Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 115/2012 vp Ridasjärven tulevaisuuden turvaaminen Hyvinkäällä Eduskunnan puhemiehelle Hyvinkään Ridasjärven luontoalue on mahtava kokonaisuus, jossa rehevä lintujärvi ja karu keidassuo yhdistyvät. Ridasjärvi on pinta-alaltaan 290 ha. Ridasjärvi tunnetaan monipuolisesta ranta- ja vesilinnustostaan. Alue on merkittävä linnuston pesimäalue ja tärkeä levähdys- ja ruokailualue laajemman alueen linnustolle. Arvokkaana luontokokonaisuutena Järvisuon Ridasjärven alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja Natura verkostoon. Ridasjärvellä on monenlaista virkistyskäyttöä: kalastuksen ohella järvi tunnetaan laajana aikaisin jäätyvänä luonnonjään luistinratana, jonne tullaan kaukaakin ja jonne järjestetään luisteluretkiä. Järvi on mahdollistanut lintujen bongauksen ja metsästyksen. Ridasjärven biotoopista on 15 vuoden ajalta tutkimustietoa, ja tulokset osoittavat, että järvi kasvaa umpeen kiihtyvällä vauhdilla, mikäli asianmukaisiin kunnostustoimenpiteisiin ei ryhdytä. 50 vuoden kuluttua järvi on jo suotyyppinen järven sijaan: avovesialueet ovat vähentyneet ja lintulajistokin on alkanut kaventua. ELYkeskus, Metsähallitus ja Hyvinkään kaupunki ovat kaikki sitä mieltä, että toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jotta Ridasjärven tulevaisuus voitaisiin turvata. Ridasjärven yhteisten vesialueiden osakaskunta on teettänyt ruoppaus- ja läjityssuunnitelman järven kunnostamiseksi. Ruoppausläjitteen käyttömahdollisuutta biokaasulaitoksen kompostointiainesosana on myös selvitetty. Lisäksi tiedossa ovat ensiaputoimenpiteet siitä, mitä täytyisi tehdä, jotta järven vesilinnuilla olisi paremmat pesintäolosuhteet ja pienpedot pysyisivät pois järven ympäristöstä. Vain rahoitus puuttuu. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen Hyvinkään Ridasjärven huolestuttavasta tilasta ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin, jotta Ridasjärven pelastamiseksi löytyy rahoitusta esimerkiksi Life-hankkeena tai ESR-rahoituskanavien kautta? Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2012 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lernerin /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 115/2012 vp: Onko hallitus tietoinen Hyvinkään Ridasjärven huolestuttavasta tilasta ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin, jotta Ridasjärven pelastamiseksi löytyy rahoitusta esimerkiksi Life-hankkeena tai ESR-rahoituskanavien kautta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vesien tilan parantamiseen tuli EU vesipolitiikan puitedirektiivin hyväksymisen myötä vuonna 2000 uudenlaista lähestymistapaa, jossa huomioitiin ensisijaisesti vesiekosysteemin tila eikä pelkästään veden laadun arvottamista. Vesienhoidon perustaksi laadittiin alueellisia vesienhoitosuunnitelmia, jotka valtioneuvosto hyväksyi v Ympäristöministeriö ja ELY-keskukset ovat jatkaneet vesienhoidon toimeenpanoa yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja toimijatahojen kanssa. Vesienhoidon toteutusohjelmasta tehtiin valtioneuvoston periaatepäätös helmikuussa Lisäksi valmisteltiin vesienhoidon alueelliset toteutussuunnitelmat, vesienhoidon seurantajärjestelmä ja vesien kunnostusstrategiaehdotus. Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimista toiselle suunnittelukierrokselle vuosille on aloitettu. Alueellisesti on toteutettu monia vesiensuojelutoimia muun muassa kunnostuksia. Uudenmaan ELY-keskus on laatinut v uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman, jossa käsitellään alueen vesientilaa ja siihen vaikuttavaa toimintaa. Uudellamaalla merkittävin pintavesiin vaikuttava tekijä on vesiin kohdistuva ravinnekuormitus, joka on peräisin maataloudesta ja haja-asutuksesta. Lisäksi ohjelmassa on esitetty vesientilatavoitteet ja sektorikohtaisia toimenpiteitä joita tarvitaan tilatavoitteeseen pääsemiseksi. Vesien kunnostustyöryhmä sai valmiiksi ehdotuksen loppuvuonna 2011 vesien kunnostusstrategiaksi, jonka päämääränä on vesien ekologinen ja kemiallinen tila sekä vesiympäristö paranevat ja luonnon monimuotoisuus turvataan, lisäksi yhteistyöverkostot ja kumppanuudet vahvistuvat sekä omaehtoisen kunnostuksen edellytykset paranevat ja valtionhallinto pystyy edistämään kunnostustoimintaa, tukemaan muita toimijoita ja arvioimaan niiden toimintaa. Tärkeänä pidetään että kunnostushankkeiden rahoituspohja laajenee. Valtion osallistuu vesien kunnostuksen toteuttamiseen jos hankkeella on huomattava yleinen merkitys vesistön käytön, hoidon tai suojelun edistämisessä. Pääsääntönä valtion osuus on enintään 50 % kustannuksista. Ridasjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintujärvi ja sen alueelle on laadittu useita ympäristöselvityksiä ml linnustoselvityksiä ja vedenlaatua. Selvitykset luovat hyvän pohjan järven hoidolle. Ridasjärvellä on huomattava merkitys sekä pesimälinnuston että sulkasatoa viettävien ja muuttavien lintujen kannalta. Järveen johdettu vuodesta 1989 vettä Päijänne-tunnelin kautta, jotta alapuolisen Keravajoen vedenlaatu paranisi. Tämän seurauksena järven vesi on kirkastunut, mikä on parantanut uposkasvillisuuden kas- 2

3 Ministerin vastaus KK 115/2012 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps vuedellytyksiä. Myös järven linnusto on tästä hyötynyt. Uudenmaan ympäristökeskus (nykyinen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) on teettänyt vuonna 2002 suunnitelman Ridasjärven luontoalueen käytöstä ja hoidosta. Sen tavoitteena on suunnitella hoito- ja kunnostustoimenpiteet Natura alueen luontoarvojen turvaamiseksi sekä alueen virkistyskäytön ohjaamiseksi ja kehittämiseksi. Työssä pyrittiin vuorovaikutteisella suunnittelulla sovittamaan yhteen suojelutavoitteet ja alueen muut käyttötarpeet. Suunnitelmassa arvioidaan myös toimenpiteiden vaikutukset luonnonoloihin ja erityisesti Natura alueen suojelutavoitteisiin. Suunnitelman keskeiset suositukset koskevat Ridasjärven kesävedenpinnan säätelyä, järven kasvillisuuden niittoa sekä virkistyskäytön kehittämistä ja toimia lintujen elinolojen parantamiseksi. Suositukset antavat suuntaviivat myös toimenpiteiden tarkemmalle suunnittelulle ja mitoittamiselle. Toimenpiteiden vaikutukset luontoarvoihin, joiden perusteella Ridasjärvi kuluu Natura verkostoon, arvioidaan tarkoin ennen kuin mahdolliset luvat hankkeiden toteuttamiseen voidaan myöntää. EU LIFE rahoitusinstrumenttia on käytetty muutamissa lintuvesien tilanparantamiseen liittyvässä hankkeessa. LIFE hankkeet ovat yleensä laajoja hankkeita ja rahoitusta on yleensä käytetty useiden kohteiden kunnostamiseen. LIFE hankkeeseen EU rahoitus on 50 % ja kansallista vastinrahaa on 50 % hankkeen kustannuksista. LIFE hankehaku tapahtuu vuosittain ja vuoden 2012 hakemukset tulee olla ympäristöministeriössä syyskuussa Tätä ennen LIFE rahoitusinstrumentista järjestetään tiedostusta huhtikuussa Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat suunnittelemassa valtakunnallista Lintuvesi LIFE-hanketta. Ridasjärvi voi olla yksi kohteista, jonka kunnostusta ja suunnittelua on mahdollista edistää tämän projektin yhtenä kohteena. Hallitusohjelman mukaan Eurooppa 2020 strategian painotukset huomioidaan uudessa rakennerahastotoiminnassa ( ), jossa on kasvun ja työllisyyden ohella myös ympäristöntilaa edistävien toimenpiteiden huomioiminen läpäisyperiaatteella. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitus on kohdistunut muun tyyppisten hankkeiden rahoitukseen kuin vesien kunnostukseen. Ympäristöviranomaiset antavat asiantuntijaapua vesistöjen kunnostuksessa sekä osallistuvat hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä kuntien, muiden viranomaisten ja kunnostajien kanssa. Alueelliset ELY-keskukset harkitsevat alueensa järvikunnostuskohteiden tärkeysjärjestystä ja osallistuvat tärkeimpien kohteiden kunnostukseen. Jos valtion toivotaan osallistuvan kunnostukseen, tehdään asiasta kirjallinen aloite ELY-keskukselle. Alueellinen ympäristökeskus selvittää kirjallisen aloitteen saatuaan kunnostuksen tarpeen, mahdollisuudet ja perusteet valtion osallistumiselle. Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2012 Ympäristöministeri Ville Niinistö 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 115/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Pirkko Ruohonen-Lerner /saf: Är regeringen medveten om det oroväckande tillståndet i Ridasjärvi i Hyvinge och tänker regeringen vidta åtgärder för att det ska uppbådas finansiering för att rädda Ridasjär-vi, t.ex. som ett Life-projekt eller via Europeiska socialfonden (ESF)? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I samband med att EU:s vattenramdirektiv antogs år 2000 började man ta sig an vattnens status på ett nytt sätt och i första hand beakta vattenekosystemets status i stället för att bara bedöma vattenkvaliteten. Som grund för vattenvården utarbetades regionala förvaltningsplaner, som statsrådet godkände år Miljöministeriet och närings-, trafik- och miljöcentralerna har fortsatt att verkställa vattenvården i samarbete med andra förvaltningsområden och aktörer. I februari 2011 fattade statsrådet ett principbeslut om ett program för genomförande av vattenvård Dessutom utarbetades regionala planer för genomförande av vattenvården, ett uppföljningssystem och ett förslag till restaureringsstrategi för vattendrag. Man har nu börjat utvärdera hur verkningsfulla förvaltningsplanerna och åtgärderna har varit, detta med tanke på den andra planeringsomgången På regionalt plan har många vattenskyddsåtgärder vidtagits, bl.a. i form av restaurering. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland utarbetade år 2010 ett åtgärdsprogram för vattenvården i Nyland. I programmet behandlas vattnen status på området och den verksamhet som påverkar statusen. I Nyland är näringsbelastningen den faktor som påverkar ytvattnen mest. Näringsbelastningen kommer från jordbruket och glesbebyggelsen. I programmet presenteras också målen när det gäller vattnens status samt de sektorspecifika åtgärder som behövs för att uppnå målen. Arbetsgruppen för restaurering av vattendrag färdigställde sitt förslag till restaureringsstrategi för vattendrag i slutet av Målet med strategin är att vattnens ekologiska och kemiska status och vattenmiljön ska förbättras och att den biologiska mångfalden ska tryggas. Vidare målsättningar är att samarbetsnätverk och partnerskap ska stärkas och förutsättningarna för frivillig restaurering förbättras samt att statsförvaltningen ska främja restaureringsverksamheten, stödja andra aktörer och bedöma deras verksamhet. Det anses viktigt att finansieringsbasen för restaureringsprojekten breddas. Staten deltar i restaureringen av vatten, om projektet har en framträdande allmän betydelse när det gäller att främja användningen, vården eller skyddet av vattendraget. En huvudregel är att statens andel ska utgöra högst 50 % av kostnaderna. Ridasjärvi är en nationellt värdefull fågelsjö, och på området kring sjön har det gjorts flera miljöutredningar, bl.a. utredningar om fågelbeståndet och vattenkvaliteten. Utredningarna utör en god grund för vården av sjön. Ridasjärvi har en viktig roll med tanke på häckande fåglar, ruggande fåglar och flyttfåglar. Sedan år 1989 har det via Päijännetunneln letts vatten till sjön för att 4

