/315/2001 EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI MUIDEN KUIN IHMISRAVINNOKSI TARKOITETTUJEN ELÄINTEN

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(6) Päivämäärä Dnro /315/2001 Eduskunnan suurelle valiokunnalle Viite Perustuslain 97 Asia EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI MUIDEN KUIN IHMISRAVINNOKSI TARKOITETTUJEN ELÄINTEN SIVUTUOTTEIDEN TERVEYSSÄÄNNÖISTÄ Maa- ja metsätalousministeriö toimittaa kunnioittavasti perustuslain 97 :n nojalla tiedoksi oheisen muistion, jossa käsitellään ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten sivutuotteiden terveyssäännöistä. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Eläinlääkintötarkastaja Minna Suokko LIITTEENÄ Muistio Komission ehdotus KOM(2000) 574 lopullinen Kommissionens förslag KOM(2000) 574 slutlig MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Hallituskatu 3 A, Helsinki PL 30, VALTIONEUVOSTO puh faksi

2 2 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ/ EU-PERUSMUISTIO Elintarvike- ja terveysosasto LUOTTAMUKSELLINEN ASIA Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä EURODOC nro U-TUNNUS EU/301000/0803 KÄSITTELYVAIHE JA KÄSITTELYN LUONNE ASIAKIRJAVIITTEET Aikaisemmat käsittelyvaiheet: Eläinlääkintöasiantuntijoiden työryhmä sekä 9.1., 2.2., 13.2., ja COREPER I Maatalousneuvosto /00 AGRILEG 157 CODEC /01 AGRILEG 31 CODEC /01 AGRILEG 47 CODEC /01 AGRILEG 59 CODEC /01 AGRILEG 68 CODEC /01 AGRILEG 89 CODEC 364 KOM(2000) 574 lopull. EU:N OIKEUDEN MUKAINEN OIKEUSPERUSTA JA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY KÄSITTELIJÄ(T) - perustamissopimus: 152 artiklan 4 kohdan b alakohta - Euroopan parlamentti: yhteispäätösmenettely - neuvosto: määräenemmistö Maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto, osastopäällikkö Jaana Husu-Kallio, puh apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen, puh eläinlääkintötarkastaja Minna Suokko, puh (laatija) vanhempi hallitussihteeri Ritva Ruuskanen, puh (laatija) Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosasto, ylitarkastaja Riitta Levinen, puh (laatija) SUOMEN KANTA/OHJE

3 Suomi suhtautuu myönteisesti ehdotettuihin säännöksiin, etenkin siinä muodossa kuin ne ovat komission alkuperäisessä ehdotuksessa. Suomi suhtautuu kuitenkin varauksellisesti seuraaviin työryhmäkäsittelyn aikana tehtyihin muutosehdotuksiin: 1) eri luokkiin kuuluvat eläinten sivutuotteet on käsiteltävä eri laitoksissa, 2) lajinsisäinen uudelleenkäyttö on kielletty eli eläimiä ei voida käyttää rehun raakaaineeksi saman lajin edustajille. Suomen mielestä luokkiin 2 ja 3 kuuluvat eläinten sivutuotteet tulisi voida käsitellä samassa laitoksessa, mutta käsittely tapahtuisi eri linjoilla. Suomi katsoo myös, että lajinsisäisestä uudelleenkäytön kiellosta on poistettava turkiseläimet. Suomi pitää myös erittäin tärkeänä tilalla kuolleiden eläinten hautaamismahdollisuutta. Lisäksi Suomi katsoo, että ehdotuksen suhde voimassa olevaan EY:n ympäristölainsäädäntöön, kuten jätteitä koskevaan direktiiviin 75/442/ETY ja jätteiden polttamista koskevaan direktiiviin 2000/76/EY, olisi selvitettävä. PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ehdotus on osa elintarvikkeiden turvallisuudesta annetun valkoisen kirjan (KOM(1999) 719 lopull.) jatkotoimia. Ehdotuksen päätarkoituksena