Liikenne- ja viestintäministeriö MINVA LVM Liikenne- ja televiestintäneuvosto kokoontuu Luxemburgissa

Transkriptio

1 Liikenne- ja viestintäministeriö MINVA LVM LHO Kojo Veera(LVM), Mäntyniemi Maaria(LVM) Viite Asia Liikenne- ja viestintäneuvosto Liikenne- ja televiestintäneuvosto kokoontuu Luxemburgissa Liikenteen osalta kokouksen ainoa päätösasia on neuvoston yleisnäkemys sisävesiliikenteen teknisiä vaatimuksia koskevasta direktiiviehdotuksesta. Suomelle on tärkeää, että Suomi voi jatkossakin pysyä pääasiassa Keski-Euroopan sisävesiliikenteen olosuhteisiin suunnitellun direktiivin soveltamisalan ulkopuolella. Tämä neuvottelutavoite on saavutettu, ja Suomi voi siten hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston yleisnäkemykseksi. Lentoliikenneasioissa puheenjohtajamaa Latvia antaa tilanneselvityksen lentomatkustajien oikeuksia koskevan asetusehdotuksen käsittelystä. Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa lentomatkustajien suojaa matkustuksen häiriötilanteissa. Keskeisimmät ratkaisemattomat kysymykset liittyvät kynnysarvoihin, joiden ylittyessä matkustajalla on oikeus korvauksiin, sekä liityntälennoista maksettaviin korvauksiin. Suomi ottaa puheenjohtajan tilanneselvityksen tiedoksi. Rautatieliikenteen osalta puheenjohtajamaa Latvia antaa tilanneselvityksen neljännen rautatiepaketin markkinaosan käsittelystä. Latvia on panostanut puheenjohtajuuskaudellaan ensisijaisesti neljännen rautatiepaketin teknisen osan trilogineuvotteluihin Euroopan parlamentin kanssa. Markkinaosan avoinna olevien ehdotusten käsittely jatkuu siten Luxemburgin puheenjohtajuuskaudella syksyllä Suomi ottaa puheenjohtajan tilanneselvityksen tiedoksi. Muissa asioissa on esillä erilaisia puheenjohtajamaa Latvian ja komission tiedonantoja. Lisäksi tuleva puheenjohtajamaa Luxemburg tiedottaa liikenneasioiden käsittelystä puheenjohtajuuskaudellaan syksyllä Televiestintäasioiden osalta kokouksessa on käsittelyssä kolme lainsäädäntöasiaa. 1) Neuvostossa käsiteltävä televiestinnän sisämarkkinoita koskeva asetusehdotus koskee verkkoneutraliteettia (net neutrality) ja verkkovierailumaksuja (roaming). Puheenjohtaja antaa neuvostossa tilannekatsauksen, ja sitä edeltää ministereiden aamiaiskeskustelu asetusehdotuksen tilanteesta. Suomi ottaa tiedoksi puheenjohtajan tilannekatsauksen. Suomi voi jatkoneuvotteluissa hyväksyä kompromissiehdotuksen vain sillä edellytyksellä, että se on kohtuullinen suomalaisten verkkoneutraliteettisäännösten sekä kotimaisen matkaviestinmarkkinan kannalta. 2) Neuvostossa on tavoitteena saavuttaa yleisnäkemys komission ehdotuksesta ohjelmaksi, jolla edistetään jäsenmaiden viranomaisten, yritysten ja kansalaisten välistä yhteistyötä parantamalla sähköisten palvelujen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta (ISA2-ohjelma). Ohjelma on suunniteltu vuosille ja sen tavoitteena on edesauttaa tehokasta ja tuloksellista rajat ylittävää ja sektorien välistä vuorovaikutusta sekä tunnistaa, laatia ja käyttää tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistäviä ratkaisuja. Suomi kannattaa ehdotusta.

2 3) Neuvostossa käsitellään puheenjohtajan edistymisraportti ehdotuksesta direktiiviksi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta. Suomi ottaa tiedoksi edistymisraportin. Suomi pitää direktiivin tavoitteita lähtökohtaisesti kannatettavana. Suomi kuitenkin katsoo, että direktiiviehdotus on nykymuodossaan liian laaja ja se tulisi kaikkien julkisen hallinnon elinten verkkosivustojen sijaan kohdistaa viranomaisten verkkopalveluihin, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi direktiivin toimeenpanoaikataulu on Suomen näkökulmasta varsin tiukka. Muissa kuin lainsäädäntöasioissa komissio esittelee digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian neuvostolle, joka käy asiasta alustavan keskustelun. Suomi tukee komission strategiassa esittämiä tavoitteita. Digitaalisten sisämarkkinoiden edistäminen on tärkeää ja Suomi pitää hyvänä, että strategia sisältää konkreettisen toimenpideohjelman. Politiikka- ja lainsäädäntötoimien lähtökohtana tulee olla digitaalisen talouden kehittymisen edellytysten turvaaminen. Digitaalisten sisämarkkinoiden edistämistä ei tulisi vesittää liian raskaalla sääntelyllä. Lisäksi neuvostossa hyväksytään ehdotus neuvoston päätelmiksi internetin hallintoon liittyvien IANA-toimintojen siirtämisestä maailmanlaajuiselle monitoimijayhteisölle. Suomi on valmis hyväksymään päätelmät. Suomi katsoo, että monitoimijamallin tukeminen, läpinäkyvyys, demokratia ja kaikkien sidosryhmien yhtäläinen osallistuminen ovat internetin hallinnon kulmakivet. Muissa asioissa puheenjohtajamaa informoi valtuuskuntia ehdotuksesta direktiiviksi verkko- ja tietoturvallisuuden korkean tason varmistamisesta EU:ssa (ns. NIS-direktiivi) ja asiasta käydään lyhyt keskustelu. Lopuksi seuraava puheenjohtajamaa Luxemburg informoi valtuuskuntia sen tulevasta työohjelmasta. 2(42)

3 Asialista: 3(42) TORSTAI 11. KESÄKUUTA 2015 (klo 10.00) 1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen LIIKENNE Lentoliikenne 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 261/2004 ja matkustajien ja heidän matkatavaroidensa ilmakuljetusta koskevasta lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuusta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2027/97 muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) (*) (Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 100 artikla) Toimielinten välinen asia: 2013/0072 (COD) Tilanneselvitys 8693/15 AVIATION 52 CONSOM 75 CODEC 678 Maaliikenne 5. Neljäs rautatiepaketti: (ensimmäinen käsittely) (*) (Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 91 artikla) a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta annetun direktiivin 2012/34/EU muuttamisesta rautateiden kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamisen ja rautatieinfrastruktuurin hallinnoinnin osalta Toimielinten välinen asia: 2013/0029 (COD) b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 1370/2007 muuttamisesta rautateiden kotimaan henkilöliikenteen markkinoiden avaamisen osalta Toimielinten välinen asia: 2013/0028 (COD) Tilanneselvitys 8959/15 TRANS 165 CODEC /13 TRANS 36 CODEC /13 TRANS 35 CODEC 209

4 Meriliikenne 4(42) 6. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sisävesialusten teknisistä vaatimuksista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/87/EY kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) (*) (Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 91 artikla) Toimielinten välinen asia: 2013/0302 (COD) Yleisnäkemys ( ) 9008/15 TRANS 167 MAR 65 CODEC COR /13 TRANS 475 MAR 133 CODEC 2035 Muut asiat 7. a) Raportti EU:n tieliikenneturvallisuuspolitiikan puitteita koskevasta väliarvioinnista Komission tiedotusasia b) Euroopan laajuinen liikenneverkko ja Verkkojen Eurooppa Christophersen-Bodewig-Secchi: raportti Tilannekatsaus ensimmäisestä Verkkojen Euroopasta ehdotuspyynnöt ja Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeva tapahtuma (Riika, kesäkuuta 2015) Komission tiedotusasia c) ASEM-valtioiden liikenneministerien kolmas kokous (Riika, 29. ja 30. huhtikuuta 2015) Puheenjohtajavaltion tiedotusasia d) Shift2Rail-yleissuunnitelma Ranskan valtuuskunnan pyytämä komission tilannetiedotus e) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Luxemburgin valtuuskunnan tiedotusasia

