Lapset, nuoret, perheet / Eija Rintala, valmisteluryhmän pj (valmisteluryhmän puolesta)

Transkriptio

1 Lomake 1 (9) Lapset, nuoret, perheet / Eija Rintala, valmisteluryhmän pj (valmisteluryhmän puolesta) Palvelukuvaus Palvelukuvauksen avulla on tarkoitus selvittää ja jäsentää Uudenmaan tasolla (summatieto) yksittäisen palvelun/palvelukokonaisuuden sisältö ja luoda ymmärrystä siitä, miltä Uudenmaan maakunnan alueella toimiva ko. palvelukokonaisuus tällä hetkellä näyttäytyy. Ymmärryksen pohjalta pystytään luomaan kokonaiskuvaa ja näkemystä tulevaisuuteen, ts. miltä palveluiden tulee näyttää ja minkälaisia palvelukokonaisuuksia tulee muodostaa vuoden 2019 jälkeen. Tällä lomakkeella kerättyä laadullista dataa hyödynnetään mm. maakuntastrategian ja sen sisältämän palvelustrategian valmisteluprosessissa. Kuvauksen tulee kattaa kaikkien tehtäviä luovuttavien organisaatioiden (kuntien) palvelut. Niissä palveluissa/lomakkeen osissa, joissa tämä ei ole mahdollista, laaditaan erilliset kuvaukset. Valmisteluryhmän puheenjohtaja linjaa tarvittaessa käsiteltävää palvelu-/tehtävävalikoimaa muutosjohtajaa konsultoiden. Palvelukokonaisuuden nimi: Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Palveluita voidaan luokitella eri tavoin, mm. peruspalveluihin, erityispalveluihin, vaativan tason palveluihin, sosiaalipalveluihin, terveyspalveluihin, perhekeskuksen (LAPE-muutosohjelma) palveluihin ja tuotantovastuuseen perustuen eri organisaatioiden palveluihin. Esivalmisteluvaiheessa keväällä 2017 valmisteluryhmällä ei ollut valmiutta luokitella palveluita sote-keskusten, liikelaitoksen ja ot-keskuksen palveluihin. Tuon rakenteen valmistelu on syksyn 2017 kohteena. Valmisteluryhmän ydinviestit ovat: 1. Oleellista on, että lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuus turvataan ja että tulevan palvelujärjestelmän rakenne sitä myös tukee (ei yksittäisten osien/palveluiden eriyttämistä). Kokonaisuuteen kuuluvat sekä perheen lasten ja nuorten että perheen aikuisten palvelut. 2. Oleellista on, että koululaisten ja oppilaiden palveluiden kokonaisuus turvataan ja että tulevan palvelujärjestelmän rakenne sitä myös tukee (ei yksittäisten osien/palveluiden eriyttämistä). 3. Lakiehdotuksen sisältämä kolmen kuukauden aikaraja perustason sosiaalipalveluissa (sosiaaliohjaus) ei ole tarkoituksenmukainen. Palvelun sisältö Peruspalvelut Palvelutarpeen arviointi Perusterveydenhuolto (ml. suun th) (Lapsiperheiden) sosiaaliohjaus SHL 16 (Lapsiperheiden) kotipalvelu SHL 19 Kasvatus- ja perheneuvonta SHL 26

2 2 (9) Mielenterveystyön ja päihdehuollon ohjaus- ja neuvonta SHL Äitiys- ja lastenneuvola Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Sosiaalityö SHL 15 (erityistä tukea tarvitsevan lapsen, nuoren, lapsiperheen aikuisen, perheen sosiaalityö) Perhetyö SHL 18 (erityistä tukea tarvitsevan lapsen, nuoren, lapsiperheen aikuisen, perheen palvelu) Tukiperhetoiminta SHL 28 (erityistä tukea tarvitsevan lapsen, nuoren, lapsiperheen aikuisen, perheen palvelu) Tukihenkilötoiminta SHL 28 (erityistä tukea tarvitsevan lapsen, nuoren, lapsiperheen aikuisen, perheen palvelu) Valvotut tapaamiset SHL 27 Perheoikeudelliset palvelut: isyys-, elatus-, huolto- ja