KOMISSION KERTOMUS. annettu, niiden tilanteiden arvioimisesta, joissa viisumikohtelun vastavuoroisuus ei toteudu tiettyjen kolmansien maiden kanssa

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel C(2015) 7455 final KOMISSION KERTOMUS annettu, niiden tilanteiden arvioimisesta, joissa viisumikohtelun vastavuoroisuus ei toteudu tiettyjen kolmansien maiden kanssa FI FI

2 I. Johdanto Maaliskuun 15 päivänä 2001 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 539/2001 1, sellaisena kuin se on muutettuna 11 päivänä joulukuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1289/2013 2, säädetään tarkistetusta vastavuoroisuusmekanismista siinä tapauksessa, että kolmas maa, jonka kansalaisilta ei vaadita viisumia, pitää voimassa tai ottaa käyttöön yhden tai useamman jäsenvaltion kansalaisia koskevan viisumipakon. Kyseisen mekanismin mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltion tekemä ilmoitus vastavuoroisuuden puuttumistilanteesta on julkaistu 3, ja sen jälkeen säännöllisin, enintään kuuden kuukauden väliajoin, komission on joko hyväksyttävä täytäntöönpanosäädös, jonka mukaan asianomaisen kolmannen maan tiettyihin kansalaisten ryhmiin sovellettu viisumivapaus keskeytetään tilapäisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi, tai annettava kertomus, jossa arvioidaan tilannetta ja ilmoitetaan syyt, miksi se päätti olla keskeyttämättä viisumivapautta. Jos kolmas maa ei neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/ artiklan 4 kohdan f alakohdan mukaisesti ole poistanut viisumipakkoa 24 kuukauden kuluessa siitä, kun asianomaisen jäsenvaltion / asianomaisten jäsenvaltioiden tekemä ilmoitus julkaistiin, komissio antaa delegoidun säädöksen, jolla kyseisen kolmannen maan kansalaisten viisumivapaus keskeytetään tilapäisesti 12 kuukauden ajaksi. Mekanismin käyttöönotosta alkaen komissio, asianomaiset jäsenvaltiot ja kolmannet maat ovat ylläpitäneet kolmenvälisiä ja kahdenvälisiä yhteyksiä niistä käytännön toimista päättämiseksi, joiden avulla voitaisiin saavuttaa täysi viisumikohtelun vastavuoroisuus mahdollisimman pian. Kahdessa komission aiemmassa kertomuksessa, jotka annettiin 10. lokakuuta (jäljempänä ensimmäinen kertomus ) ja 22. huhtikuuta (jäljempänä toinen kertomus ), arvioidaan jäsenvaltioiden tekemiä ilmoituksia, kuvaillaan kolmenvälisten neuvottelujen edistymistä ja tuodaan esiin kysymyksiä, jotka vaativat tarkempaa huomiota. Ottaen huomioon kaikkien osapuolten jatkuva rakentava osallistuminen ja sitoutuminen, erityisesti tiettyjen kolmansien maiden toteuttamat konkreettiset toimet ja se, että yksikään asianomaisista jäsenvaltioista ei ole pyytänyt komissiota keskeyttämään viisumivapautta, komissio on päättänyt viisumivapauden keskeyttämisen sijaan antaa kolmannen kertomuksen. Tässä kertomuksessa tarkastellaan 22. huhtikuuta jälkeen tapahtunutta kehitystä. II. Toisen kertomuksen antamisen jälkeen toteutetut toimet a. Tilanteen arviointi niiden kolmansien maiden osalta, joista komissio on saanut ilmoitukset i. Australia (ilmoituksen tekijä: Bulgaria, Romania) Bulgaria ja Romania tekivät evisitor-järjestelmää koskevat ilmoitukset, joissa todettiin, että niiden kansalaisten tekemistä hakemuksista suuri osa käsitellään manuaalisesti EYVL L 81, , s. 1. EUVL L 347, , s. 74. Komissio julkaisi 12. huhtikuuta 2014 ilmoitukset tapauksista, joissa vastavuoroisuuden periaate ei toteudu. (EUVL C 111, , s. 1). C(2014) 7218 final, C(2015) 2575 final, Unionin tuomioistuin antoi 16. heinäkuuta 2015 tuomionsa asiassa C-88/14, komissio v. parlamentti ja neuvosto, jossa komissio nosti kanteen tarkistetun vastavuoroisuusmekanismin kumoamiseksi. Tuomioistuin hylkäsi komission kanteen. 2