5 PERJANTAI 12. kesäkuuta 2015 (klo 10.00) 5(42) TELEVIESTINTÄ Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 8. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita ja koko Euroopan yhteen liittämistä koskevista toimenpiteistä sekä direktiivien 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY ja asetusten (EY) N:o 1211/2009 ja (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) (*) (Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 114 artikla) Toimielinten välinen asia: 2013/0309 (COD) Puheenjohtajan tilannekatsaus (vahvistetaan coreperissa ) [13555/13 TELECOM 232 COMPET 646 MI 753 CONSOM 161 CODEC ADD 2 + REV 1 (sv)] Neuvostoasiakirjaa ei vielä saatavilla 9. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja koskevasta ohjelmasta (ISA2) Yhteentoimivuus julkisen sektorin nykyaikaistamisen välineenä (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2014/0185 (COD) Yleisnäkemys 11580/14 TELECOM 139 COMPET 437 CODEC Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta (ensimmäinen käsittely) (*) (Komission ehdottama oikeusperusta: SEUT 114 artikla) Toimielinten välinen asia: 2012/0340 (COD) Tilanneselvitys 17344/12 TELECOM 250 CONSOM 155 MI 811 CODEC 2936 Muut kuin lainsäädäntöasiat 11. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle Komissio esittelee Keskustelu 8672/15 COMPET 185 TELECOM 109 AUDIO 11 DIGIT 32 RECH 107 MI 291 PI 32 IND 72 ECOFIN 308 ENER 139 DATAPROTECT 70 CYBER 31 JUSTIV 101 EJUSTICE 56 CULT 29 EDUC ADD Ehdotus neuvoston päätelmiksi internetin toimintojen ohjauksen siirtämisestä IANA:lta (Internet Assigned Numbers Authority) maailmanlaajuiselle eri sidosryhmät kattavalle yhteisölle Hyväksyminen

6 6(42) Muut asiat 13. a) Käsiteltävänä oleva säädösehdotus (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietoturvan varmistamiseksi koko unionissa (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2013/0027 (COD) Puheenjohtajavaltion tiedotusasia b) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Luxemburgin valtuuskunnan tiedotusasia (*) Kohta, josta voidaan pyytää äänestystä. ( ) Hyväksyessään yleisnäkemyksen sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on vahvistanut ensimmäisen käsittelyn kantansa, neuvosto ei toimi SEUT 294 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

7 Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM LAVO Kummoinen Katri JULKINEN 7(42) Asia Asiakohta 4: Asetusehdotus lentomatkustajien oikeuksista Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto U/E/UTP-tunnus U 21/2013 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Liikenneneuvosto ; tilanneselvitys Neuvostolle annetaan tilanneselvitys lentomatkustajien oikeuksia koskevan asetusehdotuksen neuvottelutilanteesta. Suomi ottaa puheenjohtajan tilanneselvityksen tiedoksi. Selvityksessä todetun mukaisesti merkittävimmät ratkaisemattomat kysymykset koskevat vakiokorvausten saamisen aikarajoja lennon peruuttamis- ja viivästymistapauksissa ja vakiokorvauksia liityntälennoissa. Komission ehdotuksella on tarkoitus muuttaa matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä annettua asetusta (EY) N:o 261/2004 ja matkustajien ja heidän matkatavaroidensa ilmakuljetusta koskevasta lentoliikenteen harjoittajien korvausvastuusta annettua asetusta (EY) N:o 2027/97. Komission ehdotuksen sisältöä on selvitetty annetussa U-kirjelmässä (U 21/2013 vp) ja annetussa U-jatkokirjeessä. Tekstiä on useilta osin neuvottelujen kuluessa muutettu. Keskeisimpinä eroina verrattuna U-jatkokirjeessä selvitettyyn voidaan mainita seuraavat seikat: - Aikarajat olisivat eripituiset riippuen siitä, onko lentoyhtiö peruuttanut lennon vai onko lento viivästynyt. Peruuttamistapauksessa aikarajat olisivat lyhyemmät kuin viivästystapauksissa. Myös korvausmäärissä olisi eroja siitä riippuen, onko kyse lennon peruuttamisesta vai viivästyksestä. - Säännökset, jotka koskevat matkustajan oikeutta saada vakiokorvauksia liityntälennoissa, on laitettu hakasulkeisiin sen indikoimiseksi, että säännökset jakavat

8 voimakkaasti jäsenvaltioita ja että niiden käsittelyä on siten tarpeen jatkaa tulevien puheenjohtajuuskausien aikana. 8(42) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 100(2) artikla, tavallinen lainsäätämisjärjestys Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Euroopan parlamentti teki 169 muutosehdotusta komission ehdotukseen. Muutosehdotukset sisältyvät asiakirjaan 5941/14 CODEC 261 AVIATION 25 CONSOM 35 PE 63. Euroopan parlamentti ehdottaa useissa kysymyksissä matkustajien kannalta edullisempia säännöksiä kuin komissio tai pj. kompromissiehdotuksessaan. Tällaisina voidaan mainita mm. seuraavat: - Matkustajalla olisi oikeus saada vakiokorvaus viivästystapauksissa matkan pituudesta ja kohteesta riippuen kolmen, viiden tai seitsemän tunnin kuluttua. Parlamentti ei ehdota muutoksia aikarajoihin, joiden perusteella matkustajalla on oikeus saada vakiokorvaus peruuttamistapauksissa. - Asetusehdotuksen liitteen luettelo poikkeuksellisista olosuhteista, joissa lentoyhtiö voi vapautua korvausvastuusta, on tyhjentävä. Toisaalta Euroopan parlamentin muutosehdotuksissa ei enää edellytetä, että lentoyhtiö todistaisi ryhtyneensä kaikkiin kohtuullisiin toimenpiteisiin välttääkseen lennon peruuttamisen tai viivästymisen. - Lentoyhtiöllä olisi velvollisuus järjestää hotelli- tai muu majoitus jo kolmen tunnin viivästyksen perusteella. - Matkustajalla olisi oikeus uudelleenreititykseen toisen yhtiön lennolla, jos yhtiö ei omilla lennoillaan voi järjestää matkaa kahdeksan tunnin kuluessa. Komission ja pj:n kompromissiehdotuksessa tämä aikaraja on 12 tuntia. - Ehdotetaan, että lentoyhtiöillä olisi velvollisuus ottaa vakuutus tai perustaa rahasto lentomatkustajien oikeuksien turvaamiseksi konkurssitapauksissa ja muissa tapauksissa, joissa lentoyhtiön toiminta keskeytyy tai loppuu. EU-liikennejaosto , EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely LiVL 14/2013 vp, TaVL 15/2013 vp Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asetus lentomatkustajien oikeuksista olisi jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta.

