Keurusselän ympäristönsuojelujaosto Multiantie KEURUU Kokous

Transkriptio

1 KEURUUN KAUPUNKI PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVASTA Keurusselän ympäristönsuojelujaosto Multiantie KEURUU Kokous Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero 103/ /2017 ASIA Ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 29 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta koskien uuden eläinsuojan, lietealtaan sekä jaloittelutarhan rakentamista. Päätös sisältää toiminnan aloitusluvan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Juha Marjamäki Koivujärventie Vilppula maatalousyrittaja@suomi24.fi Y -tunnus: MAANOMISTAJA Juha Marjamäki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kunta: Mänttä-Vilppula Tila: Maso-Kumpula, Osoite Koivujärventie 291, Vilppula TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Eläinsuojatoiminnalla on Keurusselän ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan tilalla sijaitsevassa kylmässä pihattonavetassa on tilat 40 lypsylehmälle, 34:lle 6 26 kuukauden ikäiselle eläimelle sekä 19 vasikalle. Vanhemmassa eläinsuojassa ns. hiehopihatossa on tilat 18 nuorelle eläimelle sekä 6 hevoselle. LUVAN MUUTTAMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain (527/2014) 29, luvanvaraisen toiminnan olennainen muuttaminen. Ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävän tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Sijoituspaikan osalta asia on ratkaistu alkuperäisessä voimassa olevassa ympäristöluvassa. 1

2 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Keurusselän ympäristönsuojelujaosto. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Hakemuksen tietoja on täydennetty pidetyn tarkastuksen pohjalta. KAAVOITUS Maso-Kumpula ( ) kiinteistö on osittain Vilppulan kunnan rantaosayleiskaavan alueella, joka on hyväksytty ja vahvistettu Rantaosayleiskaavan alueelle sijoittuu kiinteistön Masonlammin rantaan sijoittuva osa sekä Ruovesi järven Paloselän Tyynysselkään ja Hongonselkään rajoittuva alue. Tilan alueella on rantaosayleiskaavassa yksi luo -merkintä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue), joka on perinnebiotoopiksi määritelty luonnon laidun. Masonlammin ympäristöön on rantaosayleiskaavaan merkitty kolme maatilojen talouskeskusten aluetta sekä kaksi loma-asuntoaluetta. Muilta osin Masonlammin ympäristö on kaavoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Myös Ruovesi järven Paloselän Tyynysselkään ja Hongonselkään rajoittuva alue on kaavoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, lukuun ottamatta kuutta loma-asuntotonttia. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee noin 10 kilometrin etäisyydellä Vilppulan taajamasta. Lähimmät pysyvät asunnot sijaitsevat noin 250 metrin etäisyydellä. Lähin suojelualue on Elämänmäen vanhojen metsien suojelualue (Natura), joka sijaitsee noin 3 kilometrin etäisyydellä. Eläinsuojatoiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin vesialue on Masonlammi, joka sijaitsee tilan kaakkoispuolella noin 100 metrin etäisyydellä. Lisäksi Ruovesi järven Paloselän Tyynysselkä ja Hongonselkä sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä tilakeskuksesta. Tilakeskuksen sivuitse Masonlammista Ruoveden Hietalahteen laskeva oja putkitetaan kesällä 2017 tilakeskuksen kohdalta, jotta kulku laidunalueille helpottuu ja valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 4 :n etäisyysvaatimukset (vähintään 25 metriä valtaojaan/noroon) täyttyvät. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Eläinsuojat Tilalla on kaksi käytössä olevaa kestokuivikepohjaista eläinsuojaa: pihattonavetta (450 m 2 ) sekä hiehopihatto (240 m 2 ). Näiden lisäksi rakennetaan uusi lypsylehmähalli (708 m 2 ). 2

3 Tuleva lypsylehmähalli on hiekkaparsin varustettu pihatto, jonka rakentaminen tilakeskukseen aloitetaan heinäkuussa Lypsylehmähalliin sijoitetaan 71 lypsylehmää. Uuden eläinsuojan rakentamisen myötä tilalla jo olemassa oleva kylmä kestokuivikepohjainen pihattonavetta muutetaan emolehmien (35 kpl + 1 sonni), ummessa olevien lypsylehmien (18 kpl), hiehojen kk (20 kpl) sekä vasikoiden <6 kk (30 kpl) kasvatustilaksi. Uudistusten myötä puolilämpimiä/lämpimiä eläintiloja ovat vanhaan pihattonavettaan rakennettava Vasikkala sekä uusi lypsylehmähalli. Toinen tilan kestokuivikepohjainen eläinsuoja ns. hiehopihatto säilyy pääosin nykyisellään. Hiehopihatossa on neljä karsinaa, joista kaksi karsinaa on hiehoille kk (30 kpl) sekä kaksi karsinaa lehmävasikoille 6 12 kk (30 kpl). Hiehopihaton yhteydessä on erillisenä myös neljä hevoskarsinaa, joissa on mahdollista pitää hoitohevosia. Tilalla ei ole omia hevosia. Nykyiset ja tulevat eläinmäärät on esitetty koottuna taulukossa 1. Taulukko 1 Nykyiset ja tulevat eläinmäärät Nykyinen tilanne Tuleva tilanne Lypsylehmiä ja/tai umpilehmiä Emolehmiä 35 Sonneja > 24 kk 1 Hiehoja kk Lehmävasikoita 6 12 kk Vasikoita < 6 kk Hevosia > 1 v 4 4 Yhteensä Lannan varastointi ja käsittely Nykyisissä eläinsuojissa on kestokuivikepohjat ja kaikki syntyvä lanta kuivalantaa. Uutta lypsylehmähallia varten rakennetaan avoin m 3 :n lieteallas. Hiehopihaton ja vanhan pihattonavetan lannankäsittely säilyy ennallaan kuivikepohjaratkaisuna. Lietesäiliöt/altaat Tällä hetkellä tilakeskuksessa on 223 m 3 :n avoin kuoretettu lieteallas sekä 30 m 3 :n umpinainen maanalainen säiliö. 30m 3 :n umpisäiliö toimii vanhan pihattonavetan lantalan virtsa/sadevesisäiliönä. Hakemuksen mukaisesti molemmat jäävät edelleen käyttöön ja lisäksi rakennetaan epdm -kuminen avoin lieteallas (19 x 42 m, m 3 ), jonka myös annetaan kuorettua. Uuden lietealtaan valmistuttua vanha lieteallas (223 m 3 ) toimii sen etualtaana ja samalla hiekan erottimena. Yhteensä lietelannan ja virtsan varastointitilavuutta uusi lieteallas mukaan luettuna on tilalla m 3. Tarkemmat tiedot lietesäiliöiden/altaiden rakenteista on esitetty taulukossa 2. 3

