Luentorunko. Miksi tämä luentosarja? Miten minusta tuli saarnan asiantuntija? Kurssin suorittaminen tehtävin. Tekstiretoriset tehokeinot ...

Transkriptio

1 Luentorunko Miksi tämä luentosarja? Miten minusta tuli saarnan asiantuntija? Kurssin suorittaminen tehtävin. Tekstiretoriset tehokeinot Luento Sariola Sariola, Yrjö 1967: Saarna ja teksti saksalaisten saarnateorioiden valossa. Diss. STKJ LXXVII. Helsinki. 3. Löytty Löytty, Seppo 1971: The Ovambo sermon. A study of the preaching of the Evangelical Lutheran Ovambo-Kavango Church in South Africa. Diss. Publications of the Luther-Agricola society B 7. Tampere. 4. Vikström Vikström, Erik 1974: Ortotomisk applikation. Bibelordets tillämpning och delning enligt den konservativa pietismens predikoteori. Diss. Acta Akademiae Åboensis A 48/2. Ekenäs. 5. Lampinen Lampinen, Tapio 1983: Seurakuntasaarnan sisältö. Assosiatiiviseen sisällönerittelyyn perustuva tutkimus päiväjumalanpalvelus- saarnojen sulkeutuneisuudesta ja avoimuudesta. Helsinki: Kirjapaja. Nieminen, Heikki-Tapio 1999: Suomalainen radiohartaus. Yleisradiossa vuosina lähetettyjen luterilaisten aamuhartauksien rakenne ja sisältö. Diss. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 221. Helsinki: Yleisradio Oy. Luvut 1 & 2: Tausta Luku 3: Historia Luku 4: Rakenne Luku 5: Sisältö Luku 4: Rakenne

2 1. Yleensä 2. Alku 3. Teksti 4. Puhe 5. Loppu Radionomaisuuden lisääntyminen Sisällön trendit: 1. Samana pysyneet 2. Vähentyneet tai lisääntyneet 3. Kaksi ryhmää: /1933 & & Lineaarinen muutos 1932/ , paluu 1997 Nieminen, Heikki-Tapio 2001: Suomalainen radiojumalanpalvelus ja radiosaarna. Yleisradiossa vuosina lähetetyt luterilaiset jumalanpalvelukset ja radiosaarnan sisältö. Vammala: Yleisradio Oy. 200 s. 2. Sariola Sariola, Yrjö 1967: Saarna ja teksti saksalaisten saarnateorioiden valossa. Diss. STKJ LXXVII. Helsinki. 2 Sariola Saksalainen evankelinen homiletiikka 1900-luvulla. Teoriat: saarnakäsitys saarnakäsitys Tekstin ja saarnan suhde - tekstin merkitys - tekstin valinta - tekstin käsitteleminen 2 Sariola Tekstin ja saarnan suhde: tekstin merkitys 1 käytännöllinen sekundaarinen apuväline, osa aineistoa pääpaino: kuulijat, saarnaajapersoona perusluonteinen tekstin hallitsee saarnaa kirkko Jumalan sanan julistaminen Tekstin ja saarnan suhde: tekstin merkitys 2

3 Saarnaaja on tekstin yläpuolella. hän käyttää sitä hyödykseen voidakseen muokata kuulijoiden tahtoon vaikuttavan puheen Saarnan ja tekstin suhteen ongelma on keskeisin saarnaopissa Tekstin ja saarnan suhde: tekstin valinta Vapaa valinta Elämästä tekstiin Ensin aihe, sitten teksti Sisäinen pakko Saarnatekstejä Perikoopit tai lection continua liturgia kirkko Tekstin ja saarnan suhde: tekstin käsitteleminen 1 Yhteistä 1 Ensimmäisenä työvaiheena tekstin tieteellinen eksegeesi: tekstin historiallinen merkitys 2 Aktuaallistaminen: sovellus Tekstin ja saarnan suhde: tekstin käsitteleminen 2 Tieteellinen eksegeesi: vain alkuperäinen historiallinen merkitys Sovellus aivan eri asia Eksegeesin esityö Varsinaisesti Jumalan aktuaalisen puheen kuuleminen (scopus) Sovellus perustuu tähän. Tekstin ja saarnan suhde: tekstin käsitteleminen 3 Tekstin on historiallinen Se ei voi olla itsessään aktuaalinen Teksti on itsessään ajankohtainen, koska Jumala tahtoo sen välityksellä puhua kunkin ajan ihmiselle Tekstin ja saarnan suhde: tekstin käsitteleminen 4 Saarnaaja yhdistää uskonnonpsykologian avulla menneisyyden ja nykyisyyden Historiallinen merkitys ja tekstin varsinainen tarkoitus kuuluvat yhteen. Tekstin ja saarnan suhde: tekstin käsitteleminen 5 historiallis-kriittinen ja käytännöllinen eksegeesi Kun tekstiä selitetään se puhuttelee kuulijoita. Ihmiset ovat jo tekstissä. Tekstin ja saarnan suhde: tekstin käsitteleminen 6

