YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 24/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-179. Pihlajamaan vesivoimalaitoksen rakentaminen Patananjokeen, Veteli

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 24/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Pihlajamaan vesivoimalaitoksen rakentaminen Patananjokeen, Veteli Vetelin Sähkölaitos Oy HAKEMUS Vetelin Sähkölaitos Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Pihlajamaan vesivoimalaitoksen rakentamiseen Perhonjoen vesistön Patananjokeen Pihlajamaan kylän kohdalle Oy Vesirakentajan laatiman, päivätyn suunnitelman mukaisesti ja pysyvää käyttöoikeutta hanketta varten tarvittaviin toiselle kuuluviin maa-alueisiin siltä osin, kuin siitä ei ole sovittu. SUUNNITELMA Yleistä Hakijan tarkoituksena on rakentaa vesivoimalaitos Perhonjoen vesistössä sijaitsevaan Patananjokeen Pihlajamaan kylän kohdalle. Voimalaitos rakennetaan Patananjoen pohjoispuolelle kaivettavaan ja Koskelankosken yläpuolelta alkavaan ohituskanavaan. Koskelankoski sijaitsee noin 6 km Patanan tekoaltaasta alavirtaan. Yläkanavan erkanemiskohtaan Patananjokeen rakennetaan tulvakynnys, jolla Patananjoki padotaan tasolle N ,00 m. Padotuksen vaikutusalue ulottuu noin 1,5 km tulvakynnyksen kohdalta ylävirtaan. Yläkanavasta vedet johdetaan putkea pitkin koneasemalle. Tuloputken pituus on noin 20 m. Koneasemalta vedet johdetaan alakanavan kautta takaisin Patananjokeen. Yläkanavan pituus on noin 0,7 km ja alakanavan noin 0,6 km. Ohitettavan jokiosan pituus on noin 1,5 km. Alakanavan jälkeen Patananjokea perataan noin 0,65 km:n matkalla. Perkaus ulottuu Myllykosken alapuolelle. Tarkoituksena on, että laitoksen alavesi asettuu Myllykosken alapuolisen noin 1,6 km pitkän suvantomaisen jokiosan tasolle. Pihlajamaan vesivoimalaitoksen rakennusvirtaama tulee olemaan 6,4 m 3 /s ja putouskorkeus virtaushäviöt huomioon ottaen noin 9,0 m. Kaikki suunnitelmassa esitetyt korkeudet ovat N 43 -korkeusjärjestelmässä. Korkeudet on sidottu Patanan tekoaltaan säännöstelypadon vedenkorkeusasteikkoon, jonka lukemat ovat myös N 43 -korkeusjärjestelmässä.

2 Vesistötiedot 2 Vesistön yleiskuvaus Perhonjoki sijaitsee Keski-Pohjanmaalla ja laskee Perämereen Kokkolan pohjoispuolella. Perhonjoen pääuoman pituus on noin 154 km ja kokonaisputouskorkeus noin 180 m. Perämereen laskiessa Perhonjoen valuma-alue on F = km 2 ja järvisyys L = 3,35 %. Varsinaiseen pääuomaan laskee neljä suurempaa sivujokea: Patananjoki (F = 427 km 2, L = 3,8 %), Halsuanjoki (F = 783 km 2, L = 4,55 %), Köyhäjoki (F = 293 km 2, L = 1,7 %) ja Ullavanjoki (F = 413 km 2, L = 4,7 %). Vesistöalue rajoittuu pohjoisessa Kälviänjoen ja Lestijoen, idässä Kymijoen ja etelässä Kruunupyynjoen vesistöalueisiin. Perhonjoen pääuoma alkaa Kivijärven ja Perhon kunnissa sijaitsevista pienistä lammista. Aluksi joki virtaa Perhon kunnan kautta Vetelin kuntaan, missä siihen laskee Patananjoki etelästä ja Halsuanjoki idästä. Vetelistä Perhonjoki virtaa Kaustisten kautta Kruunupyyn rajalle, minkä jälkeen seuraa Perhonjoen keskiosan järviryhmä. Järvistä huomattavin on Isojärvi, johon Köyhäjoki ja Ullavanjoki laskevat. Keskiosan järviryhmän jälkeen Perhonjoki virtaa Kruunupyyn kunnan ja Kokkolan kaupungin kautta Perämereen. Patananjoki saa alkunsa Perhon kunnan alueelta. Sieltä Patananjoki virtaa Vimpelin kautta Veteliin, missä se laskee Perhonjokeen Pulkkisen kylän länsipuolella. Patananjoen keskivaiheille Perhon, Vimpelin ja Vetelin kuntien rajalle maataloushallitus on rakentanut vuosina Patanan tekoaltaan. Patananjoen virtaaman lisäksi tekoaltaaseen johdetaan vettä myös Perhonjoesta Yrttikosken kohdalta kaivetun kanavan kautta. Vetelin Sähkölaitos Oy on rakentanut vuosina Patanan vesivoimalaitoksen tekoaltaan säännöstelypadon yhteyteen. Suunnitellun Pihlajamaan voimalaitoksen yläkanavan erkanemiskohdassa Patananjoen oma valuma-alue on noin 102 km 2 ja järvisyys noin 11 %. Koko valuma-alue Perhonjoen Yrttikoskesta rakennetun täyttökanavan valuma-alue mukaan luettuna on noin 405 km 2 ja järvisyys noin 4 %. Patanan tekoaltaan lisäksi Perhonjoen vesistöalueella on kaksi muuta tekojärveä. Venetjärven tekojärvi sijaitsee Halsuanjokeen laskevan Venetjoen alueella ja Vissaveden tekojärvi Köyhäjoen alueella. Näiden ohella säännösteltyjä järviä ovat Halsuanjärvi ja Perhonjoen keskiosan järviryhmä. Suurin luonnontilainen järvi on Ullavanjärvi (15,5 km 2 ). Vetelin Sähkölaitos Oy:n Patanan vesivoimalaitoksen (0,7 MW) lisäksi Perhonjoen vesistöalueella sijaitsee Perhonjoen keskiosan järviryhmän kohdalla Perhonjoki Oy:n Kaitforsin voimalaitos (7,5 MW) ja Kaustisten keskustassa Korpelan Voiman Pirttikosken voimalaitos (0,5 MW). Virtaamat Patananjoen virtaamat Patanan tekoaltaan alapuolisella osalla määräytyvät lähes täysin tekoaltaan ja Patanan voimalaitoksen käytön

3 3 mukaisesti. Tekoaltaan nykyistä juoksutuskäytäntöä on noudatettu Perhonjoen keskiosan järviryhmän kohdalle rakennetun Kaitforsin voimalaitoksen valmistumisen jälkeen vuodesta 1984 alkaen. Patanan tekoaltaasta juoksutettavia virtaamia havainnoidaan säännöllisesti. Vuosijakson havainnot ovat kuitenkin puutteellisia mm. Patanan voimalaitoksen rakentamisen ajalta. Vuosittain tekoaltaasta juoksutetut virtaamien kuukausikeskiarvot (m 3 /s) ovat olleet seuraavat: tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu ,0 5,7 3,7 0,0 1,0 2,2 2,2 1,5 0,4 0,0 0,9 2, ,3 5,3 3,4 1,0 0,0 1,5 1,9 1,9 1,5 0,4 1,3 4, ,9 5,7 2,8 0,3 0,1 1,6 2,0 1,9 1,0 0,8 3,2 3, ,0 6,1 2,3 0,4 0,3 1,5 1,2 1,3 2,2 5,0 2,5 4, ,7 3,1 0,1 1,8 0,9 2,1 1,5 1,4 1,3 1,3 1,9 3, ,8 4,6 2,7 1,2 1,3 1,5 0,8 0,8 0,7 0,8 1,1 4, ,0 3,1 4,5 0,7 0,9 0,3 0,3 0,8 0,4 0,0 0,3 4, ,3 3,7 0,9 0,1 0,3 3,3 1,7 1,4 2,0 2,0 1,7 1, ,7 6,0 4,9 1,7 0,0 0,9 1,0 0,8 2,6 1,1 1,5 2, ,3 6,8 2,6 0,2 0,8 0,9 1,3 1,2 1,1 1,1 1,1 4, ,0 3,8 2,5 0,5 1,5 2,3 1, ,7 1,3 3, ,0 4,4 4,8 0,7 1,9 3,1 1,0 0,9 1, ,9 1,5 0,9 2,7 1,7 0,6 0,5 0,4 2,7 4, ,3 5,3 2,2 1,1 2,9 4,2 2,8 2,7 2,0 2,0 2,4 3, ,1 4,3 3,0 1,1 3,6 2,7 1,6 1,5 1,5 0,4 0,2 4, ,9 4,4 4,0 2,2 0,0 2,2 1,7 0,6 0,4 0,4 2,4 5, ,5 5,5 3,9 0,5 2,3 4,2 2,0 1,4 0,4 0,0 2,6 3, ,2 4,5 3,3 0,8 3,6 0,9 0,7 2,7 1,5 0,5 1,0 1, ,5 2,4 0,9 0,4 1,3 4,0 0,4 0,5 0,5 0,5 2,5 4,6 Edellä mainitut vajaat havaintovuodet pois lukien vuosijaksolla tekoaltaasta juoksutetut virtaamat kuukausikeskiarvoina ovat olleet seuraavat: 6 Virtaama (m 3 /s) ,0 4,8 2,8 0,8 1,2 2,1 1,4 1,4 1,2 1,0 1,7 3,8 2,3 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu keskiarvo Patanan tekoaltaasta juoksutettu suurin virtaama on ollut noin 7 m 3 /s. Tekoaltaan lupaehtojen ja Perhonjoen säännöstelyn käyttöohjeen mukaisesti allasta täytettäessä ja keväällä altaan alapuolisen tulvahuipun aikana joinakin vuosina altaasta ei ole juoksutettu vettä lainkaan ja joinakin vuosina juoksutus on ollut 0,1 m 3 /s. Tekoaltaan täyttö kestää vuosittain keskimäärin 1 kuukauden, jonka aikana on noudatettu tätä minimijuoksutusta ja pienimmillään tekoaltaan alapuoliselle jokiosalle on tullut vain sen oman valuma-alueen virtaama.

