KESKI-SUOMEN LIITTO MAA- JA KALLIOKIVIAINESTUTKIMUKSET KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA VUONNA 2009

Transkriptio

1 Maankäyttö ja ympäristö Kuopio KESKI-SUOMEN LIITTO MAA- JA KALLIOKIVIAINESTUTKIMUKSET KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA VUONNA 2009 Jämsän seutukunta

2 Keski-Suomen liitto Jämsän seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 2. SELVITYSRYHMÄ TUTKIMUSAINEISTO JA RAPORTOINTI Tutkimusvaiheet ja menetelmät Yleistä Tutkimusaineiston kasaaminen Maastokartoitus RAPORTIN SISÄLTÖ Hiekka- ja soramuodostumat Massalaskenta Hiekkaa ja soraa korvaava kiviaines Kalliokiviaines Moreeni JÄMSÄN SEUTUKUNTA Kairaukset Vasaraseisminen luotaus Tutkimustulokset ja niiden tarkastelu Harjunkorkii Kuoppa-Aho ja Kyöpelinmäki Harjunmäki Kankaanmäki Pirttipohja Valkealuomi Halkokangas YHTEENVETO 16 LIITTEET Liite 1. Tutkimusaluekartta vv Liite 2. Jämsän seutukunta: Tutkimuskohteet Liite 3. Tutkimuskohteet kunnittain Liite 4. Kohteelliset kartat 1: : Liite 5. Kairausprofiilit Liite 6. Seismiset tulkintaprofiilit Liite 7. Kalliokiviaineskohteet: taulukot

3 Keski-Suomen liitto Jämsän seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 3 1. JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Kuopion yksikkö on Keski-Suomen liiton toimeksiannosta valmistellut ja tehnyt maa- ja kalliokiviainesselvityksen (Dnro K345/42/2007). Selvitystyö oli aikataulultaan kaksivuotinen (vv ). Kaksivuotisen selvitystyön ensimmäinen vaihe kattoi Jyväskylän ja Joutsan seutukuntien alueet (Raportti: Maa- ja kalliokiviainestutkimukset Keski-Suomen maakunnan alueella vuonna 2007, Jyväskylän ja Joutsan seutukunnat). Toisessa vaiheessa (vuonna 2008) tutkimusalueina olivat Saarijärven Viitasaaren, Äänekosken, Keuruun ja Jämsän seutukunnat (liite 1). Vuoden 2008 osalta raportointi on sovittu tehtäväksi seutukunnittain. Tämä työraportti kattaa Jämsän seutukunnan alueen tutkimuksen kohteiksi valitut pohjavesialueet (= tutkimuskohteet), joita on 8 kpl (liite 2). 2. SELVITYSRYHMÄ Keski-Suomen POSKI projektille on asetettu selvitysryhmä. Ryhmä koostuu seuraavista henkilöistä (suluissa varajäsenet): Selvitysryhmä Martti Ahokas Hanna Kunttu Selvitysryhmän puheenjohtaja Selvitysryhmän sihteeri Ari Huhtala Infra ry/keski-suomen piiri Markku Karvonen Keski-Suomen tiepiiri Minna Koskinen (Pekka Pulkkinen) Keski-Suomen ympäristökeskus Hannu Liimatainen (Ari Rikama) Keski-Suomen kauppakamari Pirjo Luotola (Pauli Rintala) Metsänhoitoyhdistys Metso Maria Nikkarinen (Jari Hyvärinen) Geologian tutkimuskeskus Juhani Paavola SLL Keski-Suomen piiri Sirpa Pekkarinen (Pauli Partanen) Maakuntahallituksen edustaja Pertti Ruuska (Juha Lappalainen) MTK Keski-Suomi Seppo Suominen (Jorma Viitanen) Maakuntahallituksen edustaja Asiantuntijat Heikki Ala-Tauriala (Tapio Kainu) Laukaa Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Kari Saari Muurame

4 Keski-Suomen liitto Jämsän seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 3. TUTKIMUSAINEISTO JA RAPORTOINTI 4 Keski-Suomen maakunnan alueen tutkimuskohteet ovat pohjavesialueita, jotka on valittu erillisen työryhmän toimesta ennen varsinaisen projektin alkua. Ne on luokiteltu kolmeen luokkaan sen mukaan, mitä osa-aluetta tutkimuksissa on haluttu painottaa : a) vedenhankintapainotteinen tutkimus, b) kevyehkö vedenhankintapainotteinen tutkimus ja c) maaainespainotteinen tutkimus. Vuonna 2007 GTK:n raportoimia maa-ainespainotteisesti tutkittuja pohjavesialueita ja tutkimuksen aikana mukaan otettuja lisätutkimusalueita oli yhteensä 23 kpl (Jyväskylän ja Joutsan seutukuntien alue). Vastaavasti vuonna 2008 GTK:n maa-ainespainotteisen tutkimuksen kohteena oli 26 pohjavesialuetta Saarijärven Viitasaaren, Äänekosken, Keuruun ja Jämsän seutukuntien alueilla (vrt. liite 1). Vuoden 2008 osalta jokaisen seutukunnan alueelta on valmistunut erillinen raportti. Seutukuntakohtaisiin raportteihin on liitetty tutkimuksen kohteeksi valittujen pohjavesialueiden maa-ainestietojen lisäksi GTK:n Keski-Suomen alueen kalliokiviainestutkimusten tulokset. Moreenikiviaineksen osalta on laadittu yksi erillinen raportti, joka kattaa koko Keski-Suomen maakunnan alueen (Keski-Suomen POSKI 2008: Moreenialueet, Hannu Rönty). Kiviainesselvityksen (GTK) tulokset palvelevat Keski-Suomen maakunnan pohjavesiensuojelun- ja kiviaineshuollon yhteensovittamistyötä (POSKI). Työhön liittyy kiinteänä osana lisäksi muita taustatutkimuksia, kuten ympäristökeskuksen tekemät luonto- ja maisemaselvitykset. 3.1 Tutkimusvaiheet ja menetelmät Yleistä Tärkein tutkimuksessa käytetty pohja-aineisto on GTK:n numeerinen maa-ainesrekisteri, johon on talletettu 1970 luvun valtakunnallisen hiekka- ja soravarojen arviointiprojektin tulokset. Aikoinaan projektissa kartoitettiin ja rajattiin kartoille koko Suomen alueella hiekka- ja soraesiintymät sekä arvioitiin pohjavedenpinnan yläpuoliset hiekka- ja soravarat. Arviointiprojektin työ perustui 1970 luvulla karttatarkasteluun, maastokartoitukseen sekä tiettömillä alueilla ilmakuvatukintaan. GTK:n nykyinen maa-ainesrekisteri on numeerinen tietojärjestelmä ja se on osa laajaa numeerista geologista tietojärjestelmää, geotietoydintä. Maa-ainesrekisteriä on päivitetty luvuilla mm. alueellisten POSKI -projektien yhteydessä.

