Suursuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Taipalsaari.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 15/06/2 Dnro ISY-2002-Y-262 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Suursuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Taipalsaari. LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ

2 SISÄLLYSLUETTELO LUVANHAKEMISEN PERUSTEET JA LUPAVIRANOMAINEN... 1 VOIMASSA OLEVA VESILAIN MUKAINEN LUPA... 1 Varsinaiset lupapäätökset... 1 Lupaan liittyvät korvauskysymyksiä ja kalatalousmaksua koskevat erilliset päätökset... 1 MERKITSEMINEN TIETOJÄRJESTELMÄÄN JA VELVOITTAMINEN HAKEMAAN YMPÄRISTÖLUPA... 2 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN VIREILLETULO... 2 KAAVOITUSTILANNE JA TÄMÄNHETKINEN MAANKÄYTTÖTILANNE TUOTANTOALUEEN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ... 3 SELOSTUS TOIMINNASTA... 4 Turvetuotantoalueen pinta-ala ja tuotantomenetelmät... 4 Kuivatusvesien käsittelymenetelmät... 4 Liikenne... 5 Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet... 6 Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet... 6 Ympäristönsuojelun kustannukset... 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN HALLINTA... 7 Veden laatu... 7 Vaikutukset veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen talousvedeksi... 8 Vaikutukset rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön... 8 Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen... 8 Pohjavesialueet, pienvedet ja lähistön kaivot... 9 Pöly... 9 Melu TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ARVIO RISKEISTÄ TUOTANTOALUEEN JÄLKIKÄYTTÖ JA HOITO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SELVILLÄOLOVELVOLLISUUS HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot ja mielipiteet Muistutukset HAKIJAN SELITYSKIRJELMÄT LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA Lausunnot LISÄALUEITA KOSKEVA KIRJEENVAIHTO KATSELMUS HAKIJAN TOIMITTAMAA LISÄSELVITYSTÄ... 82

3 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesien johtaminen Vesiensuojelun järjestäminen ja päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Polttoaineet ja öljyt Jätteet Liikenteestä aiheutuvat haitat Häiriö- ja poikkeustilanteet Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu Tarkkailutulosten raportointi Selvitysvelvoite Maaveteen kertyneistä kiintoaineksista Kalatalousmaksu Tuotannosta poistuvat alueet Ennakoimattoman vahingon korvaaminen Luvan voimassaolo ja tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN SEKÄ ASIASSA ESITETTYIHIN MIELIPITEISIIN JA KANNANOTTOIHIN Yhteiskäsittelyä Kiihansuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen kanssa koskevat vaatimukset Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn suorittamista koskevat vaatimukset Voimassa olevan vesioikeuden päätöksen noudattamista ja valvontaa koskevat vaatimukset Hakemuksen hylkäämistä ja lupamääräysten tiukentamista koskevat vaatimukset Turvetuotantoalueelta tulevien vesien purkusuunnan muuttamista koskevat vaatimukset Luvan haltijan velvoittamista osallistumaan Maaveden kunnostamiseen tai ruoppaamiseen koskevat vaatimukset Tuotantoalueella tapahtuvasta toiminnasta aiheutuvaa melua ja syntyvää pölyä koskevat vaatimukset Tuotantoalueelta tapahtuvasta turpeen kuljetuksesta aiheutuvia haittoja koskeva vaatimus Kalataloushaittaa koskevat vaatimukset Turvetuotannosta aiheutuneita ja aiheutuvia haittoja koskevat korvausvaatimukset Mielipiteet ja kannanotot LAINKOHDAT KÄSITTELYMAKSU MUUTOKSENHAKU... 98

4 1 LUVANHAKEMISEN PERUSTEET JA LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. VOIMASSA OLEVA VESILAIN MUKAINEN LUPA Varsinaiset lupapäätökset - Itä-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 79/94/3 myöntänyt hakijalle toistaiseksi voimassa olevan luvan Taipalsaaren kunnassa sijaitsevan 374 hehtaarin suuruisen Suursuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Halilanojan kautta Maaveteen. Vedet tuli vuodesta 1995 alkaen käsitellä kemiallisesti tuotantokauden ja sen jälkeisen ojastojen ja altaiden kunnostuskauden aikana (eli vuosittain keskimäärin toukokuusta lokakuulle ulottuvana jaksona). Päätöksessä annettujen määräysten tarkistamista koskeva hakemus tuli tehdä vuoden 2002 loppuun mennessä. - Vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 87/1996 pysyttänyt vesioikeuden myöntämän luvan sekä samalla muotoillut ja selventänyt vesioikeuden päätöksessä olleet määräykset. - Korkein hallinto-oikeus ei ole myöntänyt valituslupaa vesiylioikeuden päätöksestä valittaneille, joten vesiylioikeuden päätös on tullut lainvoimaiseksi Lupaan liittyvät korvauskysymyksiä ja kalatalousmaksua koskevat erilliset päätökset - Ennen luvan myöntämistä aiheutuneista vahingoista ja haitoista esitetyt vaatimukset vesioikeus määräsi edellä mainitussa päätöksessä käsiteltäväksi vesilain 11 luvun 8 :n 2 momentin nojalla erillisenä korvaushakemusasiana. Sanotut korvauskysymykset on ratkaistu vesioikeuden antamalla päätöksellä nro 7/99/3 ja Vaasan hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä nro 99/5002/3.

5 2 - Luvan saajan tuli vuoden 1998 loppuun mennessä panna vireille luvan mukaisen kuivatusvesien johtamisen aiheuttamien haitallisten vaikutusten selvittämistä ja mahdollisten haittojen ja vahinkojen hyvittämistä koskeva hakemus. Vesioikeus on sanottuun hakemukseen antamassaan päätöksessä nro 74/99/3 katsonut, että luvan myöntämisen jälkeen tapahtuneesta turvetuotantoalueen vesien johtamisesta Maaveteen ei ollut aiheutunut vesialueen omistaville jakokunnille tai niillä toimiville kalastuskunnille eikä rantakiinteistöille korvausta edellyttävää edunmenetystä. Edunmenetystä ei vesioikeuden käsityksen mukaan tullut myöskään ennalta arvioiden aiheutumaan luvan tarkistamiseen saakka tapahtuvasta vesien johtamisesta. Vuonna 1994 määrätyn mk:n suuruisen kalanhoitomaksun (nykyään kalatalousmaksu) osalta vesioikeus sen sijaan totesi, että sanotun maksun kokonaan tai osaksikaan kumoamiseksi tai muuttamiseksi ei ollut perusteita. MERKITSEMINEN TIETOJÄRJESTELMÄÄN JA VELVOITTAMINEN HAKEMAAN YMPÄ- RISTÖLUPA Kaakkois-Suomen ympäristölupavirasto on merkinnyt hankkeen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on velvoittanut Vapo Oy:n panemaan vireille Suursuon turvetuotantoaluetta koskevan ympäristölupahakemuksen vuoden 2002 loppuun mennessä. YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan sekä ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Suursuon turvetuotantoalueella harjoitettavasta toiminnasta aiheutuville ympäristövaikutuksille. Hakija on muuttanut hakemusta laajentamalla turvetuotantoaluetta. Hakija on ilmoittanut peruuttavansa osan lisäaluetta koskevasta muutoksesta. Hakija on vielä täsmentänyt hakemusta toimittamalla suunnitelman Lepistönkorven tuotantoalueen vesien johtamiseksi kemialliselle puhdistusasemalle.

