Koska osa silmän rakenteista on suoraan
|
|
- Tapani Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näin hoidan Jaana Hietanen Silmän punoitus on tavallinen ongelma yleislääkärin vastaanotolla. Sen selvittäminen on haasteellista, sillä punoitus voi olla niin akuutin kuin kroonisenkin silmävaivan aiheuttamaa. Kysymyksessä saattaa olla ilman hoitoa paraneva oire tai jopa näköä uhkaava ongelma. Tässä katsauksessa keskitytään yleisimpiin tilanteisiin. Tavoitteena on selkeyttää näiden potilaiden jakoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken sekä antaa hoito-ohjeita. Koska osa silmän rakenteista on suoraan nähtävissä ja silmän sisään voidaan katsoa oftalmoskoopilla, useimmat silmäsairaudet on mahdollista diagnosoida hyvän anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Tähän tarvitaan kuitenkin asianmukainen tutkimusvälineistö (taulukko 1). Kun kyseessä on punainen silmä, tulisi selvittää, onko punoituksen syy yleislääkärin hoidettavissa vai tulisiko konsultoida silmälääkäriä. Ongelmaa kannattaa läh- Taulukko1. Yleislääkärin tutkimushuoneen varustus silmäpotilaita varten: Näkötaulu Kynälamppu eli fokaalivalo Tonometri Luppi Suora oftalmoskooppi Rikkaneula Pumpulipuikot Harsotaitokset Ihoteippi Antibioottirasva tai -tipat Fluoreseiiniliuskat Schirmerin testiliuskat Puudutusainetipat Laajennustipat teä purkamaan huolellisella anamneesilla, joka on tässäkin tapauksessa diagnostiikan kulmakivi (taulukko 2). Jos anamneesi on hyvin selvitetty, tutkimus lähinnä varmistaa jo tehdyn diagnoosin. Varsinainen tutkimus tulee aina aloittaa näöntarkkuuden huolellisella selvittämisellä. Näöntarkkuus tutkitaan kummastakin silmästä erikseen, ja näkötaulun tulee sijaita täsmälleen siihen merkityllä etäisyydellä. Näöntarkkuuden lisäksi tulisi tutkia verestystyyppi, mahdollisen eritteen laatu, sarveiskalvon tila sekä mustuaisreaktiot ja mustuaisen muoto (taulukko 3). Silmän verestystyypistä voidaan usein päätellä punoituksen syy. Tyypeistä tärkeimmät ovat konjunktivaalinen ja perikorneaalinen verestys (kuva 1). Konjunktivaalinen verestys johtuu sidekalvon suonien laajentumisesta, ja punoitus lisääntyy luomipohjukoita kohden. Yleensä konjunktivaalinen verestys liittyy yleislääkärin hoidettaviin sidekalvon vierasesineisiin ja tulehduksiin, joiden aiheuttajia voivat olla esimerkiksi bakteerit, virukset, allergiat ja kuivasilmäisyys. Perikorneaalinen verestys johtuu puolestaan siliaaristen suonten veritäyteisyydestä, joka aihe- Duodecim 2001;117:
2 Taulukko 2. Anamneesissa selvitettävät asiat silmän punoitusta tutkittaessa. Oireiden kesto Vaikutus näköön Mon-/binokulaarisuus Edeltävä vamma Piilolasien käyttö Aiemmat silmäsairaudet Yleissairaudet Lääkitys uttaa punaisen renkaan sarveiskalvon ympärille. Perikorneaalinen verestys liittyy tavallisesti vaikeampiin silmätauteihin, kuten keratiittiin eli sarveiskalvon tulehdukseen, iriittiin eli värikalvontulehdukseen tai akuuttiin sulkukulmaglaukoomaan. Tällöin silmäkääkärin konsultaatio on aiheellinen. Myös sarveiskalvon vierasesine voi aiheuttaa perikorneaalista verestystä sekundaarisen iriitin vuoksi. Silmästä vuotavan eritteen laatu on tärkeä ottaa huomioon punaisen silmän aiheuttajaa selvitettäessä. Bakteerien aiheuttamaan sidekalvontulehdukseen liittyy tyypillisesti vaalea, märkäinen ja runsas erite. Myös sarveiskalvontulehduksissa esiintyy usein silmien rähmimistä. Vetistä kyynelvuotoa sekä niukkaa rähmimistä liittyy esimerkiksi virusten ja allergioiden aiheuttamiin sidekalvontulehduksiin. Muutamat virustulehdukset saattavat kuitenkin rähmiä runsaasti. Sarveiskalvon tila tutkitaan kynälampun ja lupin avulla. Kirkas sarveiskalvo, jonka valoheijaste on tarkkarajainen, nähdään esimerkiksi sidekalvon- ja värikalvontulehduksien yhteydessä, kun taas samea sarveiskalvo viittaa esimerkiksi sarveiskalvontulehdukseen tai akuuttiin sulkukulmaglaukoomaan. Sarveiskalvo tulisi lisäksi värjätä fluoreseiinilla, jotta nähtäisiin mahdolliset haavaumiin liittyvät epiteelirikkoumat. Erotusdiagnostiikassa auttaa myös mustuaisten koon ja mustuaisreaktioiden tutkiminen, mikä on tehtävä ennen mustuaisten laajentamista. Sidekalvontulehduksissa mustuainen on normaali, sarveiskalvon- ja värikalvontulehduksissa normaali tai mioottinen ja akuutissa sulkukulmaglaukoomassa usein keskisuuri, soikea ja valojäykkä. Yleislääkärin hoitoon kuuluvat tapaukset Konjunktiviitti eli sidekalvontulehdus on yleisin yleislääkärin vastaanotolla todettava punaisen silmän aiheuttaja. Tulehduksen syynä voivat olla bakteerit, virukset, sienet, allergiat ja