5 Keski-Suomen liitto Jämsän seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys Tutkimusaineiston kasaaminen Keski-Suomen toisen vaiheen POSKI -projekti käynnistyi keväällä 2008, jolloin Saarijärven Viitasaaren, Äänekosken, Keuruun ja Jämsän seutukuntien alueen hiekka- ja soramuodostumarajaukset siirrettiin GTK:n numeerisesta maa-ainesrekisteristä ArcMap paikkatieto-ohjelmaan. Tätä GTK:n hiekka- ja soramuodostuma -aineistoa leikattiin seutukunnittain tutkimuksen kohteeksi valittujen pohjavesialueiden rajauksilla (pohjavesialuerajat, Suomen ympäristökeskus). Tuloksena saatiin tutkimusaineisto, jossa on valittujen pohjavesialueiden sisältämät hiekka- ja soramuodostuma-alueet seutukunnittain. On huomioitava, että Ympäristökeskuksen rajaama yksittäinen pohjavesialue voi pitää sisällään useita GTK:n maa-ainestietokannan muodostumia tai pohjavesialuerajauksella leikkautuneita muodostuman osia (tai molempia). Tämän vuoksi pohjavesialueiden hiekan ja soran massamäärien tarkastelussa ei useinkaan voitu suoraan käyttää GTK:n maaainestietietokannan muodostumakohtaisia massamäärä- tai pääainesluokkatietoja, vaan ne arvioitiin työn aikana uudelleen vastaamaan tutkimuksen kohteeksi valittujen pohjavesialueiden rajausten mukaisia hiekka- ja sora-alueita Maastokartoitus Maastokartoitustyö painottui pääosin touko-kesä- ja elokuulle. Maastossa tarkistettiin pääkohdittain 1970 luvun kartoitusprojektissa tehdyt hiekka- ja soramuodostuman rajaukset sekä päivitettiin muodostumien ottoalueiden rajauksia. Hiekka- ja soramonttujen leikkauksista havainnoitiin aineksen laatua sekä hiekan, soran ja murskattavan aineksen suhteita. Maa-aineksen laatuarvioita voitiin tehdä ainoastaan ottoalueilla, missä oli tuoreita ja sortumattomia ottorintauksia. Ottoalueilla arvioitiin keskimääräisiä ottotasoja ja oton laajuutta suhteessa ympäröiviin alueisiin. Lisäksi tehtiin havaintoja mahdollisista maa-ainesten ottoa haittaavista tai rajoittavia tekijöistä. Paikantamisessa käytettiin barometritoimista käsi-gps laitetta ja sisäisellä gps laitteella varustettua maastotietokonetta. 4. RAPORTIN SISÄLTÖ 4.1 Hiekka ja soramuodostumat Keski-Suomen POSKI projektissa GTK:n osuutena on toimittaa tutkimuksen kohteena olevien pohjavesialueiden sisältämien hiekka- ja soramuodostumien rajaukset massamäärineen. Massamäärien osalta on lisäksi tehty arvio siitä, miten ne jakautuvat eri pääainesluokkiin. Maa-ainesrekisterissä (GTK) muodostumien sisältämä maa-aines on luokiteltu kolmeen pääainesluokkaan (A, B ja C) seuraavasti:

6 Keski-Suomen liitto Jämsän seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 6 A) Murskattava aines ( mm) B) Soravaltainen ( 2-60 mm) C) Hiekkavaltainen ( 0,2-2 mm) Edellä esitetyssä luokittelussa on huomioita, että esim. hiekkavaltainen tarkoittaa harjuainesta, jossa hiekan osuus on vallitseva, mutta se voi sisältää myös A ja B luokkia. Vastaavasti soravaltainen voi sisältää hiekkaa, mutta materiaali on pääosin lajitteeltaan geoluokituksen mukaista soraa. Hiekka- ja soramuodostumien rajaukset on esitetty 1: : mittakaavaisilla liitekartoilla (liite 4). Kartoilla esitetyt muodostumarajaukset on otettu suoraan GTK:n maa-ainesrekisteristä, mutta massalaskennassa on otettu huomioon maastokartoituksessa saatujen kartoitustietojen tulokset. 4.2 Massalaskenta Maa-ainespainotteisen tutkimuksen kohteina olleiden pohjavesialueiden hiekka- ja soramuodostumien massamäärät on arvioitu käyttäen 3D-WIN -ohjelmaa. Massalaskenta tehtiin pystysuorin leikkauksin hiekka- ja soramuodostumista laadittujen pinta ja pohjamallien välisenä tilavuutena. Saatu tulos on ilmoitettu kiintokuutiometreinä (kiinto-m 3 ). Hiekka- ja soramuodostumien massalaskennassa maanpinnan malli (pintamalli) tehtiin Maanmittauslaitoksen Karhu maastotietokannan korkeuskäyristä. Hiekka- ja soramuodostumalle määritetty pohjataso (pohjamalli) on puolestaan pinta, joka kohteesta riippuen voi olla joko pohjaveden-, moreenin- tai kallionpinta tai näiden kaikkien yhdistelmä. Pohjatason määrittämisessä käytettiin kairausten yhteydessä suojaputkesta mitattuja sekä Keski-Suomen ympäristökeskukselta saatuja pohjavesialueiden havaintoputkista mitattuja pohjavedenpinnan asematietoja, kairaustietoja (raskas ja kevyt kairaus), vasaraseismisiä tulkintatuloksia, maatutkaluotausten tulkintatuloksia, maastohavaintoja ja geologista karttatulkintaa (vesistöjen pinnat, suon pinnat ym.). Massalaskennassa pyrittiin lisäksi huomioimaan soranottoalueiden aiheuttamat vähennykset muodostumien maa-ainesmääriin. 4.3 Hiekkaa ja soraa korvaava kiviaines Kalliokiviaines GTK on tehnyt Keski-Suomen liiton toimeksiannosta kalliokiviainestutkimuksen Keski- Suomen maakunnan alueella vuosina Tutkimuksen kalliokohteiden sijaintitiedot on esitetty seutukunta- ja kuntakohtaisilla kartoilla (liitteet 2 3).

