Järvihoi-hankkeen tuloksia Vesijärveltä ja Lahden seudun pikkujärviltä

Transkriptio

1 Vihdin Vesistöpäivä Järvihoi-hankkeen tuloksia Vesijärveltä ja Lahden seudun pikkujärviltä Juha Keto

2 Alkuperäisen Järvihoi-hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on järvien hoitokalastusten vaikutusten parantaminen Lahden Vesijärven, Vihdin Enäjärven ja Viron Võrtsjärven kokemusten avulla. Hoitokalastuksesta saatujen tutkimustulosten ja kokemusten analysoinnilla on mahdollista kehittää ja tehostaa toimintaa sekä parantaa sen vaikuttavuutta ja kustannushyötyjä. Vesijärvelle on suunnitteilla hoitokalastussaaliin vastaanotto- ja käsittelylaitos, jonka toiminnan käynnistyminen edellyttää hoitokalastuskäytäntöjen tarkentamista. Hankkeen yleinen päämäärä on maaseudun elinkeinojen tukeminen ja hoitokalastuksen vaikutusten ja kustannushyödyn tehostaminen ja yksityiskohtainen päämäärä Vihdin Enäjärven ja Vesijärven tilan ja kalaston parantaminen. Hankkeen tuloksena on hoitokalastusten vaikuttavuuden parantamisen suunnitelma ja ohjeistus parhaista ja tuloksekkaimmista käytännöistä sekä hankkeen toiminnan ja vaikuttavuuden merkityksen arviointi ja suunnitelma jatkotoimenpiteiksi.

3 Järvihoi-hankkeen tavoitteet Järvi Hoi on kalavesien hoidon ja hoitokalastuksen yhteistyöhanke Suomessa ja Ruotsissa. Hankevalmisteluun on osallistunut toimijoita myös Unkarista Balaton-järven alueelta. Hanke edistää Hollolan Vesijärven ja Hahmajärven, Nastolan Kymijärven, uusmaalaisten Vihdin Enäjärven, Lohjanjärven ja Hiidenveden sekä pohjoisskånelaisten Finjasjön- ja Bosarpasjö-järven kestävää ja ekologista kalavesien hoitoa. Unkarilaisille toimijoille varataan mahdollisuus liittyä hankkeeseen myöhemmin, mikäli hankevalmistelu etenee Unkarissa suotuisasti.

4 Jokamiehen rantarysien kehittely

5 Pentti Reinin rysäkehittelyä Vesijärvelle

6

7

8 Jokamiehen avorysän kokemista Kymijärvellä

9

10 Sarake 1 Sarake 2 Sarake Rivi 1 Rivi 2 Rivi 3 Rivi 4

11

12 Viistokaikuluotainkokeilu 2013 This screen from a Humminbird unit is looking out 125 feet on each side of a moving boat, showing an area where softer bottom changes to rocky ledges with a school of fish also shoiwing up. This unit features GPS interface along with depth, water temperature, boat speed and date and time. Uusinta sonarin tavoin suoraan eteenpäin keilaavaa viistokaikuluotainta ei päästy kokeilemaan

13 Omatoiminen järven hoito ihmiset aktivoituvat muodostetaan omatoimisia järvenhoitoryhmiä omatoiminen suunnittelu talkootyö vahva sitoutuminen hyvä yhteistyö toimijoiden ja viranomaisten kesken

14 Kaupallinen järven hoito suunnittelu ja toteutus ostopalveluna teknisiä ja kemiallisia menetelmiä, isot budjetit omatoimisuutta ei synny ei talkootyötä sitoutuminen voi olla heikkoa yhteistyöverkosto voi olla ohut

15 OMATOIMISEN JÄRVEN HOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Hoitokalastus on omatoimisuutta parhaimmillaan 1.KOHTEEN TAUSTOJEN SELVITYS Mitä ennestään tiedetään Mitä pitäisi tietää! Kalasto, kalastus ja kalansaaliit Veden laadun ja ravintoketjun vuorovaikutussuhteet 2. HOITOSUUNNITTELMA JA TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN Väki sitoutuu hankkeeseen, SE KOETAAN OMAKSI! 3. TOIMENPITEIDEN TOTEUTUS JA VAIKUTUSTEN SEURANTA Ihmiset näkevät työnsä tulokset Tärkeää! Hiljainen tieto saadaan mukaan hankkeeseen.