4 4 Patanan tekoaltaan ja suunnitellun Pihlajamaan voimalaitoksen yläkanavan erkanemiskohdan välinen oma valuma-alue on noin 8 km 2. Tältä alueelta tuleva virtaama on keskimäärin noin 0,1 m 3 /s. Ohitettavan jokiosan oma valuma-alue on noin 6 km 2 ja siltä tuleva virtaama keskimääräin noin 0,06 m 3 /s. Säännöstely Länsi-Suomen vesioikeus on antanut maataloushallitukselle luvan Patanan tekoaltaan rakentamiseen ja säännöstelyyn. Myöhemmin päätöstä on eräiltä osin muutettu Länsi-Suomen vesioikeuden , ja antamilla päätöksillä. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri on laatinut vuonna 1989 Perhonjoen säännöstelyn käyttöohjeen, jonka mukaisesti vesistön säännöstelyä nykyisin hoidetaan. Vedenkorkeudet Patanan tekoaltaan säännöstelylupaehdot juoksutusten osalta ovat pääosin seuraavat: - Heti kevättulvan jälkeen vedenpinta altaassa on alennettava korkeuteen N ,00 m ylittämättä kuitenkaan 7 m 3 /s suuruista juoksutusta. Mikäli vedenpinta myöhemmin kesällä nousee korkeuden N ,00 m yläpuolelle, on altaasta juoksutettava ainakin 3 m 3 /s, ylittämättä kuitenkaan juoksutusta 7 m 3 /s. Lokakuun alusta lähtien saadaan patoa pitää suljettuna niin, että vedenpinta nousee korkeudelle N ,50 m. - Juoksutus on kevättulvan aikana pyrittävä järjestämään niin, että padon vedenjuoksutusaukot ovat suljettuina alapuolisen vesistöosan tulvahuipun aikana. - Altaasta ei missään olosuhteissa saa juoksuttaa 10 m 3 /s suurempaa virtaamaa. Talvella juoksutuksen lisäys ei saa vuorokauden aikana olla 2 m 3 /s suurempi. Juoksutuksessa on huolehdittava siitä, ettei haitallista tulva-aaltoa synny alajuoksulla. Perhonjoen säännöstelyn käyttöohjeen mukaan Patanan tekoaltaasta on pyrittävä juoksuttamaan tulva-aikaa lukuun ottamatta aina vähintään 0,1 m 3 /s. Perhonjoen tulovirtaaman keskiosan järviryhmään ollessa pienempi kuin 20 m 3 /s on juoksutuksen oltava vähintään 0,5 m 3 /s. Tämän hankkeen yhteydessä ei haeta mitään muutosta Patanan tekoaltaan säännöstelylupaehtoihin tai säännöstelykäytäntöön eikä hanke hakijan ilmoituksen mukaan vaikuta millään tavalla vesistön muuhunkaan säännöstelyyn. Kokkolan vesipiirin vesitoimisto on suorittanut ja koejuoksutuksia Patanan tekoaltaasta Patananjoen ja Perhonjoen vedenkorkeusvaihteluiden ja uomien vedenjohtokyvyn selvittämiseksi. Havaintoja tehtiin yhteensä kymmenessä pisteessä. Suunniteltua Pihlajamaan vesivoimalaitosta lähinnä sijaitsevat havaintopisteet nrot 8 ja 9. Piste nro 8 sijaitsee perattavaksi suunnitellun jokiosan jälkeen Myllykosken alapuolella ja piste nro 9 noin 0,8 km suunnitellun tulvakynnyksen yläpuolella. Syyskokeilussa

5 Vesiliikenne ja uitto Kalastusolot ja vedenlaatu 5 juoksutuksia säädettiin välillä 0-5 m 3 /s ja 0-10 m 3 /s sekä talvikokeilussa välillä 1-7 m 3 /s. Vedenkorkeudet olivat juoksutuksesta riippuen seuraavat: Havainto- Syyskokeilu Syyskokeilu Talvikokeilu piste 5 m 3 /s 10 m 3 /s 7 m 3 /s ,31 m + 93,06 m + 93,47 m ,12 m + 102,59 m + 102,34 m Keskivirtaamaa 2,4 m 3 /s (Patanan tekoaltaasta 2,3 m 3 /s ja altaan jälkeen 0,1 m 3 /s) vastaava vedenkorkeus pisteen nro 8 kohdalla on + 92,22 m ja pisteen nro 9 kohdalla + 101,72 m. Patananjoessa ei ole vesiliikennettä. Kuivaan aikaan veneellä kulku on mahdotonta ja patorakenteista johtuen vesireittiä Patananjoesta Patanan tekoaltaaseen ei ole. Perhonjoen vesistössä ei harjoiteta enää uittoa. Perhonjoen vesistön uittosääntö on kumottu Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy on tehnyt Pihlajamaan voimalaitoksen kalastoselvityksen vuonna Selvityksen mukaan Patananjoen vedenlaatu seuraa tekoaltaan vedenlaadun muutoksia. Joen vesi on hyvin ruskeaa ja rautapitoista. Väriarvot vaihtelevat välillä mgpt/l ja rautapitoisuus välillä µg/l. Fosforipitoisuus vaihtelee välillä µg/l eli vesialuetta voidaan pitää rehevänä tai hyvin rehevänä. Kalastusta koskevat tiedot kerättiin kyselytutkimuksella. Tutkimuksen mukaan Patananjoella harjoitettava kalastus on täysin harrasteluonteista. Kalastajia on vähän ja vuosisaaliit pieniä. Yleisimmät pyydykset ovat katiska ja virveli. Tavallisimmat saalislajit ovat hauki, ahven, lahna ja made. Kalastoselvityksessä esitetyn arvion mukaan Patananjoen kalataloudellinen merkitys on varsin vähäinen. Patananjoen alueella toimivat Pulkkisen-Patanan kylän kalastuskunta ja Räyringin kalastuskunta. Kalastoselvitys on tehty Pihlajamaan voimalaitoksen alustavan suunnittelun yhteydessä. Nyt esitetty voimalaitoslinjaus on hieman toisenlainen, mutta tällä suunnitelman muutoksella ei ole merkitystä arvioitaessa hankkeen vaikutuksia Patananjoen kalastolle, kalastusoloihin tai vedenlaatuun. Vesivoima Pihlajamaan vesivoimalaitoksen yläkanavan erkanemiskohtaan rakennettavan tulvakynnyksen kohdalla Patananjoen vedenpinta padotaan tasolle + 102,00 m. Padotuksen vaikutus ulottuu noin 1,5 km