6 3 KAAVOITUSTILANNE JA TÄMÄNHETKINEN MAANKÄYTTÖTILANNE TUOTANTO- ALUEEN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ Suursuon turvetuotantoalue sijaitsee noin 10 km pohjoiseen Taipalsaaren kirkonkylän keskustasta. Etelä-Karjalan vahvistetussa seutukaavassa Suursuo on määritelty erityistoimintojen alueeksi. Alueen pohjoispuolella sijaitsee vedenhankintaan tärkeä pohjavesialue (luokka I), nro V, Ampumaradankangas. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 55,15 km 2, muodostuman pinta-ala 48,58 km 2 ja antoisuus m 3 /d. Suursuon lohkolta 06 (Lepistönkorpi, pinta-alaltaan noin 26 ha) tulevat vedet ovat tähän asti laskeneet laskuojan 2 kautta pohjavesialueella sijaitseviin Kaijansuonlampiin (lampirypäs alueen pohjoispuolella). Suursuon välittömässä läheisyydessä on pääasiassa metsätalousmaata ja peltoa. Suon luoteis- ja pohjoispuolella on puolustusvoimien harjoitusalueita. Lähimpään asuttuun tilaan on matkaa suon itäpuolella noin 250 metriä ja pohjoispuolella noin 300 m. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ( 500 m) on 9 asuinkiinteistöä. Suursuo sijaitsee Ala-Saimaan lähialueen valuma-alueella (4.112), jonka pinta-ala 3597,43 km 2. Purkuvesistönä on Maavesi, jonka valuma-alue on 67,1 km 2. Maaveden valuma-alue rajattuna Leväsensalmen ja Kopinsalmen välille on 67,1 km 2. Valumaalueesta järviä on 22,6 % ja soita 15 %. Halilanojan, johon Suursuon kuivatusvedet johdetaan, valuma-alue on 14,2 km 2 ja se valumaympäristöineen muodostaa noin 33 % Maaveden maavaluma-alueesta. Toinen Maaveteen laskeva uoma on Suolahdenoja (valuma-alue 11,4 km 2 ). Maavesi on matalahko järvi, jonka keskisyvyys on noin 2 m. Suursuon turvetuotantoalueen osuus Maaveden valuma-alueesta on noin 6 % ja Halilanojan valuma-alueesta noin 27 %.

7 4 SELOSTUS TOIMINNASTA Turvetuotantoalueen pinta-ala ja tuotantomenetelmät Suursuolla on tuotettu turvetta vuodesta 1979 lähtien. Vapo Oy:llä on hallussaan maata Suursuon alueella yhteensä 511,3 ha, josta omistuksessa on 9,6 ha ja vuokramaita 501,7 ha. Hallussa olevista alueista on tuotantokunnossa 400 hehtaaria, tuotannosta on poistunut lopullisesti noin 12,4 hehtaaria. Suursuon tuotantokelpoinen pinta-ala on noin 400 ha, minkä alueen toimintojen ympäristövaikutuksille haetaan nyt ympäristölupaa. Hakemusasiakirjojen mukaan turvetuotantoalueen pinta-ala lisäalueet mukaan luettuna on 389,1 ha. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa energiaturvetta alueen puunjalostusteollisuudelle ja voimalaitoksille. Lisäksi tuotetaan pienehköjä määriä ympäristöturvetta. Turvetta tuotetaan sekä haku- että imuvaunumenetelmällä. Kuivatusvesien käsittelymenetelmät Tuotantoalueelle on kaivettu sarkaojat 20 m:n välein. Sarkaojat on varustettu lietesyvennyksillä, päisteputkilla sekä kiintoainepidättimillä. Reunaojien päissä on lietesyvennykset kohdissa, joissa reunaoja yhtyy kokoojaojaan. Sarkaojista ja reunaojista vedet johdetaan kokoojaojiin. Kokoojaojista vedet johdetaan laskeutusaltaiden 1 5 ja 7 kautta kemiallisen vedenkäsittelylaitoksen pumppausaltaaseen. Noin 26 ha suuruisen lohkon 6 (Lepistönkorpi) vedet johdetaan samoin edellä mainittuun altaaseen.

8 Altaat 1 ja 3 ovat suurikokoisia 1983 rakennettuja altaita ja altaat 2, 4, 5 ja 7 nykyisen mitoitusohjeen mukaisia. 5 Pumppausaltaasta vedet johdetaan kemialliseen käsittelyyn. Suursuon tuotantoalueen vedet on käsitelty kemiallisesti vuodesta 1995 lähtien Lepistönkorpea (lohko 6) lukuun ottamatta. Kemiallinen puhdistamo on toiminut kokonaisuutena hyvin ja tuotantoalueelta lähtevä vesi on ollut hyvälaatuista ja ainepoistumat vesistä hyviä. Vuonna 1998 ja osin myös vuonna 1999 toiminnassa oli runsaasti häiriöitä ja lähtevän veden laatu kiintoaineen osalta huonompaa kuin muina vuosina. Puhdistamon tietokoneessa samoin kuin myös kalkin syötössä oli tuolloin runsaasti ongelmia. Osaltaan tuloksiin ovat vaikuttaneet myös alueella asustavat majavat, jotka ovat muun muassa sekoittaneet vettä mittapadolla, jolloin kemialliselta puhdistamolta lähtevän veden näytteet eivät ole edustaneet puhdistettua vettä. Toimintavuosi 2002 oli tuloksiltaan paras ja osoittaa puhdistamon todellisen tehon. Suursuon kemiallisella puhdistamolla on siirrytty ph:n säädössä takaisin lipeän käyttöön kesällä 2002, koska aseman kalkkisiilo ei ole toiminut hyvin. Toisaalta kemialliselle puhdistamolle tulevan veden ph on ollut niin korkea, että ph:ta ei ole tarvinnut kemikaalilla säätää. Turvetuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet johdetaan eristysojilla tuotantoalueen ohi. Hakijan käsityksen mukaan Suursuolla käytössä olevaa ja suunnitelmassa esitettyä vesienkäsittelyä voidaan pitää myös tulevalla lupakaudella parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisena kyseisellä tuotantoalueella. Liikenne Turve toimitetaan pääasiassa talvikuukausien (joulukuu maaliskuu) välisenä aikana. Keskimääräisen vuosituotannon turpeen toimitus Suursuolta on yhteensä noin rekan ajosuorite tuotantoalueelta käyttökohteeseen.