7 Keski-Suomen liitto Jämsän seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 7 Kuntakohtaisilla kartoilla (liite 3) kalliokohteet on järjestysnumeroitu sekä luokiteltu eri laatuluokkiin. Kohteiden tarkemmat tiedot on esitetty taulukkoliitteenä (liite 7) Moreeni Moreeniaineksen osalta on tehty raportti ja se on toimitettu Keski-Suomen liittoon (Keski-Suomen POSKI 2008: Moreenialueet, Hannu Rönty). Raporttiin on koottu moreenikohteet ja niiden tiedot koko Keski-Suomen maakunnan alueelta. Tiedot on koottu eri aineistoista (Tieliikelaitoksen koekuoppatutkimukset, GTK:n maaperägeologiset aineistot, Mormi aineisto) sekä maastotutkimusten havainnoista. Mikäli murskauskelpoista moreenia on saatavilla, voidaan sitä käyttää alueilla, joilla hiekka- ja soraesiintymiä on niukasti ja/tai ne ovat loppuun hyödynnettyjä. Muutoin moreenia voidaan nykyisin käyttää paitsi täyttömateriaalina myös tiivistemateriaalina mm. kaatopaikkarakenteissa ja muissa eristyskerroksissa. Moreeni sisältää yleensä kaikkia lajitteita savesta lohkareisiin ja on siten jalostettavissa mekaanisesti tai kemiallisesti erilaisiin käyttötarkoituksiin, mikäli hienoaineksen määrä tai kivisyys ovat tarkoitukseen nähden sopivalla tasolla. Mekaaninen jalostus tarkoittaa murskausta, erottelua ja sekoittamista. Kemiallisessa jalostuksessa moreeniin lisätään reagoivia yhdisteitä esim. stabiloinnin yhteydessä. Tielaitos ja GTK kehittivät 1980-luvun alussa moreenien murskauskelpoisuusluokituksen, jossa moreeniaines on jaettu murskattavuuden perusteella kolmeen luokkaan: Luokka I Moreenin sisältämän hienoaineksen ( < 0,074 mm) pitoisuus on alle 13 % ja kivisyys ( mm) on vähintään 25 %. Luokka II Luokka III Moreenin sisältämän hienoaineksen pitoisuus on % ja kivisyys %. Moreenin hienoainespitoisuus on yli 20 % ja kivisyys on alle 15 %.

8 Keski-Suomen liitto Jämsän seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 8 5. JÄMSÄN SEUTUKUNTA 5.1. Kairaukset Kevyttä kairausta (GM50) tehtiin Kuhmoisten Harjunmäen ja Jämsän Kankaanmäen pohjavesialueilla yhtensä 7 pisteessä (liite 5). Kalustona käytettiin GTK:n tela alustaista GM50 kairausyksikköä. Kairaustuloksia käytettiin hyväksi arvioitaessa tutkimuskohteiden sisältämiä maalajitteita (hiekka-sora) sekä massalaskennassa (kerrospaksuus). Maalajit määritettiin aistinvaraisesti kairausten aikana. GM50 kairauksen tulokset ovat liitteenä (liitteet 5.1 ja 5.2). 5.2 Vasaraseisminen luotaus Vasaraseismisiä luotauksia tehtiin Kuhmoisten Harjunkorkiin ja Harjunmäen sekä Jämsän Kankaanmäen pohjavesialueilla, joiden alueille tehtiin yhteensä 5 linjaa (liite 6). Saatuja vasaraseismisten luotausten tulkintatuloksia käytettiin hyväksi massalaskennassa, kun määritettiin muodostumien pohjan tasoja. GTK:n vasaraseisminen laitteisto on nimeltään StrataVisor NZXP, joka on 24 kanavainen laitteisto. Maastossa vasaraseismisen linjan pituus levitettynä on 110 metriä. 5.3 Tutkimustulokset ja niiden tarkastelu Pohjavesialueiden maa-ainesmuodostumien massamäärät on esitetty seuraavilla sivuilla taulukkoina, joissa on ilmoitettu pohjavesialueiden sisältämien hiekka- ja soramuodostumien kokonaismassa-arviot pohjatason suhteen laskettuna (0 metriä). Lisäksi massamääräarvio on tehty eri suojakerrospaksuuksilla (2 ja 4 metriä) pohjatasoon nähden. Muodostumien kokonaismassa-arvio on käytännössä laskennallinen, koska hyvin harvoin hiekka- ja soramuodostuma-alue voidaan hyödyntää täysin. Tämän vuoksi jäljellä olevien ja mahdollisesti käyttöön saatavien hiekka- ja soramäärien arvioimiseksi on pohjavesialueiden muodostumille rajattu yksi tai useampi massalaskenta-alue ja vastaavasti laskettu massat niiden alueella käyttäen eri suojakerrospaksuuksia. Erillisiä massalaskenta-alueita rajattaessa on huomioitu päätiestö, asutus, vesistöt ja niiden suojaetäisyydet sekä muodostumien reuna-alueet, jotka hyvin usein jäävät varsinaisen maa-aineksen oton ulkopuolelle lajite- (esim. silttipitoinen) tai maisemasyistä. Lisäksi massalaskenta alueiden rajauksissa pyrittiin rajaamaan pois hiekka- ja soramuodostumien osa-alueet, joiden osalta kenttätutkimusten yhteydessä saatiin viitteitä piilokalliosta.

9 Keski-Suomen liitto Jämsän seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 9 Tässä yhteydessä on syytä kuitenkin painottaa, että myös massalaskenta-alueille lasketut massamäärät ovat suuntaa-antavia, koska tämän tutkimuksen peruslähtökohtana on alueellinen tutkimus (mittakaava: seutukunta-maakunta). Siksi esim. ennen varsinaisten maa-ainesten ottosuunnitelmien tekoa suositellaan kohteellisten tutkimusten tekemistä alueille tarkempien maa-ainesmäärien ja laadun selvittämiseksi Harjunkorkii Harjunkorkii on 3. luokan pohjavesialue (Nro ), joka sijaitsee Kuhmoisissa. Se sisältää Harjunkorkee nimisen maa-ainesmuodostuman GTK:n tietokanassa. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1 sekä liitekartoilla (liitteet 1, 2 ja 4.1). Kuva 1. Harjunkorkii Pohjavesialueen harjumuodostuman keski- ja länsiosat ovat ns. kames -tyyppistä harjukumpumaastoa. Materiaali on soraista hiekkaa, osittain myös hietaa. Itäosan selänne on pääasiassa soraa. Murskattavaa ainesta (A-luokkaa) on eniten pohjoisosalla, jossa pintalohkareet ovat osittain ylisuuria. Kerrospaksuus alueella vaihtelee, vain muodostuma-alueen keskus on yli 20 m, muuten se on 2-10 m. Seismisen linjan S1 alueella kerrospaksuus on keskimäärin n. 13 metriä, mutta linjan lopussa n. 20 m. Linjan 2 osalla kerrospaksuus on alku- ja loppuosalla keskimäärin 13 metriä ja muutoin n. 18 metriä (liite 6.1).

