PÄIVÄKOTI PUNAHILKKA SUDENTIE VAASA TERÄSRAKENTEIDEN TYÖSELITYS FINMACON OY BOTNIA

Transkriptio

1 PÄIVÄKOTI PUNAHILKKA SUDENTIE VAASA TERÄSRAKENTEIDEN TYÖSELITYS FINMACON OY BOTNIA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 11 Esitiedot rakennuksesta 11.1 Esitiedot rakennuksesta 11.2 Työselityksen käyttöala 11.3 Rakennuttaja 11.4 Suunnittelijat 12 Noudatettavat määräykset ja ohjeet 13 Noudatettavien määräysten ja ohjeiden pätemisjärjestys 14 Piirustukset 2 MATERIAALIT 21 Rakenneteräkset 22 Hitsauslisäaineet 23 Ruuvit 24 Mittausperusteet 3 KONEPAJAVALMISTUS 31 Yleistä 32 Osien valmistus 33 Hitsaustyö 34 Polttoleikkaus 35 Osien merkintä 36 Valmistustoleranssit 36.1 Yleistä 36.2 Perusruuvit 36.3 Hitsatut levypilarit- ja palkit 36.4 Nosturipalkit 36.5 Ristikot 4 TARKASTUS KONEPAJALLA 41 Yleistä 42 Tarkastuspöytäkirjat 43 Hitsiliitosten tarkastus 44 Pulttiliitosten tarkastus 45 Mittatarkastukset 5 KULJETUS JA VARASTOINTI 6 ASENNUS 61 Yleistä 62 Pulttiliitokset 63 Hitsausliitokset 64 Asennustoleranssit 65 Jälkivalut 7 TARKASTUKSET ASENNUSPAIKALLA 8 TOIMITUKSEEN LIITTYVÄT ASIAPAPERIT 81 Kantavat rakenteet 82 Toisarvoiset rakenteet 9 KORROOSIONESTO JA PINTAKÄSITTELY 91 Palosuojaus 91.1 Pilarit 91.2 Palkit 91.3 Ristikot LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Perusruuvien muttereiden kiristysvääntömomentit Työselitykseen liittyvät teräsrakenteiden standardit TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUTEHTÄVÄT

3 1 YLEISTÄ 11 Esitiedot rakennuskohteesta 11.1 Rakennuskohde Tämä työselitys koskee Päiväkoti Punahilkan teräsrakenteita. Rakennuskohde sijaitsee Vaasassa Työselityksen käyttöala 11.3 Rakennuttaja 11.4 Suunnittelijat Tässä työselityksessä käsitellään teräsrakenteiden valmistusta, kuljetusta ja asennusta. Kaikki rakenteet sekä käytettävät teräslajit ilmenevät tuotanto- ja asennuspiirustuksista sekä niihin liittyvistä osaluetteloista. Teräsrakenteiden pintakäsittely määritellään tässä työselityksessä. Vaasan kaupunki Talotoimi Kirkkopuistikko 26 A Vaasa Yhteyshenkilö: Rakennuttajapäällikkö Markku Ahola puh , Rakennussuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Nurminen Antila & Co Oy Vaasanpuistikko VAASA puh Rakennesuunnittelu: Finmacon Oy Botnia Hovioikeudenpuistikko 19 F VAASA puh

4 12 Noudatettavat määräykset ja ohjeet Työssä noudatetaan tämän työselityksen ja piirustusten (ja luetteloiden) lisäksi seuraavia teknisiä asiakirjoja: (Täydellinen standardiluettelo liitteessä 1) 1 Voimassa olevat Suomen lait ja asetukset sekä Suomen rakentamismääräyskokoelma (erityisesti osa B7, Teräsrakenteet.) 2 Materiaalistandardit: SFS 3, SFS-EN 10025, DIN 17100, DIN 50049, SFS-ISO SFS-ISO Materiaalimerkinnät: ISO 630: Muotostandardit: SFS SFS 2026, SFS SFS 2031, SFS 2121, SFS 2172, SFS 5001 SFS-ISO 4014, SFS-ISO 4017, SFS-ISO 4032, SFS-ISO 7091, SFS-EN Työtapakohtaiset toleranssit: SFS Hitsausstandardit: SFS 2218, SFS 2372, SFS 2378, SFS 2379, SFS 3284, SFS 3290, SFS 4594, SFS 5108, SFS-ISO Polttoleikkausstandardi: SFS RunkoRYL 2000 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset: luku 31 Teräsrunkotyö 9 Työsuojeluhallituksen turvallisuusmääräykset ja ohjeet 13 Noudatettavien määräysten ja ohjeiden pätemisjärjestys Määräykset, ohjeet, työselitykset ja piirustukset täydentävät toisiaan. Jos näissä ilmenee toisiinsa nähden ristiriitaisia määräyksiä tai ohjeita on määräysten keskinäinen pätevyysjärjestys seuraava: a b Viranomaisten määräykset ja ohjeet Tämä teräsrakenteiden työselitys

