Seuran ja valmentajan vuosi

Transkriptio

1 Jalkapalloa jokaiselle - Kaakkois-Suomessa kaikki pelaa Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry:n TOIMINTA- ja TALOUSSUUNNITELMA vuodelle 2010 Seuran ja valmentajan vuosi

2 2 VOITTOJA JOKA PÄIVÄ!

3 Sisällysluettelo JOHDANTO VUOTEEN STRATEGIA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Strategia 4 Toimintaympäristö 5 HUIPPUJALKAPALLO Pelaajakehitys 6 Sarjatoiminta 7 Olosuhteet 7 Osaamisen kehittäminen 8 Kansainvälisyys 8 SEURATOIMINTA Nuorisotoiminta 9 Harrastetoiminta 9 Seurakehitys 10 HALLINTO JA TALOUS Organisaatio 12 Hallinto 12 Henkilöstö 13 Toimitilat 13 Talous 13 ERILLISTOIMINNOT Palkinto Gaala 14 Saimaa Turnaus 14 VUOSI 2011 Yksilön vuosi 15 LIITTEET Piirin perimät maksut Talousarvio Muistiinpano-sivu 22 JULKAISUN VALOKUVAT ( ) Kansi (ylempi) SPL Kaakkois-Suomi / Veijo Vainikka Kansi (alempi) Pekka Vainio sivu 6 Naisten EM FC LaPa / J-P Kurronen sivu 7 Kenttä SPL Kaakkois-Suomi / Veijo Vainikka sivu 8 Zenith SPL Kaakkois-Suomi / Veijo Vainikka sivu 9 Nappulat Kultsu 01 sivu 11 Isännän Ääni SPL Kaakkois-Suomi / Veijo Vainikka sivu 12 Piirihallitus SPL Kaakkois-Suomi / Veijo Vainikka sivu 15 (ylhäällä kesk.) Pekka Vainio sivu 15 (keskellä vas) Pekka Vainio sivu 15 (alhaalla oik.) FC LaPa / J-P Kurronen sivu 18 Pelitilanne PEPO / Kimmo Metsälä 3

4 J OHD ANTO VUOTEEN 2010 Suomen Palloliiton organisaatio ja toiminta ohjautuu päivitetyn strategian mukaisesti entistä selvemmin vanhojen toimintamallien ja tapojen kriittiseen tarkasteluun ja uuden suomalaisen jalkapallon yhteisen toimintalinjan rakentamiseen. Päätoimintoja on vain kaksi Huippujalkapallo ja Seuratoiminta. Kaikki näiden toimintojen sisäiset tai keskinäiset toimenpiteet sekä tehtävät uudistukset tähtäävät jalkapallon yhteisiin tavoitteisiin. Saavutettavat tulokset ja arvostuksen kohoaminen parantavat lajin toimintaedellytyksiä kaikilla tasoilla. Kaikkien toimijoiden sitoutuminen tähän yhteiseen toimintamalliin mahdollistaa lupaustemme mukaisesti jalkapallon tarjoamisen jokaiselle ja sen viemisen Euroopan huipulle. Omana valintanaan Kaakkois-Suomen piiri haluaa nostaa vuoden 2010 painopisteiksi seurat ja niiden valmentajat. Teemalla Seuran ja valmentajan vuosi piiri tulee mm. järjestämään runsaasti seuratoimintaan liittyvää koulutusta sekä tapaamisia ja vierailuja. Etusijalla kehitystoimissa ovat seuransa kehittämisestä kiinnostuneet FootPass -auditoidut seurat, mutta muillakaan seuroilla ei ole estettä kehitystoiminnoissa mukana olemiselle. Valmennuksen tueksi ja tason nostamiseksi tulemme ensisijaisesti lisäämään koulutusjärjestelmän mukaisiin koulutuksiin osallistuneiden määrää tuomalla koulutukset lähelle toimijoita. Toteutamme lisäksi kohderyhmittäin täydennyskoulutusta ja järjestämme ulkomaan opintomatkan motivoituneille valmentajille. Myös Fortumtutoreiden tukeminen on osa piirin panostusta valmentajien ja ohjaajien kehittämiseen. STRATEGIA ja TOIMI NTAYMP ÄRISTÖ Strategia Kaakkois-Suomen piirin hallitus päivitti piirin omaa toimintastrategiaa kaudella 2008 ja se ohjaa vahvasti toimintaa lähivuosina. Strategian tavoitteena on lisätä piiritoiminnan vaikuttavuutta päivittäisessä seuratyössä, jotta myös seuratasolla sitouduttaisiin koko suomalaisen jalkapallon yhteisiin toimintalinjauksiin ja tavoitteisiin. Ohjaavuutta ei ole tarkoitus toteuttaa vain määräyksillä ja vaatimuksilla, vaan tarjoamalla jäsenseuroille asiantuntijuutta toiminnan eri osa-alueille sekä jakamalla seuroille kaikki ne tiedot ja hyvät toimintamallit, joita eri puolilta maata tai kansainvälisiltä kentiltä on saatavissa. Mainitut tavoitteet ilmenevät myös piirin arvoissa, joiksi on määritelty luotettavuus, yhteistyökykyisyys, vaikuttavuus ja asiantuntijuus. Piiritasolla strategia merkitsee entistäkin aktiivisempaa ja laajempaa sidosryhmätyötä sekä piirin toimijoiden lisääntyvää kenttätyötä seuroissa. Kannustamme ja palkitsemme niitä seuroja, jotka aktivoituvat oman seuransa kehittämiseen. Jotta piiri voisi taata seuroille näiden toimintojen jatkuvuuden, on piirin myös huolehdittava hyvin omasta taloudestaan sekä pitkäaikaisesti resurssiensa riittävyydestä. Seuratasolle vietynä uskomme tavoitteidemme toteutumisen merkitsevän kaikentasoista osaamisen kehittymistä. Ammattimaisuus ja tavoitteellisuus kaikessa toiminnassa tuovat myös kilpailullista menestystä, nostavat jäsenseurojen joukkueita entistä korkeammille sarjatasoille sekä kasvattavat lajin harrastajamääriä. 4