tapaamisasiat, selvitykset tuomioistuimille Muut perhepalvelut mm. perheasioiden- ja täytäntöönpanosovittelu Adoptioneuvonta Lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut Äitiys- ja lastenneuvola Ehkäisyneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Neuvolan psykologipalvelut Lasten kuntoutuspalvelut (puheterapia, toimintaterapia, fysioterapia) Lapsiperheiden aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut tarvittavilta osin Erityistason palvelut Lastensuojelu Lastensuojelun sosiaalityö Tehostettu perhetyö Perhekuntoutus (ympärivuorokautinen) Muut lastensuojelun avohuollon tukitoimet (mm. ammatillinen tukihenkilötoiminta) Lastensuojelun laitoshoito (vastaanotto ja pitkäaikainen) Lastensuojelun perhehoito (vastaanotto ja pitkäaikainen) Lastensuojelun jälkihuolto Vammaisten ja kehitysvammaisten lasten palvelut (uuden valmisteilla olevan erityislain mukaiset asiakkaat) Erikoissairaanhoito Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Lasten somatiikka Vaativan tason palvelut Vaativinta erityisosaamista edellyttävä lastensuojelu Vaativin vammaisten ja kehitysvammaisten lasten ja nuorten monialainen palvelu Vaativin lastenpsykiatrinen ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito Vaativin somaattisesti sairaiden lasten ja nuorten erikoissairaanhoito

3 3 (9) Palvelujen käyttäjät, käyttäjäryhmät Kuvaa lyhyesti, kenelle palvelut on tarkoitettu. Ketä varten tehtävää hoidetaan? Onko palvelujen käyttäjiä ryhmitelty erilaisiin asiakassegmentteihin? Kuvaile soveltuvin osin asiakkuuksien luonnetta: esim. ovatko asiakkuudet tyypillisesti kertakäyntejä, vai vuosia kestäviä asiakkuussuhteita? Palvelut on tarkoitettu maakunnan kaikille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen sekä yhteistyöalueella ja kansallisesti keskitettyjen palveluiden osalta ko. palveluiden tarpeessa oleville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Asiakkuuksien kestot vaihtelevat kertaluonteisesta ohjauksesta ja neuvonnasta vuosien asiakkuuteen. Asiakkaan tarve määrittelee asiakkuuden keston. Kunnissa, alueilla ja kansallisesti käytetään useita erilaisia segmentointeja. Segmentointi on apuväline, joka voi tarpeettomasti myös rajata näkökulmaa (riski tunnistettava). Palvelujen käyttäjien määräytyminen Kuvaa lyhyesti miten palvelujen käyttäjät määräytyvät (onko kyse esim. subjektiivisesta oikeudesta, tarveharkinnasta, lautakunnan päätöksellä myönnettävästä palvelusta jne.) Asiakkaan tuen/palvelun/hoidon tarve määritellään arviointien, selvitysten, tutkimusten jne. perusteella. Kriteerit palveluille tulevat lainsäädännöstä ja kuntien soveltamisohjeista, jotka laadittu täsmentämään lain määrittelemää. Peruspalveluista enemmistö on ns. universaaleja palveluita (esim. neuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto), joille lainsäädäntö luo velvoitteita (esim. tarkastukset) ja joita toteutetaan tarpeen mukaisesti. Universaalipalveluillekin on määritelty kriteerejä (esim. ikä, luokka-asteet, ym.). Erityispalveluissa korostuu tarveharkinta. Erityispalveluiden piirissä olevilla on oikeus ns. peruspalveluihin. Peruspalvelut ovat erityislainsäädännön mukaisiin palveluihin nähden ensisijaisia. Palvelutarpeen selvittäminen