Poliittinen ohjausryhmä Maakunnan Sote - valmistelu Asiantuntijaryhmien loppuraportit

Transkriptio

1 Poliittinen ohjausryhmä Maakunnan Sote - valmistelu Asiantuntijaryhmien loppuraportit Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Sote - vastuuvalmistelija

2 Valmistelun vaiheet 9/ X X Esivalmistelu kk Väliaikainen hallinto 5-8 kk Käynnistäminen 10 kk Uudistuksen valmistelu yhteistyössä muutosvisio ja tavoitteet edellytykset henkilöstön ja tehtävien sujuvalle siirtämiselle uusiin organisaatioihin alustava suunnitelma maakunnan palvelukokonaisuuksista, palvelutavoitteista ja palveluiden tuotantomalleista Valmisteluvastuu väliaikaisella valmistelutoimielimellä kokoonpanosta sopivat ne organisaatiot, joita uudistus koskee asettamisesta päättää Keski- Suomen liitto toimielin voi tehdä väliaikaisia päätöksiä uutta maakuntaa koskien tarkempi suunnitelma uuden maakunnan käynnistämisestä ja toiminnasta Maakuntavaaleilla valittu maakuntavaltuusto aloittaa maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan ja uuden organisaation johdon maakuntavaltuusto ja hallitus tekevät ensimmäisiä päätöksiä palvelukokonaisuuksista sekä palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta alkaen

3 Uudistuksen valmistelu Uudistuksen ohjaus Esivalmistelu edennyt aikataulussa Johtoryhmän kokoukset

4 Asiantuntijaryhmien puheenjohtajat Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen johtaja Mikael Palola mikael.palola[at]saarikka.fi Maakunnan liikelaitos johtaja Juha Kinnunen juha.kinnunen[at]ksshp.fi Valinnanvapauden piirissä oleva palvelutuotanto toimialajohtaja Kati Kallimo kati.kallimo at jkl.fi

5 Hallitus antoi eduskunnalle esityksen maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki. Esitys sisältää yhteensä 34 lakia. Uuden lainsäädännön tarkoituksena on perustaa uudet maakunnat lukien ja säätää niiden hallinnasta ja taloudesta. Eduskunta päättää hallituksen esityksestä syksyllä, joten väliaikaishallinnon lakiehdotuksen mukainen aikataulu viivästynee. Keski-Suomessa on kuitenkin tarkoitus käynnistää väliaikaishallinnon toiminta alkuperäisen aikataulun mukaan.

6 Sote - uudistuksen tarkoituksena on terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen palvelujen nykyaikaistaminen parantaa julkisen talouden kestävyyttä (- 3 mrd euroa) luoda edellytykset tulevaisuuden toimintamallille koota kaikki julkiset sote-palvelut yhden johdon alaisuuteen ottaa käyttöön tehokkaat ja vaikuttavat toimintatavat ottaa käyttöön kansalaisten laaja valinnanvapaus

7 Asiantuntijaryhmät ovat kuluvan kevään aikana valmistelleet alustavan ehdotuksen Keski- Suomen Sote -mallin toiminnallisiksi rakenteiksi. Uusi rakenne noudattelee järjestämislain, maakuntalain, voimaapanolain ja valinnanvapauslain ehdotusten säännöksiä. (Hallituksen esitykset, joita käsitellään paraikaa Eduskunnassa). Asiantuntijaryhmien raportit on julkaistu ks2019.fi sivuilla

8 Sote- järjestämisen, valinnanvapauden ja liikelaitoksen asiantuntijaryhmien valmistelusta on julkaistu yhteenvetoraportti liitteineen koskien esivalmisteluvaihetta, joka päättyy , Henkilöstö- HR, talous- ja tukipalvelut, ICT, tutkimus-, kehittäminen ja koulutus sekä nk. maku-asiantuntijaryhmät ovat julkaisseet vastaavalla tavalla omat loppuraporttinsa.

9 Asiantuntijatyöryhmien ehdotukset ovat kartoittavia ja nykytilaa analysoivia ja siten vielä alustavia ja kaipaavat vielä jatkotyöstämistä. Lainsäädännön kaikki ehdot ja edellytykset eivät ole olleet vielä tiedossa. Lakiehdotuksiin voi tulla eduskuntakäsittelyssä muutoksia (esim. valinnanvapauslain säädökset)

10 Asiantuntijaryhmien ehdotukset luovutetaan väliaikaishallinnon käyttöön kokonaisuudessaan mennessä. Väliaikaishallinto päättää jatkovalmistelusta. Kun maakunnan poliittinen johto aloittaa nykytiedon mukaan alkaen valmisteluaineisto ja ehdotukset ovat poliittisen päätöksenteon kohteena ja tukena.