9 Suursuolta turvetta ajetaan yleiseen maantieverkkoon kahta reittiä pitkin. 6 Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne keskittyy touko-elokuun väliselle ajalle. Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä henkilöautoliikennettä. Tuotantotoiminnassa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden, joten niitä ei juurikaan kuljeteta lukuun ottamatta satunnaisia siirtoja. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Tämä liikenne kulkee samoja reittejä kuin turvetoimitukset. Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet Tuotannossa käytettävien polttoaineiden osalta kysymys on palavista nesteistä ja niitä koskevien määräysten soveltamisesta. Suursuolla käytetään tuotannossa kolmea traktoria, joiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus nykyisillä tuotantomäärillä on tuotantokauden aikana noin litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä yhteensä noin 120 litraa sekä muita voiteluaineita yhteensä noin kg. Turvetuotannossa käytettäviä vetokoneita varten tuotantourakoitsijoilla on Suursuon tuotantoalueella kahdessa säiliössä polttoainetta toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisissa paikoissa. Missään pisteessä ei säilytetä keskitetysti yli 15 m 3 :n määrää polttoöljyä. Polttoöljy varastoidaan l:n ja l:n säiliöissä. Suursuon tuotantoalueella eri paikoissa säilytettävä polttoainemäärä on yhteensä enintään l. Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Polttoainesäiliöiden sijainti on esitetty vuosittain päivitettävissä työmaan palosuojelusuunnitelmassa sekä työmaan jätehuoltosuunnitelmassa. Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet Tuotantotoiminnassa syntyy talous-, muovi- ja öljyisiä jätteitä. Jäteöljy, ongelmajätteet sekä sekajätteet kerätään keräilypisteisiin, josta ne tarpeen mukaan pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jäte-erille on varattu omat keräysastiat ja ne on varustettu jätetyypin (esim. sekajä-

10 7 te, öljyjäte jne.) nimikylteillä. Työmaalle laaditusta jätehuoltosuunnitelmasta käy ilmi keräilypisteen sijainti, laatu, jätteiden poiskuljettaja yhteystietoineen sekä tyhjennysjaksot. Työmaalla syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös. Suursuolla on voimassa oleva jätehuoltosuunnitelma. Suursuon tuotantoalueen toiminnoissa vuosittain syntyvä jäte on esitetty seuraavassa taulukossa. Arvio Suursuolla vuosittain syntyvästä jätteestä JÄTELAJI MÄÄRÄ TOIMITUSPAIKKA Jäteöljy n. 150 litraa EKOKEM Ongelmajätteet n. 65 kg EKOKEM Sekajäte (talousjäte) n. 2.5 m 3 Etelä-Karjalan jätehuolto Muovi n kg Keräys, paalaus > voimalaitos Aumojen peitteenä käytettävä muovi kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueelle. Muovi voidaan esim. paalata ja käyttää myöhemmin energiantuotannon polttoaineena. Ympäristönsuojelun kustannukset Vuosittaiset ympäristönsuojelumenot, sisältäen muun muassa sarkaojien puhtaanapidon, lietesyvennysten kunnostukset, altaiden tyhjennykset, pumppaamon käytön ja huollon sekä tarkkailut ovat noin euroa. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN HALLINTA Veden laatu Suursuon turvetuotantoalueen vesiensuojelurakenteiden toimintaa sekä lähtevän veden laatua ja määrää sekä vaikutuksia on selvitetty perusteellisesti Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen turvetuotannon yhteistarkkailun vuosiraporteissa. Vuotta 2004 koskevassa raportissa on Maaveden tilasta todettu, että 1980-luvun lopun ja 1990-luvun puolivälin välisenä aikana Maaveden lopputalven ja loppukesän aikai-

11 8 sessa kokonaisvedenlaadussa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia luvun loppupuolella loppukesän aikainen keskimääräinen kokonaisvedenlaatu joko pysyi ennallaan tai jopa lievästi heikkeni. Erityisesti kesäaikainen kiintoainepitoisuus kohosi 1990-luvun loppupuolella voimakkaasti. Samanaikaisesti talviaikainen kokonaisvedenlaatu parani selvästi pääsääntöisesti alentuneiden ainepitoisuuksien ja väriarvojen sekä kohonneen hapenkyllästysasteen ansiosta luvun alussa kesä- ja talviaikainen kokonaisvedenlaatu on 1990-luvun loppupuoleen verrattuna lievästi parantunut, kesäaikana keskimäärin lievästi alentuneen fosforipitoisuuden ja selvästi alentuneen a-klorofyllipitoisuuden vuoksi sekä talviaikana hieman alentuneiden orgaanisen aineen ja rautapitoisuuksien sekä väriarvojen vuoksi. Vaikutukset veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen talousvedeksi Alapuolisen vesistön vettä ei käytetä talousvetenä, joten Suursuon turvetuotannolla ei ole vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen. Toiminta ei yhtiön mielestä aiheuta korvattavaa talousvesihaittaa. Vaikutukset rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön Itä-Suomen vesioikeuden antaman lainvoimaisen päätöksen nro 74/99/3 sekä tarkkailutulosten ja selvitysten perusteella Suursuon turvetuotannolla ei ole vuoden 1994 jälkeen ollut eikä jatkossakaan tule olemaan sanottavaa vaikutusta Maaveden rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön, joten korvausvelvollisuuden perustavia vaikutuksia ei ole edellä mainitun vuoden jälkeen aiheutunut ja eikä tule jatkossakaan aiheutumaan kuivatusvesien puhdistuksen pysyessä teholtaan samanlaisena. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Tarkkailu- ja tutkimustulosten perusteella Suursuon toiminta ei ole vaikuttanut ja ei tule jatkossakaan vaikuttamaan heikentävästi ja korvausvelvollisuuksia perustavasti alapuolisen Maaveden kala- ja rapukantoihin eikä siinä harjoitettavaan kalastukseen

12 9 tai ravustukseen. Tämän vuoksi annettavassa lupapäätöksessä ei hakijan käsityksen mukaan ole tarpeen asettaa sen enempää kalatalousmaksuvelvoitetta kuin määrätä suoritettavaksi rahakorvauksia kalastusoikeuden haltijoille. Pohjavesialueet, pienvedet ja lähistön kaivot Suursuon pohjois- ja itäpuolella on pohjavesialueita. Hakijan mielestä turvetuotantoalueella ei ole ollut eikä tule jatkossakaan olemaan vaikutusta alueella olevan pohjaveden määrään eikä laatuun. Suursuon lohkon 6 vedet on tähän saakka johdettu laskuojassa lohkon pohjoispuolella sijaitseviin Kaijansuonlampiin. Lammet sijoittuvat Puolustusvoimain käytössä olevalle ampuma-alueelle, jonne kulkuyhteydet on katkaistu. Lampien koko on hehtaarin suuruusluokkaa suurimman ollessa noin 1,2 ha. Laskuoja päätyy noin 0,5 ha:n suuruiseen lampeen, josta karttatarkastelun perusteella ei ole yhteyttä muihin lähistöllä oleviin lampiin. Karttatarkastelun perusteella on myös vaikea päätellä, onko lammissa edes avovesialueita. Kuivatusvedet, kuten jo pääalueen käynnistyneen lupahakemuskäsittelyn yhteydessä on sanottu, häviävät lammessa suotautuen maakerroksiin ja ilmeisesti pohjavesiin. Vesien johtaminen on aloitettu ennen alle hehtaarin suuruisia lampia koskevan suojelusäännöksen ottamista vesilakiin. Tähän asti tapahtuneen vesien johtamisen perusteella hakija ei käsityksensä mukaan ole ollut vesilain 1 luvun 15a :ssä tarkoitetun luvan tarpeessa minkään lammen osalta. Tästä eteenpäin hakija aikoo johtaa lohkolta tulevat vedet kemialliseen käsittelyyn. Suursuon välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia vedenottamoita tai kaivoja. Pöly Suursuon välittömässä läheisyydessä ( 500 m) on 9 asuinkiinteistöä. Lähimpään asuttuun tilaan on matkaa suon itäpuolella noin 250 m metriä ja pohjoispuolella noin 300 metriä. Lähinnä Suursuota sijaitseva säähavaintoasema, jolla mitataan tuulia, sijaitsee Lappeenrannan lentoasemalla. 30-vuotisen havaintojakson ( ) perusteella ha-