3 itsepalvelujärjestelyn sijaan 7. Komissio totesi toisessa kertomuksessa, että Australian evisitor-järjestelmän manuaalista käsittelyä ei olisi pidettävä Schengen-alueen viisuminhakumenettelyjä vastaavana ja siten siihen ei sovelleta vastavuoroisuusmekanismia. Samaan aikaan komissio sitoutui seuraamaan järjestelmän täytäntöönpanoa ja erityisesti sen manuaalista käsittelyä. Romania ilmoitti olevansa eri mieltä komission evisitor-järjestelmää koskevasta arviosta muun muassa 21. toukokuuta 2015 pidetyssä viisumien vastavuoroisuutta ja viisumivapauden keskeyttämistä käsittelevän komitean kokouksessa, mutta se ei toimittanut mitään uusia ja olennaisia perusteluja, jotka olisivat saaneet komission muuttamaan kantaansa. Komissio seuraa järjestelmän täytäntöönpanoa pitämällä säännöllisesti yhteyttä Australian viranomaisten kanssa. Jos järjestelmää muutetaan tavalla, joka voisi aiheuttaa enemmän vaikeuksia jäsenvaltioiden kansalaisille, komissio voi joutua tarkistamaan kantaansa. Kuten toisessa kertomuksessa todettiin, Australia poisti lokakuussa 2014 Bulgarian kansalaisiin sovelletun lentokentän kauttakulkuviisumia koskevan vaatimuksen enintään kahdeksaksi tunniksi. Australia ilmoitti komissiolle 1. heinäkuuta 2015, että Romanian ja Kroatian kansalaiset voivat kulkea lentokenttien kautta ilman viisumia 5. kesäkuuta 2015 alkaen. Kyseiset tiedot on lisätty maahanmuutto- ja rajaturvallisuusviraston (Department of Immigration and Border Protection) 8 verkkosivustolle ja IATA:n TimaticWebverkkosivustolle 9. Komissio on tyytyväinen siihen, että jäljellä ollut vastavuoroisuutta koskeva kysymys Australian kanssa on ratkaistu. Koska tässä vaiheessa ei neuvoteltavana ollut muita merkittäviä kysymyksiä, komissio ei järjestänyt kolmenvälisiä neuvotteluja Australian kanssa raportointijaksolla. ii. Brunei Darussalam (ilmoittaja: Kroatia) Brunei otti käyttöön Kroatian kansalaisia koskevan viisumipakon, minkä lisäksi komissio totesi ensimmäisessä kertomuksessa, että Brunei rajoitti Liechtensteinin kansalaisten viisumivapaan oleskelun keston enintään 14 päivään. Brunein viranomaiset ilmoittivat komissiolle 11. helmikuuta 2015, että Liechtensteinin kansalaiset voivat oleskella maassa ilman viisumia enintään 90 päivää. Kroatian osalta Brunein EU:n edustusto ilmoitti 22. kesäkuuta 2015 komissiolle, että myös Kroatian kansalaiset voivat oleskella maassa ilman viisumia enintään 90 päivää, ja muistutti, että viisumivapauden täytäntöönpanopäivä [...] tulee voimaan, kun osapuolten välillä on päästy sopimukseen. Brunein ulkoministeriön verkkosivuston sekä IATA:n TimaticWebverkkosivuston mukaan Liechtensteinin kansalaiset voivat edelleen oleskella maassa ilman viisumia vain 14 päivää ja Kroatian kansalaisilla on oltava viisumi. Komissio otti 4. elokuuta 2015 uudelleen yhteyttä Brunein EU:n edustustoon sen selventämiseksi, että viisumivapaussopimusten tekeminen kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi neuvotella ja allekirjoittaa kyseisiä sopimuksia. Lisäksi jäsenvaltiot (Kroatia mukaan luettuna) jo myöntävät viisumivapauden Brunein kansalaisille asetuksen (EY) N:o 539/2001 nojalla. Tämän vuoksi viisumivapaussopimusta ei ole tarpeen tehdä. Komissio on tyytyväinen siihen, että Brunei on tehnyt päätöksen kaikkien jäsenvaltioiden ja Schengeniin assosioituneiden maiden kansalaisia koskevasta täydestä viisumivapaudesta evisitor-järjestelmän kuvaus, ks. C(2014) 7218 final, , s Tietokanta, joka tarjoaa maahantuloa ja viisumeja koskevia tietoja lentoyhtiöille. 3

