

64 Häiriötilanne nostaisi Kierrätysmuovin valokeilaan Voisivatko kierrätysmateriaalit korvata elintarvikemuovit yhteiskunnan häiriötilanteissa? Tutkijoiden mukaan tämä edellyttäisi muutoksia lainsäädäntöön ja tarkempaa haitta-aineiden monitorointia. Raija Lahtinen Ruokakaupan hyllyillä iso osa tuotteista on pakattu muoviin. On helppoa, turvallista ja nopeaa napata muovin suojaama elintarvike ostoskoriin ja laittaa perheelle maittava päivällinen. Mutta mitä tapahtuu, jos yhteiskunnassa sattuu jotakin poikkeuksellista, eikä elintarvikemuovia yhtäkkiä olekaan saatavissa? Asiaa ovat selvittäneet Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen tutkijat Mauno Rönkkö ja Samuel Hartikainen. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan rahoittamassa tutkimushankkeessa he paneutuivat kiertotalouden lainsäädäntöön ja ohjeistukseen silloin, kun normaalielämän katkaisee häiriö, jonka jälkeen joudutaan poikkeusolosuhteisiin. suunniteltu toimivaksi yhteen. Mikään ei saa pettää. Jos pakkausmateriaalia ei ole käytössä, koko prosessia ei ole käytössä, tutkimuspäällikkö Mauno Rönkkö kiteyttää. Elintarvikkeiden pakkaukset ovat usein tiettyä tuotetta varten tehtyjä, pitkälle jalostettuja monikerrospakkauksia. Pakkauksen funktionaalisuus ja barrier-ominaisuudet räätälöidään pitkälle paitsi tuotteen myös tuotantoketjun mukaan. Jos käytössä ei sitten enää olekaan vaikkapa puhdasta polyeteeniä, raaka-aineen muuttaminen toiseksi voi olla jo pakkauskoneille tuskainen prosessi, Samuel Hartikainen toteaa. Jos tietyn materiaalin toimitukset jostakin syystä katkeavat, sitä ei voi vaihtaa kierrätysmateriaaliin, kun kyse on elintarvikkeiden pakkauksista. Kun pakkausmateriaalit loppuvat, loppuu nopeasti myös elintarvikejakelu. Häiriötila voi johtua esimerkiksi energiantuotannon, maahantuonnin tai raaka-aineen loppumisesta tai laajoja tuhoja aiheuttavasta myrskystä. Tutkijat tarkastelivat kumin, tekstiilien ja etenkin muovien kierrätystä ja siihen liittyviä riskejä. Elintarvikemuovit muodostavat kriittisen osan huoltovarmuutta, koska koko tuotanto- ja kuljetusketju on sidottu pakkausmateriaalin ominaisuuksiin. Kun muovi tai muut pakkausmateriaalit loppuvat, loppuu nopeasti myös elintarvikejakelu. Elintarvikeprosessissa kaikki, pakkaaminen, kuljetus ja myynti, on Lain mukaan uusiomateriaalia saa käyttää ruoka-aineiden kontaktimateriaalina vain, jos prosessi on saanut siihen hyväksynnän. Sellaisen on saanut esimerkiksi PET-muovisten pullojen kierrätys uusiksi pulloiksi. Säännösten yleinen lieventäminen ei tule kyseeseen, sillä kontaminaatioiden, kuten virusten, bakteerien ja haitallisten yhdisteiden, vaara on ilmeinen. Monitorointi ja analyysit kuntoon Kierrätyksen suurimpia haasteita on materiaalin puhtaus. Käytetyt pak- kausmateriaalit tulevat hyvin harvoin puhtaina kiertoon. Pienimmillään kyse voi olla haju- tai värivirheestä, mutta materiaaleissa saattaa olla myös haitallisia, vaikeasti havaittavia kontaminaatioita. Juuri sen takia tulisi ottaa huomioon jo materiaalin tai tuotteen suunnitteluvaiheessa, miten se käyttäytyy kierrätyksessä. Tätä edellyttää myös kiertotalouteen siirtyminen. Pakkausalalla ei ole siihen vielä valmiutta. Kiertotalouden tavoitteet ovat hyvät, mutta pakkaamiseen on tullut kertakäyttökulttuuri. Tuotteita ja niiden pakkauksia ei selvästikään suunnitella kierrätettäväksi, Hartikainen sanoo. Tutkijat painottavat, että kierrätysprosessissa on hallittava materiaalin sekä tekniset että kemialliset ominaisuudet ja tunnettava riskit. Myös tässä on vielä hyvin konkreettisia puutteita. Meillä ei ole esimerkiksi kemikaalimonitorointia kaikille niille aineille, joita kierrätysmateriaalissa voi olla, Hartikainen huomauttaa. Jos materiaalivirtojen haitallisia aineita halutaan kontrolloida tai poistaa ne kokonaan, virtoja on kyettävä monitoroimaan. Tätä varten on ensin kehitettävä monitorointimenetelmiä. Paraskaan monitorointi ei silti välttämättä riitä. Haitalliset yhdisteet voivat jäädä huomaamatta, sillä niitä voi syntyä tai kertyä materiaaliin ennalta arvaamatta myös kierrätysprosessien yhteydessä. Monitoroinnin lisäksi tarvitaan sik- 64 KEMIA 2/2017

65 Scanstockphoto Muoviin pakatut elintarvikkeet ovat nykykuluttajalle itsestäänselvyys. Pakkausmateriaalien katoaminen veisi kaupan hyllyltä myös monta ruoka-ainetta. Haitallinen yhdiste voi jäädä huomaamatta, sillä niitä saattaa syntyä ennalta arvaamatta myös kierrätysprosessissa. si myös aine- ja materiaalivirta-analyyseja, mikrobiologisia ja kemiallisia laboratorioanalyyseja sekä solutoksisuustestejä. Indikaattoriyhdisteitä on seurattava jatkuvasti, eikä riskinarviointia saa unohtaa. Monitorointia ja analytiikkaa tarvittaisiin nykyistä huomattavasti enemmän jo normaalioloissa, jotta yhteiskunnalla olisi valmius toimia turvallisesti myös erilaisissa häiriötilanteissa. Jätehuollon häiriöt merkittävä riski Mauno Rönkkö ja Samuel Hartikainen halusivat tutkimuksessaan selvittää myös sitä, millä keinoin yhteiskunnan häiriötilassa voitaisiin loiventaa haittailmiöitä ja ostaa lisäaikaa. Tämä voisi tapahtua lainsäädännön ohjeistamisella vaikkapa niin, että jonkin pitoisuuden nousu olisi hetkellisesti sallittua. Samoin sivuvirtoja voitaisiin ottaa käyttöön laajemmin ja saada siten uutta kapasiteettia. Ministeriö voisi ohjeessaan esimerkiksi kuvata, kuinka tiettyyn häiriötilanteesta aiheutuneeseen ongelmaan tulisi suhtautua, tai antaa ohjenuoran siihen, minkä jätejakeen keräämiselle annettaisiin etusija. Tutkimus kuitenkin osoitti, ettei kiertotalous jätelainkaan osalta toimi parhaalla mahdollisella tavalla edes nykyisissä normaalioloissa. Lainsäädännön ohjeistaminen on siksi tarpeen nykyäänkin. Mauno Rönkön mukaan olennaista on, että jätehuollon rooli on jo muuttunut, ja kiertotalous voimistaa muutosta edelleen. Jätehuolto ei ole kuin nielu, vaan sen tehtävä on tuottaa uusioraakaaineita ketjun alkupäähän. Jos tämä ei toimi, tuotantoprosessitkaan eivät toimi. Tuotanto keskeytyy, ja siitä syntyy lisäongelmia, Rönkkö sanoo. Hartikainen muistuttaa jätehuollon aseman olevan kiertotaloudessa hyvin merkittävä. Vastaavasti alan häiriötilanteet muodostavat merkittävän riskin. Sen seurauksena esiintyy helposti haitta-ainetilanteita. Kertyvät jätteet kontaminoituvat, jolloin niitä on vaikea kierrättää, hän kuvailee. Molempien tutkijoiden mielestä kiertotalous muuttaa jätehuoltoa siinä määrin, että myös jätelaki tulisi saattaa ajan tasalle. Jätehuollon häiriötilalla voi olla iso vaikutus myös kriittisten toimintojen ylläpitoon, erityisesti elintarvikehuoltoon ja kriittiseen teollisuustuotantoon. Energiahäiriötilassa energiatuotantoa voitaisiin tehostaa muun muassa sallimalla tietyn jätejakeen energiapoltto kierrätyksen sijaan. Lisäksi jätehuollon häiriötilassa korostuu haitta-aineiden ja toksiinien vaikutus. Tämä voi vaikuttaa merkittävästi materiaalien laatuun ja niiden aiheuttamiin terveys- ja ympäristöhaittoihin, kuten allergeenien, toksiinien ja haitta-aineiden lisääntymiseen. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. KEMIA 2/

66 Työpaikoilla pyritään Eroon vaarallisista kemikaaleista Vaarallisten kemikaalien korvaaminen vähemmän haitallisilla hyödyttää sekä työntekijöitä että yrityksiä. Tuore tutkimus kartoitti, kuinka muutos etenee Suomessa. Emma Kaustara Suomalaisyritys valmistaa maatalouden tuotantorakennuksiin osastoivia seiniä ja ovia, joiden kokoonpanossa käytettiin aiemmin PVC-liimausta. Liiman reaktiivisuus pakotti asentajat hoitamaan työnsä hosuen, ja käry oli heille haitallista. Kun ovet alettiin liimauksen sijasta niitata kokoon, ongelmista päästiin eroon. Ovet toimivat kuin ennenkin, ja niiden hinta saatiin halvemmaksi. Kumituotteita tekevässä firmassa pestiin vulkanointiin menevistä metalliosista öljyjäämät pois altaassa trikloorietyleenipohjaisella aineella. Työntekijältä hupeni urakkaan päivä, ja hänen piti käyttää hengityksensuojainta. Sitten firma siirtyi vesipohjaiseen pesuaineeseen ja kammiopesukoneeseen, johon on liitetty öljynkeräin. Suojaimia ei tarvita, ja aikaa säästyy. Veripalvelun laboratoriossa käytettiin dna:n sekvensointireaktiossa denaturaatioaineena formamidia, joka kuuluu Reach-asetuksen kandidaattilistalle. Raskaana olevilta työvaihe oli kielletty. Laboratorio korvasi formamidin EDTA:lla eli etyleenidiamiinitetraetikkahapolla. Jätteenkäsittely helpottui ja jätekustannuksissa saatiin säästöjä. Myös odottavat äidit voivat nyt tehdä työn. Näissä esimerkkitapauksissa on onnistuneesti päästy eroon työpaikalla käytettävästä haitallisesta aineesta. Esimerkit on poimittu Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksesta, jossa selvitettiin, millaisia ratkaisuja suomalaiset yritykset ovat kehittäneet Scanstockphoto Myös laboratorioissa on mahdollista korvata haitalliset kemikaalit turvallisemmilla aineilla. vaarallisten kemikaalien korvaamiseen. Kemikaalien korvaamisesta seuraa monenlaisia hyötyjä sekä työntekijälle että yritykselle: tuotteen ja työn turvallisuus paranee, yritys saa kilpailuetuja tuotteen ympäristöystävällisyyden ja vihreyden ansiosta, ja yrityksen imago paranee. Myös työn tuottavuus voi nousta, listaa TTL:n vanhempi asiantuntija Arto Säämänen. Säämänen veti Työsuojelurahaston rahoittamaa tutkimushanketta, jonka tulosraportti Terveydelle vaarallisten kemikaalien korvaaminen julkaistiin loppuvuodesta Tulosten pohjalta luotiin ohjenuorat siihen, kuinka toimia työpaikoilla. Ohjeiston avulla alkuun Haitallisten kemikaalien korvaamisella yritys saattaa saada suoria taloudellisia etuja myös lyhyellä aikavälillä, kun esimerkiksi jätehuollon kustannukset alenevat. Tietoa verkossa Terveydelle vaarallisten kemikaalien korvaaminen. TTL Raportin voi lukea ja ladata osoitteessa Yritysten malliratkaisut TTL:n sivuilla osoitteessa wp-content/uploads/2016/11/ > Malliratkaisu_Kemikaalihaitoista_ eroon_korvaamalla.pdf. Säämäsen mukaan kannusteena muutokseen toimii kuitenkin usein juuri huoli kemikaalien aiheuttamista terveysvaaroista. Haasteita muutoksen tiellä ovat resurssien ja etenkin tiedon puute. Korvaamisprosessista on vaikea löytää tietoa, kuten myös korvaavista tuotteista. Ongelmia ei myöskään välttämättä osata aina tunnistaa eikä siten ratkaistakaan, Säämänen kuvaa. Yritykset kokevat kemikaalien korvaamisen vaikeaksi, mutta uskon, että sitä saadaan helpotettua luomamme keskitetyn ohjeistuksen avulla. On myös keinoja välttää korvaamisprosessiin joutuminen. Niistä paras on varmistaa, että yritykseen ei alun perin edes hankita vaarallisia kemikaaleja. Ratkaisevassa asemassa on yrityksen ostotoiminta. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. 66 KEMIA 2/2017