13 10 vaintoasemalla vallitsevimmat tuulensuunnat olivat etelästä ja lounaasta (molemmat 16 % kaikista tuulista) ja tuulten keskinopeus 3,2 m/s ja 3,5 m/s. Myös pohjois- ja länsituulet ovat alueella yleisiä (molemmat 13 % kaikista tuulista) ja niiden keskinopeus on 3,8 m/s ja 4,0 m/s (Suomen meteorologinen vuosikirja 1991). Myös tuotantokautena touko elokuussa ovat lounaan- ja etelänpuoleiset tuulet vallitsevina. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat pääosin tuotantoalueen itä- ja pohjoissuunnalla. Näille kiinteistöille tuotantoaikana suuntautuvat pääosin lounais- ja länsituulet, joiden yhteenlaskettu lukuisuus on 27 %. Suursuon turvetuotanto voi epäsuotuisissa olosuhteissa aiheuttaa satunnaista pölyhaittaa lähimmillä kiinteistöillä. Oikeilla menetelmillä ja työtavoilla voidaan pölyhaitat kuitenkin minimoida tai kokonaan estää: Suursuolla käytetään mekaanista vaunumenetelmää sekä vähäpäästöistä imuvaunua. Kuormaus ajoitetaan sellaisiin sääolosuhteisiin (tuulen suunta, ilman kosteus suuri), joissa pölyn leviäminen on mahdollisimman vähäistä. Toimintaa myös rajoitetaan paloviranomaisten antamien määräysten nojalla, mikä tarkoittaa sitä, että tuotanto keskeytetään tuulen nopeuden noustessa ajoittainkin (puuskat) yli 10 m/s. Suursuolta ei ole toiminnan aikana tullut valituksia pölystä. Melu Etäisyys tuotantokentän reunasta lähimpiin asuttuihin taloihin on Suursuon pohjoispuolella n. 300 metriä ja idässä n. 250 m. Mekaanisella vaunumenetelmällä 45 db:n meluvyöhyke ulottuu noin 140 metrin päähän tuotantoalueen reunasta päivällä ja noin 100 metrin päähän yöllä. Pahimman toimintatilanteen aikana yöllä 45 db:n meluvyöhyke ulottuu 200 metrin päähän. 55 db:n meluvyöhyke on niin lähellä tuotantoaluetta, että se on jätetty piirtämättä. Karttatarkastelun perusteella laskennalliset keskimääräiset melutasot eivät nouse normaalitilanteessa yöllä eikä päivällä ohjearvoja suuremmaksi. Pahimmassa toimintatilanteessa db:n meluvyöhyke ulottuu juuri ja juuri lähimmälle tilalle idässä.

14 11 Suursuon polttoainekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä liikennemelua aivan kuljetusreittien varressa sijaitsevilla kiinteistöillä vilkkaimpaan toimitusaikaan joulu-maaliskuulla. Toisaalta ajo tapahtuu pääasiassa talviaikaan, jolloin luminen tie ja lumikinokset vaimentavat rekan aiheuttamaa melua oleellisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Suursuon tarkkailua on tehty vuosina aluksi erillisten tarkkailu-ohjelmien mukaisesti ja myöhemmin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman yhteydessä, jonka Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt Ohjelmaa on päivitetty vuosittain tai tarvittaessa erillisissä Vapo Oy:n, Kaakkois-Suomen ympäristö-keskuksen ja tarkkailua suorittavan konsultin välisissä neuvotteluissa. Suursuon käyttö-, hoito-, kuormitus- sekä vaikutustarkkailua alapuolisessa vesistössä suoritetaan jatkossa kyseisen yhteistarkkailuohjelman puitteissa, jota voidaan päivittää ja tarkistaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Suursuon kuormitusta tullaan myös jatkossa tarkkailemaan kemiallisen puhdistuksen aikana kaksi kertaa kuukaudessa pumppualtaalta (puhdistukseen tuleva vesi) ja saostusaltaasta (lähtevä) otettavilla vesinäytteillä sekä talviaikana kerran kuussa otettavilla näytteillä tuotantoalueelta lähtevästä vedestä. Pumpatut vesimäärät tallentuvat laitosta ohjaavaan tietokoneeseen sekä saadaan myös mitattua saostusaltaan alapuolella olevasta mittapato-kaivosta, jossa vesimääriä seurataan ympäri vuoden automaattisella veden-korkeusmittarilla. Lisäksi pumppaamolla on käyttötuntimittari, jonka lukemat tallennetaan ylös säännöllisin väliajoin. Kuormitustarkkailunäytteistä tehtävät määritykset on esitetty tarkemmin Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueen yhteistarkkailuohjelmassa. Suursuon kuormitustarkkailun tuloksia esitetään ja arvioidaan vuosittain tehtävässä kyseisen yhteistarkkailun vuosiraportissa. Kalataloudellista tarkkailua on Suursuon alapuolisessa vesistössä tehty Kaakkois- Suomen TE-keskuksen hyväksymän erillisen tarkkailuohjelman puitteissa. Kyseisen ohjelman mukaista tarkkailua ja periaatteita voidaan pitää riittävänä myös jatkossa mahdollisten kalataloudellisten vaikutusten seurantaan. Suursuon kalataloudellista

15 tarkkailuohjelmaa voidaan jatkossa päivittää ja tarkkailu suorittaa Kaakkois-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. 12 Erillistä pöly- tai melutarkkailua ei Suursuon ympäristössä ole tarpeen tehdä. Mahdollisia pöly- ja meluhaittoja seurataan tuotantoalueen käyttö- ja hoitotarkkailun yhteydessä. Mikäli myöhemmin katsotaan tarpeelliseksi, pöly- ja/tai melutarkkailua voidaan suorittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Suursuon turvetuotantoalueella pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa. Käyttö- ja hoitotarkkailua varten on painettu oma vihko sekä lomakkeet. Käyttö- ja hoitotarkkailuvihkoon kirjataan säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapitoja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään kuormitukseen. Tietoja hyödynnetään viranomaisten kanssa tapahtuvassa asioiden hoidossa. Tiedot toimitetaan vuosittain myös kuormitusja vesistötarkkailua hoitavalle konsultille vuosiyhteenvetoa varten. Muistiinpanot säilytetään työmaalla ja ne esitetään ympäristökeskuksen tai kunnan viranomaisille pyydettäessä. Vapo Oy Energialla on sertifioitu (Det Norske Veritas) ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98-HEL-AE-057) sekä ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97-HEL-AQ-484). ARVIO RISKEISTÄ Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidosryhmille laaditaan työmaille vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Suunnitelman tavoitteet, sisältö jne. on kuvattu ISO standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Suunnitelmista ja ohjeista on annettu koulutusta ja ne on jaettu työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille.

