Sopimus rakennushankkeen hankesuunnittelun toteuttamisesta

Transkriptio

1 Sopimus rakennushankkeen hankesuunnittelun toteuttamisesta Sopimuksen osapuolet 2. Sopimuksen tausta 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Tontti ja rakennuksen sijainti 5. Tilojen käyttötarkoitus ja rakennuksen laajuus 6. Aikataulu 7. Organisoituminen 8. Hankkeen aloittamisen edellytykset 9. Käyttöoikeussopimukset 10. Hankkeen keskeyttäminen, suunnittelukustannukset ja suunnitelmien käyttöoikeus 11. Allekirjoitukset

2 1. Sopimuksen osapuolet Investoija: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (myöhemmin SYK) y-tunnus PL 310, TAMPERE Yhteyshenkilö: Juha Uotila puh sähköposti Käyttäjät: Tampereen kaupunki (myöhemmin TRE) y-tunnus Yhteyshenkilö: Jarkko Lumio puhelin sähköposti: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy (myöhemmin TAMK) y-tunnus Yhteyshenkilö: Mikko Naukkarinen puhelin: sähköposti: Tampereen yliopisto (myöhemmin TAY) y-tunnus Yhteyshenkilö: Petri Lintunen puhelin: sähköposti: Toiminnan suunnittelun osapuoli: Tampereen seudun ammattiopisto (myöhemmin Tredu) y-tunnus Yhteyshenkilö: Pirkko Achrén puhelin: sähköposti: 2. Sopimuksen tausta Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaympäristön muutoksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Kaupin kampusalueelle sijoittuva Kehityshyvinvointikeskus toimii tässä ja muussa uudistumisen vaatimassa kehitystyössä tarvittavana kehitys- ja pilotointialustana. Tampereen yliopiston (TAY) lääkäri- ja muu hyvinvointialan koulutus sekä Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) sosiaali- ja terveysalan ja muu sitä tukeva koulutus voivat toimia Kehityshyvinvointikeskuksessa uudenlaisten sote-palvelujen kehittämisessä ja samalla oppia monialaista ja moniammatillista toimintamallia. Myös Tampereen seudun ammattiopiston (Tredun) opiskelijoiden osallistuminen mm. opetusryhmien opiskeluun antaa paremmat edellytykset monialaisen ammattikäytännön oppimiseen kokonaisvaltaisempaan oppimiskokemukseen.

3 Tampereen korkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan koulutus (noin 5000 opiskelijaa) on pääosin keskittynyt Kaupin kampukselle. Samalla korkeakoulujen monialainen tutkimus- ja kehittämistoiminta on voimavara, jota kehityshyvinvointikeskus voi hyödyntää uusien toimintamallien kehittämisessä. Kehityshyvinvointikeskus voi samalla tavoin kuin yliopistosairaala palvella sekä uusien toimintamallien kehittämistä, että uuden asiantuntijuuden oppimista. Tiivis läheisyys arjessa lisää ihmisten välisiä kohtaamisia, jotka auttavat tutustumaan ja mahdollistavat epävirallisen kanssakäymisen sekä syvemmän ymmärryksen ja luottamuksen viriämisen. Suomen Yliopistokiinteistöjen synergiarakennuksista saaman kokemuksen mukaan eri toimijoiden tiivis läsnäolo aktivoi monitasoiseen itseohjautuvaan yhteistyöhön ja synnyttää mahdollisuuksia, joita ei osata edes ennalta suunnitella. Fyysinen läheisyys lisää opetuksen ja työelämän yhteistyön mahdollisuuksia. Suuret palvelujen tuottamistapojen muutokset, esimerkiksi digitalisaatio, edellyttävät kokeilualustoja ja kehittämistyötä. Kehityshyvinvointikeskus pyrkiikin luomaan uusia palveluratkaisuja yhdistämällä sote-alan osaamiseen vahvasti myös muita tieteenaloja mm. insinööritieteitä, taloutta ja johtamista. 3. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan yliopistollisen Kehityshyvinvointikeskuksen ( Kehys ) hankesuunnitteluvaiheen eli hankesuunnitteluprosessin toteuttamisesta. Hankesuunnitteluvaiheen ja prosessin lopputuloksena on investoijan ja käyttäjien hyväksymä kirjallinen hankesuunnitelma. Hankesuunnitelman pohjalta laaditaan investoijan sekä kunkin käyttäjäosapuolien välille erilliset sote-investointien rajoituslain 4 :ssä tarkoitetut vuokra- tai muut käyttöoikeussopimukset (myöhemmin käyttöoikeussopimus). Käyttöoikeussopimuksen lopullinen muoto päätetään hankesuunnitelman valmistuttua. Hankesuunnittelun kuluessa täsmennetään tässä sovitun hankkeen sisältöä ja määritellään kustannustaso, neuvotellaan sopimusehdot käyttöoikeussopimuksille sekä luodaan yhteiset raamit hankkeeseen sitoutumista varten. Investoija tekee investointipäätöksen käyttöoikeussopimusten perusteella. 4. Tontti ja rakennuksen sijainti Rakennus sijoitetaan SYKn omistamalle tontille , tontin lounaisosaan siten, että kiinteistöön on mahdollisimman esteetön kulku Vieritieltä ja tulevalta raitiotiepysäkiltä. Lisäksi rakennus yhdistetään sisäyhteydellä ao. tontilla sijaitsevaan, Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveystieteiden opetuksen käytössä olevaan Arvo-nimiseen rakennukseen. Tontille järjestetään tila hyvinvointikeskuksen saattoliikenteelle ja lyhytaikaiselle asiakaspysäköinnille. 5. Tilojen käyttötarkoitus ja rakennuksen laajuus Rakennushankkeen tarkoituksena on toteuttaa Suomessa ainutkertainen, samaan fyysiseen kokonaisuuteen yhdistävä toiminta- ja oppimisympäristö, joka yhdistää sosiaali- ja terveysalan yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston opetuksen sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon toiminnot. Syntyvä kokonaisuus tarjoaa edellytykset myös sosiaali- ja terveysalan tutkimukselle, palveluiden kehittämiselle ja yritysten innovaatio- ja tuotekehitystoiminnalle. Rakennuksen tarkoitus on toimia asukkaan asukaspohjalle suunniteltuna hyvinvointikeskuksena, jonka tilatarpeeksi on erillisen tilaohjelman mukaisesti arvioitu noin 8000

