Kevään 2017 sähköisen yhteiskuntaopin reaalikokeen piste-ehdotukset

Transkriptio

1 Kevään 2017 sähköisen yhteiskuntaopin reaalikokeen piste-ehdotukset Piste-ehdotuksia olivat laatimassa Markus Ahlfors, Eero Kitunen, Antti Kohi, Ulla Koiranen, Juha-Pekka Lehtonen, Liisa Mikkola, Hannele Palo, Kirsi Ruhanen, Akseli Salmi, Hanna Toikkanen, Pekka Tuori, Markku Vasander. Piste-ehdotukset ovat suuntaa-antavia. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä kriteereistä päättää tutkintoaineen sensorikunta. Pisteytysohjeissa merkitään tehtäväkohtaisesti tehtävän pistemäärään vaadittavat asiat. Pisteytys on kuitenkin ohjeellista: oppilaan poikkeava, mutta ansiokas oivallus voi hyvin korvata jonkin pisteohjeen kohdan. Moniosaisten tehtävien osiot arvioidaan kokonaisuuksina. Yhteiskuntaopin reaalikokeessa kokelaalta odotetaan oppiaineen käsitteiden ja keskeisten sisältöjen tuntemusta sekä itsenäistä yhdistely- ja päättelykykyä. Arvostelun lähtökohtana ovat lukion opetussuunnitelman perusteissa määritellyt yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet ja arvioinnin perusteet p. Tehtävänannon suppeuden vuoksi kiitettävätkään pisteet eivät vaadi laajaa vastaamista. Ehdokkaita voivat asettaa eduskuntapuolueet tai vähintään äänioikeutetun valitsijayhdistykset. Presidentin on oltava syntyperäinen Suomen kansalainen. Suomen presidentti valitaan suoralla kaksivaiheisella enemmistövaalilla. Suomi on yhtenä vaalipiirinä. Äänestää voivat täysi-ikäiset Suomen kansalaiset. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta äänistä, toisella kierroksella ehdokkaina ovat kaksi eniten ääniä saanutta. Presidentiksi valitaan enemmän ääniä saanut ehdokas. Yksi presidentin toimikausi kestää kuusi vuotta. Presidentti voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi p. Kokelas ymmärtää, mitä työmarkkinajärjestöillä tarkoitetaan ja kuinka ne toimivat Suomessa. Keskitetyssä tai liittokohtaisessa sopimisessa työntekijäjärjestöt ovat vahva neuvottelijaosapuoli ja voivat siten saavuttaa jäsentensä kannalta parempia neuvottelutuloksia. Paikallisessa sopimisessa työntekijöiden neuvotteluasema on heikompi. Kokelas tarkastelee molempien sopimisvaihtoehtojen joitakin kansantaloudellisia vaikutuksia, esimerkiksi keskitetyt työehtosopimukset tuovat talouteen ennustettavuutta, paikallinen sopiminen lisäisi työmarkkinoiden joustavuutta ja edistäisi yritysten kilpailukykyä p. Kiitettävässä vastauksessa kokelas pohtii tarkemmin työmarkkinajärjestöjen näkemyksiä ja eri työehtosopimusten vaikutuksia kansantaloudessa. Esimerkiksi: työntekijäjärjestöt pelkäävät, että paikallinen sopiminen heikentäisi irtisanomissuojaa ja että palkkaerot kasvaisivat saman alan sisällä. Työnantajajärjestöjen näkökulmasta paikallisessa sopimisessa voidaan paremmin reagoida talouden suhdannevaihteluihin, kun palkat voivat joustaa myös alaspäin ja työehtoja heikentää. Paikallinen sopiminen voisi hyödyttää myös palkansaajia, jos vaikeassa taloustilanteessa työpaikka säilyy, vaikka palkka ja työehdot heikentyisivätkin. Paikallinen sopiminen voisi helpottaa uusien yritysten pääsyä markkinoille ja parantaa pienten yritysten kilpailuasemaa suhteessa suuriin yrityksiin. 3. a) 8 p. Euroopan parlamenttiin valitaan 751 jäsentä joka viides vuosi järjestettävissä vaaleissa. Kustakin jäsenmaasta valitaan edustajia suhteessa sen väkilukuun. Väkiluvultaan pienistä valtioista valitaan kuitenkin suhteessa enemmän edustajia kuin suurista maista. Esimerkiksi Suomesta valitaan kolmetoista edustajaa ja

