IMPERIA-hankkeen tulosten evaluointi

Transkriptio

1 Annex 21 Final report IMPERIA LIFE 11 ENV/FI/905 The evaluation report of the IMPERIA project IMPERIA-hankkeen tulosten evaluointi IMPERIA-hankkeen raportti Sanna Vienonen

2 Sisällys Evaluaation tarkoitus ja tavoitteet IMPERIAssa... 3 Evaluoidut hankkeet ja materiaali evaluoinnin pohjana... 3 Evaluaation tulokset yleisesti pääteemoittain... 6 a) Arviointiryhmä... 6 b) Kansalaisten osallistuminen/harava... 7 c) Merkittävyyden arviointikehikko... 9 d) ARVI-työkalu e) Monitavoitearviointi f) Tulosten esittäminen g) Hankkeissa esille tulleita YVA/SOVA-prosessin tai raportoinnin kehittämistarpeita Johtopäätökset IMPERIA-hankkeesta evaluoinnin perusteella Lähteitä Liite 1: Pilottihankkeiden evaluaatiokriteerit Liite 2. ARVI-työkalua varten laadittu palautelomake (versio ) Kysely ARVI-lomakkeesta Kysely ARVI-työkalusta Liite 3. Etelä-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten riskinarvioinnissa mukana olleille asiantuntijoille lähetetyn kyselyn tulokset... 24

3 Evaluaation tarkoitus ja tavoitteet IMPERIAssa IMPERIA-hankkeen lähtöoletuksena on ollut, että monitavoitearvioinnin periaatteet ja menettelytavat voivat lisätä arvioinnin järjestelmällisyyttä ja läpinäkyvyyttä, auttaa keskeisten vaikutusten tunnistamisessa ja sidosryhmien tavoitteiden selvittämisessä sekä edistää eri tahojen vuorovaikutusta ja kaikkien osapuolten kannalta toimivien ratkaisujen löytämistä. Evaluaation (Action C1) tavoitteena oli selvittää, missä määrin IMPERIAhankkeessa kehitetyt työkalut ja tunnistetut hyvät käytännöt ovat edistäneet näiden tavoitteiden saavuttamista. Evaluaation tulokset otettiin huomioon IMPERIAssa kehitettyjen työkalujen ja menetelmien viimeistelyssä ja hyviä käytäntöjä koskevissa suosituksissa. IMPERIA-hankkeessa kehitettyjä menetelmiä ja työkaluja on sovellettu erityyppisissä YVA- ja SOVA- hankkeissa, ns. IMPERIAn pilottihankkeissa. Koska IMPERIAn tarkoituksena on kehittää YVA/SOVA-prosesseja, menetelmien ja työkalujen käytön kokemuksista sekä hyödystä ja mahdollisesta lisäarvosta YVA/SOVA-prosessiin kerättiin tietoa evaluoinnin avulla vuonna 2014 pilottihankkeiden päätyttyä. Viidennestä minipilotista kerättiin tietoa kevättalvella 2015 kyseisen YVA-prosessin päätyttyä. Pilottihankkeiden evaluoimiseksi hankkeissa toimineille lähetettiin kysely tai heitä haastateltiin. Myös koko hankkeen hyödyllisyyttä YVA/SOVA-prosessiin hankkeessa kehitettyjen työkalujen, menetelmien ja esille tuomien hyvien käytäntöjen myötä evaluoitiin asiantuntijoille järjestettyjen kyselyiden ja muun palautteen avulla. Kyselyt järjestettiin IMPERIA-seminaarien ja YVA ry:n YVA-päivien yhteydessä vuosina Asiantuntijoilla oli lisäksi mahdollisuus kokeilla ARVI-työkalua käytännössä omissa YVA/SOVA-hankkeissaan. Palautetta kerättiin tätä varten laaditulla lomakkeella (liite 2) ja palaute otettiin huomioon mm. parannettaessa työkalun käyttäjäystävällisyyttä. Evaluoidut hankkeet ja materiaali evaluoinnin pohjana IMPERIAn pilottihankkeiden arvioinnin pohjana käytettiin soveltuvin osin evaluaatiokriteereitä, jotka on esitetty liitteessä 1. Kooste pilottihankkeissa sovelletuista IMPERIAn osa-alueista sekä pilottien evaluoinnin suorittamisesta on esitetty taulukossa 1. 1) Ensimmäisessä pilotissa Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston YVAssa perustettiin kansalaisten osallistumisen parantamiseksi arviointiryhmä ja hyödynnettiin karttapohjaista Harava-kyselypalvelua ( Lisäksi sovellettiin vaikutuskehikkoa vaikutusten havainnollistamisen parantamiseksi sekä kehitettiin ARVI-työkalu vaikutusten merkittävyyden arvioinnin tueksi. Menetelmät perustuivat monitavoitearvioinnin periaatteisiin. Monitavoitearvioinnin periaatteita sovellettiin sidosryhmäyhteistyöhön perustamalla YVA-konsultin asiantuntijaryhmän lisäksi sidosryhmätahoista koostuva arviointiryhmä, johon kuului edustajia mm. hankealueen kunnista, metsästysseuroista, kotiseutuyhdistyksistä ja luontojärjestöistä. Paikallisia sidosryhmiä tunnistettiin internet-sivustojen kartoituksen pohjalta nojautuen aiemmissa vastaavissa YVA-hankkeissa tunnistettuihin keskeisiin intressiryhmiin (mm. lausuntoja antaneet tahot). Nelikenttäanalyysin avulla (voimavarat-kiinnostus) jaoteltiin toimijoiden tarpeita osallistumisen suhteen ja päätettiin mitkä tahot kutsutaan varsinaiseen arviointiryhmään ja mitkä tahot seurantaryhmään, joita lähinnä informoitiin prosessin etenemisestä. Ensimmäisen pilotin evaluoinnin aineistona käytettiin YVA-ohjelmaa ja selostusta sekä niistä annettuja lausuntoja, arviointiryhmän kokousten muistioita (6 kpl), välittömästi arviointiryhmien kokousten jälkeen kerättyä kirjallista

4 palautetta, tutkijan osallistuvaan havainnointiin perustuvia muistiinpanoja hankealueella YVA-selostuksesta järjestetyistä kolmesta kuulemistilaisuudesta ja yhdestä arviointiryhmän kokouksesta sekä maaliskuussa 2014 tehtyjä arviointiryhmäläisten, hankevastaavan, yhteysviranomaisen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen haastatteluita (6 kpl). Aineisto analysoitiin laadullisen aineiston analyysiin soveltuvalla NVivo-ohjelmalla, jonka luokittelu vastasi aineiston keruussa käytettyä evaluaation tavoitteiden mukaista teemahaastattelurunkoa. Teemahaastattelurunko oli laadittu arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi tarkasteltiin Haravan käyttöä osana osallistumista tukevien internetpohjaisten karttakyselyiden soveltamista YVA-menettelyissä (Inka Kytö 2014). Haravasta saatiin myös kirjallista palautetta karttapalautejärjestelmän käyttäjiltä. 2) Toinen pilotti oli Vihdin jätevesihuollon vaihtoehdot-yva, jossa hyödynnettiin ARVI-kehikkoa ja työkalua vaikutusten merkittävyyden arvioinnissa sekä tuotettiin vaikutuskaavioita avuksi asiantuntijoille ja sidosryhmille vaikutusten hahmottamiseksi. Pilotin evaluointi perustui kahden YVA-konsultin haastatteluun sekä YVAn vesistöarvioinnit toteuttaneen Länsi- Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n asiantuntijan haastatteluun. Lisäksi lähetettiin kysely YVA-työn ohjausryhmälle. 3) Kolmannessa pilotissa Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman SOVAssa hyödynnettiin monitavoitearviointia tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arvioinnissa ja vertailussa. Pilotti toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa. Hallintasuunnitelman liitteenä oleva ympäristöselostus oli varsinainen IMPERIA-hankkeen yhteistyön tulos. Pilotin evaluointi perustui hallintasuunnitelmaa ja ympäristöselostusta laatineille ELY-keskuksen asiantuntijoille sekä laadintaan osallistuneelle SYKEn asiantuntijalle lähetettyyn kyselyyn. 4) Ensimmäisessä minipilotissa Etelä-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusriskien arvioinnissa sovellettiin monitavoitearviointia yhteistyössä WSP Finland Oy:n ja Etelä-Pohjanmaan liiton kutusuman asiantuntijaryhmän kanssa. Pilotti evaluoitiin riskinarvioinnissa mukana olleille asiantuntijoille lähetetyn kyselyn pohjalta. Osa vastaajista oli ollut mukana myös arviointiryhmässä. Kyselyn tulokset on esitetty liitteessä 3. 5) Toisessa minipilotissa Oulun kaupungin vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehtotarkastelussa tuettiin vaihtoehtojen järjestelmällistä vertailua monitavoitearvioinnin menetelmiin perustuen. Myös ARVI-työkalua sovellettiin. Pilotin evaluointia varten Oulun yliopisto haastatteli seitsemää Oulun kaupunginhallituksen päättäjää eri puolueista ja laadittiin internet-kysely Oulun kaupunginvaltuutetuille, hankkeen päätöstukiryhmän jäsenille sekä muutaman eri kunnan ja sidosryhmän edustajille. Vastauksia saatiin 34 kappaletta. Yliopisto nähtiin lähes kaikkien mielestä neutraalina toimijana, johon myös luotettiin laajasti, mikä on hyvä ottaa huomioon evaluoinnin tuloksia tarkasteltaessa. Yliopistoon ja sen tuottamaan ja arvioimaan tietoon luotettiin hyvin, mutta kritiikkiä annettiin tosin siitä, että lähtötiedoissa jouduttiin nojautumaan liikaa Oulun Veden ja Pöyryn selvityksiin kustannuslaskelmissa. 6) Kolmannessa minipilotissa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman SOVAssa tuettiin SOVA-ohjelman ympäristötavoitteiden järjestelmällistä arviointia monitavoitearvioinnin menetelmiä soveltaen.