5 Toimintaympäristö Vuoden 2010 alusta piirin toiminta-alueen kuntien lukumäärä laskee 39:stä 35:een, kun Liljendal, Ruotsinpyhtää ja Pernaja yhdistyvät Loviisaan ja Ylämaan kunta liittyy osaksi Lappeenrannan kaupunkia. Kuntatalouden tila on erilaisista yhteistyömuodoista huolimatta jatkossakin erittäin haastava ja se tulee vääjäämättä vaikuttamatta myös urheilun ja liikunnan paikallisiin toimintaedellytyksiin. Haasteellisen taloustilanteen tulisi rohkaista urheilusektoria itse aktivoitumaan ja synnyttämään uusia yhteistyömuotoja, toimintamalleja ja rakenteita esimerkiksi liikuntapalveluiden, iltapäiväkerhojen ja terveysliikunnan toteuttamiseksi. Oikeita kumppaneita hyödyntäen nämä voivat tuottaa sekä taloudellista hyötyä, että varsinaisessa lajitoiminnassa tarvittavia muita resurssia. Elämme yhteiskunnassa, jossa uudemmat ja harrastajamäärän kasvun suhteen tärkeimmät sukupolvet ovat eläneet vain sähköisen tiedotuksen ja viestinnän aikaa. Siksi kaikki uudet tietotekniset ja viestinnälliset mahdollisuudet on otettava lajitoiminnan käyttöön kaikilla tasoilla. Piiri osallistuu aktiivisesti liiton hallinnoiman toiminnanohjausjärjestelmän kehitystyöhön ja hyödyntää omalla esimerkillään tarjolla olevia muita mahdollisuuksia resurssiensa rajoissa. Piirin toiminta-alue

6 HUIPPUJ ALKAPALLO Pelaajakehitys Huippujalkapallo on Suomen Palloliiton toinen päätoimialueista ja piiritoiminnan osuus siinä painottuu erityisesti valmentaja- ja pelaajakoulutukseen ja niiden kehittämiseen. Huippujalkapallon strategiassa lahjakkaita pelaajia voitaisiin kutsua timanteiksi. Valmis huippupelaaja on useaan kertaan hyvin hiottu, tasalaatuinen ja kirkas, mutta hyvää timanttia ei tule koskaan huonosta raakatimantista. Ja kaikki nämä raakatimantit kasvavat seuroissa! Sen vuoksi piirin on kyettävä koulutuksella, ohjauksella ja tapahtumien järjestämisellä tukemaan seurojen pelaajakoulutusta. Aivan ensimmäisten timanttiaihioiden etsimisessä piirin työkaluna on laaja 12- ja 13-vuotiaiden Haavitoiminta. Haavileireillä ja turnauksissa eri alueiden ja seurojen pelaajien taso kartoitetaan ensimmäistä kertaa. Leirien rakenteiden tulee olla sellaisia, että pelaajat itse ja heidän taustajoukkonsa voivat niiden kautta arvioida omia vahvuuksiaan ja kehitystarpeitaan vertaistensa joukossa. Näitä tai myöhemmin esille nousevia lupauksia seurojen toivotaan jatkokehittävän joko omissa tai seurayhteistyöllä synnytetyissä Taito- ja Kykykouluissa sekä lopulta alueellisissa akatemiatoiminnoissa. Piiri tukee tätä toteuttamalla mm. koulutusta, malliryhmätoimintaa sekä järjestämällä Taitoja Kykykoulujen välisiä tapahtumia. Toisaalta piirin on yhdessä seurojen, liiton ja muiden toimijoiden kanssa järjestettävä timanttinäyttelyjä eli esim. Piirijoukkue Cup - tapahtumia, joissa nämä pelaajat voivat valtakunnallisesti esitellä ja vertailla taitojaan. Vaikka kyse on kilpaluontoisesta joukkuetapahtumasta, niin senkin tavoitteena on oltava yksittäisen pelaajan kehittymisen tukeminen ja pelaajakartoitus. Tapahtuman toimivuutta ja järjestelyjä on tarkasteltava jatkuvasti tästä näkökulmasta ja piiri on tässä työssä aktiivisesti mukana. Esillä on pidettävä kuitenkin koko ajan myös se, että esimerkiksi piirijoukkue ei ole ainoa tie huipulle! Taustatekijöistä ja yksilöllisistä kehityseroista riippuen pelaajat voivat vielä olla eri tasoilla ja mahdollisuudet kohota aivan terävimmälle huipulle on myös näiden joukkueiden ja tapahtumien ulkopuolelle jäävillä pelaajilla. Edellyttäen että oma motivaatio ja pitkäjänteisyys ovat jatkossakin riittävällä tasolla. Tunnelmia Naisten EM-lopputurnauksen 2009 avajaisista 6