6 6 tulvakynnyksen kohdalta ylävirtaan. Keskivirtaamatilanteessa vaikutusalueen ylärajalla vedenkorkeus on + 102,71 m. Voimalaitoksen alakanavan yhtymäkohdan jälkeen Patananjokea avarretaan Myllykosken alapuolelle asti. Perattavan jokiosan alarajalla keskivirtaamaa vastaava vedenkorkeus on + 92,22 m. Käyttöönotettavaksi suunnitellun vesivoiman putouskorkeus on siten 102,71-92,22 m = 10,49 m. Käyttöönotettava vesivoima sijaitsee osittain Pulkkisen jakokunnan ja osittain Räyringin jakokunnan vesialueella. Patanan tekoaltaan rakentamisen yhteydessä Perhonjoen Yrttikosken kohdalta on kaivettu kanava tekoaltaaseen. Kanavan ja Yrttikosken padon avulla Perhonjoen yläosan virtaamat on käännetty tekoaltaaseen, josta ne johdetaan edelleen Patananjoen kautta takaisin Perhonjokeen. Näin ollen Pihlajamaan laitoksella otetaan käyttöön Patananjoen vesivoiman lisäksi myös Perhonjoessa alun perin sijainnutta vesivoimaa. Perhonjoen vesivoima välillä 102,71-92,22 m sijaitsee kokonaan Pulkkisen jakokunnan vesialueella. Patananjoen vesivoimasta väli 102,71-93,00 m sijaitsee Pulkkisen jakokunnan alueella ja väli 93,00-92,22 m puoliksi Pulkkisen jakokunnan ja puoliksi Räyringin jakokunnan vesialueella. Patanan tekoaltaan oma valuma-alue on 94 km 2. Vertailuvesistönä käytetyn Halsualla sijaitsevan Pahkaojan valuma-alueen vuosijakson (havainnot lopetettu v. 1995) keskivaluma on 9,7 l/skm 2. Tämän keskivaluman mukaan tekoaltaan oman valuma-alueen keskivirtaamaksi saadaan 0,9 m 3 /s ja suunnitellun Pihlajamaan laitoksen kohdalla 1,0 m 3 /s. Perhonjoen keskivirtaama Yrttikosken kohdalla on Pelon sillan virtaama-asteikon vuosijakson (havainnot lopetettu v. 1982) havainnoista laskettuna 2,6 m 3 /s. Patananjoen keskivirtaama Pihlajamaan kohdalla koko Yrttikosken yläpuolinen virtaama mukaan lukien olisi siten 3,6 m 3 /s. Täyttökanavan kautta Patanan tekoaltaaseen saadaan kuitenkin juoksuttaa enintään 40 m 3 /s ja sen ylittävä osa on johdettava Perhonjoen kautta altaan ohi. Altaan ohi juoksutettavat tulvavirtaamat vaihtelevat vuosittain. Pihlajamaan voimalaitoksella käyttöönotettavaksi suunnitellun vesivoiman määrä on enintään 8,2 x 3,6 m 3 /s x (102,71-92,22) m = 309,7 kw. Vesivoima sijaitsee jakokuntien alueilla seuraavasti: Pulkkisen jakokunta Perhonjoki 8,2 x 2,6 m 3 /s x (102,71-92,22) m = 223,6 kw Patananjoki 8,2 x 1,0 m 3 /s x (102,71-93,00) m = 79,6 kw 0,5 x 8,2 x 1,0 m 3 /s x (93,00-92,22) m = 3,2 kw Räyringin jakokunta Patananjoki 0,5 x 8,2 x 1,0 m 3 /s x (93,00-92,22) m = 3,2 kw Pulkkisen jakokunta on luovuttanut päivätyllä luovutuskirjalla Vetelin kunnalle pysyvän käyttöoikeuden jakokunnan vesivoimaan. Vetelin kunta on edelleen luovuttanut päivätyllä

7 7 sopimuksella käyttöoikeuden Vetelin Sähkölaitos Oy:lle saakka. Räyringin jakokunta on luovuttanut päivätyllä sopimuksella Vetelin Sähkölaitos Oy:lle pysyvän käyttöoikeuden jakokunnan omistamaan vesivoimaan ja vesialueeseen, joka tarvitaan Pihlajamaan vesivoimalaitoksen rakentamista varten. Vetelin Sähkölaitos Oy:llä on pysyvä käyttöoikeus kaikkeen Pihlajamaan voimalaitoksella käyttöönotettavaksi suunniteltuun vesivoimaan. Vesialueet Pysyvään käyttöön tarvitaan vesialue tulvakynnyksen rakentamista varten. Tulvakynnystä varten tarvittavan vesialueen pinta-ala on noin 150 m 2 ja se kuuluu kokonaan Pulkkisen jakokunnan vesialueeseen. Patananjokea perataan alakanavan yhtymäkohdasta alavirtaan noin 0,65 km:n matkalla. Perattavasta jokiosasta noin 0,3 km sijaitsee kokonaan Pulkkisen jakokunnan alueella ja noin 0,35 km puoliksi Pulkkisen ja puoliksi Räyringin jakokunnan alueella. Vetelin Sähkölaitos Oy:llä on luovutussopimuksiin perustuva pysyvä käyttöoikeus kaikkiin Pihlajamaan voimalaitoksen rakentamista varten tarvittaviin vesialueisiin. Maa-alueet Pihlajamaan vesivoimalaitoksen rakentamista varten pysyvään käyttöön tarvitaan maa-alueet padotusaluetta, Patananjoen suojapenkereitä, laitoksen yläkanavaa, tuloputkea, koneasemaa, laitoksen alakanavaa, alapuolisen jokiuoman avartamista, kaivu- ja perkausmassojen läjittämistä sekä ranta-alueet tulvakynnyksen rakentamista varten. Pysyvään käyttöön tarvittavan maa-alueen pinta-ala on yhteensä 9,46 ha. Vetelin Sähkölaitos Oy on sopinut tai omistaa tästä alasta 7,53 ha (79,6 %). Maa-alueiden pysyvän käyttöoikeuden luovutussopimukset on tehty maakaaren 2 luvun 1 :ssä säädetyllä tavalla julkisen kaupanvahvistajan todistamina ja luovutuksen saajalla on oikeus kirjata käyttöoikeudet kiinnitysrekisteriin. Sopimatta olevat maa-alueet 1,93 ha (20,4 %) kuuluvat Vetelin kunnan Pulkkisen kylässä sijaitseville tiloille Haavisto RN:o 6:17, Rinne RN:o 6:8 ja Rantala RN:o 1:40. Hankkeen vaikutusalueella olevat rakenteet ja laitteet Pihlajamaan vesivoimalaitoksen vaikutusalueella sijaitsee kaksi Patananjoen ylittävää siltaa. Ylempi Antinniemenkosken silta sijaitsee noin 1 km tulvakynnyksen kohdalta ylävirtaan ja alempi Koskelankosken silta noin 0,3 km tulvakynnyksen kohdalta alavirtaan.

