OM, Etelä-Esplanadi 10, 6. kerros, kh. Lainvalmistelukunta.

Transkriptio

1 Valtipa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö Jussilainen Maija KOKOUSMUISTIO HAREnro VM013:00/2005 VALTIPA-YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika klo Paikka Osallistujat OM, Etelä-Esplanadi 10, 6. kerros, kh. Lainvalmistelukunta. Hietanen, Aki OM puheenjohtaja Nissinen Mirja UM Happonen Päivi KA Majuri Ansa SM Pakanen Aulikki PLM (kohdat 1-6) Peltonen Irja VM Kaira-Hiekkavuo Tarja OPM Miettinen Anne LVM Hartman Johanna STM Rintamäki Vesa YM Tuomi-Kyrö Eeva-Liisa OKV Jussilainen Maija VM/VNTHY, sihteeri Vierailevat asiantuntijat: Projektipäällikkö Pauli Kartano VM/ValtIT Informaatikko Elina Kähö VM Tietopalvelusuunnittelija Liisa Sipola PLM 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. Esityslista hyväksyttiin. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen HARE:ssa: Hyväksyttiin kokouksen pöytäkirja. 3 Valtionhallinnon arkkitehtuuri, erityisesti tietoarkkitehtuuri, erityisesti valtioneuvoston tietoarkkitehtuuri Projektipäällikkö Pauli Kartano (VM/ValtIT) esitteli asian (esittelykalvot pöytäkirjan liitteenä 1). Kokouskutsun mukana oli jaettu Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu hankkeen loppuraportti (versio 1.10, ). Keskustelussa tuli esille mm: id VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL VALTIONEUVOSTO PUH. (09) valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 2 (7) Miten arkkitehtuurityössä tunnetaan se työ, mitä on tehty mm. standardien kehittämisen ja vn-metatietohankkeen puitteissa? Organisaation perustehtävät on hoidettava joka tapauksessa. Pauli Kartano totesi, että arkkitehtuurissa hypätään liikkuvaan junaan, mutta näkökulma on kokonaisuuden näkökulma. Suurin ongelma on, että eri paikoissa tehdään töitä toisista tietämättä. Yhteentoimivuushankkeessa luodaan rakenne, johon organisaatioissa tehtävä työ sijoittuu. Kun rakennetaan uutta, asiaa tarkastellaan kokonaisuuden kannalta. Onko arkkitehtuurityön näkökulma tietotekniikan näkökulma, mikä on hyvin rajaava näkökulma? Sitoutuminen eri tasoilla on ongelma. Pauli Kartano totesi, että toiminnan ja tietohallinnon kehittäjät ovat liian vähän toistensa kanssa tekemisissä, vuoropuhelua pitäisi kehittää. Vaikutuskeinot ovat vähäisiä, kokonaisvaltaista johtamista ja johtamismandaattia ei näytä olevan. Valtipassa on lähdetty toisesta näkökulmasta, pienistä asioista, mm. vnmetatietohankkeessa. Tällä on antia arkkitehtuurille. Haastavaa on toimintaan liittyminen ja resurssikysymykset. Yhteentoimivuushankkeessa tehty arkkitehtuurikartoitus osoitti, että arkkitehtuuriajattelu on vielä hyvin ohutta. Nyt ollaan ohjauksen ja yhteistyöelinten tasolla. Eri hallinnonaloilla on erilaiset mahdollisuudet resurssoida työtä, ryhmissä ei varsinaisesti tehdä itse työtä. Arkkitehtuurin tavoite on hyvä, mutta jotta asia menisi käytännössä eteenpäin, pitäisi fokusoida konkretiaan. VN-metatietohanke on erinomainen konkretisointi. Pauli Kartano totesi olevansa samaa mieltä; ValtIT:llä ei riitä resurssit tehdä kaikkea itse, tarkoitus on koota yhteen muualla tehtävää. Ei tehdä rinnakkain, vaan peräkkäin, aikatauluja on tarkistettu. Resurssiongelma on tiedossa. Arkkitehtuurityön tarkoitus on helpottaa jatkotyötä yksittäisissä virastoissa, ei tuottaa lisätöitä. Yhteentoimivuushankkeen loppuraportissa todettiin, että ministeriöiden rooli korostuu. Mikä ministeriöiden rooli on? Pauli Kartano totesi, että ministeriöiden rooli oli mainittu jo valtion IT-strategiassa: rakenne pitäisi selkiyttää. Organisaatioilla ei välttämättä ole tiedossa, mitä organisaatiossa tai hallinnonalalla tapahtuu, jotkut ministeriöt ohjaavat hallinnonalaansa tiukasti, osa löysemmin. Ministeriöiden tehtävä on tuottaa kokonaiskuva tilanteesta. Tietopalvelut ovat toiminnan ja tietohallinnon välissä oleva linkki. Perustietovarannot kiinnostavat kaikkia ministeriöitä. Ongelma on, että mukana on itsenäisiä virastoja, jotka eivät välttämättä koordinoi toimintaansa toistensa kanssa, esim. maksupolitiikka vaihtelee. PSI (Public Sector Information)-direktiivi laitettiin toimeen toteamalla, että julkisuuslaki ja maksuperustelaki täyttävät PSI-direktiivin vaatimukset. Lainsäädännössä ei siis ole suunnitteilla parannusta asiaan, jolla maksut saataisiin samalla perusteella määritellyiksi. Pauli Kartano totesi, että hintakysymyskin on ollut monia vuosia tiedossa, ehkä yhteistyötä pystytään lisäämään. Yhteenvetona todettiin, että kaikkien panosta tarvitaan. 4 Kirjasto-tietopalveluiden tilanne, VNLib-kirjastojärjestelmän tilanne Informaatikko Elina Kähö (VM) ja tietopalvelusuunnittelija Liisa Sipola (PLM) esittelivät asiaa Valtipan kirjastoryhmän edustajina kirjasto-tietopalvelujen tilannetta ja kehittämisajatuksia sekä VNLib-kirjastojärjestelmää, valmistautumisena strategiaseminaariin (pöytäkirjan liitteet 2 ja 3). Ympäristöhallinnon kirjastotietopalvelujen kehittämishank-

