Vesiensuojelun kustannukset investoinneiksi

Transkriptio

1 Vesiensuojelun kustannukset investoinneiksi Sosiaalisella pääomalla ja yhdessä tekemällä vaikuttavuutta Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Pia Rotko Tutkimusinsinööri, DI Suomen ympäristökeskus

2 TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT OPETUS, TUTKIMUS TOTEUTUS Iisalmen reitin vesivisio YHTEISESTÄ PUHTAASTA VEDESTÄ HYVINVOINTIA JA MENESTYSTÄ YLÄ-SAVOON Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry.

3 KOULUTUS, TUTKIMUS TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT KULTTUURI, HALLINTO TOTEUTUS MIKSI VESIVISIO? Ylä-Savon vesivarojen kestävän käytön edistämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi alueelle on keväällä 2017 luotu Iisalmen reitin vesivisio. Yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi on koottu toteutus- ja seurantaohjelma. LUONNON MONIMUOTOISUUS NYKYINEN VESIEN TILA ILMASTONMUUTOS Iisalmen reitin vesivision ovat laatineet vuorovaikutteisesti alansa parhaat asiantuntijat yläsavolaiset itse! Vesivision toimenpiteistä useat ovat sektorirajat ylittäviä yhteisiä toimenpiteitä tai toisiaan tukevia. Toimenpidekokonaisuuden kautta pohjavesiä ja vesistöjä voidaan käyttää aiempaa monipuolisemmin, kestävämmin ja tuottavammin. Globaalin vesipulan, ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen myötä Ylä-Savon elintärkeän luonnonresurssin puhtaat pohjavedet ja monikäyttöiset pintavedet arvo ja merkitys koko ajan kasvaa. Vesien tilasta huolehtiminen on kaikkien alueen toimijoiden yhteinen etu. VESIEN KÄYTÖLLÄ LISÄRESURSSEJA VESIEN HOITOON LISÄARVOA VESISTÖSTÄ GLOBAALI VESIPULA

4 KOULUTUS, TUTKIMUS TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT KULTTUURI, HALLINTO TOTEUTUS PÄÄ- JA OSATAVOITTEET SEKTORITAVOITTEET JA TOIMENPITEET TOTEUTUSOHJELMA POHJAVEDEN HYVÄ LAATU, RIITTÄVYYS JA KILPAILUKYKYINEN HINTA MAATALOUS METSÄTALOUS KESTÄVÄ TUOTANTO JA VESILUONNONVAROJEN KÄYTTÖ VESILUONNOSTA VIRKISTYSTÄ, TERVEYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ TERVE VESIEKOSYSTEEMI YHTEISESTÄ PUHTAASTA VEDESTÄ HYVINVOINTIA JA MENESTYSTÄ YLÄ- SAVOON KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT KOULUTUS, TUTKIMUS KULTTUURI, HALLINTO VESIEN ARVOSTUKSEN JA YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN

5 KOULUTUS, TUTKIMUS TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT KULTTUURI, HALLINTO TOTEUTUS 1. Tietoisuus, avoimuus ja ymmärtäminen VESIEN ARVOSTUKSEN JA YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN 1. Tietoisuus, avoimuus ja ymmärtäminen 2. Alueen imagon vaaliminen 3. Luontosuhteen kehittäminen TOIMENPITEET: 1) Maatalous: Vesistötietoa viljelijöille Tuotetaan selkeää tietoa maatalouden toimenpiteiden vesistövaikutuksista sekä mahdollisuuksista vesien tilan parantamiseksi. 2) Metsätalous: Metsätalouden tiedotus, koulutus ja neuvonta Kehitetyn käytännönläheisen neuvonnan ja koulutuksen toteuttaminen metsäneuvojille ja metsäalan ammattilaisille. Perustellun yhteisen viestin jalkauttaminen metsänomistajille saakka. 3) Koulutus, tutkimus, kulttuuri, hallinto: Vesivision viestintä, koordinointi ja seuranta Viestinnällä, koordinoinnilla ja aktivoinnilla saavutetaan vesivisioon synergiaedut. 4) Kaikki: Tiedotus, koulutus, neuvonta Ymmärrettävää tietoa veden merkityksestä. Tiedotus vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä kaikille toimijoille ymmärrettävällä kielellä. Tiedotetaan kotimaisen kalan ympäristö- ja terveyseduista. LISÄARVO: Vesivastuullisuuden lisääntyminen ja toimenpiteiden muuttuminen yhteiseksi tekemiseksi yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