5 Maakuntaohjelman laadinnassa arvioitiin eri menetelmien eli painopisteiden vaikutuksia eri tavoitteiden eli toimintalinjojen saavuttamiseksi. Pilotin evaluointi suoritettiin haastattelemalla Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton asiantuntijaa. 7) Neljännessä minipilotissa Lappeenrannan jätevesien käsittelyn YVAssa hyödynnettiin Harava-kyselyä sekä osallistuttiin YVA-ohjelman laadintaan ja YVA-selostuksen kommentointiin. Pilotti evaluoitiin Harava-karttapalautejärjestelmän käyttäjien antamien kirjallisten palautteiden sekä YVAn ohjausryhmälle lähetetyn kyselyn perusteella, johon vastasi lopulta vain YVA-konsultti. 8) Viidennessä minipilotissa Suomen Inkoosta Viron Paldiskiin ulottuvassa Balticconnectormaakaasuputkihankkeen YVAssa tuettiin vaikutusten merkittävyyden arviointia monitavoitearvioinnin menetelmiin pohjautuen. Yhteistyön kautta syntyi ARVI-työkalun englanninkielinen versio ja englanninkielistä materiaalia monitavoitearvioinnista. Pilotti evaluoitiin haastattelemalla hankkeen pääkonsulttia ja hankevastaavaa. Lisäksi lähetettiin kyselyitä hankkeessa toimineille asiantuntijoille Suomessa ja Virossa. Taulukko 1. Kooste IMPERIA-pilottien evaluoinnista Pilotoitu hanke Tilaaja/ konsultti Aihe Arviointitapa Ajankohta Lisätietoa hankkeesta ja yhteistyöstä IMPERIAn kanssa Piiparinmäen- Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston YVA Metsähallitus / Pöyry Finland Oy Arviointiryhmä Harava Vaikutuskehikko Haastattelut sekä lausunnot, muistiot ja muu kirjallinen palaute Kevät voima/piiparinmakimurtomaki-pyhanta-kajaanija-vierema/ Monitavoitearviointi Vihdin jätevesihuollon vaihtoehdot-yva Vihdin vesi Oy / SITO Oy ARVI-kehikko ja työkalu Haastattelut ja kirjallinen kysely Kesä injatevesihuoltoyva Vaikutuskaaviot Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman SOVA Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus / SYKE Monitavoitearviointi Kirjallinen kysely Kesä FI/Vesi/Tulviin_varautuminen /Tulvariskien_hallinta/Tulvari skien_hallinnan_suunnittelu/ Tulvariskien_hallintasuunnitel mat/lapuanjoen_vesistoalue en_tulvariskien_ha% %29 Etelä-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusriskien arviointi Etelä-Pohjanmaan liitto/ WSP Finland Oy Monitavoitearviointi Kirjallinen kysely Talvi julkaisut_tuotteet&id=231

6 Oulun kaupungin vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehtotarkastelu Oulun kaupunki/ Oulun vesi Oy Monitavoitearviointi Haastattelut ja kirjallinen kysely Talvi iarviointi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman SOVA Pohjois- Pohjanmaan liitto Monitavoitearviointi Haastattelu Talvi unnittelu_ja_kehittaminen/m aakuntasuunnitelma_ja_maa kuntaohjelma/maakuntasuun nitelma_2040_ja_maakuntao hjelma_ Lappeenrannan jätevesien käsittelyn YVA Balticconnectormaakaasuputkihankkeen YVA Lappeenrannan kaupunki / Pöyry Finland Oy GASUM / Pöyry Finland Oy Harava Kirjallinen kysely Kesä eenrannanjatevesienkasittely yva ARVI-työkalu Haastattelut Kesä 2015 Monitavoitearviointi FI/Asiointi_luvat_ja_ymparist ovaikutusten_arviointi/ympar istovaikutusten_arviointi/yva hankkeet/gasum_oy_balticc onnector_inkoo/gasum_oy_ Balticconnector_Inkoo% %29 Evaluaation tulokset yleisesti pääteemoittain a) Arviointiryhmä Kokemukset arviointiryhmästä perustuvat Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-pilotin evaluoinnin tuloksiin (Saarikoski & Jääskeläinen 2014). Kaikki arviointiin osallistuneet tahot kokivat arviointiryhmän hyväksi toimintamuodoksi, jota suosittelevat vastaavissa YVA-menettelyissä. Aiemmin YVAmenettelyissä mukana olleiden mielestä arviointiryhmä mahdollisti hankevastaavan, ryhmään osallistuneiden tahojen sekä kuntien välistä vuorovaikutusta ja auttoi eri osapuolien tavoitteiden selvittämisessä. Ryhmä paransi osallistuneiden tahojen tiedonsaantia hankkeesta ja sen vaikutuksista. Arviointiryhmän järjestäytymistä ja toimintaa pidettiin yleisesti ottaen hyvänä, vaikka ryhmään toivottiin enemmän eri sidosryhmien edustajia ja näkemyksiä. Kaikki haastatellut arviointiryhmäläiset kokivat, että eri tahojen välinen vuorovaikutus ryhmässä oli hyvää ja aitoa ja ryhmäläiset tulivat kuulluksi. Kuten eräs haastateltava totesi, ryhmän toiminta madalsi osallistumiskynnystä ja helpotti mielipiteiden esille tuomista. Hankevastaavan edustaja koki, että arviointiryhmä loi keskusteluyhteyttä hankevastaavan ja paikallisten välille. Hankevastaava sai ryhmäläisiltä tietoa hankealueen toimijoista sekä kokonaiskuvan hankkeen toimintaympäristöstä, jolloin valmistelua ei tehty irrallisena paikallisista olosuhteista. Hankevastaavan mukaan paikalliset saavat arviointiryhmän kautta tarkempaa ja ajankohtaisempaa tietoa hankevalmistelusta, mikä vähentää epätietoisuutta paikallisten keskuudessa. Hankevastaavan mukaan ryhmässä tapahtunut vuorovaikutus lisää suunnittelun avoimuutta. Arviointiryhmä luo myös keskusteluyhteyttä alueen kuntiin, jolloin kunnan tai hankevastaavan ei tarvitse aloittaa keskusteluja kaavasta tai YVAn jälkeisistä tapahtumista tyhjästä.