5 Ministerns svar KK 115/2012 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps vattenkvaliteten i Kervo å, som sträcker sig strax söder om sjön, ska förbättras. Tack vare detta har vattnet i sjön blivit klarare, vilket också har förbättrat förutsättningarna för undervattensvegetationen. Även fåglarna har haft nytta av detta. Nylands miljöcentral (nuförtiden Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland) lät år 2002 utarbeta en plan för användningen och vården av naturområdet kring Ridasjärvi. Målet med planen är att planera vård- och restaureringsåtgärder för att trygga naturvärdena på Natura området och för att styra och utveckla användningen av området för rekreation. Strävan var att med interaktiv planering samordna skyddsmålen med områdets övriga användingsbehov. I planen bedöms också åtgärdernas inverkan på naturförhållandena och i synnerhet på skyddsmålen för Natura området. De centrala rekommendationerna i planen gäller regleringen av sommarvattenståndet i Ridasjärvi, slåtter av vegetationen i sjön, utvecklande av rekreationsanvändningen och åtgärder för att förbättra livsbetingelserna för fåglar. Rekommendationerna anger också riktlinjerna för en mer detaljerad planering och dimensionering av åtgärderna. I god tid innan eventuella tillstånd kan beviljas för genomförande av projekt kommer man att bedöma åtgärdernas verkningar på de naturvärden som utgör grunden till att Ridasjärvi hör till nätverket Natura Finansieringsinstrumentet EU LIFE har använts i vissa projekt med anknytning till förbättrande av fågelvattens status. LIFE-projekten är i allmänhet omfattande projekt, och finansieringen har vanligen gått till restaurering av flera objekt. I LIFE-projekt utgör den EU-finansierade andelen 50 % och motsvarande nationella finansieringsandel 50 % av projektets kostnader. Det är årligen möjligt att ansöka om LIFE-projekt, och ansökningarna för 2012 ska lämnas in till miljöministeriet i september Före det ordnas det information om LIFE-finansieringsinstrumentet, närmare bestämt i april Forststyrelsen, Finlands miljöcentral och de regionala närings-, trafik- och miljöcentralerna håller på att planera ett riksomfattande LIFE-projekt för fågelvatten. Ridasjärvi kan vara ett av de objekt där projektet kan bidra till restaureringen och planeringen. Enligt regeringsprogrammet ska prioriteringarna i strategin Europa 2020 beaktas i den nya strukturfondsverksamheten ( ), där man utöver tillväxt och sysselsättning också beaktar åtgärder som främjar miljöns tillstånd med hjälp av den s.k. genomslagsprincipen. Europeiska socialfondens (ESF) finansiering har anvisats för andra typer av projekt än restaurering av vatten. Miljömyndigheterna står till tjänst med sakkunnighjälp i restaureringen av vattendrag och deltar i planeringen och genomförandet av projekt tillsammans med kommuner, andra myndigheter och de aktörer som utför restaureringen. De regionala närings-, trafik- och miljöcentralerna ska tänka igenom prioriteringen av vattenrestaureringsobjekten på respektive område och delta i restaureringen av de viktigaste objekten. Om man önskar att staten ska delta i restaureringen, ska ett skriftligt initiativ om detta lämnas till den regionala närings-, trafik- och miljöcentralen. När centralen fått ett skriftligt initiativ utreder den behovet av restaurering och möjligheterna och grunderna för att staten ska delta. Helsingfors den 17 april 2012 Miljöminister Ville Niinistö 5