4 Komissio aikoo edelleen seurata viisumivapauden täyttä täytäntöönpanoa yhdessä Brunein viranomaisten kanssa. iii. Kanada (ilmoittaja: Bulgaria, Romania) Kesäkuun 22 päivänä 2015 pidettiin kolmas kolmenvälinen kokous, jonka aikana Kanada toi esiin kaksi sen hallituksen toteuttamaa merkittävää toimenpidettä. Ensinnäkin Kanada päätti laajentaa tulevaa sähköistä matkustuslupajärjestelmää (eta) koskemaan Bulgarian ja Romanian kansalaisia, jotka ovat edeltäneiden 10 vuoden aikana matkustaneet Kanadaan viisumilla tai joilla on voimassa oleva Yhdysvaltain muu kuin maahanmuuttoviisumi ( vähäisen riskin matkustajat ). eta-järjestelmä laajennetaan koskemaan kyseisiä matkustajaryhmiä 15. maaliskuuta 2016 jälkeen, jolloin siitä tulee pakollinen niiden matkustajien osalta, joihin sovelletaan viisumivapautta. Tarkkaa päivämäärää ei kuitenkaan ole vielä vahvistettu. Kanada odottaa, että huomattavalle määrälle Bulgarian ja Romanian kansalaisia myönnetään kyseisen toimenpiteen ansiosta viisumivapaus, mutta se ei ole antanut arvioita lukumääristä. Toiseksi Kanada ilmoitti myös väliaikaisesta toimenpiteestä (CAN+), joka otetaan käyttöön 19. lokakuuta 2015 pidettävien Kanadan parlamenttivaalien jälkeen tarkoituksena helpottaa menettelyjä samojen Bulgarian ja Romanian kansalaisten ryhmien osalta. Ennen kuin edellä mainittu pakollinen eta-järjestelmä otetaan käyttöön, Bulgarian ja Romanian kansalaisten viisumihakemukset ratkaistaan nopeutetussa menettelyssä (alle 5 päivää) ja hakijat vapautetaan velvoitteesta toimittaa varojaan koskevat asiakirjat. Bulgaria ja Romania katsovat näiden toimenpiteiden olevan myönteisiä, mutta korostavat, että ehdoton viisumivapaus kaikille EU:n kansalaisille on edelleen perimmäinen tavoite. Kaksi Kanadan viisumipolitiikan keskeistä kriteeriä maahanmuuttolainsäädännön rikkomisaste ja viisumihakemusten hylkäämisaste ovat edelleen ongelmallisia. Erityisesti viisumihakemusten hylkäämisaste on huomattavasti 4 prosentin kynnysarvoa suurempi (kolmen vuoden ajalta). Sekä Bulgarian että Romanian osalta vuosien keskiarvo on yli 15 prosenttia. Maahanmuuttolainsäädännön rikkomiseen liittyvän kynnysarvon osalta (kolmen vuoden keskiarvo alle 3 prosenttia) molemmat maat ovat suoriutuneet paremmin: vuosien keskiarvo Bulgarian osalta on hieman yli 5 prosenttia, kun taas Romanian osalta se on 3,9 prosenttia. Kumpikaan maa ei kuitenkaan todennäköisesti saavuta kynnysarvoja lähitulevaisuudessa. Turvapaikkahakemusten määrä on erittäin alhainen. Tämä ei näytä olevan ongelma edes Bulgarian osalta, joka on ainoa jäsenvaltio, jota ei ole lisätty turvallisiksi katsottujen lähtömaiden luetteloon (Designated Countries of Origin, DCO) 10. Kahdenvälisiä keskusteluja jatkettiin jäsenvaltioiden pääkaupungeissa ja Ottawassa. Molemmat jäsenvaltiot sitoutuivat jatkamaan pyrkimyksiä päästä lähemmäksi edellä mainittuja kynnysarvoja. Lisäksi Romania ilmoitti, että 7. toukokuuta 2015 käynnistettiin tiedotuskampanja, jonka yhteydessä Kanadaan saapuvia Romanian kansalaisia neuvotaan muun muassa tekstiviesteillä olemaan ylittämättä oleskeluaikaa, olemaan työskentelemättä ilman lupaa ja noudattamaan Kanadan lainsäädäntöä 11. Kolmenvälisen kokouksen aikana Kanada toisti olevansa kiinnostunut saamaan säännöllisesti ajantasaista tietoa Bulgarialta ja Romanialta sellaisista aiheista kuten korruption torjunta, oikeuslaitoksen uudistaminen ja romanien integroiminen Kokouksen jälkeen Kanada toimitti osallistujille yksityiskohtaisen selvityksen turvallisiksi katsottuja lähtömaita koskevasta politiikastaan. Romanialla on samanlainen kampanja, joka koskee Yhdysvaltoja ja Japania. 4