4 Taulukko 2 Tiedot lietesäiliöistä/altaista Lieteallas 1 (olemassa oleva) Lieteallas 2 (uusi) Lietesäiliö 3 (olemassa oleva) Kokonaistilavuus 223 m m 3 30 m 3 Hyötykorkeus 2,8 m 3 m Materiaali betoni epdm kumi umpiteräs Onko katetta kuorettuma kuorettuma maanalainen umpisäiliö Kuormausalueen materiaali Täyttötapa Kuivikepohjapihatot karkea kiviaines karkea kiviaines karkea kiviaines pumpaten ala täyttö pumpaten ala täyttö valutus alakautta Pihattonavetassa sekä hiehopihatossa käytetään kuivikemateriaalina olkea, turvetta sekä haketta. Kuiviketta lisätään lähes päivittäin tarpeen mukaan. Hiehopihatto on betonipohjainen ja siinä on 1,5 metriä korkeat betoniseinämät. Myös pihattonavetta on betonipohjainen ja siinä on 3 metriä korkeat betoniseinämät. Pihattojen yläosat ovat puurakenteiset ja katot peltiä. Pihattojen ruokintapöydän puoleinen osa puhdistetaan lannasta tällä hetkellä lypsylehmien osalta päivittäin ja hiehojen osalta kaksi kerran viikossa. Poistettu lanta työnnetään pihattojen yhteydessä oleviin betonirakenteisiin avolantaloihin. Kestokuivikepohja kokonaisuudessaan poistetaan pihatoista kaksi kertaa vuodessa. Hakemuksessa esitetyt pihattojen rakennetiedot on esitetty koottuna taulukossa 3. Taulukko 3 Tiedot kuivikepohjapihatoista Kylmä pihattonavetta Hiehopihatto Lattia ja seinämä materiaali betoni betoni Pihaton pinta-ala (m 2 ) Betoniseinämän korkeus (m) 3 1,5 Pihaton tilavuus (m 3 ) Kuivalantalat Tilalla on hakemuksen mukaan kaksi kattamatonta kuivalantalaa, kokonaistilavuus 770 m 3. Suurempi 650 m 3 :n lantala on pihattonavetan ja toinen 120 m 3 :n lantala hiehopihaton yhteydessä. Molemmat avolantalat on rakennettu niin, etteivät sadevedet pihattojen katoilta valu lantalaan. Suoraan lantalaan satava vesi ja lumi imeytetään kuivikkeisiin. Lisäksi vanhan pihattonavetan yhteydessä on 30 m 3 maanalainen umpisäiliö lantalan virtsa/sadevesisäiliönä. Kuivalantaloiden hakemuksessa esitetyt rakennetiedot on koottu taulukoon 4. 4

5 Taulukko 4 Tiedot kuivalantaloista Kylmä pihattonavetta Hiehopihatto Lantalan tilavuus (m 3 ) Materiaali betoni betoni Lantalan pinta-ala (m 2 ) Lantalan reunojen lukumäärä (kpl) 3 4 Lantalan reunojen korkeus (m) 3 2,5 Ajoluiskan korkeus (cm) 80 umpiseinäinen, ei luiskaa Kuormausalueen materiaali betoni/karkea betoni/karkea kiviaines kiviaines Sadevedet johdetaan virtsasäiliöön, 30 m 3 imeytetään kuivikkeisiin Vuodessa syntyvä lantamäärä Tällä hetkellä tilalla syntyy vain kuivalantaa, mutta hakemuksen mukaisen uuden lypsylehmähallin valmistuttua lypsylehmät (71 kpl) tuottavat lietelantaa. Uudistusten jälkeen lietelantaa syntyy m 3 :ä vuodessa ja kuivalantaa m 3 :ä. Taulukossa 5 on esitetty eläinryhmittäin vuoden aikana syntyvän lietelannan ja kuivalannan määrä laskettuna asetuksen 1250/2014 liitteen 1 mukaisesti. Taulukko 5 Syntyvän lietelannan ja kuivalannan määrä vuodessa Lietelanta Kuivalanta Lypsylehmät, 71 kpl m 3 Ummessa olevat lypsylehmät, 18 kpl 515 m 3 Emolehmät, 35 kpl 714 m 3 Hiehot kk, 50 kpl 670 m 3 Sonni, 1 kpl 13 m 3 Nuoret hiehot 6 12 kk, 30 kpl 291 m 3 Lehmävasikat < 6kk, 30 kpl 183 m 3 Hevoset, 4 kpl 68 m 3 Lantaa yhteensä m m 3 5