16 13 Muita hätätilanteita voi syntyä merkittävien patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien, kemikaalien sekä polttoaineen toimitusten tai varastoinnin yms. yhteydessä. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaiden henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään jatkuvasti paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. TUOTANTOALUEEN JÄLKIKÄYTTÖ JA HOITO Hakija toimittaa hyvissä ajoin ennen turvetuotannon suolla loppumista alueen kuivatusvesiä koskevan jälkihoitosuunnitelman Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Niistä alueista, noin 60 hehtaaria, jotka poistuvat tulevalla lupakaudella hakija tulee esittämään suunnitelman niiden jälkihoidosta ja vesien ohjaamiseksi pois kemiallisesta vesienkäsittelystä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Suo palautetaan maanomistajalle vuokrasopimuksen mukaan kuivatukseltaan metsätalouskäyttöön soveltuvassa kunnossa. Tuotannon päätyttyä kuivatusojia voidaan joutua syventämään ainakin osalla aluetta. Turvetuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät lopulta maa-alueiden omistajat, joita hakemusta koskevilla ovat yksityiset maanomistajat. Soiden jälkikäyttömuoto tulee olemaan näillä näkymin joko metsätalous tai maatalous. Jälkikäyttömuodon valintaan vaikuttaa tuotannon lopettamisen aikainen maankäytön tarve. Jälkikäyttövaihe koetaan turvetuotantosuon elinkaaren myönteisenä vaiheena, koska tuotannollisen toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät tai loppuvat kokonaan. Jälkikäyttövaiheessa alueen virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat ja sen niveltyminen ympäröivään maisemaan alkaa.

17 14 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SELVILLÄOLOVELVOLLISUUS HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA YVA-lakia ( /468) ja -asetusta ( /792) sekä myöhempiä muutoksia ei sovelleta jo lupakäsittelyissä olleisiin hankkeisiin. Lohkon 6 pinta-ala on noin 26 ha, eikä lohkon luvittaminen jo käyttöönotettuna alueena edellytä ympäristövaikutusten arvioinnin suorittamista. Hakija edellä olevissa jaksoissa lausumaansa viitaten katsoo olevansa selvillä hankkeiden ympäristövaikutuksista YVA-lain 25 :n edellyttämällä tavalla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta, Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä sekä Taipalsaaren kunnanhallitukselta ynnä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Taipalsaaren kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva kuulutus on julkaistu Etelä-Saimaa nimisessä sanomalehdessä Tuotantoalueen laajentamista koskevasta hakemuksen muutoksesta on pyydetty lausunnot yllä mainituilta viranomaisilta. Muutos on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Taipalsaaren kunnassa sekä erityistiedoksiantona lähimpien kiinteistöjen omistajille. Lepistönkorven vesien johtamista kemialliselle puhdistusasemalle koskevasta muutoksesta on pyydetty lausunto Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta.

18 15 Lausunnot ja mielipiteet 1) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on esittänyt lausunnossaan muun muassa seuraavaa: Vapo Oy:llä on hallussaan maata Suursuon alueella yhteensä 511,3 hehtaaria, josta omistuksessa 9,6 ha ja vuokramaita 501,7 ha. Hallussa olevista alueista 400 ha on tuotantokunnossa, tuotannosta on poistunut 12,4 ha. Suursuon tuotantokelpoinen pintaala on 400 ha, minkä alueen toiminnoille ympäristölupaa haetaan. Vuodesta 1999 lähtien Suursuon turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia on seurattu Vapo Oy:n Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus suoritti tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden maastotarkastuksen viimeksi Suursuolle on vesiensuojelurakenteiksi esitetty seitsemän viranomaisohjeen mukaisesti mitoitettua laskeutusallasta ja sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen. Ulkopuolisten vesien pääsy tuotantoalueelle on estetty eristysojilla. Tuotantoalueen valumavedet käsitellään sulan maan aikana kemiallisessa vesienkäsittelylaitoksessa Kaijansuon lampiin laskevaa noin 26 hehtaarin aluetta lukuun ottamatta. Suursuon turvetuotantoalueen alapuolinen vesistö Saimaan Maavesi on voimakkaasti rehevöitynyt. Rehevöityminen ilmenee mm. runsaina sinileväkukintoina. Alueella on myös todettu virkistyskäyttöä haittaavaa limalevää (Gonyostomum semen), joka suosii humuspitoisia vesiä. Maaveden mataluus ja vähäinen veden vaihtuvuus sekä niiden myötä huono kuormituksen sieto ovat edesauttaneet rehevöitymiskehitystä. Turvetuotannon lisäksi Maavettä kuormittaa merkittävästi maatalous. Maaveden tila ei ole muuttunut paremmaksi, vaikka turvetuotantoalueen kuormitus on pienentynyt vuonna 1995 aloitetun turvetuotannon vesien kemiallisen käsittelyn myötä. Rehevöityneen vesistön palautuminen karumpaan suuntaan on hidas prosessi. Haitat vesistössä ovat edelleenkin samat kuin aiemmin ja liittyvät rehevöitymiseen ja sen seurauksena vesistön virkistyskäyttöarvon alenemiseen.