5 Kanada vahvisti, että eta-järjestelmä 12, jota sovelletaan kaikkiin viisumivapauden piiriin kuuluviin matkustajiin, on pakollinen 15. maaliskuuta 2016 alkaen. Matkustajien on haettava lupaa verkossa, lupa on periaatteessa voimassa viisi vuotta ja se maksaa 7 Kanadan dollaria. On arvioitu, että noin 94 prosenttia luvista käsitellään muutamassa minuutissa asiaankuuluviin tietokantoihin tehtyjen automaattisten tarkastusten jälkeen. Loput hakemukset tarkastetaan käsin (jolloin kyseessä on yleensä nimen, sukupuolen ja passin numeron tarkastus). Noin 1 prosentilta hakijoista voidaan kysyä lisäkysymyksiä. Tällaisissa tapauksissa tiedot toimitetaan sähköisesti asianomaiseen konsulaattiin hakijan kutsumiseksi haastatteluun ja/tai tiettyjen täydentävien asiakirjojen pyytämiseksi. Luvan epäämisiä ei koskaan käsitellä automaattisesti. Jos lupa evätään, viisumin hakeminen ei ole vaihtoehto, koska epäämisen perusteena on periaatteessa se, että lupaa maahantulolle Kanadaan ei ole. Henkilö voisi kuitenkin hakea tilapäistä oleskelulupaa maahantuloesteen poistamiseksi. Kanada sitoutui antamaan tietosuojaa koskevia lisätietoja. Matkustajat, joihin sovelletaan viisumivapautta, voivat 1. elokuuta 2015 alkaen hakea eta-järjestelmään vapaaehtoisuuden pohjalta. Komissio valvoo tarkasti järjestelmän täytäntöönpanoa ja pyytää Kanadan viranomaisia etajärjestelmän täytäntöönpanoa viimeistellessään pitämään mielessä, että järjestelmästä olisi aiheuduttava EU:n kansalaisille mahdollisimman vähän lisärasitetta verrattuna nykyiseen viisumivapaaseen matkustusjärjestelmään. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että alustavassa arvioinnissaan 2. joulukuuta komissio katsoi, että Yhdysvaltain ESTAjärjestelmä (Electronic System for Travel Authorization) ei vastaa Schengenviisumihakemusmenettelyä (eli se ei merkitse vastavuoroisen viisumivapauden rikkomista). Vaikka eta-järjestelmän pakollista täytäntöönpanoa ei voida pitää matkustushelpotuksena, on huomattava, että käytettävissä olevien tietojen mukaan näyttää siltä, että Kanadan etajärjestelmä on Yhdysvaltojen ESTA-järjestelmää kevyempi (se on esimerkiksi edullisempi, luvalla on pitempi voimassaoloaika ja sen myöntämiseksi tarvitaan vähemmän tietoja). Sen vuoksi komissio katsoo tässä vaiheessa, että eta-järjestelmään ei tulisi soveltaa vastavuoroisuusmekanismia, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta komission lopulliseen arviointiin järjestelmän täysimääräisen täytäntöönpanon jälkeen. iv. Japani (ilmoittaja: Romania) Kolmas kolmenvälinen kokous pidettiin 24. heinäkuuta Keskusteluissa keskityttiin mahdolliseen Romanian kansalaisten viisumivapauden muuttamiseen väliaikaisesta pysyväksi 31. joulukuuta 2015 ja kysymykseen viisumipakosta, jota Japani soveltaa Romanian väliaikaisten passien haltijoihin. Ensimmäisen kysymyksen osalta kaikki osapuolet katsoivat, että koska viisumivapaus on jo olemassa, mutta se on luonteeltaan väliaikainen, asia ei kuulu vastavuoroisuusmekanismin soveltamisalaan. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että väliaikainen voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2015, näkemysten vaihtoa asiasta pidettiin aiheellisena. Romania korosti viime vuosina toteutettuja merkittäviä toimia asiaan liittyvien tilastojen parantamiseksi (esimerkiksi vähentämällä maahantulon epäämisiä tai maahan jääntiä yli määräajan) esimerkiksi tiedotuskampanjoiden avulla. Japani toimitti ajantasaiset tilastot (helmikuuhun 2015 saakka), jotka osoittavat myönteistä kehitystä. Japani ei kuitenkaan pystynyt sanomaan, laajennettaisiinko väliaikaista viisumivapautta vai muutettaisiinko se pysyväksi. Kokousajankohtana muodollisia ministeriöiden välisiä neuvotteluja ei ollut aloitettu SEC(2008) 2991 final,

