Kielten opiskelu aloitetaan englannilla... 3 Peruskoulun kielet... 4

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo Kielten opiskelu aloitetaan englannilla... 3 Peruskoulun kielet... 4 Vapaaehtoinen A-kieli lisäkieleksi vai ei?... 5 Vapaaehtoiset A-kielet... 5 Koulun vaihtaminen... 5 Valintalomakkeet... 5 Yläkoulujen kielet... 6 Kielten esittelyt... 7 Espanjan kieli... 7 Ranskan kieli... 7 Ruotsin kieli... 8 Saksan kieli... 9 Venäjän kieli... 9 Julkaisija: Vantaan kaupunki, sivistystoimi Asematie 6 A, Vantaa Puh. keskus , sivistystoimen neuvonta Fax Toimitus: Ulla Nurmi Opetustoimen suunnittelija Sivistysvirasto ulla.nurmi@vantaa.fi Puh

3 Kielten opiskelu aloitetaan englannilla Kielitaito on tärkeä osa yleissivistystä. Muuttuvassa maailmassa ja yhdentyvässä Euroopassa monipuolinen kielitaito on entistä tärkeämpää. Lähes kaikilla aloilla vaaditaan kielitaitoa. Kielten opiskelu antaa valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa, rikastuttaa ajattelua sekä kasvattaa ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Kielen opiskelu edellyttää monivuotista sitoutumista sekä pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. 3 Vantaan kieliohjelman tavoitteena on turvata kaikkien oppilaiden englannin ja ruotsin kielten taito. Opetuslautakunnan vahvistaman kieliohjelman mukaisesti Vantaan suomenkielisissä peruskouluissa opiskellaan kolmannelta vuosiluokalta alkavana, kaikille yhteisenä A-kielenä englantia. Ruotsin kielen opiskelu alkaa viimeistään 7. vuosiluokalla. Lisäksi neljänneltä vuosiluokalta alkavana, vapaaehtoisena A- kielenä on mahdollisuus opiskella espanjaa, ranskaa, ruotsia, saksaa tai venäjää. Myös yläkoulut tarjoavat opetussuunnitelmansa mukaisesti valinnaisia kieliä opiskeltavaksi. Huoltajat valitsevat yhdessä lastensa kanssa, mitä vapaaehtoisia kieliä lapsi opiskelee peruskoulussa. Kielivalinta tehdään opetuksen alkua edeltävänä keväänä. Tämä esite kertoo niistä vaihtoehdoista, joita Vantaalla on tarjolla alakoulujen oppilaille. Valinnan tueksi mukaan on liitetty tietoa eri kielistä. Kouluun palautettava valintalomake on keskiaukeamalla. 3

4 Peruskoulun kielet Nimitykset ja joitakin vantaalaisia linjauksia: A- kieli = (entinen A1-kieli) 3. vuosiluokalta alkava kaikille yhteinen kieli (englanti) vapaaehtoinen A-kieli = (entinen A2-kieli) 4. vuosiluokalta alkava vapaaehtoinen kieli, nimitys muuttuu 7. vuosiluokalla valinnaiseksi A-kieleksi B-kieli = (entinen B1-kieli) 7. vuosiluokalla alkava kaikille yhteinen toinen kotimainen kieli (ruotsi) valinnainen B-kieli = (entinen B2-kieli) 8. vuosiluokalta alkava valinnainen kieli Yhteiset kielet ovat pakollisia, muut vapaaehtoisia. Jokainen koululainen opiskelee siis vähintään yhtä A- ja yhtä B-kieltä peruskoulunsa aikana. Vantaalla kaikki oppilaat opiskelevat A-kielenä englantia. Opetus alkaa kolmannelta luokalta. Sitä opetetaan vuosiluokkien aikana kaksi tuntia viikossa. Neljänneltä luokalta alkavaa vapaaehtoista A-kieltä opetetaan vuosiluokkien aikana myös kaksi tuntia viikossa. Perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa on määritelty, mikä taitotaso vastaa hyvää osaamista kussakin kielessä. Taitotasot on määritelty erikseen kuullun ymmärtämisessä, puhumisessa, luetun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa. Lisäksi kielen opetukseen on määritelty tavoitteet kulttuuritaidoissa ja oppimaan oppimisessa. 4