8 Rakennussuunnitelma ja työn suoritus 8 Rakennussuunnitelma Patananjoen poikki rakennetaan tulvakynnys noin 0,3 km Koskelankosken sillalta ylävirtaan. Tulvakynnyksen pituus on 25 m. Kynnyksen harjan korkeus on + 102,00 m ja harjan leveys 2 m. Kynnyksen runko-osa on betonirakenteinen ja siihen liittyvä alavirranpuoleinen osa maarakenteinen. Alavirran puoleinen luiska rakennetaan kaltevuuteen noin 1:4. Rakenteen tiiviys varmistetaan ponttiseinällä. Tulvakynnyksen edusta ja tausta sekä maarakenteinen kynnysosa kiviverhoillaan eroosiovaurioiden välttämiseksi. Kynnyksen ylä- ja alapuolella joen vasenta rantaa avarretaan virtaamaolosuhteiden parantamiseksi. Yläpuolella rantaa avarretaan noin 55 m:n matkalla tasoon + 101,2 m ja alapuolella noin 20 m:n matkalla tasoon + 100,3 m. Tulvakynnyksestä ylävirtaan Patananjoen molemmille rannoille rakennetaan maarakenteiset suojapenkereet noin m:n matkalle, kunnes rantatörmät ovat luonnostaan tulevaa padotuskorkeutta + 102,0 m ylempänä. Suojapenkereiden harjan korkeus on + 103,0 m, harjan leveys noin 4 m ja luiskat kaltevuudessa 1:2. Suojapenkereiden liittyminen nykyisiin rantapenkereisiin muotoillaan maastonmuotoja noudattaen. Penkereiden taakse kaivetaan tarvittavat kuivatusojat. Kuivatusojien vedet johdetaan putkella (Ø 500 mm) yläkanavan ali Patananjokeen noin paalun kohdalla. Tulvakynnyksen kohdalta Patananjoen virtaamat ohjataan joen pohjoispuolelle kaivettavan noin 700 m pitkän yläkanavan ja siitä edelleen noin 20 m pitkän putken (Ø mm) kautta koneasemalle. Koneasemalta vedet johdetaan takaisin Patananjokeen noin 600 m pitkän alakanavan kautta. Alakanavan yhtymäkohdan jälkeen Patananjokea perataan noin 650 m:n matkalla. Ohitettavan jokiosan pituus on noin 1,5 km. Yläkanavan pohjan leveys on 3 m, pituuskaltevuus I = 0,0003 ja sivuluiskien kaltevuus 1:2. Pohjan korkeus kanavan yläpäässä on + 100,2 m. Kanavan yli rakennetaan Koskelankosken tien kohdalle silta, jonka kantavuus on Rakenteiden kuormitusohjeiden kuormaluokan III mukainen. Silta-aukon leveys on 5 m ja kanavan pohja sillan kohdalla korkeudella + 99,6 m. Yläkanavaan rakennetaan suojapenkereet sille osalle, missä maanpinta on luonnostaan alempana kuin + 103,0 m. Suojapenkereiden harjan korkeus on + 103,0 m ja tuloputken nielurakenteeseen liittyvien pato-osien + 103,5 m. Penkereiden harjan leveys on 4 m ja luiskat kaltevuudessa 1:2. Yläkanavan kaivumassat ovat yhteensä noin m 3 ktr. Kaivumassat käytetään soveltuvin osin suojapenkereiden rakentamiseen. Suojapenkereisiin tarvittava massamäärä tulvakynnyksen yläpuoliset pengerosat mukaan luettuna on noin m 3 rtr. Kulkuyhteys ohitusuoman varrella oleville tiloille (Jousikangas RN:o 6:13, Keskitalo RN:o 6:14 ja Haavisto RN:o 6:17) se-

9 9 kä koneasemalle järjestetään yläkanavan eteläpuolelle rakennettavan tien kautta. Voimalaitoksen tuloputken nielurakenne on betonirakenteinen. Nielurakenteeseen liittyvien maapatojen harjan korkeus on + 103,5 m, harjan leveys 4,0 m ja luiskat kaltevuudessa 1:2. Nielurakenteen kynnys on korkeudella + 98,6 m ja aukon leveys 3 m. Nielurakenteen tiiviys varmistetaan ponttiseinällä. Tuloaukko varustetaan välpällä ja sen etupuolelle tehdään settiurat vesiteiden sulkemista varten. Tuloputken halkaisija on 2 m ja pituus noin 20 m. Putki upotetaan maahan ja kaivanto salaojitetaan. Koneasema on pääosin betonirakenteinen ja sinne sijoitetaan turpiini, generaattori ja tarvittavat sähkökoneistot sekä tuloputken sulkulaite. Voimalaitoksen rakennusvirtaama on 6,4 m 3 /s eli sama kuin yläpuolisella Patanan voimalaitoksella. Imuputken suulle rakennetaan settiurat. Koneasema-alueen kaivumassojen määrä on noin m 3 ktr. Koneasemalta kaivetaan alakanava Patananjokeen. Alakanavan pohjan leveys on 2,5 m, pohjankorkeus + 90,0 m ja sivuluiskat kaltevuudessa 1:1,5. Kaivumassojen määrä on noin m 3 ktr. Kaivumassat käytetään soveltuvin osin yläkanavan ja koneasema-alueen kaivumassojen lisäksi yläkanavan suojapenkereiden rakentamiseen. Ylijäämämassat läjitetään kanavan pohjoisrannalle. Läjitysalueet muotoillaan ympäröivän maaston muodot huomioon ottaen siten, että läjitysalueet voidaan ottaa myöhemmin hyötykäyttöön esimerkiksi metsätalouskäyttöön. Alakanavan yhtymäkohdan jälkeen Patananjokea avarretaan noin 0,65 km:n matkalla. Perkaus ulottuu Myllykosken alapuolelle asti. Kaivutyöt tehdään siten, että uoman avartaminen sijoittuu kokonaan uoman pohjoispuolelle. Eteläpuolen ranta-alue ja rantatörmä säilytetään ennallaan. Uoman perkauksen pohjan leveys on 2,5 m ja sivuluiskien kaltevuus 1:1,5. Peratun uoman pohjan korkeus on + 90,0 m. Perkausmassat ovat yhteensä noin m 3 ktr ja ne läjitetään perattavan uoman pohjoisrannalle ympäröivän maaston muodot huomioon ottaen siten, että myös tämä alue voidaan ottaa myöhemmin hyötykäyttöön. Työn suoritus Yläkanavan, tuloputken nielun, tuloputken, koneaseman ja alakanavan rakennustyöt tehdään kuivatyönä luonnon maakannasten suojassa. Tulvakynnyksen yläpuoliset suojapenkereet rakennetaan kuivalle maalle. Maakannakset poistetaan osittain vedestä kaivuna. Tulvakynnyksen rakentamista varten Patananjokeen rakennetaan maarakenteinen työpato kynnyspaikan yläpuolelle ja tarvittaessa myös alapuolelle. Tulvakynnyksen rakentaminen ajoitetaan mahdollisimman kuivaan aikaan. Työnaikaista ohijuoksutusta varten kaivetaan noin 70 m pitkä ohitusuoma etelärannalle. Ohitusuoman mitoitusvirtaama on 0,5 m 3 /s, jolloin Perhonjoen säännöstelyn käyttöohjetta voidaan rakennustyön aikanakin noudattaa.

10 Tulevat virtaamat ja vedenkorkeudet 10 Patananjoen avartaminen alakanavan yhtymäkohdan jälkeen tehdään märkätyönä. Kaivutyöt ajoitetaan mahdollisimman kuivaan aikaan. Voimalaitoksen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian luvan saamisen jälkeen. Töiden arvioitu kesto on noin 8 kuukautta. Virtaamat Pihlajamaan vesivoimalaitoksen rakennusvirtaama tulee olemaan 6,4 m 3 /s eli sama kuin Patanan voimalaitoksella. Pihlajamaan laitoksen käyttö määräytyy Patanan tekoaltaasta juoksutettavien virtaamien mukaisesti. Virtaamaolosuhteet pysyvät Patananjoen ohitettavaa jokiosaa lukuun ottamatta täysin ennallaan. Ohitettavan uoman kautta juoksutetaan jatkossa tulvavirtaamat ja muut mahdolliset laitoksen ohijuoksutukset sekä ohitettavan uoman omalta valuma-alueelta tuleva virtaama. Vedenkorkeudet Ohitettavan jokiosan oman valuma-alueen pinta-ala on noin 6 km 2 ja tältä alueelta tuleva keskivirtaama noin 0,06 m 3 /s. Lähes koko oman valuma-alueen virtaama laskee Patananjokeen joen eteläpuolelta tulevan Oravanevan laskuojan ja pohjoispuolelta tulevan valtaojan kautta. Oravanevan laskuoja laskee Patananjokeen noin 50 m ja pohjoisrannan valtaoja noin 150 m tulvakynnyksen alapuolella. Pohjoisrannan vedet johdetaan putkella yläkanavan ali. Pihlajamaan voimalaitoksen rakentamisesta aiheutuvien vedenkorkeusmuutosten selvittämiseksi tulvakynnyksen yläpuolisella jokiosalla on tehty vesistömallilaskenta (HEC-2). Ylä- ja alakanavan sekä alakanavan jälkeen perattavan jokiosan virtaushäviöt on laskettu Manningin kaavalla. Perattavan jokiosan nykyiset vedenkorkeustiedot perustuvat Kokkolan vesipiirissä tehtyyn Patanan tekoaltaan koejuoksutuksiin liittyvään pituuskeikkaukseen. Patananjoen vedenpinta padotaan tulvakynnyksen kohdalla tasolle + 102,00 m. Keskivirtaamaa 2,4 m 3 /s vastaava nykyinen vedenkorkeus tulvakynnyksen edessä on + 100,88 m eli tähän verrattuna vedenpinta nousee 1,12 m. Padotuksen vaikutus ulottuu noin 1,5 km ylävirtaan Patananjoen paaluvälillä olevan koskijakson kohdalle. Vaikutusalueen ylärajalla noin paalun 88,5 kohdalla keskivirtaamaa vastaava vedenkorkeus on + 102,71 m. Rakennusvirtaamaa 6,4 m 3 /s vastaavassa tilanteessa vedenkorkeus tulvakynnyksen edessä on nykyisin + 101,23 m eli vedenpinta nousee 0,77 m. Padotuksen vaikutus ulottuu saman koskijakson kohdalle kuin MQ-tilanteessa. Vaikutusalueen ylärajalla vedenkorkeus on + 102,90 m. Yläkanavan virtaushäviö keskivirtaamalla on noin 2 cm ja rakennusvirtaamalla noin 17 cm, jolloin vedenkorkeudet tuloputken nielurakenteen edessä ovat + 101,98 m ja + 101,83 m.