7 Sarjatoiminta Vaikka pelaajien näkyvimmät kehitysaskeleet ja läpilyönnit saavutetaan usein vasta valtakunnallisissa liiton sarjoissa, ovat piirin vanhemmat juniorisarjat ja miksei aikuisten ylimmät piirisarjatkin tason laajuuden kannalta tärkeitä pelaajakehitystyökaluja. Tästä syystä meidän on ohjattava näitä sarjoja enemmän yksittäisten pelaajien kehitystä huomioivaksi toiminnaksi. Sarjoissa on tehtävä mm. joskus kipeitäkin taso- ja lohkoratkaisuja, jotta kaikki saisivat omaa tasoaan vastaavia otteluja. Sääntöjä ja määräyksiä laatimalla ao. sarjoihin osallistuvia joukkueita voidaan velvoittaa huolehtimaan mm. valmennuksesta, harjoittelusta, olosuhteista ja ottelutapahtumien toteutuksesta parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevalla kaudella piirin Kolmosessa harjoitellaan ensimmäisenä piirinä Suomessa piiritason sarjalisenssin käyttöönottoa. Otamme käyttöön lisenssivaatimukset, jotka seurojen tulee erinäisten siirtymäaikojen ja ehtojen jälkeen täyttää, ollakseen oikeutettuja pelaamaan tällä piirin korkeimmalla sarjatasolla. Kaudella 2010 vaatimuksia ei vielä sanktioida, vaan seurat saavat piiriltä ohjeita, neuvoja ja koulutusta siitä, kuinka mahdollisesti todettavat puutteet voidaan korjata ennen seuraavaa kautta. Vastaavan tyyppistä ohjeistusta ilman sanktioita laajennetaan myöhemmin myös piirin Neloseen, jotta sekin pystyisi sarjana entistä enemmän kehittämään pelaajia. Nuorten sarjoja jaamme entistä tarkoitushakuisemmin tasolohkoihin, joka tukee paitsi lahjakkaimpien pelaajien kehitystä, niin myös enemmän harrastusluontoisesti lajiin suhtautuvien mahdollisuuksia jatkaa pelaamista omalla tasollaan. Nuorten sarjoissa yksittäistä pelaajaa tuetaan harkituilla joustoluvilla ja -määräyksillä, kuitenkin niin, että ne ovat riittävän yksiselitteisiä, eikä niitä käytetä pelkästään joukkuemenestyksen saavuttamiseksi. Sekä pelaajakehityksen, että harrastajamäärän kasvattamiseksi ja pelitarjonnan monipuolistamiseksi, on tulevaisuudessa entistä enemmän mahdollistettava piirirajat ylittävien sarjojen muodostaminen erityisesti muutenkin alueelliseen yhteistoimintaan kuuluvien Itä- ja Keski-Suomen piirien kanssa. Ainakin joidenkin sarjojen pelikauden pidentämisessä meidän on otettava vähintään ensiaskeleita jo kaudella Olosuhteet Pelaajien ja pelin tason nostaminen, harrastajamäärien kasvattaminen ja pelikauden pidentäminen vaatii ehdottomasti varsin nopealla aikataululla parannuksia joidenkin piirin alueiden jalkapalloolosuhteisiin. Meidän on päivitettävä piirin alueen olosuhdekartoitus ja sen perusteella laadittava yhdessä seurojen kanssa olosuhdestrategia, joka entistä selvemmin kohdentaa olosuhdevaikuttamista ja rakentamista sinne, missä niiden merkitys pelaajamäärän ja pelaajakehityksen kannalta on suurinta. Aina kaikki olosuhteet eivät ole kunnossa... Perustason olosuhdetyötä sekä neuvonta- ja ohjeistuspalveluja tarjotaan silti kaikille jäsenseuroille entiseen tapaan. 7

8 Osaamisen kehittäminen Kummankin tavoitteemme sekä kansainvälisen tason, että kasvavan harrastajamäärän saavuttamisen ratkaisevampia resursseja ovat ohjaajien ja valmentajien määrä ja heidän osaamisensa. Piirin tehtävä on laajalla koulutuksella ja tuella varmistaa parhaan olemassa olevan tiedon leviäminen ja omaksutun tiedon vieminen laatuna kentille itse harjoitus- ja ottelutilanteisiin. Jotta ohjaajat ja valmentajat osaisivat hyödyntää tietojaan ja taitojaan juuri oikeissa ikävaiheissa ja oikeassa mittakaavassa, on piirin tarjottava heille entistä enemmän teema- ja ikäluokkakohtaista koulutusta liiton ja muiden valmennustoiminnan asiantuntijoiden tukemana. Joukkueiden toimintaedellytysten sekä niissä toimivien henkilöiden tehtävien ja vastuiden selkeyttämiseksi piiri järjestää koulutusta myös muille joukkueen taustatoimijoille. Näissäkin koulutuksissa korostetaan joukkuekeskeisyyden sijasta yksilöä ja hänen kehityksensä tukemista. Kehittävän sarjatoiminnan toteuttaminen edellyttää panostusta erotuomarirekrytointiin sekä koulutuksen nykyaikaistamiseen. Myös huipulle tähtäävien erotuomareiden on saatava yksilöllistä koulutusta ja tukea, joka edellyttää mm. henkilökohtaisten opinto- ja urasuunnitelmien laatimista motivoituneimmille erotuomareille. Kaikessa koulutuksessa tulee käyttää nykyaikaisia opetusmenetelmiä ja hyödyntää esim. videoita ja muita havaintovälineistöä. Erityisesti piirin nuorisopäällikkö ja erotuomarivastaava ovat säännöllisesti yhteydessä Palloliiton koulutus- ja erotuomaritoimintoon ja kursseilla käytetään mahdollisimman laajasti hyväksi liiton kouluttajaverkostoa. Pystyäkseen tarjoamaan tai välittämään jäsenistölleen asiantuntijapalveluja, on piirin oman henkilöstön ylläpidettävä ja kehitettävä jatkuvasti omaa ammatillista osaamistaan. Koko henkilökunta osallistuu aktiivisesti liiton ja muiden sidosryhmien koulutustapahtumiin. Lisäksi kilpailupäällikkö suorittaa vuosien 2010 ja 2011 aikana Palloliiton Johtamisen Erikoisammattitutkinnon. Piiri ja Palloliitto järjestivät tammikuussa 2009 valmentajien opintomatkan Pietariin. Kuvassa Zenithin jalkapallokoulun edustajat kertovat omista toimintatavoistaan. Kansainvälisyys Oma kehittymisemme ei takaa sitä, että lähestyisimme menestystavoitteitamme suurin harppauksin, sillä myös kaikki muut maat menevät omissa kehitystoiminnoissaan eteenpäin. Siksi meidänkin on jatkuvasti tuettava motivoituneiden valmentajien ja muiden toimijoiden mahdollisuuksia päästä tutustumaan kansainväliseen lajikehitykseen ja sen viimeisimpiin teemoihin. Suhteellisen pienenä toimijana piirin ei kannata lähteä kaikkea kansainvälistä toimintaa käynnistämään kuitenkaan yksin vaan järkevämpää on pyrkiä liiton, muiden piirien ja seurojen yhteisten kontaktien luomiseen, ylläpitoon ja niiden yhteiseen hyödyntämiseen. 8