5 Vapaaehtoinen A-kieli lisäkieleksi vai ei? Vapaaehtoisen A-kielen valintaa pohdittaessa kannattaa ottaa huomioon kokemukset, joita lapsella jo on A-kielen (englannin) opiskelusta. Lisäksi toisen vieraan kielen ottaminen opiskeluohjelmaan lisää viikoittaisten koulutuntien määrää, joten lapsen on oltava kiinnostunut kielenopiskelusta, jotta hän jaksaisi ylimääräisten tuntien tuomat rasitukset. 5 Vapaaehtoisen A-kielen valinta vaatii pitkäjänteistä sitoutumista. Aloitettua vapaaehtoisen A-kielen opiskelua ei voi ilman erityisen painavaa syytä keskeyttää peruskoulun aikana. Tässä vaiheessa on myös hyvä ottaa huomioon, että yläkoulussa vapaaehtoisen A-kielen tunnit otetaan useimmiten valinnaisaineiden tuntien kiintiöstä. Niinpä vapaaehtoisen A-kielen valinta alakoulussa kaventaa valinnaisaineiden valinnan mahdollisuuksia yläkoulussa. Kokemukset vapaaehtoisen A-kielen opiskelusta ovat olleet myönteisiä. Opinnoissa on edistytty mukavasti ja kielistä on pidetty. Vapaaehtoiset A-kielet Espanja, ranska, ruotsi, saksa tai venäjä voidaan valita vapaaehtoiseksi A-kieleksi kaikissa kouluissa. Huom! Aloitusryhmäkoko on 12 eli vapaaehtoisen A-kielen opetus aloitetaan, jos saman kielen valinneita oppilaita on vähintään 12. Koulun vaihtaminen Jos omassa koulussa ei opeteta haluttua kieltä ts. ryhmää ei synny valintojen vähäisyyden takia, koulua on mahdollista vaihtaa. Mikäli koulua halutaan vaihtaa kielivalinnan takia, kunta ei korvaa vaihdosta mahdollisesti tulevia kuljetuskustannuksia. Poikkeuksena on oppilas, jolla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen julkista joukkoliikennettä käyttäen lähikouluunsa. Hänellä säilyy oikeus koulukuljetukseen myös uuteen kouluun, mikäli kuljetuksen myöntämisperusteet täyttyvät. Valintalomakkeet Keskiaukeamalla on lomake vapaaehtoista A-kieltä valitseville kolmas- ja neljäsluokkalaisille. Tänä vuonna on siirtymävaihe, jol- 5

6 6 loin kaikissa kouluissa aloitetaan vapaaehtoisen A-kielen opiskelu neljänneltä luokalta. Jos koulussa tämän kielen opiskelu on aiemmin aloitettu vasta viidenneltä luokalta, ensi syksynä aloittavia ryhmiä tulee sekä neljännelle että viidennelle luokalle. Huom! Näitä ryhmiä ei voi yhdistää. Lomake palautetaan kouluun viimeistään perjantaina 13. helmikuuta Yläkoulujen kielet Alakoulussa aloitettujen kielten opiskelu jatkuu yläkoulussa. Yläkoulussa alkaa myös kaikille yhteinen B-kieli. Se on Vantaalla suomenkielisissä peruskouluissa aina ruotsi. Jos ruotsi on oppilaan vapaaehtoinen A-kieli, sen opetus jatkuu yläkoulussa valinnaisena A-kielenä. Tällöin B-kieleen varattuja tunteja voidaan hyödyntää eri tavoin: tunnit käytetään A- ruotsin opiskeluun, A-ruotsin tuntimäärää voidaan vahvistaa B-kielen tunneilla tai oppilaalle voidaan tarjota muita valinnaisaineita B-kielen tuntien verran. Yläkoulussa alkava valinnainen B-kieli voi olla mikä tahansa valinnainen kieli, joka sisältyy koulun opetussuunnitelmaan. Lisäksi koulu saattaa tarjota kielten lyhytkursseja, jotka voivat olla B- kielten oppimäärää suppeampia. Lisätietoja: Kielivalinnoista saa lisätietoja lapsen koulusta. Sivistysvirastossa kielivalintoja koskeviin kysymyksiin vastaa opetustoimen suunnittelija Ulla Nurmi, puh , Missä opiskellaan? 6