19 16 Maaveden kunnostamiseksi on perustettu Maavesi-hanke, joka alkoi vuonna Ensimmäiset toimenpiteet käynnistyivät vuonna Hanke kestää ainakin vuoden 2003 loppuun. Mahdollisesta jatkosta on myös kaavailuja. Maavesi-hankkeen rahoituksessa ovat mukana Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Taipalsaaren kunta, valuma-alueen kiinteistöjen omistajia, osakaskunnat ja ulkopuolisena rahoituslähteenä Euroopan Unioni. Vapo Oy ei ole mukana rahoittajana. Paikallisten ihmisten sitoutuminen Maaveden kunnostamiseen on voimakasta. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on mukana hankkeen ohjausryhmässä. Tavoitteena on kunnostaa vesistöä monin eri menetelmin sekä pienentää maa- ja metsätalouden kuormitusta. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Maaveden tila on tyydyttävä rehevöitymisen vuoksi. Muu ns. Läntinen Pien-Saimaa kuuluu pääosin luokkaan hyvä. Maavesi ei tule täyttämään vesipuitedirektiivin edellyttämää hyvää ekologista tilaa. Sen vuoksi vesiensuojelua olisi tehostettava. Turvetuotannon ja hajakuormituksen osuutta tulee edelleen vähentää, jotta vesistön tila paranisi. Tämä tulee esille viimeistään vuonna 2009, jolloin vesipuitedirektiivin mukaisille vesienhoitoalueille on laadittu hoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmien täytäntöönpano alkaa. Tästä syystä Suursuon turvetuotantoa koskevaan ympäristölupaan tulee asettaa määräys lupaehtojen tarkistamisvelvollisuudesta vuoden 2009 jälkeen. Suursuolla kuivatusvesien kemiallinen käsittely vastaa BAT-periaatetta. Kemiallinen puhdistamo on toiminut kokonaisuutena hyvin, kuten hakemuksessa on esitetty. Fosforireduktiot ovat pääsääntöisesti olleet erinomaisia. Typen osalta ravinnepoistuma on ollut kohtuullinen. Sen sijaan puhdistamolta lähtevän veden kiintoainepitoisuus on ollut usein suurempi kuin sinne tulevan veden. Lähtevän veden kiintoainepitoisuuden alentamiseen tulee kiinnittää huomiota jatkossa, koska kiintoaine koetaan vastaanottavassa vesistössä haittana rehevöitymisen lisäksi. BAT-tekniikasta huolimatta tuotantoalueen kuivatusvedet ovat kuitenkin kokonaisuutena ottaen vesiensuojelullinen ongelma. Ongelman muodostavat talvi- ja kevätkauden sulamisvedet, jotka tulevat turvetuotantoalueelta vesistöön ilman kemiallista käsittelyä, jota ei nykymuotoisena voida käyttää kuin sulan maan aikana. Turvetuotannon bruttokuormituksesta (fosfori, typpi ja kiintoaine) yli puolet tulee talven-kevään aikana (Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen valmistelutyöryhmän esitys vuodelta 2002

20 17 ja Suursuon tarkkailutulokset). Laskeutukseen ja mekaaniseen pidätykseen perustuvilla puhdistusmenetelmillä voidaan vähentää vain suhteellisen karkearakeisen kiintoaineen huuhtoutumista. Hienojakoisten ja liuenneiden aineiden pidättämiseen ne soveltuvat huonosti. Mikäli kemiallinen käsittely on toiminnassa ainoastaan roudattomana aikana, vesistön pilaantuminen voi jatkua edelleen. Vesiensuojelun tehostamiseksi tulisivat talven-kevään aikana syntyvät kuivatusvedet saada kemiallisen käsittelyn piiriin. Suursuon turvetuotannolle tulisi asettaa päästörajat, jotka koskisivat ainakin kiintoainetta, fosforia ja typpeä. Niiden saaminen lupaehtoihin lisäisi turvetuotannon vesiensuojeluun toivottua kehitys- ja toteuttamishaastetta. Tavoitteena pitäisi olla vesien käsittely kemiallisesti ympäri vuoden. Hakija tulee velvoittaa jo tulevalla lupakaudella sekä esittämään ympäristökeskukselle selvitys käsittelyn toteuttamisen suunnitelmasta että aloittamaan käsittelyn käytännön kokeilu. KHO on Vapo Oy:n Nokeissuon turvetuotantoa koskevassa päätöksessä ( nro 314) vaatinut päästörajojen asettamista toiminnalle. Uusi lupahakemus on parhaillaan Itä-Suomen ympäristölupavirastossa vireillä. Lisäksi lupaehtoihin tulee sisällyttää kemiallisen käsittelyn vaatimus kuivatusvesille roudattoman maan aikana, vaikka tuotanto olisi jostain syystä esimerkiksi turpeen menekistä johtuen keskeytetty. Hakija tulee velvoittaa osallistumaan mahdolliseen purkuvesistön kunnostamiseen jo toiminnan aikana (Maavesi-hanke). Viimeistään turvetuotannon loputtua hakija tulee velvoittaa osallistumaan mahdolliseen purkuvesistön kunnostamiseen. Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden tarkkailu on suoritettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Suursuon vaikutustarkkailu tulee suorittaa jatkossakin em. yhteistarkkailuohjelman puitteissa. Ohjelmaa voidaan päivittää ja tarkistaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Lopullinen tarkkailu määrätään Vapo Oy:n, tarkkailua suorittavan konsultin ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen välisten neuvotteluiden jälkeen. Vesipuitedirektiivin toimeenpano muodostettavilla vesienhoitoalueilla aiheuttanee muutoksia sekä tarkkailuohjelman sisältöön että tulosten raportointitapaan.

21 18 Maaveden vesistötarkkailu on nykyisin varsin kattava sekä fysikaalis-kemiallisesti että biologisesti. Tarkkailuohjelmaa tullaan myöhemmin tarkistamaan yhteensopivaksi vesipuitedirektiivin edellyttämän ekologisen luokittelun tarpeisiin. Tuotannon loputtua vesistön velvoitetarkkailuvelvollisuus säilyy kunnes Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo aiheelliseksi sen lopettamisen. Kuormitustarkkailua on nykyisin ympärivuotista. Tarkkailua tehdään kaksi kertaa kuukaudessa kemiallisen puhdistuksen aikana sekä tulevasta että lähtevästä vedestä. Muulloin tarkkaillaan vain lähtevää vettä kerran kuussa. Kuormitustarkkailuohjelmaa tulee täydentää, jos kemiallinen pudistusmenetelmä ulotetaan kattamaan myös talvikevätkausi. Lähimpää asutukseen on matkaa suon itäpuolella noin 250 metriä ja pohjoispuolella noin 300 m. Suon välittömässä läheisyydessä (<500 m) on yhdeksän asuinkiinteistöä. Hakemuksessa arvioidaan, että epäsuotuisissa olosuhteissa turvepölystä voi aiheutua haittaa lähikiinteistöille. Vapo Oy:n mukaan turvetuotannon pölyhaitoista ei ole valitettu. Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ei ole myöskään tullut valituksia toiminnan aiheuttamasta pölyhaitasta." 2) Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikkö on lausunnossaan vaatinut, että kalatalousmaksu 1682 euroa ja kalataloustarkkailu on säilytettävä hakijalle määrättävissä velvoitteissa edelleen samoin perustein kuin päätöksessä nro 74/99/3, Kalatalousyksikkö viittaa myös kyseisessä päätöksessä siteerattuun lausuntoonsa. Kalatalousmaksuun on myös lisättävä indeksikorotus ja ympäristölupa on määrättävä tarkistettavaksi 5 vuoden välein. Turvetuotannon lopettamisen jälkeen luvan haltija tulee velvoittaa tekemään kattava selvitys hankkeen vaikutusalueen kala- ja rapukannoista. Selvityksen tulosten ja hankkeen aikana toteutetun tarkkailun tulosten perusteella luvan haltijan tulee toteuttaa kustannuksellaan kalataloudellinen kunnostus, jolla pyritään palauttamaan kalaston tila hanketta edeltäneeseen tilaan.