67 GADOLINISTA KAJAHTAA Palstalla kerrotaan Kemianluokka Gadolinin kuulumisista. Pikasorbetti piristää Ruuanlaiton ilmiöiden tutkimista kemian ja fysiikan keinoin kutsutaan molekyyligastronomiaksi. Yksi suosituimmista oppilastöistä Kemianluokka Gadolinissa on nopean sorbetin valmistus. Tanja Luostari ja Heidi Venho Arkinen ahertaminen saattaa pitkän talven mittaan ruveta tympäisemään. Niin oppilaat kuin opettajat voivat kaivata laboratoriotyöskentelyn ja laskujen rinnalle hieman vaihtelua. Silloin kannattaa kokeilla kemian opiskelua vaikkapa kotitalouden näkökulmasta. Sorbettia kotona tehneet tietävät, että herkku ei valmistu ihan käden käänteessä, jos ei omista jäätelökonetta. Sorbettia pitää silloin sekoittaa 30 minuutin välein usean tunnin ajan, jotta lopputuloksesta tulee tasainen. Gadolinissa oppilastyölle ei ole näin paljoa aikaa. Onneksi kemisteillä on keinonsa saada sorbetti valmiiksi alle puolessa tunnissa. Tämä onnistuu, kun hyödynnetään kuivajäämurskaa tai nestetyppeä. Ne jäädyttävät sorbetin niin nopeasti, että vesi- ja rasvafaasit eivät ehdi erottumaan. Tuloksena on tasalaatuinen seos ilman pitkää jäädytys- ja sekoitusprosessia. Nestetyppeä ei myydä kouluille eikä tavallisille kuluttajille. Kuivajäätä saa sen sijaan ostaa esimerkiksi kaasuyhtiö Agalta kuka tahansa täysi-ikäinen. Kuivajääsorbettia voi siis tehdä myös kotona vaikka juhlien ohjelmanumerona. Kuivajäätä käsiteltäessä tulee muistaa käyttää hansikkaita. Pitää myös noudattaa varovaisuutta, ettei jäämurskaa tipahda vaatteiden sisään. Kuivajää on kiinteää hiilidioksidia, joka sublimoituu kiinteästä suoraan Scanstockphoto Kokeile kotona Kuivajääsorbettia 5 dl marja- tai hedelmäsosetta 1 kananmunan valkuainen sitruuna- tai limettimehua maun mukaan 1 rkl sokeria 4 5 dl kuivajäätä murskattuna kaasumaiseksi hiilidioksidiksi. Kiinteän hiilidioksidin lämpötila on 78 astetta, joten ihokosketuksessa se voi aiheuttaa paleltumia. Kuivajäällä sorbetista tulee aavistuksen kirpeämpää kuin nestetypellä, Oheisella reseptillä syntyy neljän hengen annos herkullista sorbettia. Vaahdota munanvalkuainen kovaksi vaahdoksi. Jos olet kananmunalle allerginen, voit jättää sen pois. Valkuaisvaahdon tarkoitus on antaa sorbetille pehmeämpi ja ilmavampi rakenne. Sekoita marja- tai hedelmäsose valkuaisvaahdon sekaan kevyesti käännellen. Lisää seuraavaksi seokseen sokeri. Makeuttamisen lisäksi sokerin tehtävänä on veden jäätymispisteen laskeminen, mikä tekee sorbetin rakenteesta tasalaatuisemman. Voit säädellä sokerin määrää oman makusi mukaiseksi. Jos haluat sorbettiin kirpeyttä, lisää mukaan tilkka sitruuna- tai limettimehua. Muista, että kuivajää tekee sorbetista jo luonnostaan hieman kirpeää. Murskaa kuivajää mahdollisimman hienoksi esimerkiksi tehosekoittimessa tai vasaralla pyyhkeen sisällä. Lisää jäämurska sorbettiseokseen vähitellen ja koko ajan sekoittaen. Kun sorbetti on mielestäsi tarpeeksi kiinteää, se on valmista syötäväksi. Älä käsittele kuivajäätä ilman hansikkaita. Älä anna lasten käsitellä kuivajäätä yksin. Ennen syömistä tarkista, että sorbettiin ei ole jäänyt kiinteitä jääpalasia. sillä liuetessaan veteen hiilidioksidi muodostaa sorbettiin hiilihappoa. Tanja Luostari toimii kemian tiedekasvatuksen koordinaattorina ja Heidi Venho varakoordinaattorina Kemianluokka Gadolinissa. tanja.luostari@helsinki.fi heidi.venho@helsinki.fi KEMIA 2/

68 ULKOMAILTA Tutkija Ranga Dias esittelee timanttipuristinta, jonka alasinten välissä vety puristui metalliseksi. Vety puristui metalliksi? Tutkijat kertovat kyenneensä vihdoin puristamaan molekulaarisen vedyn atomiseksi metalliseksi vedyksi. Kunnianhimoisessa hankkeessa onnistuivat Harvardin yliopiston tutkijat Isaac Silvera ja Ranga Dias, jotka käyttivät apunaan timanttipuristinta. Kaksikko raportoi saavutuksestaan Science-lehdessä. Harvardilaiset tekivät johtopäätöksensä mittaamalla vetynäytteen heijastusominaisuuksien muutoksia. He optimoivat ja arvioivat näytteensä painetta ramanspektroskopian avulla. Mittaukset tehtiin 83 ja 5 kelvinasteen lämpötilassa. Paine oli maksimissaan 495 gigapascalia eli liki viisi miljoonaa kertaa ilmanpainetta suurempi. Maapallon ytimen paineeksi arvioidaan gigapascalia. Koska planeettakuntamme kaasujättiläisten sisuksissa vallitsee hyvin korkea paine, ainakin Jupiterin oletetaan sisältävän nestemäistä metallista vetyä. Juuri se olisi vastuussa Jupiterin voimakkaasta magneettikentästä. Harvardin juomapullon kokoisessa koelaitteistossa 10 mikrometrin kokoinen vetynäyte on kahden synteettisen timanttikärjen välissä. Kärkien halkaisija on noin 30 mikronia. Kryogeenisiin lämpötiloihin jäähdytettyä ja nesteeksi muuttunutta vetynäytettä puristettiin ja tarkkailtiin mikroskooppiin asennetun kameran avulla. Vielä 250 gigapascalin paineessa kiinteä molekulaarinen vety Isaac Silvera ja Ranga Dias oli läpinäkyvää. Kun paine oli nostettu 350 gigapascaliin, kiinteä molekulaarinen vety muuttui mustaksi ja valoa läpäisemättömäksi. Professori Silveran mukaan näytteessä tapahtui faasimuutos, jossa eriste muuttui puolijohteeksi. Paineen vielä kasvaessa molekulaarinen vety dissosioitui atomiseksi vedyksi, joka on metallista ja heijastaa siihen kohdistetun infrapunalaserin valoa. Näyte oli kiiltävä ja heijasti yli 90 prosenttia IR-valosta. Silveran ja Diasin mukaan heidän näytteensä voi olla joko nestemäistä tai kiinteää vetyä mutta ehdottomasti se on metallista. Osa tutkijoista epäilee Metallisen vedyn olemassaolo ennustettiin jo vuonna Sittemmin on Harvardin yliopisto spekuloitu, että se olisi timantin tavoin metastabiilia. Vety siis säilyisi metallisena senkin jälkeen, kun siihen ei enää kohdisteta paineistusta. Lisäksi on arvioitu, että metallinen vety olisi myös huoneen lämpötilassa suprajohtava sähköjohde. Silvera ja Dias aikovat jatkaa metallisen vetynsä tutkimuksia ramansironnan ja röntgendiffraktion avulla. Näin he toivovat saavansa tarkempaa tietoa näytteen paineistuksesta ja selvittävänsä metallisen vedyn hilarakenteen. Tuore löytö on herättänyt muiden vety- ja korkeapainetutkijoiden joukossa myös epäilyksiä. Korkean paineen mittausta on pidetty epätarkkana. Epäilijöiden mukaan metallimainen kiilto heijastuksineen ei välttämättä ole peräisin vedystä vaan timanttipuristimen alasimia peittävästä ohuesta alumiinioksidikalvosta. Isaac Silvera kävi kertomassa tutkimuksistaan Turussa viime kesänä järjestetyssä Cryocrystals and Quantum Crystals -konferenssissa. Turun yliopiston Wihurin laboratoriossa tutkitaan atomista vetyä kolmi- ja kaksiulotteisena kaasufaasina ja analysoidaan atomisen vedyn käyttäytymistä molekulaarisen vedyn kiinteissä kiteissä. Jarmo Wallenius Harvardin kokeessa kiinteä vety oli aluksi läpinäkyvää (vas.) Kun painetta lisättiin, näyte tummui mustaksi (kesk.). Lopulta paineistettu näyte alkoi heijastaa valoa takaisin (oik.). 68 KEMIA 2/2017

69 Robottimehiläinen pölyttää taidokkaasti Mehiläisten rinnalla voivat joskus työskennellä pienoisdroonit, jotka lentelevät pelloilla pölyttämässä kasveja. Näin visioivat japanilaistutkijat, jotka ovat rakentaneet ensimmäisen version robottimehiläisestä. Testeissä pikkuruinen drooni on jo todistanut kykynsä japaninakileijojen hedelmöittämisessä. Ohjattuna robotti noutaa yhden kasvin koiraspuolisten siitoslehtien tuottaman siitepölyn ja siirtää sen toisen kasvin naaraspuolisiin lehtiin. Tutkija Eijiro Miyako kertoo New Scientist -lehdessä, että ryhmä kehittää parhaillaan itsenäisesti toimivia pölytysrobotteja. Niiden työ edellyttää muun muassa GPS-paikannuksen, korkearesoluutiokameroiden ja tekoälyn hyödyntämistä. Eijiro Miyako/Japan s National Institute of Advanced Industrial Science and Technology Joustava ja hellävarainen drooni osaa vierailla kukissa niin, että sen paremmin heteet kuin emitkään eivät vahingoitu. Noin 75 prosenttia maailman viljelykasveista on riippuvaisia mehiläisten ja muiden hyönteisten suorittamasta pölytyksestä. Tuholaismyrkyt, maan raivaus ja ilmastonmuutos ovat kuitenkin vähentäneet pölyttäjien määrää, mikä on aiheuttanut laajaa huolta. Päivi Ikonen Aspiriini voi auttaa raskauden alkuun Jos raskautta toivova nainen ottaa päivittäin hitusen aspiriinia, hänen mahdollisuutensa äidiksi tuloon saattavat parantua, kertoo yhdysvaltalainen tutkimus. Aspiriini voi edistää sekä raskauden alkamista että sen jatkumista onnelliseen päätökseen asti. Lääkkeen käyttämisestä näyttävät kuitenkin hyötyvän vain naiset, joiden veren CRP-arvo on koholla. Korkea CRP kielii tulehduksesta elimistössä. NICHD-instituutin tutkijat analysoivat ensin aiempaa tutkimusta, johon osallistui keskenmenon kokeneita naisia. Aspiriinia saaneet tulivat raskaaksi 31 prosenttia ja veivät raskauden loppuun saakka 35 prosenttia todennäköisemmin kuin lumelääkettä syöneet verrokit. Ryhmän uuden tutkimuksen aineistona oli reilut naista, jotka olivat saaneet keskenmenon tai synnyttäneet kuolleen lapsen, ja yrittivät jälleen lasta. Puolet heistä söi 81 milligramman annoksen aspiriinia päivässä puolen vuoden ajan. Raskaaksi tulleet jatkoivat lääkkeen ottamista 36. raskausviikolle. Koko joukosta 55 prosenttia tuli raskaaksi ja synnytti elävän lapsen. Tuloksia analysoitaessa naiset jaettiin kolmeen ryhmään sen mukaan, oliko heillä matala, keskimääräinen vai korkea CRP-arvo. Korkean CRP-arvon naisista aspiriinia syöneillä synnytysprosentti oli 59, lumelääkettä saaneilla 44. Niillä, joiden CRP oli keskitasoinen tai alhainen, hedelmöitymis- ja synnytysprosentit olivat suunnilleen samat riippumatta siitä, ottivatko he aspiriinia vai plaseboa. Tutkijoiden mukaan on ennenaikaista suositella aspiriinia keskenmenojen ehkäisyyn, sillä aineesta voi koitua myös haittaa. Tulehdustila kuitenkin alentaa naisen hedelmöittymiskykyä, jolloin aspiriinin käytöstä ennen hedelmöitymistä voi olla apua. Lääkärien kannattaisi ehkä mitata naisten CRP-arvo, jotta he voivat arvioida, olisiko näille hyötyä aspiriinista ennen raskautta ja sen aikana, tutkijat sanovat Live Science -lehdelle. Tarpeen ovat silti vielä lisätutkimukset. Lisäksi on määriteltävä korkean CRP:n tarkka raja. Tutkimuksen julkaisi Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism. Päivi Ikonen Scanstockphoto Onnellinen perhetapahtuma voi joskus olla osin aspiriinin ansiota. KEMIA 2/