9 9(42) Taloudelliset vaikutukset Asetusehdotuksella ei ole budjettivaikutuksia. Ehdotus vähentäisi lentoyhtiöille asetuksesta N:o 261/2004 aiheutuvaa taloudellista rasitetta. Lentoaseman pitäjille tulisi uusia velvoitteita lentojen häiriötilanteita koskevan valmiussuunnitelman laatimisesta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /15 AVIATION /15 AVIATION 52 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot OM, LsN Katri Kummoinen, etunimi.sukunimi@om.fi, EUTORI-tunnus EU/2013/0772 Liitteet Viite

10 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LPA Saari Risto (LVM) (42) Asia Asiakohta 5: EU:n neljännen rautatiepaketin markkinaosa: a) Ehdotus yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta annetun direktiivin 2012/34/EU muuttamisesta rautateiden kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamisen ja rautatieinfrastruktuurin hallinnoinnin osalta (rautatiemarkkinadirektiivin muutos); ja b) Ehdotus asetuksen (EY) N:o 1370/2007 muuttamisesta rautateiden kotimaan henkilöliikenteen markkinoiden avaamisen osalta (julkisen palvelun velvoite, PSO-asetuksen muutos) Kokous U/E/UTP-tunnus U 8/2013 vp U 8/2013 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Liikenneneuvosto ; tilanneselvitys Suomi ottaa puheenjohtajan tilanneselvityksen tiedoksi, eikä aiemmin määriteltyihin kantoihin ole tarpeen tehdä muutoksia. Latvian EU-puheenjohtajakauden alkuperäisenä tavoitteena oli, että EU:n neljännen rautatiepaketin markkinaosan ehdotuksista (rautatiemarkkinadirektiivin ja palvelusopimusasetuksen muuttamista koskevat ehdotukset) olisi voitu saavuttaa neuvoston yleisnäkemys kesäkuun liikenneneuvostossa. Latvia on puheenjohtajakaudellaan kuitenkin panostanut ensisijaisesti teknisen osan ehdotuksista käytäviin trilogineuvotteluihin. Näin ollen puheenjohtaja antaa vain tilanneselvityksen markkinaosan ehdotuksista puheenjohtajakaudella käydyistä keskusteluista ja saavutetuista tuloksista. Neuvoston yleisnäkemys pyritään saavuttamaan todennäköisesti Luxemburgin EU-puheenjohtajakaudella syksyllä Lopullinen neuvoston ja Euroopan parlamentin kantojen yhteensovittaminen jää vuodelle 2016 (Alankomaiden ja Slovakian EU-puheenjohtajakaudet). Rautatiemarkkinadirektiivin (2012/34) muuttamista koskevan esityksen osalta pj nostaa seuraavat asiat esille, joissa pj:n näkemyksen mukaan on saavutettu edistystä: - rataverkon haltijan olennaisten toimintojen osalta on pyritty kehittämään yhteiset periaatteet. Rataverkon haltijan olennaisilla toiminnoilla tarkoitetaan rataverkon

11 11(42) hinnoittelua ja ratakapasiteetin jakamista ja olennaisiin toimintoihin kohdistuisivat tiukimmat rataverkon haltijan riippumattomuutta koskevat vaatimukset; - vertikaalisen integraation rakenteen määritelmä (samassa rakenteessa on rataverkon hallintaa ja rautatieliikenteen harjoittamista) perustuu toimintojen kontrolliin toimintojen omistamisen sijasta; - poistettu säännökset, jotka estäisivät rataverkon haltijaa muuttamasta hallintamallia täysin eriytetyn ja vertikaalisen mallin välillä. Säännös mahdollistaa siten sen, että maissa joissa rataverkon hallinta ja rautatieliikenteen harjoittaminen on täysin eriytetty, voidaan ottaa käyttöön vertikaalisen integraation malli, jossa toimintoja on saman organisaation hallussa. Malli myös mahdollistaisi sen, että rataverkon haltijan ei tarvitsisi olla lainsäädännöllisesti erillinen kokonaisuus, jos rataverkon haltijan itsenäisyys on organisatorisesti ja päätöksenteon osalta riittävästi turvattu; - sama ministeriö voi valvoa sekä rataverkon hallintaa että rautatieliikenteen harjoittamista, jos valvontaroolit on ministeriössä selkeästi eriytetty; - rahoituksen ja investointien suunnittelussa on selkiytetty jäsenvaltion ja rataverkon haltijan vastuita ja roolia; - rataverkon haltijan riippumattomuutta koskevien säännösten tarkentaminen erilaisissa vaihtoehdoissa, mutta tältä osin kuitenkin tarvitaan vielä lisätyötä; - rataverkon haltijan mahdollisuus ulkoistaa toimintoja, jos ulkoistetuista toiminnoista vastaavalla taholla ei ole yhteyksiä rautatieyrityksiin; - rataverkon haltijan vastuuta koskevien säännösten sisällyttäminen säädökseen yksityisen ja julkisen rahoituksen yhteishankkeissa (PPP-hankkeissa); ja - karsittu ja virtaviivaistettu tarvetta asettaa uusia unionitason koordinaatiomekanismeja ja samalla poistettu myös valtuutus säätää tällaisesta tarkemmin täytäntöönpanoasetuksella. Palvelusopimusasetuksen (PSA, 1370/2007) muuttamista koskevan esityksen osalta pj nostaa esille seuraavat asiat, joissa pj:n näkemyksen mukaan saavutettu edistystä: - toimivaltaisen viranomaisen (ml. paikallinen toimivaltainen viranomainen) määrittelyssä pitäydytään voimassa olevassa muotoilussa; - luovutaan velvoitteesta laatia erillisiä joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmia. Toimivaltaisella viranomaisella olisi kuitenkin velvoite esittää julkisen palveluvelvoitteen yksityiskohdat ja eritelmät, joiden on vastattava tarpeellisuuden, suhteellisuuden, kustannustehokkuuden sekä rahoituksen kestävyyden kriteerejä; - sopimusjärjestelyihin voidaan sisällyttää kannattavia ja kannattamattomia reittejä; - toimivaltaisen viranomaisen velvoitteita turvata kaluston saatavuus on lievennetty niin, että toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava tarjouskilpailun yhteydessä, onko kaluston saatavuus mahdollinen markkinoillepääsyn este; - suorahankintamahdollisuuden jatkuvuudelle on esitetty erilaisia vaihtoehtoja (esim. arviointi suorahankinnan vs. kilpailuttamisen yhteiskuntataloudellista hyödyistä); - kolmansien maiden rautatieyrityksille asetettavat vastavuoroisuuslausekkeet markkinoillepääsystä; ja - siirtymäkauden mahdollinen pidentäminen ja kytkeminen markkinaosan ehdotusten voimaantuloon. Edellä mainitut asiat ovat saavutetusta edistyksestä huolimatta edelleen enemmän tai vähemmän auki ja siksi niistä sopiminen edellyttää vielä lisätyötä neuvostossa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 91 artikla, 294 artiklan mukainen tavallinen lainsäätämisjärjestys Käsittely Euroopan parlamentissa