22 19 3) Taipalsaaren kunnan perusturvalautakunta on lausunut muun muassa seuraavaa: Lupakäsittelyn yhteydessä on selvitettävä toimintakokonaisuus Vapon Kiihansuon turvetuotantoalueen kanssa. Molemmat turvetuotantoalueet vaikuttavat ravinnepäästöillään samaan vesistöön. Lupakäsittelyssä on huomioitava nyt havaitut turvetuotannon aiheuttamat melu- ja pölyhaitat sekä liikenteen aiheuttamat haitat. Tuotantosuunnitelmakartassa asuin- ja lomarakennuksia ei ole merkitty, mutta alueen peruskartasta voi todeta rakennusten pihapiireistä olevan etäisyyttä tuotantoalueelle vähimmillään 220 m. Melu- ja pölyhaitat ovat pahimmillaan etelä- ja lounaistuulien vallitessa, mikä on myös alueen tuulitietojen mukaan pysyvin tuulensuunta. Lupaehtoihin on kirjattava tuotantotoiminnasta aiheutuvien pölyhaittojen rajoittamiseksi kielto lohkojen 01 (koillisosa), 04, 08, 05 ja 06 alueilla pölyä aiheuttavasta toiminnasta etelä- ja lounaistuulten vallitessa. On huomioitava, että tuotantotoimintaa on paloturvallisuuden vuoksi katsottu tarpeelliseksi rajoittaa yli 10 m/s tuulella. Siten on myös kohtuullista rajoittaa tuotantotoimintaa pölyhaittojen vähentämiseksi haitallisimmilla tuulen suunnilla tuotantoalueen läheisyydessä asuvien ja oleskelevien ihmisten viihtyvyyden ja terveyden varmistamiseksi. Melun ja pölyn rajoittamiseksi on lupaehtoihin tarpeen sisällyttää suunnitelma pölyhaittojen rajoittamiseksi tarvittavista metsänhoitotoimenpiteistä, joilla taataan riittävän suojapuuston säilyttäminen tuotantoalueen ja loma- ja asuinkiinteistöjen välillä. Kemiallisen puhdistuksen toimintajakson pituudella on ratkaiseva merkitys Maaveteen kohdistuvan ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämisessä. On tärkeää varmistaa lupaehdoilla kemiallisen puhdistuksen käynnistys jo varhain keväällä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettava jäteveden puhdistamiseen myös syys-, talvi- ja kevätaikana. Lupaehtoihin on kirjattava vaatimus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi annettavista raporteista ja muista asiakirjoista kuten hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat ja niiden muutokset sekä tarkkailuraportit. Nyt lupakäsittelyn piiriin tulevan pohjoisimman alueen osalta on syytä arvioida tarkemmin mahdollisia ympäristövaikutuksia, sillä alueelta on aiemmin virrannut vesi

23 luonnonmukaisissa olosuhteissa Kaijansuonlampiin imeytyen pohjavedeksi Pönniälänkankaan vedenhankintakäytön kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. 20 Jälkikäytön suunnittelu on tehtävä siten, että silloin tarpeelliset laskeutusaltaat, pintavalutuskentät ja muut vesistönsuojelutoimenpiteet on mahdollista toteuttaa. Perusturvalautakunnan käsityksen mukaan kalastuksenhoitomaksua ei voi poistaa, vaikka kesäaikana kemiallisen puhdistuksen toimiessa päästöjä onkin pystytty rajoittamaan. Vesipolitiikan puitedirektiivin 2000/60/EY soveltamisaikataulusta johtuen ei turvetuotannolle pidä antaa lupaa ainakaan vuotta 2009 myöhempään ajankohtaan, koska tuolloin edellytetyt vesistöjen hoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat ovat jo valmiina. 4) Taipalsaaren kunnanhallitus on lausunnossaan edellyttänyt huomioon otettavaksi seuraavaa: "- Suursuon välittömässä läheisyydessä olevien vakituisesti asuttujen sekä lomakäytössä olevien asuntojen osalta tulee huomioida melu- ja pölyhaittojen sekä liikenteen aiheuttamien haittojen ehkäisy mm. metsänhoitotoimin. - Lupaa myönnettäessä edellytetään, että tuotantoalueella käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa jäteveden puhdistamiseen kaikkina vuodenaikoina. - Koko turvetuotantoalueelta tulevat jätevedet on puhdistettava kemiallisesti. - Tulva- ja sadekausien varalle tulee rakentaa riittävät patorakenteet ja puhdistuskapasiteetti, jotta kaikki jätevedet pystytään puhdistamaan hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat ja niiden muutokset sekä tarkkailuraportit tulee toimittaa kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle. - Hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmat ja niiden muutokset sekä tarkkailuraportit tulee toimittaa kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle." 5) Maavesi-hankkeen ohjausryhmä on muun muassa lausunut, että Maaveden laatu on ollut viime vuosina huono. Alueella on ollut mm. runsaasti sinilevää. Maaveden laa-

24 21 dun parantamiseksi on käynnissä hanke, jossa on tehty tai tehdään parhaillaan valumavesien veden laadun selvittämistä, osakaskuntien omien hankkeiden tukemista, vesiensuojeluohjeiden laatimista, ruoppaustarpeen selvittämistä, suojavyöhykesuunnitelmien laatimista maatiloille, veden virtauksen lisäämisen selvitystä silta-aukkoja suurentamalla ja mahdollisella kanavalla tai pumppaamolla, kalaston tehopyyntiä ja vesikasvillisuuden poistoa niittämällä. 6)Taipalsaaren kirkonkylän kyläyhdistys ry. on tehnyt seuraavat vaatimukset: 1. Vapolle ei tule myöntää ympäristölupaa. 2. Mikäli lupa myönnetään, on Vapo määrättävä puhdistamaan kaikki turvetuotantoalueelta tulevat jätevedet kemiallisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. 3. Vapo on määrättävä rakentamaan turvetuotantoalueelle talvisadannan ja rankkasateiden vesille patorakennelma ja nämäkin vedet on määrättävä puhdistettavaksi kemiallisesti. Kemiallisen puhdistuslaitoksen pumppausteho ja järjestelmän muiden laitteiden mitoitus on muutettava riittäväksi sadannasta aiheutuville lisävesille. 4. Itä-Suomen ympäristölupavirastoa tai vastaavaa tahoa pyydetään selvittämään ja selittämään Maaveden saastumisesta kärsiville: - Mihin on sijoitettu kemiallisesta puhdistamosta Suursuolla syntynyt liete vuosina ? - Onko lupaehtojen mukaista, että kemiallinen puhdistamo on ollut pois päältä tuotantokaudella tässä lausunnossa esitettyinä aikoina? - Onko Suursuon kemiallisen puhdistamon kirjanpito lupaehtojen mukainen? - Onko tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytty, jotta kemiallinen puhdistamo toimisi tehokkaasti jo kuluneen lupakauden aikana? 5. Mikäli hakija on menetellyt lupaehtojen vastaisesti, on toiminta Suursuolla lopetettava ja mikäli valvonta on ollut puutteellista, on vastuussa olevat tahot asetettava vastuuseen.