5 c d Rakennepiirustukset ja niihin verrattavat kirjalliset selvitykset Rakennuttajan, suunnittelijoiden ja asennusvalvojan ohjeet 14 Piirustukset Osapuoli, joka huomaa asiakirjoissa sisällöltään ristiriitaisia määräyksiä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan niistä rakennuttajalle/ tilaajalle. Lisäselvityksiä antavat rakennuttajan ohella suunnittelijat. Jos selvitysten perusteella urakan sisältöön tulee muutoksia, on muutostöistä sovittava rakennuttajan kanssa. Teräsrakennepiirustuksia ovat asennuspiirustukset ja osakokoonpanopiirustukset (konepajapiirustus). Asennuspiirustuksissa esitetään jokin osakokonaisuus, siihen kuuluvien rakenneosien sijoitukset, asennushitsit, ruuviliitosten ruuvien koko ja määrä sekä tarvittaessa yksityiskohtapiirustus liitoksista. Osakokoonpanopiirustuksissa esitetään kaikki valmistuksessa tarpeelliset mitat ja liitokset sekä mahdolliset ohjeet kokoonpanojärjestyksestä. Osakokoonpanopiirustukseen liittyy aina osaluettelo. Kukin rakenneosa eli asennuslohko merkitään positionumerolla, joka määrää lohkon sijoituksen asennuspiirustuksissa. Pienistä osakokonaisuuksista ei laadita erillisiä asennus- ja konepajapiirustuksia. Tarvittavat asennus- ja konepajavalmistustiedot esitetään samalla piirustuksella. Rakenteiden valmistaja laatii kaikista teräsrakenteista rakenne- ja rakennussuunnittelupiirustusten pohjalta positionumeroilla merkityt asennus- ja kokoonpanopiirustukset ja hyväksyttää ne ennen valmistuksen aloittamista rakennus- ja rakennesuunnittelijalla sekä rakennuttajalla. Finmacon Oy Botnian (päärakennesuunnittelija) suunnittelutehtäviin kuuluu liitteen 3 kohdan 1. osoittamat suunnittelutehtävät Kohtien 2-4 tehtävät kuuluvat rakennusurakkaan, myös suunnittelukustannukset. Piirustukset ja työselitys on käsitettävä toistensa täydennykseksi ja yhdeksi kokonaisuudeksi. Mikäli niiden kesken syntyy ristiriitaisuuksia, määrää rakennuttajan edustaja suunnittelijoiden kanssa neuvotellen tulkinnan. Kaikki piirustuksissa ja työselityksissä mainitut tai esiintyvät työt kuuluvat urakkaan ellei nimenomaan ole huomautettu ei kuulu urakkaan. Työstä vastaavan johdon tulee tutustua perusteellisesti asiakirjoihin ja tehdä niistä aiheelliset huomautukset ja kyselyt suunnittelijalle. Mahdolliset piirustuksia ja selitystä, puutteellisuuksia tai työtapaa koskevat huomautukset on tehtävä heti piirustusten ja selityksen saavuttua.

6 2 MATERIAALIT 21 Rakenneteräs 22 Hitsauslisäaineet Raaka-aineluettelossa on annettu SFS-EN ISO 630- standardin tai DIN normin mukainen teräslaji. Tämä voidaan korvata jonkun muun standardin laadultaan ja lujuusominaisuuksiltaan vastaavalla teräksellä. Teräslajin muuttuessa on hitsauksen työtapa muutettava teräslajin vaatimusten mukaiseksi (esim. esilämmitys). Aineen toimituserän mukana tulee laadun vahvistuksena olla todistus SFS 3-2 tai normin DIN kohdan 2.2 mukainen todistus. Standardin SFS 3761 (SIS ) mukaan ruostumisasteeseen D luokiteltavaa ainetta saa käyttää vain rakennuttajan luvalla. Hitsaukset tehdään ko.teräslajin edellyttämää lisäainetta käyttäen. Käytettävän lisäaineen lujuusluokan ja laadun on vastattava perusaineen arvoja. Sen myötörajan on oltava 5% perusaineen myötörajaa korkeampi. Hitsauslisäaineen toimituserien mukana on oltava todistus SFS-EN Milloin hitsaus joudutaan suorittamaan jalkoasennosta poikkeasvassa asennossa, saadaan käyttää vain sellaista hitsauspuikkoa, jolla ko. hitsaustyö on mahdollista suorittaa vaatimukset täyttävästi. 23 Ruuvit Ruuvien, muttereiden ja aluslevyjen mittastandardit ja lujuusluokat merkitään piirustuksiin ja niihin liittyviin osaluetteloihin. Ruuvit ovat standardin SFS-ISO 4014 tai SFS-ISO 4017 mukaisia kuusioruuveja, joiden lujuusluokka on 8.8, tarkkuusluokka A tai B. Suunnitelmista poikkeavia ruuvimittoja käytettäessä ruuvin halkaisijan ja kierteettömän osan pituuden on vastattava suunnitelmissa esitettyä ruuvikokoa. Ruuvin lujuusluokkaa ei saa muuttaa ilman rakennuttajan kirjallista hyväksyntää. Mutterit ovat standardin SFS-ISO 4032 mukaisia kuusiomuttereita, joiden lujuusluokka on 8 ja tarkkuusluokka A tai B. Ruuveissa ja muttereissa on oltava SFS-ISO tai SFS-ISO mukaiset merkinnät Aluslevyt ovat standardin SFS-ISO 7091 mukaisia. Kiinnitystarvikkeiden laadun on oltava varmistettu RakMK:n osan B7 taulukon 11.2 mukaan (Ruuvien, muttereiden ja aluslevyjen laadunvalvontatoimenpiteet). Betoniin valettavat perusruuvit tehdään normaaleista rakenneteräksistä. Kierteiden tarkkuusluokka on C standardin SFS 2172 mukaan.