2 koko Suomi on yksi vaalipiiri. Edustajat valitaan kotimaassaan poliittisista puolueista ja parlamentissa he liittyvät valitsemaansa poliittiseen ryhmittymään. b) 12 p. Euroopan parlamentti käyttää lainsäädäntövaltaa yhdessä ministerineuvoston kanssa. Parlamentti valvoo komissiota. Parlamentti hyväksyy EU:n talousarvion. Euroopan parlamentti edustaa Euroopan unionin kansalaisia. Tavallisessa lainsäädäntömenettelyssä parlamentti ja ministerineuvosto ovat tasavertaisia lainsäätäjiä. Osassa lainsäädäntöä parlamentilla on oikeus tulla kuulluksi tai lainsäätämiseksi vaaditaan parlamentin hyväksyntä. Parlamentin asemaa lainsäätäjänä vahvistettiin Lissabonin sopimuksessa. Se hyväksyy EU:n komission puheenjohtajan nimityksen ja voi erottaa koko komission, mutta ei yksittäistä komissaaria. 4. a) 10 p. Kokelas ymmärtää mitä sosiaalinen media tarkoittaa ja antaa esimerkkejä mediakentän muutoksesta. Sosiaalinen media tarjoaa vaikutuskanavan ohi isojen mediayhtiöiden. Perinteisen median asema tiedonvälityksessä ei ole yhtä vahva kuin aiemmin. Sosiaalisen median avulla kuka tahansa voi olla tiedon tuottaja, jolloin tiedon luotettavuuden arviointi on entistä vaikeampaa. Kokelas voi käsitellä myös tiedonvälityksen viihteellistymistä. b) 10 p. Blogiteksti suhtautuu kriittisesti sosiaaliseen mediaan. Sosiaalinen media on lisännyt populististen mielipiteiden näkyvyyttä. Kuka tahansa voi osallistua keskusteluun, myös asiaan perehtymättömät. Sosiaalisen median keskusteluissa tunteet voivat mennä faktojen edelle, jolloin usein käytetään sivistymätöntä retoriikkaa. Toisaalta sosiaalinen media on helpottanut yhteiskunnalliseen keskustelun osallistumista ja lisännyt keskustelun vuorovaikutteisuutta kansalaisten kesken sekä kansalaisten ja poliitikkojen välillä. Sosiaalinen media on antanut uuden kanavan esimerkiksi vaalikampanjoinnille, kansalaisjärjestöille, yritysten markkinoinnille ja erilaisten tapahtumien järjestäjille. Lähdekritiikki: kokelas ymmärtää, että blogitekstit ovat osa sosiaalista mediaa ja ne tuovat esille yhden ihmisen näkökulmia p. Kokelas ymmärtää, millaisia ovat riita-asiat. Se, joka haastaa toisen oikeuteen vastaamaan, on kantaja, ja haastettu henkilö on vastaaja. Riita-asiassa kantaja jättää käräjäoikeuteen haastehakemuksen, jonka oikeus hyväksyy tai hylkää. Vastaaja vastaa tai voi jättää vastaamatta. Päätös tai mahdollinen tuomioistuinsovittelu riita-asiasta voidaan tehdä missä tahansa oikeusprosessin vaiheessa. Tuomiosta voidaan valittaa p. Tarkemmin vastaajan kirjallinen vastaus kanteeseen, vastaamatta jättämisen seuraukset. Riitaprosessi käräjäoikeudessa jaetaan kirjalliseen valmisteluun, suulliseen valmisteluun ja pääkäsittelyyn. Hovioikeuden tuomioon tyytymätön voi luvan saadessaan valittaa korkeimpaan oikeuteen. Jos korkein oikeus ei anna valituslupaa, hovioikeuden tuomio jää voimaan. Jos valituslupa myönnetään, korkein oikeus käsittelee asian, ja sen tuomio on lopullinen. Riita-asioiden käsittely voidaan hoitaa myös tuomioistuinten ulkopuolisessa sovittelussa. 