Kuvaa lyhyesti, miten asiakkaan/asiakkaiden odotuksia ja palvelutarvettaa selvitetään, analysoidaan ja seurataan tänään. Menettelytavat vaihtelevat palveluittain, organisaatioittain määriteltyjen prosessien mukaisesti. Palvelutarpeen arviointi käynnistyy asiakkaan, hänen omaisen, lähipiirin, ympäristön esiin tuomasta tarpeesta. Prosessin tavanomainen kulku: tarve arviointi, selvitykset, tutkimukset asiakkaan hoito- ja/tai palvelusuunnitelma ja siihen liittyvät mahdolliset viranomaispäätökset palvelut/hoito seuranta, väliarviointi loppuarviointi palvelu/asiakkuus jatkuu tai päättyy. Palveluiden järjestäjän näkökulmasta vaatii kehittämistä. Vaikuttavuus Kuvaa lyhyesti, mitä palvelujen avulla halutaan saada aikaan. Millaisia hyötyjä tavoitellaan? Vaikuttavuudella tarkoitetaan siis tavoiteltuja muutoksia, joita tuotetulla palvelulla saadaan aikaan asiakkaissa. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden tehtävänä on vaikuttava lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, tukeminen, vahvistaminen ja korjaaminen.

4 4 (9) Sidosryhmät ja kumppanuudet Kuvaa/luettele lyhyesti palvelun sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä ja kumppanuuksia (tilaajat, tuottajat jos kyse ei ole puhtaasti omasta tuotannosta, sekä muut sidosryhmät). Lapset, nuoret ja perheet läheisverkoistoineen Kunnan palvelut: varhaiskasvatus, perusopetus, toiseen asteen koulutus, oppilashuolto, erityiskoulut, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut, nuorisopalvelut, kulttuuripalvelut, asuminen, työllisyyspalvelut Maakunnan, sote- ja ot-keskusten muut sote-palvelut: aikuisten sosiaalipalvelut, aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut, vammaispalvelut, terveyspalvelut ja sairaanhoito, kuntoutuspalvelut Kolmannen sektorin toimijat, vapaaehtoistoimijat, seurakunnat (Sos-Lapsikylä, MLL, Pelastakaa lapset ry, Väestöliitto, Ehyt ry, Lastensuojelun keskusliitto, Nuorten ystävät ry, 4H-liitto, Martat, Reumaliitto, Diabetesliitto, Folkhälsan, Barnavårdsföreningen ym.) Yksityiset palvelun tuottajat (sijashuollon palvelut, terapiapalvelut, tutkimuspalvelut) Opetus-, tutkimus- ja kehittämisyksiköt, osaamis- ja tukikeskukset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, Sitra, THL, Sosiaalialan osaamiskeskukset Palvelulupaus Ilmoita tässä palvelulle asetettu ja palvelun käyttäjille annettu palvelulupaus jos sellainen on muotoiltu ja olemassa. Palvelulupaukseen sisällytettävät evästykset maakunnan palvelulupauksen valmistelulle: Palvelut toteuteaan ensisijaisesti lapsen, nuoren tai perheen luonnollisessa elinympäristössä. Läheis- ja lähipalveluverkoston rooli kasvaa. Perhekeskustoimintamalli kokoaa palvelut perheen kasvu- ja kehitysympäristöön, lähelle arkea, helposti ja varhaisessa vaiheessa nopeastikin saavutettaviksi matalan kynnyksen palveluiksi. Lapsen, nuoren ja perheen tarvitsema erityinen hoito ja tuki järjestetään siten, että yhteys lähipalveluihin ja lapsen, nuoren kehitysympäristöön säilyy. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuus ja eheys turvataan ja peruspalveluita vahvistetaan (ml. perheen aikuisten palvelut). Lapsen, nuoren ja perheen näkökulma on muutostyössä johtava periaate.