9 SEURATOIMINTA Nuorisotoiminta Sekä Palloliiton että piirin tärkeimpiä nuorisotoiminnan tavoitteita on harrastajamäärän edelleen kasvattaminen. Suuresta määrästä nousee todennäköisesti sekä entistä kyvykkäämpiä pelaajia että uusia toimijoita muihin tehtäviin. Ja suurempi harrastajien massa täyttää myös paremmin katsomoita. Pitkäjänteisesti ajatellen määrä on myöhemmin hyvin hoidetun lajitoiminnan ohella suuresti riippuvainen aloittavien ikäluokkien koosta ja siksi rohkaisemme seuroja järjestämään mm. päiväkoteihin ja kouluihin suunnattuja lajiesittelyjä. Esimerkiksi jo useilla paikkakunnilla järjestetyt Kaikki Pelissä koululaistapahtumat ovat saaneet sekä osallistujilta että opettajilta loistavan vastaanoton ja ovat olleet pohjana uusille joukkueille. Olemme edelleen tukemassa seurojen tyttöjalkapallon kehityshankkeita ja motivoimme seuroja käynnistämään toimintaa entistä nuoremmille tyttöikäluokille. Seuran tulee kuitenkin varmistua, että aloittavien ryhmien ohjaajilla ja muilla toimijoilla on riittävästi osaamista ja tätä tuemme tuomalla koulutuksia lähellä tarvetta. Järjestämme Fortum tutoreiden avulla paikkakuntakohtaisesti E-tason ohjaajakoulutuksia ja toteutamme koulutusjärjestelmän mukaiset D-tason kurssit alueellisina. Aloittavat ikäluokat ovat tulevaisuuden kannalta tärkeitä Harrastetoiminta Erimuotoinen harrastetoiminta tulee jatkossa sekä paikallis- että piiritasolla ratkaisevasti kasvamaan. Tämän kasvun vahvistamiseksi ja toimintaa järjestävien seurojen tueksi rekrytoimme kauden 2010 aikana piirille oman toimensa ohella toimivan Harrastevastaavan. Valittavan henkilön vastuulla tulee olemaan harrastetoiminnan yleiskoordinointi, hyvien toimintamallien levittäminen sekä osittain tapahtumien suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä seurojen ja Palloliiton harrastetoiminnasta vastaavan henkilön kanssa. Näkyvimpänä yksittäisenä tapahtumana järjestämme vähintään yhden alueellisen naisten Unelma Cuppi -turnauksen piirin alueella. Alueellista alle 11-vuotiaiden Korttelitoimintaa laajennetaan edelleen ja sen rinnalle tuodaan koe-luontoisesti piirin järjestämät Karusellitapahtumat, joissa eri Korttelisarjojen joukkueet mittaavat taitojaan ja jossa jokaiseen tapahtumaan voi ilmoittautua erikseen joukkueen oman toimintakalenterin mukaisesti. Muutoinkin piirin sarjatoiminnan tarjontaa on laajennettava erityisesti 5v5-pelimuotoa hyödyntämällä. Seuroja on myös motivoitava perustamaan ns. kilpajoukkueiden rinnalle entistä enemmän erilaisia harrasteryhmiä ja joukkueita. 9

10 Futsal on erinomainen mahdollisuus harrastajamäärien kasvattamiseen. Sitä on vain kaikilla tasoilla markkinoitava entistä enemmän nimenomaan ohjaajille ja valmentajille. Suosion tukemiseksi käynnistämme kauden 2010 syksyllä Futsalin valmentajakoulutuksen erityisesti lasten ja nuorten ohjaajille ja valmentajille. Kauden 2010 aikana aloitamme myös uuden pelitarjottimen rakentamisen sekä selvitämme harrastejoukkueiden osallistumisen mahdollisuudet piirin Futsal toimintaan esimerkiksi järjestettävien paikallisten sarjojen lopputurnausten muodossa. Pelaajarekistereiden ja pelipassimäärien entistä tarkemmalla seurannalla kootaan tietoa pelaamisensa lopettavista pelaajista. Saatujen tietojen ja rekistereiden avulla pystymme paremmin välittämään heille tietoa erilaisista mahdollisuuksista jatkaa lajin parissa jossain muussa tehtävässä tai roolissa. Yksi tällainen mahdollisuus, on erotuomari- ja Pelin ohjaaja-toiminta. Järjestämme kauden 2010 aikana et-peruskoulutukset edelleen pääosin paikallisesti. Sen lisäksi järjestämme sekä seurakohtaisia että alueellisia koulutuksia Pelin ohjaaja-tehtäviin. Rohkaisemme seuroja markkinoimaan näitä koulutuksia ja hyödyntämään ao. koulutuksen suorittaneita enemmän omissa tapahtumissaan ja samalla sitouttamaan heitä jatkossa seuran erilaisiin tehtäviin. Seurakehitys Kausiteemamme Seuran ja valmentajan vuosi mukaisesti panostamme merkittävästi tulevalla kaudella seuratoimintojen kehittämiseen ja seuratoimijoiden koulutukseen. Ensisijaisesti kohdennamme toimintoja oman toimintansa kehittämisestä kiinnostuneille FootPass seuroille, mutta esim. yksittäiset koulutustilaisuudet ovat avoinna kaikille seurapäättäjille. Seuratason toiminta ohjautuu monessa seurassa valitettavan pienen ydinryhmän intressien suuntaan ja laajempi jäsenistön osallistuminen ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat joskus vajavaisia. Toisaalta monessa seurassa toiminta on ajautunut liian joukkuekeskeiseksi ja se aiheuttaa turhia ristiriitoja ja vaikeuttaa toiminnan kokonaiskehittämistä. Ja lähes joka seurassa valitellaan kaikilla tasoilla esille nousevaa henkilöstöpulaa? Näiden kehityssuuntien muuttamiseksi olemme yhdessä Palloliiton kanssa kokomassa jalkapalloseuroille Hyvä hallintomalli opasta, jonka ohjeistukset ja opit on oltava kaikkien seurojemme hyödynnettävissä. Tehtävänämme on välittää tarvittava tieto omille jäsenseuroillemme ja huolehtia siitä, että kaikilla seuratoimijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua mm. tarjolla olevaan koulutukseen. Vain omaamalla riittävät tiedot ohjeista, säännöistä ja määräyksistä tai niiden muutoksista sekä omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, yksittäisellä toimijalla on mahdollisuus vaikuttaa seuransa toimintaan ja osallistua sen kehittämiseen. 10