7 24 Mittausperusteet Rakenteiden painoon ei lasketa hitsaussaumojen painoa eikä pintakäsittelystä aiheutuvaa painoa. Valssattujen tuotteiden ja putkien pituus määrätään valmiissa rakenneosassa olevan tuotteen suurimman pituuden mukaan (vinoja katkaisuja ja reikiä ei vähennetä). Tankojen metripaino määräytyy SFS-standardien nimellispainojen mukaan. Levyjen pinta-alat määräytyvät valmiin rakenteen nimellisten mittojen mukaan hitsirailojen osuutta vähentämättä. Reikiä, joiden koko on alle 0,25 m2, ei vähennetä. Painona käytetään 8 kg/m2 jokaista levyn nimellispaksuuden millimetriä kohti. Ritilöiden pinta-alaksi lasketaan valmiin rakenteen nimellisten ulkomittojen mukaan mitatut pinta-alat vähentämättä aukkoja, joiden pinta-ala on vähemmän kuin 0,25 m2.

8 3 KONEPAJAVALMISTUS 31 Yleistä Teräsrakenteet kuuluvat RakMK:n osassa B7 esitettyyn luokkaan R2. 32 Osien valmistus 33 Hitsaustyö Piirustuksissa on esitetty levyjen ja profiilien jatkokset sekä niiden sijoitukset. Jos jatkoksia tehdään muualle kuin suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin, on niissä suoritettava röntgenkuvaus tai ultraäänitutkimus liitteen 1 kohdan 2 osoittamassa laajuudessa. Rakenneosaan (esim. palkkiin) liittyvä kappale (esim. levy) kiinnitetään keskeisesti rakenneosaan nähden, ellei toisin ole esitetty. Annetut mitat ovat teoreettisia mittoja +20 C lämpötilassa. Mahdolliset hitsisaumojen vaatimat toleranssit ja hitsausten aiheuttamat kutistumat on erikseen otettava huomioon. Rakenneosien valmistuksessa on vältettävä pysyvien muodonmuutosten syntyminen esim. oikealla railon muodolla, hitsausjärjestyksellä ja kappaleen asennolla. Valmistuksessa noudatetaan RakMk:n osassa B7 kohdassa 9 (Rakenteiden valmistus ja asennus) ohjeita. Koneistettujen ja polttoleikattujen pintojen reunoihin muodostuva terävyys poistetaan (Pintakäsittelyohjeen mukaan). Kappaleen oikominen kylmänä on suoritettava varoen. Oikaistaessa ei aineeseen saa syntyä sellaisia naarmuja syvennyksiä tai muita vikoja, jotka vaikuttavat haitallisesti rakenteen kantokykyyn tai ulkonäköön. Tälläisten oikaistujen kohtien viimeistely, samoin kuin maalaustyöt on tehtävä huolellisesti. Aineen venyttäminen vasaroimalla on kielletty. Rakenneosan kokoaminen on suunniteltava niin, että mittavirheet valmiissa rakenteessa jäävät mahdollisimman pieniksi. Jotta ruuviliitoksista saadaan toimivia ja perus- ja päätylevyt suoraan, että rakenneosat saadaan pakottamatta paikoilleen, on käytettävä vastinetta, johon päätylevy kiinnitetään ennen hitsausta. Palkin tai pilarin pään leikkauksen epätarkkuudet voidaan silloin korjata hitsattaessa. Hitsaustyön oltava vähintään luokkaa WC standardin SFS- EN mukaan. Hitsaustyö suoritetaan hyvää konepajakäytäntöä noudattaen. Hitsaajan pätevyyttä osoittavana hitsauskokeena hyväksytään standardin SFS-EN ja SFS-EN mukainen hitsaajan peruskoe sekä vastaavat lisäkokeet. Hitsauskokeena hyväksytään todistus sellaisten edellä mainittujen hitsauskokeiden suorittamisesta, jotka VTT:n hyväksymä arvostelija on arvostellut ja hyväksynyt.