3 keen (YM001:00/2006) loppuraportti oli jaettu kokouskutsun liitteenä (on myös Senaattorissa Valtipa>kirjastoryhmä). Keskustelussa todettiin mm., että 3 (7) Kirjastoasioissa on edetty kokoelma-ajattelusta palveluajatteluun: aiemmin tavoiteltiin päällekkäisten kokoelmien välttämistä, nyt voidaan keskittyä päällekkäisten palveluiden välttämiseen ja palveluyhteistyöhön. Lähestymistapa on hyvää aineistoa strategiaseminaariin. Kirjastoasiat kaipaavat vielä keskustelua, mitkä ovat yhteisiä tavoitteita. Kokoelmapolitiikat ovat erilaiset eri ministeriöissä. Tiedossa on, mitä aineistoja toisissa kirjastoissa on, mutta se ei ole vielä kokoelmapolitiikkaa. Yhteinen kokoelmapolitiikka olisi tarpeen. Mitkä ovat yhteiset palvelut ja miten yhteinen kokoelmapolitiikka liittyy siihen? Kiinnostavaa on seurata LVM:n toimintatapaa. LVM:ssä ei ole fyysistä kirjastotilaa, mutta tietopalvelu hankkii sähköiset aineistot ja tiedonhankinta ja kirjallisuuden hankintapalvelu toimivat. Osastoilla olevia kirjoja ei ole luetteloida, koska on aika pienistä kirjamääristä kysymys ja henkilöresurssit eivät riitä luettelointiin. LVM voi halutessaan käyttää VNLibiä myös kokoelmien hallintaan. Hallinnonalan yhteistyötä on, mm. Edilex-sopimuksen puitteissa. Ruotsin hallituksessa osastot hankkivat virkamiehille, ministeriöihin tai yksiköihin sijoitettavat paperiaineistot kukin itse, eikä näitä aineistoja rekisteröidä kirjastotietokantoihin. Tuloksena on se, että osastoilla hankittuihin kirjoihin kuluu yhtä paljon rahaa kuin kirjaston hankkimiin kirjoihin. Osastoille hankittavat kirjat eivät ole hallinnassa, kun osastot tekevät hankinnat toisistaan tietämättä. (Ks. Senaattorissa Valtipan kirjastoryhmän opinto- ja tutustumismatka Ruotsin valtioneuvoston kirjasto-tietopalveluun ja eduskunnan kirjastoon , matkaraportti.) TEM ja MMM saattavat tulla mukaan VNLib-yhteistyöhön. OM:n näkökulmasta VNLib-yhteistyö näyttää toimivalta ja tehokkaalta ja tulee myös OM:ssä harkittavaksi. Oikeushallinnon kirjastojen yhteinen Justiina-tietokanta toimii VNLibin periaattein mutta eri teknisessä ympäristössä. OPM:ssä on Voyagerkirjastojärjestelmä, mutta olisiko tarkoituksenmukaista liittyä VNLibkirjastojärjestelmään? YM suunnittelee Pretty Libin käyttöönottoa. VNLibin ja yhteisten käytäntöjen kehittäminen on hyvä ensimmäinen askel. Strategiasemiaarissa kannatta pohtia, mikä on seuraava strateginen askel. Myös kirjastoasiat ovat ministeriökohtaisia, mutta yhteistä linjaa voi yrittää löytää. STM:ssä on jouduttu uudistamaan kirjastopalveluita, tuottavuuspaineet ovat kovat, 5 henkilötyövuodesta on supistettu 2 henkilötyövuoteen. Siksi STM:ssä on lähdetty katsomaan hallinnonalan suuntaan, laadun parantaminen ja tuottavuuden kehittäminen tavoitteina. Myös muissa ministeriöissä on merkkejä vastaavanlaisista tuottavuustavoitteista. Nyt olisi aika strategiassa linjata ja katsoa palveluprosesseissa ja kokoelmissa, miten asiakasnäkökulmasta laatua voitaisiin nostaa. Hankintamenettelypolitiikka voi olla hyvin erilaista. SM:ssä siirrytään hankkimaan keskitetysti kaiken tietoaineiston. LVM:ssä hankitaan keskitetysti vain sähköinen aineisto. Tavoitteena tehostaa on VNLibin käyttöä.