12 Kansallinen valmistelu Euroopan parlamentti äänesti markkinaosan muutosehdotuksistaan helmikuussa Pääraportoijat Khadroui/SOS/BE (RMA) ja Grosch/EPP/BE (PSO) EU-liikennejaosto (EU22): helmikuu 2013, syyskuu 2014, maaliskuu 2015, EU-liikennejaoston kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunta , , (42) Eduskuntakäsittely U-kirje U 8/2013 vp eduskunnalle Liikenne- ja viestintävaliokunta: U-kirjelmän käsittely ja kanta maaliskuu 2013, tilannekatsaus LiV:ssä Suuri valiokunta , , Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Rautatiemarkkinadirektiivin muutosdirektiivin täytäntöönpano edellyttää muutoksia rautatielain (304/2011) eräisiin säännöksiin. Myös PSO-asetuksen muutosehdotus voi edellyttää viranomaisjärjestelyjen osalta muutoksia joukkoliikennelakiin (869/2009). Rautatieasiat kuuluvat Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan. Taloudelliset vaikutukset Komission markkinaosan ehdotuksiin sisältyy vaikutusten arvio (SWD(2013) 11 lopullinen ja SWD( lopullinen). Komissio katsoo, että avoin markkinoillepääsy rautateiden henkilöliikenteeseen toisi Euroopan unionissa 29,4 miljardin euron hyödyn vuodessa ja lisäisi rautatieliikennettä 2,0 miljardia henkilökilometriä vuodessa. Rautatieliikenteen sopimusjärjestelyjen kilpailuttaminen suorahankinnan sijasta tehostaisi julkisten varojen käyttöä niin, että säästöt ja muut saavutettavat hyödyt olisivat Euroopan unionissa 43,4 miljardia euroa. Sopimusjärjestelyjen kilpailuttamisesta saavutettaisiin edelleen 3,8 miljardin lisäys rautatieliikenteen suoritteisiin. Rataverkon hallinnoinnin täydellinen eriyttäminen toisi myös 6,6 miljardin euron hyödyn ja 0,8 miljardin henkilöliikennekilometrin kasvun liikennesuoritteisiin. Kaikkinensa perusvaihtoehdon hyödyt olisivat noin 80 miljardia euroa vuodessa ja liikennesuoritteiden kasvu 6,6 miljardia henkilökilometriä. Komissio on esittänyt vaikutusarviossa myös investointivaihtoehdon, jossa edellä mainituista taloudellisista hyödyistä ja julkisten varojen säästöistä puolet käytettäisiin uusiin investointeihin. Tämä vaihtoehto lisäisi rautatieliikenteen suoritteita Euroopan unionissa noin 26 miljardia henkilöliikennekilometriä. Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt muiden maiden kokemuksia rautateiden henkilöliikenteen kilpailusta (LVM:n julkaisut 17/2010 ja 21/2012). Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

13 13(42) Keskeiset kiistakysymykset jäsenmaiden välillä liittyvät rataverkon hallinnoinnin ja rautatieliikenteen harjoittamisen eriyttämiseen, suorahankintamahdollisuuden ehtoihin ja erilaisiin hallinnollisiin lisävelvoitteisiin. Jäsenvaltioiden suhtautuminen vaihtelee niiden markkinatilanteen mukaan ja sen mukaan, miten rataverkon hallinta ja rautatieliikenteen harjoittaminen on kansallisesti järjestetty. Pisimmälle rautateiden henkilöliikenteen kuljetusten kilpailu on edennyt Iso-Britanniassa, Ruotsissa, Italiassa ja Tanskassa. Myös useissa muissa unionin jäsenvaltioissa on useita pieniä paikallisia kuljetuksia järjestäviä rautatieyrityksiä, jotka syöttävät liikennettä isoille valtiollisille rautatieyrityksille. Rataverkon hallinnan osalta Saksassa ja Itävallassa on nykyisin käytössä vertikaalisen integraation malli ja nämä maat ajavat tätä mallia nyt myös osaksi unionilainsäädäntöä. Myös useissa muissa maissa on pieniä rautatieyrityksiä (esim. SE, UK, DK), jotka harjoittavat myös oman paikallisen ja alueellisen rataverkon hallintaa, eikä tällaista toimintaa haluta eriyttää rautatieliikenteen harjoittamisesta, koska se voisi vaarantaa toiminnan harjoittamisen liiketoiminnalliset edellytykset. Asiakirjat 5985/13 TRANS 36 CODEC /13 TRANS 35 CODEC /15 TRANS 165 CODEC 729 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Risto Saari, LVM, p EUTORI-tunnus EU/2013/0605, EU/2013/0608, EU/2013/0610, EU/2013/0611 Liitteet Viite

14 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM LPA Huhtanen Iida(LVM) (42) Asia Asiakohta 6: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sisävesialusten teknisistä vaatimuksista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/87/EY kumoamisesta Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto U/E/UTP-tunnus E 128/2013 vp, E 10/2015 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Liikenneneuvosto ; Neuvoston yleisnäkemys Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston yleisnäkemykseksi. Suomelle on tärkeää, että direktiivin soveltamisalaa koskeva 30 artikla ja siihen liittyvä perustelukappale 22b säilyvät puheenjohtajan esittämässä muodossa. Suomi ei voi hyväksyä sellaisia muutoksia 30 artiklaan, jotka toisivat Suomen direktiivin soveltamisalan piiriin. Muihin avoinna oleviin kysymyksiin Suomi suhtautuu joustavasti. Euroopan unionin komissio julkaisi syyskuussa 2013 ehdotuksensa unionin sisävesilainsäädännön ja sisävesiliikennettä koskevan tavoiteohjelman muuttamiseksi. Ehdotus sisältää seuraavat osat: 1. Ehdotus asetukseksi yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista (COM(2013) 621 lopullinen), 2. Ehdotus uudeksi sisävesidirektiiviksi (sisävesialusten tekniset vaatimukset) (COM(2013) 622 lopullinen), sekä 3. Komission uusi tavoiteohjelma sisävesiliikenteen laadun parantamiseksi (NAIADES II) (COM(2013) 623 lopullinen). Sisävesialusten teknisiä vaatimuksia koskevan direktiiviehdotuksen (kohta 2) käsittely aloitettiin kuluvalla Latvian puheenjohtajuuskaudella neuvoston merenkulkutyöryhmässä. Liikenneneuvoston kokouksessa on tarkoitus hyväksyä direktiiviehdotusta koskeva neuvoston yleisnäkemys. Neuvoston merenkulkutyöryhmässä on Latvian puheenjohtajuuskauden aikana käsitelty

15 15(42) lisäksi NAIADES II -ohjelmaa, joka on Suomen kannalta ongelmaton. Sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevan asetusehdotuksen käsittely saatiin päätökseen keväällä 2014, ja lopullinen teksti on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä Komission sisävesialusten teknisiä vaatimuksia koskevan direktiiviehdotuksen tarkoituksena on korvata voimassa oleva samaa asiaa koskeva direktiivi 2006/87/EY. Direktiivin 2006/87/EY tavoitteena on varmistaa, että sisävesialuksille myönnettävät todistuskirjat, joilla osoitetaan sisävesialusten täyttävän niitä koskevat tekniset vaatimukset, ovat voimassa kaikilla EU:n sisävesiväylillä. Tällä turvataan toisaalta kilpailun vapaus, toisaalta riittävä turvallisuustaso. Komission direktiiviehdotus sisävesialusten teknisistä vaatimuksista on sisällöltään hyvin pitkälti samanlainen kuin voimassaoleva direktiivi 2006/87/EY. Direktiivin eräitä säännöksiä on kuitenkin tarpeen päivittää erityisesti liittyen Lissabonin sopimuksen voimaantuloon. Voimassa olevan direktiivin liitteissä olevat päätöksentekomekanismeihin liittyvät asiat halutaan tuoda direktiivin varsinaiseen tekstiin. Direktiivin muutokset liittyvät Lissabonin sopimuksen tuomiin säännöksiin säädösvallan delegoinnista ja implementoinnista. Delegointivalta siirrettäisiin komissiolle määrittelemättömäksi ajaksi direktiivin voimaansaattamisesta lähtien. Delegoiduilla säädöksillä voidaan puuttua artikloihin 3, 4, 8, 10, 22 ja 23. Artiklat koskevat muun muassa velvollisuutta hankkia tarvittavia todistuksia, toimivaltaisia viranomaisia tai liitteiden mukauttamista. Suomessa sisävesiliikenteeseen sovelletaan merenkulun vaatimuksia ja siten sisävesiliikenne on integroitu osaksi merenkulkua. Suomessa ei siten sovelleta sellaisenaan unionilainsäädännössä sisävesialuksille asetettuja teknisiä vaatimuksia, jotka on laadittu pitkälti Keski-Euroopan sisävesiliikenteen olosuhteista nähden. Suomelle on ollut neuvotteluissa tärkeää varmistaa, että Suomessa saadaan jatkossakin soveltaa sisävesiliikenteeseen meriliikenteelle kansainvälisesti asetettuja vaatimuksia, jotka pääsääntöisesti takaavat yhtä korkean turvallisuustason kuin sisävesialuksille direktiivin mukaisesti asetetut tekniset vaatimukset. Uudistettu direktiivi voidaan saattaa Suomessa voimaan viittaustekniikalla siten kuin sisävesisääntelyn osalta on myös voimassaolevan EU-normiston osalta toimittu. Siten Suomi voi tunnustaa kaikki EU:n sisävesilainsäädännön velvoitteet ja hyväksyä niiden mukaisesti toimivan, toisesta jäsenvaltiosta olevan ammatinharjoittajan tulon markkinoille. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Oikeusperusta SEUT 91(1) artikla. Tavallinen lainsäätämisjärjestys. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Direktiiviehdotusta sisävesiliikenteen teknisistä vaatimuksista on käsitelty Euroopan parlamentin liikennevaliokunnassa (TRAN). Raportöörinä edellisen parlamentin kaudella toimi Corien Wortmann-Kool (PPE). Parlamentti on hyväksynyt omat muutoksensa komission ehdotukseen EU-asioiden komitean alainen liikennejaosto: kirjallinen menettely Merenkulun neuvottelukunnan kokous sekä kirjallinen menettely