9 34 Polttoleikkaus 35 Osien merkintä Jokaisen hitsaajan on suoritettava lisäkoe sillä ja niillä perusaineilla, joita hän joutuu työssään käyttämään. Lisäkokeen todistus ei saa olla kuutta (6) kuukautta vanhempi. Rakennuttajalla on kustannuksellaan oikeus teettää urakoitsijan hitsaajalla mainitun standardin mukainen lisäkoe kulloinkin käytettävillä perusaineilla. Kokeen arvostelee VTT:n hyväksymä arvostelija. Hitsaajaa, joka ei suorita hyväksyttävästi edellä mainittua lisäkoetta, ei saa käyttää kysymyksessä olevaan työhön. Hitsisaumat merkitään hitsaajakohtaisesti. Työkappaleen tai ympäröivän ilman lämpötilan ollessa alle -5 C, on kiinnitettävä erityistä huomiota työmenetelmiin, jotta hitsisaumalle saadaan riittävä lujuus. Hitsaukset tehdään puikkokaari- tai sitä vastaavana hitsauksena ko. teräslaadun edellyttämää puikkoa tai lankaa käyttäen. Railon muotoja valittaessa noudatetaan SFS-EN standardin ohjeita. Piirustuksissa annettuja hitsivahvuuksia ei saa pienentää. Liikaa hitsausta on myös vältettävä. Ellei piirustuksessa ole merkintää hitsin pituudesta, se tehdään ko. liitettävän osan koko pituudelle. Jauhekaarihitsauksessa voidaan tunkeuman ollessa suuri pienentää nimellistä a-mittaa tehollisen tunkeuman puolella arvolla. Valmistajan on tällöin pyydettäessä esitettävä tilaajalle poikkileikkaus tehdystä hitsauksesta tunkeuman mittaamiseksi. Hitsaustyön yhteydessä käytetään esilämmitystä tarvittaessa. Tällöin on noudatettava teräksen valmistajan antamia ohjeita. Ruostumattomien (SIS 2333) ja haponkestävien (SIS 2343) osien hitsisaumat peitataan hitsauksen jälkeen teräksen valmistajan ohjeitten mukaan. Näkyviin jäävän polttoleikatun pinnan laadun on oltava vähintään luokkaa I (SFS 4072). Pintojen reunoihin muodostuva terävyys poistetaan pintäkäsittelystandardien mukaisesti. Osien positionumerot merkitään sopivalla merkintätavalla sellaisiin kohtiin, mistä ne ovat selvästi luettavissa, mutta eivät haittaa valmiin rakenteen ulkonäköä. 36 Valmistustoleranssit 36.1 Yleistä Annetut toleranssivaatimukset koskevat valmista rakennetta. Valmistajan on otettava huomioon kutistumis- ja

10 työvarat. Jos rakenteen oma paino aiheuttaa taipumaa, ei sitä tarvitse huomioida toleransseissa. Mittaukset on tehtävä luotettavalla tavalla ja kaikissa mittauksissa lämpötilakorjaus on otettava huomioon Perusruuvit 36.3 Hitsatut levypilarit ja -palkit Kuumavalssattujen levyjen ja muototerästen tulee täyttää standardien SFS SFS 2026, SFS SFS 2031, SFS 2121 vaatimukset ja kylmämuovattujen putkipalkkien SFS 5001 vaatimukset. (Standardien käyryystoleranssit eivät aina vastaa RakMK B7:n vaatimuksia.) Jollei piirustuksissa ole toisin esitetty, työtapakohtaiset toleranssit ovat standardin SFS 3393 tarkkuusluokan B mukaiset sekä - suurin sallittu pituusmittojen poikkeama on 5 mm ja korkeus(leveys)mittojen poikkeama + 3 mm - alkukäyryyden on täytettävä RakMK B7:n kuvan 9.3 vaatimukset - hitsattujen rakenteiden poikkileikkauksen on täytettävä RakMK B7:n taulukon 9.3 vaatimukset Ruuvien yläpäiden väli - pääakseleiden suunnassa + 1,5 mm - ristimitta + 2 mm Hitsattujen rakenteiden on kohdassa 36.1 esitettyjen vaatimusten lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset - laipan kaltevuus vaakasuoraan nähden uuman kummallakin puolella < 1:80. Laipan eri kohtien välinen tasoero poikkileikkauksessa saa olla mm. Päittäisliitosten kohdalla kaltevuuden on oltava niin pieni, että hammastuksesta ei aiheudu haittaa. - laipan reunan käyryyden pitää olla 1/300 mittavälin pituudesta kohtisuoraan levyä vastaan mitattuna - päätylevyjen epäkeskeisyys + 5mm - kotelopilareiden kiertymä < 1:80 - konsolien korkeusasema + 3 mm - levyrakenteet 1 metrin mittavälillä + 1,5 mm 36.4 Nosturipalkit - uuman kaarevuus u < h/150 (RakMk B7, kuva 9.1)