on kieltää eräiden eläimistä saatavien sivutuotteiden (erityisesti kuolleiden eläinten ja hävitettäväksi määrätyn eläinperäisen aineksen) käyttö eläinten rehuna. Ainoa raaka-aine, jonka käyttö rehujen valmistuksessa olisi sallittu, olisi ihmisravinnoksi hyväksytyistä eläimistä saatu aines, jota ei kuitenkaan kaupallisista tai teknisistä syistä haluta käyttää ihmisravinnoksi. Ehdotuksessa sivutuotteella tarkoitetaan eläinten ruhoja tai ruhonosia, joita ei ole tarkoitettu elintarvikkeeksi, mikä vastaa voimassa olevan eläinjätedirektiivin 90/667/ETY eläinjätteen määritelmää. Lisäksi ehdotuksessa esitetään otettavaksi käyttöön vaihtoehtoisia menetelmiä eläinten sivutuotteiden käytölle ja hävittämiselle sekä vahvistettavaksi eläinten sivutuotteiden valvontaa ja jäljitettävyyttä koskevia säännöksiä. Ehdotuksella pyritään selkeyttämään eläinjätedirektiivin ja ympäristölainsäädännön jätteitä koskevan kehysdirektiivin 75/442/ETY suhdetta ja luomaan niiden välille yhteys. Ehdotuksella pyritään myös yksinkertaistamaan yhteisön lainsäädäntöä kokoamalla yhteen säännökset, jotka koskevat muita kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläinten sivutuotteita. Ehdotuksella säädettäisiin aiempaa suurempi osa eläimistä saatavista sivutuotteista hävitettäväksi rehukäytön sijasta ja kiristettäisiin muutoinkin sivutuotteiden käytön valvontaa. Eläinten sivutuotteet jaettaisiin ehdotuksessa uudella tavalla kolmeen eri luokkaan niihin liittyvän riskin perusteella: Luokka 1: eläinten sivutuotteet, joissa on tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (nk.tse-taudit) riski, tuntematon riski tai kiellettyjen aineiden (hormonit, beetasalpaajat jne.) tai ympäristömyrkkyjen (dioksiinit, PCB jne.) jäämien riski. Tähän luokkaan kuuluvat sivutuotteet, kuten itsestään kuolleet nautaeläimet ja TSEriskiaines, olisi kokonaan hävitettävä jätteenä tuhkaksi polttamalla, rinnakkaispolttamalla tai hautaamalla kaatopaikalle. 3

4 Luokka 2: eläinten sivutuotteet, joissa on muiden eläintautien kuin TSE-tautien riski tai eläinlääkejäämien riski. Tähän luokkaan kuuluisivat myös lanta, nisäkkäiden ruuansulatuskanavan sisältö ja teurastamojen jätevesiliete. Tähän luokkaan kuuluvia sivutuotteita voitaisiin kierrättää muihin tarkoituksiin kuin eläinten rehuksi. Näitä olisivat biokaasun tuotanto, kompostointi, lannoitteet tai öljykemian tuotteiden valmistus asianmukaisen lämpökäsittelyn jälkeen. Luokka 3: ihmisravinnoksi hyväksytyistä eläimistä saatavat sivutuotteet, joita ei kuitenkaan käytetä elintarvikkeeksi (esim. keuhkot, mahat, veri). Luokka vastaa lähinnä tämän hetkistä vähäriskistä eläinjätettä. Ainoastaan tähän luokkaan kuuluvia sivutuotteita saisi käyttää eläinten rehujen raaka-aineena asianmukaisen käsittelyn jälkeen. Lisäksi tähän luokkaan luettaisiin sellaiset eläimistä saatavat tuotteet, jotka on tarkoitettu muuhun käyttöön kuin eläinten tai ihmisten ravinnoksi (tekniset tuotteet), kuten villa, vuodat, turkikset ja höyhenet. Myös luonnonkalat otettaisiin tämän ehdotuksen piiriin. Voimassa olevan eläinjätedirektiivin soveltamisalaan kuuluvat vain viljeltyjen kalojen perkausjätteet ja avomerelta kalajauhon valmistusta varten pyydetyt kalat. Ehdotukseen sisältyy myös tarvittavat säännökset, joilla voidaan taata *eri luokkiin kuuluvien eläinten