11 Erityisesti FootPass arviointiin ja sen jatkokehityshankkeisiin liittyen ohjaamme seurojamme nykyistä strategisempaan ja laajemmasta näkökulmasta nousevaan toiminnan suunnitteluun ja uudenlaiseen tavoiteasetteluun. Toimintaa ja rakenteita nykyaikaistamalla uskomme seurojemme saavan lisää vastuunkantajia. Ja kun seura koetaan entistä enemmän omaksi, se ruokkii yhteisöllisyyden lisääntymistä koko toimintaympäristössä. Vertaistuki ja keskustelumahdollisuudet helpottavat merkittävästi usein raskasta ja yksinäistä seurajohtajan työtä ja siksi olemme perustamassa jäsenseurojemme hallitustason päättäjille omaa klubi-verkostoa, jonka nimissä toteutamme jatkossa mm. tutustumisvierailuja menestyneisiin seuroihin kotimaassa tai jopa ulkomailla. Ja vapaamuotoisissa klubitapaamisissa seurapäättäjät voivat keskenään vaihtaa ajatuksiaan seuran johtamisesta ja synnyttää ehkä myös uusia yhteistyömuotoja. Isännän Ääni-seminaareista on tullut tärkeä osa yhteistä toimintaa. Tällaisen tapahtuman S(eura) P(iiri) L(iitto) -ketju, on monessa muodossa vienyt lajin toimintakulttuuria eteenpäin. Näissä kokoontumisissa seurat ovat saaneet toisiltaan malleja onnistuneista tapahtumista ja muista toteutuksista. Toimimme jatkossakin näiden alueellisten seminaarien paikallisjärjestäjänä ja osallistumme aktiivisesti myös muihin Palloliiton seuratoiminnan kehitykseen liittyviin tapahtumiin. Haluamme tukea koko ajan kasvavaa päätoimisten toimihenkilöiden määrää ja heidän työssä jaksamistaan. Tähän liittyen osallistumme kolmen itäisimmän piirin päätoimisille työntekijöille tarjottavan Coaching -ohjelman järjestelyihin ja osarahoitukseen. Isännän ääni seminaarit ovat koonneet väkeä kuuntelemaan valtakunnan lajiuutisia ja eri seurojen hyviä toimintamalleja jo parin vuoden ajan. 11

12 HALLINTO ja T ALOUS Organisaatio Piirihallitus esittää piirikokoukselle piirin valiokunta- ja työryhmäorganisaation uudistamista kaudesta 2010 alkaen, koska aiempaa hyvin laajaa ja osa-aluekohtaista rakennetta ei saatu toimimaan aktiivisesti. Uuden esityksen mukaan piirillä on kolme varsinaiseen toimintaan, kaksi sääntöasioihin ja yksi erityistoimintoihin liittyvää valiokuntaa. Toiminnallisista valiokunnista Koulutus- ja Kehitysvaliokunta keskittyy tulevaisuuden suunnitteluun ja piiritoiminnan edelleen kehittämiseen. Sarjavaliokunta ja erotuomarivaliokunta tekevät pelikausittain yleisiä oman vastuualueensa päätöksiä liittyen erilaisiin toimintaohjeisiin, sääntöihin, määräyksiin ja nimityksiin. Nämä kolme valiokuntaa kokoontuvat 2-4 kertaa vuodessa vaikkakin suuri osa asioista edelleen voidaan käsitellä sähköisesti. Kurinpito- ja vastalausevaliokunnat kokoontuvat vain tarvittaessa tekemään omaan toimialaansa liittyviä kurinpidollisia tai muuten sääntöihin ja määräyksiin liittyviä päätöksiä ja ratkaisuja. Saimaa Turnauksen Järjestelytoimikunta keskittyy nimensä mukaisesti vain tämän perinteikkään vuosittain järjestettävän turnauksen yleisjärjestelyjen hoitamiseen yhdessä paikallisten seurojen kanssa. Muissa asioissa piirin toimihenkilöt voivat - hallituksen valvonnassa - tarvittaessa koota tapauskohtaisesti määräaikaisia työryhmiä, joissa asiantuntijavoimin suoritetaan määrätyn tehtävän tai kehitystoimenpiteen toimeksianto. Hallinto Piirihallitus on päättänyt, useamman Lappeenrannassa pidetyn kokouksen jälkeen, palata piirikokousten kierrättämiseen eri paikkakunnilla. Tavoitteena on tasata seurojen kokousmatkustusta ja näin osaltaan aktivoida seuroja osallistumaan piiritoiminnan ylintä päätösvaltaa käyttäviin kokouksiin. Alustavasti kauden 2010 piirikokoukset ovat Imatralla (kevät) ja Kotkassa (syksy). Kauden 2011 kevätkokous pidetään Mikkelin alueella. Piirin päivittäisen toiminnan valvonnasta, seurannasta ja tulevaisuuden suunnittelusta vastaa piirihallitus. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi hallitukseen kuuluu kahdeksan (8) piirikokouksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Hallitus kokoontuu 6-8 kertaa vuodessa. Piirihallitus 12

13 Palloliiton suunnitelmissa alueellisen yhteistoiminnan tärkeys tulee jatkossa kasvamaan, kun kohdennetaan resursseja ja pohditaan tehokkainta tapaa tehdä tuloksia. Tähän liittyen kaudesta 2010 alkaen kolmen itäisimmän (Kaakkois-Suomi, Itä-Suomi ja Keski-Suomi) piirin piirihallitukset kokoontuvat vähintään kerran vuodessa alueelliseen neuvottelutilaisuuteen, jossa tarkastellaan yhteistoimintamahdollisuuksia ja/tai yhteisten resurssien hyödyntämistä. Henkilöstö Piiritoimiston henkilökuntaan kuuluvat vakituisina kokoaikaisina työntekijöinä piirijohtaja, nuorisopäällikkö ja kilpailupäällikkö. Lisäksi päivittäin toimistolla työskentelee osa-aikainen palvelusihteeri. Sopimuksen alaisina piiritoimijoina oman toimensa ohella työskentelevät erotuomarivastaava, useita piirijoukkuetaustoja sekä joitakin valmennuksen piirikouluttajia. Valmennuksen liittokouluttaja on piirin käytettävissä Palloliiton kanssa tekemänsä kouluttajasopimuksen mukaisesti. Tilapäistä aputyövoiman tarvetta paikataan tarjoamalla erilaisia määräaikaisia työtilaisuuksia mm. koululaisille, opiskelijoille ja työvoiman palvelukeskuksen kautta haettaville harjoittelijoille. Toimitilat Laaditun suunnitelman mukaisesti piirihallitus on ostanut piirille omat toimitilat. Syyskuussa allekirjoitetulla kauppakirjalla piiri saa uudet toimitilat Lappeenrannan keskustasta haltuunsa vuoden lopussa ja pintaremontin jälkeen tilat otetaan käyttöön helmikuussa Uusilla toimitiloilla haetaan taloudellisen säästön ja sijoitushyödyn lisäksi toiminnallisesti parempia henkilöstön työskentelyolosuhteita ja tuetaan sitä kautta piirin palvelutoiminnan edelleen kehittymistä. Kimpisenkatu 17:ssä sijaitseva n. 113 neliön katutason osakehuoneisto lisää myös piirin tunnettuutta ja jalkapallon näkyvyyttä katukuvassa. Talous Piirin tuloista suuri osa tulee oman palvelutuotannon kautta erilaisina osallistumis- ja kurssimaksuina jäsenseuroilta. Piirin taloutta on siksi hoidettava vastuullisesti ja toiminnot aikaansaatava kustannustehokkaasti. Kokonaistavoitteiden kannalta ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä suurimpaan mahdolliseen maksutuloon, sillä korkeilla taksoilla vaikeutettaisiin vain omien jäsenseurojen toimintaedellytyksiä. Kuitenkin, jotta piirin palvelukyky ja toiminnan jatkuvuus voidaan taata myös tulevaisuudessa, on sen palvelut hinnoiteltava niin, että piirin oma talous on riittävän hyvässä kunnossa. 13