7 Ryhmän jäsenet olivat tyytyväisiä toiminnanharjoittajan ja konsultin pyrkimyksiin aktivoida paikallistoimijoita mukaan. Myös käytännön järjestelyihin, kuten kokousten määrään, ajoituksiin, kokouspaikkoihin sekä kokousten sisältöön oltiin tyytyväisiä. Jako arviointi- ja seurantaryhmään aiheutti jonkin verran sekaannusta ryhmäläisten keskuudessa. Kaikki haastatelluista olisivat toivoneet enemmän osallistujia ryhmän toimintaan. Saatujen kokemusten mukaan jatkossa kannattaa kiinnittää huomiota arviointiryhmän kattavuuteen niin, ettei mitään keskeisiä tahoja tai näkökulmia jää arvioinnin ulkopuolelle. Ristiriitaisia näkemyksiä on usein parempi käsitellä perusteellisesti arviointiryhmän sisällä kuin yleisötilaisuuksien ja lausuntopalautteen pohjalta arviointiselostuksen valmistuttua. Eritystä huomiota tulisi kiinnittää järjestäytymättömien tahojen, kuten asukkaiden edustajien tunnistamiseen ja saamiseen mukaan ryhmän toimintaan. Kriittisimpien tahojen puuttuminen arviointiryhmästä johti tyypilliseen tilanteeseen, jossa hankesuunnitelma ja arvioinnin tulokset kyseenalaistettiin arviointiselostusvaiheessa ja eri tahot vaativat joko hankkeesta luopumista tai suunnitelman muuttamista. Arviointiryhmä-käytännön keskeisin haaste onkin saada ryhmään mukaan myös hankkeeseen kriittisesti suhtautuvia tahoja ja käsitellä näkemyseroja ryhmän sisällä jo arviointiohjelmavaiheessa, jotta eri tahojen huolenaiheet voitaisiin sisällyttää arviointiin. Arviointiryhmäläiset ja hankevastaava katsoivat, että arviointiryhmän tulee koostua kuntien ja yhdistysten edustajista sekä paikallisista, jotka voivat edustaa suuremman joukon näkökulmia. Lisäksi toivottiin arviointiryhmän jäsenille suunnattua koulutuspäivää, jossa olisi käyty läpi YVA-menettelyn vaiheet ja käytettävät menetelmät ennen prosessin käynnistämistä. Arviointiryhmän jäsenet toivoivat koulutuspäivää YVA-prosessin alussa, koska kaikki arviointiryhmäläiset eivät ole olleet aiemmin tekemisissä yvien kanssa. YVAa ja arviointiryhmän toimintamallia tulisi ryhmäläisten mukaan käydä uudelleen läpi myös siinä vaiheessa, kun ryhmään tulee uusia osallistujia. Myös maastokäyntiä ehdotettiin yhden kokouksen sisällöksi. Konsultin esittämää ideaa kokouksen järjestämisestä myös arviointiohjelmasta annetuista lausunnoista pidettiin hyvänä. Yhteysviranomainen olisi toivonut, että arviointiselostuksesta olisi käynyt ilmi, mitä tahoja kussakin arviointiryhmän kokouksessa oli edustettuina. Lisäksi yhteysviranomainen olisi toivonut, että selostuksesta kävisi ilmi, miten ryhmä koottiin ja kuinka kattava ryhmän kokoonpano oli. Ryhmäläiset toivoivat, että heillä olisi mahdollisuus osallistua hankesuunnitteluun myös YVA-prosessin loputtua, esimerkiksi kaavavaiheessa. Hankevastaava ja konsultti kokivat, että vaikutusten merkittävyyden arviointi on olennainen osa ryhmän tehtävää, mutta pilottivaiheessa siinä ei päästy vielä niin pitkälle, kuin mitä tavoiteltiin. b) Kansalaisten osallistuminen/harava Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston YVAssa mukana olleiden haastatteluiden mukaan (Kytö 2014) Harava on suhteellisen helppokäyttöinen kyselyn laatijan näkökulmasta, koska erityisesti perinteisiä kysymyssivuja on nopea luoda. Karttamateriaalin syöttäminen ohjelmaan on kuitenkin hyvin aikaa vievää ja kankeaa, ja aineiston käsittely edellyttää taulukko- ja paikkatieto-osaamista, sillä valmista ohjelmaan syötettävää aineistoa on saatavilla melko vähän. Ensimmäisessä pilotissa Haravan avulla saatiin melko vähän vastauksia (54 kpl), vaikka vastausmahdollisuudesta tiedotettiin laajasti mm. internetin, tiedotteiden ja radion kautta. Postitse lähetettyyn asukaskyselyyn saatiin kaksinkertainen määrä vastauksia. Tämä voi johtua siitä, että vastaajilla oli teknisiä ongelmia Haravan kanssa ja he ovat ehkä tottuneet perinteisiin paperikyselyihin. Kysely oli myös melko pitkä, mikä saattoi karsia osan vastaajista varsinkin kun otetaan huomioon, että kyseinen hanke ei herätä alueella erityisen runsaasti keskustelua. Näihin seikkoihin nähden sähköisten vastausten määrää voitiin pitää jopa odotettavana. Kaikki vastaajat eivät ole harjaantuneita käyttämään karttatyökaluja. Pääsääntöisesti karttavastaukset vaikuttivat luotettavilta, mutta mukana oli myös joitakin selvästi virheellisiä merkintöjä. Lisäksi kaikista karttamerkinnöistä yksi innokkain vastaaja oli tehnyt lähes kolmanneksen. Ne vähäiset käyttäjäpalautteet, joita Haravasta saatiin, olivat pääosin positiivisia.

8 Lappeenrannan jätevesien käsittelyn YVAssa hyödynnettyyn Harava-kyselyyn saatiin enemmän vastauksia. Tosin vastauksia saatiin vain 206, vaikka kyselyyn käytiin tutustumassa noin 450 kertaa. Myös karttamerkintöjä saatiin runsaammin, esimerkiksi alueen käytöstä marjastukseen ja sienestykseen saatiin 243 merkintää. Muutamien vastaajien palautteen mukaan kyselyä ei meinannut päästä täyttämään loppuun asti mm. liian raskaiden internetsivujen takia: Menee aina poikki kesken, teen tätä jo neljättä kertaa. Harava-karttapalautejärjestelmän evaluoinnin mukaan (Kytö 2014) Harava tai jokin muu karttapohjainen kysely voi olla kuitenkin toimiva työväline asukastiedon keräämiseen YVA-menettelyissä yleisesti, varsinkin tiheään asutuilla alueilla, alueellisesti laajoissa tai pitkiä matkoja maastossa kulkevissa (mm. tie-, rata- tai voimajohto) YVA-hankkeissa tai kun on tarpeen tavoittaa hankealueesta kaukana asuvia ihmisiä (esim. retkeilyalueen käyttäjät). Ne tarjoavat asukkaille uuden osallistumiskanavan sekä edistävät YVA-lain keskeistä tavoitetta kansalaisten osallistumismahdollisuuksien ja suoran osallistumisen lisäämistä, ja verkkodemokratiaa. Haravakarttapalautejärjestelmän etuja ja haasteita on esitelty taulukossa 2.