6. a) 4 p. Toiminimi on yksityisen elinkeinonharjoittajan yritys, jonka perustamiseen riittää ilmoitus kaupparekisteriin. Elinkeinonharjoittaja vastaa henkilökohtaisesti veloista ja voi myös nostaa yrityksen voitot. Toiminimi sopii hyvin esimerkiksi yhden henkilön pienimuotoista liiketoimintaa harjoittaville yrityksille, koska se on helppo perustaa. Esimerkki toiminimestä. b) 4 p. Avoimessa yhtiössä on vähintään kaksi yhtiökumppania, jotka tekevät yhtiösopimuksen. Siinä sovitaan vastuista ja voitonjaosta. Yhtiömiehet ovat henkilökohtaisesti vastuussa yrityksen toiminnasta ja mahdollisista

3 veloista. Avoin yhtiö sopii tilanteeseen, jossa kaksi tai useampi henkilö harjoittaa liiketoimintaa ilman suurta alkupääomaa. Esimerkki avoimesta yhtiöstä. c) 4 p. Kommandiittiyhtiössä on oltava vähintään yksi pääosakas, joka vastaa yhtiön toiminnasta. Lisäksi yhtiössä on ainakin yksi äänetön yhtiömies, jolla ei ole sananvaltaa yhtiön hoidossa. Pääosakas vastaa veloista koko omaisuudellaan, mutta äänetön yhtiömies vain sijoittamallaan panoksella. Voitonjako määräytyy yhtiösopimuksen mukaan. Kommandiittiyhtiö kannattaa perustaa esimerkiksi silloin, kun on useampia omistajia ja toiminnalle saadaan ulkopuolinen rahoittaja. Esimerkki kommandiittiyhtiöstä. d) 4 p. Osakeyhtiössä on yksi tai useampia perustajia, jotka omistavat yhtiön osakkeet. Osakeyhtiön perustaminen edellyttää alkupääomaa ja merkintää kaupparekisteriin. Yhtiön osakkaat ovat vastuussa yhtiön veloista sijoittamallaan summalla. Yhtiökokous on ylin päättävä elin ja se voi mm. jakaa osakkeiden omistajille voittoja osinkoina. Osakeyhtiö on hyvä yhtiömuoto esimerkiksi yrittäjälle, joka haluaa jakaa yrittämisen riskiä ja pitää erillään henkilökohtaisen omaisuutensa ja yrityksen varat. Julkisten osakeyhtiöiden osakkeilla käydään kauppaa pörssissä. Esimerkki osakeyhtiöstä. e) 4 p. Osuuskunnassa on useampia perustajia. Osuuskunta on sopiva yritysmuoto yhteisyrittämiseen. Se mahdollistaa jäsentensä osaamisten yhdistämisen ilman suuria aloituspääomia. Osuuskunnan tarkoitus on tuottaa taloudellisella toiminnalla jäsenille etuja, jotka syntyvät osuuskunnan jäsenilleen tarjoamien palveluiden käyttämisestä. Esimerkki osuuskunnasta. +7. a) 6 p. Kiitettävä vastaus ei edellytä eurojäsenyyden taloudellisten motiivien käsittelyä, koska sitä ei kysytä. Vastauksessa pohditaan euroon liittymistä osana turvallisuuspolitikkaa eli Suomen pyrkimystä sitoutua lujemmin osaksi Euroopan unionia ja näyttäytyä länsieurooppalaisena valtiona. Neuvostoliiton kaatuminen 1991 antoi Suomelle mahdollisuuden integroitua länteen. Euroon liittyminen ensimmäisten joukossa nähtiin Suomessa tärkeänä. b) 12 p. Opposition kansanedustaja Esko Aho tuo esille, että markan devalvointi 1990-luvun alussa auttoi Suomea pääsemään irti lamasta. Jos 1990-luvun alussa ei olisi devalvoitu markkaa, olisi kansantuote laskenut kaksi kertaa enemmän. Pääministeri Paavo Lipposen mielestä oppositio