Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 629/2000 vp Näkövammaisten pankkipalvelujen parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Perinteisesti näkövammaisten on ollut suhteellisen helppoa asioida henkilökohtaisesti pankkien palvelutiskeillä. Tämä on osaltaan edelleenkin mahdollista. Samaan aikaan tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä pankkien asiakkaille on tullut mahdolliseksi käyttää pankkien automaattipalveluita ja tietokoneidenkin suomia mahdollisuuksia. Vaikka pankkien palveluverkosto yleisesti katsoen on maassamme varsin kattava, on pankkien konttoriverkosto viimeisten kymmenen vuoden kuluessa harventunut merkittävästi, mikä on ollut eräissä pankkiryhmissä varsin suuri asioivalle yleisölle tapahtunut palveluverkoston ja palvelujen supistus. Tämä on merkinnyt myös monen kylällä toimineen pankin tai kaupunkien ja taajamien lähiöissä sijainneiden pankkien toimipisteiden lopettamista. Erityisen suuri muutos on ollut valtion omistaman Postipankin palveluverkon osalta, ja sama suuntaus on edelleen jatkumassa Leonian keskittäessä pankkipalvelunsa vain suhteellisen harvoille paikkakunnille. Muutos on suuri verrattuna vaikkapa 1980-luvun lopun tilanteeseen, jolloin posti ja Postipankki tarjosivat konttoripalvelujaan miltei joka kylälle ja moniin laitoksiin, kuten mm. suurimpiin sairaaloihin ja varuskuntiin. Täten fyysiseen kontaktiin perustuvat pankkipalvelut ovat etääntyneet asiakkaista eri tavoin. Tämä kehitys on vähentänyt pankkien tarjoamia työpaikkoja ja synnyttänyt samalla eräillä paikkakunnilla jonoja. Vammaiset asiakkaat on ryhmä, joka tarvitsee jatkossakin lähipalveluita. Kuitenkin vammat synnyttävät eriarvoisuutta esimerkiksi pankkipalvelujen kuluissa asiakkaalle: kun näkövammainen ei voi esimerkiksi itse täyttää nykyisiä laskulomakkeita, niin pankit perivät täyden palvelumaksun virkailijan täyttäessä lomakkeet. Edelleen näkövammaisille ei ole vielä pistekirjoituksella tiliotteita missään pankkiryhmittymässä. Monet vammaiset ovat kuitenkin kiinnostuneita tietoyhteiskunnan mahdollisuuksista, joilla voitaisiin helpottaa ainakin eräiden vammaisten jokapäiväistä elämää. Näitä aikamme mahdollisuuksia tulisi eri tavoin kehittää myös vammaisten erityistarpeiden mukaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko mahdollista saada pankkien lomakepalvelut ilmaisiksi näkövammaisille ja onko mahdollista saada pankkipalveluja pistekirjoituksella sekä Versio 2.0

2 onko mahdollista kehittää turvakorttijärjestelmä, jonka avulla asioiva henki- lö voidaan tunnistaa puhelinasioinnissa? Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta

3 Ministerin vastaus KK 629/2000 vp - Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 629/2000 vp: Onko mahdollista saada pankkien lomakepalvelut ilmaisiksi näkövammaisille ja onko mahdollista saada pankkipalveluja pistekirjoituksella sekä onko mahdollista kehittää turvakorttijärjestelmä, jonka avulla asioiva henkilö voidaan tunnistaa puhelinasioinnissa? Vastauksena kysymykseen esitän 'kunnioittavasti seuraavaa: Hallitus toteaa, että pankkien palvelutaso määräytyy yleisen kilpailun ja yleisten asiakkaansuojaperiaatteiden perusteella. Yksityisten yritysten palvelutasoon ei voida vaikuttaa välittömästi julkisin toimenpitein. Hallitus on kuitenkin tietoinen siitä, että pankkiteknologian kehitys ja kilpailun kiristyminen ovat johtamassa siihen, että peruspankkipalvelujen tarjonta on siirtymässä yhä enemmän itsepalveluun perustuvaksi, erityisesti tietoverkkoihin. Eri kansalaisryhmien pankkipalveluissa kokemat ongelmat johtuvat hallituksen käsityksen mukaan ensisijaisesti pankkien pyrkimyksestä siirtyä nopeasti pankkipalvelujen elektroniseen tarjontaan perinteisen konttoreissa henkilökohtaisesti tapahtuvan asiakaspalvelun sijasta. Kehitys on seurausta yhteiskunnan kehittymisestä tietoyhteiskunnan suuntaan. Mahdollisuudet pankkipalvelujen käyttämiseen ovat edellä mainituista syistä siten osittain heikentyneet sellaisten kansalaisten osalta, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää hyväkseen tietotekniikkaa ja sähköisiä maksuvälineitä. Toisaalta etäasiointi on osaltaan helpottanut mm. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia hoitaa itse pankkiasiansa. Pankkipalvelujen saatavuuteen liittyviä yleisiä lainsäädäntötarpeita selvitetään valtiovarainministeriön syyskuussa 1999 asettamassa pankkipalvelutyöryhmässä, jonka määräaika päättyy Ministeriö on asettanut työryhmän toimeksiannon yhdeksi lähtökohdaksi sen, että yksityishenkilöille välttämättömät rahoitus- ja maksujenvälityspalvelut voidaanjatkossakin säilyttää kaikkien saatavilla. Hallitus katsoo, että vammaisten kansalaisten mahdollisuudet toimia yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä tulee pyrkiä turvaamaan. Tavoitteena on kaikille soveltuva yhteiskunta. Tietotekniikan sovellutusten esteettömyys, kuten muunkin ympäristön ja palvelujen esteettömyys ovat tärkeitä tavoitteita. EU:n teknologiaohjelmissa tietotekniikan esteettömyyttä pidetään niin tärkeänä tavoitteena, että sitä koskeva direktiiviesitys on komissiossa valmisteilla. Kotimaassa vammaisjärjestöt ja suomalaisiin pankkeihin automaatteja toimittava laitevalmistaja ovat koonneet yhteistyössä vammaisten käyttäjien tarpeet kehitystyön pohjaksi, jotta seuraavan polven automaatti olisi nykyistä käyttäjäystävällisempi myös iäkkäille ja vammaisille käyttäjille. Suomen Pankkiyhdistys neuvottelee lisäksi vammaisjärjestöjen edustajien kanssa mahdollisuuksista ottaa vammaisten asiakkaiden erityistarpeita huomioon pankkien toiminnassa. Tässä yhtey- 3