6 Japanin toimittamien asiaan liittyvien tilastojen sekä Romanian viranomaisten Japanin pyyntöjen johdosta toteuttamien toimien perusteella komissio odottaa, että Romanian kansalaisten väliaikainen viisumivapaus muuttuu pysyväksi tai sitä ainakin pidennetään useilla vuosilla. EU esitti Japanille painokkaan pyynnön antaa päätöksensä tiedoksi hyvissä ajoin etukäteen, jotta Japaniin matkustavat Romanian kansalaiset voisivat suunnitella matkansa asianmukaisesti. Romanian väliaikaisen passin haltijoita koskevan viisumipakon osalta Japani pyysi lisätietoja tietyistä tällaisten passien myöntämiseen liittyvistä seikoista. Kävi ilmi, että Japani ja Romania suhtautuvat väliaikaisten passien myöntämiseen hyvin eri tavalla. Komissio ja Romania ihmettelivät, miksi kyseinen Romanian kansalaisten erittäin vähäinen määrä (verrattuna tavallisen passin haltijoihin tai muiden jäsenvaltioiden myöntämien väliaikaisten passien haltijoihin) aiheuttaa ongelmia Japanille. Japani sitä vastoin noudattaa matkustusasiakirjojen turvallisuutta korostavaa maailmanlaajuista suuntausta eikä periaatteesta halua myöntää viisumivapautta muiden kuin biometristen passien haltijoille riippumatta siitä, mikä maa on passin myöntänyt. Japani totesi, että se poikkeaa tästä periaatteesta ainoastaan tapauksissa, joissa väliaikaiset, muut kuin biometriset passit on myönnetty todellisissa hätätilanteissa (eli matkustajille, jotka eivät selvästi voi saada normaalia biometristä passia). Vaikka tästä kysymyksestä käydään parhaillaan Japanin ministeriöiden välisiä neuvotteluja, joiden tuloksena Romaniaa koskevaa politiikkaa mahdollisesti muutetaan, Japani suhtautuu myönteisesti kaikkiin Romanian hallituksen toteuttamiin toimiin (biometristen) väliaikaisten passien myöntämisen vähentämiseksi (myös muille kuin Japaniin matkustaville). Komissio totesi, että Romanian myöntämien väliaikaisten passien määrä itse asiassa laski huomattavasti vuosina Asiaa koskevien erilaisten lähestymistapojen vuoksi ja kun otetaan huomioon kyseisillä passeilla Japaniin matkustavien romanialaisten hyvin alhainen määrä, komissio pyysi molemmilta osapuolilta joustavuutta, jotta tämä ongelma voitaisiin ratkaista lähitulevaisuudessa. On huomattava, että jäsenvaltiot, jotka käyttivät puheenvuoron viisumien vastavuoroisuutta ja viisumivapauden keskeyttämistä käsittelevän komitean kokouksessa 21. toukokuuta 2015, katsoivat Romaniaa lukuun ottamatta, että tämä asia ei kuulu vastavuoroisuusmekanismin soveltamisalaan. v. Amerikan yhdysvallat (ilmoittaja: Bulgaria, Kroatia, Kypros, Puola ja Romania) Kolmannessa kolmenvälisessä kokouksessa 23. kesäkuuta 2015 komissio kiinnitti huomiota uudistettuun EU:n ja Yhdysvaltojen lausumaan transatlanttisen yhteistyön tehostamisesta oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alueella, joka hyväksyttiin EU:n ja Yhdysvaltojen oikeus- ja sisäasiainministerien kokouksessa 3. kesäkuuta Lausumassa osapuolia kehotetaan jatkamaan kolmenvälisiä neuvotteluja, joiden tavoitteena on täysi vastavuoroinen viisumivapaus mahdollisimman pian, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Yhdysvaltojen välttämättömiä lainsäädännöllisiä toimia. Yhdysvallat vahvisti olevansa sitoutunut tähän tavoitteeseen ja totesi yhteistyön asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa sujuvan hyvin ja kehityksen olleen jossain määrin myönteistä viimeisimmän kolmenvälisen kokouksen jälkeen. Kongressissa esiteltiin uudelleen JOLT-lakiesitys 14, jolla viisumihakemusten hylkäämisastetta koskevien kriteereiden kynnysarvoa nostettaisiin 3 prosentista 10 prosenttiin, jos kaikki muut viisumivapausohjelman