11 Sote - palveluiden järjestäminen Yleiset tavoitteet palveluiden järjestämiselle Asiakkuuksien hallinta ja asiakasohjaus Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus Maakunnan ja kuntien yhteistyö ja toimintojen yhteensovittaminen Maakunnan ja järjestöjen yhteistyö Palvelutuottajien valvonnan järjestäminen Taloudelliset tavoitteet Kansalaisten osallisuus Asiantuntijaryhmän nostot jatkovalmisteluun

12 Sote - palveluiden järjestäminen Asiantuntijaryhmä määritteli palvelujen järjestämistä ja tuotannon järjestelyjä ohjaavat linjaukset ja tavoitteet sekä järjestettävät palvelut. Määrittelyt on koottu sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelustrategiaan (liite 3) sekä sen liitteenä oleviin palvelukuvauksiin (liite 4).

13 Asiantuntijaryhmä nosti luonnostelemassaan palvelustrategiassa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen keskeiseksi tavoitteeksi maakunnan väestön hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamisen, väestön hyvinvointija terveysvajeiden ja kansalaisten keskinäisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentämisen sekä maakunnan ja sen eri osien kokonaisvaltaisen kehittämisen tukemisen.

14 Asiantuntijaryhmä esittää, että sotekeskuksista muodostetaan kokonaisvaltaisia kansalaisten palvelukeskuksia, joihin kootaan kansalaisten tavanomaisesti tarvitsemien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ohella myös muita maakunnan järjestämiä vastaanottoluonteisia palveluja. Maakunnan järjestämien palvelujen lisäksi sote-keskuksiin esitetään sisällytettäväksi myös kuntien ja muiden toimijoiden tarjoamia kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä palveluja ja toimintoja. Sote-keskukset voivat perustaa pienempiin kunta- ja asutuskeskuksiin sivupisteitä tai viedä niihin liikkuvia palveluja. Sivupisteissä on saatavilla kansalaisten kannalta keskeisimmät palvelut. Laajemmat palvelut voidaan tarjotaan pienempien kuntaja asutuskeskusten asukkaille muista lähialueen sote-keskuksista niin, että ne ovat valtaosalle keskisuomalaista saatavilla enimmillään noin puolen tunnin ajomatka päässä kotoa.

15 Palvelutuotanto esitetään järjestettäväksi niin, että palvelutuotanto ja tuottajat tukevat palveluiden järjestämiselle asetettuja yleisiä tavoitteita, palveluintegraatiota ja saatavuutta sekä palveluiden laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Palvelutuotannon järjestelyillä pyritään myös varmistamaan toimivat palvelumarkkinat sekä järjestäjän mahdollisuudet hallita asiakkuuksia sekä ohjata ja valvoa palveluntuottajia.

16 Sote-palveluiden jakautuminen liikelaitokseen ja yhtiöön

17 Sote-liikelaitos Liikelaitoksessa tuotetaan viranomaistehtävät sekä valtaosa palveluohjauksen, sosiaalityön ja erikoissairaanhoidon palveluista Liikelaitoksessa tehdään sellaiset asiakaspäätökset, jotka edellyttävät julkisen vallan käyttöä Palvelut ovat maakunnan tuottamia ja maakunnan tulee tuottaa palveluita kaikkien palveluntuottajien tueksi (ei siis vain maakunnan omalle yhtiölle) Kansalainen voi valita liikelaitoksen ja sen toimipaikan vähintään vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Käytännössä kansalainen ottaa aina ensisijaisesti yhteyttä omaan sotekeskukseensa tai suunhoidon yksikköönsä, josta hänet ohjataan tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kiireelliset palvelut toimivat kuten nytkin. Asiakas menee päivystykseen, soittaa 112:een tai kriisipäivystykseen, kun apua tarvitaan nopeasti! Liikelaitoksen palveluita voidaan tuottaa myös asiakassetelillä. Tällöin maakunnan oma asiakassetelituotanto siirtyy yhtiöön. Tällöin asiakas valitsee, keneltä hän palvelunsa hankkii asiakassetelillä.

