DIGITAALINEN ALUSTATALOUS

Transkriptio

1 MATTI ROSSI, KARI SMOLANDER DIGITAALINEN ALUSTATALOUS

2 Digitaalitalous ja digitalisaatio ovat määrittäneet voimakkaasti keskustelua talouden seuraavasta murroksesta Suomessa ja tässäkin kirjassa arvioidaan näiden muuttavan voimakkaasti yhteiskunnallisia ja taloudellisia rakenteita lähitulevaisuudessa. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että tämä johtaa digitaalisten alustojen, tai infrastruktuurien, merkityksen korostumiseen. Yhtäältä infrastruktuuriin kuuluvat alustat (kuten älykäs sähköverkko, Googlen sovelluspalvelut, Amazonin skaalautuvat palvelut (AWS) ja toisaalta loppukäyttäjien palvelualustat (Google, Facebook, Twitter, IOS jne.) ovat keskeinen osa lähes kaikkien kehittyneissä maissa elävien arkea. Tämä näkyy vaikkapa siten, että Amazonin tallennuspalvelujen häiriöt vaikuttavat hyvin voimakkaasti ja laajasti kansalaisien elämään, aivan kuten laajat sähkökatkot. Alustat, tai digitaalisetin frastruktuurit, ovat laajoja monikerroksisia teknologian, organisaatioiden ja digitaalisten palvelujen muodostamia kokonaisuuksia, jotka ovat välttämättömiä yrityksen, toimialan tai valtion toiminnalle. Ne ovat usein globaaleja ja näyttävät toimivan hyvin etäältä. Kun etsimme tietoa Googlesta tai jaamme valokuvia Facebookin avulla, emme tiedä missä palvelu toteutetaan tai miten muutokset toistetaan globaalisti. Tästä johtuen yksittäiset toimijat eivät voi kontrolloida infrastruktuureja. Digitaaliset infrastruktuurit voivat myös muuttua nopeasti ja niihin voi liittyä arvaamattomia turvallisuusriskejä. Suomessa on haluttu kehittää digitaalisia alustoja, sillä nämä nähdään talouden seuraavan vaiheen keskeisinä vaurauden lähteinä. Tällaiseen ajatteluun sisältyy kuitenkin hyvin suuria riskejä. Kaikki tällä hetkellä laajasti käytetyt digitaaliset alustat ovat joko Yhdysvalloista tai Kiinasta ja ainoa merkittävä kotimainen alusta on ollut Symbian. Vaikka meillä uskotaan, että esimerkiksi esineiden internetiin tai teolliseen internetiin (IoT) syntyy uusia alustoja ja erityisesti B-to-b puolella Suomesta voisi nousta uusia standarditeknologioita, on näiden onnistuminen hyvin epätodennäköistä. Siksi uskomme, että Suomessa olisikin paljon järkevämpää keskittyä hyödyntämään globaaleja alustoja kuin luomaan niitä. Tämä tarkoittaa myöskin, että olemme enemmän sopeutujia kuin alustojen määrittelijöitä. GLOBAALI ALUSTAKILPAILU JA SEN HAASTEET Uskomme, että digitaalisen talouden kehitys tulee johtamaan siihen, että on olemassa muutamia laajoja globaaleja sähköisen kaupan alustoja (esim. Alibaba, Amazon), laajoja viihdealustoja ja toimialakohtaisia alustoja, kuten vaikkapa autoteollisuuden tai mobiiliviestinnän käyttöjärjestelmät. Nämä