9 Taulukko 2. Harava-karttapalautejärjestelmän etuja ja haasteita Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston YVAn kokemusten perusteella (Kytö 2014). c) Merkittävyyden arviointikehikko IMPERIA-hankkeessa kehitetty merkittävyyden arviointikehikko selkeytti Vihdin jätevesihuollon vaihtoehdot- YVAn evaluoinnin perusteella vaikutusarvioinnin perusteita ja toi ne avoimesti esille. Eri skaalaiset vaikutukset tulevat kehikon myötä yhteismitallistettua ja perusteltua yhtä hyvin. Kehikosta oli apua etenkin viranomaisille, jotka arvioivat vaikutusarvioinnin riittävyyttä. Lisäksi kehikko teki YVA-konsulttien työskentelystä järjestelmällisempää, vaikka heidän ajattelutapansa oli jo pohjiltaan samankaltainen. Tosin vaikutusten arviointia kehikolla pidettiin osin hankalana, koska kehikon käytön periaatteisiin ja termien määritelmiin oli paneuduttava

10 huolella. Vaikutusten arviointiasteikkoa toivottiin yhtenäistettävän, koska oli vaikeaa muistaa, mitä tekijää arvioitiin milläkin asteikolla. Arviointikehikkoa ei pidetty hyvänä ei-merkityksellisten vaikutusten arviointiin, koska se on liian raskas ja turhauttava, varsinkin jos täytyy tarkastella myös turhiakin vaihtoehtoja. Tällöin kyse on vain siitä, miten todistaa merkityksetön asia merkityksettömäksi, koska koko arviointi on tehtävä lopputuloksen saamiseksi. Kevennetty arviointimenetelmä olisi tällaisten vaikutusten arviointiin sopivampi, jolloin kehikko selkeämmin auttaisi ja säästäisi aikaa. Toki myönnettiin tarve myös ei-merkittävien vaikutusten tarkasteluun jollain menetelmällä. Kehikko ei myöskään sovellu kaikentyyppisten vaikutusten arviointiin; vesistövaikutusten osalta se toimi hyvin. Kehikon arveltiin auttavan ja säästävän jopa aikaa, jos se tehdään vain merkittäviksi arvioiduille vaikutuksille. Balticconnectorin maakaasuputken YVAn evaluoinnissa kävi myös ilmi, että pitäisi keskittyä vain olennaisimpiin vaikutuksiin ja kuitata merkityksettömät vaikutukset hyvin kevyesti, jotta sen soveltaminen ei veisi liikaa resursseja. Kehikkoa ei myöskään pidetty sellaisenaan soveltuvana linjamaisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointiin; se sopii parhaiten pistemäisten kohteiden kuten voimalaitosten ympäristövaikutusten arviointiin. Asiantuntijoille toivottiin enemmän vapausasteita soveltaa kehikkoa tapauskohtaisesti, koska hankkeet ja niiden osa-alueet ovat niin erilaisia, että määritykset eivät toimi kaikille. Eräs asiantuntija totesi, että Well, some details could be forgotten or left out as they are not easy to incorporate into the evaluation system of only 5-6 categories of effect strength. Some details are so specific to the region that they have to be evaluated separately, while the rest goes well with the tool. Esim kallio- ja maaperään kohdistuvat vaikutukset poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan, ja etenkin ihmisiin kohdistuvat vaikutukset on hankala pakottaa tällaiseen kehikkoon, vaikka se ottaa huomioon esim. ajallisen vaihtelun. Jos kehikkoa sovelletaan sellaisenaan kaikentyyppisiin arviointeihin, se tarvitsee YVA-selostukseen hyvin tarkan asiantuntijan kirjoittaman tekstin vaikutusten aiheutumisesta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman SOVAssa arvioitiin lähinnä välillisten epävarmojen menetelmien vaikutuksia sellaisille toimenpiteille, jotka on määritelty hyvin väljästi. Tämän vuoksi merkittävyyden arviointikehikon soveltamista pidettiin hankalana. Jotta kehikkoa voitaisiin soveltaa SOVAssa, se vaatisi ainakin osittain kriteerien uudelleen nimeämistä. Esimerkiksi alueen/asian tärkeys ihmisille voisi olla ympäristöpalveluiden merkitys. Merkittävyyden arvioijan tulisi olla lisäksi SOVA-prosessin ulkopuolinen henkilö, jonka näkemys ei ole tiettyyn ajattelutapaan sidottu, vaan joka pystyisi näkemään erilaisia ratkaisumahdollisuuksia. Ulkopuolisella henkilöllä voi olla myös erilainen positiivinen vaikutusvalta päätettäessä mitä tavoitteita ja toimenpiteitä otetaan mukaan ohjelmaan. Toki maakuntaohjelman laadinnassa kaikkien tahojen päämäärä on alueen kehittäminen ja eri tahojen intressit otetaan tyypillisesti hyvin huomioon. Systemaattisesta arviointimenetelmästä voisi olla eniten hyötyä SOVA-prosessin alkuvaiheessa eri tavoitteiden (toimintalinjat) painopisteiden (arvioitavat menetelmät tavoitteen saavuttamiseksi) sisältöjen määrittämisessä. d) ARVI-työkalu Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston YVAn aikana ARVI-työkalua kehitettiin, mutta ARVIn soveltamisesta todettiin silti, että tämä työkalu yhtenäisti merkittävyyden arviointia ja teki siitä selkeämmän. Toki osa haastatelluista näki ongelmaksi vaikutusten jaottelun ARVI-taulukon kategorioilla. Nostettiin esille kysymys, että kuuluuko esimerkiksi liito-oravan suojelu kategoriaan vaikutuskohteen tai alueen suojelun tila (liito-oravan suojeluaseman perusteella), kategoriaan vaikutuskohteen tai alueen taloudellinen, sosiaalinen tai biologinen arvo (liito-oravan luonto-arvo), vaiko tärkeys alueen asukkaille tai käyttäjille (osa alueen asukkaista, esim. luontojärjestöjen edustajat, pitää liito-oravaa arvokkaana).