18 Sote-liikelaitos Rakenteellinen sosiaalityö Sosiaalityö (sis. lastensuojelun ja vammaispalvelut) Sosiaaliohjaus, kun tarve on pitempiaikaista Sosiaalinen kuntoutus Perhetyö Laitospalvelut (sis.vuode-/kuntoutusosastot, jotka liikelaitos voi hankkia myös ostopalveluna) Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta Sosiaalipäivystys Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelman teko ja päivittäminen, palveluiden myöntäminen, palveluissa ohjaaminen, integraatiosta huolehtiminen jne.) Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon palveluja Sairaanhoito, jossa sovittava tarkempi roolitus sote-keskusten kanssa Erikoissairaanhoidon ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, ensihoitoon, päivystykseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluita Lääkinnällinen kuntoutus (sovittava roolitus tarkemmin sote-keskusten kanssa) Yhteispäivystys Ensihoito Suunterveydenhuolto: Alle 18-vuotiaiden palvelut Lasten oikomishoito Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikäisille (keskitettävä erikoissairaan hoito) Huomioitava, että osa liikelaitoksen palveluista tuotetaan asiakasseteleillä, jolloin maakunnan oma tuotanto kyseisten palveluiden osalta tuotetaan maakunnan soteyhtiössä.

19 MAAKUNNAN SOTE-YHTIÖ Maakunnan omistama sote-yhtiö kilpailee asiakkaista markkinoilla Asiakkaat päättävät, kenet he valitsevat palveluidensa tuottajaksi. Asiakas valitsee ns. suoran valinnan palvelunsa eli sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön. Jos asiakas ei tee valintaa, maakunta tekee sen hänen puolestaan. Jos asiakas saa asiakassetelin, hän valitsee hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta paleluntuottajansa (vrt. nykyinen palveluseteli) Sote-yhtiössä tuotetaan siten: Suoran valinnan palvelut eli: Sote-keskuksen palvelut Suunhoidon yksikön palvelut SOTE-yhtiössä tuotetaan myös ne liikelaitoksen palvelut, joissa on käytössä asiakasseteli Yhtiössä tuotetaan myös sellaiset mahdolliset henkilökohtaisen budjetin palvelut, jotka eivät jo ole sote-asiakassetelituotantoa (esim. ateria- tai turvapalvelut) Sote-keskus Suunhoidon yksikkö

20 Sote-keskus Sote-keskuksessa tuotetaan tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekä tilapäiset/lyhytaikaiset sosiaalipalvelut Maakunta päättää, miten laajasti palveluita sote-keskuksissa on asukkaille tarjolla Sote-keskuksen palvelut voivat olla maakunnan tai yksityisen yhtiön tuottamia Kansalainen voi valita sote-keskuksen vähintään vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Kansalainen voi ottaa suoraan yhteyden sote-keskukseen aina silloin, kun hänellä on siihen tarvetta Keski-Suomessa sote-keskukseen esitetään esivalmistelussa laajaa palvelupakettia, jotta asiakkaan saamat palvelut yhden luukun takaa olisivat mahdollisimman kattavat Sote-keskukseen esitetään esimerkiksi sellaisia erikoissairaanhoidon vastaanotto- tai konsultaatiopalveluita, jotka eivät vaadi sairaalamaista ympäristöä tai laitteita