6 Tarvittava lannan varastointitilavuus voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 5 :n mukaan tilalla, jolla kertyy lantaa tuotantoeläinten pidosta lantalan vähimmäistilavuuden laskemisessa voidaan ottaa huomioon pihattojen kuivikepohjat sekä laitumelle jäävä lanta. Naudoilla, lukuun ottamatta ympärivuotisesti ulkona kasvatettavia lajeja, huomioon voidaan ottaa enintään neljän kuukauden aikana laitumelle jäävä lanta. Edellä mainitun lisäksi tilalla tarvittavaa lannan varastointitilavuutta laskettaessa on otettu huomioon sade- ja sulamisvesien sekä pesuvesien tilan tarve. Avolantalaan suoraan satava vesi ja lumi osittain haihtuu ja osittain imeytyy kuivikkeisiin. Vuoden aikana kertyväksi nestemääräksi voidaan kuitenkin arvioida vähintään 0,1 m 3 /m 2, joka tulee ottaa huomioon varastointitilojen mitoituksessa Maa- ja metsätalousministeriön ohjeen MMM.RMO C4 mukaisesti. Taulukossa 6 on koottu tilalla vuodeksi tarvittava lannan varastointitilavuus eriteltynä syntyvien jätevesi- ja lantajakeiden perusteella. Taulukko 6 Tarvittava lannan varastointitilavuus Lietelanta/virtsa Kuivalanta Lantalatilavuutta edellyttävä lietelantamäärä m 3 Lantalatilavuutta edellyttävä kuivalantamäärä m 3 Pesuvesien tilan tarve 110 m 3 Sadevesien määrä lietealtaat 291 m 3 Sadevesien määrä pihattonavetan lantala 23 m 3 Sadevesien määrä hiehopihaton lantala 4,8 m 3 Tarvittava lannan varastointitilavuus m m 3 Tilalla oleva lannan varastointitilavuus m m 3 Hakemuksen mukaisesti lannan varastointitilavuutta on lietelannan/virtsan osalta uusi lieteallas mukaan luettuna m 3. Laskennan perusteella varastointitilavuus on riittävä. Kuivalannan varastointitilavuutta hakijan esityksen mukaan on pihattojen kestokuivikepohjien osalta m 3 ja kuivalantaloiden osalta 770 m 3. Yhteenlaskettuna kuivalannan varastointitilavuutta on yhteensä m 3, joka riittää hyvin syntyvän kuivalannan määrään nähden. Hakija ei ole avolantalan varastointitilavuutta laskiessaan lisännyt seinämäkorkeuteen ohjeen MMM-RMO C4:n mahdollistamaa metriä, mutta lannan varastointitilavuudet riittävät hyvin näinkin. Avolantaloissa on tilaa myös myöhemmin jäteosiossa mainitulle pilaantuneen rehun kompostoinnille (20 t/v). 6

7 Lannan peltolevitys Pihattojen kuivalannasta 80 prosenttia levitetään pelloille vuosittain viikoilla ja loput 20 prosenttia viikoilla Lietelannasta 70 prosenttia levitetään pelloille viikoilla ja loput 30 prosenttia viikoilla Lannan levitykseen on käytettävissä 114,89 hehtaaria peltoa, josta omaa 28,97 hehtaaria ja vuokrapeltoa 94,33 hehtaaria. Lisäksi on sopimuspeltoa noin 50 hehtaaria tarvittaessa. Hakemuksen mukaan lannanlevitysaloja ei sijaitse pohjavesialueella. Lannan levitysalaa on syntyvään lantamäärään nähden riittävästi. Jaloittelutarha Uutena toimintana on tarkoitus rakentaa tilakeskukseen myös 662 m 2 :n jaloittelutarha. Hakemuksen mukaisesti jaloittelutarhaa käytetään ympäri vuoden, mutta käyttö on vähäistä noin kerran viikossa lähinnä lypsylehmien (71 kpl) jaloitteluun. Jaloitteluaika on kerralla noin 1 2 tuntia. Lisäksi jaloittelutarhaa käytetään muiden eläinryhmien osalta kuivikepohjapihattojen tyhjentämisen yhteydessä 1 2 kertaa vuodessa. Kuivikepohjien tyhjentämisen ja uusimisen yhteydessä eläimet ovat jaloittelutarhassa noin 5 tuntia. Jaloittelutarha rakennetaan perusmaapohjalle, jonka päälle ajetaan hienoa hiekkaa (0-8 mm raekoko) noin 50 cm:n kerros suodatinhiekaksi. Pintakerros on 30 cm:n vahvuinen kerros kuoriketta. Tarha on tarkoitus aidata puuaidalla sekä paimenlangalla. Jaloittelutarha varustetaan sulana pysyvällä vesikupilla. Kiinteää ruokintapaikkaa jaloittelutarhaan ei tule. Ympärillä olevien rakennusten/piha-alueiden sade- ja valumavesien pääsy jaloittelutarhan alueelle estetään pohjamaan muotoilulla sekä sade- ja salaojaputkituksin. Vuosittaisena huoltotoimenpiteenä poistetaan kesäisin jaloittelutarhan pinnasta kerros lantaantunutta kuoriketta. Poistettu kuorike levitetään peltoon ja tilalle tuodaan uusi kuorikekerros. Lisäksi jaloittelutarhaan talvella kertyvä lumikerros poistetaan ennen eläimien sinne laskua. Laiduntaminen Osa tilan eläimistä laiduntaa 3 5 kuukautta vuodessa. Viisi kuukautta vuodesta laiduntavat emolehmät 35 kpl, hiehot (12-24 kk) 50 kpl sekä umpilehmät 18 kpl. Lisäksi kolme kuukautta laiduntavat nuoret hiehot (6 12 kk) 30 kpl sekä hevoset 4 kpl. Osa laitumista rajoittuu vesistöön. Vesi tuodaan laitumille siirrettävällä juottovaunulla. Juottopaikka siirretään säännöllisesti, ettei nurmi kulu liikaa. Pysyviä lisäruokintapaikkoja laitumilla ei ole. Tarvittaessa käytetään siirrettävää ruokintapaikkaa. Lisäruokintapaikan käyttöaika on 30 vuorokautta vuodessa viikon kerrallaan. Säiliörehu Säilörehua valmistetaan esikuivattuna pyöröpaaleihin tonnia vuosittain, joten puristenestettä ei muodostu. Pyöröpaalit varastoidaan tuubeissa lähipelloilla. Tilakeskuksessa säilörehua ei varastoida. 7