7 Kielten esittelyt Seuraavassa esitellään tarjolla olevia vapaaehtoisia A-kieliä. Tekstit on laadittu mm. Suomen Kieltenopettajien Liiton aineiston pohjalta. 6 Espanjan kieli Espanjako harvinainen kieli? Espanjaa puhuu noin 400 miljoonaa ihmistä maailmassa, mikä tekee siitä maailman kolmanneksi puhutuimman kielen. Espanja on virallisena kielenä 21 maassa. Latinalaisen Amerikan maissa puhuttu espanja poikkeaa jonkin verran Euroopassa puhutusta. Erot ovat kuitenkin niin pieniä, että kaikki espanjankieliset ymmärtävät toisiaan. Espanjan kieli kuuluu romaanisiin kieliin. Sen lausuminen on suomalaisille melko helppoa, koska lausuminen vastaa varsin hyvin kirjoitusta. Äänteetkään eivät ole suomalaisille ylivoimaisia, ne ovat usein hyvin samantapaisia kuin suomessa. Espanjan avulla oppii hyvin sen sukulaiskieliä kuten italiaa, portugalia ja ranskaa. Espanjan taito voi tuoda työpaikan! Espanja on yksi YK:n ja EU:n virallisista kielistä sekä tärkeä kaupan ja muun kansainvälisen yhteistyön kieli. Espanjantaitoisia tarvitaan Suomessakin erityisesti matkailun ja ulkomaankaupan pariin. Matkailun ja vapaa-ajan kieli Espanjankielen taito avaa tien espanjankielisen maailman monivivahteiseen ja värikkääseen kulttuuriin. Lomamatkailu Espanjassa saa aivan uuden ulottuvuuden, kun matkailija osaa palveluja käyttäessään asioida maan omalla kielellä. Ranskan kieli Ranska on maailmankieli Ranskaa puhuu noin 300 miljoonaa ihmistä äidinkielenään tai virallisena kielenä Euroopassa, Kanadassa, Afrikassa ja Aasiassa. Se on virallinen kieli kansainvälisissä järjestöissä kuten YK:ssa, EU:ssa ja Euroopan neuvostossa. Ranska on perinteinen diplomatian kieli. Ranskaa opiskellaan monien maiden koululaitoksissa ensimmäisenä vieraana kielenä. 7

8 Ranska kuuluu romaanisiin kieliin. Se on rakenteeltaan selkeä ja johdonmukainen. Ranskan avulla oppii helposti sen sukulaiskieliä espanjaa, portugalia ja italiaa. Ranskalla, englannilla ja ruotsilla on paljon yhteistä sanastoa. Ranskan taitajista pulaa Ranska on yksi Euroopan talous-jättiläisistä. Se on maailman johtavia maita monella talouselämän, tekniikan ja taiteen alalla, esimerkiksi avaruus- ja lentokoneteknologiassa ja lääketieteessä. Suomen työmarkkinoilla ei vielä ole tarpeeksi ranskan taitajia. Ranskaa osaavalla on yhdentyneessä Euroopassa etulyöntiasema. Ranskan taitajia tarvitaan hotelli-, ravintola- ja matkailualalla, kosmetiikan ja muodin piirissä, viestintäalalla (radio, tv, lehdistö), monilla teknisillä aloilla ja kansainvälisissä järjestöissä. Ranska on kansainvälisten yhteyksien kieli Suomella on lukuisia kehitysyhteistyöprojekteja ranskankielisten kumppaneiden kanssa. Ranska on maa, jonne muusikot, taidemaalarit, kirjailijat ja elokuvantekijät perinteisesti hakeutuvat. Ruotsin kieli Työnantaja arvostaa ruotsin kielen taitoa Ruotsi on äidinkielemme jälkeen työelämämme tärkein kieli. Erityisesti ruotsia tarvitaan kaupan, teollisuuden, kulttuurin ja politiikan alalla sekä palveluammateissa. Opiskelumahdollisuudet lisääntyvät Omassa maassamme on ruotsinkielisiä korkeakouluja ja useita muita oppilaitoksia, joihin myös suomenkieliset ruotsia osaavat voivat pyrkiä. Ruotsin oppilaitoksissa on runsaasti suomalaisia opiskelijoita. Monet yhteistyöohjelmat tarjoavat työ- ja opiskelumahdollisuuksia Pohjoismaiden nuorille. Kotimaisen korkeakoulututkinnon suorittaminen edellyttää ruotsin kielen taitoa. Pohjoismaisen yhteistyön kieli on ruotsi Meitä pohjoismaalaisia on yli 20 miljoonaa. Pohjoismaiden kontaktit ovat jokapäiväisiä. Siksi Suomi tarvitsee ruotsintaitoisia henkilöitä. Toisen kotimaisen kielen osaaminen on kansallista rikkautta. Kaupankäynti Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on vilkasta. 8