3 Digitaalinen alustatalous MATTI ROSSI, KARI SMOLANDER alustat ovat pääosin amerikkalaisten ja kiinalaisten jättien hallinnassa, autoteollisuutta ehkä lukuun ottamatta. Skaala- ja verkoston ulkoisvaikutukset johtavat siihen, että useimmilla aloilla on vain yksi tai kaksi alustaa. Tällöin useimmille suurillekin yrityksille tulee keskeiseksi liiketoimintamalliksi alustoihin liittyminen eikä niiden luominen. Tämä voidaan nähdä myös riskienhallintana ja mahdollisuuksien tehokkaana hyväksikäyttönä. Tässä ajattelumallissa keskeistä menestykselle ei ole infrastruktuurin tai alustan omistaminen, vaan kyky hyödyntää sitä. Alustan hyödyntäjät ovat digitaalisten palvelujen tuottajia tai koostajia, jotka eivät itse määritä alustaa, vaan ovat riippuvaisia siitä. Tällaiset toimijat eivät voi itse määrittää alustaa tai sen palveluita, vaan niiden on mukauduttava näihin ja kyettävä toimimaan ekosysteemissä jonka alusta muodostaa. Vastineeksi tästä useimmilla alustoilla saadaan lähes rajaton globaali skaalautuvuus ja alustan tarjoamat palvelut. Tällainen toimija voi kasvaa hyvin nopeasti globaaliksi palveluntarjoajaksi, mutta se on samanaikaisesti oman alustavalintansa vanki ja ei usein voi vaihtaa alustaa helposti digitaalisten alustojen herkästi monopoliin johtavan skaalautumisen vuoksi. Tässä tilanteessa oikean alustan ja kumppaniverkoston valitseminen on kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys palvelunkehittäjille. Uskomme kuitenkin, että alustojen hyödyntäminen tarjoaa niin suuria etuja ja paljon suuremman todennäköisyyden menestymiselle kuin uusien alustojen luonti, joten alustoja pitäisi Suomessa tarkastella paljon enemmän niiden hyödyntämisen kuin luomisen näkökulmasta. Konkreettinen esimerkki näistä haasteista on autoteollisuus. Tämän hetken ennusteiden mukaan autonomiset, todennäköisesti sähköllä kulkevat, autot ovat arkipäivää 2020-luvulla. Digitaalisen alustatalouden suuret Kalifornialaiset pelaajat (Über, Apple, Google) ja uudet sähköautovalmistajat (Tesla) ovat kertoneet hankkeistaan joiden on uskottu hävittävän alan perinteiset toimijat. Apple ja Google ovat investoineet miljardeja dollareita autoprojekteihinsa, mutta on todennäköistä, että kumpikaan ei tuo omaa autoa markkinoille. Tesla on onnistunut kehittämään ohjelmistoalustansa hyvin toimivaksi, mutta silläkin on erittäin suuria vaikeuksia toimittaa teollisessa mittakaavassa autoja asiakkaille. Näyttää siis, että toimialoilla, joilla konkreettiset monimutkaiset fyysiset tuotteet ja laajat ohjelmistoalustat toimivat yhdessä on erittäin vaikeaa luoda kokonaan uusi tapa toimia. Tämä on sinänsä sama ilmiö, kuin sähköisen kaupan alkuaikoina, jolloin uudet toimijat aliarvoivat alussa fyysisten toimitusketjujen haasteita ja seuraavassa vaiheessa perinteiset toimijat aliarvioivat muutosta jonka digitaalisuus toi niiden prosesseihin. Tämä