4 Tekstinmukaisuus ja elämänläheisyys vaikeasti yhdistettävissä Saarna on sitä elämänläheisempi, mitä tekstinmukaisempi se on. Tekstin ja saarnan suhde: tekstin käsitteleminen 7 Tekstinmukaisuus: Mitä paremmin teksti palvelee retoris-psykologisena välineenä. Onnistunut tekstin valinta Saarna on tekstinmukainen, jos selitys ja sovellus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Tekstin ja saarnan suhde: tekstin käsitteleminen 8 Etusija temaattiselle metodille. Barthilaiset: tekstuaalinen ainoa mahdollinen. Luterilaiset: teksti määrää metodin valinnan. homiletiikka Kolme ongelmaryhmää Yhdeksän kriteeriä 1 Saarna Jumalan sanan julistuksena: Saarna on Jumalan sanaa. 2 Kirkon tehtävä: Saarna on kirkolle määrätty palvelutehtävä. 3 Vapaa puhe, joka kohdistuu nykyajan ihmisille. homiletiikka Kolme ongelmaryhmää Yhdeksän kriteeriä 1 Saarna Jumalan sanan julistuksena: Saarna on Jumalan sanaa. - 1 ilmoituksenmukaisuus - 2 raamatullisuus - 3 hengellisyys homiletiikka Kolme ongelmaryhmää Yhdeksän keiteeriä 2 Kirkon tehtävä: Saarna on kirkolle määrätty palvelutehtävä. - 4 kirkollisuus - 5 tunnustuksellisuus - 6 viranmukaisuus homiletiikka Kolme ongelmaryhmää Yhdeksän keiteeriä 3 Vapaa puhe, joka kohdistuu nykyajan ihmisille. - 7 tilapäisyys - alkuperäisyys - seurakunnanmukaisuus homiletiikka Liittymäkohdan kieltäminen homiletiikka: Tekstin aktuaalistaminen Scopus Mielipide-ero

5 Trillhaas, Wolfgang: S on maali, päämäärä, johon teksti kääntää saarnaajan katseen. Tekstin varsinaisen merkityksen selventäminen Barth, Karl: Scopus = teema. Sitä ei saa olla, koska se tuo saarnaan jotain tekstin ulkopuolelta. Koko Raamatun läpikäyvä teema on Jeesus Kristus. Sitä ei saa hämärtää. homiletiikka: Tekstin aktuaalistaminen Saarnaajaa uhkaa vaara, että hän ei pääse eksegeesistä saarnaan, vaan hän pysähtyy historialliseen selittämiseen. Toinen ääripää: Saarna irtoaa eksegeesistä ja muuttuu pelkäksi soveltamiseksi. Oikein: Saarnaajan tunnustettava tekstin oma liike kohti seurakuntaa. homiletiikka: Tekstin aktuaalistaminen Barth ero: tekstinmukaisuuden ja elämänläheisyyden välillä on jännitys: Jumala vs. ihminen. Oma luterilainen huomio: Kieltäessään saarnaajan persoonan merkityksen ja asettaessaan tällaisen objektiivisuuden ihanteeksi barthilainen saarnateoria lähenee doketismia, inkarnaation turhentamista.