8 Polttonesteiden varastointi Polttonesteitä varastoidaan tilakeskuksessa kahdessa erillisessä katoksessa. Katokset on rakennettu maatalouden polttoaineen jakelupisteen toteuttamisohjeen mukaisesti betoniseen suoja-altaaseen, johon mahtuu tarvittaessa 110 prosenttia suurimman säiliön tilavuudesta. Katoksissa on yhteensä kuusi polttonestesäiliötä, joista osassa varastoidaan polttonesteitä talvikäyttöön ja osassa kesäkäyttöön. Polttonesteitä käytetään vain tankkaukseen. Osa säiliöistä on varustettu lukittavilla sähköpumpuilla. Polttoainesäiliöt on viimeksi tarkastettu paloviranomaisen toimesta Katoksissa olevien säiliöiden koko ja rakennetiedot on esitetty taulukoissa 7 ja 8. Taulukko 7 Polttonesteiden varastointi katos 2 Polttoainesäiliö 1 Polttoainesäiliö 2 Polttoainesäiliö 3 Säiliön tilavuus (m 3 ) Säiliön alustan materiaali betoni betoni betoni Maanpäällinen säiliö kyllä kyllä kyllä 1-vaippasäiliö kyllä kyllä kyllä Taulukko 8 Polttonesteiden varastointi katos 4 Polttoainesäiliö 1 Polttoainesäiliö 2 Polttoainesäiliö 3 Säiliön tilavuus (m 3 ) Säiliön alustan materiaali betoni betoni betoni Maanpäällinen säiliö kyllä kyllä kyllä 1-vaippasäiliö kyllä kyllä kyllä Kemikaalien, jäteöljyn ja lannoitteiden varastointi Tilalla varastoidaan muita öljytuotteita (esim. traktoreihin tarvittavat voiteluöljyt) tynnyreissä verstashallissa betonipohjaisessa allastetussa tilassa. Suurin varastointimäärä on litraa. Myös jäteöljy varastoidaan tynnyrissä samassa tilassa. Rehunsäilöntäaineita tilalla ei varastoida. Muut kemikaalit ovat lähinnä eläinten lääkkeitä (noin 2 Kg:a), joita varastoidaan navetan lääke- ja jääkaapissa sekä eläinsuojissa käytettäviä pesuaineita (100 l) ja desinfiointiaineita (40 l), jotka säilytetään navetassa ibc -kontin puolikkaassa. Lisäksi lannoitteita varastoidaan enintään 30 tonnia ulkona peitettynä trukkilavoilla. Vesihuolto Eläinsuojien veden tarve on järjestetty porakaivon sekä 6:n (2 x 3) rengaskaivon avulla. Rengaskaivot sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä tilakeskuksesta. Rengaskaivojen vesi on johdettu hiehopihattoon ja käytetään kotitalouden talousvetenä. Porakaivovettä käytetään vanhassa pihattonavetassa sekä jatkossa myös uudessa lypsylehmähallissa. 8

9 Tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä Kulku tilalle on Koivujärventien kautta. Säännöllistä liikennettä on maitoauto, joka käy joka toinen päivä. Vuosittaisia eläinkuljetuksia on noin 30, rehuauto käy noin 15 kertaa ja myllyauto noin 10 kertaa. Lisäksi on tilan muuta normaalia maatalousajoa mm. rehun siirtoa peltovarastoinnista tilakeskukseen joka toinen päivä ja lannan ajoa noin 20 päivää vuodessa. TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT, JÄTTEET SEKÄ VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Arvio toiminnan päästöistä ja vaikutuksista ympäristöön Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyy normaaleja maataloudesta aiheutuvia haittoja. Hajuhaittojen vähentämiseksi uuden lypsylehmähallin tarpeisiin rakennettava lietelanta-allas täytetään alakautta ja katetaan kelluvalla katteella (luonnollinen kuorettuma) tilalla jo olemassa olevan avoimen lietealtaan tavoin. Tiedot syntyvistä jätteistä, määristä ja käsittelystä Eläinsuojatoiminnasta syntyvät suurimmat jätejakeet ovat pyöröpaalien muovijätettä sekä romurauta. Toiminnasta syntyvät jätteet, niiden käsittely ja toimituspaikat on eritelty taulukossa 9. Taulukko 9 Toiminnassa syntyvät jätteet Jätenimike Määrä Käsittely Toimituspaikka Raadot 3 kpl/vuosi poltto Honkajoki Oy Muovit 10 t kierrätys Suomen Muovikierrätys Oy Jäteöljyt 400 l jätteenkäsittely Kunnan jätepiste Akut 4 kpl kierrätys Pum Oy Romurauta 10 t kierrätys Pum Oy Loisteputket 20 kpl jätteenkäsittely Kunnan jätepiste Pilaantunut rehu Jätevedet 20 t kompostointi lantalassa Levitys peltoon Jätevesiä toiminnasta syntyy maitohuoneen päivittäisten pesujen sekä eläintilojen pesujen yhteydessä. Lisäksi pienimäärä jätevesiä syntyy vanhan pihattonavetan yhteydessä olevasta wc:stä. Taulukossa 10 on eriteltynä toiminnasta syntyvät jätevedet sekä niiden varastointi. Syntyvät jätevedet on laskettu mukaan tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen. 9