4 4 (7) Valtipan kirjastoryhmässä kirjasto nähdään yhtenä tietolähteenä, ei fyysisenä paikkana. Tämä on strateginen näkökulma. Kirjasto ei ole julkaisuarkisto tai jakelukeskus, vaan tietolähde. VNlibissä päällekkäiset hankinnat tulevat esille. Kokoelmapolitiikka voisi tarkoittaa sitä, että toimitaan verkostona ja kukin keskittyy omaan toimialaansa ja kaikki voivat hyödyntää kokonaisuutta. Olisi tärkeää tietää, paljonko sähköistä aineistoa käytetään, miten henkilöstö osaa käyttää sähköistä aineistoa, löytyykö tieto helpommin itse hakien verkosta. Joudutaan vastaamaan kysymykseen, miksi kirjastotietopalvelu on olemassa. Palvelunäkökulma tärkeä. VNLibin kautta palvelu mahdollistuu. VNLibin laatua parannetaan kuukauden tietokantahuoltaja-käytännöllä, mm. tuplaluettelointeja poistetaan. On syytä miettiä, millaista vn-yhteistä sähköpostipalvelua tms. voisi kehittää, ei vain uutuustiedottamiseen, vaan myös tietämyksen jakamiseen. Yhteenvetona todettiin, että strategiaseminaarissa kirjastoasiat pitää ottaa esille. 5 VN-metatietohanke (HARE VM003:00/2007) Projektipäällikkö Pekka Kuittinen esitteli asian ja totesi, että hanke on saattanut työnsä loppuun. Loppuraportti julkaistaan vain sähköisessä muodossa vuoden 2008 puolella. Hanke teki ehdotuksia jatkosta, joita toivottavasti lähdetään toteuttamaan vuonna Hankkeen loppuraportti, sen liitteenä metatietomäärittelytaulukko ja saadut lausunnot ovat HARE:ssa Valtioneuvoston metatietoryhmän asettamiskirje esitys ja Valtioneuvoston, eduskunnan ja Valdan metatietopalvelujen toteutus projektiesitys jaettiin kokouksessa. Hankkeeseen liittyvä web service pilotti on aikataulustaan n. 2 kk myöhässä ulkoisen toimittajan vuoksi. Lausuntopyynnössä toivottiin erityisesti kannanottoja määrittelystä yhtenäisiksi metatiedoiksi, käyttöönottosuunnitelmasta ja työryhmän esittämistä suosituksista ja jatkotoimenpiteistä. Lausuntoja pyydettiin 18 organisaatiolta toimintaprosessien omistajien, tietohallinnon, tietopalvelun ja viestinnän näkökulmista mennessä oli saatu 14 vastausta. Lausunnot kannattavat hankkeen tekemää määrittelyä ja ehdotuksia yleisesti. Metatietopäätoimittajan rekrytoiminen saa lausunnoissa laajaa kannatusta ja ehdotetusta määräaikaisuudesta ilmaistiin useassa lausunnossa huolestuneisuutta. Lausunnoissa ei juuri oteta kantaa sitoutumisesta suosituksen käyttöönottoon. Jatkossa tulleekin harkita tarvittaessa keinoja sen edistämiseen. Lausunnoissa esitetyt yksityiskohtia koskevat asiat on pyritty huomioimaan loppuraportissa, metatietomäärittelyssä ja jatkohankeesityksessä. Keskustelussa todettiin mm., että Olisi tärkeää tietää, missä järjestelmissä ministeriöissä otetaan metatiedot käyttöön. Suunnitteilla oleva VNK:n, VM:n, LVM:n, TEM:n ja OKV:n yhteinen MAHTI-asiankäsittelyjärjestelmä ja VNLib ottavat metatiedot käyttöön, mutta millä aikataululla muut ministeriöt? Loppuraportin liitteenä on luettelo järjestelmistä, joissa yhteiset metatiedot on suunniteltu otettavaksi käyttöön. VM:n bud-

5 5 (7) jettiosaston myönteinen lausunto perustui siihen odotukseen, että metatiedot otetaan käyttöön laajasti eri ministeriöissä. Yhteisen metatietopalvelun rakentamisen ja ylläpitämisen näkökulmasta on tärkeää tietää näköalat: miten järjestelmiä uusitaan ja millä aikataululla yhteiset metatiedot otetaan käyttöön. Jatkossa pitää katsoa, miten sitoutumista edistetään, myös muualla kuin tietopalveluissa. Jos ministeriöt eivät aio ottaa yhteisiä metatietoja käyttöön, mikä siihen on syynä? LVM:n viestintä suhtautuu myönteisesti yhteisiin metatietohin: tietovirtojen ohjaamisessa nähdään etuja. Mahti-hankkeen nopea aikataulu ja ulkoisen metatietopalvelun käyttöön ottaminen ovat haasteellisia. Kansallisarkiston lausunnossa kiinnitetään huomiota niihin haasteisiin, mitkä liittyvät ulkoisen metatietopalvelun käyttöön kriittisissä järjestelmissä. OPM:ssä alkaa uuden asianhallintajärjestelmän suunnittelu vuonna 2008 alkaa. Lähtökohta on yhteisten metatietojen käyttöön ottaminen. SM:n lausunnossa todettiin, että sisäasiainhallinnon hallinnonalalla voisi ottaa käyttöön yhteiset metatiedot. VN-metatietohankkeen keskiössä ovat lainsäädäntöprosessissa tarvittavat metatiedot. OM:ssä valmistellaan hanketta valtiopäiväasiakirjojen kulun kehittämiseksi, tavoitteena selkiyttää periaatteet asiakirjaliikenteessä valtioneuvoston ja eduskunnan välillä. Keskusteltiin hankkeen jatkon organisoinnista. Projektiryhmä esittää valtioneuvoston metatietoryhmän asettamista. Metatietoryhmässä olisi tarpeen olla edustus ministeriöistä, kansalliskirjastosta, kansallisarkistosta ja eduskunnasta. On harkittava, onko tarpeen, että kaikista ministeriöistä on edustaja, vai olisiko ryhmä suppeampi. Henkilöitä on tarkoitus pyytää tammikuun puoliväliin mennessä. Metatietopäätoimittajan virkaa on valmisteltu VM:ssä VNTHY:n ja ValtIT:n yhteisissä palavereissa. Hankkeen arviointi: Todettiin, että hanke lähti liikkeelle vuoden alussa nollapisteestä ja pääsi hyviin tuloksiin nopealla aikataululla. Kiitettiin projektipäällikköä ja projektiryhmää hyvästä työstä ja myös hyvästä jatkon suunnittelusta. Haaste on nyt ministeriöiden puolella: yhteiset metatiedot pitää saada ministeriöiden omiin järjestelmiin ja palveluihin. Hyväksyttiin loppuraportti. Hyväksyttiin jatkoa koskevat esitykset jatkovalmistelun pohjaksi: hanke-esitys metatietopalvelusta ja Valtioneuvoston metatietoryhmän asettamiskirjeluonnos. 6 Kansainvälisen tiedon hanke (HARE: UM013:00/2006) Tietopalvelupäällikkö Aulikki Pakanen (PLM) esitteli hankkeen loppuraportin (loppuraportti HARE:ssa, UM013:00/2006) hankeryhmän puheenjohtajan Jyrki Paloposken ollessa estynyt. Hanke keskittyi kahteen asiaan: kansainvälisiä järjestöjä koskevan tiedon ongelmiin ja UM:n tuottamaan tiedon parempaan käyttöön saamiseen. Hanke esittää tietokannan perustamista kv-järjestöjen tiedon kehittämiseksi ja Valtipan alatyöryhmän perustamista valmistelemaan työryhmän ehdotusten käytäntöön panoa. Tietokannan osalta esillä olivat Senaattori, HARE ja Elki. Keskustelussa todettiin mm., että