70 KEEMIKKO Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Vaihtoehtoiset totuudet VUOSI 2017 aloitti uuden ajan. Entisessä oikealla ja väärällä oli ero. Uljaassa uudessa postfaktuaalisessa maailmassa voi vapaasti siirtyä ikävistä faktoista vastuuttomaan valeht-, anteeksi, vaihtoehtoiseen totuuteen. Enää ei merkitse se miten on, vaan se miltä tuntuu. Jos jokin asia tuntuu, ilosanomaa kannattaa heti levittää verkossa. Vaikkapa nigerialainen keskuspankkia johtava prinssieversti ja öljyparoni voi jakaa sähköpostissa lupaamiaan miljardeja kaikille facebuukatuille kavereillemmekin. Kiperistä tilanteista selviää entistä paremmin vaihtoehtoisten faktojen avulla. Syrjähyppy on helppo selittää aviopuolisolle. Sori, olen pari päivää myöhässä, koska kävin töiden jälkeen kuun pimeällä puolella. Puolison vastausta ei tosin pidä hämmästyä. Ei se mitään. Minäkin vietin viikonlopun naapurissa whathatha-joogaamassa. TOSIASIOIDEN kahleista irti pääsy on vapauttava kokemus. Jälkifaktuaalisuus voimaannuttaa kuihtuneenkin elämän ja muuttaa tympeän arkipäivän lennokkaaksi leijailuksi. Yksi kääntöpuoli tällä bitcoinilla on. Patologisille valehtelijoille ja savolaisille tilanne on kestämätön. Kun kaikki laskettelevat luikuria, he menettävät erityisasemansa totuuden viilaamisessa. Ilman taikasormustaan Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausen muuttuu väkijoukossa näkymättömäksi. Tykinkuulalla ratsastamisella ei ole julkisuusarvoa, kun muut surffaavat vähintään mannertenvälisellä ohjuksella. MAHTAVINTA postfaktuaalisuuden juhlaa vietetään Yhdysvalloissa, missä kaikki on suurta, myös vaihtoehtoinen totuus. Kiinnostavaa seurattavaa on luvassa, sillä maan tuore Kun kaikki laskettelevat luikuria, patologiset valehtelijat ja savolaiset menettävät erityisasemansa totuuden viilaamisessa. presidentti päätti jäädyttää virkamiesten palkkauksen ja ylennykset. Jättiläismäinen hallintokoneisto alkaa pelata virkamiesmikadoa. Siinä pelissä ensin liikkunut häviää. Totuuden jälkeisessä maailmassa palkkauskielto saattaa toki tarkoittaa myös aivan päinvastaista tai ehkä ei mitään. Vaihtoehdoista voi vapaasti valita itselleen parhaiten sopivan. Hieman huolta on herättänyt se, löytävätkö uudet amerikkalaiset ministerit työpaikoilleen. Eksyksiin saattaa päätyä esimerkiksi se herra, joka taannoin vaati ministeriönsä lopettamista, muttei muistanut ministeriön nimeä. Lähin metroasemakin on pahaenteisesti nimeltään Foggy Bottom. Ettei vain ministeriötään listimään matkustava ministeri juuttuisi Sumuiseen Takamukseen. VIELÄ ikävämpää on, jos ministeri käy vahingossa langettamassa tappotuomion jonkun toisen ministerin ministeriölle. Nigerialainen ystäväni, keskuspankkia johtava prinssieversti ja öljyparoni, on kanssani samaa mieltä siitä, että ministeriöiden lahtaaminen pitäisi kieltää. Koskaan kun ei voi tietää, tuliko teloitettua oikea ministeriö vai ei. Eipä silti, että postfaktuaalisessa maailmassa väärään osuneillakaan rangaistuksilla olisi merkitystä. Tuomio on tosiasia tai sitten ei. Aiempien presidentinvaalien alaskalainen ehdokas asettui Bostonissa käydessään teekapinassa brittien puolelle itsenäistymään pyrkineitä amerikkalaisia vastaan. Minä tiedän, koska olin paikalla. Sillä kierroksella Obama voitti, koska emme vielä eläneet totuuden jälkeistä aikaa. Nyt sekin asia on korjattu. Keemikko Kuun pimeältä puolelta 70 KEMIA 2/2017

71 Johanna Ivaska ja Mikko Niemi saivat Orionin juhla-apurahan HENKILÖUUTISIA Orionin Tutkimussäätiö on myöntänyt kaksi euron palkintoapurahaa kansainvälisesti ansioituneille suomalaistutkijoille. Apurahan saivat Johanna Ivaska ja Mikko Niemi. Ylimääräiset juhla-apurahat ovat Orionin lahja sata vuotta täyttävälle Suomelle. Myös Orion itse viettää tänä vuonna satavuotispäiväänsä. Biokemian akatemiaprofessori Johanna Ivaska työskentelee Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä Biotekniikan keskuksessa. Hän selvittää syövän etäpesäkkeiden syntymiseen liittyviä muutoksia solujen sisällä. Moneen otteeseen palkitun tutkijan työltä odotetaan lisää uraauurtavia läpimurtoja, kuten merkittävää uutta tietoa syöpäsolujen kulkureiteistä ja liikkumisesta kudoksissa. Johanna Ivaska on saanut jo kahdesti Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n erittäin kilpaillun tutkimusrahoituksen, joka on kansainvälisesti merkittävimpiä apurahoja. Helsingin yliopistossa työskentelevä Mikko Niemi on lääkäri ja Suomen ensimmäinen farmakogenetiikan professori. Niemi tutkii geneettisten Orion Oyj erojen vaikutuksia lääkeaineiden tehoon ja turvallisuuteen. Hänen tutkimustyönsä keskiössä ovat ihmisen solukalvojen sadat erilaiset kuljetusproteiinit, jotka vievät kemikaaleja soluihin sisään ja niistä ulos. Proteiinien merkitystä lääkeaineiden kuljettajina on alettu ymmärtää vasta aivan viime vuosina. Niemen Farmakogeneetikko Mikko Niemi kuuluu alansa viitatuimpiin tutkijoihin. Johanna Ivaska on aiemmin saanut muun muassa Anders Jahren nuoren tutkijan palkinnon. tutkimuksen tavoitteena on nykyistä yksilöllisempi ja turvallisempi lääkehoito. Myös Mikko Niemi on saanut kahdesti ERC:n tutkimusrahoituksen. Kaikkiaan Orionin Tutkimussäätiö jakoi tutkimusavustuksia miljoona euroa. Pääosa apurahoista meni hiljattain väitelleille tai pian väitteleville lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian, kemian ja fysiikan tutkijoille. Lääkkeiden ja nyhtökauran kehittäjistä Vuoden 2017 teknologiajohtajia Vuoden 2017 teknologiajohtajiksi on valittu Orionin Reijo Salonen ja Gold&Green Foodsin Reetta Kivelä. Valinnan tekivät Tekes ja innovaatiokonsulttiyritys Spinverse. Reijo Salonen on toiminut Orionin lääketutkimus- ja tuotekehitysjohtajana vuodesta Hänen vankka kokemuksensa ja laaja verkostonsa olivat osaltaan vaikuttamassa yhtiön liiketoiminnan ja tuloksen myönteiseen kehittymiseen, tuomaristo kiittää. Orionin viime vuosien lääkekehityksen menestyksekkäimpiä saavutuksia ovat muun muassa Kemianteollisuuden innovaatiopalkinnolla palkittu Alzheimer-lääke sekä uudenlainen lääke eturauhassyöpään. Molempia valmisteita odotetaan markkinoille lähivuosina. Reetta Kivelä on Gold&Green Foodsin perustaja ja teknologiajohtaja, jonka kehitystyön tulosta on nuoren yrityksen ensimmäinen tuote, nyhtökaura. Kivelä paneutui kauran beetaglukaaniin ja sen prosessointiin jo aiemmassa työssään tutkijana. Nyhtökaura on sittemmin palkittu muun muassa vuoden 2016 suomalaisinnovaationa ja ruokailmiönä. Orion Vuoden teknologiajohtajat Reijo Salonen ja Reetta Kivelä palkittiin Helsingissä järjestetyssä juhlatilaisuudessa. KEMIA 2/