10 Keski-Suomen liitto Jämsän seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 10 Taulukossa 1 on esitetty Harjunkorkii -alueen massat. Alueella ei ole ollut laajempialaista hiekan- ja soranottoa. Kahden metrin suojakerrospaksuudella tarkasteltuna koko muodostuman massat ovat 1.9 milj.kiinto-m 3 ja vastaavasti erillisellä massalaskenta-alueella 1.3 milj.kiinto-m 3. Muodostuman (60 ha) kokonaismassa Massalaskenta-alueiden (12 ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1000 x kiinto m 3 ) (m) (1000 x kiinto m 3 ) Taulukko 1. Harjunkorkii -alueen massat. Arvioitu hiekkavaltaisen (C) aineksen osuus 70 % ja soravaltaisen (B) osuus 25 % ja murskattavan (A) 5% Kuoppa-Aho ja Kyöpelinmäki Kuoppa-Aho ja Kyöpelinmäki ovat 3. luokan pohjavesialueita (Nro: , ), jotka sijaitsevat Kuhmoisissa. Ne sisältävät samannimiset maa-ainesmuodostumat GTK:n maa-ainesrekisterissä Alueiden sijainti on esitetty kuvassa 2 ja liitekartoilla (liitteet 1,2 ja 4.2). Kuva 2. Kuoppa-Aho ja Kyöpelinmäki

11 Keski-Suomen liitto Jämsän seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 11 Kuoppa-Aho sijaitsee vanhojen metsien suojelualueella. Sen alueelta hyödynnettävissä olleet maa-ainekset on otettu suurimmaksi osaksi jo arviolta luvuilla. Kyöpelinmäen alueella hyödynnettävissä olevat hiekka- ja sora-ainekset on käytännössä kaivettu. Alueella on jonkin verran lajittuneita maa-aineksia jäljellä, mutta kalliopinnan taso kohoaa muodostumassa niin, että kerrospaksuudet jäävät ohueksi Harjunmäki Harjunmäki on 2. luokan pohjavesialue (Nro A ja B), joka sijaitsee Kuhmoisissa. Se sisältää Keskisenkangas nimisen muodostuman GTK:n maaainesrekisterissä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 3 ja liitekartoilla (liitteet 1,2 ja 4.3). Kuva 3: Harjunmäki Muodostuman leveä eteläosa sekä kalliomäen rinteellä oleva keskiosa ovat hiekkaa. Selännemäinen pohjoispää on soraa, jonka pintaosassa on vaippana 2-3 m kivistä soraa. Pohjoispäässä muodostuman käyttöä rajoittaa maisemalliset tekijät. Kerrospaksuus on pohjoisosassa yli 20 m ja keskiosassa 5-10 m. Eteläosissa maakerrospaksuus on kairausten (G2 ja G3, liite 5.1) ja vasaraseismisten luotaustulosten (liite 6.1) mukaan keskimäärin n m.

12 Keski-Suomen liitto Jämsän seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 12 Muodostuman aines on hiekkavaltaista (eli pääluokkaa C). Maa-aineksia on otettu muodostuman keskiosan kalliorinteen pohjoispuoliselta alueelta sekä tutkimusten aikaan (kesällä 2008) muodostuman keskiosan kalliorinteen eteläpuolisilta alueilta. Taulukossa 2 on esitetty Harjunmäki alueen massat. Kahden metrin suojakerrospaksuudella tarkasteltuna muodostuman kokonaismassamäärä on 2.4 milj.kiinto-m 3. Vastaavasti massalaskenta-alueella kiinto-m 3. Muodostuman (104 ha) kokonaismassa Massalaskenta-alueiden (12 ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1000 x kiinto m 3 ) (m) (1000 x kiinto m 3 ) Taulukko 2. Harjunmäki -alueen massat. Arvioitu hiekkavaltaisen (C) aineksen osuus 80% ja soravaltaisen (B) osuus 20 % Kankaanmäki Kankaanmäki on 2.luokan pohjavesialue (Nro ), joka sijaitsee Jämsässä. Se sisältää samannimisen muodostuman GTK:n maa-ainesrekisterissä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 4 ja liitekartoilla (1,2 ja 4.4) Kuva 4: Kankaanmäki

13 Keski-Suomen liitto Jämsän seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 13 Kankaanmäki on geologialtaan kalliomäkeen nojaava delta, johon liittyy lyhyt syöttävä harju. Aines on valtaosin hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Muodostuman keskeinen alue on käytännössä monttualuetta, joiden alueella pohjavedenpinta on 3-6 metrin syvyydellä monttujen pohjan tasosta (G2-G5, liite 5.2). Deltamuodostuman hiekkakerrosten alla on moreeni, joka on monttualueiden kairauspisteillä G2-G4 n metrin syvyydellä monttujen pohjan tasosta. Kairauspisteellä G5 moreenin- tai kallionpintaa ei saavutettu kairaamalla (liite 5.2). Kallionpinta on syvällä myös seismisen linjan S2 pohjoispäässä, jossa se tulkinnan mukaan on n. 25 metrin syvyydellä montun pohjan tasosta (liite 6.2). Taulukossa 3 on esitetty Kankaanmäki alueen massat. Kahden metrin suojakerrospaksuudella tarkasteltuna muodostuman kokonaismassamäärä on 1.5 milj.kiinto-m3 ja vastaavasti erillisellä massalaskenta-alueella kiinto-m3. Muodostuman (50 ha) kokonaismassa Massalaskenta-alueiden (2 ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1000 x kiinto m 3 ) (m) (1000 x kiinto m 3 ) Taulukko 3. Kankaanmäki-alueen massat. Arvioitu hiekkavaltaisen (C) aineksen osuus 100% Pirttipohja Pirttipohja on 3. luokan pohjavesialue (Nro ), joka sijaitsee Jämsänkoskella. Se sisältää Salmikangas ja Pirttilahti nimiset muodostumat GTK:n maa-ainesrekisterissä. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 5 ja liitekartoilla (liitteet 1,2 ja 4.5). Pirttipohjan pohjavesialueella sijaitsevan harjujakson eteläosa, jolta hiekka ja sora ainekset on käytännössä hyödynnetty, on suoalueiden ympäröimä. Kartalle merkitty laajempialainen harjunosa (voimalinjan alla), johon ei ole merkitty maa-ainestenottoaluetta, on käytännössä kalliota. Voimalinjalta luoteeseen suuntautuva harjujakson osa on puolestaan hyvin kapea ja matala (kerrospaksuus keskimäärin 3 m). Pirttipohjan alueen osalta voidaan todeta, ettei sillä ole suurempaa merkitystä niin pohjavesi kuin maa-ainestenottotoiminnan kannalta tarkasteltuna. Muodostumalle rajatulla massalaskenta-alueelta saadaan aineksia kotitarveottoa vastaava määrä.