14 Koska tulevaisuudessa myös osa Palloliiton kautta tulevasta rahoituksesta muodostuu toiminnallisten tulosten perusteella, on strategisten tavoitteiden toteutumista ja luotuja yhteisiä mittareita seurattava entistä tarkemmin myös talouden näkökulmasta. Tulevaisuudessa suurempien kehityshankkeiden osalta on yhdessä liiton ja seurojen kanssa tutkittava mahdollisuudet erilaisten hankemuotojen hyödyntämiseen. Huoneistokaupasta huolimatta piirin talous on budjetoitu niin, että sen maksuvalmius on koko vuoden hyvässä kunnossa, eikä piirillä ole tarvetta turvautua pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan. Talousarvio vuodelle 2010 on tämän suunnitelman liitteenä. PIIRIN VARAINKÄYTTÖ A2010 Tuotot Kulut ERITYI STOIMI NNOT Palkinto Gaala Piirin jalkapallotoiminnan laajuuden sekä jäsenseurojen taustahenkilöiden ja menestyneimpien lajitoimijoiden esille tuomiseksi piiri aloitti vuonna 2009 oman juhlallisen PalkintoGaalan järjestämisen. Ensimmäisten järjestelyjen saama positiivinen vastaanotto rohkaisee piirihallitusta edelleen kehittämään tilaisuutta ja hallitus onkin päättänyt, että Gaala tilaisuus järjestetään jatkossa aina vuosittain tammikuun kolmantena lauantaina. Tilaisuutta kierrätetään piirin eri alueilla. Kauden 2009 onnistujat palkitaan päätöksen mukaisesti lauantaina Kotkassa. Saimaa Turnaus Saimaa Turnaus Kaakkois-Suomen piirin yhdessä paikallisten seurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa organisoima Suomen toiseksi vanhin edelleen järjestettävä jalkapalloturnaus pelataan tulevana syksynä jo 35. kerran. Merkkivuotta on tarkoitus kunnioittaa osallistujille turnauksen ensimmäisenä iltana järjestettävällä juhlatilaisuudella. Turnaus tulee käytännön syistä uudistumaan jonkin verran, sillä kaupungin kenttätilanteen muuttuessa järjestelytoimikunta joutuu päättämään joko turnauksen osallistujamäärän edelleen rajoittamisesta tai joidenkin sarjojen/lohkojen pelaamisen siirtämisestä entisen Joutsenon kentille. Myös turnauksen erotuomarivastuita tullaan siirtämään toimistolta ja kilpailupäälliköltä enemmän erotuomarivaliokunnan ja kerhojen hoidettavaksi. 14

15 Yksilön vuosi 2011 Vuonna 2010 toteutettavaa Seuran ja valmentajan-vuotta seuraa piirin teemana työnimi Yksilön vuosi Pelaajia, maalivahteja, erotuomareita ja laajennettuna kaikkia lajitoimijoita kuvaava yksilö-sana on merkityksellisin yksittäinen suomalaisen jalkapallon tulevaisuuden termi. Jatkossa jokaisen toimenpiteen, tapahtuman ja päätöksen taustalla on oltava pohdinta siitä, mitä se tarkoittaa arkipäivän tekemisessä yksilön tasolla ko. kohderyhmässä. Vuonna 2011 piirin toiminnot tulevat korostamaan yksilön osaamisen kehittämistä ja itsetunnon sekä itseluottamuksen kasvua. Niiden tulee myös rohkaista oman itsensä voittamiseen ja kannustaa omien urasuunnitelmien rakentamiseen ja omien tavoitteiden asettamiseen. Oletpa sitten pelaaja, valmentaja, erotuomari tai seuratoimija, voit olla myös reilulla tavalla itsekäs ja oman arvosi tunteva. Samalla kun voit tuntea iloa ja mielihyvää siitä, että olet yksi tämän hienon jalkapalloyhteisön merkittävistä jäsenistä. 15