10 Taulukko 10 Maitohuoneen ja eläinsuojan jätevedet Maitohuone Muut pesuvedet wc -vedet Jätevesien määrä (m 3 /a) Jätevesien varastointi lieteallas lieteallas lieteallas Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksen mukaan eläinsuojarakennusten ja lantavarastojen tiiveys sekä polttoainesäiliöiden kunto arvioidaan työn ohessa silmämääräisesti päivittäin. Lisäksi talousveden laatu analysoidaan kolmen vuoden välein. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Mänttä-Vilppulan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Keuruun kaupungin internet-sivuilla Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kirjeitse eläinsuojan lähinaapureita ja vaikutusalueen kiinteistön omistajia. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin ja sen keskeinen sisältö on kirjoitettu edellä olevaan toimintakuvaukseen. Lausunnot Lupahakemuksesta pyydettiin Mänttä-Vilppulan kaupungin terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Terveydensuojeluviranomainen Toteaa lausunnossaan, että ympäristöluvassa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Toiminta tulee järjestää niin, että terveydellisten haittojen syntyminen estyy. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota polttonesteiden, kasvinsuojeluaineiden ja jätteiden säilyttämiseen ja käsittelyyn siten, että niiden päätyminen ympäristöön / maaperään ja sitä kautta pohja- ja pintaveteen estyy. Tilalla varsinkin lypsytiloissa käytettävä vesi tulee tutkituttaa säännöllisesti asianomaisen viranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta jätettiin määräaikaan mennessä kaksi kirjallista mielipidettä. AA ja AB. Muistutus aiheesta Juha Marjamäen ympäristölupahakemus nykyisen lypsykarjatilan laajentamisesta kiinteistöllä Maso-Kumpula Kotimme, tilat XX ja XY sijaitsee Juha Marjamäen tilan Maso-Kumpula rajanaapurina ja tämä mahdollisesti tuleva kattamaton lieteallas sijaitsisi kohtisuoraan kotiamme n. 100 m päässä. Olemme hyvin huolissamme hajuhai- 10

11 toista. Haluamme jatkossakin oleilla kotipihassamme, tehdä puutarhatöitä, grillata, ottaa vastaan vieraita, kuivata ulkona pyykkiä eli siis elää normaalia elämää, mutta mikäli tulevaisuudessa riesana on jatkuva lietteen haju, eihän siitä silloin mitään tule. Voitteko taata, ettei hajuhaittoja tule? Valvotaanko sääntöjen noudattamista? Aiheesta on olemassa säännöt ja lakipykälät. Kyllähän se lieteallas tulisi kattaa esim. 20 cm paksulla, kelluvalla turvekatteella tms, aiheesta on olemassa esimerkkitapauksia. Jo lannan levittämisestä pellolle on olemassa säännöt, mikä takaa naapuruston elämän normaalina pysymisen ilman jatkuvaa lehmänlannan katkua ja vaadimmekin, että mikäli tämä lieteallas tulee ja lietettä aiotaan levittää pelloille, siitäkin tulisi antaa selvät säännöt tilalliselle. Mikäli näistä edellä mainituista säännöistä ja pykälistä ei pidetä kiinni ja kotimme muistuttaa tulevaisuudessa tuoksultaan lantaruumaa, onhan siinä jo selvä kiinteistön arvon aleneminen. Asua ei enää voi, mutta poiskaan ei voi muuttaa, koska kiinteistöä ei kukaan osta ainakaan käyvällä hinnalla, kuka silloin korvaa? AA. Lisäys valitukseen Tällä valituksella ei ole tarkoitus hankaloittaa maatalousyrittäjän elinkeinoa. painotan sitä kelluvaa turvekatetta kumilietealtaaseen hajuhaittaa estämään, jotta pystyisi asumaan siinä liepeillä edes jotenkin. Nettiä selatessani selvisi, että näin on tehty muuallakin. AC,AD,AE Muistutus ympäristölupahakemukseen Muistuttajat omistavat Tyynysselän/Hietalahden rannassa sijaitsevan XZ kiinteistön. Pidämme hyvänä, että kylällä on elinkeinotoimintaansa investoiva ja toimintaansa kehittävä maatalousyrittäjä. pidämme myös erittäin tärkeänä, että maataloudenharjoittamisesta aiheutuvat ympäristöhaitat on minimoitu ja että ympäristövahinkojen riskeiltä on suojattu. Haluamme kiinnittää lupahakemuksesta käsittelevien viranomaisten huomion ainakin seuraaviin seikkoihin: Maso-Kumpulan tilakeskuksen läpi laskee oja Masonlammesta suoraan läheiseen Tyynysselän / Hietalahden rantaan. Marjamäen ympäristölupahakemuksesta ilmenee, että tilan lisärakentaminen tulee tapahtumaan tilakeskuksen läpi laskevan ojan välittömään läheisyyteen. Maallikon silmissä näyttää erittäin huolestuttavalta se seikka, että tämän ojan välittömään läheisyyteen ollaan rakentamassa suurehkoa kattamatonta lieteallasta. Samoin jaloittelutarha on sijoittumassa ojan läheisyyteen. Pidämme tärkeänä, että mahdolliset ympäristövahinkojen riskit kartoitetaan huolellisesti ja niiltä myös suojaudutaan huolellisesti. Edellä mainittuun ojaan liittyy pohjoisesta peltojen läpi laskeva oja. Marjamäki on hankkinut omistukseensa läheisistä Hietala ja Raivio nimisistä tiloista lohkotut määräalat. Määräaloilta on hakattu arviolta n. 3 hehtaarin metsäalue ja sen muuttaminen pelloksi on aloitettu. Olemme myös siinä käsityksessä, että myöhemmässä vaiheessa tarkoituksena on muuttaa vielä tähän alueeseen yhtenevää metsää pelloiksi n. 2 hehtaarin alueelta. Vesistöön laskevan ojan välittömässä läheisyydessä on suurehkot peltoalueet ja peltoalueet ovat em. toimien johdosta myös lisääntymässä. Tyynysselän/Hietalan itäinen ranta ja erityisesti puhutun ojan laskevan 11