11 Lisäksi nostettiin esille kysymys siitä, onko menetelmä riittävän tarkka tunnistamaan eroja vaihtoehtojen välillä, koska arvioinnissa näitä ei näyttänyt syntyvän. Tämä kuitenkin liittyy pikemminkin vaihtoehtojen muodostamiseen kuin itse menetelmään ja sen herkkyyteen tunnistaa eroja vaikutusten merkittävyydessä. Taulukkotyökalun mekaanisen käytön ongelmana pidettiin sitä, että siitä ei käy ilmi vaikutusten kohdistuminen eri ihmisryhmiin ja yksittäisiin ihmisiin tai kotitalouksiin. Vaikutus tulee taulukkotyökalun avulla automaattisesti luokitelluksi pieneksi, mikäli vaikutuksen kohderyhmä on suppea. Tätä pidettiin haasteena myös Balticconnectorin maakaasuputken YVAn ja Vihdin jätevesihuollon vaihtoehdot-yvan evaluointien perusteella. Vaikutukset olivat Balticconnectorissa suurimmaksi osaksi vähäisiä, mikä korostui lukijalle ja herätti joissain henkilöissä selvästi kritiikkiä. He jopa kyseenalaistivat koko vaikutusarvioinnin, koska kaikki vaikutukset olivat vähäisiä. Tämä saattoi johtua hankkeen luonteesta eikä itse työkalusta, koska vaikutukset olivat hankkeen rakentamisenaikaisia ja kestoltaan lyhytaikaisia, mikä pudottaa vaikutukset automaattisesti vähäiseen luokkaan. Sidosryhmät kaipasivat konkreettisia esimerkkejä siitä, mitkä olisivat olleet merkittäviä vaikutuksia. Vihdin YVAssa eräänä huolenaiheena ARVI-työkalun käytössä pidettiin ns. objektiivisuutta. Vertailutaulukon selitteessä on tuotu avoimesti esille, että taulukko on ohjeellinen ja sen ehdottamaan arvioon on tarpeen suhtautua varauksella etenkin tilanteessa, jossa vaikutuksen suuruus ja kohteen tärkeys ovat asteikon eri päissä (esimerkiksi suuri vaikutus alueella joka ei ole herkkä, tai vähäinen vaikutus erittäin herkällä alueella). Vertailutaulukkoa kuten kaikkia työkaluja on kuitenkin mahdollista käyttää huolimattomasti tai jopa tarkoitushakuisesti, mikäli epävarmuustekijöihin ei kiinnitetä huomiota. Lisäksi taulukkotyökalu saattaa antaa vaikutelman objektiivisesta arviosta, josta ei voi poiketa ja josta ei voi olla erilaisia tulkintoja; tätä riskiä pitäisi vielä työkalun osalta korostaa. Eräs mahdollisuus monitulkinnallisuuden esille nostamiseksi on kirjata arviointiselostukseen arviointiryhmäläisten mahdollisia erilaisia näkemyksiä vaikutuksien merkittävyydestä. Vihdin jätevesihuollon vaihtoehdot-yvan evaluoinnin perusteella ARVI-työkalu yhtenäisti merkittävyyden arviointia ja teki siitä selkeämmän. Lisäksi esimerkiksi vaikutuksen keston lyhytaikaisuuden määrittely auttoi vaihtoehtojen vertailussa. Vaikutusten jaottelua ARVI-taulukon kategorioilla pidettiin tosin joiden haastateltujen mielestä hankalana. Eräs haastateltu konsultti mainitsi ongelmaksi, että punainen lanka katoaa helposti ARVIa täytettäessä: mikä taulukko ja arvioitava tekijä kyseessä kussakin vaiheessa. Hankalimpina arvioitavina pidettiin kohteen arvoa etenkin lainsäädännön, maankäytön ja kaavoituksen osalta. Esimerkiksi maisemaa ja kulttuuriympäristöä koskevaa arviointia voi olla myös hankkeesta riippuen hankala erottaa toisistaan. Eri vaikutustyypeille kaivattiin lisää kriteereitä: esimerkiksi vaikutukset vesistöön, maaperään, pohjaveteen, ilmaan, melutasoon jne. Eräitä pilotin vaikutusarviointeja tehneen asiantuntijan mukaan ollaan totuttu 1-3 portaiseen arviointiasteikkoon, joten lisää asteikkotasoja ei tosin kaivata. Vihdin YVAssa pääkonsultti käytti ARVIa, mutta opasti eri vaikutustyyppejä arvioivat kollegansa käyttämään ARVIa, jotta he pystyivät syöttämään arvionsa järjestelmään. Tähän riitti pari tuntia. ARVIn käyttöohjeet olivat pääkonsultin mielestä ymmärrettävät, mutta alihankintana tiettyjä selvityksiä tehneen asiantuntijan mukaan ohjeet voisivat olla enemmän kuvainnolliset. Balticconnectorin maakaasuputken YVAn pääkonsultti joutui ohjeistamaan arvioita laativia asiantuntijoita odotettua enemmän, jotta arvioinnit saatiin yhtä kattavina kaikista eri vaikutustyypeistä: Jos asiantuntija ei ollut sisäistänyt täysin ARVIn käyttöä tai mitä sillä haetaan, arviointi oli suppeampi ja arvioija vaati enemmän ohjeistusta. Toiset, esim. ns. tutkijahenkisemmät, tekivät arvioinnin taas tarkemmin ja kattavammin. Vihdin YVAssa konsultilta meni omasta mielestään liian paljon aikaa siihen, että tekstissä jouduttiin perustelemaan joitakin ARVIn kanssa ristiriitaisia, etukäteen pääteltyjä tuloksia. Haastateltavien mielestä ARVI-työkalun soveltamisen edut (etenkin yhteismitallisuus, läpinäkyvyys ja järjestelmällisyys) tulisivat parhaiten esiin tarpeeksi monimutkaisissa ja jopa konfliktihankkeissa. Ohjausryhmän edustajan mukaan ARVI-työkalun soveltaminen YVAssa on hyvä asia, kunhan malli säilyy selkeänä, mutta muuntautumiskykyisenä.

12 Balticconnectorin maakaasuputken YVAssa systemaattisen lähestymistavan suurimpana hyötynä nähtiin arvioinnin yhtenäistäminen ja systemaattisuus, saman periaatteen soveltaminen. Eri asiantuntijat painottavat arvioinneissa omia erikoistumisalueitaan. Monitavoitearviointi-lähestymistapa/ARVI ikään kuin tasoittaa arviota ja poistaa subjektiivisuutta etenkin vaikutuksen merkittävyyden osalta Sen avulla saatiin parempaa kokonaisvertailtavuutta, kun sovittiin että kaikki soveltavat samaa menetelmää jollain tavalla sovitusti..vaikutusarviointeja luettaessa näki, miksi oli päädytty tiettyyn lopputulemaan. Näki, mikä aiheuttaa minkäkin suuruisen vaikutuksen Jokainen arvioija joutui analysoimaan ja perustelemaan, miksi on päätynyt mihinkin arvioon. Monimutkaisemmissa kokonaisuuksissa lähestymistapa auttoi jäsentämään sisältöä, mutta toisaalta siinä oli myös haasteensa: esim. kalojen osalta olisi pitänyt tehdä useampi taulukko, joten arviointia jouduttiin toisaalta yhtenäistämään/vetämään yhteen lähestymistavan/arvin käytön takia. e) Monitavoitearviointi Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman SOVAn evaluoinnin perusteella monitavoitearvioinnin menetelmien soveltamisen koettiin tuovan tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutusarviointiin uusia näkökulmia, järjestelmällisyyttä ja läpinäkyvyyttä sekä parantavan tulosten yhteismitallisuutta, perusteltavuutta ja esittämistä. Monitavoitearvioinnin koettiin helpottavan toimenpiteiden valintaa ja priorisointia. Myös sitä pidettiin tärkeänä, että pyrittiin tuottamaan vertailukelpoista aineistoa vaihtoehdoista sekä käsiteltiin niitäkin vaihtoehtoja, jotka muuten olisi heti hylätty kohtuuttomien kustannusten vuoksi. Monitavoitearvioinnin menetelmien soveltamisen suurimpana antina pidettiin kuitenkin sidosryhmätyöskentelyn organisoinnin tukemista sekä sitä, että eri sidosryhmien yhteistyötä kehitettiin, sidosryhmät osallistuivat aktiivisesti ja olivat aidosti kiinnostuneita arvioinnista. Eri näkökulmat huomioitiin suunnittelussa ja toimenpiteiden valinnassa. Sidosryhmien ajatuksia ja asenteita saatiin kerättyä paremmin kuin pelkästään normaalin kokouskäytännön avulla, vaikka työskentelystä tulikin siten melko työlästä. Osin tieto oli kuitenkin erään evaluointikyselyyn vastanneen mielestä varmistamatonta. Suunnitelman kirjoittajiltakin saatiin lisäksi paremmin tietoa vaikutuksista ja toimenpiteiden toteutettavuudesta sekä asenteista. Evaluointikyselyyn vastanneet totesivat, että on hyvä, että kehitetään menetelmiä, joilla saadaan eri tahojen ääniä kuuluviin jo suunnitteluvaiheessa. Monitavoitearvioinnin avulla voitiin esittää mahdolliset ympäristövaikutukset ja muut rahassa vaikeasti arvioitavissa olevat asiat ymmärrettävästi myös sidosryhmille. Asioiden ymmärrettävä esitystapa vaikutti mahdollisesti sidosryhmien aktiivisuuteen ja panokseen arviointityöhön. Välillä kuitenkin kyselyjen monimutkaisuus heikensi hyötyä: Heikkoutena on toimenpiteen monimutkaisuus, jota toisaalta voidaan helpottaa joustavammalla aikataululla ja suuremmilla resursseilla. Vaikutusten arviointiasteikon yhtenäistämistä toivottiin, koska oli vaikeaa muistaa mitä tekijää arvioitiin milläkin asteikolla. Arviointityön myötä kertynyt materiaali helpotti tulvariskien hallinnan toimenpiteiden valintaa ja priorisointia sekä suunnitelman kirjoittamista. Monitavoitearvioinnin menetelmien soveltamisen arveltiin auttavan raportin kirjoittamista etenkin silloin, kun raporttia laatii useampi asiantuntija, koska tällöin vaikutukset tulee arvioitua samalla tarkkuudella ja periaatteilla tai kun vertaillaan sellaisia hankkeita, joilla pyritään samaan vaikutukseen ja joilla on sama toteuttaja. Jos toteuttaja ja toteutusalue vaihtelevat, intressien välillä voi olla suuriakin eroja, mikä hankaloittaa tulosten yhteismitallista arviointia. Taustatietoja on myös oltava riittävästi, koska muuten vaikutusarvioiden tekeminen on erittäin vaikeaa; keskeisin tieto saattaa hukkua massaan, aineistosta tulee helposti raskas eivätkä vaihtoehdot ole aina vertailukelpoisia.