6 6 (7) UM:n tuottaman tiedon tarve on olennainen. UM:n tuottaman tiedon käsittelyn jatkotyö on erittäin tärkeä asia, UM:n asiakirjojen jakelut aiheuttavat nykyisellään paljon työtä ministeriöiden tietopalveluissa. Joillakin ministeriöillä on suora pääsy UM:n tietojärjestelmään ja on syytä selvittää, millä edellytyksillä useampi ministeriö voisi päästä UM:n tietojärjestelmään. Tietokanta-asiaa pitää selvittää, sekä Senaattori että HARE ovat uudessa kehittämisvaiheessa. Kansainvälisen tiedon verkostoryhmä voi olla oma ryhmänsä, mutta toinen vaihtoehto on, että EUTORI-pääkäyttäjäryhmä ottaa tehtäväkseen myös muut kvtiedon asia, koska EUTORI-pääkäyttäjät hoitavat myös UM:n Aski-jakeluita (UM:n asiakirjojen jakeluita). Suhtauduttiin myönteisesti Valtipan yhteyteen perustettavaan kansainvälisen tiedon alaryhmän perustamiseen ja annettiin ryhmän kokoaminen UM:n tehtäväksi, joustavasti yhteistyössä EUTORI-pääkäyttäjien ryhmän kanssa. Jatkotyöryhmässä on hyvä olla sekä EU-tiedonhallinnan asiantuntijoita että asiantuntijoita muista osista tietopalvelua. Kiitettiin työryhmää tehdystä työstä. 7. Valtipan strategiaseminaari Puheenjohtaja esitteli asian ja strategiaseminaarin ohjelmaluonnoksen. Seminaarissa valmistellaan valtioneuvoston tietopalvelustrategiaa. Iltapäivien työryhmätyöskentelyyn odotetaan valtipalaisten panosta. On tarpeen perustaa työryhmä valmistelemaan seminaarin ohjelma lopulliseen muotoon. Keskustelussa todettiin mm., että Strategiaseminaarissa haetaan valtioneuvoston tietopalvelujen strategiaa. Ohjelmaluonnoksessa on liikaa asiaa. Alustukset herättänevät jo yhteisessä salissa keskustelua, keskustelulle ja ajattelulle on varattava aikaa. Iltapäivän teemoja voisi ehkä yhdistää ja painottaa toisin. Aamupäivän pikatyöryhmän työ liittyy visiointiin. Iltapäivällä mennään tulevan strategian osiin, jolta pohjalta voi työstää tulevaa strategiadokumenttia. Keskustelulle on varattava tilaa. Ryhmätöissä pitäisi olla selkeät kysymykset, jotta ryhmät tietävät, mitä niiden tulisi saada aikaan. Aamupäivän aiheista pitäisi saada panosta ryhmiin. Ryhmätöiden teemoihin voisi kirjata palveluita, joita niissä on tarkoitus käsitellä. Valtipan troikan ja VM:n johdon tapaaminen on myös valmistautumista strategiaseminaariin. 8. Ilmoitusasiat Päätettiin, että koordinaattori lähettää kutsun riisutussa muodossa ennen joulua, myös sidosryhmille. Ohjelman sisältöä täsmennetään ja aikataulut vahvistetaan työryhmässä, johon ovat lupautuneet Johanna Hartman, Pekka Kuittinen, Leena Palmén ja Maija Jussilainen klo Tieto- ja viestintäammattilaisten aamukahvit Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6, sali 505, aiheena VN-metatietohanke ja VNTHY:n uusi asema nettobudjetoituna yksikkönä mennessä on tullut 45 ilmoittautumista. Esitykset tulevat Senaattoriin Valtipan taululle.