21 Sote-keskus Avosairaanhoidon vastaanottopalvelut Lääkärin vastaanotto Hoitajan vastaanotto Akuuttivastaanotto Hoitotarvikejakelu Kuntoutuspalvelut Lääkinnällisen kuntoutuksen laista kaikki avopalvelut Fysioterapia (avo) puheterapia (avo) fysioterapeutin kiireetön vastaanotto ja akuuttivastaanotto fysioterapiaryhmät kotikäynnit apuvälinepalvelu Hyvinvointipalvelut Perhepalvelukeskus: Neuvolat Perheohjaus Perheneuvola Terapiatyö (puheterapia, toimintaterapia, lasten fysioterapia, psykologit) Mielenterveys- ja päihdepalvelut: Päihde-/ depressio hoitajat+ psykologit Muut vastaanottopalvelut: Depressiohoitaja Jalkaterapeutti Ravitsemusterapeutti Tiettyjä erikoissairaanhoitopalveluita, jotka eivät tarvitse sairaalaolosuhteita ja jotka tukevat sote-keskuksen vastaanottotoimintaa mm. seuraavilta erikoisaloilta Sisätaudit; (diabetes, kardiologia, keuhkosairaudet, neurologia, ihotaudit), tuki- ja liikuntaelinsairaudet (fysiatria, ortopedia, reumatologia), gastroenterologia ja gastorkirurgias, synnytys ja naistentaudit, korva-, nenäja kurkkutaudit, silmätaudit, lastentaudit, urologia, psykiatria (nuoriso, lasten ja aikuispsykiatria), geriatria ja muistisairaudet, kuntoutus jne. Erikoisalat ja sisällöt määritellään tarkemmin myöhemmin, joten lista ei ole lopullinen! Diagnostiset palvelut Kuvantaminen, laboratorio Lakisääteiset seulonnat Sosiaalipalvelut Sosiaalihuollon (6 ) neuvonta ja ohjaus Päihdetyön (24 ) ohjaus ja neuvonta Mielenterveyttä (25 ) suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki Kasvatus- ja perheneuvonta (26 ) Vanhuspalvelulain (12 ) mukainen neuvonta ja ohjaus Asiakkaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti enintään kolmen kuukauden ajan tarvitsema (16 )sosiaaliohjaus, kotipalvelu ja kotihoito silloin, kun asiakkaan tarve palveluun ei ole jokapäiväinen

22 Suunhoidon yksikkö Tavanomaiset suun terveydenhuollon palvelut Voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiön tuottamia Kansalainen voi valita suunhoidon yksikön vähintään vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Kansalainen voi ottaa suoraan yhteyden suunhoidon yksikköön aina silloin, kun hänellä on siihen tarvetta

23 Suunhoidon yksikkö Suun terveydenhuollon terveysneuvonta ja terveystarkastukset Suusairauksien ennaltaehkäisy ja siihen liittyvä neuvonta ja muut palvelut määräaikaiset suun terveystarkastukset muu kuin hammaslääketieteen erikoisaloihin kuuluva suun ja hampaiden tutkimus hoidon tarpeen arviointi ja hoidon suunnittelu suusairauksien oireiden toteaminen ja oireen mukainen hoito hammasproteettiset korjaukset sekä iensairauksien ja hammasinfektioiden hoidot suun ja hampaiston korjaavat ja kirurgiset hoitotoimenpiteet Huom. Liikelaitoksessa tuotetaan suun terveydenhuollon osalta: Alle 18-vuotiaiden palvelut Lasten oikomishoito Erityistason suun terveydenhuollon palvelut kaiken ikäisille (keskitettävä erikoissairaanhoito)

24 Asiakassetelipalvelut Kansalainen saa asiakassetelin sote-keskuksesta, suunhoidon yksiköstä tai liikelaitoksesta Kansalainen voi hankkia palvelut asiakassetelillä valitsemaltaan palveluntuottajalta Palvelu voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiön tuottamia palveluita Kansalainen voi valita/vaihtaa palveluntuottajaa koko Suomen alueelta

25 Asiakassetelillä tuotettavat palvelut Kotiin vietävät palvelut Lapsiperheille, vanhuksille, vammaisille, mielenterveyskuntoutujille Kotipalvelu Kotihoito Kotisairaanhoito Kotihoidon kuntouttavat arviointijaksot? (Tätä selvitetään jatkovalmistelussa) Erityistason kotiin vietävät palvelut (esim. psykiatria)? (Tätä selvitetään jatkovalmistelussa) Asumispalvelut Toimintakeskuspalvelut Kehitysvammaiset Päihdekuntoutujat Mielenterveyskuntoutujat Työllistämispalveluiden asiakkaat Päiväkeskuspalvelut Osa suunterveydenhuollon erityistason hoidosta Erikoissairaanhoidon palvelut: Arvioidaan käyttökohteet sitten, kun on määritelty erikoisalojen suoran valinnan palvelut Terapia- ja peruukkipalvelut

26 Henkilökohtaisella budjetilla tuotettavat palvelut Kansalainen saa henkilökohtaisen budjetin liikelaitoksesta Maakunta määrittelee asiakasryhmät Käytössä pääasiassa vanhus- ja vammaispalveluissa Voi olla muutakin kuin sotepalvelua Voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiön tuottamia