11 Hankkeen aiheuttamat haitat ja vahingot Työnaikaiset vaikutukset Maa- ja metsätalous 11 Voimalaitoksen alakanavan yhtymäkohdan jälkeen Patananjoen perkaus ulottuu Myllykosken alapuolelle, missä keskivirtaamaa vastaava vedenkorkeus on + 92,22 m. Tarkoituksena on, että laitoksen alavesi asettuu Myllykosken alapuolisen noin 1,6 km pitkän suvantomaisen jokiosan tasolle. Alakanavan ja Patananjoen yhtymäkohdassa vesipinta laskee keskivirtaamatilanteessa tasolta + 94,6 m tasolle + 92,24 m. Perattavan jokiosan ja laitoksen alakanavan virtaushäviö keskivirtaamalla on noin 4 cm ja rakennusvirtaamalla noin 32 cm eli koneaseman alapuolella vedenkorkeudet ovat tällöin + 92,26 m ja + 92,54 m. Tulvakynnys on mitoitettu siten, että voimalaitoksen ollessa pois käytöstä rakennusvirtaamaa vastaava vesimäärä 6,4 m 3 /s voidaan juoksuttaa tulvakynnyksen kautta tasolta + 102,3 m. Patanan tekoaltaan säännöstelyluvan mukainen maksimijuoksutus 10 m 3 /s voidaan juoksuttaa kokonaan tulvakynnyksen kautta tasolta + 102,42 m. Kummassakaan tilanteessa padotus ei ulotu Patananjoen paaluvälillä olevan koskijakson yläpuolelle. Voimalaitoksen alapuolisen jokiuoman perkaus tehdään märkätyönä. Perkaustyö ajoitetaan mahdollisimman kuivaan aikaan, jolloin työn vaikutukset vedenlaatuun ja kalastoon jäävät vähäisiksi. Työn aikana Patanan tekoaltaan juoksutukset voidaan rajoittaa altaan säännöstelyn käyttöohjeen mukaisesti vähimmäisvirtaamaan 0,1-0,5 m 3 /s. Muut rakennustyöt tehdään kuivatyönä. Yläkanava, tuloputken ja koneasema-alueen rakennustyöt sekä alakanava rakennetaan luonnon maakannasten suojassa. Tulvakynnyksen yläpuoliset suojapenkereet rakennetaan kuivalle maalle. Tulvakynnyksen rakentamista varten tehdään tarvittavat maarakenteiset työpadot. Työpatojen rakentamisesta ja purkamisesta sekä työpatokannasten poistamisesta aiheutuva veden samentuminen on lyhytaikaista ja paikallista. Hakija on sopinut Vetelin kunnan Pulkkisen kylässä sijaitsevia tiloja Haavisto RN:o 6:17, Rinne RN:o 6:8 ja Rantala RN:o 1:40 lukuun ottamatta kaikkien muiden hankkeen vaikutusalueella olevien kiinteistöjen omistajien kanssa Pihlajamaan voimalaitoksen rakentamisesta aiheutuvat vahingot, haitat ja edunmenetykset. Tilasta Haavisto RN:o 6:17 pysyvään käyttöön tarvitaan 1,37 ha:n suuruinen maaalue alakanavan rakentamista ja kaivumassojen läjittämistä varten. Läjitysalue muotoillaan siten, että se voidaan laitoksen valmistuttua ottaa hyötykäyttöön. Tilasta Rinne RN:o 6:8 tarvitaan 0,56 ha:n suuruinen alue tulvakynnystä ja sen yläpuolelle rakennettavia suojapenkereitä varten. Tilan Rantala RN:o 1:40 rantatörmä jää pieneltä osin padotuksen alle. Veden alle jäävän rantatörmän pinta-ala on noin 20 m 2.

12 Vesiliikenne Kalastus Vedenlaatu 12 Patananjoessa ei ole vesiliikennettä. Vesillä liikkumiseen olosuhteet ovat epäedulliset, koska Patananjoen virtaamat ovat nykyisin hyvin vähäisiä pitempien kuivien jaksojen aikana ja silloin, kun Patanan tekoaltaasta ei vettä juoksuteta. Pihlajamaan voimalaitoksen rakentamisen jälkeen veneellä kulun suhteen olosuhteet paranevat laitoksen padotusalueella, jossa vesitilavuus kasvaa ja vedenkorkeusvaihtelut pienenevät selvästi nykyiseen verrattuna. Patananjoen kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Pihlajamaan voimalaitoksen rakentaminen ei muuta kalastusoloja merkittävästi. Kalan nousu Patananjoesta Patanan tekoaltaaseen on estynyt jo nykyisin tekoaltaan patorakenteista johtuen. Suunnitelman mukaan hanke ei aiheuta korvattavaa vahinkoa tai haittaa kalastolle tai kalastukselle. Voimalaitoksen padotusalueella olosuhteet jopa paranevat, koska uoma säilyy paremmin jokimaisena myös kuivina aikoina. Pihlajamaan voimalaitoksen rakentamisella ei ole mitään pysyvää haitallista vaikutusta Patananjoen vedenlaatuun. Virkistyskäyttö Patananjoen virkistyskäyttömahdollisuudet eivät huonone nykyiseen nähden. Ranta-alueet ovat suurimmaksi osaksi maa- ja metsätalouskäytössä. Rannoilla ei sijaitse vapaa-ajan asuntoja, joten ohitettavan jokiosan kohdallakaan ei suunnitelman mukaan aiheuteta mitään korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Rakenteet ja laitteet Hankkeesta saatava hyöty Hankkeesta ei suunnitelman mukaan aiheudu mitään haittaa tai vahinkoa vaikutusalueella oleville rakenteille tai laitteille. Antinniemenkosken ja Koskelankosken siltojen liikennöitävyys ja kantavuus säilyvät ennallaan. Nykyiset tieyhteydet säilytetään vähintään entisen veroisina. Antinniemenkosken sillan kohdalla vedenkorkeudet nousevat jonkin verran voimalaitoksen padotuksesta johtuen. Muutokset ovat kuitenkin niin vähäisiä, että niistä ei aiheudu vahinkoa tai haittaa sillan rakenteille eikä estettä sillan käytölle. Voimalaitoksen rakentamisen jälkeen padotuskorkeudella + 102,00 m ja virtaamalla 6,4 m 3 /s vedenkorkeus sillan kohdalla on + 102,56 m, mikä on vain 7 cm nykyistä tasoa + 102,49 m ylempänä. Koskelankosken silta sijaitsee suunnitellun tulvakynnyksen alapuolella eikä sillan kohdalla tehdä mitään rakennustöitä. Pihlajamaan vesivoimalaitoksen teho rakennusvirtaamalla 6,4 m 3 /s ja putouskorkeudella 9,0 m on noin 470 kw (8,2 x 6,4 m 3 /s x 9,0 m). Putouskorkeudessa on otettu huomioon vesitiehäviöt (yläkanava, putki ja alakanava). Voimalaitoksen keskimääräinen energiantuotto on noin 1,7 GWh/vuosi ja sen arvo noin /vuosi. Vesilain mukaan pääomitettuna kokonaishyöty on noin 1,19 milj..