16 16(42) Eduskuntakäsittely Keskustelutilaisuus sisävesiliikenteen sidosryhmille Trafissa EU-liikennejaoston kokous EU-ministerivaliokunta Eduskunnalle on annettu asiasta E-kirje (E 128/2013 vp) sekä E-jatkokirje (E 10/2015 vp). Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Suomessa sisävesiliikenteeseen sovelletaan merenkulun vaatimuksia ja siten sisävesiliikenne on integroitu osaksi merenkulkua. Suomessa ei siten sovelleta sellaisenaan unionilainsäädännössä sisävesialuksille asetettuja teknisiä vaatimuksia. EU:n sisävesilainsäädännön vaatimukset on Suomessa implementoitu lain tasolla. Laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta (1687/2009) sisältää säännöksen, jolla Euroopan unionin sisävesiliikennettä koskevien direktiivien pätevyys- ja tutkintovaatimukset sekä ammattiin pääsyä koskevat vaatimukset on pantu kansallisesti täytäntöön. Vastaavasti aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annettu laki (1686/2009) sisältää säännöksen, jolla alusten purjehduskelpoisuutta ja teknisiä vaatimuksia koskevat EU-säännökset on pantu täytäntöön. Komission ehdottamat muutokset edellyttävät Suomessa lakiin tehtävää teknistä muutosta EUlainsäädännön nimien ja numeroinnin osalta. Taloudelliset vaikutukset Esityksellä ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia, mikäli direktiivi mahdollistaa käytännössä Suomen kansallisen sisävesisääntelyn säilyttämisen olennaisilta osiltaan ennallaan. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /15 TRANS 167 MAR 65 CODEC COR /13 TRANS 475 MAR 133 CODEC 2035 (COM(2013) 622 lopullinen) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot LVM: ylitarkastaja Iida Huhtanen, p , iida.huhtanen@lvm.fi Trafi: johtava asiantuntija Marko Rahikainen, p , marko.rahikainen@trafi.fi

17 EUTORI-tunnus EU/2013/ (42) Liitteet Viite

18 Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM VVE Wirén Sini(LVM) (42) Asia Asiakohta 8. Komission asetusehdotus televiestinnän sisämarkkinoista (puheenjohtajan tilannekatsaus ja ministereiden aamiaiskeskustelu) Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto U/E/UTP-tunnus U 74/2013 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Teleneuvostossa puheenjohtajan on tarkoitus esitellä asetusehdotuksesta tilannekatsaus (vahvistetaan coreperissa ). Lisäksi ehdotuksesta on tarkoitus keskustella neuvostoa edeltävällä ministereiden aamiaisella. Komissio antoi alkuperäisen asetusehdotuksen syyskuussa Alun perin ehdotus käsitti eurooppalaisen palveluntarjoajan ja sen oikeuksien ja velvollisuuksien määrittelyä, taajuuksien käytön ja toimilupaprosessien vahvempaa EU-tason koordinointia, eurooppalaisia virtuaalisia verkon käyttöoikeustuotteita koskevaa sääntelyä ja kuluttajansuojasäännösten harmonisointia. Lisäksi komissio esitti muutoksia valtuutus-, puite- ja yleispalveludirektiiveihin sekä BEREC- ja verkkovierailuasetuksiin. Ehdotusta kritisoitiin voimakkaasti jäsenmaiden toimesta, ja sen käsittely neuvoston työryhmässä oli pitkään hyvin vaikeaa. Italian puheenjohtajuuskaudella ehdotus rajattiin koskemaan vain verkkoneutraliteettia ja verkkovierailua, ja tämä lähestymistapa vahvistui entisestään Latvian kauden alussa joulukuun 2014 ministerineuvoston linjauksen mukaisesti. Neuvoston puheenjohtajamaa Latvia sai neuvostolta mandaatin epävirallisten kolmikantaneuvottelujen (trilogi) aloittamiselle parlamentin ja komission kanssa maaliskuun alussa Mandaattia tarkennettiin huhtikuussa Ensimmäinen trilogi järjestettiin ja toinen trilogi Tämän lisäksi neuvoston ja parlamentin välillä on järjestetty asetusehdotuksesta yhteensä 10 teknistä kokousta. Parlamentin kanssa käytyjen neuvotteluiden pohjalta neuvoston puheenjohtaja haki pysyvien edustajien komitean kokouksessa (coreper) uuden kompromissiehdotuksensa pohjalta neuvottelumandaattia kolmanteen, mahdollisesti viimeiseen trilogineuvotteluun. Mandaatti annettiin, mutta neuvosto edellytti kompromissitekstiin eräitä tiukennuksia. Trilogi järjestettiin 2.6. ja tätä ennen tekninen kokous 1.6. Trilogissa ei vielä päästy ehdotuksesta yhteisymmärrykseen, mutta siellä linjattiin käsittelyn jatkamisesta sekä tavoitteesta saattaa se loppuun vielä kesäkuun 2015 aikana. Toimielinten välillä asetuksen sisällöstä vallitsevista erimielisyyksistä johtuen sekä eräiden toimielinten sisäistenkin näkemyserojen vuoksi on kuitenkin myös mahdollista, että aikataulu