11 kuitenkin enintään + 6 mm - ylälaipan kaltevuus palkin poikittaissuunnassa yleensä ja alalaipan kaltevuus metrin matkalla tuen molemmin puolin enintään 0,3 % - kiskon keskeisyyspoikkeama uumaan nähden ei saa olla enempää kuin puolet uuman paksuudesta 36.5 Ristikot - diagonaalien ja vertikaalien käyryys (RakMk B7, kuva 9.1 sov.) u < h/150 - diagonaalien ja vertikaalien keskeisyys paarteisiin nähden (RakMK B7, kuva 9.2 sov.) v 2 < b/40 enintään + 5 mm - diagonaalien ja vertikaalien vinous (RakMk B7, kuva 9.2 sov.) v1 < h/75 enintään + 5 mm - paarteiden kaltevuus vaakasuoraan nähden 4 TARKASTUS KONEPAJALLA 41 Yleistä 42 Tarkastuspöytäkirjat 43 Hitsiliitosten tarkastus 44 Pulttiliitosten tarkastus Rakenneosat tulee tarkastaa konepajalla ennen työmaalle lähettämistä. Toimittajan tulee esittää rakennuttajalle tarkastussuunnitelma ennen työn aloittamista. Tarkastukset on keskitettävä eniten rasitettuihin kohtiin. Epätyydyttävän laadun osalta noudatetaan RakMK:n B7:n kohtaa 11.5 (Toimenpiteet epätyydyttävän laadun takia). Mittauksista ja tarkastuksista on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjat ja mittaustulokset on pyynnöstä toimitettava rakennuttajalle. Hitsausliitokset tarkastetaan RakMK B7 kohdan mukaisesti kuitenkin vähintään piirustuksissa olevien merkintöjen mukaisesti. Virheellisiksi havaitut saumat tai sauman osat on poistettava, tehtävä uudelleen ja tarkastettava. Standardin SFS 2379 kohdassa 0.2 esitetyissä tapauksissa virheet voidaan jättää korjaamatta. Reunahaavan saa korjata myös hiomalla, jollei perusaineen paksuutta pienennetä enempää kuin 5 %.

12 45 Mittatarkastukset Ruuviliitosten tarkastuksessa noudatetaan RakMK B7: n kohtaa (Pulttiliitosten laadunvalvontatoimenpiteet). Teräsrakenteen valmistajan tulee suorittaa jatkuvaa valmistuksen tarkastusta ja valvontaa siten, että rakenne tulee suunnitelman mukaiseksi ja tämän työselostuksen kohdassa 3 esitetyt vaatimukset täytetyksi. Vastuu valmistuksesta kuuluu rakenteen valmistajalle. Valmistukseen käytetyn materiaalin mittatarkastusta on suoritettava jatkuvasti valmistuksen edistymisen mukaan. Pituusmittauksen mittatarkistukseen on käytettävä kalibroitua mittanauhaa. Mittaustulokset on tarkistettava mittanauhan tarkastustodistuksen mukaan, jolloin on otettava huomioon myös riippuma- ja lämpötilakorjaukset. Mittauksiin voidaan käyttää myös tarkempia menetelmiä. Jos todetaan sallittuja suurempia poikkeamia, tulee suunnittelijan suorittaa tarkistuslaskelma ottaen huomioon poikkeamat. Vaadittaessa vaihdetaan tai korjataan virheelliset osat. 5 KULJETUS JA VARASTOINTI Osat on kuljetettava varastoitava siten, ettei niihin muodostu pysyviä vääntymiä tai muodonmuutoksia. Tarvittaessa voidaan osiin kiinnittää suunnittelijan luvalla ylimääräisiä jäykisteitä tai nostolenkkejä. Kahta nostokohtaa käytettäessä lenkki on sijoitettava lähinnä päitä oleviin viidennespisteisiin. Jos ripustuspisteiden välisen osan puristuskestävyys ei ole riittävä, on käytettävä nostopuomia. Osat on kuljetuksen aikana säilytettävä mahdollisimman puhtaina ja maalikalvot ehjänä. Likaantuneet kohdat on mahdollisimman pian puhdistettava ja vioittuneet maalikalvot paikattava alkuperäistä käsittelyä vastaavaksi. Mikäli rakenneosissa on valmiina kuljetuksen aikana kiinnitysruuveja, on niiden kierteet suojattava kolhiintumiselta.