4 toiminee kuitenkin varoituksena niille, jotka uskovat, että Suomessa voisi syntyä toimialakohtaisia IoT-standardeja ja alustoja. Todennäköisempi, ja Suomessakin jo näkyvä, kehityskulku on, että Nokia-klusterista irronneet toimijat alkavat toimittaa autoteollisuuden alustoille ohjelmistokomponentteja. Esimerkiksi Rightware toimittaa virtuaalisia kojelautoja VW-konsernille ja vaikka nämä ovat hyvinkin näkyviä käyttäjällä, ne ovat varsin pieni osa auton ohjelmistosta ja liittyvät saumattomasti auton ohjelmistoalustoihin. Vastaavasti Qt toimittaa autonvalmistajille ohjelmointikehyksiä, jotka nopeuttavat esimerkiksi autoviihdejärjestelmien kehittämistä. Suuremmat järjestelmäintegroijat muodostavat näiden kehysten avulla palvelukokonaisuuksia, jotka asennetaan autoihin. Edelleen pienemmät toimijat tuottavat alihankintana näille ohjelmistoja. Tällainen toiminta on hyvin samanlaista kuin aiemmin Nokia-klusterissa toimineiden pienempien komponenttitoimittajien työ, mutta autoteollisuus on huomattavasti suurempi toimiala kuin puhelinteollisuus. Suomalaisille yrityksille antaa selvää kilpailuetua se, että useimmilla ohjelmistotoimittajilla on kokemusta laajoihin infrastruktuureihin liittymisestä ja standardien käytöstä. Tämä vaatii korkeaa teknistä osaamista ja kykyä mukautua ulkoa tuleviin standardeihin, mutta tarjoaa mahdollisuuksia luoda komponentteja, jotka muodostuvat välttämättömiksi alustan palveluiksi ja voivat siten skaalautua hyvin voimakkaasti. Kyse on siis ajattelutavan muutoksesta: ei pyritä luomaan infrastruktuureja, vaan liittymään oikeisiin ekosysteemeihin ja luomaan niihin lisäarvopalveluita tai komponentteja joita muut voivat hyödyntää. Samanaikaisesti arvonluonti siirtyy fyysisen toimintaketjun ja tehtaiden tehokkuuden maksimoinnista kohti toiminta- ja arvoketjussa syntyvän tiedon hyödyntämistä. Tästä tiedon hyödyntämisestä hyvä kotimainen esimerkki on Kone, joka pyrkii jalostamaan tietoa, jota se saa hissien ja liukuportaiden toiminnasta, siten että se tietää koska laitteita pitää huoltaa ja myös missä ja milloin ihmiset liikkuvat. Huoltodata auttaa yrityksen omaa toimintaa ja liikkumisesta saatava data mahdollistaa palveluita tilojen omistajille ja käyttäjille, luoden mahdollisesti kokonaan uusia paikka- ja liikkumistietoon perustuvia palveluita ja liiketoimintamalleja. Liiketoimintamallien ja liiketoimintaverkostojen ymmärtäminen ja aktiivinen kehittäminen on tärkeä osa palvelukehitystä, sillä usein palvelun ensisijainen toteuttaja ei ole se joka voi saada siitä taloudellista hyötyä tai rahastaa sen ja tällöin koko verkoston toimintaa tulee ymmärtää toiminnan mahdollistamiseksi liiketaloudellisen periaattein.

5 Digitaalinen alustatalous MATTI ROSSI, KARI SMOLANDER ALUSTOIHIN PERUSTUVA JÄRJESTELMÄKEHITYS Tästä hyödyntämisnäkökulmasta keskeinen alustataloudessa toimimisen periaate on kyky tunnistaa oikeat alustat ja kehittää niiden päälle sovelluksia ja liiketoimintamalleja. Tämä tilanne korostaa suunnittelua, jossa etsitään tietoisesti laajoja globaaleja standardialustoja, ja palvelukokonaisuuksia, joihin voidaan liittyä ja tuottaa omia lisäyksiä. Kehittäminen muuttuu reaktiiviseksi, sillä alustan kehittäjät määrittävät mitä toiminnallisuuksia sillä on. Kehittäminen muuttuu myös laajoista järjestelmien toimitusprojekteista kohti jatkuvasti uudistettavien palvelujen toimittamista verkon yli asiakkaille. Alustojen päälle digitaalisia palveluja kehittävien yritysten tulee olla jatkuvasti valppaana sekä alustan että asiakkaiden tarpeiden muutosten tunnistamiseksi ja niihin reagoimiseksi. Esimerkiksi Facebook kehittää uusia toimintoja ja palveluita jatkuvasti ja äärimmillään se integroi alustalleen uusia toiminnallisuuksia alle viikossa niiden kehittämisen aloittamisesta. Tällainen nopeatempoinen ja ketterä kehittäminen vaatii sekä palvelun toteuttajilta, että käyttäjiltä kykyä nopeisiin muutoksiin. Kun digitaaliset palvelut ovat myös yhä useamman organisaation arvonluonnin keskiössä, on esimerkiksi kaukoulkoistuksena matalan kustannustason maissa tehtävä järjestelmäkehitys sekä liian hidasta, että riskeeraa organisaation keskeisien strategisien resurssien hallinnan. Olemme alustavassa tutkimuksessamme tunnistaneet alustakehittämisen keskeisiksi haasteiksi seuraavat: Palvelujen integrointi Turvallisuus Palvelun ja ohjelmistojen versiointi Palvelujen integroinnin ongelma on, että erityisesti alustojen kehittyessä voimakkaasti ei ole olemassa tiedonvaihtostandardeja eikä vakiintuneita rajapintoja, joiden avulla voidaan liittyä useisiin palveluihin ja tarvittaessa vaihtaa palveluntarjoajaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakin lähitulevaisuudessa esimerkiksi IoT-kehittäminen on hyvin haastavaa, sillä laitteiden toimittajilla ja erilaisilla palvelujen ja alustojen tarjoajilla on omia toteutuksia sekä ohjelmointirajapinnoista, että tiedonvaihtoformaateista. Ajan myötä syntyy alakohtaisia standardeja ja de facto-standardeja, mutta sitä ennen kehittäminen on paljolti sen arvaamista mikä tarjolla olevista standardeista ja alustoista muodostuu vallitsevaksi.