5 5 (9) Henkilöstö Kuvaa lyhyesti palvelutuotannon henkilöstörakenne ja ammattihenkilöstön pätevyysvaatimukset. Kuvaa myös kiteyttäen palvelua tuottavan henkilöstön työntekijäkokemusta - Minkälainen heidän työarkensa on? Mitkä ovat työhön liittyvät päällimmäiset haasteet ja tyytyväisyyden aiheet? Tarkoituksena on saada yleiskuva maakuntaan siirtymässä olevasta henkilöstöstä ja heidän työnsä olemuksesta. Tee myös arvio maakuntaan siirtyvästä htv-määrästä oman palvelutuotannon osalta. htv=henkilötyövuosi Lasten, nuorten ja perheiden sote-henkilöstöä on Uudenmaan maakunnassa laskennallisesti noin (perustuu karkeaan arvioon suurten kaupunkien käyttösuunnitelmien pohjalta lasketusta henkilöstömäärästä, joka on noin sekä maakunnan muiden kuntien osalta henkilöstömäärä on suhteutettu asukaslukuun). Uudenmaan kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluissa työskentelevien ammattilaisten erilaisia nimikkeitä kartoitettiin noin 170. Ammatti- ja nimikerakenne vaihtelee kunnittain merkittävästi. Johtamis- ja esimiestehtäviin viittaavien nimikkeiden hajonta ja määräerot kertovat myös eroista johtamisrakenteissa. Suurimpia ryhmiä ovat (n 50): terveydenhoitajat (noin 800), sosiaalityöntekijät (noin 600), ohjaajat (noin 500), sosiaaliohjaajat (noin 480), psykologit (noin 200), perhetyöntekijät (noin 200), koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajat (noin 180), puheterapeutit (noin 150), lääkärit (noin 110), johtavat sosiaalityöntekijät (noin 80), vastaavat ohjaajat (noin 80). HUS:n lasten erikoisalat: pediatriassa hoitajia noin 800 ja lääkäreitä noin 160, lastenneurologiassa hoitajia noin 90 ja lääkäreitä noin 30, lasten kirurgiassa hoitajia noin 290 ja lääkäreitä noin 30. Lasten ja nuorten psykiatriasta ei kerätty esivalmisteluvaiheessa vastaavia tietoja. Kaikki henkilöstömäärät ovat viitteellisiä. Koonti oli karkea. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden henkilöstö työskentelee erilaisissa sotepalveluyksiköissä (esim. toimistot, hyvinvointiasemat, sairaalat), asiakkaiden kotona, tukiasunnoissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Sote-yksiköissä tapahtuvan ammattilaisen vastaanottotyön sijaan palvelu lasten, nuorten ja perheiden arjen ympäristöissä on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen. Resurssit Ilmoita ko. palveluntuotannon toteutuneet kustannukset ja asiakasmaksutulot vuonna Ilmoita myös prosenteissa arvio palveluntuotannon jakautumisesta omaan tuotantoon ja ostettuun/avustettuun palveluun (esim. oma tuotanto 75 %, ostopalvelu 25 %) Budjetti lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on karkeasti arvioiden noin 1,4 miljardia euroa (kunnat + HUS). Kuntien järjestämästä palvelutuotannosta oman tuotannon osuus vaihtelee 90 %:sta 25 %:iin ja vastaavasti ostetun tuotannon osuus 10 %:sta 75 %:iin. Kunnissa on tehty erilaisia strategisia valintoja suhteessa palveluiden järjestämistapaan. Saman suuruusluokan kunnissakin nuo suhteet vaihtelevat merkittävästi. Esivalmisteluvaiheessa Kelan tilastoja arvioitiin karkeasti. Lapsiperheet käyttävät paljon yksityisiä palveluita, mutta niiden käyttö vaihtelee kunnittain merkittävästi. Hyvät käytännöt, kehittämishankkeet