13 Monitavoitearvioinnin menetelmien tuominen mukaan vaikutusten arviointiprosessiin paransi myös sidosryhmätyöskentelyä, koska eri osapuolten näkemykset saatiin paremmin esille kuin pelkästään tavanomaisia kokouskäytäntöjä noudattamalla. Tosin monitavoitetyöpajojen valmisteluun meni selvästi enemmän aikaa kuin normaalien kokousten valmisteluun. Osin koettiin, että monivaiheinen vaikutusten arviointi vei kokonaisuudessaankin liikaa aikaa. Toisen pilotin ohjausryhmältä saatujen kyselyvastausten mukaan erittelevä ja järjestelmällinen ajattelutapa oli helppo omaksua, ja merkittävyyden arviointi kohteen arvon ja muutoksen suuruuden perusteella sopi hyvin vaikutusten arviointiin: Perusasiat on väännetty paksusta rautalangasta ja taulukoitu, arvomaailman asiat on insinöörimäisesti lokeroitu, systeemi on helppotajuinen Työtapana hyvä. Tilaa jää yhä vaihtoehtoiselle tulkinnalle, mikä on oikeastaan hyvä asia, perusteluihin pääsee pureutumaan maallikkokin jos perustelut on purettu auki tällä tavalla. Konsulttien haastatteluissa todettiin, että yksinkertaisuus on tietyllä tavalla itseisarvo. Vaikka menetelmien hyödyntäminen ei aikaa säästäkään, lopputuloksen arveltiin olevan parempi. Erään pilotin evaluoinnissa tuli ilmi, että IMPERIAn mukana tuomista monitavoitearvioinnin välineistä olisi ollut varmasti paljon enemmän hyötyä, jos niitä olisi voitu hyödyntää jo ennen YVA-ohjelmavaiheen aloittamista. Esimerkiksi vaikutussuhdekaaviosta olisi voinut olla apua, jos sitä olisi voitu hyödyntää ennen kuin vaikutussuhteiden ja vaikutusten jäsentäminen ehdittiin aloittaa. Nyt näkökulmat muun muassa merkittävimmistä vaikutuksista olivat jo selvillä ennen IMPERIAn mukaan tuloa YVA-prosessiin. Etelä-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusriskien arvioinnin evaluoinnin mukaan monitavoitearvioinnin menetelmien soveltamisen suurimpana antina pidettiin kokonaisuuden monipuolista tarkastelua, moniongelmaisen asian objektiivista arviointia, eri osapuolten näkökulmien tasapuolista huomioon ottamista ja keskustelun lisäämistä. Monitavoitearvioinnin menetelmin toteutetun vaikutusten arvioinnin perusteet olivat selkeät ja mukana oli kattavasti eri sidosryhmiä, joiden näkemykset ja intressit huomioitiin eri vaiheissa. Päätöksenteon tueksi saatiin hyvää informaatiota ja arvioinnin pohjalta voidaan vetää suuntaviivoja siitä, missä turvetuotantoa tulisi alueellisesti painottaa. Vesistöriskiä pystyy varmasti arvioimaan melko hyvin, kunhan huomioidaan kuormitus myös seuraavaan valuma-alueeseen tietyissä tapauksissa. Toisaalta erään vastaajan mukaan mitään isompaa uutta ei tullut ilmi, jota vesistöistä jo tietävät eivät osaa perustiedoilla hahmottaa. Ehkä arviointi on kuitenkin tarpeen havainnollistamaan alueita ja alueiden tilaa isolle yleisölle ja jonkinlaisena työkaluna. Monitavoitearvioinnin menetelmien heikkoutena pidettiin laskennan monivaiheisuutta, joka ei avaudu taviksille, ts. joudutaan luottamaan tai olemaan luottamatta tuloksiin sekä sitä, että erilaiset arvot ovat ristiriidassa, jolloin painotuksia ja johtopäätöksiä hankala tehdä. Eräs vastaaja toivoi, ettei tuloksia oteta täysin kirjaimellisesti, vaan suuntaa antavana. Oulun kaupungin vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehtotarkastelussa monitavoitearvioinnin tarkoitus oli tukea päätöksentekoa tekemällä monimutkainen asia helpommin käsiteltäväksi ja sitä koskeva tieto läpinäkyväksi. Tavoitteena oli, että jos kaikki menee hyvin, monitavoitearviointi vähentäisi kiistelyä ja selkeyttäisi millä ehdoin eri osapuolia tyydyttävä päätös olisi mahdollista tehdä. Vaikka vaihtoehtoja saatiin karsittua ja keskeisimmät tavoitteet ja vaikutukset kuvattua, konsensusta monitavoitearvioinnin aikana ei kuitenkaan syntynyt, vaan lopputuloksena olivat hyvin tasaväkiset vaihtoehdot; kaikki olivat kannatettavia omasta näkökulmastaan ja riskeistään käsin. Tilanne oli siten erityisen ongelmallinen. Yhden vaihtoehdon kehittäminen ja sitä koskevien yksityiskohtien sopiminen ja neuvottelujen edistäminen on helpompaa kuin valinta kahden tai useamman yhtä vahvan vaihtoehdon välillä.

14 Monitavoitearviointi soveltui palautteen perusteella hyvin kunnallisen päätöksenteon tukemiseen ja tarjosi riittävästi tietoa päätöksen tekemiseen. Monitavoitearviointi nosti aidosti esille erilaisia vaihtoehtoja ja auttoi vaihtoehtojen vertailussa. Vain harvan kanta oli lukittu alusta asti ja merkittävä osa vastaajista kertoi muuttaneen kantaansa monitavoitearvioinnin aikana. Suurin osa vastaajista ei muuttanut kantaansa, mutta ainakin pohti vakavasti muita vaihtoehtoja. Kun oli vaihtoehtoja ja joku täytyi valita, kukaan ei voinut heittäytyä vain vastustamaan, vaan kaikkien täytyi aktiivisesti pohtia parasta vaihtoehtoa kokonaisuus ja eri näkökulmat huomioiden. Informaatiota pyrittiin antamaan kattavasti sitä pyytäneille ja tilaisuus esittää omia arvioita ja näkemyksiä oli olemassa, vaikka palautteen perusteella eri osapuolten esittämä informaatio tulkittiin välillä tarkoitushakuiseksi vaikuttamiseksi. Päätöstukiryhmän työskentely ongelman parissa auttoi tarkastelemaan monimutkaista ja entuudestaan vierasta ongelmaa analyyttisesti. Pohtimalla yhtä asiaa kerrallaan, vedenoton vaikutuksia ja eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja, omat ennakkoasenteet sai jättää syrjään. Yllättyneenä osallistujat katsoivat, että mikähän lopputulos tästä tulee. Avoin asenne eri vaihtoehtoja kohtaan oli kytköksissä oppimiseen. Päätöstukiryhmäläiset toimivat myös viestinviejinä valtuustoryhmiin ja heidän mielipidettä kysyttiin ahkerasti. Selvästi tyytyväisimpiä monitavoitearviointiin olivat päätöstukiryhmän jäsenet ja kohtalaisen tyytyväisiä myös muut Oulun päättäjät. Vähiten tyytyväisiä olivat pohjavesialueilla asuvat ja ympäryskuntien edustajat, jotka kokivat jääneensä yhteistä asiaa koskevan valmistelun ja päätöksenteon ulkopuolelle. Monitavoitearviointi toimi pohjana keskustelulle Oulun kaupungin vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista, arvokysymysten tunnistamisessa ja jatkotoimenpiteistä. Vaihtoehtoja muokattiin ja niiden toteuttamiskelpoisuutta pohdittiin yhdessä sidosryhmien kanssa ja eri osapuolia kuullen. Mikäli monitavoitearviointi yleistyy kunnallisen päätöksenteon tukemisessa, on syytä painottaa puolueettoman arvioitsijan roolia tai ainakin jakaa valtaa ja vastuuta eri tahojen kesken, vaikka rahoitus tulisi kaupungilta. Tällä kertaa yliopisto ei ollut riippuvainen maksajan toiveista ja pystyi siten toimimaan puolueettomasti. Muidenkin intressien avoin esille tuominen, oli kyse sitten vesilaitoksen, kuntien tai valtuustoryhmän intresseistä, helpottaa strategisen pelikentän hahmottamista. f) Tulosten esittäminen Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston YVAn evaluoinnin perusteella taulukoiden ja yhteenvetojen todettiin havainnollistavan ja selkiyttävän vaikutuksia hyvin. Vaihtoehtojen vertailutaulukot tiivistivät informaation hyvin ja havainnollisesti. Tiivistämisen ongelmana kuitenkin oli että osa informaatiosta, kuten erityisen herkkiin kohteisiin kohdistuvat vaikutukset, oli jätetty taulukoiden ulkopuolelle. Vaihtoehtojen vertailussa olisi hyvä tuoda tiivistetysti esille, miten vaikutukset kohdistuvat kohteisiin tai kohderyhmiin. Lisäksi arviointiprosessissa tulisi varata aikaa ja resursseja siihen, että hankevaihtoehtoja on mahdollista vielä muokata arviointiohjelmasta saadun palautteen pohjalta, ja että selvityksiä voidaan kohdentaa niihin asioihin, joita osallistujatahot pitävät tärkeänä. Vihdin jätevesihuollon vaihtoehdot-yvan evaluoinnin mukaan tärkeimmäksi hyödyksi IMPERIAn mukana olosta YVA-prosesseissa koettiin tulosten havainnollistaminen ja viestinnällisyyden parantuminen sekä monitavoitearvioinnin menetelmien soveltamisen tuomat hyödyt itse prosessiin (järjestelmällisyys, läpinäkyvyys, yhteismitallisuus, arvioinnin perusteltavuus). Vaikutusketjuja, erilaisia kaavioita ja taulukoita liikennevalovärein sekä merkittävyyden arvioinnin esittämistä vesistövaikutuskarttojen avulla pidettiin raporttia selkeyttävinä ja havainnollistavina tekijöinä. Etenkin taulukot auttoivat konsulttia yhteenvedon teossa ja tulosten vertailussa.