13 Ehdotus lupaehdoiksi Hakija on tehnyt ehdotuksen lupaehdoiksi. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 13 Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Vetelin kunnassa välisenä aikana varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että Pihlajamaan vesivoimalahankkeessa tulee huomioida muistutuksessa luetellut neljä ympäristökeskuksen hallinnassa olevaa vesioikeudellista päätöstä ja hakijalle aiemmin annettu Patanan vesivoimalaitospäätös. Pihlajamaan vesivoimalaitoksen tulvauomaksi jäävän vanhan jokiuoman tulvakynnys on hakijan esittämässä suunnitelmassa mitoitettu Patanan tekoaltaan säännöstelyn nykyisten lupaehtojen mukaista enimmäisjuoksutusta (10 m 3 /s) vastaavaksi. Vaikka maksimijuoksutus Patanan altaasta on ollut esitetyllä aikavälillä vain 7,0 m 3 /s, tulee mitoituksessa ottaa huomioon mahdollisista poikkeuksellisista valuntaolosuhteista aiheutuvat Patanan altaan nykyisiä lupaehtoja merkittävästi suuremmat poikkeusjuoksutustarpeet. Pihlajamaan vesivoimalaitoksen yläpuolisen Patanan altaan padon (P-pato) purkauskyky on mitoitettu HQ 1/ mukaisesti ollen altaan HW-tasolla (N ,50 m) 40 m 3 /s ja hätäylivedenkorkeudella (N ,30 m) 41 m 3 /s. Tämä tulee ottaa riittävällä tavalla huomioon Pihlajamaan vesivoimalaitoksen tulvajuoksutuskapasiteetin tarpeen arvioinnissa ja tällaisessa poikkeuksellisessa valuntatilanteessa vaurioituvien rakenteiden suojaamisessa. Johdettaessa vedet vesivoimalahankkeen suunnitelman mukaisesti uuteen uomaan ilman toimia nykyisessä uomassa siinä laskee veden määrän lisäksi veden pinta. Suunnitelman toteutuessa veden virtaus nykyisessä tulvauomaksi muutettavassa uomassa lähes pysähtyy. Veden väheneminen helpottaa ja nopeuttaa uoman umpeenkasvua ja lisää sen kunnossapitotarvetta ja hävittää uoman vesimaisemaa. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijan tulisi täydentää hakemustaan Pihlajamaan vesivoimalahankkeessa niiden toimien osalta, joilla pysytetään tulvauomaksi muutettavan vanhan uoman vesimaisema ja mahdollistetaan poikkeuksellisen suurten vesimäärien ohijuoksutus turmelematta vanhan uoman rakenteita ja aiheuttamatta ohijuoksutuksella haittaa tai vahinkoa hakijan vesivoimalalle. Hakija ei saa heikentää toimillaan Patananjoen veden johtokykyä normaaliolosuhteiden maksimijuoksutustilanteessa HQ = 10 m 3 /s. Kunnossapitovelvoite tulvauomaksi muutettavan vanhan uoman osalta tulee määrätä hakijalle.

14 14 Pihlajamaan vesivoimalahankkeessa uuden uoman rakentamistöiden ruoppauksen ympäristöllinen vaikutus erityisesti veden laatuun tulee hakemuksessa arvioida. Esitys ja ehto vesistötarkkailusta töiden ajaksi tai siihen saakka, kunnes vaikutuksia ei ilmene, tulisi kohdistua ruoppausalueelta Perhonjoen Haapajärveen saakka, sillä tuolla välillä on Perhojoessa ainakin yksi merkittävä koskiosuus (Forsbackan koski), jossa taimen lisääntyy luontaisesti. Hakijan esittämistä lupaehdoista lupaehto 9) on sisällöllisesti epäselvä ja mahdollisesti virheellinen. Lupaehtoesityksestä puuttuvat voimalaitoksen käyttörajat. Ympäristökeskus on pyytänyt saada tilaisuuden antaa lausuntonsa hakijan mahdollisesti tekemistä täydennyksistä ja lisäselvityksistä. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on muistutuksessaan vaatinut, että hankkeelle ei tule myöntää lupaa. Hankkeen haittoja ja hyötyjä tulee tarkastella vesilain 2 luvun 11 :n mukaan. TEkeskus katsoo, että hanke muuttaisi Patananjokea ratkaisevasti. Uoma katkaistaisiin käytännössä kahtia. Vähävetisyyden takia kalantuotanto (myös kevätkutuiset lajit) jäisi epävarmaksi. Virtaamamuutokset ja mahdollinen vuorokausisäännöstely heikentäisivät joen vedenlaatua ja muuttaisivat joen biologista toimivuutta vesikasvien ja eläimien elinsijana. Hankkeella tuhottaisiin myös kalataloudellisia kehittämismahdollisuuksia Perhonjoen vesistössä. Paikallisten kalastajien toive on ollut vaelluskalojen vapaa liikkuminen ja luontaisen lisääntymisen kehittäminen nousuesteiden poistamisen myötä. Jos Pihlajamaan vesivoimalaitoshanke toteutetaan, kalatie Patanan vesivoimalaitoksen padon ohi ei mahdollistaisikaan kalojen nousua ja lisääntymistä Patanan tekojärvessä. Tällä hetkellä tekojärvellä on ahkeraa istutustoimintaa, joka palvelee järvessä kalastusta harrastavia. Nopeasti virtaavan veden tilalle rakennettaisiin suvantomaisia altaita. Muualta saatujen kokemusten mukaan patoaltaiden kalantuotanto on heikko eikä niistä ole muodostunut suosittuja kalastuspaikkoja. Alue menettäisi osan kalataloudellisesta merkityksestään hankkeen myötä. Merkille pantavaa on myös, että hankkeelle tärkeät maanomistajat (Haavisto RN:o 6:17) eivät ole sopineet alueensa luovuttamisesta hakijan käyttöön. Toissijaisesti, jos luvan myöntämisedellytysten katsotaan kuitenkin täyttyvän, TE-keskus on katsonut, että a) vuorokausisäännöstelyä ei tule sallia ja b) vanhaan jokiuomaan on johdettava tarpeeksi vettä, vähintään 0,5 m 3 /s, ja tulovirtaaman ollessa tätä pienempi koko virtaama, että se pysyy vesitettynä myös kuivina kausina. Hakija tulee velvoittaa c) hoitamaan vanhan uoman toimivuutta ja kunnossapitoa ja turvata kalojen (ja muiden vesieliöiden) vapaa liikkuminen uomassa tai hakija on velvoitettava rakentamaan kalatie tai vastaava niin, että kalojen vapaa liikkuminen turvataan. Näillä toimenpiteillä voidaan vähentää ja ehkäistä hankkeesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja. d) Hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa

15 15 päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. e) Luvansaajalle on määrättävä kalatalousmaksu vuodessa käytettäväksi hankkeen kalataloudellisten haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. f) Lupaehdot on määrättävä tarkistettavaksi. HAKIJAN SELITYS JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa selityksensä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan työvoimaja elinkeinokeskuksen muistutusten johdosta ja pyytänyt samalla hakijaa toimittamaan ympäristökeskuksen muistutuksessa tarkoitetut täydennykset hakemukseensa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tekemän muistutuksen johdosta hakija on täydentänyt hakemussuunnitelmaa. Hakija ja ympäristökeskus ovat neuvotelleet asiasta Hakija on lähettänyt päivätyn suunnitelman täydennyksen ympäristökeskuksen nähtäväksi, ja ympäristökeskus on antanut asiasta päivätyn lausunnon. Selityksen liitteenä olevassa lausunnossa ympäristökeskus on todennut, että suunnitelman täydennys sisältää ne täsmennykset, toimet ja korjaukset hankkeen toteutukseen, joita ympäristökeskus esitti muistutuksessaan ympäristölupavirastolle. Hakemussuunnitelmaa on täydennetty seuraavasti: 1. Tulvajuoksutuskapasiteetti Patanan tekoaltaan padon purkukyky on mitoitettu virtaamalle HQ 1/10 000, mikä vastaa virtaamaa 41 m 3 /s altaasta ja on Pihlajamaan kohdalla lisävaluma-alue huomioon ottaen noin 45 m 3 /s. Tämä virtaama on voitava juoksuttaa hallitusti Pihlajamaan voimalaitoksen rakenteita vaurioittamatta. Pihlajamaan voimalaitoksen tulvakynnyksen harjan korkeus yläkanavan erkanemiskohdassa on + 102,00 m ja yläkanavan suojapenkereiden harjan korkeus + 103,00 m. Virtaamalla 45 m 3 /s vedenkorkeus pohjapadon yläpuolella nousisi ilman lisätoimenpiteitä korkeudelle + 103,15 m. Poikkeuksellisissa tulvatilanteissa tulvakynnyksen purkukykyä voidaan lisätä poistamalla yläkanavan suojapengertä tulvakynnyksen vierestä niin, että tulvavirtaamat voidaan ohjata hallitusti Patananjokeen ja niin, että vedenkorkeus padon yläpuolella pysyy tason + 103,00 m alapuolella. Mitoitustulvatilanteessa HQ 1/ suojapengertä on poistettava noin 25 m:n matkalta piirustukseen nro merkityllä alueella, jolloin vedenkorkeus padon yläpuolella on noin + 102,80 m. Poistettavalla osalla suojapenger on melko matala, korkeudeltaan noin 1-1,5 m. Poistettavat massat ovat yhteensä noin 200 m 3. Mitoitustulvan uhatessa tarpeellinen suojapenkereen poistotyö voidaan tehdä yhden vuorokauden kuluessa. Pihlajamaan voimalaitoksen yläkanavan yläpäässä olevaan yksityistiesiltaan rakennetaan sulkumahdollisuus (settiurat), jolla voidaan tarvittaessa sulkea veden virtaus yläkanavaan ja siten estää poikke-