sivutuotteiden erotteleminen keruun ja kuljetuksen aikana *eri luokkiin kuuluvien eläinten sivutuotteiden jäljitettävyys kirjausjärjestelmän ja saateasiakirjojen tai terveystodistusten avulla *eri luokkiin kuuluvien eläinten sivutuotteiden erotteleminen varastoinnin ja/tai prosessoinnin aikana *luotettava järjestelmä lopputuotteiden tunnistamiseksi ja kirjaamiseksi (esim. sellaisten renderoitujen rasvojen ja eläinperäisten proteiinijauhojen, joita ei ole tarkoitettu eläinten rehuksi, värjääminen asianmukaisella merkintäaineella) Ehdotuksessa on mukana Suomelle tärkeä poikkeusmahdollisuus saada käyttää tiettyjä eläimistä saatavia aineksia turkiseläinten rehuksi ja haaskoina. Ehdotukseen sisältyy sivutuotteiden sisämarkkinakauppaa koskevien säännösten lisäksi säännökset niistä edellytyksistä, joilla eläinten sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita voitaisiin tuoda EU:n jäsenvaltioihin EU:n ulkopuolisista maista. Jotta voidaan varmistaa, että EU:n ulkopuolisista maista tuodut tuotteet vastaavat hygieniavaatimuksiltaan vähintään yhteisössä sovellettavia vaatimuksia, EU:n ulkopuolisia maita ja niiden laitoksia varten esitetään otettavaksi käyttöön hyväksyntäjärjestelmä. Lisäksi ehdotuksessa vahvistetaan terveystodistusten mallit. Ehdotuksessa esitetään, että asetusehdotuksen liitteitä (sivutuotteiden sisämarkkinakauppaa ja tuontia koskevat ehdot, sivutuotteita käsittelevien laitosten hygieniavaatimukset, terveystodistusten mallit) voitaisiin muuttaa komitologiamenettelyllä. Ehdotuksella kumottaisiin voimassa oleva eläinjätedirektiivi 90/667/ETY. Ehdotuksen esitetään tulevan voimaan KANSALLINEN KÄSITTELY 4

5 5 Eläinlääkintäjaosto Rehualajaosto Maa- ja metsätalousministeriön kirje eduskunnan suurelle valiokunnalle KANSALLINEN LAINSÄÄDÄNTÖ Ehdotuksen täytäntöönpano edellyttää eläintautilain (55/1980) ja eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annetun lain (1192/1996) nojalla annettujen maa- ja metsätalousministeriön ja sen eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston antamien päätösten muuttamista sekä eläintautilain nojalla annettujen päätösten osittaista kumoamista. Lisäksi ehdotuksen täytäntöönpano edellyttää uusien alemmanasteisten säännösten antamista valvontatehtäviin liittyen. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Ehdotuksella olisi taloudellisia vaikutuksia ainakin teurastamo- ja renderöintiteollisuudelle, jos ehdotuksen vaatimukset eri sivutuoteluokkien erottamisesta välivarastoinnissa, kuljetuksessa, käsittelyssä ja loppuvarastoinnissa toteutuvat. Tällöin muun muassa Suomeen täytyisi rakentaa ainakin yksi suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitos lisää ja teurastamoiden olisi investoitava uusiin välivarastoihin. Myös vaatimus teurastamoiden jätevesien käsittelemisestä erikseen lisäisi kustannuksia. Lisäksi kaikilla tasoilla lisääntyvä valvonta aiheuttaisi kustannuksia. Ylipäänsä kielto käyttää eläinten sivutuotteita eläinten rehuna, turkiseläimiä ja lemmikkieläimiä lukuunottamatta, aiheuttaisi taloudellisia vaikutuksia, joiden arviointi on tällä hetkellä kesken. MUUT MAHDOLLISET ASIAAN VAIKUTTAVAT SEIKAT Ratkaiseva merkitys ehdotuksen valmistelussa tulee olemaan asti voimassa olevalla elintarviketuotantoeläimille BSE-taudin vastustamiseksi asetetulla