72 HENKILÖUUTISIA VÄITÖKSIÄ Aalto-yliopisto DI Henrikki Mertoniemen väitöskirja Studies on nanocellulose: functional microparticles, threads, and aerogels of cellulose nanofibrils tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Alexander Bismarck (Imperial College London, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Olli Ikkala. DI Alexandr Ostosen väitöskirja Thermodynamic Study of Protic Ionic Liquids tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Jens Abildskov (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Ville Alopaeus. DI Dmitry Sukhomlinovin väitöskirja Thermodynamic properties of selected phases in the MgO-Sb-O, CaO-Te-O, Pt-Te-O, and Al 2 O 3 -Cu-O systems by the EFM method tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Jevgeni Osadtši (Venäjän tiedeakatemia) ja kustoksena prof. Pekka Taskinen. DI Ville Liimataisen väitöskirja Control and characterization of wetting at micro- and nanoscales tarkastettiin Vastaväittäjänä toimivat prof. Metin Sitti (Max Planck -instituutti, Saksa) ja prof. Jacco Snoeijer (Twenten yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Quan Zhou. DI Jani Mikkolan väitöskirja Modeling and optimization of urban energy systems for large-scale integration of variable renewable power generation tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Reinhard Haas (Wienin teknillinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Peter Lund. Helsingin yliopisto FM Antti-Jussi Kieloahon väitöskirja Alkyl Amines in Boreal Forest and Urban Area tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Lise Lotte Sørensen (Aarhusin yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Timo Vesala. FM Satu Massisen väitöskirja Specific Reading Disorder: Cellular and Neurodevelopmental Functions of Susceptibility Genes tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Kenneth Pugh (Yalen yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Tiina Paunio. FL Lotta von Ossowskin väitöskirja Interaction of GluA1 AMPA receptor with Synapse- Associated Protein 97 tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. Ulla Petäjä-Repo (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Kari Keinänen. M.Sc. Emma Anderssonin väitöskirja Characterization of mature T-cell leukemias by nextgeneration sequencing and drug sensitivity testing tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Richard Rosenquist Brandell (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Satu Mustjoki. M.Sc. Xu Yanin väitöskirja New insight into mechanisms of transcellular propagation of tau and α-synuclein in neurodegenerative diseases tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Kelvin Luk (Pennsylvanian yliopisto) ja kustoksena prof. Juha Voipio. DI Julius Viran väitöskirja Data assimilation and numerical modelling of atmospheric composition tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi Dr. Adrian Simmons (ECMWF, Iso- Britannia) ja kustoksena prof. Veli-Matti Kerminen. FM Lauri Partasen väitöskirja Ab initio investigations of the dynamic and thermodynamic properties of atmospherically relevant strong acids tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Henrik Kjaergaard (Kööpenhaminan yliopisto, Tanska) ja kustoksena prof. Lauri Halonen. Prov. Paavo Pietarisen väitöskirja Effects of Genotype and Phenotype in Personalized Drug Therapy tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Arto Urtti (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Kimmo Porkka. FM Irene Ylivinkan väitöskirja Netrins in glioma biology: regulators of tumor cell proliferation, motility and stemness tarkastettiin Vastaväittäjänä on prof. Joanna Phillips (Kalifornian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Timo Otonkoski. M.Sc. Elisa Lázaro Ibáñezin väitöskirja Extracellular Vesicles: Prospects in Prostate Cancer Biomarker Discovery and Drug Delivery tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Janusz Rak (McGill-yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Heikki Vuorela. LL Aino Salmiheimon väitöskirja Pancreatic ductal adenocarcinoma The role of tumorassociated macrophages and systemic inflammatory response tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. Juha Saarnio (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Pauli Puolakkainen. Itä-Suomen yliopisto M.Sc. Andrey Orekhovin väitöskirja Electron Microscopy Study of Structural Peculiarities of Carbon Materials tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Albert Nasibulin (Skolkovon tiede- ja teknologiainstituutti, Venäjä) ja kustoksena prof. Alexander Obraztsov. Prov. Mikko Huuskosen väitöskirja Neurogliavascular remodeling and therapeutic intervention in ischemia and inflammation tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. Jouni Sirviö ja kustoksena dos. Katja Kanninen. FM Antti Matikaisen väitöskirja Studies on the oxidation and repeatability issues of surfaceenhanced Raman spectroscopy (SERS) tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Jürgen Popp (Leibnizin fotoniikkainstituutti, Saksa) ja kustoksena prof. Pasi Vahimaa. M.Sc. Zubair Maalickin väitöskirja Modelling studies on the effect of aerosols and cloud microphysics on cloud and fog properties tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Veli- Matti Kerminen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Ari Laaksonen. Jyväskylän yliopisto M.Sc. Eija Lönnin väitöskirja Selection on two behavioral genes: fitness effects of receptor genes for arginine vasopressin 1a and oxytocin in the bank vole Myodes glareolus tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Craig Primmer (Turun yliopisto) ja kustoksena dos. Esa Koskela. Oulun yliopisto DI Pirkko Mustamon väitöskirja Greenhouse gas fluxes from drained peat soils: A comparison of different land use types and hydrological site characteristics tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Harri Vasander (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Bjørn Kløve. DI Heikki Upolan väitöskirja Disintegration of packaging material. An experimental study of approaches to lower energy consumption tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi TkT Jari Käyhkö (Mikkelin ammattikorkeakoulu) ja kustoksena prof. Mirja Illikainen. Tampereen teknillinen yliopisto DI Johan Sandin väitöskirja Alpha Radiation Detection via Radioluminescence of Air tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Seiichi Yamamoto (Nagoyan yliopisto, Japani) ja kustoksena apul.prof. Juha Toivonen. DI Juha Hirvosen väitöskirja Computer Vision Measurements for Automated Microrobotic Paper Fiber Studies tarkastettiin Vastaväittäjinä toimivat prof. Sergej Fatikow (Oldenburgin yliopisto, Saksa) ja prof. Jarmo Alander (Vaasan yliopisto) ja kustoksena prof. Pasi Kallio. DI Juuso Tervan väitöskirja The Effect of Compression and Sliding Movement on the Wear Resistance and Comminution in Mineral Crushing tarkastettiin Vastaväittäjinä toimivat prof. Staffan Jacobson (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja TkT Jari Liimatainen (Picodeon Ltd Oy) ja kustoksena prof. Veli-Tapani Kuokkala. DI Elisa Isotahdonin väitöskirja Corrosion Losses, Mechanisms and Protection Strategies for Sintered Nd-Fe-B Magnets tarkastettiin Vastaväittäjinä toimivat prof. Sannakaisa Virtanen (Erlangen-Nürnbergin yliopisto, Saksa) ja Ph.D. Jingfang Liu (Electron Energy Corporation, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Veli-Tapani Kuokkala. Tampereen yliopisto FM Minna Ampujan väitöskirja BMP4 in breast cancer growth and metastasis with insights into transcriptional regulation tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi dos. Outi Monni (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Anne Kallioniemi. Turun yliopisto M.Sc. Muhammad Yasirin väitöskirja Atomic scale engineering and understanding of novel interfaces between oxide films and semiconductor crystals tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Greg Hughes (Dublinin yliopisto, Irlanti) ja kustoksena prof. Edwin Kukk. FM Anna Knittlen väitöskirja Regulation of ErbB4 signaling by post-translational modifications tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Carl-Henrik Heldin (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Klaus Elenius. Åbo Akademi M.Sc. Yury Brusentsevin väitöskirja Synthetic modifications of the natural lignan hydroxymatairesinol towards ligands for asymmetric catalysis tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Jan Deska (Aalto-yliopisto) ja kustoksena dos. Patrik Eklund. DI Dennis Kronlundin väitöskirja Chemical engineering of surface coatings for natural stones tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi prof. Katarina Malaga (Betoni-instituutti CBI, Ruotsi) ja kustoksena prof. Jouko Peltonen. 72 KEMIA 2/2017

73 in memoriam Jorma K. Miettinen Radiokemian suurmies Suuri suomalainen kemisti ja vaikuttaja on poissa. Jorma K. Miettinen kuoli 95 vuoden ikäisenä 11. helmikuuta Hän oli syntynyt Helsingissä 11. elokuuta Jorma K. oli suomalaisen radiokemian isä, joka perusti Helsingin yliopistoon radiokemian laitoksen vuonna Hän oli tutustunut radioaktiivisiin aineisiin jo 1950-luvulla tehdessään biokemian väitöskirjaa A. I. Virtasen ohjauksessa luvun loppupuoliskolla USA ja Neuvostoliitto tekivät satamäärin ydinasekokeita ilmakehässä. Niiden vaikutuksista ympäristöön tai ihmisten terveyteen tiedettiin vähän. Jorma K. keräsi lunta ja mittasi haihdutusjäännöksen radioaktiivisuuden, joka osoittautui melko korkeaksi. Tulokset saivat laajaa julkisuutta. Ydinasekoelaskeuman radioaktiivisten aineiden käyttäytymistä ympäristössä tutkittiin systemaattisesti Miettisen johdolla 1980-luvun alkupuolelle. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli Lapissa radioaktiivista cesiumia rikastava ravintoketju jäkälästä poron kautta ihmisiin. Saamelaisten kehonsisäisen radioaktiivisuuden mittaaminen hoidettiin vuodesta 1961 alkaen pakettiautoon rakennetulla kokokehon mittauslaitteistolla. Suomessa ainutlaatuinen ja myös kansainvälisesti tunnustettu tutkimus merkitsi Jorma K:n tieteellisen uran huippua. Hän hankki tutkimukselle rahoituksen Yhdysvalloista, jonka atomienergiakomissio rahoitti työtä Perintö elää muistoluennolla 15 vuotta. Jorma K. jäi eläkkeelle vuonna 1986 mutta ehti olla mukana myös muilla radiokemian osa-alueilla, kuten omaan väitöskirjaani liittyvässä ydinjätteiden käsittelyn tutkimuksessa. Hän muun muassa kehitti muovipuun eli imeytti puun sisään muovimonomeeriliuosta ja polymeroi sen laitoksen gammasäteilytyslähteellä. Tuloksena oli erittäin kova, kulutusta kestävä puu. Jorma K:n aloitteesta syntyi myös kemiallisen aseen valvontalaitos. Vuodesta 1973 hän johti ulkoministeriön rahoittamaa, kemiallisen aseen valvontamenetelmien kehittämiseen keskittynyttä CW-projektia. Vuonna 1994 projekti muutettiin Verifininstituutiksi, joka on Nobel-palkitun OPCW:n luotetuimpia jäsenlaitoksia. Isänmaallinen rauhanmies Talvisota keskeytti Jorma K:n Helsingin yliopistossa syksyllä 1939 aloittamat opinnot alkuunsa. Hän palveli myös koko jatkosodan rintamalla, josta hän kotiutui kapteenina ja komppanianpäällikkönä. Myöhemmin hän vietti armeijan leivissä vuodet , jolloin hän toimi Sotatieteen laitoksen tutkimusjohtajana. Vakaasti maanpuolustushenkinen Jorma K. ei ollut haukka vaan erittäin aktiivisesti mukana rauhantyössä. Hän perusti tutkijoiden kansainvälisen rauhanjärjestön Pugwashin Suomen-osaston vuonna 1971 ja toimi Helsingin yliopiston kemian laitoksessa (A110) järjestetään 3. huhtikuuta kello luentotilaisuus, joka keskittyy Jorma K. Miettisen elämäntyön pääalueisiin. Harvardin yliopiston Senior Associaten Olli Heinosen luennon otsikkona on Ydinaseita ei riisuta pelkästään juhlapuhein. Onko ympäristön radioaktiivisuustutkimus loppuun kaluttu luu, kysyy professori Jukka Lehto. Verifinin laboratoriokoordinaattori Martin Söderström puhuu aiheesta Kemialliset aseet, aseistariisunta ja muuttunut maailma. Jorma K. Miettinen oli Helsingin yliopiston kemian laitoksen kunniaalumni. sen puheenjohtajana vuoteen Hän oli mukana Pugwashin valtuuskunnassa vastaanottamassa vuoden 1995 Nobelin rauhanpalkintoa. Vuonna 1995 Jorma K. nimitettiin akateemikoksi, yhdeksi tieteen kahdestatoista. Viime vuosiin asti hän tutustui tieteen ja politiikan uutisiin ajantasaisesti internetin välityksellä. Hänen halunsa tietää ja oppia uutta oli sammumaton. Jorma K. myös jakoi tietämystään herkeämättä. Hän otti vastuunsa kertoa asioista julkisesti kaikelle kansalle muun muassa television välityksellä. Jukka Lehto Kirjoittaja on Helsingin yliopiston radiokemian professori. KEMIA 2/

74 HENKILÖUUTISIA in memoriam Olavi Jäntti Puolustusvoimien luottotutkija Professori Olavi Jäntti kuoli Helsingissä 23. tammikuuta Hän oli kuollessaan 105-vuotias. Olavi Jäntti syntyi Vilppulassa 3. marraskuuta Hän kiinnostui kemiasta jo koulupoikana Tampereen Lyseossa, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna Vuonna 1937 Jäntti valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi ja aloitti sen jälkeen työn Valtion maanviljelyskemiallisessa laboratoriossa. Talvisodan syttyminen vuonna 1939 kuitenkin katkaisi laboratorion toiminnan. Tuleva nobelisti A. I. Virtanen neuvoi tuolloin Jänttiä ottamaan yhteyttä Puolustusvoimien kemialliseen koelaitokseen, josta löytyikin uusi paikka ja jossa kemisti työs- TULEVIA TAPAHTUMIA Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT Laboratorion excel-kurssit Helsinki ChemBio Finland Helsinki Muovi & Pakkaus Lahti Kaikki hyöty käyttöturvallisuustiedotteesta Helsinki > Koulutukset ja palvelut SciFest Joensuu Valtakunnalliset Luma-päivät Helsinki World Circular Economy Forum Helsinki Helsinki Chemicals Forum Helsinki th International Conference on Nucleation and Atmospheric Aerosols Helsinki IMWA 2017 Congress Mine Water & Circular Economy Lappeenranta MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT Challenges in Inorganic Chemistry Manchester, Iso-Britannia rd Mediterranean Symposium on Medicinal and Aromatic Plants Girne, Kypros kenteli jatkosodan puhkeamiseen asti. Sotavuodet Jäntti taisteli Karjalankannaksella. Sotien jälkeen hän toimi pari vuotta Teknillisen opiston opettajana Tampereella ja Suomen Gummitehtaan tutkijana Nokialla. Pääosan elämänurastaan Jäntti teki armeijan palveluksessa. Vuodesta 1947 hän työskenteli kemistinä ja sittemmin laboratorionjohtajana Puolustusvoimien tutkimuskeskuksessa, joka sijaitsi Helsingin edustalla Harakan saaressa. Työnsä ohessa hän väitteli vuonna 1960 filosofian tohtoriksi. Puolustusvoimista Jäntti jäi eläkkeelle 60-vuotiaana vuonna Hän oli kuitenkin kiinnostunut uudesta, nousevasta alasta eli tietokoneohjelmoinnista, josta hän loi itselleen toisen ammatin. Eläkeläinen työskenteli vielä vuosia ohjelmoijana ensin VTT:n turvelaboratoriossa ja sen jälkeen Seismologisessa laitoksessa. Jäntille myönnettiin professorin arvonimi vuonna Olavi Jäntti oli koko ikänsä innokas musiikkimies. Hän lauloi muun muassa Ylioppilaskunnan Laulajissa sekä soitti pianoa ja kontrabassoa. International Conference on Metallurgical Coatings and Thin Films San Diego, Yhdysvallat www2.avs.org/conferences/ ICMCTF/2017 Interpack 2017 Düsseldorf, Saksa nd Green and Sustainable Chemistry Conference Berliini, Saksa International Symposium on Green Chemistry La Rochelle, Ranska th International Symposium Frontiers in Polymer Science Sevilla, Espanja th Canadian Chemistry Conference and Exhibition Toronto, Kanada European Symposium on Electrochemical Engineering Praha, Tšekki eu/2017 Myös Suomalaisten Kemistien Seurassa toimiminen oli hänelle rakas harrastus, ja hän oli mukana perustamassa kemistien jatkokoulutustoimintaa. Olavi Jäntti jäi leskeksi pitkästä avioliitostaan sadan vuoden iässä vuonna Häntä jäivät lähimpinä kaipaamaan kolme lasta, seitsemän lastenlasta ja seitsemän lastenlastenlasta. Jaana Koverola Kirjoittaja on Olavi Jäntin tytär. Euromedlab 2017 Ateena, Kreikka Colloquium Spectroscopicum Internationale XL Pisa, Italia Drug Discovery Summit Berliini, Saksa Oorgandagarna Inorganic Days Nynäshamn, Ruotsi th EuCheMS International Conference on Chemistry and the Environment Oslo, Norja EuroDrying 2017 Liège, Belgia Rapid.Tech Erfurt, Saksa EuroNanoForum Valletta, Malta KEMIA 2/2017