4 Ministerin vastaus dessä myös näkövammaisten tarpeet nousevat pankkien tietoisuuteen. Hallitus katsoo, että näkövammaisten mahdollisuudet käyttää välttämättömiä pankkipalveluita turvataan parhaiten tässä vaiheessa edistämällä pankkeja edustavien järjestöjen, tietotekniikan sovellutuksia kehittävien toimijoiden ja laitevalmistajien sekä vammaisjärjestöjen yhteistyötä. Edellä mamttun, pankkipalvelujen saatavuutta koskevan työryhmätyön jatkovalmistelussa valtiovarainministeriö kiinnittää lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön ja pankkeja edustavienjärjestöjen huomiota tarpeeseen löytää ratkaisuja niihin erityisongelmiin, joita työryhmä on havainnut pankkipalvelujen saatavuudessa eri kansalaisryhmien osalta. Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2000 Ministeri Suvi-Anne Siimes 4

5 Ministems svar KK 629/2000 vp - Tili riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru ta1man, till behöriga med1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1edamot Lauri Oinonen /cent undertecknade skriftliga spörsmå1 SS 629/2000 rd: ir det möjligt attfå bankernas blanketttjänster gratis för synskadade och kunde man börja få bankservice även i blindskrift och vore det möjligt att utveckla ett system med säkerhetskort med vars hjälp den person som sköter sina bankärenden kan identifieras även när ärendena sköts per telefon? Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt anföra fö1jande: Regeringen konstaterar att bankemas servicenivå utformas utgående från den allmänna konkurrensen och allmänna principer för k1ientskydd. Det är inte möj1igt att genom offentliga åtgärder direkt påverka privata företags servicenivå. Regeringen år 1ikvä1 medveten om att utveck- 1ingen i fråga om banktekno1ogin och den allt hårdare konkurrensen håller på att 1eda till att bankernas basservice i allt högre grad går ut på sjä1vbetjäning, särski1t via datanät. De prob1em som o1ika medborgargrupper upp1ever inom bankservicen beror en1igt regeringens uppfattning i första hand på bankernas strävan att snabbt övergå till att erbjuda banktjänster på elektronisk väg i stället för genom den traditionella kundservice som sker personligt i bankkontoren. Utveck- 1ingen är en fö1jd av samhällets utveckling i riktning mot ett informationssamhälle. Å ena sidan har möjligheterna att an1ita bankernas tjänster av ovan närnnda orsaker de1vis försämrats för de medborgare som inte har tillgång tili eller möjlighet att använda datateknik och elektroniska betalningsmedel. Å andra sidan har möjligheten att sköta bankärenden på distans de1vis underlättat möjlighetema för bl.a. handikappade att själva sköta sina bankärenden. De allmänna behoven inom lagstiftningen angående tillgången till bankservice utreds i en av finansministeriet i september 1999 tillsatt bankservicearbetsgrupp, vars mandattid löper ut den 31 december Ministeriet har som utgångspunkt för arbetsgruppens uppdrag uppställt att för privatpersoner behövliga finansierings- och betalningsförmedlingtjänster även i fortsättningen skall finnas att tillgå för alla och envar. Regeringen anser att man måste försöka trygga de handikappade medborgamas möjligheter att fungera i samhället som jämbördiga medlemmar av detta. Målet är ett samhälle som är anpassat för alla. Lättillgängligheten i fråga om datatekniska tillämpningar, liksom också den övriga omgivningens och servicens lättillgäng1ighet, utgör viktiga mål. Inom EU:s tekno1ogiprogram anses datateknikens lättillgänglighet vara ett så viktigt mål att man som bäst i kommissionen bereder ett förslag tili direktiv om saken. 1 Finland har handikapporganisationema och den tillverkare som levererar bankautomater till finländska banker i samråd sammanställt de handikappade användarnas behov som underlag för utvecklingsarbetet, så att nästa generations bankautomater är mer användarvänliga också för äldre och handikappade användare. Bankföreningen i Finland förhandlar dessutom med representanter för handikapporganisationema om möjlighetema att i bankemas verksamhet beakta de handikappade 5

6 Ministeros svar kunderoas särskilda hehov. 1 samhand härmed kommer hankeroa även att hli medvetna om de synskadades särhehov. Regeringen anser att de synskadades möjligheter att använda nödvändiga hanktjänster i detta skede kan tryggas häst genom ett hättre samarhete mellan organisationer som representerar hankeroa, aktörer som utvecklar tillämpningar inom datatekniken och hankautomattillverkare samt handikapporganisationer. 1 samhand med ovan nämnda arhetsgrupps fortsatta heredning gällande tillgången till hankservice fåster finansministeriet dessutom social- och hälsovårdsministeriets samt de organisationers som representerar hankeroa uppmärksarnhet vid hehovet att lösa de prohlem som arhetsgruppen upptäckt i fråga om tillgången till hankservice för olika medhorgargrupper. Helsingfors den 18 augusti 2000 Minister Suvi-Anne Siimes 6