7 vaatimukset täyttyvät. Jos kyseinen tai muu samankaltainen lakiesitys 15 hyväksytään (mikä ei näytä nykytilanteessa todennäköiseltä huolimatta joidenkin kongressin jäsenten tuesta viisumivapausohjelman laajentamiselle), sillä olisi myönteinen vaikutus kolmeen tai neljään jäsenvaltioon, joiden osalta viisumihakemusten hylkäämisaste on alle 10 %. Yhdysvaltain hallinto on pyrkinyt vakuuttamaan kongressin siitä, että viisumivapausohjelma on turvallinen, ja korostanut, että EU:n väliaikaiset toimenpiteet haittaisivat Yhdysvaltojen pyrkimyksiä laajentaa viisumivapausohjelmaa. Tiettyä edistymistä on tapahtunut maakohtaisissa vuoropuheluissa lähinnä viisumivapausohjelman lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä koskevan vaatimuksen osalta. Keskustelut vaadituista kahdenvälisistä sopimuksista (rikosten ehkäiseminen ja torjuminen) kahden jäsenvaltion kanssa voitaisiin saada päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä. Kaikki osapuolet arvioivat jäsenvaltioiden ministeriöiden ja Yhdysvaltojen suurlähetystöjen välisen yhteistyön olevan myönteistä. Yhdysvallat ei pystynyt esittämään viisumien epäämisiä koskevia ajantasaistettuja lukuja, sillä vuoden 2015 tiedot ovat saatavilla vasta tammikuussa Käytettävissä olevien tietojen mukaan ainoastaan yksi jäsenvaltio (Kypros) voisi saavuttaa viisumihakemusten 3 prosentin hylkäämisasteen. Vaikka kongressi nostaisi hylkäämisasteen 10 prosenttiin, ei ole todennäköistä, että kaikki viisi jäsenvaltiota voisivat liittyä viisumivapausohjelmaan huhtikuuhun 2016 mennessä. ESTA-järjestelmän lopullinen säädös julkaistiin Federal Register -säädöskokoelmassa 8. kesäkuuta Komission alustava arviointi osoittaa, että lopullisen säädöksen ainoa merkittävä muutos on, että Yhdysvaltojen turvallisuusministeriö voi lisätä ESTA-järjestelmän mukaisen matkustusluvan voimassaoloaikaa (joka on tällä hetkellä yleensä kaksi vuotta) maakohtaisesti enintään kolmeen vuoteen tai vähentää sitä alle kahteen vuoteen. Komissio pyysi 7. lokakuuta 2010 lähettämissään väliaikaista lopullista säädöstä koskevissa kirjallisissa huomautuksissa Yhdysvaltojen viranomaisia laajentamaan ESTA-luvan voimassaoloajan kolmeen vuoteen kaikkien jäsenvaltioiden osalta. Yhdysvaltojen turvallisuusministeriön johtaja Johnson ilmoitti elokuuta 2015 viisumivapausohjelman turvallisuuteen liittyvistä parannuksista viitaten erityisesti YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2178 (2014) täytäntöönpanoon. Johnsonin ilmoitukseen sisältyy kolme uutta turvallisuusvaatimusta: 1) Vaatimus sähköisten passien käytöstä kaikkien viisumivapausohjelman mukaisesti Yhdysvaltoihin saapuvien matkustajien osalta. 2) Vaatimus Interpolin kadonneiden ja varastettujen passien tietokannan käytöstä viisumivapausohjelmaan kuuluvan maan rajat ylittävien matkustajien tarkistamiseksi. 3) Lupa laajentaa Yhdysvaltojen liittovaltion turvahenkilöiden käyttöä viisumivapausohjelmaan kuuluvista maista Yhdysvaltoihin suuntautuvilla kansainvälisillä lennoilla JOLT-lakiesityksen lisäksi ks. senaatille annettu esitys maahanmuutto- ja kansalaisuuslain (Immigration and Nationality Act) 217 :n muuttamiseksi tarkoituksena muun muassa muuttaa viisumivapausohjelmaa (S.1507) (