14 Keski-Suomen liitto Jämsän seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 14 Kuva 5: Pirttipohja Valkealuomi Valkealuomi on 3. luokan pohjavesialue (Nro ), joka sijaitsee Jämsänkoskella. Se sisältää Sysykangas nimisen muodostuman GTK:n maa-ainesrekisterissä. Se on matala harjuselänne moreeniselänteen kyljessä (kuva 6 ja liitteet 1,2 sekä 4.6). Aines on suurimmaksi osaksi hienoa hiekkaa ja pinnassa on paikoin hietaa. Kerrospaksuus vaihtelee välillä 2-6 m. Maa-ainesten osalta tarkasteltuna kapealla harjumuodostumalla ei ole suurempaa merkitystä. Taulukkoon 4 on kuitenkin arvioitu massat, jotka kahden kerroksen suojakerrospaksuudella laskettuna ovat kiinto-m 3 ja erillisellä massalaskenta-alueella kiinto-m 3. Muodostuman (25 ha) kokonaismassa Massalaskenta-alueiden (4ha) kokonaismassa Suojakerros Kokonaismassamääräarvio Suojakerros Kokonaismassamääräarvio (m) (1000 x kiinto m 3 ) (m) (1000 x kiinto m 3 ) Taulukko 4. Valkealuomi alueen massat. Arvioitu hiekkavaltaisen aineksen osuus 100%.

15 Keski-Suomen liitto Jämsän seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 15 Kuva 6: Valkealuomi Halkokangas Halkokangas on 3. luokan pohjavesialue (Nro ), joka sisältää samannimisen harjumuodostuman GTK:n maa-ainesrekisterissä. Maa-ainesten osalta tarkasteltuna on todettavissa, että ne on hyödynnetty lukujen kuluessa muodostuman kapeilta keski- ja pohjoisosista. Järvenrantaan rajoittuvilla osilla on asutusta ja maisemallisia arvoja. Harjun eteläpään niemeen on sijoittunut Ainilan leirikeskus (kuva 7 ja liitteet 1,2 sekä 4.7).

16 Keski-Suomen liitto Jämsän seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 16 Kuva 7: Halkokangas 6. YHTEENVETO Jämsän seutukunnan alueella tehtiin maa-ainespainotteista tutkimusta kahdeksalla (8) pohjavesialueella. Tutkimuksissa kartoitettiin pohjavesialueiden sisältämien hiekka- ja soramuodostumien laajuus sekä maa-ainesmäärät (kiinto-m 3 ). Saatujen tulosten mukaan tutkimuksen kohteina olleista pohjavesialueista kolmella on merkitystä maa-ainesten huollon kannalta tarkasteluna. Näitä ovat Kuhmoisten Harjunkorkii (vrt. luku 5.3.1) ja Harjunmäki (vrt. luku 5.3.3) sekä Jämsän Kankaanmäki (vrt. luku 5.3.4). Kalliokiviaineksen osalta voidaan todeta, että seutukunnan alueelta kartoitettu paras kalliokiviaines (arvio) on laadultaan 2. luokan kiviainesta. Sitä on Kuhmoisten ja Jämsän alueilla (liite ). Taulukkoon 5 on koottu kiviaineskohteet, joissa laatuarvio on 2-3.

17 Keski-Suomen liitto Jämsän seutukunnan maa- ja kalliokiviainesselvitys 17 Kunta Havaintonumero Liitteet Kuhmoinen 40, 101, 205, 206, ja 7.1/1-2 Jämsä 2, 17A, 18A, 20A, 39, 39A, 43, 54, 58C, 60A, 101, 122, 125, 125A, 126, 133, 146, ja 7.2/1-4 Jämsänkoski 113, 27A, 31A 3.3 ja 7.3/1-2 Taulukko 5. Kalliokiviaineskohteet, joissa laatuluokka (arvio) on 2 3lk. Arto Hyvönen,geologi

18 KESKI -SUOMEN MAAKUNTA Pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteensovitusprojekti (POSKI ) Liite : ( km ) Pihtipudas Merkintöjen selite Kinnula Tutkimusalue v Tutkimusalue v Kivijärvi Toulat Kyyjärvi Töyrimäki Kannonkoski Viitasaari Lahnaskangas Kakkiskangas Pirttikangas Karstula Sikosuonkangas Lapinperä Koiraharju Köpinkangas Kangasjärvenkangas Kupanjärvi Sysmänkangas Porttilankangas Keuruu Pylkönmäki Multia Lopakankangas Saarijärvi Myllymäki Petäjävesi Uurainen Porraspohja Sirkkakangas Jyväskylän mlk Jyväskylä Äänekoski Laukaa Konnevesi Tankolampi Hankasalmi Jämsänkoski Halkokangas Pirttipohja Valkealuomi Kankaanmäki Jämsä Muurame Korpilahti Toivakka Leivonmäki Luhanka Joutsa Harjunmäki Kuhmoinen Kyöpelinmäki Kuoppa-aho Harjunkorkii

19 KESKI-SUOMEN POSKI, 2008 JÄMSÄN SEUTUKUNTA Jämsänkoski, Jämsä, Kuhmoinen Liite 2 Jämsänkoski Halkokangas Pirttipohja Valkealuoma Kankaanmäki Jämsä Harjunmäki Kyöpelinmäki Kuoppa-aho Kuhmoinen Harjunkorkii Merkintöjen selite : Kilometers Toulat Hiekka- ja soramuodostuma (GTK:n tietokanta) Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Kalliokiviaineskohteet Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09

20 KESKI-SUOMEN POSKI, 2008 JÄMSÄN SEUTUKUNTA Kuhmoinen Merkintöjen selite Pohjavesialue (1-3 lk) Liite 3.1 Toulat Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Sora- ja hiekkamuodostuma (GTK, maa-ainestietokanta luku) Hiekka- ja soramuodostuma Kalliokohteet, laatuarvio Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Maa-ainestiedot Geologian tutkimuskeskus : Kilometers

21 KESKI-SUOMEN POSKI, 2008 JÄMSÄN SEUTUKUNTA Jämsä Merkintöjen selite Pohjavesialue (1-3 lk) Liite 3.2 Toulat Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Sora- ja hiekkamuodostuma (GTK, maa-ainestietokanta luku) Hiekka- ja soramuodostuma Kalliokohteet, laatuarvio Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Maa-ainestiedot Geologian tutkimuskeskus : Kilometers

22 KESKI-SUOMEN POSKI, 2008 JÄMSÄN SEUTUKUNTA Jämsänkoski Merkintöjen selite Pohjavesialue (1-3 lk) Liite 3.3 Toulat Tutkimuskohteet hiekka- ja soramuodostumilla Sora- ja hiekkamuodostuma (GTK, maa-ainestietokanta luku) Hiekka- ja soramuodostuma Kalliokohteet, laatuarvio Laatuarvio: 1.lk Laatuarvio: 2.lk Laatuarvio: 3.lk 73 80B80 80A 78 78A 77 76A A 85 85B Laatuarvio: 4-5.lk, ja luokaton 89A 89 75B A 70A A 68 72B72 66A Halkokangas 72A A 61 Valkealuoma Pirttipohja 32A B 31 31A 94A A 106A A B 27A 27 24A B A 26A Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat Suomen ympäristökeskus Maa-ainestiedot Geologian tutkimuskeskus : Kilometers