15 Balticconnectorin maakaasuputken YVAn evaluoinnissa korostettiin tulosten esittämistapaa. Olisi hyvä miettiä, miten sidosryhmät haluavat YVAn tulokset esitettävän, jotta he näkevät selkeästi, kuinka heidän kommenttinsa on huomioitu YVAssa sekä millä perusteella jotkin vaikutukset on luokiteltu vähäisiksi tai suuriksi. Jos tietty vaikutus on luokiteltu vähäiseksi, voisi olla konkreettisia esimerkkejä, minkälainen vaikutuksen pitäisi olla, jotta se olisi merkittävä. Tämä edesauttaisi myös kansalaisten hyväksyntää hankkeelle, ns. sosiaalisen toimiluvan saamista. Raporttien tulisi olla interaktiivisia: esimerkiksi sähköisen taulukon merkittävyysarviointia klikkaamalla aukeaisi uuteen ikkunaan selitekenttä kyseisen vaikutuksen määritysperusteista. Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston YVAssa mukana olleiden haastateltavienkin mielestä läpinäkyvyyden vuoksi olisi tärkeää, että arviointiselostukseen sisällytettäisiin erilaisia tulkintoja vaikutusten merkittävyydestä ainakin niiden vaikutusten osalta, joihin liittyy voimakkaita näkemyseroja. Käytännössä tämä tarkoittaisi joko useamman merkittävyyden arviointitaulukon sisällyttämistä selostukseen tai erilaisten tulkintojen mahduttamista samaan taulukkoon. g) Hankkeissa esille tulleita YVA/SOVA-prosessin tai raportoinnin kehittämistarpeita Balticconnectorin maakaasuputken YVAn evaluoinnissa tuli ilmi tarve määritellä YVAn perimmäinen tarkoitus uudelleen etenkin viranomaisten ja lainsäätäjien puolesta. YVAt tehdään usein vain raportiksi viranomaisia varten, vaikka niiden tarkoitus on tuoda hankkeiden merkittävimmät vaikutukset esille hankkeen jatkoa varten. Ympäristövaikutusten arviointien tulisi olla asiakaslähtöisempiä ja prosessina keskustelevampia sekä sidosryhmien suuntaan että asiantuntijoiden ja viranomaisten välillä. Näin saataisiin suurempi hyöty arvioinneista ja esimerkiksi ARVIn soveltamisesta niissä. Myös vuoropuhelua arviointien laatijoiden ja hankkeen suunnittelijoiden kesken toivottiin, koska monesti hankkeen vaikutusten arviointia, investointeja, suunnittelua ja luvitusta tehdään aikalailla käsi-kädessä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman SOVAn evaluoinnissa tuli ilmi, että halutaan järjestelmällinen kehikko avuksi selkeyttämään SOVAn laajaa ja osin abstraktista kokonaisuutta sekä objektiivisia arviointikriteereitä. Merkittävyyden arviointikehikkoa tulisi räätälöidä SOVAn tarpeita vastaavaksi, koska tällä hetkellä soveltaminen sellaisenaan ei onnistu.

16 Johtopäätökset IMPERIA-hankkeesta evaluoinnin perusteella IMPERIA-hankkeessa kehitettyjen menetelmien ja työkalujen soveltuvuutta erilaisiin ympäristövaikutuksia arvioiviin hankkeisiin evaluoitiin vuosina edellä esitetyin menetelmin ja tuloksin. Itse IMPERIAhankkeen evaluointia suoritettiin IMPERIA-seminaareihin osallistuneille YVA-konsulteille, yhteysviranomaisille, hankevastaaville ja muille asiantuntijoille sekä alan tutkijoille ja opiskelijoille IMPERIAn järjestämissä seminaareissa ja YVA ry:n YVA-päivillä vuosina Evaluoinnin tulokset on huomioitu IMPERIAn menetelmien ja työkalujen kehityksessä sekä tulosten viimeistelyssä. Pääasiassa IMPERIAn kehittämiin menetelmiin ja työkaluihin ollaan erittäin tyytyväisiä ja niitä pidetään tarpeellisina apuvälineinä etenkin merkittävien vaikutusten tunnistamisessa, arvioinnissa ja esittämisessä. Tulosten laajamittaista soveltamista toivotaan. IMPERIAn tulosten soveltamisen tulisi olla kuitenkin vapaaehtoista, ja niiden soveltamisen laajuutta tulisi harkita tapauskohtaisesti mm. hankkeen laajuudesta ja resursseista riippuen. Etenkin monitavoitearviointiin pohjautuva vaikutusten merkittävyyden arvioimiseen tarkoitettu kehikko ja ARVItyökalu saivat osakseen sekä tunnustusta tarpeellisuudesta että rakentavaa kritiikkiä. Niiden mukaista arviointimenettelyä pidettiin liian raskaana pienten, yksinkertaisten tai suoraviivaisten hankkeiden sekä toisaalta monitahoisten ja laajojen hankkeiden kaikkien vaikutusten arviointiin. Joidenkin vaikutustyyppien koettiin olevan toisaalta liian monitahoisia pakotettavaksi ARVIn kriteereihin. Kehikon ja ARVI-työkalun soveltamista ei-merkityksettömien vaikutusten arvioimiseen tulisikin evaluoinnin perusteella harkita tarkoin jo yksinomaan käytettävissä olevien resurssien vuoksi. Ne eivät myöskään sovellu välttämättä kaikentyyppisten vaikutusten arviointiin. Niiden soveltamisen koettiin olevan resurssitehokkainta siten, että hankkeiden alussa tehdään kevyt merkittävimpien vaikutusten tunnistaminen joko vain kehikon avulla tai ARVI-työkalulla, jonka jälkeen sovelletaan ARVI-työkalua täysimittaisena tunnistettujen merkittävien vaikutusten arviointiin. Haastateltujen mielestä ARVI-työkalun soveltamisen edut (etenkin yhteismitallisuus, läpinäkyvyys ja järjestelmällisyys) tulisivat parhaiten esiin tarpeeksi monimutkaisissa ja jopa konfliktihankkeissa. IMPERIA-hankkeen kehittämien menetelmien ja työkalujen lisäksi pilottihankkeissa arvostettiin IMPERIAn myötä sovellettujen monitavoitearvioinnin menetelmien hyötyjä arviointiprosessin järjestelmällisyyteen, uusien vaihtoehtojen ja näkökulmien löytymiseen, tulosten perusteltavuuteen sekä sidosryhmätyöskentelyyn ja vuorovaikutuksen lisäämiseen. Monitavoitearvioinnin avulla voitiin esittää mahdolliset ympäristövaikutukset ja muut esim. rahassa vaikeasti arvioitavissa olevat asiat ymmärrettävästi myös sidosryhmille. Menetelmiä ja työkaluja sovellettiin erityyppisissä pilottihankkeissa eri mittakaavassa ja eri painopistein. Kahdessa erityyppisessä SOVA-pilotissa sovellettiin monitavoitearvioinnin menetelmiä. Toisessa niiden koettiin lisäävän edellä mainittuja hyötyjä, mutta toisessa hankkeessa havaittiin, etteivät IMPERIAn menetelmät sovi aivan sellaisenaan sovellettavaksi SOVAan. Toki menetelmien mahdollinen hyöty SOVAn varhaisessa vaiheessa tunnistettiin. IMPERIA-hankkeen suurimpia onnistumisia ovat olleet mm. seuraavat: IMPERIA on kuulunut ja näkynyt niin kotimaassa kuin ulkomailla. Eri osapuolilla olevien tarpeiden ja kehittämisajatusten kartoittamiseksi hankkeessa on pyritty laajaan vuoropuheluun ympäristöarviointien parissa eri tehtävissä työskentelevien kanssa. Hanketta on myös esitelty yhteysviranomaisille. Hankkeen ohjausryhmässä on ollut myös yhteysviranomaisten sekä ympäristöministeriön edustajia. Hanke on ollut näkyvästi esillä myös IAIA:n konferensseissa 2013, 2014 ja 2015.