16 16 uksellisissa tilanteissa yläkanavan ja voimalaitoksen rakenteiden vaurioituminen. 2. Patanan tekoaltaan luvan mukainen suurin juoksutus Patanan tekoaltaan luvan mukainen suurin juoksutus altaasta on 10 m 3 /s. Hakemussuunnitelmassa on todettu, että tällä virtaamalla vesipinta tulvakynnyksen edessä nousee tasolle + 102,42 m, kun juoksutus ohjataan kokonaan tulvakynnyksen kautta. Padotus ulottuu Patananjoen paaluvälillä olevalle koskijaksolle kuten tavanomaisessa käyttötilanteessa. Asian selventämiseksi hakemusta on täydennetty piirustuksella nro , jossa on esitetty vesiprofiilit virtaamien 2,4 m 3 /s (MQ) ja 6,4 m 3 /s (Qr) lisäksi virtaamalla 10 m 3 /s. Poikkeustilanteita lukuun ottamatta tulovirtaamasta voidaan juoksuttaa Pihlajamaan voimalaitoksen kautta rakennusvirtaamaa 6,4 m 3 /s vastaava osa. Tulvakynnyksen kautta jää tällöin juoksutettavaksi 3,6 m 3 /s, jonka tulvakynnys purkaa tasolta + 102,21 m. 3. Tulvauoman vesimaisema Hakemussuunnitelmaa on täydennetty Patananjoen ohitettavaan jokiosaan ns. tulvauomaan tehtävillä rakenteilla uoman vesimaiseman pysyttämiseksi. Tulvauoman pituuskaltevuus on alaosaltaan niin loiva, että alakanavan yhtymäkohdasta lähes 700 m ylävirtaan paalulle noin asti vesimaisema voidaan säilyttää rakentamalla tälle jokiosalle kaksi pohjapatoa. Tästä ylävirtaan tulvakynnykselle saakka tulvauoma on pituuskaltevuudeltaan jyrkempi, ja vesimaiseman pysyttäminen onnistuu parhaiten uoman pohjaa luonnonmukaisesti muotoilemalla. Rakentamisen jälkeen hakija huolehtii tulvauoman vesialueen kunnossapidosta niin, että uoman vedenjohtokyky säilyy entisen veroisena. Hakemussuunnitelmaan lisätyt pohjapadot on esitetty piirustuksissa M1 ja M1. Pohjapadot on mitoitettu niin, että vedenkorkeudet tulva-uoman oman valuma-alueen keskivirtaamalla noin 60 l/s eivät ylitä nykyisiä keskivedenkorkeuksia eivätkä tulva-aikaiset vedenkorkeudet nouse nykyisten rantatörmien yli. Myös pohjapatojen yläpuolisen tulvauoman pohjan muotoilu tehdään niin, että keskiveden- ja tulvavedenkorkeudet eivät nouse. Kaikki tulvauoman rakennustyöt eli pohjapatojen rakentaminen ja pohjan muotoilu tehdään Pulkkisen jakokunnan vesialueella. Pulkkisen jakokunta ja Vetelin Sähkölaitos Oy ovat sopineet jakokunnan vesialueen käyttöoikeudesta voimalaitostarkoitukseen. Pohjapatojen rakentamisesta ja tulvauoman pohjan muotoilusta ei aiheudu mitään korvattavaa haittaa tai vahinkoa.

17 4. Työn suoritus 17 Koneaseman sekä ylä- ja alakanavan rakennustyöt on suunniteltu tehtäväksi kuivatyönä kanavien päihin jätettävien luonnonmaakannasten suojassa. Asian selventämiseksi tästä on lisätty maininta lupaehtoehdotukseen. Samoin on tarkennettu, että Patananjoen perkaus sekä tulvauoman pohjapadot ja pohjan muotoilu tehdään työstä aiheutuvien ympäristöhaittojen minimoimiseksi loppukesästä Patananjoen virtaaman ollessa pieni. Lupaehtoehdotukseen on lisätty myös tarkkailuvelvoite rakentamisen vaikutusten arvioimiseksi Patananjoen ja Perhonjoen vedenlaatuun. 5. Vedenkorkeusasteikko Lupaehtoehdotukseen on lisätty määräys, jonka mukaisesti tulvakynnyksen läheisyyteen tulee asentaa vedenkorkeusasteikko, johon korkeus N ,00 m on selvästi merkitty. 6. Ehdotus lupaehdoiksi Edellä esitetyn perusteella hakija on tehnyt muutetun ehdotuksen lupaehdoiksi. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen tekemän muistutuksen johdosta hakija on todennut, että muistutuksessa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja tai asioita, jotka olisivat esteenä Pihlajamaan voimalaitoksen rakentamiselle tai edellyttäisivät lupahakemussuunnitelman tarkistamista tai täydentämistä. Muistutuksessa esitetyn vaatimuksen mukaan hankkeelle ei tule myöntää lupaa. Hakemuksessa hankkeen haittoja ja hyötyjä on nimenomaan tarkasteltu vesilain 2 luvun 11 :n mukaan. Hankkeesta koituva hyöty on 1,19 milj. sekä haitat ja vahingot 0,015 milj., joten hyöty on kiistatta huomattava verrattuna haittoihin ja vahinkoihin. Luvan edellytykset ovat siten olemassa. Muistuttaja viittaa hankkeen aiheuttamiin vaikutuksiin Patananjoen kalantuotantoon, vuorokausisäännöstelyyn, vedenlaatuun jne, mitkä muuttaisivat Patananjokea ratkaisevasti. Patananjoen kalataloudellinen merkitys on vähäinen, vuorokausisäännöstelyä ei tulla harjoittamaan ja virtaamat määräytyvät jatkossakin täysin Patanan tekoaltaan juoksutusten mukaan, joten esitetyt väitteet ovat täysin perusteettomia. Hankkeella ei ole mitään vaikutuksia Perhonjokeen, joten kehittämismahdollisuudet Perhonjoella säilyvät täysin entisenlaisina. Paikallisten kalastajien toiveet kohdistuvat Perhonjokeen, ei Patananjokeen. Myöskään kalastuskunnat eivät ole esittäneet mitään vaatimuksia hankkeen suhteen. Viittaukset kalatien rakentamisen estymisestä Patanan voimalaitoksen ohi eivät perustu mihinkään tosiseikkoihin. Kalatien rakentaminen Patananjoesta Patanan altaaseen ei missään yhteydessä ole ol-