kuivasilmäisyys. Tyypillisessä bakteeritulehduksessa silmissä esiintyy punoitusta, rähmimistä, vetistystä, kirvelyä, kutinaa ja roskan tunnetta. Lisäksi luomet saattavat tuntua täyteläisiltä. Yleisimmät aiheuttajat ovat Staphylococcus aureus ja Staphylococcus epidermidis, mutta myös monet normaalisti vaarattomat mikrobit voivat muuttua tautia aiheuttavaksi, jos silmän puolustuskyky on heikentynyt. Bakteeriviljelyä ei komplisoitumattomassa tilanteessa tarvita. Hoidon kulmakiviä ovat luomien ja ripsien huolellinen puhdistus tulehduseritteestä sekä alkuvaiheessa fusidiinihappoa tai kloramfenikolia sisältävät antibioottitipat, joita käytetään noin viikon ajan (Tervo 1995). Öisin voidaan käyttää lisäksi kloramfenikolia sisältävää silmävoidetta. Jos vain potilaan toinen silmä on äkäisen punainen, kannattaa muistaa klamydiakonjunktiviitin mahdollisuus. Klamydiakonjunktiviitissa punoituksen lisäksi alaluomen sidekalvo on mu- Taulukko 3. Punaisen silmän erotusdiagnostiikka. Selvitettävä asia Konjunktiviitti Keratiitti Iriitti Akuutti glaukooma Näöntarkkuus normaali usein heikentynyt usein heikentynyt heikentynyt Verestystyyppi konjunktivaalinen perikorneaalinen perikorneaalinen perikorneaalinen Erite rähmä rähmä kyynelvuoto kyynelvuoto Sarveiskalvo kirkas usein samea kirkas samea Mustuainen normaali normaali tai mioottinen normaali tai mioottinen keskisuuri, valojäykkä Yleisimmät oireet roskan tunne, kutina särky särky kova särky, pahoinvointi, oksentelu 584 J. Hietanen
3 A B Kuva 1. Silmän tärkeimmät verestysmuodot. A) Konjunktivaalinen verestys, jossa heleä punoitus korostuu silmänurkkia ja luomen pohjukoita kohti. B) Perikorneaalinen verestys, jossa punoitus ympäröi sarveiskalvoa. Mukailtu Summasen (1998) esityksestä. kulakivimäisen epätasainen sidekalvon follikkelien vuoksi. Tällöin diagnoosi perustuu näytteeseen ja lääkityksenä käytetään systeemiantibioottia. Koska kyseessä on okulogenitaalinen tartunta, tulisi myös potilaan partneri hoitaa (Dawson ja Schachter 1967). Viruksen aiheuttamat sidekalvontulehdukset eivät taudinkuvaltaan suuresti poikkea bakteeritulehduksista. Oireet vaihtelevat ja ovat joskus pitkäkestoisia. Erite on usein vetistä. Luomien sidekalvolla saattaa olla pieniä follikkeleita kuten klamydiatulehduksessakin. Virustulehdukset hoidetaan bakteeritulehdusten tapaan. Viruksista kannattaa muistaa adenovirus, joka saattaa aiheuttaa rajun sidekalvontulehduksen, johon usein liittyy myös sarveiskalvolla näkyviä pistemäisiä samentumia. Adenoviruksen aiheuttama keratokonjuktiviitti kuuluu silmälääkärin hoitoon. Allerginen sidekalvontulehdus voi olla monien eri tekijöiden aiheuttama. Usein potilas on atoopikko. Tyypillisiä oireita ovat voimakas kutina, polte, kirvely, roskan tunne, valonarkuus ja vetistys. Tavallisimmat löydökset ovat nesteen kertyminen sidekalvon alle eli kemoosi, sidekalvon punoitus, mukopurulentti erite ja sidekalvon epätasaisuus, joka johtuu papilloista ja follikkeleista. Lääkityksenä käytetään yleisimmin paikallisia syöttösolujen ja eosinofiilien vakauttajia (esim. natriumkromogligaatti, lodoksamidi ja nedokromiili) sekä antihistamiinia (esim. levokabastiini). Antihistamiinia voidaan käyttää myös suun kautta. Uutena lääkkeenä käyttöön on tullut paikallinen steroideihin kuulumaton tulehduskipulääke ketorolaakkitrometamoli. Myös säilyteaineettomia kostutustippoja, joita saa kerta-annospipeteissä, kannattaa kokeilla, sillä ne lievittävät oireita laimentamalla ja huuhtelemalla pois allergeeneja (Kari 1998). Vaikka lievästä kortikosteroidilääkityksestä on apua rajussa akuuttivaiheessa, kortikosteroideja sisältävät valmisteet kuuluvat vain silmätautien erikoislääkärin määrättäviksi, sillä kortikosteroidien oftalmologiset sivuvaikutukset ovat moninaiset (taulukko 4), ja jos muut edellä mainitut lääkkeet eivät auta, on erikoislääkärin tutkimus joka tapauksessa aiheellinen. Jos potilaalla esiintyy pitkittynyttä silmien punoitusta ja paikallisista antibioottitipoista on vain tilapäistä apua, saattaa syynä olla kuivasilmäisyys. Sen oireet vaihtelevat hiekan ja kuivuuden tunteesta valonarkuuteen ja vetistykseen. Myös näöntarkkuuden vaihtelu sekä silmien kutina ja väsyminen ovat tavallisia. Tyypillisesti oireet ovat voimakkaimmat aamulla ja pahenevat lukiessa, näyttöpäätetyössä ja televi- 585