16 The Problem Lake - eutrophication -algal blooms -overvegetation -cyprinid domination Local silent knowledge Is important External authority Local demand Local action group Local expertise Local authority Funding -municipal -government - EU Data compilation - excisting data - new data needed Commitment Action plan Monitoring RESULTS Reporting Local funding The action plan is updated by results The utilization of management fishing catch

17 Omatoimisuus edistää yhteisöllisyyttä Yhteisöllisyys on yhteisöä koossapitävää voimaa, yhteenkuuluvuutta ja sitoutumista. Tavoitellaan yhteisiä päämääriä ja hyötyjä - Yhteishenki, luottamus, sosiaalinen pääoma ympäristövastuullisuus lisääntyvät - Yhdessä tekeminen (pyydystalkoot, hoitokalastus, rantojen niitot jne.) lisäävät yhteisöllisyyttä

18 YHDESSÄ TEKEMISTÄ = YHTEISÖLLISYYTTÄ YLI 20 VUOTTA PYYDYSTALKOITA

19 Vuosi Pyydystalkoissa rakennetut pyydykset Kpl rysä rysä rysä ja korjattiin vanhoja pyydyksiä iso nuotta (300 x 11 m) nuotta (250 x 5 m) vanhojen pyydysten korjaamista iso nuotta ja korjattiin vanhoja pyydyksiä rysiä ja korjattiin vanhoja pyydyksiä Weke-katiskoita ja korjattiin vanhoja pyydyksiä nuotta + Weke-katiskoita ja vanhojen korjaamista Weke-katiskoita ja vanhojen korjaamista rysä + Weke-katiskoita nuotta + Weke-katiskoita ja vanhojen korjaamista rysä + Weke-katiskoita

20 Vesijärven hoitokalastussaaliit Hoitokalastus Troolaus

21

22

23

24

25 SÄRKIEN JA LAHNOJEN OSUUDET VESIJÄRVEN HOITOKALASTUKSISSA (lahnoissa mukana pasuri) % Särki % Lahna %

26

27 Hoitokalastuksen ongelmakohdat Hoitokalastus ei sovellu kohdejärven kunnostusmenetelmäksi, mikäli - Ulkoinen kuormitus on liian suuri. - Sisäinen kuormitus ei ole pääosiltaan kalastoperäistä. - Petoeläinplanktonin osuus ravintoverkossa on merkitsevä. - Järvi on luonnostaan niin samea, ettei se voi siirtyä veden tasapainotilaan, jolloin vaikutukset jäävät parhaimmillaankin lyhytaikaisiksi. - Kunnollinen hoitokalastussuunnitelma puuttuu. - Hoitokalastuksen vaikutusseuranta on puutteellista. -Yhteydenpito tutkijoiden ja toimijoiden välillä on puutteellista. - Liian alhainen pyyntiponnistus voi lisätä särkikalojen lisääntymistehoa. Liian suuri ponnistus - etenkin troolilla - voi johtaa kalaston pienkalavaltaistumiseen ja arvokalojen saaliin vähenemiseen. - Hoitokalastus kohdistuu vain suurikokoisiin kalalajeihin. - Kesäaikainen hoitokalastus voi lisätä pienkalavaltaisuutta, heikentää happitaloutta ja petoeläinplanktonin määriä. - Hoitokalastus ei ole avointa ja läpinäkyvää toimintaa, vaan aiheuttaa kateutta ja ristiriitoja. - Tehokalastus jatkuu liian pitkään ja johtaa pienkalavaltaistumiseen varsinkin, jos petokalakantojen vahvistumista ei ole tapahtunut. - Tehokalastus jatkuu liian pitkään ja pelkästään särkeen kohdistuva hoitokalastus voi johtaa lahna-, pasuri, sorva- ja salakkakantojen suhteelliseen lisääntymiseen. - Koeverkkokalastus ahvenen ja kuhan osuuksia ja aliarvioi lahnan, hauen ja kuoreen määriä. - Lahnakanta voi huomaamatta lisääntyä ja vaikeuttaa tilannetta. - Lahna soveltuu heikosti petokalojen ravinnoksi. - Lahnaa on vaikeampi hoitokalastaa kuin särkeä.