18 18 lut esillä. Teknisestikin kalatien rakentaminen noin 15 m korkean padon yli olisi vaikeasti toteutettavissa. Lisäksi Patananjoessa ei edes esiinny sellaista kalakantaa, että kalatien rakentaminen olisi ylipäätään perusteltua. Patanan tekojärvessä tapahtuvaan kalastukseen ja järven kalavesien hoitoon ei tällä hankkeella ole mitään vaikutuksia. Muistuttaja väittää, että virtaavan veden tilalle rakennetaan suvantomaisia altaita, joissa kalantuotanto on heikko. Voimalaitoksen yläpuolisen padotun jokiosan pituus on noin 1,5 km. Pääosin padotusalue on nykyisinkin aluetta, missä joen pituuskaltevuus on loiva eikä alueella ole varsinaisia koskialueita. Veden virtausnopeudet eivät juurikaan tule muuttumaan nykyisistä, esimerkiksi rakennusvirtaamalla 6,4 m 3 /s on virtausnopeus padotusaltaassa paikasta riippuen nykyisin noin 0,4-1,0 m/s ja hankkeen toteuttamisen jälkeen 0,3-0,9 m/s. Kyseessä on siten rakentamisen jälkeenkin virtaava vesistö eikä suvantomainen allas. Kun voimalaitoksella ei harjoiteta minkäänlaista säännöstelyä, eivät virtaamaolosuhteet tule tälläkään alueella juurikaan muuttumaan nykyisestä. Muistutuksessa esitetyistä toissijaisista vaatimuksista hakija on todennut seuraavaa: a) Vuorokausisäännöstelyä ei tule sallia Hakemuksen mukaan voimalaitoksella ei tulla harjoittamaan vuorokausisäännöstelyä, vaan juoksutus määräytyy täysin Patanan tekoaltaan juoksutusten mukaan, joten vaatimus on perusteeton. b) Vanhaan uomaan on johdettava tarpeeksi vettä Patananjoen virtaamat määräytyvät Patanan tekoaltaan juoksutusten mukaan. Tekoaltaan lupaehdoissa säännöstelyn osalta on todettu mm., että juoksutus kevättulvan aikana on pyrittävä järjestämään niin, että padon vedenjuoksutusaukot ovat suljettuina alapuolisen vesistönosan tulvahuipun aikana. Altaasta ei siis tulva-aikana juoksuteta Patananjokeen vettä lainkaan, jolloin myös Patananjoen virtaamat ovat pieniä. Hakemuksen täydennyksen mukaan vanhan uoman (ns. tulvauoma) vesimaisemaa säilytetään rakentamalla kaksi pohjapatoa ja muotoilemalla uoman yläosa luonnonmukaisesti. Uoman omalta valuma-alueelta tuleva virtaama on keskimäärin noin 0,06 m 3 /s, mikä riittää veden vaihtumiseen alueella. Lisäksi Patanan tekoaltaasta juoksutettavien pienten virtaamien vallitessa joudutaan vedet juoksuttamaan voimalaitoksen ohi tulvauomaan. Em. toimenpiteet ovat riittäviä pitämään tulvauoma asianmukaisessa kunnossa. c) Vanhan uoman toimivuus ja kunnossapito Vanhan uoman toimivuuden osalta hakija viittaa kohtaan b) annettuun selitykseen. Hakemuksen täydennyksen mukaan hakija tulee myös huolehtimaan uoman kunnossapidosta niin, että uoman vedenjohtokyky säilyy entisenlaisena. Kalateiden rakentamista hakija ei pidä missään olosuhteissa perusteltuna, koska Patananjoella ei

19 19 ole kalataloudellista merkitystä eikä joessa mahdollisesti satunnaisesti liikkuvilla kaloilla olisi minkäänlaisia nousumahdollisuuksia Patanan padon ohi yläpuoliseen vesistöön. Pihlajamaan ja Patanan välisellä noin 6 km:n pituisella jokiosalla ei myöskään ole mitään erityisiä kutualueita. d) Kalataloudellisten vaikutusten tarkkailuvelvoite Kun Patananjoella ei ole kalataloudellista merkitystä eikä hanke vaikuta muuhun Perhonjoen vesistöalueeseen, ei kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen asettamiselle ole perusteita. Perhonjoen vesistöalueen kalataloudellinen kehittäminen on keskitetty nimenomaan Perhonjokeen ja kalataloudellisesti merkityksetön Patananjoki on jätetty aiheellisesti sen ulkopuolelle. e) Luvansaajalle on määrättävä kalatalousmaksu vuodessa Esitetylle kalatalousmaksulle ei ole hakijan käsityksen mukaan mitään perusteita. Patananjoella ei ole kalataloudellista merkitystä ja hankkeella ei ole mitään vaikutusta Perhonjoen vesistöön. Kun mitään kalataloudellista vahinkoa tai haittaa ei aiheuteta, ei myöskään kalatalousmaksun määräämiselle ole perusteita. f) Lupaehdot määrättävä tarkistettavaksi Voimalaitoksen käyttö määräytyy täysin Patanan tekoaltaan juoksutusten mukaan. Altaan säännöstelyluvan haltija on Länsi-Suomen ympäristökeskus. Altaan juoksutukset hoidetaan ympäristökeskuksen antamien ohjeiden mukaan, eikä niitä voida hakijan toimesta muuttaa. Kysymyksessä ei siis ole sellainen vesilain 8 luvun 10 a :ssä tarkoitettu säännöstelyhanke, jonka lupaehdot tulisi määrätä tarkistettaviksi määräajoin. Yhteenvetona TE-keskuksen muistutuksesta hakija on todennut, että muistutuksessa esitetyt vaatimukset ovat perusteettomia ja perustuvat virheellisiin olettamuksiin ja väitteisiin. Hakija on lisäksi todennut, että se on sopinut ja Pihlajamaan voimalaitoksen rakentamista varten tarvittavien maaalueiden käytöstä kiinteistöjen Haavisto RN:o 6:17 ja Rantala RN:o 1:40 omistajien kanssa, ja toimittanut näiden maa-alueiden käyttöoikeuden luovutussopimukset. Myös vielä sopimatta olevan tilan Rinne RN:o 6:8 maa-alueen käyttöoikeutta koskevat neuvottelut on saatu päätökseen ja sopimus on tarkoitus allekirjoittaa tammikuun 2005 aikana, jonka jälkeen se toimitetaan ympäristölupavirastolle. Tämän jälkeen, kun kaikkien tarvittavien alueiden käytöstä on sovittu tai ne ovat hakijan omistuksessa, on suunnitelmaselostuksessa esitetty korvauksia koskeva lupaehto tarpeeton. Hakija on myös toimittanut korjatut suunnitelmapiirustukset nrot M2 ja M1, joihin on korjattu nimiösivulla mitoitusarvoluettelossa alakanavan pohjan korkeuden virheellinen lukuarvo.

20 HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET 20 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirastoon saapuneella kirjelmällä hakija on toimittanut tilan Rinne RN:o 6:8 maa-alueen päivätyn käyttöoikeuden luovutussopimuksen. Ympäristölupavirastoon saapuneessa kirjelmässä hakija on todennut, että Pihlajamaan voimalaitoslinjauksen alueella on tehty talven kuluessa maaperätutkimuksia, joissa on selvitetty maaperän laatua ja kalliopinnan sijaintia. Tutkimusten mukaan kalliopinta on alakanavan alueella paikoittain niin korkealla, että kanava voidaan osittain louhia kallioon. Tästä syystä alakanavan suunniteltua profiilia on tarkoituksenmukaista muuttaa niillä kohdin, missä kalliopinta on ylempänä kuin noin N ,0 m. Näillä kohdin alakanava rakennetaan siten, että kanavan pohjan leveys on 5,7 m ja sivuluiskat kaltevuudessa 10:1. Pohjankorkeus säilyy ennallaan eli tasolla N ,0 m. Kalliopinnan yläpuolisella osalla maaluiskat rakennetaan kaltevuuteen 1:1,5 eli samaan kaltevuuteen kuin alkuperäisessä suunnitelmassa. Alakanava on mitoitettu kallioleikkauksessa siten, että virtausnopeus kanavassa säilyy ennallaan, eikä rakentamista ja massojen läjittämistä varten pysyvään käyttöön tarvittava maaalue laajene hakemussuunnitelmassa esitetystä. Suunnitelman muutoksesta johtuen hakija on esittänyt aikaisemmin ehdotettuun alakanavaa koskevaan lupamääräykseen lisättäväksi kallioon louhittavan alakanavan mitoitusarvot. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vetelin Sähkölaitos Oy:lle luvan Pihlajamaan vesivoimalaitoksen rakentamiseen Perhonjoen vesistön Patananjokeen Pihlajamaan kylän kohdalle Oy Vesirakentajan laatiman, päivätyn ja , sekä täydennetyn suunnitelman mukaisesti. Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan voimassaolo edellyttää, että luvan saajalla on vuokrasopimuksella tai muutoin saatu käyttöoikeus hanketta varten tarvittavaan toiselle kuuluvaan vesivoimaan. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Patananjokeen noin paalun kohdalle rakennetaan piirustuksen M0 mukaisesti tulvakynnys. Tulvakynnyksen pituus on vähintään 25 m ja harjan korkeus enintään N ,00 m. Eteläpuolen rantaa avarretaan tulvakynnyksen yläpuolella noin 55 m:n matkalla vähintään tasoon N ,2 m ja alapuolella noin 25 m:n matkalla vähintään tasoon N ,3 m.