13 6 ASENNUS 61 Yleistä 62 Pulttiliitokset Asennustyössä noudatetaan RakMK B7:n kohdan 9.5 (Asentaminen) ohjeita sekä lisäksi otettava huomioon: - asennustyöstä on laadittava etukäteen asennussuunnitelma, joka on hyväksytettävä suunnittelijalla ja rakennuttajalla sekä siihen perustuva rakenneosien lähetysohjelma - rakenteiden asennusaikainen stabiilius on varmistettava riittävin väliaikaisin tuin - asennettaessa ei osia saa pakottaa paikoilleen siten, että siitä aiheutuu muodonmuutoksia tai vahingollisia rasituksia - rakennuttaja toimittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa teräsrakenteen valmistajalle perusruuvien tarkemittauspöytäkirjat. Jos perusruuvit, niiden asema tai asento poikkeavat suunnitelluista, niistä aiheutuvat muutokset on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon jo konepajalla tehtävässä työssä. Rakenteen oikaisu voidaan tehdä asennuksen yhteydessä, mikäli se on tarkoituksenmukaista eikä aiheuta haitallisia rasituksia rakenteille. Pulttiliitoksia tehtäessä noudatetaan RakMK B7 kohdan 9.3 (Pulttiliitokset) ohjeita. Lisäksi on huomattava seuraavaa: - ruuvin kanta sijoitetaan ohuemman aineen puolelle - mutterin alla on käytettävä aina aluslevyä - ruuvin kannan alla on käytettävä aluslevyä jos ruuvia joudutaan kiristämään ruuvin kannan puolelta tai jos ruuvin kannan alle jäävä reikä on soikea - useamman kuin kahden ruuvin liitoksissa on ruuvit kiristettävä ristikkäin ja viimeisen ruuviparin jälkeen kaikkien niitä edeltävien ruuvien kireys on tarkastettava - on varmistuttava siitä, että liitososat tulevat tiiviisti vastakkain. Mikäli tiiveyttä ei saavuteta, on liitos avattava ja korjattava. - mutterin kiristämisen jälkeen on ruuvin kierreosasta oltava viistepään lisäksi näkyvissä vähintään 1,5 kierrosta - mikäli ruuvia ei saada paikoilleen asennuksessa edellytetyllä tavalla eikä ruuvin reikää voida porata seuraavalle

14 63 Hitsausliitokset 64 Asennustoleranssit 65 Jälkivalut 7 TARKASTUKSET ASENNUSPAIKALLE ruuvikoolle sopivaksi esim. levyjen paksuuden takia, on reiän polttoleikkaaminen sallittu suunnittelijan luvalla. Mikäli korjaus näin ei ole mahdollista, on tehtävä korjaussuunnitelma rakennuttajan hyväksyttäväksi ja korjaustyö on tehtävä mahdollisimman pian. - jos pilaria ei saada oikeaan paikkaan suurentamatta perusruuvien reikiä suunnitellusta, on toimenpiteelle saatava suunnittelijan lupa ennen työhön ryhtymistä. - ohutlevyorret on puristettava tiukasti kiinni kiinnitysteräkseen (väliin ei saa jäädä ilmarakoja) ennen ruuvikiinnitystä. Poraruuvit porataan ohuemman aineen puolelta (orren puoli) Perusruuvi kiristetään liitteessä 1 esitettyihin vääntömomentteihin. Asennuspaikalla hitsattaessa noudatetaan RakMK B7:n kohdan 9.4 (Hitsaus) ohjeita. Hitsaustyön on oltava vähintään luokkaa WC standardin SFS 2379 mukaan, paitsi tämän työselityksen kohdassa 82 mainituissa toisarvoisissa rakenneosissa, joissa se voi olla luokkaa WD saman standardin mukaan. Muuten noudatetaan tämän työselityksen kohdan 43 esitettyjä ohjeita ja vaatimuksia. Ellei suunnitelmissa tarkempaa edellytetä, asennustoleranssien määrityksessä noudatetaan RakMK osan B7 kohdan (Rakenteen kokoaminen/toleranssit) vaatimuksia. Pilarien peruslevyjen alapuoliset jälkivalut tehdään, kun pilarit ovat suunnitelmien mukaisissa paikoissa ja niihin liittyvät rakenteet on suunnittelijan määrittelemässä laajuudessa asennettu paikoilleen. Valu on tehtävä ennen kuin rakenteeseen kohdistuu mitään huomattavaa kuormitusta. Seinälevyt, kattolevyt ja välipohjalaatat tai niiden muotit tms. saa asentaa vasta pilarien alusvalun jälkeen. Kun laitteet vaativat pilarien aseman säätöä myöhemmin, on noudatettava suunnittelijan erillisiä ohjeita. Jälkivalumassan on oltava kutistumatonta, vaadittu lujuus määrätään suunnitelmissa. (Esim. Rudus juotosbetoni 600/3) Asennuspaikalla suoritettavissa tarkastuksissa noudatetaan RakMK osan B7 kohdan 11.4 ohjeita. Lisäksi mitataan tärkeiden rakenneosien suoruus ja taipuma. Mittauksista pidetään pöytäkirjaa.