4 Taulukko 4. Kortisonihoidon oftalmologiset komplikaatiot. Silmänpaineen nousu ja glaukooma Kaihi Silmän tulehdukset Haavan hidastunut paraneminen Sarveiskalvon haavaumat Riippuluomi Mydriaasi Silmäluomien ihon atrofia siota katsellessa. Myös kuivat, pölyiset, tuuliset, voimakkaasti ilmastoidut ja savuiset paikat lisäävät oireita. Lisäksi tunnetaan yli 200 systeemilääkkettä, jotka voivat altistaa kuivasilmäoireille. Huolellinen anamneesi johtaa tässäkin tapauksessa oikeille jäljille ja diagnoosi voidaan varmistaa Schirmerin imupaperitestillä ja sarveiskalvon fluoreseiinivärjäyksellä. Hoitona käytetään komplisoitumattomissa tapauksissa kostutustippoja ja -voiteita. Sidekalvo- ja sarveiskalvorikka. Sidekalvorikka sijaitsee usein yläluomen tarsuksen sisäpinnalla, ja sen löytämiseksi yläluomi on käännettävä pumpulipuikon avulla. Vaikka rikkaa ei paljaalla silmällä näkyisikään, kannattaa yläluomen sidekalvo pyyhkiä kostutetulla pumpulipuikolla. Kerta-annos fusidiinihappoa tai kloramfenikolia sisältäviä antibioottitippoja tai -voidetta sidekalvorikan poiston päätteeksi riittää hyvin jatkohoidoksi. Ennen sarveiskalvorikan poistoa silmä on huolellisesti puudutettava oksibuprokaiinihydrokloridia sisältävillä tipoilla. Rikan poistossa käytetään apuna luppia ja rikkaneulaa. Metallirikasta mahdollisesti jäävä ruosterengas tulisi poistaa rikkaneulalla tai -poralla, joita pidetään työskenneltäessä tangentiaalisessa asennossa sarveiskalvoon nähden. Lopuksi silmään pannaan kloramfenikolia sisältävää antibioottivoidetta ja silmä peitetään tukevalla luomien liikkeen estävällä harsotaitoksella seuraavaan aamuun saakka. Mikäli ruostetta on vielä tällöin jäljellä sarveiskalvolla eikä sitä saada irtoamaan, voidaan potilas lähettää silmälääkärille biomikroskoopin avulla tehtävää ruosteen poistoa varten. Jatkohoidoksi määrätään fusidiinihappoa tai kloramfenikolia sisältäviä antibioottitippoja tai -voidetta noin viiden vuorokauden ajaksi. Sarveiskalvon pinnallinen haavauma eli eroosio on usein edeltävän vamman, esimerkiksi kynnen, oksan tai paperin raapaisun aiheuttama. Silmä on tyypillisesti kipeä, vetistävä ja valonarka. Fluoreseiiniliuskan väri tarttuu sarveiskalvolla alueelle, josta epiteeli puuttuu. Väri saadaan näkyviin hämärässä huoneessa sinivalon avulla. Eroosio hoidetaan salvalapulla kuten sarveiskalvorikan poiston jälkeen. Tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni tabletteina) ovat usein tarpeen, mutta puudutustippoja saa käyttää vain tutkimuksessa apuna. Jos haavauman hoito on viivästynyt tai haavauma on suurikokoinen, mustuaista laajentavien silmätippojen (esim. skopolamiini tai syklopentolaatti) käyttö vastaanotolla on hyödyllistä sekundaarisen värikalvoärsytyksen lievittämiseksi (Kivelä 1997). Lepo silmät suljettuina nopeuttaa epiteelin paranemista. Suurikokoisten tai uusiutuvien haavaumien jatkohoitoon kannattaa käyttää kosteuttavia silmätippoja jopa usean kuukauden ajan. Saunomista on syytä välttää siihen saakka, kunnes potilas on täysin oireeton. Sarveiskalvon haavauma paranee yleensä vuorokaudessa, mutta esimerkiksi diabeetikolla paraneminen voi kestää pitempään. Yli kaksi vuorokautta kestänyt eroosio kannattaa lähettää silmälääkärin arvioitavaksi. Hitsaajan silmä ja lumisokeus. Hitsausvalokaaren ja auringon ultraviolettivalo aiheuttaa silmien kipeytymistä, vetistystä ja punoitusta. Anamneesi on yleensä niin tyypillinen, ettei diagnoosissa voi erehtyä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, ettei sarveiskalvolle ole hitsauksen yhteydessä lentänyt rikkaa. Hoitona käytetään kloramfenikolia sisältävää silmävoidetta tai öljypohjaisia tippoja kolmesti vuorokaudessa kolmen vuorokauden ajan. Potilaan kannattaa nauttia tulehduskipulääkettä ja levätä mahdollisimman paljon silmät suljettuina olon helpottamiseksi. Puudutustippoja saa käyttää vain apuna tutkimuksessa. Suojalasien käyttöä on syytä korostaa. Sidekalvon alainen verenpurkauma eli sugillaatio on yleinen punaisen silmän aiheuttaja ja saattaa säikäyttää potilaan tulemaan päivystävän lääkärin vastaanotolle. Mikäli sugillaatio on syntynyt ilman edeltävää vammaa, ei erityistä 586 J. Hietanen