23 141.3 Pesäjärvi Liite 4.1 Ahvenainen Vähä-Ahvenainen MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 2008 Kuoppa-aho Humalainen KUHMOINEN Harjunkorkii Vähä Nahkiainen Roninvuori 160 Lammakonsuo Neittenkalliot Punainenportti 160 Isoniittu Latonen Harjunkorkii Harjunkorkii MERKINTÖJEN SELITE Pilkaslähteensuo Kolisevanmäki Urpala S2 Hiekka- ja sora muodostuma soravaltainen alue (arvio, luku) Manunkangas S1 Harju-Korppila Kivimäki Herranniittu Kivistö hiekkavaltainen alue (arvio, luku) Pohjavesialueluokka 1. lk Karhukorpi 2. lk 120 Ala-Patala 3. lk Harjunlammi Multa-Korppila T1 maatutkalinja 120 kairauspiste (GM200 ja GM50) Kirstinvuori Pollennoro Harju Jaakopinkalliot Vasaraseisminen linja erillinen massalaskenta-alue mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) 120 Tääpässuo Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus 100 Ruojärvi-Saksa 1: Ylä-Saksa Närrilänmäki Niittynen Moisio ( m ) Natura-alueet 2006 Suojelualueet Arvokkaat kallioalueet

24 Niilammi Liite 4.2 Koivula Leppälä Vehkavuori Hepolammi Hevosmäki Kyöpelinmäki 180 Portinvuori MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 2008 Kyöpelinmäki Jolojärvi Pesäjärvensuo KUHMOINEN Kuoppa-aho ja Kyöpelinmäki Rintala Setälä Huononahonvuori Onkiainen Harjunpää 160 Rännilä Onkiaisensuo Pesäjärvi Hunningonsuo Kuoppa-aho Kuoppa-aho 180 MERKINTÖJEN SELITE Hiekka- ja sora muodostuma Motelli soravaltainen alue (arvio, luku) hiekkavaltainen alue (arvio, luku) Vähä Nahkiainen Pohjavesialueluokka 1. lk lk Iso Nahkiainen 3. lk Nahkiaisenvuori T1 maatutkalinja kairauspiste (GM200 ja GM50) Hanisto 180 Neittenkalliot 160 Harjunkorkii Vasaraseisminen linja erillinen massalaskenta-alue Nihinsuo mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) Natura-alueet 2006 Suojelualueet Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus 1: Pilkaslähteensuo ( m ) Arvokkaat kallioalueet

25 H.as. Käpylä Hotelli Leir.alue Harjunsalmi Neulasharju Huhtsaari Huhtala 100 Liite 4.3 Mustassaari Iso Pihlajajärvi Sorajärvi Työsaari MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 2008 Kuorejärvi Aittosaari 100 Pyssysaari Sikasaari KUHMOINEN Harjunmäki Ala-Peltola Päivälä Toivonkumpu Takapäivä Pirkanmäki Auvola Ylä-Peltola Kotka 120 Keidas 120 Keskinen Lakiasuo Peltosuo 120 Taneli Soppela 100 Kalliomäki Koivikko Kirkkoportinkangas 120 Höyläksenoja Tehinsuo 120 Humalainen Vähä Liivejärvi Paateri Likolamminnotko Harjunmäki Höyläsjärvi Heinäsaari Suosaari 120 MERKINTÖJEN SELITE Hiekka- ja sora muodostuma 120 Pikku Onkiainen 120 Lamminmäki Iso Onkiainen Uusi Paateri Uutisvainio S2 G3 G2 120 Yrjöjärvi soravaltainen alue (arvio, luku) hiekkavaltainen alue (arvio, luku) Pohjavesialueluokka 1. lk 2. lk Keskisenkangas T1 3. lk maatutkalinja Laavu Jänislamminsuo 130 Mustassuo Koivurinne Mäki-Ahola Kallioniemi Metsämäki kairauspiste (GM200 ja GM50) Vasaraseisminen linja erillinen massalaskenta-alue mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) Natura-alueet 2006 Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus Vähä Sääksjärvi 1: Töyrylä Vehkajärvi ( m ) Suojelualueet Arvokkaat kallioalueet

26 128.9 Laihajärvi Liite 4.4 Harjulantalo Jatkola MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 2008 Ajola Ruohomäki Taipale Suonsaari Niinimäki 160 Niinivuori JÄMSÄ Kankaanmäki Savilammi Hakala 100 Kytölä Mustajärvi Kaunisto Lahdenkylä Arovuori Kankaanpirtti Karhukorpi G1 S1 G2 S2 G3 Tornioja Toivola Käpykallio Huusko Kivelä Jussila Kankaanmäki G4 G5 MERKINTÖJEN SELITE Amp.rata Hiekka- ja sora muodostuma Savio soravaltainen alue (arvio, luku) hiekkavaltainen alue (arvio, luku) Kankaanmäki Pohjavesialueluokka lk 2. lk 3. lk Haapamäki T1 maatutkalinja kairauspiste (GM200 ja GM50) Lahdenkylä Vasaraseisminen linja erillinen massalaskenta-alue Uusi-Haikala Pykälistö Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus 160 Havunmäki : Vedenottamo 160 Riuttavuori ( m ) mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) Natura-alueet 2006 Suojelualueet Arvokkaat kallioalueet

27 Liite Viisalankangas Vuori 1.5 Vilusoja Särkisuo Vilusviita Rajalahdensuo 1.5 Loppula Köllinviita MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA 2008 Lähdesuo 115 JÄMSÄNKOSKI Pirttipohja Vilus Heimala Keskinen Pirttilahti 110 Köllinoja Keskisensuo Pirttipohja Ponnanoja Mutkala Kölli Räsälä Raivio Puttola Ponnanviita Ponnala Pirttipohja Hattusensuo Koukkulammi MERKINTÖJEN SELITE Hiekka- ja sora muodostuma soravaltainen alue (arvio, luku) Kaura-aho hiekkavaltainen alue (arvio, luku) Kaurasuo Vekuri Närhinkorpi Salmikangas Valkeasuo Ojakas Huhtia Pohjavesialueluokka 1. lk 2. lk Hennala 3. lk Ukonahonkangas 120 Leppälä 120 Kirvessuo Kirveslammi 130 Isoaho Kovala Koivurinne Rajamäki Huhtianmäki Hakala T1 maatutkalinja kairauspiste (GM200 ja GM50) Vasaraseisminen linja erillinen massalaskenta-alue Hietakylä Risasuo Vanhala Huhtia Möyhylä mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) Natura-alueet 2006 Suojelualueet Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus 1: ( m ) 120 Arvokkaat kallioalueet