75 SEURASIVU Kemian ja kemiantekniikan opiskelija! Liity Kemian Seuroihin: kemianseurat.fi SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ! NIMITYKSIÄ Borealis Polymers Oy Toimipaikkapäälliköksi on nimitetty TkL Salla Roni-Poranen. Hän vastaa myös Porvoon toimipaikan polyolefiinitehtaiden tuotannosta. Roni-Poranen seuraa tehtävässä Hannu Luotoa, joka jatkaa toimipaikan kunnossapito- ja seisokkiorganisaation vetäjänä sekä konsernitason projekteissa. Lääketeollisuus ry Puheenjohtajaksi on valittu Pfizer Oy:n toimitusjohtaja, KTM Päivi Kerkola. Orion-konserni Tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaavaksi johtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi on nimitetty LT Christer Nordstedt. Hänen edeltäjänään tutkimus- ja tuotekehitysjohtajana toiminut professori Reijo Salonen jatkaa Senior Advisor -tehtävässä siihen asti, kunnes Additive Manufacturing and Functional Polymeric Materials Conference Albufeira, Portugali International Symposium on Mixing in Industrial Processes Birmingham, Iso-Britannia SECAT 17 Oviedo, Espanja th Tetrahedron Symposium Budapest, Unkari elsevier.com EuCheMS Inorganic Chemistry Conference Kööpenhamina, Tanska Eurocarb 2017 Barcelona, Espanja EUROMAR 2017 Varsova, Puola jää eläkkeelle Ramboll Finland Oy DI Risto Mäki on nimitetty ryhmäpäälliköksi Vesihuolto Länsi -yksikköön Vesi-toimialalle Tampereelle. Ruotsin kuninkaallinen insinööritieteiden akatemia Toimitusjohtajaksi on nimitetty FT Tuula Teeri. Aalto-yliopiston rehtorina toimiva Teeri siirtyy uuteen tehtävään todennäköisesti loppusyksystä. Suomen Apteekkariliitto Farmaseuttiseksi johtajaksi on nimitetty FaT Charlotta Sandler. Tampereen teknillinen yliopisto Bio- ja kiertotalouden apulaisprofessoriksi kemian ja biotekniikan laitokseen on nimitetty TkT Aino-Maija Lakaniemi. ISMSC and ISACS Cambridge, Iso-Britannia th International Caucasian Symposium on Polymers and Advanced Materials Tbilisi, Georgia th FEZA Conference on Zeolites Materials with Engineered Properties Sofia, Bulgaria nd European Conference on Organometallic Chemistry Amsterdam, Alankomaat > Events 49 th Iupac World Chemistry Congress Sao Paulo, Brasilia th International Conference for Young Chemists Georgetown, Malesia Messukeskus / Markku Ojala Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta. SEUROISSA TAPAHTUU Kemian Seurojen Kemian Päivät Messukeskus, Helsinki Tapahtuman ohjelma on osoitteessa Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry:n Suojelun seminaari: Varautuminen Suomessa kello Messukeskus, Helsinki Kaikille avoin seminaari järjestetään Kemian Päivien yhteydessä. Ohjelma löytyy Kemian Päivien verkkosivuilta. Seminaarin jälkeen pidetään yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous. The 39 th Finnish NMR Symposium Ruissalon kylpylä, Turku Tapahtuman ohjelma on osoitteessa Scandinavian Symposium on Chemometrics Naantalin kylpylä, Naantali Tapahtuman ohjelma on osoitteessa Maaliskuussa kokoonnutaan jälleen Kemian Päiville ja ChemBio-tapahtumaan Helsingin Messukeskukseen. Luvassa on laaja näyttely ja kattava seminaariohjelma. Ilmoita sähköpostiosoitteesi! Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi? Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@ kemianseura.fi. Sähköpostiosoitteensa ilmoittaneiden kesken arvotaan pieniä palkintoja. Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä 3/ huhtikuuta 3. toukokuuta 4/ toukokuuta 8. kesäkuuta 5/ elokuuta 6. syyskuuta Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi. Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi. KEMIA 2/

76 TIETEEN KAUPUNGIT Sarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja. Turku on monessa ensimmäinen Liki 800-vuotias Turku on Suomen vanhin kaupunki ja tieteen kehto, josta sivistys levisi myös sisämaahan. Sisko Loikkanen Suomen ensimmäinen yliopisto, kuninkaallinen Turun Akatemia perustettiin vuonna Yliopisto oli suurvalta-ruotsin kolmas Uppsalan ja Tarton jälkeen. Suomi sai myös ensimmäisen kirjapainonsa, kun sellainen perustettiin akatemian yhteyteen kaksi vuotta myöhemmin. Vuonna 1827 maan ensimmäinen pääkaupunki kuitenkin menetti akatemiansa, kun se Turun palon jälkeen siirrettiin Helsinkiin. Uutta korkeinta opinahjoa kaupunki joutui odottamaan pitkään mutta sai niitä sitten kaksin kappalein. Ruotsinkielinen Åbo Akademi aloitti toimintansa vuonna 1918 ja suomenkielinen Turun yliopisto Turun siluettia täl pual jokke hallitsee Tuomiokirkko, jota pidetään Suomen kansallispyhäkkönä. Destination Turku vuonna Molemmat syntyivät kansalaiskeräysten avulla. Yksityinen Turun yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974, ja kaupungin kauppakorkeakoulu liitettiin siihen vuonna Tätä nykyä Turun yliopistossa opiskelee noin opiskelijaa ja Åbo Akademissa Turkuun on keskittynyt huomattava määrä etenkin bioalan osaamista. BioCityssä kaupungin yliopistot vetävät yhdessä bio- ja ihmistieteiden tutkimushankkeita. BioTurku taas on lähes sadan alan yrityksen keskittymä. Turku ylpeilee syystäkin huipputason naistutkijoillaan. Akateemikko, professori Sirpa Jalkanen tutkii ihmisen immuunipuolustusta, ja professori Riitta Lahesmaan kiinnostuksen kohteena ovat T-solut. Akatemiaprofessori Johanna Ivaska paneutuu integriineihin eli solun tarttumisreseptoreihin ja niiden rooliin syövän etäpesäkkeiden synnyssä. Professori Eva-Mari Aron jännittävä haaste on selvittää fotosynteesin mahdollisuuksia bioenergian tuotannossa. Lontoon eläintieteellinen seura palkitsi viime kesänä evoluutiobiologi Virpi Lummaan, joka on tutkinut yhtä lailla Myanmarin norsuja kuin luonnonvalinnan vaikutuksia ihmisen elämään. Historian suurmiehet Turun historiasta nousee esiin monia merkittäviä tiedemiehiä. Kasvitieteilijä Pehr Kalm aloitti akatemian luonnonhistorian ja talousopin professorina vuonna 1747 ja perusti kaupunkiin kasvitieteellisen puutarhan. Sittemmin rehtoriksi edennyt Kalm kunnostautui myös tutkimusmatkailijana. Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Gabriel Porthan puolestaan perusti isänmaallisen Aurora-seuran, joka vuonna 1771 ryhtyi julkaisemaan Suomen ensimmäistä sanomalehteä. Vuodesta 1761 akatemiassa vaikutti maamme ensimmäisenä kemian professorina Pehr Adrian Gadd, joka ohjasi suuren joukon luonnonopin väitöskirjatutkimuksia. Gaddin ansiosta ne julkaistiin latinan sijasta ruotsiksi. Gaddin lahjakkain oppilas oli tähtitieteen ja fysiikan professorin Jakob Gadolinin poika Johan Gadolin. Johan Gadolin opiskeli myös Uppsalan yliopistossa, josta hän toi Turkuun ajanmukaisimmat tiedot kemian uusista menetelmistä. Vuonna 1792 Gadolin sai tutkittavakseen Ytterbyn kaivoksesta löydetyn erikoisen kiven, josta hän löysi aiemmin tuntemattoman maalajin, yttermaan. Myöhemmin siitä eristettiin alkuaine yttrium ja muitakin harvinaisia maametalleja, joiden tutkimuksen Gadolin pani alkuun. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja. sisko.loikkanen@yle.fi 76 KEMIA 2/2017

77 MESSUOPAS FAIR GUIDE Kemian ja bioalan merkittävin sidos huipputapahtuma, jossa alan ammattilaiset kohtaavat Messukeskus Helsinki Expo and Convention Centre OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

78 Tervetuloa ChemBio Finland -tapahtumaan! ChemBio Finland 2017 Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki, puh , messukeskus.com ChemBio Finland 2017 Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki, tel , messukeskus.com Aukioloajat keskiviikko klo 9 17, torstai Opening hours Wed 29 March 9:00 17:00, Thu 30 March 9:00 16:00 Liikenneyhteydet Helsingin keskustasta raitiovaunulla 7A, 7B ja 9. Kaikki junat pysähtyvät Pasilan asemalla, josta on 300 metrin kävelymatka Messukeskukseen. Helsinki-Vantaan lentokentältä on 15 km Messukeskukseen. Traffic connections From the city centre by trams 7A, 7B and 9. All trains stop at Pasila Station, which is located 300 m from the Fair Centre. The Helsinki-Vantaa airport is 15 km from Helsinki Expo and Convention Centre. Pysäköinti Pysäköintimaksu 12 oikeuttaa kertapysäköintiin yhden vuorokauden aikana. Pysäköinti maksetaan joko automaattiin tai sisällä lippukassalla. Pysäköintitalon osoite on Ratapihantie 17. Hotellivaraukset Messukeskuksen yhteydessä on Holiday Inn Helsinki -hotelli, puh Muut varaukset Hotellikeskuksesta, puh Parking Entrance to the multi-storey car park is from Ratapihantie 17. The parking fee is 12 and it is valid for a single visit during one day. Hotel booking Holiday Inn Helsinki next to Helsinki Expo and Convention Centre, tel Other Hotels: Hotel Booking Centre, tel Organiser Messukeskus Helsinki, Expo and Convention Centre Järjestäjä Messukeskus Yhteistyössä: Kemian Seurat, Kemianteollisuus ry ja Suomen Bioteollisuus ry In cooperation with: Finnish Bioindustries, Finnish Chemical Societies and Chemical Industry Federation Kemian Seurat Mediakumppani

79 MESSUKESKUS HELSINKI ChemBio Finland on kemian ja bioalan tärkein ammattitapahtuma Suomessa. Tule verkostoitumaan ja kouluttautumaan Kemian Päivillä ja seminaareissa. Laaja näyttely esittelee lähes sadan näytteilleasettajayrityksen uutuuksia. Tervetuloa! Rekisteröidy kävijäksi veloituksetta: chembiofinland.fi Pre-registration: chembiofinland.fi Voit rekisteröityä myös Messukeskuksen sisäänkäynneillä. You can register yourself also at Expo and Convention Centre. Katso ajantasainen ohjelma:chembiofinland.fi Please see up-to-date programme at: chembiofinland.fi Samanaikaiset tapahtumat Messukeskuksessa Tutustu ohjelmaan ja varaa paikkasi vuoden suurimpaan bioenergiatapahtumaan! ADVANCED ENGINEERING2017 advancedengineering.fi itprofinland.fi nordicbalticbioenergy.eu Lataa Messukeskus-sovellus älypuhelimeesi ja tee omat suosikkilistasi! Download Messukeskus app to your smartphone and customise your own favourites list! Rekisteröidy kävijäksi veloituksetta: chembiofinland.fi Ilmainen sisäänpääsy Kemian Päiville, seminaareihin ja näyttelyyn rekisteröityneille kävijöille