5 hoitoa tarvita. Verenpurkauma häviää muutamassa viikossa. Jos silmässä on roskan tunnetta, voidaan oireita lievittää kostutustipoilla. Mikäli verenpurkauman syntymistä on edeltänyt suurienergiainen vamma, veri saattaa peittää alleen kovakalvon lävistävän repeämän. Tällöin potilas täytyy lähettää silmälääkärin arvioon. Näärännäppy ja luomirakkula. Jos punaisen silmän ja luomiturvotuksen on aiheuttanut luomen reunan ripsien karvatupen tulehdus hordeolum eli näärännäppy, on hoitona kipua lievittävä kylmä haude ja paikallinen antibioottilääkitys. Koska kyseessä on useimmiten stafylokokin aiheuttama tulehdus, lääkitykseksi sopii hyvin fusidiinihappoa sisältävät, vain kahdesti vuorokaudessa käytettävät silmätipat. Luomessa sijaitsevan talirauhasen eli Meibomin rauhasen akuutti tulehdus saa tyypillisesti aikaan luomen punoituksen ja turpoamisen. Tilanteen kroonistuessa jäljelle jää luomirakkula eli chalazion, jolla on erinomainen taipumus parantua itsestään. Jos mukana on selviä tulehdusoireita, kannattaa kokeilla fusidiinihappoa tai kloramfenikolia sisältäviä antibioottitippoja tai -voiteita. Häiritsevä luomirakkula voidaan poistaa kirurgisesti, mikäli se ei kuuden kuukauden kuluessa ala pienentyä. Silmälääkärin tutkimuksen vaativat tapaukset Kuva 2. Sarveiskalvontulehdus, jossa on nähtävissä perikorneaalialueelle painottuva verestys sekä tulehduspesäke sarveiskalvolla. Sarveiskalvontulehdus eli keratiitti tulisi osata tunnistaa, ja sitä poteva pitäisi lähettää silmälääkärille usein jo samana päivänä (kuva 2). Jos muistaa sarveiskalvontulehdukselle altistavat tekijät, tautia on helpompi epäillä (taulukko 5). Tyypillisiin oireisiin kuuluvat silmän punoitus, rähmiminen, roskan tunne, särky ja vetistys. Näöntarkkuus saattaa olla huonontunut. Oireet voivat muistuttaa sekä sidekalvon- että värikalvontulehdusta. Tyypillisenä löydöksenä näkyy fokaalivalaistuksessakin vaalea, usein fluoreseiinilla värjäytyvä tulehduspesäke sarveiskalvossa. Eroosiossa, joka siis on yleislääkärin hoidettava, tällaista harmahtavaa valkosolukertymää ei sarveiskalvolla näy. Keratiitin aiheuttajana voi olla bakteeri, virus tai sieni. Kliinisen kuvan mukaan epäilyt saattavat kohdistua tiettyyn aiheuttajaan, jolloin hoito pyritään suuntaamaan oikein jo ennen viljelytulosten valmistumista. Sarveiskalvon bakteeritulehduksen hoito perustuu näytteeseen, joka otetaan spaattelilla tulehduspesäkkeestä. Tulehduksen paranemista tulee seurata huolellisesti. Mikäli yleislääkäri toteaa sarveiskalvolla fluoreseiinivärjäyksessä näkyvän kauniin oksakuvion, on kyseessä herpes simplex -viruksen aiheuttama keratitis dendritica, ja hoito voidaan aloittaa kliinisen kuvan mukaan. Hoitona käytetään asikloviiria sisältävää silmävoidetta viidesti vuorokaudessa ja sekundaarista bakteeritulehdusta ehkäisemään esimerkiksi fusidiinihappoa tai kloramfenikolia sisältäviä antibioottitippoja, ja potilas täytyy aina ohjata silmälääkärille jatkohoitoon ja -seurantaan. Myös vyöruusua sairastava kuuluu silmälääkärin hoitoon, mikäli ihottumaa todetaan nenän selässä ja luomilla. Silmäongelmat oftalmologian laidasta laitaan esimerkiksi keratiitti, iriitti, silmänpaineen nousu ja silmälihashalvaukset ovat mahdollisia (Liesegang 1999). Värikalvontulehdus eli akuutti iriitti tulisi osata tunnistaa, ja sitä poteva tulee ohjata silmälääkärin konsultaatioon. Lievissä tapauksissa konsultaatio voidaan järjestää esimerkiksi seuraavaksi arkiaamuksi, mutta rajuoireinen värikalvontulehdus vaatii yleensä päivystysluonteisen hoidon. Iriitissä on usein kyseessä residiivi, jolloin potilas aavistaa oikean diagnoosin. Tyypillisessä tapauksessa silmässä ovat nähtävissä sarveiskalvon ympärille painottuva perikorneaa- 587
6 Taulukko 5. Sarveiskalvontulehdukselle altistavat tekijät. Hoitamaton bakteerin aiheuttama kyynelpussin tulehdus Hoitamaton sidekalvon tai luomen tulehdus Hoitamaton sarveiskalvorikka Piilolasien virheellinen käyttö Luomien virheasento Kuivasilmäisyys linen verestys sekä lievä mioosi. Näöntarkkuus saattaa olla lähes normaali tai vain lievästi huonontunut. Silmä on lisäksi paino- ja valonarka. Silmälääkärin käytössä olevalla biomikroskoopilla saatetaan nähdä sarveiskalvon takapinnalla presipitaatteja ja etukammiossa soluja ja valotie. Silmänpohja on myös tutkittava. Vaikka värikalvontulehdus kuuluukin silmälääkärin hoitoon, yleislääkäri voi tiputtaa silmään oireita lievittäviä laajennustippoja (esim. tropikamidia). Residiivitapauksessa potilas on yleensä jo tunnistanut taudin ja osannut aloittaa tiheän kortikosteroiditiputuksen. Silmälääkärille potilas voi hakeutua seuraavana päivänä. Akuutti sulkukulmaglaukooma olisi myös osattava tunnistaa, sillä sitä poteva potilas on vaarassa menettää näkönsä. Tyypillisesti potilas on erittäin kipeä ja pahoinvoiva ja saattaa oksennella. Silmän verestyksen lisäksi silmänpaine on erittäin korkea, yleensä yli 50 mmhg. Sarveiskalvo on turvotuksen vuoksi samea ja mustuainen puolilaaja ja valojäykkä. Mikäli potilas ei ole allerginen sulfalle, annetaan asetatsoliamidia 500 mg suoneen. Potilas lähetetään sitten silmäpoliklinikkaan jatkohoitoon. Leikkauksen jälkeinen endoftalmiitti. Kirurgian osuus silmätautien hoidossa on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Siksi