28 Hoitokalastuksen ongelmakohdat - Hoitokalastussaalista ei saada hyötykäyttöön, vaan se ajetaan kaatopaikalle. - Tehoton hoitokalastus joutuu kalastusyhteisöjen ja median arvostelemaksi. - Hoitokalastuksen ja koko ravintoketjukunnostuksen arvostus järvien kunnostusmenetelmänä heikkenee Tiedotus ja viestintä - Tiedotusta ja viestintää ei voi koskaan toteuttaa tarpeeksi hyvin, mutta sillä on parhaimmillaan valtavan suuri merkitys hoitokalastuksen onnistumiselle ja jatkuvuudelle. - Hoitokalastuksen tuloksista ja vaikutuksista on tärkeää kertoa sekä kalastajille että suurelle yleisölle. - Onnistunut tiedotus ja viestintä vetää ihmisiä mukaan toimintaan, ja hälventää hoitokalastuksen ympärillä vellovia epäluuloja ja ristiriitoja.

29 Järvikalapäivä touko-kesäkuun vaihteessa Siikaniemessä jo vuodesta 1997 Miten rupukalasta tehdään gourmet-ruokaa

30

31 Kalamassa maistuu kalamarkkinoilla

32 Kalamureke maistui koululaisille Lahden Kärpäsen koulun oppilailla oli toistaiseksi ainutlaatuinen mahdollisuus maistaa Vesijärven hoitokalastussaalista. Särjestä ja lahnasta valmistettu kalamureke maistui oppilaille ja lisäksi paikallinen media oli aiheesta hyvin kiinnostunut. Lahden Ateria toteutti perjantaina Kärpäsen koululla tuotekokeilun Järvihoi-hankkeen valmistamalla kalamurekkeella. Erityisen tästä tuotekokeilusta teki se, että kalamurekkeen raakaaineita olivat särki ja lahna, jotka ovat hoitokalastuksen seurauksena syntynyttä kalasaalista.

33 Vesijärven hoitokalastuksen tuloksia - Sinileväongelmat poistuneet (1991) - Vedenlaatu parantunut - Näkösyvyys moninkertaistunut (0.5 m 2,5-4 m - Kalataloudellinen tila oleellisesti kohentunut - Kalastus järvellä elpynyt - Kuhakanta tehty järveen osana hoitoa, nyt Vesijärvi on maamme parhaita kuhajärviä, vuosisaalis yli 5 kg/ha - Haukikannat vahvistuneet - Ahvenen koko suurentunut - Ammattikalastus ja kalastusmatkailu virkistyneet - Yhteistyö järven hoidossa vahvistunut - Kaupungin ja maaseudun yhteistyö parantunut

34

35 Dear Heléne and Johan Thank you for your inspiring message. The response of Lake Finjasjön is the best recognition we can get in the field of lake management, by far better than any material reward. Lake Vesijärvi is also doing well. Lake water has been exceptionally clear for the whole summer along. At the moment, the most active management fishing season is in full swing. Some t of the target catch is still missing but achievable. I'm glad to hear that we share the mutual aspiration for future cooperation and reed cutting would be one of the topics for sure. We are interested in looking closer for methods, timing, impacts and results of the littoral area management. We also want to create such a lake management cooperation that is extending much wider than the lake itself and can provide a framework in which positive experiences are accumulated, shared social capital increased and skills improved. Your letter is encouraging us in order to start project program and funding negotiations with our leader groups. So far we have only learned that the funding may open next year and we want to be in the front row. Best wishes, hope our cooperation will continue

36 Toivottavasti yhteistyö jatkuu!