17 Pilottihankkeiden valikoima on ollut monipuolinen, ja yhteistyö hankevastaavien ja YVA-konsulttien kanssa hankkeiden toteutuksessa on toteutettu hyvässä hengessä. Piloteista saadut kokemukset ja palaute olivat korvaamattoman arvokkaita kehitettäessä menetelmiä käytäntöön soveltuviksi. Pilottien kautta konsultit myös perehtyivät paremmin menetelmiin, mikä varmasti alentaa kynnystä soveltaa niitä tulevaisuudessa. Vaikutusten merkittävyyden arviointia koskevan lähestymistavan ja sitä tukevan ARVI-työkalun kehittäminen onnistui ja ne saatiin tuotua koko YVA-kentän tietoisuuteen useissa eri tilaisuuksissa. Tähän asti termien käyttö on ollut vakiintumatonta ja arviointikäytännöt kirjavia. IMPERIAn ohjeistot tuovat tähän kenttään pitkään toivottua selkeyttä ja järjestelmällisyyttä. Pilotit ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten lähestymistapaa voidaan hyödyntää käytännössä. ARVI-työkalulle löytyy toivottavasti innokkaita käyttäjiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Myönteisiä kokemuksia monitavoitearvioinnin soveltamisesta saatiin esimerkiksi Oulun kaupungin vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehtotarkastelussa sidosryhmäosallistumisen tuessa ja vaihtoehtojen järjestelmällisessä vertailussa. Hyviä käytäntöjä ympäristöarvioinneissa raportti julkaistiin. Sen runsaalle 100 sivulle on koottu IMPERIAhankkeessa tunnistettuja, kehitettyjä ja testattuja hyviä toimintatapoja ja työkaluja. Ohjeita annetaan myös arviointien ja raporttien ymmärrettävyyden ja havainnollisuuden parantamiseksi. Raportti on suositeltavaa lukemista kaikille ympäristöarviointien parissa työskenteleville.

18 Lähteitä Heli Saarikoski ja Tiina Jääskeläinen Evaluaatioraportti Piiparinmäki-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiprosessista. IMPERIA-hankkeen raportti. Inka Kytö Osallistumista tukevat internetpohjaiset karttakyselyt YVA-menettelyissä. Tapaus Harava ja Piiparinmäki-Lammaslamminkangas. Pro Gradu. Helsingin yliopisto

19 Liite 1: Pilottihankkeiden evaluaatiokriteerit

20

21

22 Liite 2. ARVI-työkalua varten laadittu palautelomake (versio ) Kysely ARVI-lomakkeesta Arvioi seuraavia ARVI-lomakkeeseen liittyviä väittämiä: Täysin eri mieltä Osittain eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin samaa mieltä Vaikea arvioida Lomake on ymmärrettävä ja visuaalisesti selkeä Lomake havainnollistaa merkittävyyden muodostumista vaikutuskohteen arvon ja vaikutuksen suuruuden perusteella Lomakkeessa esitetyt tarkentavat kysymykset liittyen esim. epävarmuuksiin ja lieventämistoimenpiteisiin ovat selkeitä ja ymmärrettäviä Lomakkeen ohjeistus on sopivan mittainen Lomakkeen ohjeessa on riittävästi käytännön esimerkkejä Eri vaikutusalueille ja eri aikajaksoille (rakentamisen aikainen, toiminnanaikainen) on tarpeen laatia omat arvionsa Listaa seuraavaan kehitysehdotuksia ARVI-lomakkeeseen. Pohdi muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Onko lomake toimiva arviointikehikon osalta? - Onko lomake riskien, epävarmuuksien ja lieventämistoimenpiteiden osalta toimiva? - Miten haitallisten vaikutusten lieventämistä tulisi tarkastella? Tulisiko arviointi tehdä lieventämistoimenpiteet mukaan lukien vai esitetäänkö erikseen arviot ennen ja jälkeen lieventämistoimenpiteiden? - Miten eri vaikutusalueet ja aikajaksot olisi mielestäsi järkevä tarkastella? Yleisarvosana ARVI-lomakkeesta (asteikolla 4 10) Yleisarvosana lomakkeen ohjeistosta (asteikolla 4 10)

23 Kysely ARVI-työkalusta Arvioi seuraavia ARVI-työkaluun liittyviä väittämiä Täysin eri mieltä Osittain eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin samaa mieltä Vaikea arvioida Työkalun käytössä alkuunpääsy oli vaikeaa Työkalun käyttö oli helppoa Työkalu on visuaalisesti selkeä Työkalun etenemisjärjestys välilehdillä on johdonmukainen Kaipasin parempaa ohjeistusta työkalun käyttöön Voisin kuvitella soveltavani nykymuotoista ARVIa seuraavassa YVA-hankkeessani Työkalun käyttö tuottaa merkittävää lisäarvoa YVAhankkeille Kuinka hyvin ARVI-työkalu soveltuu seuraaviin tehtäviin Erittäin hyvin Hyvin Ei hyvin eikä huonosti Huonosti Erittäin huonosti Vaikea arvioida Harkinnanvaraisen YVAn tarpeellisuuden arviointi Alustava vaikutusten merkittävyyden arviointi YVAohjelmassa Vaikutusten merkittävyyden arviointi YVA-selostuksessa Eri vaihtoehtojen vaikutusten vertailu Arviointiselostuksen laadinnan tuki tulostaulukoita ja -kuvaajia hyödyntämällä Listaa seuraavaan kehitysehdotuksia ARVI-työkaluun. Pohdi muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Miten työkalun käytettävyyttä ja havainnollisuutta voisi parantaa? - Miten jo olemassa olevia kuvia ja taulukoita tulisi parantaa? - Onko työkaluun tarpeen lisätä tuloskuvia ja -taulukoita? Jos on, niin minkälaisia? Yleisarvosana ARVI-työkalusta (asteikolla 4 10)

24 Liite 3. Etelä-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten riskinarvioinnissa mukana olleille asiantuntijoille lähetetyn kyselyn tulokset Kysely monitavoitearvioinnin soveltamisesta - Tulosten esittelytilaisuus Täytettyjä lomakkeita saatiin 12 kpl. Viisi vastaajista oli osallistunut arviointiryhmän työskentelyyn. Kysymys 2: Mitä mieltä olet seuraavista menetelmää koskevista väitteistä?