28 Liite 4.6 Kokonnenä Kokonsuo 105 MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA Valkeasuo JÄMSÄNKOSKI Valkealuomi Välimäki Juusanvirta 105 Pajusaari Savilahti Sysikangas Valkealuomi Sammalsuo MERKINTÖJEN SELITE Koskiniemi Hiekka- ja sora muodostuma 3 soravaltainen alue (arvio, luku) Leirikeskus Koskipää hiekkavaltainen alue (arvio, luku) Pohjavesialueluokka 100 Lammila 1. lk Makeasuo Valkealuomi Ritokangas Ritolammi 98.7 T1 2. lk 3. lk maatutkalinja Luomi Karhukorpi Lamminsuo kairauspiste (GM200 ja GM50) Luomenvirta Vasaraseisminen linja erillinen massalaskenta-alue 110 mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) Vähä-Luomi Peltoniemi Natura-alueet 2006 Suojelualueet Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus 1: ( m ) Arvokkaat kallioalueet

29 Isosuo Uuttana 3 Liite 4.7 Hanhijärvi Hanhiniemi Hanhijärvi Hanhioja Kuloniemi Sivula MAA-AINESINVENTOINNIT KESKISUOMEN MAAKUNNAN ALUEELLA JÄMSÄNKOSKI Halkokangas Riitaniemi Mustanlahdensuo Roppila Kivisalo Konisuo Riutanvuori Mäkelä Muurahaissaari 36 Kasesniemi MERKINTÖJEN SELITE Hiekka- ja sora muodostuma Halkokangas soravaltainen alue (arvio, luku) hiekkavaltainen alue (arvio, luku) Ruukinmäki 120 Halkokangas Kasesniemi Lylyniemi Pohjavesialueluokka 1. lk Kivilahti Ainilan leirikeskus lk 3. lk 1.5 T1 maatutkalinja 3 Hakonenä Karhusaari Juminiemi kairauspiste (GM200 ja GM50) Vasaraseisminen linja erillinen massalaskenta-alue 1.5 Lehmisaari Retkussaari mahdollinen pohjavedenpinnan alainen ottoalue (huom! arvioitava ja tutkittava erikseen) Natura-alueet 2006 Maa-ainestiedot: Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta: Maanmittauslaitos lupanro 13/MML/09 Pohjavesialuerajat: Suomen ympäristökeskus Suojeluaineistot: Suomen ympäristökeskus 3 1: Uuttana ( m ) Suojelualueet Arvokkaat kallioalueet

30 Liite 5.1 Keski-Suomen POSKI: Kairaukset GM 50 HARJUMÄKI, KUHMOINEN, G2 HARJUMÄKI, KUHMOINEN, G Pohjaveden pinta Hiekkavaltainen maa-aines Soravaltainen maa-aines Kivinen sora Moreeni

31 Keski-Suomen POSKI: Kairaukset GM 50 Liite 5.2 KANKAANMÄKI, JÄMSÄ, G1 KANKAANMÄKI, JÄMSÄ, G2 KANKAANMÄKI, JÄMSÄ, G Pohjaveden pinta Pohjaveden pinta KANKAANMÄKI, JÄMSÄ, G KANKAANMÄKI, JÄMSÄ, G Pohjaveden pinta Pohjaveden pinta Hiekkavaltainen maa-aines Soravaltainen maa-aines Kivinen sora Moreeni

32 Liite 6.1

33 Liite 6.2

34 KUHMOINEN Liite 7.1 / 1 Nr. Tunnus Tyyppi Kivilaji Kartta100 Kartta20 YHT_X YHT_Y Laatuarvio 40 40TOH$3 paljastumaryhmä EVULK TOH$3 paljastumaryhmä GR TOH$3 paljastuma GRDR C 43TOH$3 paljastumaryhmä GRDR A 43TOH$3 paljastumaryhmä HVULK TOH$3 paljastumaryhmä PG B 43TOH$3 paljastumaryhmä KIILGN A 44TOH$3 paljastumaryhmä GRDR TOH$3 paljastumaryhmä KIILGN A 45TOH$3 paljastumaryhmä GRDR B 45TOH$3 paljastumaryhmä KIILGN TOH$3 paljastumaryhmä HVULK TOH$3 paljastumaryhmä GRDR A 48TOH$3 paljastumaryhmä KIILGN TOH$3 paljastumaryhmä GRDR A 50TOH$3 paljastumaryhmä KIILGN A 51TOH$3 paljastumaryhmä GRDR TOH$3 paljastumaryhmä KIILGN TOH$3 paljastuma GRDR TOH$3 paljastumaryhmä GRDR TOH$3 paljastumaryhmä GRDR JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä GRDR A 132JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastuma GRDR JJE$3 paljastuma GRDR JJE$3 paljastuma GRDR JJE$3 paljastuma GRDR JJE$3 paljastuma GR A 202JJE$3 paljastuma GRDR A 203JJE$3 paljastuma GR JJE$3 paljastuma GRDR A 204JJE$3 paljastuma GRDR B 46TOH$3 paljastuma GRDR A 46TOH$3 paljastuma KIILGN TOH$3 paljastuma HVULK TOH$3 GRDR A 47TOH$3 HVULK B 47TOH$3 KIILGN TOH$3 GRDR JJE$3 paljastumaryhmä GRDR A 210JJE$3 paljastumaryhmä VULK B 204JJE$3 paljastuma GR JJE$3 paljastuma GRDR JJE$3 paljastuma KVARDR JJE$3 kallioalue DR JJE$3 paljastumaryhmä GRDR JJE$3 paljastumaryhmä DR JJE$3 paljastuma GRDR A 209JJE$3 paljastuma GR JJE$3 paljastumaryhmä GRDR TOS3 kallioalue GR A 100TOS3 kallioalue KIILGN TOS3 kallioalue GR A 102TOS3 kallioalue GRDR B 102TOS3 kallioalue KIILGN TOS3 kallioalue GR A 103TOS3 kallioalue PG A 104TOS3 kallioalue GR B 104TOS3 kallioalue EVULK TOS3 kallioalue KIILGN TOS3 kallioalue PORFGRDR