8 Yhdysvallat toimitti myös elokuussa lisätietoja ja sitoutui olemaan ryhtymättä yksipuolisiin toimiin vaan sen sijaan aloittamaan keskustelut EU:n ja viisumivapausohjelmaan kuuluvien maiden kanssa, jotta vaatimukset saadaan mukautettua jäsenvaltioiden todellista tilannetta vastaaviksi. Komissio kannattaa tätä lähestymistapaa. Tämän kertomuksen piiriin ei kuulu analysoida suunniteltuja toimenpiteitä eikä arvioida niiden todennäköisiä vaikutuksia. Tässä kertomuksessa keskitytään ratkaisemaan tapauksia, joissa vastavuoroisuuden periaate ei toteudu, joten kertomuksen kannalta toimenpiteillä on merkitystä vain siinä tapauksessa, että ne vaikuttavat mahdollisimman pian täysin vastavuoroisen viisumivapauden toteutumiseen viiden jäsenvaltion osalta. Sitä ei ole mahdollista arvioida tässä vaiheessa. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että uusien vaatimusten käyttöönotto ei helpota jäsenvaltioiden tilannetta riippumatta siitä, ovatko ne ehdolla viisumivapausohjelmaan vai osallistuvatko ne siihen. Toisaalta komissio odottaa, että näillä viisumivapausohjelmaa vahvistavilla toimenpiteillä voidaan tosiasiassa edistää paremman poliittisen ilmapiirin luomista uusien maiden ottamiseksi ohjelmaan. Yhdysvaltojen kanssa hiljattain käydyissä keskusteluissa komissio korosti, että on tärkeää varmistaa, ettei yksikään toimenpide estä vilpittömässä mielessä Yhdysvaltoihin matkustavien EU:n kansalaisten matkustusta. Sen vuoksi komissio seuraa tiiviisti viisumivapausohjelman turvallisuusparannuksia ja lopullisen säädöksen uuden säännöksen täytäntöönpanoa. b. Viisumikohtelun vastavuoroisuuden puuttumista koskevien tilanteiden arviointi niiden kolmansien maiden osalta, joista ei ole saatu ilmoitusta Tämän kohdan ainoa ratkaisematta oleva kysymys koskee Kroatian kansalaisten oleskelua Barbadoksella. Koska Kroatia liittyi Euroopan unioniin 1. heinäkuuta 2013, sen kansalaisilla olisi oltava Euroopan yhteisön ja Barbadoksen viisumivapaussopimuksen nojalla oikeus oleskella Barbadoksella enintään kolme kuukautta ilman viisumia. Barbados on kuitenkin jatkanut oleskeluluvan myöntämistä ainoastaan 28 päivän ajaksi. Jatkotoimena Barbadoksen Brysselin suurlähetystölle helmikuussa 2015 lähetetylle kirjeelle ja selittävälle huomautukselle komissio pyysi Barbadosta jälleen heinäkuussa 2015 Bridgetownissa olevan EU:n edustuston välityksellä myöntämään kolmen kuukauden viisumivapaan oleskelun Kroatian kansalaisille. Komissio jatkaa yhteydenpitoa Barbadoksen viranomaisiin varmistaakseen, että viisumivapaussopimus pannaan asianmukaisesti täytäntöön mahdollisimman pian. III. Päätelmät Yhteistyö tarkistetun vastavuoroisuusmekanismin puitteissa on jatkunut. Toisen kertomuksen antamisen jälkeen on tapahtunut jonkin verran edistystä seuraavilla aloilla. Australia on poistanut kauttakulkuviisumia koskevan vaatimuksen Kroatian ja Romanian kansalaisilta. Komissio aikoo jatkossakin valvoa evisitor-järjestelmän täytäntöönpanoa ja kannustaa kyseistä kahta jäsenvaltiota ja Australian viranomaisia yhteistyöhön, jonka tavoitteena on lisätä itsepalvelujärjestelyn käyttöastetta. Komissio on tyytyväinen siihen, että Brunei on tehnyt päätöksen kaikkien jäsenvaltioiden ja Schengeniin assosioituneiden maiden kansalaisia koskevasta täydestä viisumivapaudesta. Komissio aikoo seurata Brunein viranomaisten toimia viisumivapauden täytäntöönpanossa. Kanada aikoo laajentaa tulevaisuudessa eta-järjestelmää tiettyihin Bulgarian ja Romanian kansalaisten ryhmiin maaliskuun 2016 jälkeen, mikä käytännössä johtaa kyseisten matkustajien viisumivapauteen. Lisäksi siihen asti, kunnes eta:n 8