15 8 TOIMITUKSEEN LIITTYVÄT ASIAPAPERIT 81 Kantavat rakenteet 82 Toisarvoiset rakenteet Rakennuksen kantavista ja jäykistävistä runkorakenteista valmistajan tulee työn päättyessä toimittaa rakennuttajalle pyytämättä seuraavat asiapaperit: - hitsaajan pätevyystodistukset (kohdat 33 ja 63) - rungon tarkemittauspöytäkirjat (kohta 7) Mikäli rakennuttaja pyytää, on valmistajan toimitettava myös seuraavat asiapaperit: - kohdassa 2 esitetyt materiaalitodistukset - tarkastuspöytäkirjat ja tutkimustulokset (kohdat 42 ja 8) Toisarvoisten osien rakenteista valmistajan tulee toimittaa rakennuttajalle pöytäkirjat ja tarkastustodistukset vain siinä laajuudessa kuin niistä on erikseen sovittu. Näitä rakenteita ovat portaat, tikkaat, kaiteet, hoitotasojen sekundääripalkistot yleensä, ilmastointikojeiden tukirakenteet yms. 9 KORROOSIONESTO JA PINTAKÄSITTELY 91 Palosuojaus 91.1 Pilarit 91.2 Palkit 91.3 Ristikot Teräsrakenteiden korroosionestokäsittelyn esikäsittelynä SFS 4957 Fe SE Sa2 ½ mukainen käsittely. Teräsrakenteiden korroosionestomaalauksena SFS 4962 SEKK 140/3 - Fe Sa2 ½ mukainen maalausjärjestelmä. Väri rakennussuunnittelijan mukaan. Kantavan rungon putkipilareihin betonitäyte rakennesuunnitelmien mukaan. Palonkestoluokka on R30. Kantavien välipohjapalkkien (DELTA-palkki) palonkestoluokka on R60. Tyyppihyväksynnän perusteella ei tarvita erillistä palosuojausta. Kantavan rungon putkipalkkeihin palonsuojamaalaus rakennesuunnitelmien mukaan. Palonkestoluokka on R30. -

16 LIITE 1 1. PERUSRUUVIEN (Fe 510 C) MUTTEREIDEN KIRISTYSVÄÄNTÖMOMENTIT Mutteri Momentti M24 M30 M36 M42 M48 M56... M Nm 200 Nm 300 Nm 400 Nm 500 Nm 600 Nm 600 Nm 2. RUUVIEN KIRISTYSVÄÄNTÖMOMENTIT Ruuviliitokset: M Nm M Nm M Nm M Nm M Nm 3. Jatkohitsien tarkastuksen laajuus Konepajalla tehtäviin piirustuksiin merkitsemättömien jatkohitsauksien röntgenkuvauksen tai ultraäänitarkastuksen laajuutena käytetään, ellei suunnittelija toisin ilmoita, seuraavaa: Rakenneosa laajuus-% Pääpilarit 10 Pääpalkit 100 Kattokannattajat 100 Siteet 100