9 Ruotsinkieliset lehdet, radio ja tv Ruotsin kielen taitoa on helppo pitää yllä seuraamalla radion ja television ruotsinkielisiä lähetyksiä ja lukemalla maassamme ilmestyviä ruotsinkielisiä lehtiä. 9 Saksan kieli Saksa on tie Euroopan sydämeen Saksalla tulee toimeen lähes kaikkialla Keski-Euroopassa. Myös Itä- Euroopassa se on hyödyllinen käyttökieli. Yli 100 miljoonaa ihmistä puhuu saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Monella kansainvälisellä järjestöllä on päämajansa Sveitsissä tai Itävallassa. Saksaa käytetään myös kansainvälisten talous- ja kulttuuriyhteisöjen työkielenä. Työelämä tarvitsee saksan taitajia Saksa on maailman talousmahteja. Ulkomaankaupassa saksan taito on välttämätön, sillä noin 20 % ulkomaankaupastamme käydään saksankielisten maiden kanssa. Matkailussa tarvitaan saksan kielen taitajia, sillä saksalaiset ovat toiseksi suurin turistiryhmämme. Saksaa tarvitsevat esimerkiksi: ulkomaankaupan piirissä työskentelevät, insinöörit, sihteerit ja kirjeenvaihtajat, matkailualalla ja muissa palveluammateissa toimivat, kansainvälisissä tehtävissä työskentelevät. Jatko-opinnot Saksankielisiin maihin on runsaasti apurahoja sekä opiskelu- ja harjoittelupaikkoja esim. tekniikan, kauppatieteiden, luonnontieteiden, musiikin, kuvataiteiden ja teatterin alalla. Venäjän kieli Avain puoleen Eurooppaan Venäjän kieltä puhuu äidinkielenään noin 150 miljoonaa eurooppalaista. YK:n tilastojen mukaan noin 500 miljoonaa ihmistä osaa venäjää. Tärkeä kaupan ja matkailun kieli Teolliset ja kaupalliset suhteet itänaapurimme kanssa ovat vilkastumassa. Venäjä on myös yksi YK:n virallisista kielistä. Venäjän kielen taito avaa ovet puoleen Eurooppaan. Muuttuvasta Pietarista on kehittymässä monien mahdollisuuksien metropoli, joka on vain lyhyen matkan päässä meistä. 9

10 10 Lähellä meitä Venäläiset ovat meitä lähellä ja heitä on paljon. Maantieteellisen läheisyyden ja pitkäaikaisten yhteyksien ansiosta suomalaisten on helppo oppia ymmärtämään venäläisiä. Suomen ja Venäjän kansoilla on monia samankaltaisia tapoja ja pitkä yhteinen historia. Venäjää puhuvat ovat suurin Suomessa asuva ulkomaalainen ryhmä. Rikas venäläinen kulttuuri musiikki, kirjallisuus, taide, tanssi ja urheilu avautuu uudella tavalla, kun osaa kieltä. Aakkosista alkuun Venäjän kyrillisiä aakkosia käytetään monissa muissakin kielissä. Niissä on 33 kirjainta, joista puolet tunnemme omasta kielestämme. Osaa meille vieraista, kreikkalaisperäisistä kirjaimista käytetään matematiikassa. Venäjän kielessä on lainasanoja mm. ranskasta, saksasta ja englannista. Suomen kielessäkin on venäläisperäisiä sanoja. Rakenteeltaan venäjän kieli on samantapainen kuin ranska, saksa ja latina. 10

11 11

12