lihaluujauhon käyttökiellolla. Maatalousneuvoston kokouksessa hyväksyttiin päätelmät, joiden mukaan kaikki jäsenvaltiot kannattivat lihaluujauhon käyttökiellon jatkamista toistaiseksi jälkeen. Komissio valmistelee asiaa koskevan ehdotuksen ja tuo sen pysyvän eläinlääkintökomitean käsittelyyn. Komissio voi tehdä käyttökiellon jatkamista koskevan päätöksen saatuaan puoltavan lausunnon pysyvältä eläinlääkintökomitealta. Eläinlääkintöasiantuntijoiden kokouksessa Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta kyseenalaistivat Suomen pyynnöstä ehdotukseen otetun poikkeusmahdollisuuden käyttää samaa renderöintikäsittelylaitosta eri luokkiin kuuluvien eläinten sivutuotteiden käsittelyyn. Eläinlääkintöasiantuntijoiden kokouksessa edellisen kokouksen keskustelu jatkui koskien eri luokkiin kuuluvien eläinten sivutuotteiden käsittelyä samassa laitoksessa. Useimmat jäsenvaltiot ja myös komissio esittivät vastustavansa poikkeusta. Kokouksessa päätettiin ottaa ehdotukseen mukaan pienimuotoinen sivutuotteiden polttaminen, sikäli kun niitä ei ole säädelty jätteiden polttamista koskevassa direktiivissä 2000/76/ETY. Asian yksityiskohtia tullaan käsittelemään omassa työryhmässä.

6 Eläinlääkintöasiantuntijoiden kokouksessa päätettiin ehdotuksen soveltamisalaan ottaa mukaan ruokajäte. Lisäksi soveltamisalaan lisätään sivutuotteiden kauttakuljetus. Ehdotukseen oli lisätty Suomelle tärkeä poikkeusmahdollisuus haudata syrjäisiltä alueilta peräisin olevaa luokkaan 1 kuuluvia eläinten sivutuotteita tietyin ehdoin. Eläinlääkintöasiantuntijoiden kokouksessa ruokajäte oli lisätty ehdotukseen renderöintikäsittelyvaatimuksella (käsittely 133 C 3 barin paineessa 20 minuutin ajan). Ehdotuksesta oli poistettu poikkeusmahdollisuus käsitellä eri luokkiin kuuluvia eläinten sivutuotteita samassa laitoksessa. Asiaa ei ehditty käsitellä kokouksessa, mutta Suomi ilmoitti kantansa pysyneen ennallaan. Ehdotukseen oli myös lisätty artikla koskien kaiken lajinsisäisen uudelleenkäytön kieltämistä, josta Suomi halusi turkiseläimet poistettavaksi. Polttolaitosten ehdotusta oli laajennettu lisäämällä ehdotukseen pienimuotoisen polttolaitoksen lisäksi myös suuren kapasiteetin polttolaitos, johon ei sovelleta direktiiviä 2000/76/EY. Luokkaan 3 kuuluvien sivutuotteiden kuljetukseen oli asetettu jäähdytysvaatimus, jollei niitä käsitellä 24 tunnin kuluessa lähettämisestä. Eläinlääkintöasiantuntijoiden kokouksessa jaettiin edistymisraportti (asiakirja 7619/01) jota käsiteltiin siltä pohjalta, että yhteinen kanta saataisiin muodostettua kesäkuuhun mennessä. Asioita, joissa jäsenvaltioilla on vielä varaumia, ovat: lihaluujauhon syöttö (ei käsitelty, koska riippuu poliittisesta päätöksestä syöttökiellon jatkamisesta), käsittelymenetelmät, yhteys ympäristölainsäädäntöön, TSE-riskiaineksen hautaaminen, lemmikkieläinrehun tuonti, ruokajäte ja eläinjätelaitosten eriyttäminen. Keskustelun valossa suurimmassa osassa edellä mainituista kohdista yhteisen kannan saavuttaminen näyttäisi todennäköiseltä. Kokouksen pohjalta laadittiin uusi edistymisraportti (asiakirja 8333/01), jossa käsitellään ongelmakohtien ratkaisuehdotuksia. Myös lajinsisäinen uudelleenkäytön kieltäminen on mainittu ja sen yhteydessä Suomen kanta turkiseläinten poistamisesta, johon raportin mukaan aiotaan esittää joustoa. 6