Kuvaa lyhyesti viime vuosina kehitettyjä uusia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä sekä toimintatapainnovaatioita palvelun tuottamisessa. Ilmoita palvelua koskevat olennaiset käynnissä olevat kehittämishankkeet. LAPE-hankkeet ovat tuoreimpia. Muita on merkittävä määrä. Palvelujen yhdyspinnat ja yhteistyö muiden palveuiden kanssa Kuvaa/luettele lyhyesti palvelun sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä ja kumppanuuksia (tilaajat, tuottajat jos kyse ei ole puhtaasti omasta tuotannosta, sekä muut sidosryhmät). Lapset, nuoret ja perheet läheisverkoistoineen

6 6 (9) Kunnan palvelut: varhaiskasvatus, perusopetus, toiseen asteen koulutus, oppilashuolto, erityiskoulut, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut, nuorisopalvelut, kulttuuripalvelut, asuminen, työllisyyspalvelut Maakunnan, sote- ja ot-keskusten muut sote-palvelut: aikuisten sosiaalipalvelut, aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut, vammaispalvelut, terveyspalvelut ja sairaanhoito, kuntoutuspalvelut Kolmannen sektorin toimijat, vapaaehtoistoimijat, seurakunnat (Sos-Lapsikylä, MLL, Pelastakaa lapset ry, Väestöliitto, Ehyt ry, Lastensuojelun keskusliitto, Nuorten ystävät ry, 4H-liitto, Martat, Reumaliitto, Diabetesliitto, Folkhälsan, Barnavårdsföreningen, ym.) Yksityiset palvelun tuottajat (sijashuollon palvelut, terapiapalvelut, tutkimuspalvelut) Opetus-, tutkimus- ja kehittämisyksiköt, osaamis- ja tukikeskukset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, Sitra, THL, Sosiaalialan osaamiskeskukset Palvelun laatu Kuvaa lyhyesti, millaisia vaatimuksia palvelun laadulle on asetettu ja miten laatua ja onnistumista arvioidaan. Asiakaskohtaisten hoito- ja palvelusuunnitelmien tavoitteet ja niiden toteutuminen Käypä hoito -suositukset Määritellyt hoito- ja palveluketjut Palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden seuranta Määräaikastarkasten toteutuminen Vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Haittatapahtumien rekisteröinti, SosPro, HaiPro, haittavaikutusseuranta Valikoidut laatumittarit Omavalvontasuunnitelmat Laaturekisterit ja valikoidut laatumittarit Kouluterveyskyselyt Kyselyt asiakkaille, vanhemmille, omaisille, yhteistyökumppaneille Asiakas- ja vanhempainraadit Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuminen Hvinvointikertomus Lastensuojeluasiakkaiden määrän kehitys Uusien asiakkaiden määrät, päättyneet asiakkuudet Toiminnalliset ja taloudelliset mittarit Ilmoita lyhyesti käytössä olevat palvelua kuvaavat keskeisimmät toiminnalliset ja taloudelliset mittarit. toimeentulotukea saavat lapsiperheet palveluiden käyttöä koskevat tilastot: o erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit (lastentaudit, lastenneurologia, lasten psykiatria, nuorisopsykiatria): käyntiä / tuhat ikäluokasta o perusterveydenhuolon avohoidon lääkärikäynnit alle 1-vuotiailla, vuotiailla, vuotiailla / 1000 vastaavan ikäistä o kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat o lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleet 0-20 vuotiaat o perhehoidon osuus kustannukset/palvelu/palvelukokonaisuus/erikoisala kustannukset/ikäluokka kustannuskehitys sijaishuollon vuorokaudet (kesto vaihelee päivästä vuosiin) Perhehoidon ja laitoshoidon suhteet peruspalveluiden ja erityispalveluiden kustannusten suhde palveluiden piirissä olleet uudet asiakkaat / palvelu