9 laajentuminen tulee voimaan, Kanada toteuttaa CAN+-järjestelmän puitteissa myös muita toimenpiteitä, joilla helpotetaan kyseisiä Bulgarian ja Romanian kansalaisten ryhmiä koskevia menettelyitä. Komissio panee tyytyväisenä merkille nämä toimenpiteet ja toivoo, että eta-järjestelmän täytäntöönpano edistää viisumipakon poistamista kaikkien Bulgarian ja Romanian kansalaisten osalta. Komissio seuraa myös tiiviisti eta:n täytäntöönpanoa suhteessa niihin muihin EU:n kansalaisiin, jotka voivat jo matkustaa viisumivapaasti Kanadaan. Japanin osalta komissio uskoo, että tällä hetkellä Romanian kansalaisille väliaikaisesti 31. joulukuuta 2015 saakka myönnettävä viisumivapaus muuttuu pysyväksi tai että sitä ainakin jatketaan useilla vuosilla. Siltä osin kuin on kyse Romanian väliaikaisen passin haltijoihin sovellettavasta viisumivaatimuksesta on käynyt selväksi, että osapuolet lähestyvät tätä kysymystä eri näkökulmasta. Ottaen huomioon, että kyseisten matkustajien määrä on erittäin vähäinen ja heillä on mahdollisuus saada tavallinen, biometrinen passi, komissio edellyttää kummaltakin osapuolelta käytännöllistä lähestymistapaa asiaa koskevien lisäneuvottelujen välttämiseksi. Tämän ei käytännössä pitäisi olla merkittävä ongelma Romanialle eikä Japanille. Yhdysvaltojen osalta kongressissa keskusteltavana olevien lainsäädäntöehdotusten tavoitteena on viisumihakemusten hylkäämisastetta koskevien kriteereiden kynnysarvon nostaminen 3 prosentista 10 prosenttiin. Se saattaisi lisätä kolmen tai neljän jäsenvaltion mahdollisuuksia päästä viisumivapausohjelmaan. ESTAjärjestelmän lopullinen säädös julkaistiin Federal Register -säädöskokoelmassa 8. kesäkuuta Komissio aikoo tiiviisti seurata 6. elokuuta 2015 julkistettujen viisumivapausohjelman turvallisuusparannusten edistymistä ja lopullisen säädöksen uuden säännöksen täytäntöönpanoa. Komissio odottaa vähintäänkin, että kaikkien uusien tai tarkistettujen toimenpiteiden täytäntöönpano ei haittaa vilpittömässä mielessä matkustavien EU:n kansalaisten matkustusta. Itse asiassa ESTA-luvan myöntämistä joustavasti kolmeksi vuodeksi lopullisen säädöksen mukaisesti olisi sovellettava EU:n jäsenvaltioiden ja Schengeniin assosioituneiden maiden kansalaisiin. Tiivis ja jäsennelty yhteistyö tarkistetun vastavuoroisuusmekanismin puitteissa ja erityisesti kolmenväliset kokoukset tarjoavat hyviä mahdollisuuksia tiedonvaihtoon. Tämä edistää osaltaan myös eri osapuolten politiikkojen ymmärtämistä ja sellaisten toimenpiteiden ja uusien yhteistyömuotojen määrittämistä, jotka voisivat johtaa siihen, että vastavuoroisuuden puuttumiseen liittyvien tapausten määrä vähenisi lyhyemmässä ajassa. Komissio toteaa kuitenkin, että kyseisissä neuvotteluissa ja kokemustenvaihdossa ei kohta enää päästä pidemmälle. Tärkeimpien jäljellä olevien tapausten osalta kolmannet maat ovat sitä mieltä, että jäsenvaltiot eivät täytä lainsäädännössä (Yhdysvallat) tai poliittisissa puitteissa (Kanada) yksipuolisesti asetettuja edellytyksiä viisumivapauden saamiselle. Tässä vaiheessa komissio ei katso, että viisumivapauden keskeyttäminen kyseisten kolmansien maiden kansalaisten tiettyjen ryhmien osalta johtaisi maiden lainsäädännön/poliittisen kehyksen muutokseen, jolla varmistettaisiin täysi vastavuoroinen viisumivapaus. Lisäksi yksikään asianomaisista jäsenvaltioista ei ole pyytänyt komissiota keskeyttämään viisumivapautta. Lähikuukausina kaikkien osapuolien olisi tehostettava toimiaan kouriintuntuvien ja konkreettisten tulosten saavuttamiseksi. Komission arvion mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki Kanadaa ja Yhdysvaltoja koskevat tapaukset, joissa vastavuoroisuus puuttuu, saadaan ratkaistua huhtikuuhun 2016 mennessä. Komissio on sitoutunut tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden ja asianomaisten kolmansien maiden kanssa tavoitteenaan saavuttaa täysi viisumikohtelun vastavuoroisuus mahdollisimman pian. 9

10 10