6 KOULUTUS, TUTKIMUS TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT KULTTUURI, HALLINTO TOTEUTUS TOIMENPIDEKORTTI TARVE JA TAUSTA Iisalmen reitin vesivision laatimisessa on korostunut puhdas vesi elämisen ja toimintojen perustana. Vesien hyödyntäminen vaikuttaa vesien tilaan, joten oma vastuullisuus on edellytyksenä kestävälle toiminnalle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin vaativat tiivistä, asiaperusteita ja ymmärrettävää vesitietoa. Tiedotus, koulutus, neuvonta Toimenpiteen kuvaus: Tuotetaan havainnollista ja tiivistä tietoa veden merkityksestä. Tiedotetaan vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä kaikille toimijoille ymmärrettävällä kielellä. Tiedotetaan kotimaisen kalan ympäristö- ja terveyseduista. Toimenpiteessä laaditaan Iisalmen reitille asiaperusteinen yhteinen vesiviesti, jota jalkautetaan useiden toimijoiden ja työkalujen kautta kunkin tahon painopistealueiden mukaisesti. Teemavuoden kautta kootaan toimijoita ja toimenpiteitä. Vesiviestin sisällössä huomioidaan Iisalmen reitin vesivision tavoitteet, reittivesien ominaisuudet sekä alueellinen ja paikallinen vaikuttavuus yleisten normien sijaan. Toimenpide aloitetaan kartoittamalla olemassa olevan tiedon käyttökelpoisuus ja kokoamalla reitin tiedot omalle Iisalmen reitin verkkosivustolle. Toimenpidettä tukevat lisäksi Vesistötietoa viljelijöille, Metsätalouden tiedotus, koulutus ja neuvonta, Tiedonvälitys kouluissa ja opistoissa sekä Tutkimushankkeiden lisääminen. Kohderyhmä: 1) Kansalaiset, järjestöt, media 2) Kaikki elinkeinosektorit, oppilaitokset LISÄARVO Vesien arvostuksen kautta vastuullisuutta lisäresurssia vesien hoitoon. Kustannnusten sijaaan investointeja tuotantohyödykkeeseen. Alueellisella toiminnalla vaikuttavuutta. Toteuttaja 1) Kunnat, oppilaitokset, tutkimusorganisaatiot 2) Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Vastuutaho: Toteutettavuus: Ohjauskeinoja: Kustannusarvio: Vesivision koordinointi kokoaa. Sivuston materiaalia on runsaasti käytettävissä, mutta kokoaminen vaatii erillisrahoituksen. Teemavuosi sekä oppilaitosten projektikurssit hyödynnettävissä euroa KOULUTUS, TUTKIMUS KULTTUURI, HALLINTO