16 PIIRIN PERIMÄT MAKSUT Uuden seuran liittymismaksu (kertasuoritus) Seurojen vuosittainen jäsenmaksu (palvelu-) OSALLISTUMISMAKSUT Kolmonen Nelonen Vitonen Kutonen JKKI Naiset JKM ja JTM piirisarjat tytöt / pojat (12-19 v) JLM piirisarjat tytöt / pojat (- 11 v) Pienpelisarjat - miehet / pojat / naiset / tytöt (yli 12 v.) Futsal - C- ja vanhemmat Futsal - D- ja nuoremmat Korttelisarjat, joissa piiri laatii ohjelmat ja järjestää tapahtumat yms Korttelisarjat, joissa piirin laatimat peliohjelmat Jälki-ilmoittautuminen kaikissa tapauksissa 2 x maksu MUUT KILPAILUTOIMINNAN JOUKKUEMAKSUT Luovutusmaksut Kolmonen / Ei sallita luovutusta - suljetaan heti sarjasta Nelonen / Ei sallita luovutusta - suljetaan heti sarjasta Vitonen / Ei sallita luovutusta - suljetaan heti sarjasta Kutonen, JKKI ja Naiset Ensimmäinen luovutus Toinen luovutus - aiheuttaa sarjasta sulkemisen A- ja B-pojat / Ei sallita luovutusta - suljetaan heti sarjasta Muut nuorten sarjat Ensimmäinen luovutus Toinen luovutus - aiheuttaa sarjasta sulkemisen Turnausmuotoisissa sarjoissa turnauksen luovuttaminen tulkitaan yhdeksi luovutukseksi riippumatta pelaamatta jäävien otteluiden määrästä Ottelusiirto maksut Luvallinen siirto Kolmonen Luvaton siirto Kolmonen Luvallinen siirto muut sarjat Luvaton siirto muut sarjat Vastalausemaksut (palautetaan, mikäli vastalause hyväksytään) Kolmonen Muut aikuiset Nuoret Päätöksestä tehdyn valituksen käsittelymaksu Farmisopimus (määräytyy ylemmän joukkueen mukaan) Kolmonen Nelonen Vitonen

17 EDUSTUSOIKEUDEN REKISTERÖINTIMAKSUT (pelaajasiirto) Jalkapallo yksittäinen pelaaja Kolmonen Nelonen Muut aikuiset Lapset ja Nuoret Futsal yksittäinen pelaaja (aiemmin eri seurassa Futsalia pelannut ) B-nuoret ja vanhemmat C-nuoret ja nuoremmat Koko joukkueen siirto - 7 x yksittäisen pelaajan maksu Kolmonen - 7 x yksittäisen pelaajan maksu Nelonen - 7 x yksittäisen pelaajan maksu Muut aikuiset - 7 x yksittäisen pelaajan maksu E11 ja sitä vanh. nuorten joukkueet - 7 x yksittäisen pelaajan maksu E10 ja sitä nuoremmat joukkueet - 5 x yksittäisen pelaajan maksu Joukkuesiirron on tapahduttava määräysten mukaisesti ja siihen on sisällyttävä vähintään ikäluokan perusjoukkueen (7-9-11) verran pelaajia. Kirjauksen yhteydessä on piirin toimitettava nimilista henkilötietoineen ja pelaajien (+ tarvittaessa vanhempien) kuittauksella varustettuna KOULUTUSTOIMINNAN MAKSUT Ohjaaja- ja valmentajakoulutus E-taso kurssi (4h) ent. Kaikki Pelaa - ohjaajakurssit ilmainen ilmainen D-taso (46 h) Taitavuus-kurssi (8 h) Maalivahtiharjoittelu (8 h) Taidon opettaminen (15 h) 2 vrk kurssi Pelikäsityksen opettaminen (15 h) 2 vrk kurssi Maalivahti osana joukkuetta (15 h) 2 vrk kurssi C-taso (22 h) 3 vrk kurssi B-taso (60 h) 3 vrk + 3 vrk kurssi Fyysisen valmennuksen kurssi (20 h) 3 jakson kurssi Kaikki koulutustoiminnan kurssihinnat ovat hintoja ilman majoitusta! Muun koulutustoiminnan maksut Huoltajakurssi (7 h) Joukkueenjohtaja-kurssi (6 h) Joukkueenjohtajan seurakurssi (3 h) Erotuomarikoulutus Erotuomarin peruskurssi (20 h), jatkokurssi (4h) ja kenttäkoulutus ilmainen ilmainen Kolmosen erotuomarikurssi (15 h) Muut taso- / erilliskurssit (7 h) Seurapäättäjä tai - toimijakoulutus sop.muk. sop.muk. Jos poisjäänti miltä tahansa kurssilta tapahtuu ilmoittamatta - veloitetaan 50 % maksusta 17

18 PELAAJAKOULUTUS MAKSUT Haavitoiminta pelaajakohtainen perusmaksu / leiripäivä Piirijoukkueet pelaajakohtainen perusmaksu / leiripäivä Piirijoukkue Cup pelaajan omavastuu lopputurnauksessa (Urheiluopisto) Maalivahtileirit pelaajakohtainen perusmaksu / leiripäivä Erikoisleiripäivistä veloitetaan lisäksi lisäkuluja vastaava omakustanne Piirin Taitokilpailut pelaajakohtainen osallistumismaksu 5 6 MUUT MAKSUT - SANKTIO MAKSUT Yli-ikäisyys- ja Kaksoisedustusluvan käsittelymaksu (peruslupa) Yli-ikäisyys- ja Kaksoisedustusluvan käsittelymaksu (erityislupa) Sanktio puuttuvasta Pelipassista (laskutetaan seuralta!) Erotuomarin tehtävän laiminlyönti 1. kerta (aikuinen / nuori) 50/30 50/30 Erotuomarin tehtävän laiminlyönti seuraavat kerrat (aikuinen / nuori) 100/50 100/50 Piirin ansiomerkit - laskutetaan anojalta (kulta / hopea) 30/15 30/15 Viivästysmaksu / Maksukehotus (karhukirje)

19 SPL KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI ry TALOUSARVIO VUODELLE 2010 TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO TALOUSARVIO INDEKSI VARSINAINEN TOIMINTA KOULUTUSTOIMINTA TUOTOT 3000 Valmentajakoulutus 35770, , , Joukkueenjohtajakoulutus 1470, , , Pelaajakoulutus 2328, , , Huoltajakoulutus 2000, , , Erotuomarikoulutus 1283, , , Seurakoulutus 3658, , , Muu koulutus 700,00 400,00 300, Henkilöstökoulutus 0, , , Täydennyskoulutus 0, , , YHTEENSÄ 47209, , , KOULUTUSTOIMINTA KULUT 3020 Valmentajakoulutus 25183, , , Joukkueenjohtajakoulutus 451,60 500,00 550, Pelaajakoulutus kulut 4335, , , Huoltajakoulutus 757,60 700,00 700, Erotuomarikoulutus 4921, , , Seurakoulutus 6187, , , Muu koulutus 219,60 250,00 400, Kaikki Pelaa-koulutus 1147, , , Henkilöstökoulutus 846, , , Täydennyskoulutus 0, , , YHTEENSÄ 44050, , , KOULUTUSTOIMINTA 3158, , , NUORISOTOIMINTA TUOTOT 3040 Haavitoiminta 12538, , , C 14 piirijoukkue 3062, , , C 15 piirijoukkue 2629, , , C 15 Tytöt piirijoukkue 3395, , , C 14 Tytöt piirijoukkue 2556, , , Futiskoulu -tuotot 23410, ,00 400, Taitokisat tuotot 1678, , , Pohjola Cup tuotot 0, ,00 0, Varustevälitys tuotot 2125, , , Muut nuorisotoiminnan tuotot 0,00 200,00 300, YHTEENSÄ 51394, , ,00 46 NUORISOTOIMINTA KULUT 3060 Haavitoiminta 7170, , , C 14 piirijoukkue 6037, , , C 15 piirijoukkue 6118, , , C 15 tytöt piirijoukkue 6975, , , C 14 tytöt piirijoukkue 4965, , , Futiskoulu-kulut 21798, ,00 150, Taitokisat 5630, , , Pohjola Cup kulut 0, ,00 0, Piirijoukkuevarustus 1422, , , Varustevälitys kulut 0, , , Muut nuorisotoimintakulut 133,00 200,00 300, YHTEENSÄ 60252, , ,00 53 NUORISOTOIMINTA -8857, , ,