25 6. Myönnettävän luvan tulee olla määräaikainen ja voimassa enintään 5 vuotta Itä-Suomen ympäristölupavirastoa pyydetään tutkimaan, onko Vapo hakenut ympäristölupaa Suursuon turvetuotantoalueen kuivattamiseksi ja vesilain 6 luvun 1 :n mukaisten kuivatusvesien johtamiseksi Maaveteen vai onko kysymyksessä vesilain 10 luvun 1 :n mukaiset jätevedet. 8. Vapon hakemalle turvetuotannon jätevesille tulee asettaa päästömääräykset sekä tiukat määräykset käyttötoiminnan tarkkailusta ja sen jatkuvasta raportoinnista lain edellyttämään tietojärjestelmään sekä muille asianomaisille tahoille. 9. Itä-Suomen ympäristölupaviraston on selvitettävä tai asetettava selvitysmies arvioimaan ennen ympäristöluvan myöntämistä Maaveden pilaantumisen vaikutukset ja edunmenetykset rantojen omistajien virkistyskäytölle. Suursuon ja Kiihansuon ympäristövaikutukset pitää arvioida yhtä aikaa. 10. Vapo on määrättävä puhdistamaan koko Halilanlahti turvelietteestä ja lisäksi Halilanojan läheisyydessä oleva syvänne, Leväsensalmi sekä ne Maaveden kohdat, joissa lietettä on yli 10 senttiä. 11. Lupahakemuksen käsittelyaikana ympäristölupaviraston päätöksentekijöiden tulee vierailla Taipalsaarella, jotta asukkaat voivat heitä kuulla ja he asukkaita. Lausunnossa todetaan, että Lavikanlahteen laskettava suojätevesi kulkeutuu lounaistuulella voimakkaan pintavirtauksen mukana Leväsensalmea kohti. Leväsensalmen molemmat puolet, varsinkin Haikolan suuntaan ja Kirkkosaaren puolella Vitsain suuntaan olevat rannat ja vesistö altistuvat sekä Suursuon että Kiihansuon suojätevesille. 7) Taipalsaaren kunnan Rehulan kylätoimikunta on lausunut, että jätevesien johtaminen Suursuon turvealueelta Halilanojaan ja Maaveteen on lopetettava vuoden 2003 jälkeen tai vedet on johdettava toisen vaihtoehdon mukaan Suur-Saimaan puolelle. Turvetuottajan on laadittava ympäristövaikutusten arviointi ennen jatkoluvan myöntämistä. Rakennettava patoamisjärjestelmä, johon kerätään kaikki kevään tulvavedet sekä rankkasateiden vedet. Kaikki turvealueen jätevedet käsitellään kemiallisessa

26 23 puhdistuslaitoksessa ennen niiden laskemista Halilanojaan ja Maaveteen. Turvetuotannon jätevesille vaaditaan tiukat päästömääräykset ja tiukka kontrolli määräysten noudattamiseksi. Lupa tulee myöntää määräaikaisena ja korkeintaan viideksi vuodeksi. 8) Leväsen kylätoimikunta Kirjoituksessa on tehty lausunnon 6) kanssa samansisältöiset vaatimukset. 9) Haikkaanlahden kylätoimikunta Kirjoituksessa on tehty lausunnon 6 kanssa samansisältöiset vaatimukset. Lisäksi on vaadittu, että mikäli luvan hakija on menetellyt luvan vastaisesti, on toiminta Suursuolla lopetettava. Mikäli valvonta on ollut puutteellista, on vastuussa olevat tahot asetettava vastuuseen. 10) AA ym. (Taipalsaari, Röytyn asemakaava-alueen virkistysalue, Myllymäki 1:125) ovat lausuneet kunnan omistaman virkistysalueen käyttäjinä, että Vapolle ei tule myöntää ympäristölupaa. Mikäli lupa myönnetään, tulee Vapo määrätä puhdistamaan kaikki turvetuotantoalueelta tulevat jätevedet (myös talvisadannan ja rankasateiden vedet) parhainta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Turvetuotannon jätevesille on asetettava päästömääräykset sekä tiukat määräykset käyttötoiminnan tarkkailusta ja sen jatkuvasta raportoinnista lain edellyttämään tietojärjestelmään sekä muille asianomaisille tahoille. Vapo on määrättävä puhdistamaan koko Halilanlahti turvelietteestä ja lisäksi Halilanojan läheisyydessä oleva syvänne, Leväsen salmi sekä ne Maaveden kohdat, jossa lietettä on yli 10 senttimetriä. Luvan tulee olla määräaikainen ja voimassa enintään 5 vuotta. Lisäksi kirjoituksessa on viitattu vesiylioikeuden antaman päätöksen nro 87/1996 lupaehtoihin. Maaveden tila on heikentynyt Sateet ja kemiallisen puhdistamon seisokit ovat lisänneet kiintoaineen määrää Maavedessä niin, että Taipalsaaren kirkonkylän Maaveden puoleiset rannat ovat vain alkukesän virkistyskäyttöön kelpaavia. Uinnin jälkeen iho täytyy pestä ruskeasta, hienosta kiintoaineesta.

27 11) BB ym. (Taipalsaari, Pappilankankaan yleinen uimaranta 1:99) 24 Kirjoituksessa on tehty kunnan uimarannan käyttäjinä kirjoituksen 10) kanssa samansisältöiset vaatimukset. 12) CC ym. ( Taipalsaari, Kylän yhteinen uimaranta 1:115) Kirjoituksessa on tehty kunnan uimarannan käyttäjinä kirjoituksen 10) kanssa samansisältöiset vaatimukset. 13) Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy on lausunut, että monipuolistuvat matkailupalvelut ovat luontainen kehityssuunta koko alueelle, mutta aivan erityisesti luonnostaan tunnetulle Taipalsaaren kunnalle. Matkailun tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ovat puhtaan luonnon ja nautittavan ympäristön tarjoamat elämykset. Taipalsaaren ja koko Lappeenrannan seudun virkistys- ja matkailukäytön kannalta on ensiarvoisen tärkeää huolehtia vesistöalueitten, vesiluonnon ja koko ympäristön puhtaudesta. Hakemusta käsiteltäessä on otettava vakavasti huomioon matkailulliselinkeinolliset seikat ja vaadittava hakijalta niin jätevesien ympärivuotista ja parhain menetelmin suoritettavaa puhdistamista kuin jatkuvaa ja asianmukaista ympäristövaikutusten arviointia. Edellytämme, että näitä matkailuelinkeinojen menestymisen ja seudullisen toimeliaisuuden elinehtoja kunnioitetaan tarkasti valvoen. 14) Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri r.y. on lausunut, että Maaveden tila on edelleen heikentynyt lupakaudella Talvisadanta, rankkasateet ja kemiallisen puhdistamon häiriöt ovat lisänneet kiintoaineen ja ravinteiden määrää niin, että alueen virkistyskäyttömahdollisuudet ja luonnonarvot mm. kalaston ja muun vesieliöstön osalta ovat heikentyneet. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry. vastustaa hakemuksen mukaista ympäristöluvan myöntämistä Vapo Oy:lle. Ympäristölupavirastoa pyydetään tutkimaan, onko Vapo Oy hakenut ympäristölupaa Suursuon turvetuotantoalueen kuivattamiseksi ja kuivatusvesien johtamiseksi Maaveteen vai onko kysymyksessä vesilain 10 luvun 1 :n mukaiset jätevedet.