7 KOULUTUS, TUTKIMUS TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT KULTTUURI, HALLINTO TOTEUTUS TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TAVOITTEET 1. Vesiluontosuhdetta edistävän koulutuskokonaisuuden, opetuspolun muodostaminen esiopetuksesta korkeakouluihin saakka. 2. Maailman parhaan koulutuskokonaisuuden luominen vesialalle. 3. Tutkimustoiminnan suuntaaminen alueen elinkeinojen ekologisesti kestävään kehittämiseen. 4. Koulutus- ja tutkimusektorin, hallinnon sekä ekosysteemipalveluja käyttävien tahojen työskentely yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. KOULUTUS, TUTKIMUS, KULTTUURI, HALLINTO Vesien ja kalavarojen hyödyntämisen, suojelun, hoidon ja kunnostusten tukena toimivat opetus-, koulutus- ja tutkimusektori sekä hallinto. Näillä on paikallista, alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä ulottuvuutta sekä merkittävä ohjausvaikutus ja mahdollisuus. Vesi elämisen edellytyksenä on luontevaa sisällyttää kaikkien kouluasteiden opetussuunnitelmien teemakohtaisiin opetuskokonaisuuksiin. Veden keskeisen merkityksen vuoksi on myös perusteltua kehittää vesialan koulutuskokonaisuutta, mille hyvänä pohjana ovat maakunnan nykyinen vesitekniikan ja -turvallisuuden, maatalouden vesistövaikutusten sekä vesistötutkimuksen osaamiskeskittymä. TOIMENPITEET Pohjaveden laatu, hinta ja riittävyys Pohjavesien suojelu Pohjavesialueiden lisätutkimukset Vesiluonnosta virkistystä, terveyttä ja viihtyisyyttä Tiedonvälitys kouluissa ja opistoissa Vesialan opetuskokonaisuuden luominen Terve vesiekosysteemi Vesien ja kalavarojen seuranta ja tarkkailu tuottavat pitkäjänteisesti tärkeää tietoa vesien käytön, suojelun ja kunnostusten tarpeisiin, mitä on jatkuvasti kehitettävä sekä täydennettävä tutkimustoiminnalla. Vesiin liittyvää tieteellistä tutkimusta on lisättävä tukemaan alueen kestävää vesien hyödyntämistä. Vesi ja vesiympäristö tarjoavat myös kulttuuri-, hyvinvointi- ja terveyspalveluita, joita hyödynnetään matkailussa ja virkistyskäytössä. Koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö muiden sektoreiden kanssa, veden tuottamat kulttuuri- ja hyvinvointipalvelut sekä hallinnon sitoutuminen ekosysteemipalveluista huolehtimiseen tuottavat alueelle vihreää kasvua. Vesien arvostuksen ja ympäristötietoisuuden lisääminen Kestävä tuotanto ja vesiluonnonvarojen käyttö Tiedotus, koulutus, neuvonta Tiedotus, koulutus, neuvonta Tiedonvälitys kouluissa ja opistoissa Tutkimushankkeiden lisääminen Vesihuollon yhteistyö Imagon hyödyntäminen Vesivision viestintä, koordinointi ja seuranta Vettä hyödyntävän liiketoiminnan lisääminen Imagon hyödyntäminen Vesivision viestintä, koordinointi ja seuranta Vesivision viestintä, koordinointi ja seuranta Vesistökunnostukset Tiedonvälitys kouluissa ja opistoissa Imagon hyödyntäminen Vesivision viestintä, koordinointi ja seuranta Vesialan opetuskokonaisuuden luominen Maatalouden tutkimus Metsätaloustoimenpiteiden kustannusvaikutusten arviointi Vesivision viestintä, koordinointi ja seuranta Ympäristöriskien pienentäminen ja vedenkäytön tehostaminen parempaa teknologiaa käyttäen Biomassan hyödyntäminen 7

8 Miten Vesivisio muodostettiin Maatalous Metsätalous Teollisuus Kalatalous Matkailu Virkistyskäyttö Yhdyskunnat Opetus, tutkimus hallinto Vaihe 1 Taustatietojen täydentäminen Projektiryhmän kokoaminen (17 tahoa / hlöä, 3 kokousta, 30 osall. ) - hankkeen tavoitteiden ja toimintatapojen täsmentäminen Vaihe 2 Nykytilanteen kokoaminen strategioiden, ohjelmien, suunnitelmien ja asiantuntija-arvioiden perusteella Sektorikohtaiset työryhmät (8 kpl, 1 tapaaminen / ryhmä, 67 osall. ) Työryhmien ja projektiryhmän yhteiset työpajat (2 kpl, 75 osall.) yhteiset tavoitteet ja vision muodostaminen Vaihe 3 Tulosten yhdistäminen vesivisioksi; tavoitteet, toimenpiteet, toteutus, seuranta Toimijoiden vastuut, projektiryhmän esitys, ohjausryhmän hyväksyntä Osallistujamäärä noin 170 hlöä, 60 eri tahoa