on pidettävä mielessä postoperatiivisen endoftalmiitin mahdollisuus. Anamneesi on jälleen tärkeä, jotta tautia osattaisiin epäillä. Leikatussa silmässä on särkyä ja punoitusta. Luomet ovat turvonneet ja näkö huomattavasti heikentynyt. Tulehdus ilmaantuu tyypillisesti 2 3 päivää leikkauksen jälkeen. Mikäli tutkija epäilee postoperatiivista endoftalmiittia, potilas on lähetettävä heti silmäsairaalaan hoitoon. Lopuksi Edellä käsiteltiin pääosin tavallisimpia silmän punoituksen syitä, joita yleislääkäri vastaanotollaan kohtaa. Myös monet silmävammat voivat olla punoituksen taustalla. Hyvän anamneesin ja huolellisen tutkimuksen turvin nämäkin potilaat saavat asianmukaisen hoidon. Kirjallisuutta Dawson CR, Schachter J. TRIC agent infections of the eye and genital tract. Am J Ophthalmol 1967;63: Kari O. Akuutti atooppinen konjunktiviitti. Allergia Astma 1998;1:15 6. Kivelä T. Sarveiskalvon pinnallisen haavauman käypä hoito. Suom Lääkäril 1997;52(25):2785. Liesegang TJ. Herpes zoster ophthalmicus. Clinical signs in ophthalmology 1999;Vol.XIX: No Summanen P. Silmä ja näkö. Kirjassa: Mustajoki P, Saha H, Sane T, toim. Potilaan tutkiminen. Kustannus Oy Duodecim 1998, s Tervo T. Cornea, conjunctiva and sclera. Kirjassa: Tarkkanen A, toim. Princiciples of ophthalomology. 1995, s JAANA HIETANEN, LT, erikoislääkäri jaana.hietanen@kolumbus.fi HYKS:n silmätautien klinikka PL 220, Helsinki 588 J. Hietanen
7 Mitä opin 1. Hitsarin silmän hoito: a) puudutustippoja silmään useita kertoja vuorokaudessa, jotta silmä pysyy oireettomana b) antibioottitippoja silmään tunnin välein, kunnes oireet helpottavat c) antibioottisalvaa tai öljypohjaisia tippoja silmään kolmesti vuorokaudessa noin kolmen vuorokauden ajan d) antibioottisalvaa ja tiukka sidos silmän päälle 2. Värikalvontulehdusta ei hoideta: a) laajennustipoilla b) kortisonitipoilla c) antibioottitipoilla d) kortisonisalvalla 3. Potilaan vasempaan silmään osui kuusenoksa metsässä kävellessä. Hän tulee vastaanotolle kuuden tunnin kuluttua tapahtumasta. Todennäköisin diagnoosi on: a) roska silmässä b) sarveiskalvon pinnallinen haavauma c) sarveiskalvon- tai sidekalvontulehdus d) sarveiskalvo on puhki 4. Sugillaatio eli sidekalvon alainen verenvuoto: a) liittyy usein johonkin systeemitautiin b) liittyy värikalvontulehdukseen c) liittyy aivoverenvuotoon d) ei liity muihin tauteihin Oikeat vastaukset sivulla
Punainen silmä. ääkäri Marita Uusitalo HYKS Silmätautien klinikka uhkaava. Sugillaatio / akuutti glaukooma, endoftalmiitti
Punainen silmä Dos, pkl ylilää ääkäri Marita Uusitalo HYKS Silmätautien klinikka 18.3.2013 Yleinen / harvinainen Punainen silmä Konjunktiviitti, iriitti / sinus kavernosus trombi Vaaraton / näköän uhkaava
LisätiedotPunainen silmä. ääkäri Marita Uusitalo HYKS Silmätautien klinikka
Punainen silmä Dos, pkl ylilää ääkäri Marita Uusitalo HYKS Silmätautien klinikka 17.3.2014 Yleinen / harvinainen Punainen silmä Konjunktiviitti, iriitti / sinus kavernosus trombi Vaaraton / näköän uhkaava
LisätiedotSilmäpotilas päivystyksessä
Silmätaudit Marita Uusitalo Silmäpotilas päivystyksessä Päivystysvastaanotolle tulleen silmäpotilaan oireen taustalla saattaa olla päivystyksellistä, puolikiireellistä tai kiireetöntä silmälääkärin hoitoa
LisätiedotAkuutteja silmäsairauksia. Dos, pkl ylilääkäri Marita Uusitalo HYKS Silmätautien klinikka 26.8.2011
Akuutteja silmäsairauksia Dos, pkl ylilääkäri Marita Uusitalo HYKS Silmätautien klinikka 26.8.2011 Silmäpotilaita vastaanotoilla paljon Tutkimus Lohja päivystys 2009: 12 yleisin syy hakeutua päivystykseen
LisätiedotSilmävammat. Näin hoidan
Näin hoidan KIRSI IKÄHEIMO JA IIRIS SORRI Silmävammapotilas ei ole harvinaisuus terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Jos todetaan silmän läpäisevä vamma tai tätä on aihetta epäillä vammamekanismin perusteella,
LisätiedotTurun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet
sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi
LisätiedotPunainen silmä. Dos, pkl ylilääkäri Marita Uusitalo HYKS Silmätautien klinikka
Puaie silmä Dos, pkl ylilääkäri Marita Uusitalo HYKS Silmätautie kliikka 16.3.2015 Puaie silmä Yleie / harviaie Vaarato / äköä uhkaava Kojuktiviitti, iriitti / sius kaverosus trombi Sugillaatio / akuutti
LisätiedotSilmätaudit Documentation
Silmätaudit Documentation Release 0.0.1 Wilhelm Matilainen 27.10.2017 Sisältö 1 Laitteet ja välineet 1 2 Rakenteet 3 3 Seuranta 5 3.1 Lääkehoito................................................ 5 3.2 Diabetes.................................................