12 suun aukon edusta on erittäin matalaa ja rehevöitynyttä aluetta. Pahiten rehevöitynyt alue ulottuu suuaukon kohdalla noin sadan metrin päähän rannasta ja kattaa rannansuuntaisesti erittäin suuren osan koko lahden ranta-alueesta. Tämän pystyy toteamaan jo oheen liittämästämme Google Mapsin kuvaruutukopiona otetusta satelliittikuvasta. Pidämme tärkeänä, että vesistöön kohdistuva rasite minimoidaan niin hyvin kuin se on mahdollista sekä edellä todetusti ympäristöriskit kartoitetaan huolellisesti ja riskeiltä suojaudutaan huolellisesti. Toteamme myös, että mikäli lietealtaan sijoituspaikka ja rakenne aiheuttavat liian korkean riskin ympäristövahingoille, tulisi sen sijaintia ja rakennetta mielestämme tarkastella. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupahakemukseen tulleet mielipiteet ja lausunto on toimitettu luvan hakijalle sähköisesti Tarkastuksen yhteydessä luvan hakija Juha Marjamäki ilmoitti, ettei laadi vastineita. YMPÄRISTÖNSUOJELUJAOSTON RATKAISU Keurusselän ympäristönsuojelujaosto myöntää Juha Marjamäelle ympäristönsuojelulain (527/2014) 29 :n mukaisen luvan luvanvaraisen toiminnan olennaiseen muuttamiseen. Kyseessä olevalla eläinsuojatoiminnalla on Keurusselän ympäristölautakunta myöntänyt ympäristöluvan. Samalla myönnetään ympäristönsuojelulain 199 :n mukainen aloituslupa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUPAMÄÄRÄYKSET Toiminnan laajuus 1. Sallittu eläinmäärä: 90 kpl lypsy/umpilehmiä, 35 kpl emolehmiä, 1 sonni, 50 kpl hiehoja (12 24 kk), 30 kpl lehmävasikoita (6 12 kk), 30 kpl vasikoita (< 6 kk) sekä 4 kpl hevosia. 2. Hakemuksen mukaista eläinmäärää ja niiden suhteita voidaan tilalla muuttaa edellyttäen, ettei syntyvän lannan määrä vuodessa ylitä tilalla käytössä olevaa lannan varastointitilavuutta tai lannan levitykseen soveltuvan peltoalan määrää. 3. Merkittävästä tuotantotavan tai eläinmäärän muutoksesta on ilmoitettava Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai laajenee olennaisesti on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen 4. Eläinsuojien sekä lannan varastointitilojen rakenteiden tulee olla vesitiiviitä. 5. Avolantalat ja pihattojen kuivikepohjat on tyhjennettävä ja rakenteiden kunto tarkastettava vuosittain. Mikäli muutoinkin havaitaan vaurioita, jotka mahdollistavat päästöjen syntymisen maaperään tai pohjaveteen on ne korjattava välittömästi. 12

13 6. Rakennettavan lietealtaan tiiveystarkkailu tulee suorittaa vuosittain altaan alle rakennetun salaojaputkiston tarkastuskaivosta. 7. Pyöröpaalien käsittelystä ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa eikä ympäristön roskaantumista tai epäsiisteyttä. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen tai valtaojien varsilla. 8. Lietealtaiden reunoilla kasvava kasvillisuus on tarvittaessa poistettava, jos kasvillisuuden juuriston katsotaan olevan riski altaan rakenteiden vesitiiveydelle. Yleinen siisteys ja haittojen ehkäiseminen 9. Eläinsuojatoiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen kohdistuvaa rasitusta eikä terveyshaittaa. 10. Eläinsuojien, avolantaloiden, jaloittelutarhan sekä lietealtaiden ympäristö ja kulkutiet on pidettävä kovapintaisina ja siisteinä. 11. Kestokuivikepohjissa on käytettävä riittävästi kuivikkeita, jotta lannan koostumus pysyy riittävän kuivana ja hajuhaitat vähäisinä. Lietealtaat 12. Lietealtaat tule kattaa kiinteällä tai kelluvalla vähintään 10 cm:n paksuisella katteella ammoniakkipäästöjen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. 13. Lietealtaiden kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa esim. tuulisuojauksella. Orgaanisia katemateriaaleja käytettäessä materiaalia tulee lisätä riittävän usein, jotta 10 cm:n kerrospaksuus säilyy. Jaloittelutarha 14. Jaloittelutarha tulee rakentaa hakemuksen mukaisesti niin, etteivät virtsa ja lanta pääse valumaan ulkopuolelle, eikä tarhaan pääse ulkopuolisia valumavesiä. Laiduntaminen 15. Jaloittelutarhasta vuosittain poistettava kuorikekerros on levitettävä suoraan peltoon tai varastoitava avolantalassa. 16. Laiduntaminen on toteutettava niin, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidunalueiden tulee säilyä kasvipeitteisinä koko laidunkauden ajan. 17. Laitumien siirrettävät juotto- ja ruokintapaikat on hoidettava niin, että ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio on mahdollisimman vähäistä. Juotto- tai ruokintapaikka on sijoitettava yli 50 metrin etäisyydelle talousvesikaivoista ja vesistöistä sekä yli 25 metrin etäisyydelle valtaojista tai noroista. Juotto- tai ruokintapaikkaa ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. 13