9 Vuorovaikutteisuus prosessina Virittäminen Toiminta Jakaminen ja Pohdinta Valmistaa spontaaniuteen Mahdollistaa uuteen tilanteeseen reagoimisen riittävällä tasolla tai vanhaan tilanteeseen reagoimisen uudella tavalla Autetaan osallistujia rauhoittumaan aiheen äärelle ja vähennetään vastustusta toimintaa ja pienryhmäkeskusteluja kohtaan Sekä yli- että alivirittämistä tulee varoa Tärkeää ryhmän kunnioittaminen => tasapuolista kuuntelemista ja ryhmästä huolehtimista Tarkoituksena on tutkia asioita ja ilmiöitä, ei välttämättä ratkaista ongelmia Tutkiminen on mahdollista tekemällä asioita, ilmiöitä ja piilossa olevia näkemyksiä näkyväksi, olemalla suhteessa toisiin Nostetaan esim. näkemyserot esiin siten, että niistä on mahdollista puhua samalla tasolla Jakamisessa on kyse osallistujien omien kokemusten jakamisesta: liittää osallistujat myös toisiinsa Lisätään ymmärrystä siitä mitä tehtiin, mitä tuli näkyväksi Konkreettisten tulosten turvaaminen tärkeää => konkreettiset toimintasuunnitelmat => Mitä?, Miksi?, Kenelle?, Kuka?, Milloin?

10 Vuorovaikutteisuus käytännössä Sektorikohtaiset tapaamiset: Herättelevää taustatietoa ja kysely sekä alustuksia Vesi liiankin itsestäänselvyys, joten o Miten kukin sektori vettä käyttää (ekosysteemipalvelut), heräteltiin pohtimaan veden merkitystä. Vuorovaikutukset; ristiriidatkin yhteiseksi vahvuudeksi Mitä toimenpide-ehdotuksia sektorilla on? Mitä tavoitteita sektorilla on (osa ryhmistä ehti miettiä)? Sidosryhmätyöpajassa: Kutsu (virittäminen aikaan ja paikkaan) Alustukset (virittäminen aiheeseen ) Virittäminen Iisalmessa Kartta- ja korttityöskentely omista henkilökohtaisista tavoitteista vesistöä ja aluetta kohtaan sekä osallistujien esittely (virittämistä itseen, aiheeseen ja osallistujia toisiinsa) Virittämistä tuettiin ohjaamalla osallistujat mahdollisimman paljon suhteeseen, esim. keskustelemalla vaihtuvissa pienissä ryhmissä, ryhmät mahdollisimman tuntemattomien kanssa.

11 Vuorovaikutteisuus käytännössä Toiminta Iisalmessa Jakaminen Jakaminen ja ja Pohdinta Pohdinta Pari ja pienryhmätyöskentelyjä: Sektorikohtaiset tavoitteet Vesivisiolle Iisalmen reitin yhteiset tavoitteet (sektorit eri ryhmiin sekaisin) o Purettiin seinälle ryhmitellen o Muodostettiin otsikot eri tavoiteryhmille Yhteisen visiolauseen muodostaminen seinälle, työstettiin vielä tilaisuuden jälkeen Sektoreittain keskustelua toimenpiteistä ja niiden jaottelu yhteisten tavoitteiden alle Vaikuttavimpien tavoitteiden tunnistaminen Viimeisessä tilaisuudessa toimenpideehdotusten toimintasuunnitelmien teko sekaryhmissä o Mitä?, Miksi?, Kenelle?, Kuka?, Miten?, Milloin?