19 Suomen kanta 19(42) osoittautuu epärealistiseksi. Käsittely saattaa siis venyä pidemmälle, ja koko asetusehdotuksen raukeaminenkin on mahdollinen. Puheenjohtaja tulee jakamaan neuvostossa käytävää keskustelua varten kysymykset, mutta näitä ei vielä ole saatavilla. Alla on kuvattu yleiset periaatteet, joiden pohjalta Suomi muodostaisi yksityiskohtaisen kantansa neuvoston yhteydessä käytävään keskusteluun sekä tulevaan puheenjohtajan uuteen kompromissiesitykseen: Suomi kannattaa vahvasti digitaalisten sisämarkkinoiden edistämistä. Siihen osaltaan kuuluvaa televiestintälainsäädäntöä tulee tarpeen mukaan kehittää avoimesti, maltillisesti ja ensisijassa tavallisten kuluttajien näkökulmasta. Suomi on sitoutunut osana neuvoston kokoonpanoa televiestinnän sisämarkkinoita koskevan asetusehdotuksen käsittelyn edistämiseen siltä osin, kuin ehdotus on rajattu koskemaan vain verkon neutraliteettia ja verkkovierailumaksuja. Samalla on huomattava, että Suomi ei ole nähnyt erityistä kiireellistä tarvetta televiestinnän sääntelyn uudistamiselle. Suomi katsoo, että televiestinnän sisämarkkinoita koskevan asetusehdotuksen suhde ja tarkoituksenmukaisuus vuonna 2016 käynnistettävään sähköisen viestinnän sääntelykehyksen laajaan uudistukseen on edelleen epäselvä. Yleisesti viestintäpalvelujen sääntelyn osalta Suomi korostaa, että uutta EU-sääntelyä laadittaessa tulisi välttää päällekkäisyyksiä olemassa olevan sääntelyn kanssa ja esimerkiksi tarvetta erillisille sektori- tai palvelukohtaisille säännöksille olisi tarkasteltava kriittisesti ja huolellisesti. On kuluttajien edun mukaista, että lainsäädäntö on mahdollisimman selkeää, oikeasuhtaista ja ennustettavaa, eikä kuormita yrityksiä tai viranomaisia yhtään sen enempää kuin on välttämätöntä. Verkkoneutraliteetin osalta Suomi kannattaa vahvasti avoimen internetin turvaamista ja katsoo yhteisten pelisääntöjen luomisen myös EU-tasolla siten olevan periaatteellisesti kannatettava tavoite. Suomi katsoo, että puheenjohtajan kompromissiesitys ei vastaa kaikilta osin neuvoston alun perin kannattamaa yleisen, periaatteellisen tason sääntelyehdotusta, joka kuluttajien ja palveluntarjoajien oikeuksien turvaamisen rinnalla huomioi kohtuullisen tasapainoisesti uusien digitaalisten palvelujen ja innovaatioiden kehittämismahdollisuudet. Suomi katsoo, että asetuksen tulisi sallia järkevä, syrjimätön ja verkon toiminnan kannalta välttämätön liikenteen hallinta yhteyksien laadun ja käytettävyyden turvaamiseksi. Liikenteenhallinnalle ei tulisi asettaa sellaisia vaatimuksia, jotka vaikuttavat heikentävästi verkkojen laatuun tai saatavuuteen. Suomi katsoo myös, että verkkoneutraliteetin sääntelyn tulisi sallia operaattoreille riittävät mahdollisuudet liittymien tuotteistukseen. Kokonaisuutena Suomi arvioi, että puheenjohtajan kompromissiesitys on edelleen kohtuullisen tasapainoinen ottaen huomioon haastava neuvottelutilanne. Suomen keskeisenä tavoitteena on ollut, että verkkoneutraliteetin suoja ei heikkene Suomessa ottaen huomioon eduskunnan hiljattain hyväksymän, vuoden 2015 alussa voimaan tulevan tietoyhteiskuntakaaren säännökset. Ehdotettu kompromissiesitys ei vaikuta sisältävän tällaista riskiä, vaan siinä oleva riski liittyy enemminkin verkkoneutraliteettisääntelyn tarpeettomaan kiristymiseen, yksityiskohtaistumiseen ja samalla tulkinnanvaraisuuden lisääntymiseen. Verkkovierailun osalta Suomi kannattaa tavoitetta laskea entisestään verkkovierailuhintoja, mutta huomauttaa, että jatkuvasti muuttuvan sääntelyn sijasta tulisi pyrkiä rakenteellisesti ja taloudellisesti kestävän sääntelykehyksen muodostamiseen. Suomi katsoo, että tarkoituksenmukainen tukkuhintasääntely ja

20 20(42) operaattoreiden mahdollisuus kattaa niille verkkovierailupalvelun tarjoamisesta koituvat kustannukset on edellytys taloudellisesti kestävälle verkkovierailun vähittäistason lisämaksujen osittaiselle tai kokonaan poistamiselle. Lähtökohtaisesti Suomi on katsonut, että komission tukkuhintamarkkinoita koskevan arvion tuloksen ja siten uuden tukkuhintasääntelyn sisällön tulisi olla tiedossa ennen kuin säädetään aikataulusta vähittäistason verkkovierailumaksujen poistumiselle. Vähintäänkin on huolehdittava siitä, että verkkovierailumaksujen poistumisesta vähittäistasolla säädettäessä edellytyksenä sääntelyn voimaantulolle on se, että uusi tukkuhintasääntely on voimassa. Verkkovierailuhintojen alentaminen ei saisi johtaa matkaviestinnän kuluttajahintojen nousuun kotimaassa ja operaattoreilla tulee jatkossakin olla mahdollisuus kattaa verkkovierailupalvelun tarjoamisesta niille koituvat kustannukset. Suomi katsoo, että pidemmän aikavälin sääntelymallia koskevan ehdotuksen osalta puheenjohtajan esitys ottaa kohtuullisesti huomioon nämä periaatteet. Nyt esitetyn siirtymäajan sääntelymallin osalta Suomi sen sijaan katsoo, että esitys perustuu taloudellisesti kestämättömään malliin, minkä toimeenpaneminen ei lyhytaikaisenakaan ole kannatettavaa. Suomi on myös huolissaan siitä, että sääntelyn kustannukset ja hallinnollinen taakka operaattoreille ja viranomaisille ja oletettu hyöty käyttäjille eivät ole keskenään mielekkäässä suhteessa ottaen huomioon väliaikaismallin lyhyt kesto ja yleinen tavoite sääntelyn yksinkertaistamisesta. Ensisijaisesti Suomi on kannattanut väliaikaismallin poistamista ehdotuksesta kokonaan, mutta neuvottelutilanne huomioon ottaen tämä ei enää vaikuta realistiselta tavoitteelta. Toissijaisesti Suomi on esittänyt, että se voisi osana kokonaiskompromissia hyväksyä väliaikaisen mallin sisällyttämisen asetusehdotukseen, mutta vain sillä edellytyksellä, että asetuksessa määritellyt siirtymämallin aikana kansallisella hinnalla tarjottavien verkkovierailupalvelujen vähimmäismäärät pidetään selvästi maltillisina. Myös moni muu jäsenmaa on ajanut vähimmäismäärien maltillisuutta, ja Suomi katsoo, että tästä tavoitteesta on tärkeä pitää kiinni. Lisäksi Suomi katsoo, että asetuksen voimaantuloa ei tulisi aikaistaa sillä kustannuksella, että operaattorit eivät ehtisi toteuttaa asetuksen edellyttämiä muutoksia laskutusjärjestelmiinsä, viestintäpalvelusopimuksiinsa ja asiakastiedotusjärjestelmiinsä kohtuullisessa määräajassa. Pääasiallinen sisältö Asetusehdotuksen sisällön kuvaus perustuu neuvoston coreperissa linjaamaan edelliseen neuvoston kompromissiesitykseen. Ehdotukseen on tulossa muutoksia myöhemmin, kun neuvoston puheenjohtaja pyrkii edelleen edesauttamaan kompromissin löytymistä Euroopan parlamentin kanssa. Verkkovierailu (roaming) Verkkovierailu on matkaviestinverkon ominaisuus, joka mahdollistaa telepalveluiden käytön käyttäjän siirtyessä verkosta toiseen. Verkkovierailu syntyy kun käyttäjä vierailee ulkomailla oman kotiverkon ulkopuolella. Roamingin osalta uusi ehdotus asettaa määräajan roaming-lisämaksujen poistumiselle kokonaan, kuitenkin niin, että tässä sovellettaisiin ns. kohtuullisen käytön politiikkaa. Operaattoreiden mahdollisuus veloittaa käyttäjiltä lisämaksua roaming-palvelusta (eli velvoite tarjota roaming-palvelut samoin kansallisin hinnoin kuin kotimaassakin kulutetut palvelut) päättyisi Edellytyksenä tälle olisi kuitenkin se, että komission markkinatarkasteluun perustuva tukkuhintojen uudelleen sääntely olisi voimassa tähän päivämäärään mennessä. Edellä kuvattu kohtuullisen käytön politiikka