maalaa kauhukuvia euroalueeseen liittymisestä, koska tämän jälkeen devalvointia ei enää voisi käyttää. Amerikkalainen taloustieteilijä Paul Krugman näkee euron olleen haitaksi Suomen taloudelle, kun taas Juhana Vartiainen katsoo, että Euroopassa myös euroon kuulumattomat valtiot ovat kärsineet euroalueen ongelmista. Krugmanin mielestä Ruotsin selviytyminen helpommin finanssikriisistä johtuu siitä, että se on voinut säädellä valuuttansa arvoa, vaikka myöskin euroalueeseen kuulumattomalla Tanskalla on ollut taloudellisia vaikeuksia. Vartiainen taas nostaa esiin euroalueella vallinneiden matalien korkojen hyödyt Suomen taloudelle. Vartiainen katsoo, että euroalueen ja etenkin eräiden euromaiden talousongelmat ovat syventäneet globaalia talouskriisiä, ja siitä näkökulmasta yksittäisen maan valuuttakurssin säätely tai euron jäsenenä tai ulkopuolella oleminen eivät ole olennaisia kysymyksiä. Kiitettävässä vastauksessa tulkitaan lähteitä kriittisesti. Esimerkiksi: oppositiojohtaja haastaa pääministerin ja hallituksen talouspolitiikan, Krugman ja Vartiainen ovat taloustieteilijöitä, mutta amerikkalainen Krugman ei välttämättä tunne Suomen tilannetta yhtä hyvin kuin Vartiainen. Ansiokasta on huomata, että video on ajalta ennen eurojäsenyyttä, Krugman ja Vartiainen käsittelevät euroa vuonna 2014 eli 15 vuotta eurojäseneksi liittymisen jälkeen. c) 12 p. Vastauksessa tarkastellaan johdonmukaisesti useampia perusteluja väitteen puolesta sekä sitä vastaan.

4 Vastauksessa käy ilmi, mitä raha- ja finanssipolitiikka tarkoittavat ja miten niistä päättäminen on järjestetty Euroopan unionissa. Tehtävässä esitetyn väitteen tueksi tai sitä vastaan annetaan jokin peruste. Sellaisia ovat esim. seuraavat: Yksittäinen eurovaltio on heikostakin julkisesta taloudesta huolimatta voinut hyötyä matalista koroista ja vahvasta eurosta ja elää yli varojensa, ja siksi olisi tarvittu myös yhteinen finanssipolitiikka. Euromaiden yhteinen rahapolitiikka olisi ollut riittävää, jos kaikki valtiot olisivat hoitaneet julkisen taloutensa vastuullisesti. Eurovaltioiden talouksien rakenteet ovat niin erilaiset, että yhteinen veropolitiikka ei olisi toiminut. Yhteinen rahapolitiikka ei riitä, koska EKP:n määrittämä yleinen korkotaso on aina joidenkin euromaiden taloustilanteeseen nähden liian kiristävä ja toisille liian löysä, ja siksi olisi myös oltava yhteinen finanssipolitiikka. EMU-maiden kasvu- ja vakaussopimus rajoittaa finanssipolitiikkaa velkaantumisen näkökulmasta, mutta sitä ei ole noudatettu jäsenmaissa. +8. a) 8 p. Vastauksessa on käsitelty sekä maahan- että maastamuuttoa. Nettomaahanmuutto on ollut 1980-luvun alusta lähtien positiivista. Se on lisääntynyt erityisesti 1980-luvun alussa, 1990-luvun alussa ja tasaisesti luvulla luvun alussa maahanmuuttoa on selvästi enemmän kuin 1980-luvun alussa. Maastamuutto väheni 1980-luvulla, mutta lisääntyi 1990-luvulla luvulla maastamuutto on pysynyt samalla tasolla. Kokelas pohtii syitä maasta- ja maahanmuutolle, esimerkiksi globalisaatio, EU-jäsenyys ja vapaa liikkuvuus sekä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen paluumuutto. Yleisiä syitä maahanmuutolle ovat esimerkiksi