7 7 (9) päättyneet asiakkaat / palvelu HAASTEET: kansalliset tilastot jollain muotoa vertailukelpoisia, kuntien omista puuttuu keskinäinen vertailukelpoisuus, asiakastietojärjestelmien tuottama tieto puutteellista Mitä tuovat Sitran tietopaketit ja kansallinen mittarointi? Osallisuus ja vaikuttaminen Kuvaa lyhyesti palvelujen käyttäjien mahdollisuutta osallistua toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Oleellisin: asiakkaan ja perheen osallistuminnen oman hoidon/palvelun suunnitteluun ja arviointiin Kehittäjäasiakkaat, kokemusasiantuntijat Asiakasraadit Suora asiakaspalaute Kielelliset oikeudet Kuvaa lyhyesti, miten kielelliset oikeudet on turvattu palveluntuotannossa (kaksikieliset kunnat). HUS:ssa vähemmistökielisen lautakunnan tehtävät ja toimivalta on määritelty. Jokaisella sairaanhoitoalueella on vähemmistökielinen työryhmä, jonka tehtävät on myös määritelty. Valmisteluryhmässä tunnistettiin maakuntatasoisten kielellisten oikeuksien turvaamisen tarve. Muutoksen mahdollisuudet ja muutos asiakasnäkökulmasta Arvioi lyhyesti sote-uudistuksen mahdollisuuksia palvelun tuottamisen näkökulmasta. Mikä on uuden maakunnan palvelutoiminnassa kriittisintä asiakkaan saaman palvelun vaikuttavuuden ja laadun näkökulmasta? Miten maakunnan pitää asiakasnäkökulmasta jatkossa onnistua, niin että tehtävä tulee hyvin hoidettua? Mikä on kriittisintä? Esim. Palvelun saatavuus? Nopea käsittelyaika? Palvelun huippulaatu? Muutosprosessissa ja uudistamisessa kriittisintä on: Lapset, nuoret, perheet -näkökulma: Perhekokonaisuuden ensisijaisuus palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluissa Lasten huomiointi aikuisten palveluissa (aikuiset osa perhekokonaisuutta) palvelurakenteet! Eheät palvelukokonaisuudet ja palveluketjut Painopiste matalan kynnyksen palveluihin, varhaiseen tukeen ja peruspalveluihin Palveluiden saatavuus (oikea-aikainen, varhainen) Palvelu vahvemmin asiakkaan luona hänen arkiympäristössään Yhdyspinnan varmistaminen kuntiin jääviin palveluihin/lapsen ja nuoren kasvu- ja kehitysympäristöön Lapsilla ja nuorilla tulee olla oikeus saada palvelut ikäryhmälleen suunnatussa palveluympäristössä (NOBAB) Johtaminen ja rakenteet -näkökulma: Selkeä yhteinen strategia ja visio eri toimijoille, yhteinen tahtotila Systeemin heikkouksien tunnistaminen Palvelujärjestelmän kokonaisuus (huomioiden kuntiin jäävät lasten, nuorten ja perheiden palvelut) Neuvolatoiminta kriittistä säilyttää osana kokonaisuutta, jossa muut lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut (perhekeskuspalveluiden ydin) Lakiluonnos pirstoo oppilashuollon vastoin lasten ja nuorten eheän palvelukokonaisuuden tavoitetta Erityis- ja vaativan tason palveluiden integrointi peruspalveluihin Vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio

8 8 (9) Asiakastietojärjestelmä, tiedon liikkuminen ja käytettävyys Perustehtävän turvaaminen muutosvaiheessa Muutoksen vahva johtaminen, johtamisen uudistaminen eri tasoilla Paikallisten yhteistyörakenteiden säilyminen ja edelleen kehittäminen Oikean, systemaattisen ja tieteellisen tiedon saaminen palveluketjujen suunnitteluun, toteutukseen ja johtamiseen Osaoptimoinnin välttäminen, kokonaisuus keskiöön Palvelurakenteiden ja palveluverkon onnistunut/toimiva määrittely Toimintaympäristön ja paikallisten tarpeiden huomiointi rakennetta ja toimintamalleja luotaessa (esim. perhekeskus) Henkilöstönäkökulma: Hyvä, osaava, muutokseen/uudistamiseen innostunut henkilöstö ja johto Uudenlainen, monipuolinen osaaminen asiakkaiden tarpeesta riippuen Muutoksen mahdollistava ja siihen innostava kulttuuri (sisäinen yrittäjyys) Eri tomijoiden aito yhteistyö ilman osaoptimoinnin intressejä Parhaat ja vaikuttavat työmenetelmät käyttöön (toimintaympäristöön soveltuvat, asiakkaan tarpeen mukaiset) Muutoksen uhat Arvioi lyhyesti sote- ja maakuntauudistuksen uhkia palvelun tuottamisen näkökulmasta. Monitoimijainen järjestelmä pirstoo palvelukokonaisuudet ja palveluketjut. Perhekokonaisuuden ensisijaisuus häviää. Järjestämis- ja tuottamisroolit jäävät epäselviksi. Hyvinvointi- ja terveyserojen edelleen kasvaminen. Edetään erityispalvelut edellä. Vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio ei toteudu. Maakunnan sisäisen toimijuuden rakentamisessa ei onnistuta eikä muutoksen edellyttämiä kumppanuuksia hallita. Maakunta ei onnistu ohjaustehtävässään. Kuntien ja maakuntien välisessä yhteistyössä epäonnistutaan ja eheät palvelukokonaisuudet ja palveluketjut pirstaloituvat. Maakunnan ja muiden paikallisten toimijoiden yhteistyökäytäntöjen säilyminen vaarantuu ja syntyy tarpeettomia yhteistyökatkoksia. Toimintaympäristöjen erilaisuuksia ei riittävästi huomioida rakenteita ja toimintamalleja luotaessa. Epäonnistutaan monikulttuurisessa ympäristössä toimimisessa. Lapsen, nuoren, perheen tuen tarvetta ei tunnisteta kaikissa palveluissa. Epäonnistutaan asiakkaiden/asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistamisessa. Maakunnan koko on sekä vahvuus että heikkous. Onnistutaanko rakentamaan johdettavissa oleva, toimiva ja tarkoituksenmukainen, erilaiset toimintaympäristöt huomioivat palveluverkko, palvelurakenteet ja toimintamallit. Muutosvaihe edellyttää realismia, oleelliseen keskittymistä, yksinkertaistamista, johtajuutta, sitoutumista, aikaakin ettei homma leviä. Muut toimintaympäristön muutokset Kuvaa lyhyesti muita mahdollisia ennakoitavissa olevia toimintaympäristön muutoksia, joilla on olennaisia vaikutuksia palvelun tuottamiseen ja sitä, miten ne siihen vaikuttavat. Esim. ikääntyminen, syrjäytyminen, maahanmuutto, digitalisaatio jne. Maahanmuuton voimakas kasvu Tulevaisuuden yhteiskunta (edellyttää ennakointia ja tulevaisuusajattelua) Syrjäytymisen uudet ja vaihtuvat muodot Turvattomuus, työttömyys Teknologian/digin hyödyntäminen Vuorovaikutusosaamisen vaatimukset! Ammattilaisten ja asiakkaiden suhteet muuttuvat. Ammattilaisen rooli muuttuu. Uudistumisen edellytykset! Kuntien sitoutuminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen keskeistä (maakunnan ja kuntien yhteistyö!)

9 Yhteisöllisyyden ja yhteisöjen vahvistamisen tarpeet Valintojen tekeminen kenelle palvelun kohdennamme (nykyistä suhteellisesti vähäisemmillä taloudellisilla resursseilla) 9 (9)