21 21(42) tarkoittaisi muun muassa sitä, että operaattorit voisivat kattaa lisämaksulla kaikki roaming-palvelun tarjoamisesta koituvat kustannukset. Lisämaksun suuruudelle on kuitenkin asetettu asetuksessa tietyt rajat. Kohtuullisen käytön määritelmästä ja toteutuksesta säädettäisiin tarkemmin komission täytäntöönpanoasetuksella. Ennen varsinaisen uuden sääntelymallin voimaantuloa sovellettaisiin alkaen väliaikaista sääntelymallia. Tässä mallissa roaming-palveluntarjoajat olisivat velvoitettuja tarjoamaan käyttäjille tietyn määrän palveluja kansallisilla hinnoilla ilman lisämaksua. Nyt ehdotuksessa tällaisiksi vähimmäismääriksi on esitetty 50 minuuttia soitettujen ja 50 minuuttia vastaanotettujen puhelujen osalta, 50 tekstiviestiä ja 100 MB datapalveluja. Nämä määrät ylittävään kulutukseen operaattorit voisivat kohdistaa roaming-palvelun lisämaksun, joka ei kuitenkaan saisi ylittää säädellyn tukkuhinnan enimmäismäärää. Verkkoneutraliteetti (net neutrality) Verkkoneutraliteetin on katsottu olevan keskeinen osa vapaan ja Internetin toimintaa. Verkkoneutraliteetin sääntelyssä on kyse yleisten sääntöjen muodostamisesta verkon avoimelle internetille loppukäyttäjien oikeuksien ja syrjimättömän liikenteen turvaamiseksi. Verkkoneutraliteetilla tarkoitetaan yleisesti käyttäjien oikeutta jakaa, käyttää ja tarjota haluamiaan tietoa, sisältöjä, sovelluksia ja palveluja. Internetyhteyspalvelun tarjoajilla on velvollisuus kohdella tasapuolisesti keskenään vastaavia liikennemuotoja internetyhteyspalvelua tarjotessaan. Verkkoneutraliteetti on tärkeä siis sekä loppukäyttäjien (erit. kuluttajien) että internetin palveluntarjoajien kannalta. Puheenjohtajan ehdotus muodostaa yleiset säännöt verkon avoimelle internetille loppukäyttäjien oikeuksien ja syrjimättömän liikenteen turvaamiseksi. Ehdotuksen mukaan käyttäjillä on oikeus jakaa, käyttää ja tarjota haluamiaan tietoa, sisältöjä, sovelluksia ja palveluja. Uuteen tekstiin on edelleen tarkennettu se, että internetyhteyspalveluja tarjotessaan operaattoreiden on kohdeltava kaikkea liikennettä tasapuolisesti. Suomi katsoo tämän olevan teknisesti ongelmallinen edellytys, koska käytännössä IP-verkon toiminnassa lähtökohtana on, että paketit eivät kulje normaalistikkaan välttämättä samaa reittiä, vaikka erityisempää ruuhkautumista verkossa ei olisikaan. Samalla Suomi kuitenkin arvioi, että kyseessä olisi lähinnä yleisen tason filosofinen periaate, jota voidaan käytännössä tulkita teknisesti järkevällä tavalla ja tekstin tulkinnanvaraisuus kokonaisuudessaan ehkä mahdollistaa sen, että tämä vaatimus voidaan käytännössä toimeenpanna järkevällä tavalla. Uudessa tekstissä on tarkennettu kohtuullisten liikenteenhallintatoimien ja siitä poikkeavien liikenteenhallintatoimien eroa. Lista niistä poikkeustilanteista, joissa verkon neutraliteetin perusperiaatteista poikkeava liikenteenhallinta on mahdollista, on säilynyt samanlaisena kuin neuvoston viimeisimmissä aiemmissa versioissa. Näitä poikkeustilanteita ovat välttämättömät EU-lainsäädännön mukaiseen kansalliseen lainsäädäntöön tai sen nojalla tehtyihin viranomaispäätöksiin tai tuomioistuimen päätöksiin perustuvat toimet, verkon, palvelujen ja päätelaitteiden turvallisuuteen ja eheyteen tähtäävät välttämättömät toimet, uhkaavan verkon ruuhkautumisen tai väliaikaisen tai poikkeuksellisen verkon ruuhkautumisen estämiseksi tehtävät välttämättömät toimet, roskapostin suodattamiseen tai ns. lapsilukkoihin liittyvät toimet (edellyttää loppukäyttäjän ennakkosuostumusta ja mahdollisuutta sen peruuttamiselle milloin tahansa).

22 Teksti mahdollistaa edelleen tavallisesta internetyhteyspalvelusta erillisten, niin kutsuttujen erikoistuneiden palvelujen tarjonnan. Tekstissä on nyt tarkennettu tavallisen interneyhteyspalvelujen ja näiden erikoistuneiden palvelujen välistä suhdetta. Tarkkaa määritelmää erikoistuneesta palvelusta asetus ei edelleenkään sisällä. Verkon neutraliteetin sääntelyä sovelletaan yleiseen teletoimintaan eli ei esimerkiksi yritysten sisäisiin verkkoihin, jotka eivät ole muun yleisön saatavilla. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla. Tavallinen lainsäädäntömenettely. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentin ensimmäinen lukeminen äänestys oli täysistunnossa Asetuksen raportoijana toimii Pilar de Castillo Vera ITRE valiokunnasta. IMCO, REGI, CULT, JURI ja LIBE valiokunnat ovat toimittaneet asetuksesta mielipiteensä. Euroopan parlamentti on kannattanut neuvostoa yksityiskohtaisempaa sääntelyä verkkoneutraliteetin suhteen sekä aikaisemmin voimaantulevaa ja selkeämmin roam like at home tyyppistä sääntelyä matkaviestinnän verkkovierailumaksujen osalta. Suomen kantojen valmistelun tueksi on perustettu kansallinen seurantaryhmä, jota on kuultu säännöllisesti sähköpostijakeluiden kautta neuvoston työryhmävalmistelujen yhteydessä ja joka on lisäksi kokoontunut liikenne- ja viestintäministeriössä tarpeen mukaan. Suomen kantoja on käsitelty kansallisessa viestintäjaostossa (EU19) useita kertoja televiestintäministereiden neuvoston kokousten valmistelujen yhteydessä, viimeksi EU-ministerivaliokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta on antanut asetuksesta valtioneuvoston kantaa tukevan lausunnon (LiVL31/2013vp U 74/2013vp). Liikenne- ja viestintävaliokunnan kuulemisia on järjestetty teleneuvostojen valmistelujen yhteydessä. Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 22(42) Asetusehdotuksella olisi voimaan tulleessaan olennaisia vaikutuksia Suomessa. Koska ehdotus on säädösmuodoltaan asetus, se olisi jäsenmaissa suoraan sovellettavaa oikeutta. Verkkovierailuhintoja on jo usean vuoden ajan säädelty Euroopan Unionin tasolla, mutta