7 9 Kokouksen päättäminen 7 (7) - Ontologia-seminaarin esitykset ovat verkossa: Seminaarin koko nimi oli "The Challenge of the Electronic Environment to the Organization of Knowledge - Second International Seminar on Subject Access to Information". Helsinki, Finland, November Valtiovarainministeriön tietopalvelu etsii sijaista EU-tiedonhallinnan tehtäviin tammikuusta 2008 helmikuuhun 2009.Tehtäviin kuuluu EU-asiakirjojen ja UM:n Aski - asiakirjojen jakelu, EU-asiakirjojen arkistointi ja tietopalvelu EU-säädösvalmistelusta. Tehtävästä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä tietopalvelupäällikkö Irja Peltoseen p tai irja.peltonen@vm.fi mennessä. Lisätietoja tehtävistä antaa informaatikko Heli Kokkinen p heli.kokkinen@vm.fi - VNTHY:ssä aloittaa kaksi uutta projektipäällikköä : määräaikaisena projektipäällikkönä vuodeksi 2008 tulee DI Jarkko Setälä Pääesikunnasta. Projektipäällikön vakituisessa virassa aloittaa tradenomi Antti Isomäki Elisa Oyj:stä. - Troikan kokoonpano vaihtuu vuoden vaihteessa. Päivi Happonen Kansallisarkistosta siirtyy puheenjohtajaksi kevääksi Ulla Virtasalo (YM) tulee troikkaan syksyn 2008 puheenjohtajana.. Kiitettiin Aki Hietasta puheenjohtajuudesta syksyllä 2007 ja troikasta pois jäävää Jyrki Paloposkea (UM). Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Kokouksen jälkeen jatkettiin joululounaalla.

8 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri ja suunnitellut toimenpiteet Valtipa Projektipäällikkö Pauli Kartano Valtiovarainministeriö

9 Tässä esityksessä Kokonaisarkkitehtuuri Toimenpiteet ja käynnistettävät hankkeet Valtiotason arkkitehtuuri Rakenteiden luonti Arkkitehtuuriportaali Hallinnon kehittämisosasto

10 Kokonaisarkkitehtuurityö on toimintalähtöistä Mikä on toiminnan tavoitetila (visio) Miten tavoitetilaan on mahdollista päästä (strategia) Kuinka strategiaa voidaan parhaalla tavalla toteuttaa (liiketoiminta)...ja jossain vaiheessa joudutaan ottamaan kantaa myös teknisiin ja muihin toiminnallisiin ratkaisuihin (järjestelmät) Visio (missio, arvot) Strategia Liiketoiminta Järjestelmät Hallinnon kehittämisosasto

11 Kollektiiviset palvelut Riittävä tieto Päätöksentekijät Julkisten palvelujen tuotannon toimintaympäristö on monitahoinen Yhteiskunta palveluiden käyttäjänä Kansalaiset, yritykset ja ja yhteisöt palveluiden käyttäjinä Julkisten palveluiden tuotanto Elinkaari, asiakkuus, palvelukanavat Yritykset ja ja yhteisöt palveluiden tuottajina Kunnat Valtionhallinto Julkishallinnon organisaatiot palveluiden käyttäjinä Välillinen valtionhallinto Valtion liiketoiminta EU:n toimielimet ja ja EU-maat Poikkihallinnolliset prosessit Työntekijät Verkostot, kumppanuus Työn mielekkyys, työn helppous Hallinnon kehittämisosasto

12 Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan ja tietojärjestelmien tasapainoisen kehittämisen väline Päättäjät Ihmiset Käyttäjät Toiminnan suunnittelijat Arkkitehtuurin suunnittelijat Kuvausten hallintaprosessi Tietojärjestelmien ja teknologian suunnittelijat Prosessit Toiminnan ja tietojärjestelmien suunnitteluprosessi Toiminnan ja tietojärjestelmien toteuttamisen prosessit Toiminnan ja tietojärjestelmien elinkaaren hallinnan prosessit Tavoitteet Suunnitteluperiaatteet Kuvaukset Toiminnan kuvaukset Tietojen kuvaukset Tietoturvan kuvaukset Tietojärjestelmien kuvaukset Teknologian kuvaukset Integraation kuvaukset Elinkaaren hallinnan kuvaukset Hallinnon kehittämisosasto

13 Kokonaisarkkitehtuuri osaksi päätöksentekoa Jotta kokonaisarkkitehtuurityöstä saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, tulisi kokonaisarkkitehtuurin olla osa päätöksentekoa. Se ei ole pelkästään tietohallinnon työkalu vaan myös johdon ja toiminnankehittäjien. Kokonaisarkkitehtuurityöhön tulisi saada mukaan ihmisiä, joiden työtä ollaan kehittämässä. Ongelmana voi olla myös yleisjohdon ja tietohallintojohdon keskusteluyhteyden puute. Kokonaisarkkitehtuurin on tarkoitus olla yksi työkalu keskusteluyhteyden muodostamiseksi. Hallinnon kehittämisosasto

14 Suunnitellut toimenpiteet Toimenpidekokonaisuudet Valtiotason arkkitehtuuri Valtiotason arkkitehtuurikuvaukset Toiminta-arkkitehtuurin kehittäminen Tietoarkkitehtuurityön organisointi Hankkeet ja muut toimenpiteet Rakenteiden luonti Valtiotason arkkitehtuuriryhmä VN-tason arkkitehtuuriryhmä Metatietopäätoimittaja Arkkitehtuurikoulu Tuotteistetut hankkeiden tukimuodot Yhteentoimivuusportaali Integraatioratkaisu Perustietovarantojen käytön kehittäminen Yhteentoimivuusportaali Integraatiotuotteen valinta Perustietovarantojen käytön kehittäminen Integraatioratkaisun käyttöönotto Integraatiopalvelun suunnittelu ja toteutus Hallinnon kehittämisosasto