14 Lannan peltolevitys 18. Lannan kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiiviistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. 19. Lannan kuormaamisesta, kuljetuksesta ja peltolevityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapurustolle. Lannan käsittelyä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä. 20. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla jatkuvasti käytettävissä voimassa olevan lainsäädännön edellytysten mukaisesti. Lannan levitykseen soveltuvaa peltopinta-alaa laskettaessa tulee ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. 21. Luvan haltijan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty voimassa olevassa lainsäädännössä. Polttonesteiden ja kemikaalien varastointi 22. Polttonestesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipparakenteisia tai ne tulee olla varustettu tiiviillä suoja-altaalla sekä katoksella. Polttonestesäiliöiden tulee olla varustettu ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estävällä laitteella sekä lukituksella. 23. Kemikaalit on varastoitava lukitussa ja tiiviissä tilassa. Kemikaalien pääsy ympäristöön ja viemäriin on estettävä. Jätteiden käsittely ja varastointi 24. Syntyvät jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle tai naapurustolle. 25. Pilaantuneet rehut tulee kompostoida avolantalassa tai toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 26. Kuolleet eläimet on toimitettava mahdollisimman pian käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Eläinjätteen varastointi on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. 27. Jätteet saa luovuttaa vain vastaanottajalle, jolla on oikeus vastaanottaa niitä ympäristönsuojelulain mukaisen luvan tai jätelain mukaisen jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella. 28. Vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa tilassa omissa selkeästi merkityissä astioissaan tiiviillä alustalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vaarallisten jätteiden pääsy ympäristöön ja viemäriin tulee estää. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa muuhun jätteeseen eikä keskenään. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäviksi vähintään kerran vuodessa. 14

15 Paras käyttökelpoinen tekniikka 29. Luvanhaltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Häiriö- ja poikkeustilanteet 30. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on tilakeskuksessa aina oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja ensisammutusvälineitä. Vuotoina maaperään päässeet ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen ja käsiteltävä asianmukaisesti. Häiriö- ja onnettomuustilanteista on ilmoitettava viipymättä alueelliselle pelastuslaitokselle sekä Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kirjanpito-, ilmoitus- ja selvilläolovelvollisuus 31. Toiminnanharjoittajan on vuosittain, seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenveto toiminnasta. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää seuraavat tiedot: Eläinmäärät Lantamäärät Lannanlevitysajankohdat sekä tiedot lannanlevitykseen käytetyistä pelloista, mikäli niihin on tullut muutoksia. Kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka Syntyneiden jätteiden määrät ja niiden toimituspaikat Mahdolliset häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tiedossa olevan muutokset toiminnassa Kirjanpito on näytettävä ja toimitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle muulloinkin pyydettäessä. Toiminnanharjoittajan on säilytettävä tässä päätöksessä määrättyä kirjanpitoaan vähintään kuusi vuotta. Toiminnan lopettaminen 32. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen suunnitelma toiminnan lopettamiseen alueella liittyvistä toimista aikatauluineen. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Toiminnalla on voimassa oleva ympäristölupa, jossa kyseisen toiminnan sijoituspaikka on jo hyväksytty. Vireillä olevassa luvan muutoshakemuksessa ei käsitelty varsinaista sijoituspaikka asiaa. Hakemuksen mukainen eläinsuojatoiminta täyttää ympäristönsuojelulain sekä -asetuksen vaatimukset. Asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon myös mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. 15

16 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Ympäristönsuojelulain 12 :n mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Mielipiteiden ja lausunnon huomioon ottaminen Mielipiteet ja lausunto on huomioitu lupatarkastuksessa sekä toiminnalle annetuissa lupamääräyksissä. LUPAMÄÄRÄYSTEN YKSILÖIDYT PERUSTELUT Sallittu eläinmäärä on hakemuksen mukaisen lannan varastointitilavuuksien ja käytössä olevat lannan peltolevitysalat huomioiden hyväksyttävä. (Lupamääräykset 1, 2) Luvan haltijan on ilmoitettava olennaisesta muutoksesta hyvissä ajoin etukäteen Mänttä-Vilppulan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, jotta toiminnan seuranta ja valvonta voidaan järjestää asianmukaisesti ottaen muutos huomioon. Ympäristönsuojeluviranomaisen on arvioitava muutoksen aiheuttamia ympäristö- ja muita vaikutuksia sekä mahdollista ympäristöluvan muutostarvetta ympäristönsuojelulain 29 :n mukaisesti. (Lupamääräys 3). Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 7 :n mukaan lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Myös eläintilojen tulee olla vesitiiviitä, jotta niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisvaaraa. (Lupamääräys 4) Ympäristönsuojelulain 16 :n ja 17 :n mukaan maaperän ja pohjaveden pilaaminen on kielletty ja pilaantumisen aiheuttaja on vastuussa aiheuttamastaan haitasta. Tämän vuoksi on tärkeää ehkäistä ympäristöriskejä erilaisilla teknisillä ja toiminnallisilla ratkaisuilla sekä varautumisella mahdolliseen onnettomuuteen/vaurioitumiseen. (Lupamääräykset 4-8, 10, 14-18, 22-25, 27-30) Avolantaloiden ja pihattojen kestokuivikepohjien vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen. Samalla rakenteet tulee tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Lupamääräys 5) 16