17 LIITE 2 TYÖSELITYKSEEN LIITTYVÄT TERÄSRAKENTEIDEN STANDARDIT: SFS 3200 (RIL 90) Teräsrakenteiden suunnitteluohjeet (1981) Materiaalistandardit: - SFS 3 Ainestodistukset (1979) - SFS-EN Kuumavalssatut seostamattomat rakenneteräkset. Tekniset toimitusehdot (1991) - DIN DIN SFS-ISO Kiinnityselinten lujuus ominaisuudet. Osa 1: Ruuvit ja vaarnaruuvit (1989) - SFS-ISO Kiinnityselinten lujuusominaisuudet. Osa 2: Mutterit. Metrinen kierre (1988) Materiaalimerkinnät: - ISO 630:1980 Structural steels (1980) Muotostandardit: - SFS 2018 Kuumavalssatut terästangot. Pyörötangot (1982) - SFS 2019 Kuumavalssatut terästangot. Neliötangot (1982) - SFS 2020 Kuumavalssatut kuusiotangot. Mitat ja sallitut poikkeamat (1967) - SFS 2021 Kuumavalssatut teräsnauhat. Mitat ja sallitut poikkeamat (1967) - SFS 2022 Kuumavalssatut terästangot. Lattatangot (1982) - SFS 2023 Kuumavalssatut leveät lattatangot. Mitat ja sallitut poikkeamat (1967/ korj.1968) - SFS 2024 Kuumavalssatut terästangot. Tasakylkiset kulmatangot (1982) - SFS 2025 Kuumavalssatut terästangot. Erikylkiset kulmatangot (1982) - SFS 2026 Kuumavalssatut terästangot. Viistolaippaiset U- tangot (1982) - SFS 2028 Kuumavalssatut kapeat I-tangot. Mitat ja sallitut poikkeamat (1967) - SFS 2029 Kuumavalssatut terästangot. Puolileveät I- tangot IPE (1982) - SFS 2030 Kuumavalssatut terästangot. Leveät I-tangot HE...A (1982) - SFS 2031 Kuumavalssatut terästangot. Leveät I-tangot HE...B (1982) - SFS 2121 Kuumavalssatut terästangot. Tasalaippaiset USPtangot (1982) - SFS 2172 Ruuvit ja mutterit. Toleranssit. Tarkkuusasteet A, B ja C (1982) - SFS 5001 Kylmämuovatut putkipalkit. Mitat ja rakenneominaisuudet (1984/korj. 1988) - SFS-ISO 4014 Osakierteiset kuusioruuvit. Tarkkuusluokat A ja B (1989) - SFS-ISO 4017 Täyskierteiset kuusioruuvit. Tarkkuusluokat A ja B (1989) - SFS-ISO 4032 Kuusiomutterit, malli 1. Tarkkuusluokat A ja B (1989) - SFS-ISO 7091 Pyöreät aluslaatat. Normaalisarjat. Tarkkuusaste C (1989) - SFS-EN Kuumavalssatut teräslevyt, paksuus 3 mm tai yli. Mitta-, muoto- ja painotoleranssit (1991) Työtapakohtaiset toleranssit: - SFS 3393 Työtapakohtaiset toleranssit. Hitsatut rakenteet (1975)

18 Hitsausstandardit: - SFS 2218 Hitsaus. Hitsaajan pätevyyskoe.(1980) - SFS 2373 Hitsaus. Staattisesti kuormitettujen teräsrakenteiden hitsausliitosten mitoitus ja lujuuslaskenta (1980) - SFS 2378 Hitsaus. Väsyttävästi kuormitettujen hitsausliitosten mitoitus ja lujuuslaskenta (1985) - SFS 2379 Hitsaus. Teräsrakenteiden hitsausliitokset. Hitsiluokat (1983) - SFS 3284 Rikkomaton aineenkoetus. Ultraäänitarkastus. Yleiset ohjeet (1975) - SFS 3290 Rikkomaton aineenkoetus. Hitsausliitosten ultraäänitarkastus (1982) - SFS 4594 Hitsaus. Yleiset railomuodot teräksen hitsaukseen (1980) - SFS 5108 Hitsaus. Ultraäänitarkastuksessa käytettävät hyväksymisrajat (1985) - SFS-ISO 2553 Hitsaus. Merkinnät piirustuksiin (1985)

19 LIITE 3 TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUTEHTÄVÄT 1. TERÄSRAKENTEIDEN YLEISSUUNNITELMA Sisältää teräsrakenteiden suunnittelun urakkalaskentavaiheeseen asti. 1.1 Urakkalaskennan vaatimat tiedot teräsrakenteista sekä ohjeelliset detaljipiirustukset 1.2 Teräsrakenteiden työselitys 1.3 Konepajasuunnittelijan laatimien lopullisten teräsosasuunnitelmien ja -laskelmien tarkastaminen ja virallisen hyväksynnän hankkiminen. 2. TERÄSRAKENTEIDEN LOPULLINEN SUUNNITELMA Sisältää teräsrakenteiden ja konepajasuunnittelun yksityiskohtaisesti siten, että teräsrakenteet voidaan suunnitelmallisesti ja asiallisesti toteuttaa. 2.1 Teräsrakenteiden mittapiirustukset (konepajapiirustukset) laskelmineen. Näihin sisältyy varaustietojen rakenteellinen tarkastelu ja mitoittaminen teräsosapiirustuksiin. 2.2 Teräsosakaaviot 2.3 Detaljipiirustukset teräsosien välisistä sekä teräsosien ja paikalla rakennetun rakenteen välisistä liitoksista ja saumoista 2.4 Teräsosien vaatimat varaukset paikalla rakennettuihin rakenteisiin: mitoitetut sijoituspiirustukset. 3. TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELIJAN RAKENNUSAIKAISET TEHTÄVÄT 3.1 Teräsrakenteiden suunnittelijan osallistuminen rakennustyön aikana pidettäviin teräsosien valmistuksen aloitustarkastukseen, neuvotteluihin ja virallisiin tarkastuksiin. 3.2 Teräsrakennesuunnittelijan suorittama rakennetekninen valvonta työmaalla teräsrakenteiden osalta. 4. TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELUN ERIKOISTEHTÄVÄT 4.1 Teräsosien asennussuunnitelma