15 Valtiontason arkkitehtuuri Valtiotason arkkitehtuurikuvaukset Toiminta-arkkitehtuurin kehittäminen Tietoarkkitehtuurityön organisointi Toimenpiteiden aikataulu Arkkitehtuuriperiaatteet ja -linjaukset Yhteiset palvelut -kohdearkkitehtuuri Tukiprosessien kohdearkkitehtuuri Standardisalkku Palvelu- ja prosessikartta Ydinkäsitteet Arkkitehtuurimenetelmä v1.1 v2 v3 Rakenteiden luonti Arkkitehtuurikoulu Valtionhallintotason pilotti 1. kurssi 2. kurssi 3. kurssi 4. kurssi Kokonaisarkkitehtuuriryhmä Tukipalveluiden Työpajat Tukipalvelut VN-tason suunnittelu Sparraajat Arvioinnit Kokonaisarkkitehtuuriryhmä Yhteentoimivuusportaali Vaihe 1 Vaihe 2 Integraatioratkaisu Tuotevalinta Käyttöönotto (IT-palvelukeskus) Integraatiopalvelu Asiantuntijatyöpaja Perustietovarantojen käytön kehittäminen Hallinnointi ja lainsäädäntö Hinnoittelu Teknologia Palveluhakemisto Hinnoitteluperiaatteet Integraatiotuote käytettävissä Hallinnointiperiaatteet Prosessit Hallinnointihakemisto Hinnastohakemisto VH-integraationoodi Integraatiopalvelu Rajapintahakemisto Malliarkkitehtuuri Hallinnon kehittämisosasto Dokumentti Suunnitelma / kuvaus Tietojärjestelmä Palvelu

16 Valtiotason arkkitehtuuri

17 Valtiotason arkkitehtuuri Tuotetaan valtionhallinnon kokonaisuuden tasolla arkkitehtuurityötä ohjaavat dokumentit: Valtionhallinnon arkkitehtuurilinjaukset toimii jatkossa keskeisenä suunnittelutyötä ohjaavana dokumenttina Luodaan standardisalkkukokonaisuus Osallistutaan EU-tason standardien arviointimenetelmän kehittämiseen ja arviointityöhön Luodaan standardisalkun metatietomalli Luodaan standardien hallintaprosessi valtionhallinnon standardien elinkaaren hallintaan Käynnistetään standardisalkun täyttäminen keskeisistä teknisistä standardeista Luodaan valtiotason kohdearkkitehtuurikuvaukset Yhteisten palvelujen kohdearkkitehtuuri IT-strategian toimeenpanon keskeinen ohjaus- ja seurantaväline Tukiprosessien kohdearkkitehtuuri BO:n ja VK:n hallinnonohjauksen tietojärjestelmäkehittämisen keskeinen ohjaus- ja seurantaväline Hallinnon kehittämisosasto

18 Valtiotason arkkitehtuuri Organisoidaan ja koordinoidaan toiminta-arkkitehtuurin kehittämistyö Tuotetaan valtionhallinnon (julkishallinnon) palvelu- ja prosessikartta Suunnitellaan palveluiden ja prosessien kuvausten metatietomalli Poikkihallinnollisten prosessien tunnistaminen, kuvaaminen ja vastuutahot Organisoidaan ja koordinoidaan tietoarkkitehtuurityö Kuvataan valtionhallinnon / julkishallinnon ydinkäsitteet Suunnitellaan tietoarkkitehtuurin kuvausten (tiedot, käsitteet) metatietomalli Tietoarkkitehtuurityön koordinoinnin käynnistäminen Kehitetään arkkitehtuurimenetelmää Versio : menetelmään lisätään palvelukuvaukset, Liitetään menetelmään referenssiarkkitehtuurit (malliarkkitehtuurit) edelläkävijäprojekteissa (VK, Tiehallinto) saatujen kokemusten perusteella muokataan kuvausmenetelmiä Hallinnon kehittämisosasto

19 Valtiotason kohdearkkitehtuurien alueet Kansalaiset Tukiprosessien Yritykset ja yhteisöt kohdearkkitehtuuri Sähköiset palvelut Asiakaspalvelut Asiakaspalvelu Yhteispalvelu Sähköiset palvelut Henkilöstö Valtion paikallishallinnon palvelut Kuntien palvelut Yhteisten palvelujen kohdearkkitehtuuri Valtion aluehallinnon palvelut Valtion keskushallinnon palvelut Valtionhallinnon tukipalvelut Taloushallinto Henkilöstöhallinto Tietohallinto Johtaminen Kehittäminen Valvonta Yhteiset tietotekniikkapalvelut Infrastruktuuripalvelut, verkot ja laitteet Yhteisten palvelujen kohdearkkitehtuuri Hallinnon kehittämisosasto

20 Hyötyjä Valtiotason arkkitehtuurikuvaukset ja dokumentit ovat keskeinen osa arkkitehtuurimallin käyttöönottotyötä Näiden kuvausten tuottaminen on välttämätön edellytys kokonaisarkkitehtuurityön etenemiselle valtionhallinnon tasolla, hallinnonaloilla ja virastoissa Kuvausten avulla voidaan tukea ja ohjata hallinnonaloja, virastoja ja laitoksia niiden omassa suunnittelutyössä Palvelu- ja prosessikartta toimii keskeisenä ohjausvälineenä kohdearkkitehtuuritason hallinnassa Hallinnonalojen arkkitehtuurityön laajuus ja rajaukset Toimialakohtaisten arkkitehtuurikuvausten rajaukset Kohdearkkitehtuurien väliset rajapinnat Valtiotason kohdearkkitehtuurikuvaukset toimivat keskeisenä ohjausvälineenä IT-strategian toimeenpanossa ja kärkihankkeiden etenemisen seurannassa Hallinnon kehittämisosasto