23 23(42) nyt käsittelyssä oleva ehdotus toisi merkittäviä rakenteellisia uudistuksia nykyiseen sääntelykehykseen. Verkon neutraliteetista taas ei ole aiemmin säädetty unionin tasolla, mutta Suomessa on jo pitkään ollut verkkoneutraliteettia turvaavaa kansallista sääntelyä, jota on hiljattain tarkennettu sähköisen viestinnän uudessa lainsäädäntökehyksessä (tietoyhteiskuntakaaren 110, joka astuu voimaan ). Vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön on kuvattu tarkemmin valtioneuvoston kirjelmässä sekä jatkokirjelmässä (U 74/2013 vp). Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 40 kohdan mukaan valtakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat teletoimintaa. Taloudelliset vaikutukset Puheenjohtajan uudella ehdotuksella olisi suoria vaikutuksia sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen tarjoajien toimintaedellytyksiin ja niitä käyttävien kuluttajien ja yritystoimijoiden oikeuksiin. Sitä kautta ehdotuksella olisi todennäköisesti vaikutuksia niin kansalliseen kuin eurooppalaiseenkin tietoyhteiskuntakehitykseen. Euroopan unionin alueella jäsenmaiden rajat ylittävästi matkustavien EU-kuluttajien kannalta uusi verkkovierailusääntely esitetyssä muodossa laskisi selvästi matkaviestinnän verkkovierailuhintoja niiden nykyisestä tasosta. Samalla asetuksen voimaantulo esitetyssä muodossa kuitenkin tarkoittaisi myös sellaisia uudistuksia, jotka perustuivat taloudellisesti kestämättömään malliin etenkin Suomen kaltaisen matkaviestinviestintämarkkinan kannalta. Siten se pitää edelleen sisällään riskin kansallisten matkaviestinnän kuluttajahintojen nousemisesta tai kansallisten liittymien muuttumisesta muilla tavoin kuluttajan kannalta epäedullisempaan muotoon. Uudistukset myös edellyttäisivät uusia hallinnollisia toimia ja muita uudistuksia sekä televiestintäoperaattoreilta että kansallisilta sääntelyviranomaisilta. Verkkoneutraliteetin ja internetin avoimuuden turvaamiseen tähtäävän uuden sääntelyn suorien taloudellisten vaikutusten arviointi on vaikeampaa. Sääntelyllä voidaan katsoa olevan vaikutuksia toisaalta sekä interneyhteyspalveluja hyödyntävien loppukäyttäjien ja palveluntarjoajien oikeuksien toteutumiselle että uusien digitaalisten palvelujen ja kokonaisuudessaan esimerkiksi niin kutsutun esineiden internetin kehittymiselle. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Asetusehdotuksen käsittely kokonaisuudessaan on ollut haastavaa, ja sen sisältö on muuttunut merkittävästi käsittelyn aikana. Nyt asetuksen sisältämät teemat, verkon neutraliteetti ja verkkovierailu, ovat luonteeltaan sellaisia, että niistä on arvioitu olevan mahdollista löytää kompromissi unionin päätöksentekoelinten välillä. Asian taustaa on kuvattu tarkemmin valtioneuvoston U-kirjeessä ja U-jatkokirjeessä U 74/2013 vp. COM(2013) 627 final (Komission ehdotus neuvoston ja parlamentin asetukseksi eurooppalaisista sähköisen viestinnän sisämarkkinoista) [13555/13 TELECOM 232 COMPET 646 MI 753 CONSOM 161 CODEC ADD 2 + REV 1 (sv)]

24 24(42) Neuvostoasiakirjaa ei vielä saatavilla. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Neuvotteleva virkamies Sini Wirén, liikenne- ja viestintäministeriö ). EUTORI-tunnus EU/2013/1510 Liitteet Viite

25 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM JulkICT Kallela Jari(VM) JULKINEN 25(42) Asia Asiakohta 9. ISA2-ohjelma yhteentoimivuuden edistämiseksi EU:n sisällä viranomaisten, yritysten ja kansalaisten välillä Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komission ehdotus Euroopan parlamentille ja Euroopan neuvostolle ISA2-ohjelman jatkamiseksi vuosille Asia on televiestintäneuvoston käsittelyssä , jossa on tarkoitus saada yleisnäkemys asiasta. Parlamentin ja neuvoston päätöstä odotetaan lokakuuhun 2015 mennessä. Suomi kannattaa uuden ISA2 ohjelman käynnistämistä ehdotetussa muodossa. Rolling program -lähestymistapa, eli ohjelman aikana hyväksytään toteutettavat hankkeet, sopii hyvin nopeasti muuttuvaan ICT-ympäristöön. Tämä antaa myös mahdollisuuden reagoida joustavasti mahdollisiin uusiin linjauksiin ja painopisteisiin ohjelman aikana. Asian käsittely aikataulussa on tärkeää, koska käsittelyn viivästyminen voisi aiheuttaa katkoksen nykyisen ISA-ohjelman ja tämän ohjelman välillä. Hankkeissa on meneillään jatkuvia hankkeita ja palveluita. Ohjelman edeltäjiin verrattuna vaikuttavuus parantaisi kiinteämpi koordinaatio ja yhteistyö muiden ICT-asioita käsittelevien EU-ohjelmien kanssa. Teknologia eli tieto, ideat ja osaaminen on talouskasvun lähde. ICT-teknologian kehitys mahdollistaa myös julkisessa hallinnossa uusia, parempia palveluja entistä kustannustehokkaammin, mikäli löydettäisiin keinot saada teknologia tehokkaasti käyttöön. Kehitystä on hidastanut osaltaan se, että järjestelmät ovat tehottomia ja päällekkäisiä eivätkä ratkaisut ole yhteensopivia. Yhteentoimivuutta edistetään Suomessa mm. tietohallintolailla (634/2011) ja Kansallinen palveluarkkitehtuuri-hankkeella ( ). Yhteentoimivuus ei kuitenkaan riitä vain kansallisella tasolla sillä yhä useammin tarvitaan rajat ylittävää tiedonvaihtoa, esimerkkinä potilastiedot ja verotustiedot. EU:n tasolla yhteentoimivuuden edellytyksiä on luotu ISA2-ohjelman edeltäjissä, kuten ISA

26 26(42) ( ), IDABC ( ) ja IDA ( ). ISA-ohjelman yhteydessä tehdyssä vertailussa Suomi sijoittuu EU-tason yhteentoimivuudessa ja sen edistämisessä hyvään keskikastiin. ISA 2 -ohjelman tavoitteena on: - kehittää, ylläpitää ja edistää kokonaisvaltaisesti yhteentoimivuutta Euroopan Unionissa, - edesauttaa tehokasta ja tuloksellista rajat ylittävää ja sektorien välistä vuorovaikutusta eurooppalaisten vironomaisten välillä sekä viranomaisten, yritysten ja kansalaisten välillä, - tunnistaa, laatia ja käyttää yhteentoimivuutta edistäviä ratkaisuja, joiden avulla toteutetaan EU:n linjauksia ja toimintoja, - helpottaa yhteentoimivuutta edistävien ratkaisujen uudelleenkäyttöä jäsenmaiden kesken. ISA 2 -ohjelmassa yhteentoimivuus tarkoittaa erilaisten organisaatioiden kykyä toimia yhdessä toisiaan hyödyttävällä tavalla kohti yhteisiä päämääriä jakamalla tietoa tietojärjestelmiä käyttäen. ISA 2 -ohjelmasta rahoitettavat hankkeet tunnistetaan, valitaan, suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan jatkuvana, läpi koko ohjelman kestävänä prosessina. Jäsenmaat voivat ehdottaa toteutettavia aiheita ja osallistua hankkeisiin. Erityisesti painotetaan hankkeita, joiden avulla: - edistetään yhteentoimivuutta koko EU:n alueella, - parannetaan sektorien yli tapahtuvaa yhteentoimivuutta, - mahdollisimman moni jäsenvaltio voi olla mukana, - korjataan kiireellisiä ja kriittisiä yhteentoimivuuden puutteita, - parannetaan uudelleenkäyttöä ja - edistetään muita EU-hankkeita kuten Digital Single Market (DSM) ja egovernment Action Plan ( ) Nykyisessä ISA-ohjelmassa ( ) on tuotettu myös Suomea hyödyttäviä tuloksia. Arkkitehtuurimalleja on käytetty pohjana kansallisessa kehityksessä ja samoja