20 KILPAILUTOIMINTA TUOTOT 3080 Osanottomaksut 45720, , , Lisenssimaksut 60422, , , Pelaajasiirtomaksut 13068, , , Saimaa turnaus 25653, , , Futsal-tuotot 9889, , , Kolmosen et-palkkiot 32406, , , YI-ja KE-lupamaksut 1520, , , Muut kilpailutoiminnan tuotot 4344, , ,00 76 YHTEENSÄ , , , KILPAILUTOIMINTA KULUT 3100 Palkinnot 2964, , , Ottelukulut 50,00 0,00 0, Saimaa turnaus 14693, , , Futsal kulut 8611, , , Erotuomarikulut 1856, , , Kolmosen et-palkkiot 31588, , , Kilpailutoiminnan muut kulut 1441, , , YHTEENSÄ 61206, , , KILPAILUTOIMINTA , , , TIEDOTUSTOIMINTA TUOTOT 3120 Ilmoitukset 0,00 0,00 0,00 -- YHTEENSÄ 0,00 0,00 0,00 -- TIEDOTUSTOIMINTA KULUT 3130 Painatuskulut 1319, , , Ilmoituskulut 85,00 0,00 0,00 -- YHTEENSÄ 1404, , , TIEDOTUSTOIMINTA -1404, , , HALLINTO TUOTOT 3400 Työmarkkinatuki 0, ,00 0, Vuokratuotot 444,00 470,00 480, YHTEENSÄ 444, ,00 480,00 8 HALLINTO KULUT 3500 Palkat , , , Sosiaalikulut 21079, , , Työterveys 496,02 700,00 800, Poistot kalusteista 778,82 500,00 400, Poistot ATK-ja toimistolaitteista 469,37 300,00 250, Poistot ATK-ohjelmista 378,36 350,00 275, Poistot ei-myytävät varusteet 1911, , , Toimiston vastike ja vuokrat 12324, , , Sähkö 784,82 825,00 840, Siivous 3111, , , Matkakulut henkilökunta 5575, , , Matkakulut ei henkilökunta 6872, , , Valiokuntakulut 0,00 450,00 700, Edustuskulut 311,30 800,00 600, Edustuskulut pj. 32,85 500,00 400, Lahjat ja muistamiset 924,21 700,00 700, Kokous ja neuvottelukulut 1284, , , Puhelinkulut 3512, , , Postitus 5166, , , Kopiointi 1074, , ,

21 3830 Toimistotarvikkeet 3655, , , Lehdet ja julkaisut 408,82 300,00 200, Laitevuokrat 8224, , , Jäsenmaksut 423,00 350,00 400, Pankkikulut 625,80 600,00 650, Korkokulut 0,00 0,00 0, Vakuutukset 422,96 450,00 500, Kirjanpito - ja tilintarkastus 1282, , , Pienhankinnat 206,60 400,00 600, Työllistämisprojekti 0, ,00 0, Työll. projekti sos.kulut 0, ,00 0, Kansainvälinen toiminta 121,00 800,00 600, ATK-kulut 4844, , , Varaston muutos -595,15 0,00 0, Muut kulut 1476, ,00 700,00 70 YHTEENSÄ , , ,00 95 HALLINTO , , ,00 98 VARSINAINEN TOIMINTA , , ,00 98 VARAINHANKINTA TUOTOT 5000 Jäsenmaksut 22410, , , Yhteistyösopimukset 1800, , , Muu myyntitoiminta 1999, , , Varainhankinnat muut tuotot 0,00 200,00 300, TUOTOT 26209, , , KULUT 5500 Varainhankinnan kulut 2030, , , KULUT 2030, , , VARAINHANKINTA 24178, , ,00 98 SIJOITUKSET TUOTOT 4000 Korkotuotot 5003, ,00 0,00 0 TUOTOT 5003, ,00 0,00 0 SIJOITUKSET 5003, ,00 0,00 0 OMATOIMINEN KULUJÄÄMÄ , , , SATUNNAISET ERÄT KULUT 0,00 0, ,00 - YLEISAVUSTUKSET 7900 Sisäiset avustukset 74281, , , ISPR tuki 0,00 0,00 0, Muut avustukset 0,00 0,00 0,00 - YLEISAVUSTUKSET 74281, , , TILIKAUDEN TULOS 27909,19 205, , Tuotot yhteensä , , ,00 92 Kulut yhteensä , , , ,19 205, , TP 2008 TA 2009 TA

22 MUISTIINPANOJA: 22

23 LAADUKAS TYÖ VAATII LUOTETTAVAT YHTEISTYÖKUMPPANIT JA HYVÄT VARUSTEEET! SPL KAAKKOIS-SUOMEN PIIRIN VARUSTUKSESTA VASTAAVAT: 23

24 JJ OKAIINEN PÄIIVÄ ON TIILAIISUUS VIIEDÄ SUOMALAIINEN JJALKAPALLO ENTIISTÄ LÄHEMMÄS YHTEIISTÄ UNELMAAMME -- PAIIKKAA EUROOPAN HUIIPPUMAIIDEN JJOUKOSSA.. 24