80 KESKIVIIKKO WEDNESDAY 29 March OHJELMA PROGRAMME Kemian Päivät Järjestäjä: Kemian Seurat Kemian Päivien 2017 avausseminaari, hallisali 3b 9:30 Avaus; KP2017 puheenjohtaja, pääjohtaja Kimmo Peltonen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes 9:35 Kierrolla kärkeen, Suomalaisten Kemistien Seuran kiertotalousinnovaatiopalkinnon jako johtaja Mari Pantzar, Sitra Uusiutuvaa energiaa, hallisali 3e 13:00 Avaus Dos. Markku Hurme, Aalto-yliopisto 13:05 Täysin uusiutuva energiajärjestelmä Neo-Carbon Energy, johtava tutkija, Pasi Vainikka, VTT 13:35 Energian varastoinnin kemiaa prof. Tanja Kallio, Aalto-yliopisto 14:05 Keinotekoinen fotosynteesi prof. Eva-Mari Aro, Turun yliopisto 14:35 Tauko 15:00 Kaasun mahdollisuudet tulevaisuudessa tekn. pääll. Mari Tuomaala, Gasum Oy 15:30 VTT:n termokemialliset biomassan jalostusteknologiat tutk.prof. Juha Lehtonen, VTT 16:00 Päätös Järjestäjät: Kemian Seurat ja Suomen Akatemia Ympäristöaiheinen seminaari: Kemikaalit kiertotaloudessa näemmekö koko kuvan? hallisali 3b 12:00 Avaus: Kemikaalit kiertotaloudessa näemmekö koko kuvan? ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio, SYKE, Kulutuksen ja tuotannon keskus 12:15 Yltääkö kiertotalous kemikaaleihin? Head of Classification and Prioritisation Unit (D2) Elina Karhu, Euroopan kemikaalivirasto 12:45 Jätevesilietefosforin soveltuvuus fosforilannoitteeksi erikoistutkija Kari Ylivainio, Luonnonvarakeskus 13:15 Mitä emme soisi löytyvän biolietteistä? erikoistutkija Kimmo Suominen, Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) 13:45 14:15 Tauko 14:15 Mitä muoveja, mihin käyttöön? Haasteita muovin kierrätyksen edistämisessä erikoistutkija Helena Dahlbo, SYKE, Kulutuksen ja tuotannon keskus 14:45 Mikromuovitutkimus Suomen sisävesistöissä tuloksia Kallavedeltä tutkija Samuel Hartikainen, Itä-Suomen yliopisto 15:15 Mikromuovit Itämeren ravintoverkossa Minne mikromuovit menevät? erikoistutkija Outi Setälä, SYKE, Merikeskus 15:45 16:00 Seminaarin yhteenveto Jaakko Mannio Järjestäjät: Ympäristötieteellinen Seura ja Kemian Seurat Analytics session (Modern optical spectroscopy and mass spectrometry), lecture hall 3a 10:30 Opening prof. Lauri Halonen, University of Helsinki, Finland 10:35 Breath-taking research with optical techniques and mass spectrometry: what smell can tell Dr. Simona M. Cristescu, Radboud University, The Netherlands 11:15 Qualitative and quantitative analysis of new psychoactive substances by LC/GC-QTOFMS and chemiluminescence nitrogen detection Prof. Ilkka Ojanperä, University of Helsinki, Finland 11:35 Break 11:50 High Resolution Mass Spectrometry for Quantitative and Qualitative Analyses of Metabolites Dr. Anas Kamleh, Thermo Fisher Scientific Europe, Sweden 12:10 Raman spectroscopy as a versatile tool in analytics prof. Mika Pettersson, University of Jyväskylä, Finland 12:30 Lunch Chair: PhD, Kari Hartonen, University of Helsinki 13:30 Shining light on rarefied molecular gases Dr. Paolo De Natale, National Institute of Optics, Firenze, Italy 14:10 Metabolite profiling and identification of unknowns with LC-QTOF-MS/MS analytics prof. Kati Hanhineva, University of Eastern Finland 14:30 Break 14:45 Chemical warfare agents in environment and their GC-MS/MS and LC-MS/MS analysis Martin Söderström, Verifin, Finland 15:05 High-end gas analysis with photo-acoustics and mid-infrared lasers Dr. Ismo Kauppinen, Gasera Ltd, Finland 15:25 Study of reactivity between dimethyamine and α-pinene oxidation products by high resolution mass spectrometry (HRMS) Dr. Geoffroy Duporte, University of Bordeaux, France 15:45 16:05 Real-time elemental analysis using microplasma emission spectroscopy Dr. Toni Laurila, Neste Ltd, Finland Järjestäjä / Organizer: Kemian Seurat Closing Seminar of Programmable Materials (OMA) Academy Programme, lecture hall 3d 10:30 Welcome Professor Jukka Pekola, Aalto University 10:40 Keynote: Piezoelectric Films for Micro-electromechanical Systems Professor Susan Trolier-McKinstry, The Pennsylvania State University 11:20 Keynote: Metal organic frameworks as gas delivery agents in medicine Professor Russell E. Morris, University of St Andrews 12:00 Lunch 13:30 Keynote: Social media and science Dr. Stuart Cantrill, Nature Journal 14:00 Poster presentations, 3 minutes/project 14:35 Coffee and posters 15:45 16:15 How does the world look like in 2067? Materials in future Organizer: Academy of Finland Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi

81 KESKIVIIKKO WEDNESDAY 29 March Bioalan seminaarit Bioteknologiasta terveyttä, kokoustila :30 Avaus: Johdatus P4 lääketieteeseen prof. Ari Ristimäki, HUSLAB 13:00 Genomitiedosta osa terveystietoa prof. Kristiina Aittomäki, HUSLAB 13:30 Kantasolujen mahdollisuudet 14:00 Tauko 14:30 Mitä on digitaalinen lääketiede potilaan näkökulmasta? prof. Johan Lundin, FIMM 15:00 3D-printtaus prof. Antti Mäkitie, Helsingin yliopisto 15:30 Keskustelua 16:00 Päätös Järjestäjä: Biotekniikan neuvottelukunta BTNK IBC Finland: Teollisen biotekniikan tuotantokonseptit biotalouden mahdollistajana, hallisali 3f 9:30 Teollinen biotekniikka biotaloudessa Jari Vehmaanperä, puheenjohtaja, IBC Finland ry. toimitusjohtaja, Roal Oy 9:40 Puubiomassa ja metsäteollisuuden sivuvirrat Petri Vasara, johtaja, Pöyry Oy 10:10 Maatalouden biomassat Erkki Joki-Tokola, erikoisasiantuntija, LUKE 10:40 Industrial bioproduction processes Sandip Bankar, Assistant Professor, Aalto yliopisto 11:10 Case: Puubiomassa ja metsäteollisuuden sivuvirrat Patrick Pitkänen, Head of Sales & Business Development, St1 Biofuels Oy 11:40 Bioeconomy: a unique opportunity to reconnect economy and society Giulia Gregori, Strategic Planning and Corporate Communication Manager, Novamont. Live presentation through video streaming. 12:20 Seminaarin päätös Jari Vehmaanperä, puheenjohtaja, IBC Finland ry. toimitusjohtaja, Roal Oy Science is not a job: Sustainable environment for a new generation of scientists, Hall 1b 12:30 Debate/Panel Discussion 14:00 Coffee Break 14:30 15:45 Interactive Lecture: Emotional And Subjective Side of The Science Organizer: BiotechClub.fi & Vikki Postdoctoral Association (ViPA) Viruses - enemies and friends, Lecture Hall 3g Organizers: Finnish Bioindustries, Pharma Industry Finland, FIMM and HUSLAB Viruses as enemies Chair: Chief specialist Maija Lappalainen, HUSLAB 9:30 Plenary lecture, Emerging virus infections Prof. Olli Vapalahti, University of Helsinki, HUSLAB 10:10 Epidemiology of viruses Head of Department Mika Salminen, National Institute for Health and Welfare 10:40 Vaccinations Chief Physician Hanna Nohynek, National Institute for Health and Welfare 11:10 Virus diagnostics Prof. Klaus Hedman, University of Helsinki, HUSLAB 11:40 13:00 Lunch and Exhibition Viruses as friends Chair: CEO Pekka Simula, Herantis Pharma Oyj 13:00 Virus therapies Clinical Research Medical Director Katarina Öhrling, Amgen Ltd 13:30 Phage therapy Prof. Mikael Skurnik, University of Helsinki 14:00 Company presentations Discussion and Closing remarks Get It Done yksilöllistettyä diagnostiikkaa ja hoitoa terveydenhuoltoon, hallisali 3f Järjestäjä: SalWe Oy / Spinverse Innovation Management Oy 13:30 Tervetuloa! Topi Hanhela, asiakkuus- ja kehitysjohtaja, SalWe Oy, Lääketietokeskus Oy 13:40 Get It Done suomalainen julkisen ja yksityisen terveydenhuollon, työterveyshuollon sekä tutkimuksen ja teollisuuden yhteishanke, Juhani Luotola, ohjelmajohtaja, SalWe Oy, Spinverse Innovation Management Oy 13:50 Tarkemman ja nopeamman diagnostiikan merkitys hoidon vaikuttavuuteen Harri Siitari, FT, Dos., kehityspäällikkö, Helsingin yliopisto 14:00 Uudet menetelmät biomarkkereiden löytämiseksi streptokokki-infektioiden diagnostiikkaan Sakari Jokiranta, Dos, erik. lääk., lääketieteellinen johtaja, Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy; tutkimusryhmän johtaja, Tutkimusohjelmayksikkö, Helsingin yliopisto 14:10 Lapsiveden uudet ja tunnetut biomarkkerit kohdunsisäisen tulehduksen osoittajina Tarja Myntti, LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, HUS 14:20 Edistysaskeleita solun ulkoisten vesikkeleiden (EV) analysoinneissa maailman ensimmäinen solun ulkoisten vesikkeleiden (EV) core fasiliteetti Pia Siljander, FT, Dos. Helsingin yliopisto 14:30 Solun ulkoiset vesikkelit (EV) syöpädiagnostiikassa Taija af Hällström, FT, Dos. Orion Pharma 14:40 Verihiutalevalmisteen uudet sovellukset Saara Laitinen, FT, tuotekehityspäällikkö, SPR Veripalvelu 14:50 15:00 Tauko 15:00 Genomitietoa arkipäivän terveydenhuoltoon tietojärjestelmien avulla, Pasi Pöllänen, LT, FT, Dos. ylilääkäri, Carea 15:30 Solu- ja kudossiirtojen merkkiaineet Jukka Partanen, Professori, tutkimusjohtaja SPR Veripalvelu 15:45 Suolistosairauksien ja niiden lääkevasteen merkkiaineet Päivi Saavalainen, FT, Dos. Helsingin yliopisto, SPR Veripalvelu 16:00 Tilaisuuden päätös Juhani Luotola, Salwe Oy, Spinverse Innovation Management Oy OHJELMA PROGRAMME Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi

82 KESKIVIIKKO WEDNESDAY 29 March OHJELMA PROGRAMME Plazan ohjelma Plaza-lava, näyttelyalueella Nuorisopaneeli: Nuoren elämä :30 Tilaisuuden järjestää Kemianteollisuus ry:n nuorisopaneeli Rakkauden kemiaa 11:00 Emilia Vuorisalmi, M.D. Kemian Seurojen ohjelmaa 12:30 Kuvantamalla syövän kimppuun kemistit syöpätutkijoiden apuna, Anu Airaksinen, dos. Helsingin yliopisto 13:00 KemiDigi-Kemikaalitiedon digitaalinen hallinta Minna Valtavaara, projektipäällikkö, KemiDigi, Tukes 13:30 Jätepaperin, -vaatteiden ja puun uudelleensyntyminen Ilkka Kilpeläinen, prof., Helsingin yliopisto 14:00 Kotitalouspyykinpesun kemiaa: Mitä pesukoneestasi pääsee viemäriin? Tomi Peltonen, tuotekehityskemisti, KiiltoClean Oy Vastuullisuus on valinta. Tartu osaamiseen valitse tulevaisuus! 14:30 16:30 Järjestäjät: Kemianteollisuus ry, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Kemia avaa näkökulmia tulevaisuuteen. Mitä osaamisia tarvitaan? Onko oppiminen pelkkiä ismejä? Mitä koulutuksen uudistukset tuovat tullessaan? Onko työelämä hereillä? Nuoret tulevat vai tulevatko? Haemme Vastuullisuus on valinta -keskustelussa uusia oivalluksia, mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Miten rakennamme kestävää tulevaisuutta yhdessä? Mitä vastuullisuusvalintoja ja -tekoja olemme valmiita tekemää? #vastuullinenvalintani Tilaisuus on osa kemianteollisuuden Responsible Care -juhlavuoden ohjelmaa. Lisätietoja: kemianteollisuus.fi Palkintojen jako: BioFinland, Kemian hyväksi, Kemian Seurojen ja Magnus Ehrnrooth -palkinnot 16:30 17:00 Kaikille avoin Get together -tilaisuus 17:00 Mikrobiologikillan ohjelma Mikrobit ja terveys haasteita ja ratkaisuja, kokoustila 206 Järjestäjä: Mikrobiologikilta-Mikrobiologgillet r.y. 9:00 Faagiterapian tulevaisuudennäkymiä Mikael Skurnik, bakteriologian professori, Helsingin yliopisto 9:40 Ulosteensiirto tutkimuksesta käytännön hoitomenetelmäksi Perttu Arkkila, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri, HUS 10:30 Tauko Mikrobiston muutokset ulosteensiirrossa Reetta Satokari, akatemiatutkija, dosentti, Helsingin yliopisto 10:40 Kosteusmikrobien terveysvaikutukset Tuula Putus, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori, Turun yliopisto 11:20 12:00 Ympäristön vaikutus antibioottiresistenssin leviämiseen Marko Virta, soveltavan biokemian ja molekyylibiologian professori, Helsingin yliopisto Kliinisen kemian ohjelma Kliinisen kemian iltapäivä, Hallisali 1a 13:00 Tilaisuuden avaus KAL & Sairaalakemistit ry 13:10 SoTe-uudistus ja terveydenhuollon yritykset uhka vai mahdollisuus? Laura Simik, toiminnanjohtaja, Sailab Ry 14:00 Miten hankintalaki muuttuu? Markus Ukkola, Työ- ja elinkeinoministeriö 15:00 15:30 Kahvitauko 15:30 Muutoksen hallinta hankintaprosessin aikana Päivi Laitinen, ylikemisti, dosentti, HUSLAB 16:15 17:00 Erään hankinnan tarina Tommi Timoharju, Account manager, biomérieux Suomi Oy & Eevastiina Marjoniemi, ylikemisti, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä/laboratorio Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi

83 TORSTAI THURSDAY 30 March Kemian Päivät Järjestäjä: Kemian Seurat Kemianopetus: Ammatinvalinta ja työelämätaidot kemian opetuksessa, hallisali 3a Puheenjohtaja: prof. Maija Aksela, HY LUMA-keskus 9:30 9:50 Työelämävalmiuksia kemianteollisuuteen Auli Salakka, Sr. Manager, R&D, Analytics & Chemistry, Kemira Oyj 10:00 10:20 Peruskoulun kemian opettajan näkökulmia toimivaan koulu-yritysyhteistyöhön Maria Kivikoski, kemian ja matematiikan opettaja 10:30 11:30 Paneelikeskustelu: Ammatinvalinta ja työelämätaidot kemian opetuksessa puheenjohtaja prof. Maija Aksela 11:30 13:15 Lounas 13:15 13:35 Intoa kemian opiskeluun kouluyritysyhteistyön ja eriyttävän opetuksen keinoin Päivi Kousa, väitökirjatutkija, kemian opettajankoulutusyksikkö, Kemian laitos, Helsingin yliopisto 13:45 14:05 Nuorten työelämätaidot laboratoriotuotteiden ammattilaisen näkökulmasta Heli Tuppurainen, myyntijohtaja, VWR International Oy 14:15 14:35 Nuoresta insinööristä muovialan tuotekehityksen asiantuntijaksi Rasmus Pinomaa, projektipäälliikkö, Innovaatioyksikkö, Perstorp Ab Järjestäjät: Kemian Seurat / Kemianopetuksen jaosto Kemma ja LUMA-keskus Suomi 5th Annual seminar of ALD Centre of Excellence, lecture hall 3d 9:30 Opening Prof. Markku Leskelä, University of Helsinki 9:45 Selective, Low Temperature Atomic Layer Deposition of Cobalt Metal Films Prof. Charles H. Winter, Wayne State University, Detroit, USA 10:20 Plasma mode transition effects on PEALD with capacitive and inductive discharges FT Mari Napari, University of Jyväskylä 10:50 Coffee 11:20 HY1 11:45 Lunch 13:00 Passivation of III-V semiconductor surfaces by combining vacuum-based oxidation and ALD FT Johnny Dahl, University of Turku 13:30 Current and future challenges of atomic layer deposition Doc. Suvi Haukka, ASM Microchemistry Oy 14:00 Coffee 14:30 VTT 14:55 HY2 15:20 15:30 Concluding remarks Prof. Mikko Ritala, University of Helsinki Organizer: Finnish Centre of Excellence in Atomic Layer Deposition Thermal analysis In the service of industry and academia, lecture hall 3e Chair: prof. Vesa-Pekka Lehto, Itä-Suomen yliopisto 12:15 The Beauty and Thermal Analysis: Protein behaviour in designing cosmetic products Prof. Crisan Popescu, Kao European Research Laboratory 13:00 Characterization of synthetic and biological nanoporous materials by thermoporometry Dr. Joakim Riikonen, Itä-Suomen yliopisto 13:20 Thermoluminesence in photosynthesis Dr. Esa Tyystjärvi, Turun yliopisto/university Of Turku 13:40 Coffee Break 14:15 Flash-DSC analyzer with ultra-high heating and cooling rates for previously unrecognizable processes Dr. Jurgen Schawe, Mettler Toledo Ltd., Sveitsi 15:00 Use of harvest residue of wood for bioenergy purposes Prof. Antti Haapala, Itä-Suomen yliopisto/university of Eastern Finland 15:20 Dr. Christopher Thomas, Aalto-yliopisto/Aalto University 15:40 Closing remarks Prof. Vesa-Pekka Lehto, Itä-Suomen Yliopisto/University of Eastern Finland Organizers: Finnish Chemical Societies/ Finnish Thermal Analysis and Calorimetry Association Symposium on Computational Chemistry, meeting room 103b Morning session: Hard and inorganic materials Chair: Prof. Antti Karttunen, Aalto University 9:30 Human vs Machine: deciphering the structure of organic-inorganic interfaces Prof. Patrick Rinke, Aalto University 10:15 NMR modelling of dia- and paramagnetic heavy element molecular solids Dr. Perttu Lantto, University of Oulu 10:40 Break 11:00 Molecules That Mimic Metals Prof. Heikki Tuononen, University of Jyväskylä 11:25 Molecular Modeling as a Tool in Crystal Engineering Dr. Pipsa Hirva, University of Eastern Finland 11:50 Lunch Afternoon session: Soft and biological materials Chair: Dr. Mikael Johansson, University of Helsinki 13:15 Lipids and glycans govern membrane receptor conformation and accessibility how do they do it? Prof. Ilpo Vattulainen, University of Helsinki and Tampere University of Technology 14:00 Modelling polymer films and molecular complexes: zooming in on salt and water Dr. Maria Sammalkorpi, Aalto University 14:25 Break 14:45 Physics-based methods in drug design in pharmaceutical industry, Dr. Heikki Käsnänen, Orion Pharma, Espoo 15:10 15:35 Observe while it happens, catching molecular dynamics in the act with computer simulations and experiments Dr. Gerrit Groenhof, University of Jyväskylä Organizer: Finnish Chemical Societies / Section for Computational Chemistry OHJELMA PROGRAMME Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi

84 TORSTAI THURSDAY 30 March OHJELMA PROGRAMME Osaamistarpeet muuttuvat: pysyvätkö laboratoriokenttä, elintarvikekemia ja alan koulutus mukana? Hallisali 3b Aamupäivän puheenjohtaja: professori Timo Hirvi 9:30 Avaussanat 9:35 Julkisesta laboratoriosta liikelaitokseksi/yritykseksi TtT Jaana Hurri, Carea, Kymenlaakson sairaalapalvelut 10:00 Julkinen elintarvikelaboratoriotoiminta muutoksen keskellä Professori Janne Nieminen, yksikönjohtaja, Evira Kommenttipuheenvuoro: Laatu ja avainasiakaspäällikkö, FT Anu Johansson, Net-Foodlab Oy 10:30 Kansainvälinen yhteistyö kehityksen moottorina (case) Dos. Martti Heinonen, tutkimuspäällikkö, VTT Mikes 11:00 Näkökulmia ympäristölaboratoriotoiminnan tulevaisuuteen FT Tero Eklin, laboratorionjohtaja, SYKE 11:30 Lounas Iltapäivän puheenjohtaja: prof. emeritus Rainer Huopalahti 13:00 Elintarvikeananalyytikon osaaminen vs. asiakkaiden tarpeet FT Päivi Laakso, analyysipalvelupäällikkö, Eurofins Scientific Finland Oy 13:30 Elintarvikeanalytiikan merkitys tuotekehityksessä MMM Anu Surakka, laboratoriopäällikkö, Valio Oyj 14:00 Kahvitauko 14:30 Analytiikan merkitys kierto- ja biotaloudessa TkT Maija Pohjakallio, johtava asiantuntija, Kemianteollisuus ry 14:55 Paneelikeskustelu päivän teemoista fasilitaattorina professori Timo Hirvi 15:25 Päätössanat Järjestäjät: Kemian Seurat, Elintarviketieteiden Seura ja Loimu ry Suojelun seminaari, hallisali 3b Järjestäjänä: Kemian Seurat / Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry 12:30 16:00 Varautuminen Suomessa & sääntömääräinen kevätkokous Turvallisuuspäivä Turvallisuus on yhteinen valinta! Kokoustila 103A 9:30 16:00 Järjestäjät: Kemianteollisuus ry, työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ohjelman teemat: Miten rakennetaan turvallisuuden tähtijoukkue? Kertomus sisäisen motivaation kehittämisestä. Prosessiturvallisuus fokuksessa. Ei enää lintukoto miten rakennetaan turvallista tulevaisuutta? Ilmoittautuminen: kemianteollisuus.fi/turvallisuusseminaari2017. Osa Responsible Care -juhlavuoden ohjelmaa. Plazan ohjelma Plaza-lava, näyttelyalueella Rahoitusseminaari Puheenjohtaja: Timo Veromaa, Suomen Bioteollisuus ry FIB 9:30 Life Science financing Diana Muftic, Investment Associate at Novo A/S 10:00 Financing of startups Lifeline Ventures Founding Partner Timo Ahopelto 10:20 Tekes rahoittajana 10:40 First North -listautuminen rahoituskeinona Johtaja Minna Korpi, NASDAQ OMX 11:00 Yritysesimerkki: Herantis Pharma Oyj Tj Pekka Simula 11:20 Yhteenveto ja keskustelu Kemian Seurojen ohjelmaa 11:30 Social media and chemistry Dr. Stuart Cantrill, Nature Journal 12:00 Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle kemianalalla Johtava asiantuntija Kari Herlevi, Sitra 12:30 Mitä hönkäisy paljastaa voiko ihmisen uloshengityksestä havaita sairauksia? Dos. Markus Metsälä, HY Fys. kemian laboratorio Uraseminaari: Avaimet työelämään sinussa on mahdollisuus! Juontajat: Anni Siltanen, Kemianteollisuus ry, ja Maija Arvonen, Loimu ry Tilaisuuden avaus Luonnontieteilijän osaamistarpeet tulevaisuuden työelämässä asiamies Suvi Liikkanen, Loimu ry Älä ole ajopuu ota langat käsiisi FT Sampo Sammalisto Yrittäjän tarina FT Petro Lahtinen, Woodio Oy Vastavalmistuneena kemistinä työelämään FM Niko Ekholm Työnantajan näkökulma Henkilöstöjohtaja Marja Ora, Borealis Polymers Oy Yhteenveto ja keskustelua Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi

85 TORSTAI THURSDAY 30 March Bioalan seminaarit Biopankit lääketieteen etulinjassa, hallisali 3e Puheenjohtaja: Helena Kääriäinen, THL 9:30 Alkusanat Helena Kääriäinen 9:35 Biopankit ja muuttuva toimintaympäristö Anu Jalanko, THL 10:15 Näytteen ja tiedon matka biopankissa Jaana Alhainen-Koski, Maaret Nummi ja Katariina Peltonen, HUS 11:05 Biopankkiaineistojen genomi- ja terveystiedon hyödyntäminen modernissa lääkekehityksessä Mervi Kinnunen, FIMM 11:45 Mitä suomalaiset tietävät ja luulevat biopankeista? Minna Brunfeldt, THL Seminaarin yhteenveto Helena Kääriäinen Järjestäjä: BBMRi.fi CRISPR/Cas9 genome editing: Holy Grail or Doomsday for humankind, lecture hall 3f Arranged by Biobio Society 9:30 Welcome Dr Hannu Koistinen, Chairman of the Biobio Society and Dr Kristiina Mäkinen, Vice-Chairman of the Biobio Society 9:40 Introduction to genome editing andfuture of CRISPR-Cas9 for the treatment of genetic diseases Dr Kirmo Wartiovaara, University of Helsinki 10:30 CRISPR/Cas9 in gene expression regulation Diego Balboa, University of Helsinki 11:00 Lunch and Exhibition 12:30 Plant genome editing: First CRISPR meal served, did it taste good? Professor Stefan Jansson, Umeå University 13:15 Coffee and refreshments 13:40 One small edit for man, one giant edit for mankind? The ethical issues of genome editing Dr Heidi Carmen Howard, Uppsala University 14:25-15:45 Panel discussion, moderator: Dr Marc Baumann, all speakers and audience Aivotutkimuksesta uutta kasvua ja hyvinvointia, Sali 1b Puheenjohtaja: FT Anne Patana, Helsingin yliopisto 9:30 Avaussanat johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Sosiaali- ja terveysministeriö 9:45 Geenitutkimuksen uudet mahdollisuudet skitsofreniassa tutkimusprofessori LT Jaana Suvisaari, THL 10:05 Kantasoluteknologia aivosairauksien lääkekehityksessä professori LT Jari Koistinaho, Kuopion yliopisto 10:35 Aivotutkimuksesta vauhtia vaikean dysleksian voittamiseen UNESCO-professori, PsT Heikki Lyytinen, Jyväskylän yliopisto 10:55 Mitä pelit voivat tuoda aivotutkimukseen ja kuntoutukseen ryhmänjohtaja, FT, dosentti Matias Palva, Helsingin yliopisto 11:15 Muistin jäljillä Aivokuvantamisella tietoa muistiverkostojen toiminnasta professori, LT Synnöve Carlson, Aalto-yliopisto 11:35 11:55 Neurostimulaatiohoitojen mahdollisuudet lääketieteellinen johtaja, LT Dosentti Jarmo Laine, Nexstim Oyj Järjestäjät: Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, University of Eastern Finland, Health Capital Helsinki Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Puheenjohtaja: LT Timo Veromaa, Suomen Bioteollisuus ry (FIB) 13:00 Health Capital Helsinki ja neuroalan näkökulma projektitoimiston johtaja, FT Tuula Palmen, Health Capital Helsinki 13:15 Enemmän irti infrasta, syvällisen PET-erikoisosaamisen kaupallinen hyödyntäminen CRST Oy:ssä. Hyötyä tutkimukselle, yrityksille sekä potilaille Toimitusjohtaja, FT Antti Iitiä, CRST Oy 13:35 Uusia työkaluja neuroimmunologiaan: neuroinflammaation PET-kuvantaminen MS-taudissa neurologi LT Eero Rissanen, TYKS neurotoimialue ja Turun PET-keskus 13:55 Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä laboratorion johtaja, LT Sanna-Kaisa Herukka, Itä-Suomen yliopisto 14:15 Turku Brain and Mind Center monitieteistä kahden yliopiston aivotutkimusta professori, LT Hasse Karlsson, TYKS Psykiatrian klinikka 14:35 Kaupallinen prekliininen biomarkkerien kehitystyö tieteellinen johtaja, FT Antti Nurmi, Charles River Laboratories Finland 15:00 Akatemiaprofessorit Areenalla, paneelikeskustelu aivotutkimuksen tulevaisuudesta ja sen mahdollisuuksista sekä potilashoidon että innovaatiotoiminnan näkökulmasta. professorit: Mart Saarma & Eero Castrén, Helsingin yliopisto, Risto Ilmoniemi & Riitta Salmelin, Aalto-yliopisto Moderaattori: LT Timo Veromaa, Suomen Bioteollisuus ry (FIB) 15:55 16:00 Yhteenveto ja päätös OHJELMA PROGRAMME Päivitetty ohjelma ja näytteilleasettajat: chembiofinland.fi Kemian Päivät: kemianseurat.fi

86 Pysäköintitalo Car park Pohjoinen sisäänkäynti Northern Entrance Eteläinen sisäänkäynti Southern Entrance

87 chembiofinland.fi #chembiofinland Mukana messuilla Exhibitors abcr GmbH 2e55 ECOonline Oy ecoonline.fi 1c19 Labo Line Oy 1d11 & 1f11 Oy Reagena Ltd 2d39 ADRONA SIA 2m38 Elektrokem Oy 1c21 Laborexin Oy 2k51 Roche Diagnostics Deutschland GmbH custombiotech.roche.com/home.html 1d33 AEL 2d61 Eppendorf Nordic 2f39 Labsense Oy labsense.fi 1f19 Salli-Systems / EasyDoing Oy 2h60 Oy Aga Ab 1g11 Oy Fision Ltd 2g38 LabWare Nordic 1g19 Sarstedt Oy 1g20 Agilent Technologies Finland Oy 2c41 GWM-Engineering Oy, Ltd 2h51 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2e61 Sartorius Biohit Liquid Handling Oy 1d20 Ammattiliitto Pro ry, Fackförbundet Pro rf 2c51 Hamilton Germany GmbH 1c28 Leco Corporation Svenska AB 1c31 A/B Sciex Oy sciex.com 2c60 Anton Paar Nordic AB, Suomen sivuliike Apley Technology Ltd Aquaflow Oy, Veolia Water Technologies Oy G.W. Berg & Co Ab Berner Oy Bio-Mediator Ky bio.fi BioNordika Oy Bio-Rad Laboratories Ltd BIPEA Bruker Optics Scandinavia AB Carl Zeiss Oy CAS, Chemical Abstracts Service Cereal Tester SA Chementors Oy ChemSystems Finland Oy Diagnostica medical Oy Ditap Oy DONNERBERG 2c49 1d15 2e51 2h40 2d41 1c21 1b9 2k41 1c30 2e63 2d38 2m40 1c18 1g34 2c52 2d60 2g51 1g31 HEL LTD Helsingin Yliopisto / Matemaattisluonnontieteellinen tdk. Kemian Laitos Helsinki Chemicals Forum helsinkicf.eu Hosmed Oy Humitec Oy HyXo Oy Immuno Diagnostic Oy Innovatics Oy Intermed Oy Jyväskylän yliopisto Kemian laitos Kasve Oy Kempulssi Oy Kemianteollisuus KT ry Kojair Tech Oy Kora Srl Krotek Oy Lab-dig Oy Labema Oy 2k36 2c50 1c8 1d9 1g8 1d31 1f31 1c22 1d35 2c54 1g21 2e50 2c51 1f18 1c20 2k38 1c10 1d29 Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry Mediq Suomi Oy Metrohm Nordic Oy Merck Mikrobiologikilta - Mikrobiologgillet ry Neste Oyj NETZSCH Gerätebau GmbH Norlab Oy Nybergs AB Ordior / Berner Oy Ourex Oy Pamas Oy PANalytical B.V.,sivuliike Suomessa Pierre Guerin SAS Peak Scientific Instruments Perel Oy PerkinElmer Finland Oy Phenomenex ApS 2c51 2f38 1d21 1d28 2c36 1d18 1f35 2c39 2g61 2d41 1d10 1c25 1g29 1c29 1f28 2g39 1f19 2e60 Sensorcell Oy 1d14 Skalar Analytical 2c38 Software Point 1d30 SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA R.Y. 2d51 suomalaistenkemistienseura.fi Suomen Akatemia 2m50 Sympatec GmbH - System Partikel Technik 1d19 TBD-Biodiscovery OÜ 2k54 Oy Teo-Pal Ab 1c11 Testware Oy 1f21 Thermo Fisher Scientific Oy 2h41 Triolab Oy 1c14 Turku Science Park Oy Ab 1g34 Työterveyslaistos TTL 2m48 Waldmann Valaistus Oy 2h55 Waters Sverige Aktiebolag, filial i Finland 1g35 Visu Kaluste Oy 2f51 VWR International Oy 1f29 Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry 2c51 Muutokset mahdollisia. Tiedot perustuvat näytteilleasettajien mennessä antamiin tietoihin. Katso ajantasainen näytteilleasettajalistaus: chembiofinland.fi Subject to alterations.

88 Messukeskuksen ravintolat Restaurants in Messukeskus 2. KERROS SECOND FLOOR 20 Olohuone BistroBar, kahvila, kioski ja takeaway-piste: kierrätyssisustus. BistroBar, café, kiosk, and a takeaway: recycled interior. 21 Fazer Café Fazer-leivonnaisia, suklaita, erikoiskahveja, salaatteja, keittoja. Fazer pastries, chocolates, speciality coffees, salads, soups. 22 Hesburger 23 Eat & Meet Raikas salaattipöytä sekä buffet-lounas. A fresh salad bar and a buffet lunch. 24 Café 5 Kahvia ja leivonnaisia. Coffees and pastries. Eteläinen sisäänkäynti Southern entrance Kokoustamo Conference Centre

89 i Pohjoinen sisäänkäynti Northern entrance KERROS FIRST FLOOR 1 Terra Nova Brasserie Lounas ja à la carte pöytiin tarjoiltuna. Lunch and à la carte table service. 2 Piazza Buffet-lounas; itsepalvelu. Self-service buffet lunch. 3 Ice Herkullisia jäätelöitä ja pehmiksiä. Delicious ice creams and soft-ices. 4 Candy 5 Café 1 Erikoiskahveja, salaatteja, Fazer-erikoisuuksia. Special coffees, salads, Fazer-specialties. 6 Wok'n Curry 7 Table Intiimi à la carte -tyyppinen ruokaravintola. An intimate à la carte restaurant. 8 Pizza & Grill 9 Stop & Shop Pieni messukauppa ja deli-kioski. A small exhibition shop and a deli kiosk. 10 Pasta Sapore 11 Street Kitchen Katukeittiön herkkuja sekä suosittu brunssi. Street food and a popular brunch. 12 Helsinki Café Leivonnaisia ja erikoiskahveja. Pastries and speciality coffees. 13 Corner Erikoisteemoja, kuplivaa ja viinejä. Special themes, bubbly and wines. 14 Panorama Lihapullabistro, salaatteja, kahvila. Meatball bistro, salads, café. 15 Café 7 Kahvia ja leivonnaisia. Coffees and pastries. 16 Balcony Gourmet-hampurilaisia ja kahvilaherkkuja. Gourmet hamburgers and café products.

90 ChemBio Finland seuraavan kerran ChemBio Finland next time on March Messukeskus Helsinki HCF offers a great opportunity to all professionals to network and exchange out of the box on fundamental questions of safe chemicals handling creating stronger networks and contributing to a better holistic understanding of chemicals management and its consequences. Vaikuta ja verkostoidu kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen alan asiantuntijoiden ja toimijoiden kesken. Varaa paikkasi yhdeksänteen kansainväliseen Helsinki Chemicals Forumiin Messukeskus Helsinkiin. Rekisteröidy ja tutustu ohjelmaan helsinkcf.eu Dr. Erika Kunz, Head of Global Registration and Evaluation of Chemicals, Clariant Germany Seuraa uutisia ja

91 KEMIA Kemi Aikataulu ja teemat 2017 NRO TOIM. AINEISTOT ILMOITUS- VARAUKSET ILMESTYY OSATEEMOINA mm. 1/ Laboratoriot, teknokemia, terveys 2/ ChemBio Finland 2017: Ratkaisujen ja hyvinvoinnin kemia 3/ Analytiikka, ympäristö, kiertotalous Erikoisjakelu: Yhdyskuntatekniikka 2017, Jyväskylä / Laboratoriot, patentit, kemikaalit ja Reach 5/ Kemianteollisuus, prosessit, turvallisuus 6/ Suomi 100 -juhlanumero: Valokeilassa suomalaiset osaajat ja innovaatiot 7/ Laboratoriot, tutkimus, biotalous 8/ Analytiikka, työelämä, patentit Tavoita päättäjät! Yli lukijaa. Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET Jaana Koivisto puh Seija Kuoksa puh Erikoisjakelut 2017 Nro 1/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 2/17 ChemBio Finland, Helsinki Muovi & Pakkaus, Lahti Nro 3/17 Yhdyskuntatekniikka 2017, Jyväskylä Nro 4/17 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki Nro 5/17 Bioenergia 2017, Jyväskylä FinSec 2017, Helsinki Laboratoriolääketiede ja näyttely, Helsinki Nro 6/17 Kokkola Material Week, Erikoisjakelu vaikuttajille ja päättäjille Nro 7/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Nro 8/17 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille Kempulssi Oy Kemia-Kemi-lehti Pohjantie 3, Espoo

92 Ääriolosuhteiden asiantuntija. KYLMÄSÄILYTYS LÄMPÖTILAN VALVONTA INKUBOINTI JA LÄMPÖKÄSITTELY KEMIKAALIEN SÄILYTYS STERILOINTI JA VÄLINEHUOLTO Konsultointi Koulutus Asennus Huolto Kalibrointi Validointi Laina- ja vuokralaitteet MIKROBIOLOGINEN SUOJAUS ILMANPUHDISTUS NÄYTTEENKÄSITTELY Tervetuloa osastollemme 1 F 11 ja 1 D 11 Tule Tietokahvilaan kokemaan ennennäkemätön Palovaarallisten aineiden turvallinen käsittely ja säilyttäminen räjähtävä show: ke klo ja to klo ja info@laboline.fi (09) Karjalankatu 2, Helsinki