12 Vuoropuhelun tukeminen Toteutuksen joustavuus suhteessa suunnitelmiin. Rentous ja joustavuus luovat keskustelevaa ilmapiiriä Kaikkia osallistujia/sidosryhmiä kuullaan yhtä paljon arvostaen Työpajojen vetäjät jokaisen osallistujan puolella, jotta arvostava ilmapiiri on mahdollista syntyä Ilmassa olevien asioiden ääneen lausuminen ja niistä keskustelu Hiljaisuuden sietäminen: Menee vähän aikaa, ennen kuin kukaan puhuu, miten sietää sitä Ihmiset eri rytmisiä, jotkut tarvitsevat enemmän aikaa, tasapuolisuus vuorovaikutuksessa: kaikille mahdollisuus, kenenkään ei ole pakko Ryhmäkeskustelut ensin pienemmissä ryhmissä ja vasta myöhemmin yhteisesti Osallistujille kerrotaan, kuinka heidän kannanottonsa vaikuttivat päätöksiin Osallistuminen edistää kestäviä päätöksiä, koska päättäjien lisäksi kaikkien osallistujien tarpeet ja intressit tunnistetaan ja niistä keskustellaan Rentous ja jousto luovat keskustelevaa ilmapiiriä!

13 TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT OPETUS, TUTKIMUS TOTEUTUS TOTEUTUS YHTEISESTÄ PUHTAASTA VEDESTÄ HYVINVOINTIA JA MENESTYSTÄ YLÄ-SAVOON Iisalmen reitin vesivision tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan alueen toimijoiden sitoutumista kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen. Vesivisiossa on pystytty määrittämään sektorirajat ylittäviä toimenpiteitä, jota vaativat toimijoiden verkostoitumista ja todellista yhdessä tekemistä. Vastaavasti sektorikohtaisten toimenpiteiden vaikuttavuus lisääntyy, kun tiedämme mitä kukin tekee. Vesivision toimenpiteille on määritetty toteuttajat sekä vastuutahot. Lisäksi on yhdessä arvioitu toteuttamisen ohjauskeinoja. Vesivision etenemistä edistää ohjausryhmä ja lisäksi keskeiseksi toimenpiteeksi on kirjattu viestintä, koordinointi ja seuranta. Seuraavaksi on vesivision toteuttamisen vuoro siinä meillä kaikilla on tekemisen paikka. POHJAVEDEN HYVÄ LAATU, RIITTÄVYYS JA KILPAILUKYKYINEN HINTA KESTÄVÄ TUOTANTO JA VESILUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN VESILUONNOSTA VIRKISTYSTÄ, TERVEYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ TERVE VESIEKOSYSTEEMI VESIEN ARVOSTUKSEN JA YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN Toteutusohjelma MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT OPETUS, TUTKIMUS

14 Iisalmen reitin Vesivision toteutus 1.Sitoutuminen kehittämistoimenpiteiden toteutukseen 2.Verkostoituminen ja yhdessä tekeminen, vaikuttavuus 3.Toteuttajat, vastuutahot, ohjauskeinot 4.Viestintä, koordinointi, seuranta 5.Toteuttamisessa kaikilla tekemisen paikka

15 Kustannus investoinniksi Lähtökohtana eläminen, asuminen ja oleminen, ihmistoiminta Aktiivisesta puhdistamisesta, kunnostuksista ja suojelusta muodostuu kustannuksia kaikilla sektoreilla Lähestymistapa: Vesiensuojelutoimenpide kehittämiseen sisällytetään tuotannollisen toiminnan Toimintatavoilla positiivisia ympäristövaikutuksia sekä samalla tehokkuutta ja säästöjä o Tuotannollisen toiminnan ja vesienhoidon synergiaedut, kustannus muuttumassa joksikin muuksi. Alueellinen yhteinen tekeminen (kosteikko - oja - joki - järvi - reitti - vesienhoitoalue) soveltaen psykodraamaprosessia o Vaikutukset vuorovaikutuksiksi, yhteiset tavoitteet ja parhaimmillaan yhteiset toimenpiteet o Oman tekemisen vastuu vastuuksi yhteisistä puhtaista vesistä, MITEN, MIKSI? Ymmärretty ja oivallettu veden keskeinen merkitys. kaikille, on huolehdittava vesien tuottamien ekosysteemipalveluiden hyvästä tuotantokunnosta, mikä vaatii jatkuvaa huoltoa ja investointeja

16 Pidetään Suomen vesitase vahvana