21 Rakenteiden luonti

22 Tarvitaanko kokonaisarkkitehtuuriryhmää? Onko ryhmällä elintilaa? Valtioneuvosto IT-JORY HALKE JUHTA VAHTI PATINE Yhteentoimivuuden OHRY Arjen tietoyhteiskunta nvk nvk Perusrekisteriasiain nvk nvk Suomi.fi toimitusneuvosto VITKO KokA-ryhmä Sähköisen asioinnin OHRY Yht. Yht. tietojärjestelmien OHRY Yht. tietojärjestelmien OHRY Yht. tietojärjestelmien OHRY Valtti Valtipa VN VN KokA-ryhmä VN VN Metatietoryhmä Hallinnon kehittämisosasto

23 Rakenteiden luonti Perustetaan valtionhallintotason kokonaisarkkitehtuuriryhmä Asiantuntijaryhmä koordinoi kokonaisarkkitehtuurityötä Edustajia eri hallinnonaloilta ja hallinnon eri tasoilta Tavoitteena on noin 12 hengen ryhmä Toiminnan kehittäjiä 4 (3) Tietopalveluammattilaisia 4 (3) Tietohallinnon edustajia / IT-arkkitehteja 4 (6) Perustetaan VN-tason kokonaisarkkitehtuuriryhmä Vetovastuu valtioneuvoston kanslialla Eduskunta mukana Toiminnan kehittämisen, tietopalvelun ja tietohallinnon / IT-teknologian edustajat mukana Kokonaisarkkitehtuurityön koordinointi VN-tasolla Valtti, Valtipa, perustettava VN-metatietoryhmä Perustetaan tietoarkkitehtuurityötä koordinoimaan metatietopäätoimittajan virka Valtionhallintotason tietoarkkitehtuurityön koordinointi Valtioneuvostotason tietoarkkitehtuurityön koordinointi Otetaan arkkitehtuurin hallintamalli käyttöön ministeriöissä, virastoissa ja laitoksissa Tuetaan organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurityötä tarjoamalla mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen Hallinnon kehittämisosasto

24 Yhteentoimivuusportaali

25 Yhteentoimivuusportaali Yhteentoimivuusportaali (Arkkitehtuuriportaali) Kootaan toiminnan, tietoarkkitehtuurin, tietojärjestelmien ja teknologian kuvaukset ja suunnittelutieto yhteen paikkaan Kootaan perustietovarantojen lupa- ja sopimustiedot, hinnastot, palveluja rajapintakuvaukset yhteen paikkaan Yhdistetään olemassa olevat suunnittelu- ja metatietoportaalit tapauskohtaisen harkinnan mukaan loogisesti tai fyysisesti arkkitehtuuriportaaliin Organisaatiotietopalvelu Luodaan valtionhallinnon organisaatiotiedolle oma palveluhakemisto Luodaan ja vastuutetaan tiedon ylläpitoprosessit Palveluhakemisto Luodaan palveluhakemisto / hakemistopalvelu palveluiden kuvaamiseksi tuotantokäyttöä varten Hallinnon kehittämisosasto

26 Yhteentoimivuusportaali mahdollistaa suunnittelutiedon uudelleenkäytön OpenOffice MS Office Selain FinnOnto ODF OOXML RDF OWL yhteentoimivuus.fi tai yhteentoimivuus.suomi.fi Portaali Avoimen lähdekoodin palveluhakemisto (ISO 15000) Portaali Dokumentit Metadata Rakenteiset kuvaukset UDDI Palveluhakemisto Hallinnon kehittämisosasto

27 Tiedon löytyminen mahdollistaa päällekkäisen työn välttämisen Suunnittelu- ja kuvaustiedon löytämisen tekee helpommaksi hyvin suunniteltu metatietorakenne. Kokonaisarkkitehtuurikehikkoon suunnitellaan Toiminta-, palvelu- ja prosessikuvausten metatietomalli Tietoarkkitehtuuri-, käsitemalli- ja sanastokuvausten metatietomalli Standardien metatietomalli Tietojärjestelmien ja tietojärjestelmien tuottamien automatisoitujen palvelujen metatietomalli Teknologiaratkaisujen metatietomalli Rajapintojen ja liittymien metatietomalli Hallinnon kehittämisosasto

28 Yhteentoimivuusportaali toimii valtionhallinnon suunnittelutiedon kokoavana kansallisena portaalina Yhteydenpito EU-tason sähköisen hallinnon kuvausten portaaliin semic.eu (Semantic Interoperability Centre) Cross-border egovernment Services Asset Repository Korvaa hallinnonalojen tai toimialojen erilliset metatietohakemistot ja suunnittelutietoportaalit Yhdistetään joko loogisesti tai fyysisesti arkkitehtuuriportaaliin Toimii perustietovarantojen hyödyntämisen osalta yhden luukun palveluna. Hallinnon kehittämisosasto

29 Yhteentoimivuusportaali ja hakemistot: hyötyjä Kansallinen liikennetietokirjasto kalkati.net voidaan yhdistää portaaliin. LVM säästää kustannuksia n /vuosi Saini-hankkeessa suunniteltuja terveydenhuollon sähköisten palveluiden palvelukirjastoa ja palveluhakemistoa ei tarvitse toteuttaa erillisinä. Perustietovarantojen yhden luukun periaate voidaan toteuttaa tukeutuen arkkitehtuuriportaaliin. Inspire-direktiivin vaatimat palveluhakemistot (tietosisältö- ja rajapintakuvaukset) voidaan toteuttaa arkkitehtuuriportaalissa. Hallinnon kehittämisosasto