työ, opiskelu, perhesyyt ja pakolaisuus. b) 10 p. Kantaväestön ikäjakauma on tasaisempi, mutta suuret ikäluokat on havaittavissa kuviosta. Kokelas pohtii syitä väestön ikääntymiselle ja syntyvyyden pienenemiselle. Maahanmuuttajien suurimmat ikäluokat ovat vuotiaita. Esimerkiksi perheen, työn ja opiskelun vuoksi Suomeen muuttaneet ovat työikäisiä. Kiitettävässä vastauksessa ymmärretään, ettei humanitaarinen maahanmuutto selitä tilastojen lukuja. c) 12 p. Maahanmuuton seurauksena Suomi monikulttuuristuu ja kansainvälistyy. Kiitettävässä vastauksessa kokelas käsittelee erilaisen maahanmuuton vaikutuksia monipuolisesti esim. talouden, politiikan ja kulttuurin näkökulmasta. Työperäisen maahanmuuton vaikutuksia esim. työvoiman tarjonnan lisääntyminen, taloudellisen huoltosuhteen paraneminen ja työvoimapulan välttäminen, toisaalta harmaan talouden lisääntyminen. Humanitaarisen maahanmuuton vaikutuksia esim. rasismin lisääntyminen ja kotouttamiseen liittyvät ongelmat. Vastauksessa kokelas arvioi vaikutuksia tasapuolisesti, jotta vastauksessa ei pelkästään kielteisiä tai myönteisiä a) 2 p. Työttömyysaste on työttömänä olevien osuus työikäisestä työvoimasta. Työvoiman ulkopuolella ovat mm. opiskelijat sekä kotiäidit ja -isät. Näitä ryhmiä ei oteta työttömyysasteen laskemisessa huomioon. b) 4 p. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuuteen kunnan työllisestä työvoimasta vaikuttaa yhtäältä se, kuinka suuren osan työvoimasta kunnassa toimivat yritykset ja julkinen sektori työllistävät, ja toisaalta se, kuinka paljon työpaikkoja on tarjolla naapurikunnissa kohtuullisen työmatkan päästä. c) Kunnat C ja D ovat vanhusvoittoisia kuntia, joissa lapsia on vähän maan keskiarvoon nähden, kun taas kunnissa A ja B on runsaasti lapsia. Kunnassa B lasten ja vanhusten yhteenlaskettu väestöosuus on kunnista pienin ja kunnissa A ja C huoltosuhde on lähes sama, vaikka kunnassa A on suhteessa enemmän lapsia. Etuina ja haittoina tarkastellaan esimerkiksi koulu- ja päivähoitopalveluiden sekä vanhustenhoidon erisuuruisia tarpeita ja niistä aiheutuvia paineita kuntien talouteen sekä työikäisen väestön suhteellisen osuuden yhteyttä

5 kuntien verotuloihin. Lapsiperheille suunnatut palvelut houkuttelevat myös muita lapsiperheitä ja näin ollen työikäistä väestöä muuttamaan kuntaan. d) 7-10 p. Vastauksessa on käsitelty taulukon kaikkia kuntia. Siinä voidaan esittää esim. väestökehitystä, elinkeinorakennetta tai työttömyyttä sekä kunnan työpaikkaomavaraisuutta koskevia toimenpide-ehdotuksia. Ehdotuksia perustellaan viittauksilla taulukon aineistoon p. Vastauksessa esitetään johdonmukaisesti ja analyyttisesti kattavampia konkreettisia ehdotuksia, jotka ankkuroidaan perustellusti taulukon tietoihin. Perusteluissa näkyy ymmärrys siitä, millaiset tekijät Suomessa vaikuttavat elinkeinoelämään ja väestönkehitykseen, millainen toimenpidevalikoima päättäjillä on ja kuinka suuria vaikutuksia erilaisilla toimenpiteillä saattaa olla. Käsiteltäviä asioita voivat olla esimerkiksi perhepolitiikka, kaavoitus, tuet yritystoiminnalle, liikenneyhteydet ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvä yhteistyö muiden kuntien kanssa.