LisätiedotMatkailijan silmäopas
Matkailijan silmäopas SILMIEN TERVEYDEN HUOMIOIMINEN ENNEN MATKAA JA SEN AIKANA VENLA HÄMÄLÄINEN JA JOSEFIINA TUOMINIEMI Joka elää se näkee, joka matkustelee, näkee vielä enemmän. Lähi-idän viisautta Matkailijan
LisätiedotTAYS:N SILMÄTAUTIEN POLIKLINIKAN PÄIVYSTYSKÄYNNIT 4. 15.10.2010
TAYS:N SILMÄTAUTIEN POLIKLINIKAN PÄIVYSTYSKÄYNNIT 4. 15.10.2010 Tuulia Palukka Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos 4/2011 TAMPEREEN YLIOPISTO Lääketieteen laitos
LisätiedotNäkemiin kuivat silmät OPAS KUIVASILMÄISYYDEN HOITOON
Näkemiin kuivat silmät OPAS KUIVASILMÄISYYDEN HOITOON SH U O L E H D I S I L M I S TÄ Mitkä ovat kuivasilmäisyyden oireita? Kuivasilmäisyys voi ilmetä monin eri tavoin ja sen oireita voivat olla: silmien
LisätiedotBAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi
BAKTEERIKERATIITTI ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY 22.-23.3.2017 Levi 1 SIDONNAISUUDET Santen Oy Consulting Fee Lecture Fee Alcon Finland Lecture Fee LUENNON SISÄLTÖ Keratiitti
LisätiedotHoidetaan vuorokauden ajasta riippumatta (konsultoidaan aina lähettäessä):
SILMÄTAUTIEN PÄIVYSTYSPOTILAIDEN HOITO 2015 1/5 SILMÄPÄIVYSTYKSEN OHJEET (HUS-ERVA) Kaikista päivystykseen lähetettävistä potilaista edellytetään konsultointia. Kymenlaakson keskussairaalan silmätautien
LisätiedotKatse silmiin - yleisimmät silmäongelmat reumasairauksissa
Katse silmiin - yleisimmät silmäongelmat reumasairauksissa Reuma-lehti 2/2017 Teksti: Henna Laitio Kuva:Johanna Kokkola Silmän värikalvontulehdus iriitti on kuivasilmäisyyden ohella yleisin reumasairauksiin
LisätiedotHSV- ja VZV-keratiitit
HSV- ja VZV-keratiitit SSLY Levi 23.3.2017 Dos. Minna Vesaluoma, HY Moorfields Eye Hospital, London Sarveiskalvon HSV/VZV Epiteelin tauti Neurotrofinen keratopatia Strooman tauti Endoteelin tauti HSV Hoidon
LisätiedotTIETOA HUULIHERPEKSESTÄ
TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir
Lisätiedotrosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta
rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista
LisätiedotTavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?
Korvakipu Kutina ja kipu, kuume, mahdollisesti märkävuotoa korvasta. Anna kipulääkettä ohjeen mukaan helpottamaan kipua ja laskemaan kuumetta. Kohoasento nukkuessa voi helpottaa kipua. Päivystyskäynti
LisätiedotAllergiavaroitus! silmät vuotaa. aivastelua. tip tip. Nenä tukossa
Allergiavaroitus! aivastelua silmät vuotaa Nenä tukossa tip tip Allergia on hyvin yleinen mutta silti vakava sairaus. Monet aliarvioivat sairautensa ja luulevat kärsivänsä usein vilustumisesta. Nuha, nenän
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotKirjataan tunnistetiedot Kirjataan allergiat/riskitiedot
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- MEO 1 (6) Pinnallinen haava (pituus alle 3 cm) Jäykkäkouristusrokote Ei vuoda runsaasti Puhdistus ja syvyyden tarkistaminen (varovaisuutta silmien ja kasvojen alueella) Tarvittaessa
LisätiedotPÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA. 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari
PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA 161009 Merja Ollila Marianne Kunnari VIIME VUOSINA OLEMME SUUNNITELLEET JA KEHITTÄNEET TYÖNKUVAAMME JA PYRKINEET KOHDENTAMAAN HENKILÖSTÖÄ KÄYTÄNNÖSSÄ
LisätiedotMilloin blefaroplastia julkisessa erikoissairaanhoidossa? Juha Hagman LT, FEBO, silmäkir.erityispätevyys SSLY Syyskoulutus
Milloin blefaroplastia julkisessa erikoissairaanhoidossa? Juha Hagman LT, FEBO, silmäkir.erityispätevyys SSLY Syyskoulutus 10.11.2018, Kuopio Milloon blefaroplastiahan julkises erikoossairaanhoiros? Juha
LisätiedotLUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan
LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotAllergiset silmäsairaudet
Allergiset silmäsairaudet ALLERGISET SILMÄSAIRAUDET Teksti ja kuvat Osmo Kari, LKT, silmätautien erikoislääkäri Kirjapaino Grafia Oy, Turku 05/2001 Osmo Kari Alcon Finland Oy osmo.kari@optokari.fi www.optokari.fi
LisätiedotKUIVA SILMÄ. Mikä on kuiva silmä? Miten silmän kuivuus ilmenee? Miksi silmä on kuiva?