17 Rakenteiden tarkkailuvelvoite sekä mahdollisten havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai pohjaveteen. (Lupamääräykset 5, 6) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) edellyttää, ettei toiminnasta saa aiheutua terveydellistä tai muuta kohtuutonta haittaa toiminnan vaikutuspiirissä oleville. (Lupamääräykset 9, 11, 12, 13, 18, 19) Kulkuväylät ja sisäänkäyntien edustat tallautuvat ja liettyvät, jolloin on olemassa riski ravinteiden kulkeutumisesta maaperään sekä pohjaveteen. Kovapintaisilta alueilta (mm. sepeli tai sora) kertyvä lanta on mahdollista poistaa. (Lupamääräys 10) Valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 7 :n mukaan lietelantalat tulee kattaa kiinteällä tai kelluvalla katteella ammoniakkipäästöjen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Kelluvaksi katteeksi lasketaan vähintään 10 cm:n kerros tasaisesti levitettyä katetta, kuten turvetta tai muuta kelluvaa materiaalia. Kelluvaksi katteeksi hyväksytään myös naudan lietelannan kuorettuminen. (Lupamääräykset 12,13) Valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 7 :n mukaan jaloittelualueita on hoidettava siten, ettei pinta- ja pohjavesiin aiheudu ravinnepäästöjä. (Lupamääräykset 14, 15) Juoma- ja ruokintapaikkojen siirtelyllä laitumella voidaan vähentää maan kulumista ja ravinteiden huuhtoutumista ympäristöön. (Lupamääräys 17) Valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 7 :n mukaan rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaiset, ettei lannan siirron, käsittelyn ja varastointitilojen tyhjennyksen aikana pääse nesteitä ympäristöön. Kuormaaminen tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. (Lupamääräys 18) Eläinmäärään nähden riittävällä lannan levitykseen käytettävissä olevalla peltopinta-alalla voidaan estää ylilannoitusta ja ravinteiden huuhtoutumista ympäristöön. (Lupamääräys 20) Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä sekä niiden hallinnasta ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (Lupamääräys 21) Ympäristönsuojelulain 16 :n ja 17 :n velvoittamana pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu lupamääräykset polttoaineiden suojaustoimenpiteistä sekä määräys varata riittävästi imeytysainetta ja muuta öljyntorjuntakalustoa. Torjuntavälineiden helpolla saatavuudella minimoidaan mahdollisista onnettomuuksista aiheutuvat haitat. (Lupamääräykset 22, 23, 30) Jätteen haltijaa koskevat jätelain (646/2011) yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti niin, että siitä aiheutuisi vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (Lupamääräykset 24, 25, 26, 27, 28) 17

18 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskea määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 26) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisesti luvan saajan tulee toiminnassaan pyrkiä ehkäisemään pohjavedelle ja maaperälle mahdollisesti aiheutuvia haittoja ja riskejä jo ennakolta mikäli se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. (Lupamääräys 29) Häiriö- ja poikkeustilanteiden ilmoitus- ja toimintamääräys on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumisen varmistamiseksi, valvonnan toteutumiseksi sekä mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. (Lupamääräys 30) Toimintaa koskevilla raportointivelvoitteilla varmistetaan, että ympäristönsuojeluviranomainen saa tarpeelliset tiedot valvontaa varten. Toimintaa koskevien tietojen kirjaamisella ja raportoinnilla voidaan valvoa lupamääräysten toteutumista ja seurata toiminnan ympäristövaikutuksia. (Lupamääräys 31) Toiminnan lopettamista koskeva tiedonsaanti on tarpeellista, jotta ympäristönsuojeluviranomainen voi arvioida toiminnan lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelutoimenpiteiden riittävyyttä. Ympäristönsuojelulain 94 :n mukaisesti jos ympäristölupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamisen varalta, lupaviranomaisen on annettava tätä tarkoittavat määräykset. Luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toiminnanharjoittaja vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesta pilaantumisen ehkäisystä ja alueen kunnostamisesta sekä mahdollisesta toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. (Lupamääräys 32) LUVAN VOIMASSAOLO Tämä ympäristölupapäätös käytetään toiminnan valvonnassa ja se korvaa kokonaisuudessaan lainvoimaiseksi tultuaan olemassa olevan Keurusselän ympäristölautakunta myöntämän ympäristöluvan. Tämä ympäristölupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen (YSL 70 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminta saadaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa lupaehtoja noudattaen. Vaasan hallintooikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. (YSL 199 ) 18

19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) *********************************************************************************** Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010, Ympäristöministeriö. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje Maa. ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet, MMM-RMO C4 YMPÄRISTÖLUPAMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään Keurusselän ympäristönsuojelujaoston ( 36) hyväksymän Keuruun ja Mänttä-Vilppulan kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti maksuna 704 euroa (0% alv). LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Keurusselän ympäristönsuojelujaosto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 85 :n mukaisesti Mänttä-Vilppulan kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimiston internet -sivuilla. Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pirkanmaan ELY -keskus Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus Tieto päätöksestä Mielipiteen jättäneille MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen ja/tai päätöksestä perittävään maksuun voi hakea muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (YSL 190 ). Valitusaika päättyy LIITTEET Valitusosoitus 19