6 Toinen alustakehittämiseen keskeisesti liittyvä ongelma on käyttäjän turvallisuuden ja yksityisyyden takaaminen. Suuret kuluttajaportaalit ovat jo joutuneet parantamaan identiteetinhallintaansa ja tiedon käytön valvontaa, mutta teollisuuden alustat ovat monesti vielä hyvin suojattomia hyökkäyksiä vastaan. Tästä esimerkkinä vaikkapa Suomessa tapahtuneet jäähallien jään sulamiset, jotka johtuivat siitä, että ulkomaiset tunkeutujat halusivat käyttää hallien ohjausjärjestelmien internetiin näkyviä osia omien rikollisten palveluidensa toteuttamiseen. Viimeinen ongelma on, että jos alusta jaetaan käyttäjien omiin ohjelmistokonfiguraatioihin tai koneisiin, syntyy hallitsematon määrä erilaisia ohjelmistoversioita. Kaikki nämä ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa ja loppuluvussa esitämme ratkaisuja ongelmiin. RATKAISUJA ALUSTOJEN HYÖDYNTÄMISEEN Edellä syntyi ehkä tarpeettomankin synkkä kuva, jossa kotimaisten teollisten toimijoiden ja ohjelmistoyritysten tehtäväksi jää tuottaa pieniä komponentteja globaalien alustojen tilkkeeksi samalla kun pelätään että tuotetut kokonaisuudet ovat mahdottomia hallita ja turvattomia. Tässä kappaleessa pyrimme hahmottelemaan, miten näiden haasteiden kanssa voi pärjätä. Integrointiongelman ratkaisu on yksinkertaisesti se, että ei pyritä itse luomaan alustoja, vaan käytetään alustoja, jotka on tunnistettu standardoiduiksi ja jotka tarjoavat selkeät rajapinnat ja standardit tiedonvaihtoon. Lisäksi alustojen pitäisi käyttää avoimia standardeja integroitujen palvelujen vaihdon mahdollistamiseksi. Monilla teollisuudenaloilla, kuten auto- ja rahoitusalalla hyväksyttyjen standardirajapintojen avulla toimiminen on ainoa mahdollinen toimintatapa. Turvallisuus- ja versiointihaasteet johtavat siihen, että monet aiemmin sovelluksien sisäisesti toteutetut palvelut siirtyvät pilveen. Esimerkkinä tällaisesta on vaikkapa laajasti käytetyt Facebookin kirjautumispalvelut ja vahvan tunnistautumisen tapauksessa käytetyt pankkien tarjoamat identiteettipalvelut. Pilvessä toimivat alustat takaavat myös pitkälle sen, että kustakin palvelusta on kullakin ajan hetkellä käytettävissä vain ja ainoastaan viimeinen versio. Alustojen hyödyntäminen tarkoittaa hyvin suurta siirtymää pois yrityskohtaisista ratkaisuista kohti yleisempiä ulkoisesti hallittuja palveluita. Tämä voi tuntua uhkaavalta, mutta se tarkoittaa myös sitä, että alustat tarjoavat jatkuvasti uusimmat infrastruktuuripalvelut, jotka ovat useimmiten globaalis-

7 Digitaalinen alustatalous ti skaalautuvia. Omia palveluita ja liiketoimintaa voi siis kehittää alustojen päälle siten, että hyödyntää maksimaalisesti alustan ominaisuuksia ja keskittyy omassa palvelussa tai liiketoiminnassa siihen, mikä erottaa oman palvelun kaikista muista. Uskomme että tällainen alustoja hyödyntävä ajattelu tuottaa paljon todennäköisemmin menestyksekkäitä palveluita kuin yritykset luoda uusia kotimaisia palvelualustoja. MATTI ROSSI, KARI SMOLANDER