KUIVA SILMÄ Mikä on kuiva silmä? Normaalisti silmän pinta on kostea. Sitä verhoaa ohut kerros hyytelömäistä kyynelnestettä. Silmän pintaan erittyy jatkuvasti tätä voiteluainetta, joka on erilaista kuin
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotAkuutti silmävamma kuinka hoidan?
kättä pidempää tieteessä Anna-Kaisa Haavisto LL, erikoistuva lääkäri HYKS, silmätautien klinikka anna-kaisa.haavisto@hus.fi Tiina Leivo LT, erikoislääkäri HYKS, silmätautien klinikka, okuloplastia- ja
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotLasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa
Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Injektiohoitajat Sh Merja Korhonen Sh Kati-Marjukka Pohjonen Valokuvaus ja editointi Sh Maritta Jaatinen Alkutilanne
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotOnko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka
Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien
LisätiedotLapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö
Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi
LisätiedotVahinkoja sattuu. Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu
Vahinkoja sattuu Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu Ennaltaehkäisy Jalkavauriot Sarven vauriot Haavat ja ruhjeet Silmävauriot Korvanlehden vammat Ennaltaehkäisy Tapaturmien paras hoito on ennaltaehkäisy
LisätiedotHoito-ohjeet lapsen sairastuessa
TÄRKEÄT YHTEYSTIEDOT Yleinen hätänumero 112 Myrkytystietokeskus 09 471 977 Omat terveysasemat ma to klo 8 16 ja pe klo 8 15 Armila 05 352 7260 Lauritsala 05 352 6701 Sammonlahti 05 352 7501 Joutseno 05
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Terra-cortril-P-silmä-/korvavoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Terra-cortril-P-silmä-/korvavoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma sisältää 5 mg oksitetrasykliiniä (oksitetrasykliinihydrokloridina), 10 mg
LisätiedotKaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta. Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri
Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri Potilaan asento Tärkeää saada pää ja silmä vaakatasoon Jäykät niskat, kyfoosi, hengitysvaikeudet, vapina
LisätiedotMinun psori päiväkirjani
Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä
LisätiedotValkovuoto ja kutina nuorilla naisilla
Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan
LisätiedotTiina Ilves MKS ihotautien vastaanotto
Tiina Ilves MKS ihotautien vastaanotto 13.12.2017 Ekseemat ovat tavallisimpia ihottumia, mutta kaikki ihottumat eivät ole ekseemat! Ekseemassa on tulehdus ihon pintakerroksissa 1. 2. Tulehduksen painopiste
LisätiedotVaikeat akuutit tulehdukset, iriitit, iridosykliitit, uveiitit, skleriitit, episkleriitit sekä postoperatiivisesti aikuisille.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI PRED FORTE 10 mg/ml, silmätipat, suspensio 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi millilitra sisältää prednisoloniasetaattia 10 mg Apuaineet, joiden vaikutus
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotPOTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa
POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama
LisätiedotLUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen
LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen
LisätiedotLAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille
LAPSI SAIRASTAA Opas vanhemmille LUKIJALLE Tässä oppaassa kerrotaan lasten sairauksista. Oppaassa on ohjeita, miten hoidat lasta kotona. Lisäksi neuvotaan, milloin täytyy soittaa terveysasemalle, kun lapsi
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Pediatriset potilaat Turvallisuutta ja tehoa alle 2-vuotiaiden lasten hoidossa ei ole varmistettu.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI FML TM LIQUIFILM 1 mg/ ml silmätipat, suspensio 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi millilitra sisältää 1 mg fluorometolonia. Apuaine: bentsalkoniumkloridi
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotOhjeet kaihileikkausta varten
Ohjeet kaihileikkausta varten Harmaakaihileikkaus Harmaakaihi tarkoittaa sitä, että silmän mykiö on samentunut ja läpäisee huonosti valoa. Mistä harmaakaihi johtuu? Usein kaihi kehittyy iän myötä ilman
LisätiedotAkne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä
Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN
LisätiedotGlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo. Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla
GlaxoSmithKline Consumer Healthcare Piispasilta 9 A 02230 Espoo 03/2006 (2006-2206-1) Hoida huuliherpestä ennen kuin se puhkeaa kunnolla Huuliherpes Herpes Simplex -virus 1 Mikä on huuliherpes ja miten
LisätiedotMeretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a?
Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a? Jaakko Ma'la 10.10.2015 Tutkimuksemme Perustutkimus: Meretojan taudin silmä Taudin aiheu=amat muutokset silmissä Tau>assosiaa>ot Tyypillinen
LisätiedotMitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?
Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Juha Jantunen Allergia- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Allergian ja astman kustannukset Suorat kustannukset Epäsuorat tuottavuuskustannukset
LisätiedotAllergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL
Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys
Lisätiedot1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.
PleurX-dreeni on katetri, jonka avulla voitte itse tyhjentää keuhkopussiin kertyneen nesteen. Katetri laitetaan potilaille, jotka ovat toistuvasti joutuneet käymään keuhkopussin tyhjennyksessä. Katetri
LisätiedotKlamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy
Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy 15.3.2019 Terveydenhoitajapäivät Gynekologi Katja Hämeenoja Lapin keskussairaala, Rovaniemi Klamydia Chlamydia trachomatis on pieni solunsisäinen
LisätiedotInfektio uusiutuu ainakin puolella kaikista niistä naisista, joilla se on kerran ollut.
1 Kutinaa emättimessä? Näin hoidetaan emättimen sieni-infektiota. Pevaryl Ekonatsoli Emättimen sieni-infektiota pidetään usein liian arkaluontoisena puheenaiheena. Janssen-Cilagin tässä esittämät tiedot
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotROSE ROSE K2 POTILASOHJE IRREGULAR CORNEA. Post Graft TM ROSE K2 XL. semiskleraaliset piilolinssit
ROSE TM K TM ROSE K2 ROSE K2 TM NC POTILASOHJE ROSE K2 IRREGULAR CORNEA IC TM ROSE K2 Post Graft TM ROSE K2 XL semiskleraaliset piilolinssit TM Semiskleraalisten Rose K2 XL piilolinssien silmiin laitto
LisätiedotPitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?
'' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Celluvisc 1,0 % silmätipat, liuos kerta-annossäiliössä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Celluvisc 1,0 % silmätipat, liuos kerta-annossäiliössä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi millilitra sisältää 10 mg karmelloosinatriumia. Yksi tippa
LisätiedotHyvä optometristin tutkimuskäytäntö -ohjeistus
Hyvä optometristin tutkimuskäytäntö -ohjeistus Johdanto Optometria on itsenäinen, säädelty terveydenhuollon ala, jonka ammattilaiset ovat koulutettuja optometristeja. Optometristit ovat perusterveydenhuollossa
Lisätiedotesimerkkipakkaus aivastux
esimerkkipakkaus aivastux Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Aivastux 10 mg tabletit setiritsiini Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää sinulle
LisätiedotREFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
LisätiedotNäin hoidan sarveiskalvovammat
Tieteessä kättä pidempää Juho Wedenoja LKT, FEBO, silmätautien erikoislääkäri, kliininen opettaja Helsingin yliopisto ja HUS Silmätautien klinikka Kari Krootila silmätautiopin dosentti, FEBO, silmäkirurgian
LisätiedotOnko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?
Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5
Lisätiedotruusufinni Tietoa aikuisten iho-ongelmasta
ruusufinni Tietoa aikuisten iho-ongelmasta 1 RUUSUFINNI on lääketieteellinen termi joukolle iho-oireita, jotka useimmiten ilmenevät yli 30-vuotiaat. (ja jota ei pidä sekoittaa akneen) Iho-ongelmia Finnejä
LisätiedotBimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa
LisätiedotSeborrooinen ihottuma
Iholiitto ry Seborrooinen ihottuma Seborrooisen ihottuman hoito-opas hilseilyä talineritystä punoitusta kutinaa kirvelyä Oppaan teksti: Esh Maria Aitasalo Tekstin tarkistaneet: Johtava hoitaja Sirpa Pajunen,
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotPotilasesite LUCENTIS-hoidosta
LUCENTIS (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotJohdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.
Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotGynekologinen tutkimus
Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,
LisätiedotSILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS
1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Terracort voide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
1 VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Terracort voide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma voidetta sisältää 30 mg oksitetrasykliiniä (33,520 mg oksitetrasykliinihydrokloridina) ja
LisätiedotHemodialyysihoitoon tulevalle
Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016
LisätiedotSilmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta
Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon
LisätiedotSyyhy, ohjeen muutokset
Syyhy, ohjeen muutokset Janne Laine Infektiolääkäri Tays Tavallinen syyhy Hedelmöittynyt naaras kaivaa ihon alle 2-15 mm käytävän, johon munii Tapahtuma käynnistää viivästyneen yliherkkyysreaktion Pääoire
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotNäe kevät uusin silmin OPAS ALLERGISTEN SILMÄOIREIDEN HOITOON
Näe kevät uusin silmin OPAS ALLERGISTEN SILMÄOIREIDEN HOITOON 1 SH U O L E H D I S I L M I S TÄ Allergisen silmätulehduksen oireet TAVALLISIMPIA OIREITA OVAT ESIMERKIKSI: Silmien kutina, punoitus tai kirvely
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotIlari Paakkari Prof. emer. Helsingin yliopiston biolääke=eteen laitos
Sairaanhoitajan lääkevalikoiman mikrobilääkkeiden kliininen farmakologia ja yhteisvaikutukset Ilari Paakkari Prof. emer. Helsingin yliopiston biolääke=eteen laitos Mikrobilääkkeet an=bioo@, kemoterapeu@
LisätiedotAMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi
AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..
LisätiedotPleurX-dreeni HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11
PleurX-dreeni HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11 PleurX-dreeni on katetri, jonka avulla voitte itse tyhjentää keuhkopussiin kertyneen nesteen. Katetri laitetaan potilaille,
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotSinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.
Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
Lisätiedot