30 Hankkeiden organisointi

31 Toteutus kuutena hankkeena ja virkatyönä Valtiontason arkkitehtuurikuvaukset Toiminta-arkkitehtuurin kehittäminen Tietoarkkitehtuurityön organisointi Yhteentoimivuusportaali Integraatioratkaisu Perustietovarannot Muut toimenpiteet toteutetaan virkatyönä Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmä ohjaa Valtiontason arkkitehtuurikuvaukset -hanketta, Toiminta-arkkitehtuurin kehittäminen hanketta, Tietoarkkitehtuurityön organisointi -hanketta sekä Yhteentoimivuusportaali-hanketta ja osaamisen kehittämistä Integraatioratkaisu-hanketta varten perustetaan oma ohjausryhmä Perustietovarannot-hanketta varten perustetaan oma ohjausryhmä Hallinnon kehittämisosasto

32 Ministeriöiden kirjasto- ja tietopalvelut Valtipa Elina Kähö Kirjastoryhmä mitä tekee? tietoammattilaisten verkosto VNLib OKV, PLM, SM, STM, VM+VNK ja UM tuo tiedon yhteiskäyttöön käsittelee ja tuottaa kirjasto- ja tietopalveluiden hyviä käytäntöjä tutustumis- ja opintomatkoja (esim. Ruotsi) Osasto Elina Kähö pp.kk.vvvv 2 1

33 Ministeriön kirjastopalvelu hankkii, välittää, muokkaa keskitetysti ajankohtaista tietoa päätöksenteon tueksi Kenelle? ensisijaisena asiakkaana ministeriöiden henkilöstö Miten? oma kokoelmapolitiikka yhteistyö verkostona ministeriöt (VNLib), lisäksi eduskunta ja muut kirjastot nopea kaukopalvelu muiden VN-kirjastojen kanssa päällekkäisten hankintojen välttäminen (VNLIib) Osasto Elina Kähö pp.kk.vvvv 3 Yhteistyö hallinnonaloille suurin osa VN-kirjastoista tekee kaukopalveluyhteistyötä lisäksi tiedonhaut, sanastotyö MMM ja YM pisimmällä yhteistyössä yhteinen kirjastojärjestelmä, kokoelmapolitiikka yhteisiä hankintoja STM:ssä käynnissä kartoitus hallinnonalan tietopalvelujen yhteistyöstä Osasto Elina Kähö pp.kk.vvvv 4 2

34 Kirjastopalveluiden tavoite asiantuntijoiden verkosto, joka lisää tietoaineistojen tehokasta käyttöä jo vakiintuneilla käytännöillä ministeriön kirjasto- ja tietopalvelu keskittyy hankkimaan toimialansa relevantin aineiston, jota valtioneuvosto hyödyntää verkosto tuntee ja arvioi oman organisaation tietotarpeet lisäarvoa päätöksentekoon laadukkaat tietoaineistot Osasto Elina Kähö pp.kk.vvvv 5 3

35 VNLib pähkinänkuoressa Valtipa Liisa Sipola

36 VNLib-tietokanta: ministeriöiden yhteinen kirjastotietokanta VALTIPA:n Valtioneuvoston kirjastojen järjestelmäyhteistyö -hanke VM038:00/2003 käytännön perustamistyö käynnistyi v jo mukana: VM+VNK (Linnan kirjasto), OKV, SM, STM, UM, PLM VNLib-yhteistietokannassa nyt niteitä > PrettyLib-ohjelmisto käytössä myös: KTM, TM, MMM potentiaalisia uusia tulokkaita?

37 VNLib Senaattorissa: hakulomake

38 Hakutulos, kori, sähköpostilähetykset

39 VNLib: hyödyt kopioluettelointi: tietojen vaihto kirjastojärjestelmistä julkaisu luetteloidaan VNLibiin vain kerran (+ lisäniteet) kustannustehokkuus: kokoelmaprofiilit muotoutuvat osana jokapäiväistä työtä keskitetty tekninen ylläpito ja ohjelmistotuki (VNTHY) keskitetty käyttäjähallinta (VNTHY) vaikutusmahdollisuutta ohjelmiston kehittämiseen yhteiskäytössä olevat tietovarannot monipuolinen tiedonhaku yhdestä järjestelmästä tilauksen välitys suoraan VNLibistä sähköpostitse laadukas tietosisältö yhteisten käytäntöjen myötä

40 VNLibin takana VNLib-pääkäyttäjäryhmä yhteisten käytäntöjen hiominen jatkuva prosessi kirjastoalan suositukset ja kehityksen seuranta yhteistietokannan laatutyö joustavat pientyöryhmät tarpeen mukaan: hakulomake, luettelointisuositus, e-aineiston luettelointi VNLibiin tulossa rajapinta VN:n asiasanastoon VNLib-käsikirja, koulutusta ja vierihoitoa VNLibin kehittämistyö: asiakkaan näkökulma

41 Valtipan strategiaan VNLib on työväline, joka edistää kirjastotietopalvelujen verkostomaista toimintaa yhteiset käytännöt > yhteiset tietovarannot hajautetut kirjastotietopalvelut vastaavat parhaiten ministeriöiden tarpeisiin VNLib tuo kattavasti esille ministeriöissä käytössä olevan aineiston > aineistojen yhteiskäyttö > kustannustehokkuus VNLib koko VN:n yhteiseksi kirjastojärjestelmäksi VNLibiä kehitetään edelleen asiakkaiden = VN:n virkamiesten tarpeet kirjastoalan säännöt, parhaat käytännöt, yleinen kehitys