4 brm 2. Tilojen suunnittelussa ja mitoituksessa otetaan huomioon opiskelijoiden ja opetusryhmien osallistuminen asiakkaiden palveluprosessiin. Tämän vuoksi palvelutilojen kokonaismäärä on arvioitu (enintään 10 prosenttia) normaalitarvetta suuremmaksi. Tilojen suunnittelussa otetaan huomioon uuden rakennuksen ja olemassa olevan Arvorakennuksen tilojen yhteiskäytön tuomat synergiaedut. Suunnittelussa otetaan huomioon yhteiskäyttöisyyden ja muunneltavuuden sekä käyttöoikeussopimuksen pituuden ja kestävän kehityksen arvojen mukaiset tavoitteet. 6. Aikataulu Hankesuunnitteluvaihe voidaan aloittaa, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen. Hankesuunnittelu toteutetaan pääosin 2017 aikana, rakennushankkeen toteuttamispäätökset tehdään ja käyttöoikeussopimukset laaditaan keväällä 2018 ja suunnitteluvaihe aloitetaan sen jälkeen, viimeistään toukokuussa Suunnitteluvaiheen jälkeen hankkeen rakentamisen tavoiteaikataulu tarkennetaan. Tavoitteen mukaan tilat ovat otettavissa käyttöön vuoden 2021 alusta. Aikataulu edellyttää alla olevien päätösten tekemistä aikataulun mukaisesti. Mikäli päätökset viivästyvät, myös hanke viivästyy vastaavasti. Mahdollinen kaavamuutos tai rakennusluvan poikkeuslupa haetaan tilaajien myötävaikutuksella. 7. Organisoituminen Hyvien tilaratkaisujen saavuttamiseksi perustetaan hankesuunnittelutyöskentelyyn seuraavat ryhmät, joihin osapuolet nimeävät edustajansa. Johtoryhmä Ohjausryhmä Sisältöryhmät Johtoryhmässä määritellään hankkeen strategiset suuntaviivat, tavoitteet ja rajat sekä laaditaan tarvittavat sopimukset. Ohjausryhmä ohjaa ja valvoo hankkeen suunnittelua ja vastaa siitä, että pysytään asetetuissa tavoitteissa laajuuden, laadun, kustannusten ja aikataulun osalta. Sisältötyöryhmissä tuotetaan sisällön yksityiskohdat ohjausryhmän valvonnassa. Ryhmien puheenjohtajana ja koollekutsujana toimii SYK Oy:n nimeämä edustaja. Hankkeen arkkitehtisuunnittelu toteutetaan jo tehtyjä visiotyön aineistoja ja tilasuunnitelmia hyödyntäen ja arkkitehtisuunnitelmat sekä niihin perustuvat rakennussuunnitelmat kustannusvaikutuksineen hyväksytään kunkin osapuolen omien päätöksentekomenettelyjen mukaisesti. 8. Hankkeen aloittamisen edellytykset Toteutettava rakennus on hyvinvointikeskuksen osalta sosiaali- ja terveysalan palvelutuotantoa varten tehtävä uudisrakennus, jonka kustannusarvio ylittää 5M. Hanke edellyttää kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun lain (458/2016) mukaista sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupaa. Luvan edellytyksenä on, että investointi on perusteltu palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja investointi on alueen palvelurakenteen kannalta tarpeellinen. Luvan hakijana on Tampereen kaupunki, joka on alueen sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava taho.