35 KUHMOINEN Liite 7.1 / 2 Nr. Tunnus Tyyppi Kivilaji Kartta100 Kartta20 YHT_X YHT_Y Laatuarvio TOS3 kallioalue HVULK

36 JÄMSÄ Liite 7.2 / 1 Nr. Tunnus Tyyppi Kivilaji Kartta100 Kartta20 YHT_X YHT_Y Laatuarvio 14 14TOS03 paljastuma PORFGR A 14TOS3 paljastuma PORFGRDR TOS3 paljastuma PORFGRDR TOS3 paljastumaryhmä PORFGRDR TOS3 paljastuma PORFGR TOS3 paljastuma PORFGR TOS3 paljastuma PORFGR TOS3 paljastuma PORFGR TOS3 paljastuma PORFGR TOS3 paljastuma GR TOS3 paljastuma GRDR TOS3 paljastuma GRDR TOS3 paljastuma GRDR A 29TOS3 paljastuma KIILGN TOS3 paljastuma GRDR TOS3 paljastuma GRDR A 32TOS3 paljastuma PG TOS3 paljastuma KVARDR A 33TOS3 paljastuma PG TOS3 paljastuma KIILGN A 34TOS3 paljastuma KVARDR TOS3 paljastuma PORFGR TOS3 paljastuma PORFGR TOS3 paljastuma PORFGR TOS3 paljastuma PORFGR TOS3 paljastuma PORFGR TOS3 paljastumaryhmä GR A 43TOS3 paljastumaryhmä PG TOS3 paljastumaryhmä GR A 44TOS3 paljastumaryhmä PG TOS3 paljastumaryhmä PORFGRDR TOS3 paljastumaryhmä PORFGRDR A 46TOS3 paljastumaryhmä PG TOS3 paljastumaryhmä GRDR A 48TOS3 paljastumaryhmä GR TOS3 paljastumaryhmä GRDR A 49TOS3 paljastumaryhmä GR TOS3 paljastumaryhmä GRDR A 50TOS3 paljastumaryhmä PG TOS3 kallioalue GRDR A 52TOS3 kallioalue GR TOS3 kallioalue GRDR A 54TOS3 kallioalue EVULK TOS3 kallioalue GRDR A 55TOS3 kallioalue KIILGN B 55TOS3 kallioalue EVULK A 59TOS3 kallioalue GR B 59TOS3 kallioalue GRDR TOS3 kallioalue KIILGN A 60TOS3 kallioalue GR TOS3 kallioalue KIILGN A 62TOS3 kallioalue TON EMN$3 kallioalue GR TOS3 kallioalue EVULK A 21EMN$3 kallioalue GR B 34EMN$3 kallioalue GR A 37EMN$3 kallioalue GR A 40EMN$3 kallioalue GRDR EMN$3 kallioalue GR A 42EMN$3 kallioalue GR B 43EMN$3 kallioalue GR B 44EMN$3 kallioalue GR

37 JÄMSÄ Liite 7.2 / 2 Nr. Tunnus Tyyppi Kivilaji Kartta100 Kartta20 YHT_X YHT_Y Laatuarvio 45A 45EMN$3 kallioalue GRDR B 46EMN$3 kallioalue PORFGR EMN$3 kallioalue GR B 48EMN$3 kallioalue GR B 49EMN$3 kallioalue GR C 49EMN$3 kallioalue D 49EMN$3 kallioalue MGT B 50EMN$3 kallioalue GR TOH$3 paljastumaryhmä TON A 2TOH$3 paljastumaryhmä MGT TOH$3 paljastumaryhmä MGT TOH$3 paljastumaryhmä GR A 4TOH$3 paljastumaryhmä IVULK TOH$3 paljastumaryhmä GR TOH$3 paljastuma GR TOH$3 paljastuma KIILL EMN$3 kallioalue A 51EMN$3 kallioalue GR TOH$3 paljastumaryhmä GR TOH$3 paljastumaryhmä GR B 52EMN$3 kallioalue GR TOH$3 paljastumaryhmä GR A 10TOH$3 paljastumaryhmä GRDR TOH$3 paljastuma GR TOH$3 paljastuma GR TOH$3 paljastuma GR A 13TOH$3 paljastuma IVULK B 14TOH$3 paljastuma GR EMN$3 paljastuma GR A 53EMN$3 paljastuma KIILGN A 15TOH$3 paljastumaryhmä GR TOH$3 paljastumaryhmä GR A 18TOH$3 paljastuma GB B 18TOH$3 paljastuma GR TOH$3 paljastuma GR A 19TOH$3 KIILGN TOH$3 paljastumaryhmä GR A 28TOH$3 paljastumaryhmä KIILGN B 28TOH$3 paljastumaryhmä PG B 29TOH$3 paljastumaryhmä GR C 29TOH$3 paljastumaryhmä KIILGN D 29TOH$3 paljastumaryhmä PG A 30TOH$3 paljastumaryhmä GR B 30TOH$3 paljastumaryhmä KIILGN C 30TOH$3 paljastumaryhmä PG C 34TOH$3 paljastumaryhmä GRDR D 34TOH$3 paljastumaryhmä KIILGN TOH$3 paljastumaryhmä GRDR A 35TOH$3 paljastumaryhmä IVULK A 36TOH$3 paljastumaryhmä GRDR B 36TOH$3 paljastumaryhmä GRDR B 37TOH$3 paljastumaryhmä GRDR C 37TOH$3 paljastumaryhmä IVULK A 38TOH$3 paljastuma GR B 38TOH$3 paljastuma KIILGN TOH$3 paljastumaryhmä DB A 39TOH$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä GRDR JJE$3 paljastumaryhmä GRDR JJE$3 paljastuma GRDR JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä GR

38 JÄMSÄ Liite 7.2 / 3 Nr. Tunnus Tyyppi Kivilaji Kartta100 Kartta20 YHT_X YHT_Y Laatuarvio JJE$3 kallioalue IVULK JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä GR A 124JJE$3 paljastumaryhmä HBL B 124JJE$3 paljastumaryhmä VULK JJE$3 kallioalue VULK JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä VULK JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä GR B 19TOS3 paljastuma PORFGR TOS3 paljastuma GRDR A 31TOS3 paljastuma PG B 35TOS3 paljastuma PORFGR C 35TOS3 paljastuma GRDR B 39TOS3 paljastuma PORFGR A 41TOS3 paljastuma GRDR A 47TOS3 paljastumaryhmä GRDR B 51TOS3 paljastumaryhmä GRDR C 51TOS3 paljastumaryhmä KIILGN D 51TOS3 paljastumaryhmä GR B 53TOS3 paljastumaryhmä KIILGN C 53TOS3 paljastumaryhmä DR TOS3 kallioalue GRDR A 56TOS3 kallioalue PG TOS3 kallioalue GRDR A 57TOS3 kallioalue EVULK D 35EMN$3 kallioalue GR C 38EMN$3 kallioalue GR C 39EMN$3 kallioalue DR EMN$3 kallioalue GRDR A 58EMN$3 kallioalue GR B 58EMN$3 kallioalue DR A 17TOH$3 GR A 20TOH$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 IVULK JJE$3 paljastumaryhmä HVULK A 125JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä VULK JJE$3 paljastumaryhmä GR A 134JJE$3 paljastumaryhmä GB JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä GR C 58TOS3 kallioalue GRDR D 58TOS3 kallioalue GR JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastumaryhmä GR A 144JJE$3 paljastumaryhmä VULK JJE$3 paljastumaryhmä GRDR A 145JJE$3 paljastumaryhmä DR JJE$3 paljastumaryhmä VULK JJE$3 paljastumaryhmä GR JJE$3 paljastuma GR