5 Hankesuunnitteluvaiheen jälkeen kukin osapuoli sitoutuu hakemaan hankkeen toteuttamista ja sen käyttöoikeussopimuksiin sitoutumista varten tarvittavat päätökset ennen sopimusten allekirjoittamista. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n päätöksentekoprosessi edellyttää yhtiön hallituksen ja erikseen yhtiökokouksen hyväksyntää rakennushankkeen investointipäätökselle ja rakentamisen aloittamiselle. Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen kaupungin osalta edellytetään niiden omien päätöksentekokäytäntöjen mukaiset päätökset ennen käyttöoikeussopimukset allekirjoittamista ja rakennusvaiheen käynnistymistä. 9. Käyttöoikeussopimukset Hankesuunnitteluvaiheen ja prosessin lopputuloksena on investoijan (SYK) ja käyttäjäosapuolten (TRE, Tay ja TAMK) hyväksymä kirjallinen hankesuunnitelma, jonka pohjalta laaditaan investoijan sekä kunkin käyttäjäosapuolien välille erilliset käyttöoikeussopimukset. Tampereen kaupunki tekee vastuullaan olevan hyvinvointikeskustoiminnan osalta tiloista käyttöoikeussopimuksen SYKin kanssa. TAY ja TAMK sitoutuvat käyttöoikeussopimuksiin hyvinvointikeskuksen palvelutilojen normaalimitoituksen ylittävän opetus- ja kehitystoimintaan tarvittavan tilaosuuden vastaavasti SYKiltä. Toteutettavat bruttoneliömetrimäärät tarkentuvat suunnittelun yhteydessä. Käyttöoikeussopimus solmitaan vuodeksi. Alkamisajankohta sopimukselle määritellään käyttöoikeussopimukseen sopimuksen tekohetkellä. Käyttöoikeussopimuksen kustannustaso arvioidaan hankesuunnitteluvaiheen aikana, kun tilaohjelma ja laatutaso tarkentuvat. Hankkeen kustannustaso ohjataan käyttäjien asettaman kustannustason mukaiseksi. Tehdyt valinnat kirjataan hankesuunnitelmaan. Hankesuunnittelu- sekä suunnitteluvaiheen SYKin hankkeelle palkkaamien konsulttien ja suunnittelijoiden kustannukset otetaan huomioon hankkeen kustannustasoa määritettäessä, eikä niitä laskuteta erikseen käyttäjäosapuolilta, mikäli hanke toteutetaan. Riippumatta siitä, toteutuuko hanke vai ei, kenenkään sopijapuolen oman henkilöstön käyttöä ei laskuteta sopijapuolilta eikä huomioida hankkeen kustannuksena. Osapuolet ovat tietoisia, että valmisteilla olevan sosiaali- ja terveystoimea koskevien lakimuutosten seuraukset on huomioitava käyttöoikeussopimusta tehtäessä. Ennen käyttöoikeussopimusten solmimista selvitetään sopimusvastuiden siirtyminen koko sopimuspituuden ajaksi. 10. Hankkeen keskeyttäminen, suunnittelukustannukset ja suunnitelmien käyttöoikeus Mikäli käyttöoikeussopimuksia ei solmita eikä hanketta toteuteta, hankesuunnitteluvaiheessa konsulteilta ja suunnittelijoilta syntyneet kustannukset maksetaan seuraavasti korvauksena SYKille seuraavasti: Tampereen kaupunki maksaa , Tampereen ammattikorkeakoulu maksaa , Tampereen yliopisto maksaa ja Suomen Yliopistokiinteistöt maksaa loput hankesuunnitteluvaiheessa syntyneistä konsulttipalkkioista ja suunnittelukustannuksista. Tässä tapauksessa käyttöoikeus suunnitelmista jää SYKille. Mikäli jompikumpi korkeakouluosapuolista (TaY tai TAMK) vetäytyy hankkeesta ja muut osapuolet solmivat käyttöoikeussopimukset investoivan osapuolen (SYK) kanssa, hankkeen hankesuunnitteluvaiheen konsultti- ja suunnittelukustannukset huomioidaan täysimääräisenä hankkeen kustannuksissa eikä niitä peritä erilliskustannuksina. Hankesuunnittelun kustannukset on arvioitu olevan Allekirjoitukset

6