Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 787/2013 vp Seksin suojaikäraja Eduskunnan puhemiehelle Seksin suojaikäraja tarkoittaa sitä ikää, jota nuoremman henkilön kanssa kukaan ei saa ryhtyä sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaaliseen kanssakäymiseen. Myös lapsen saattaminen ryhtymään seksuaaliseen tekoon on rangaistavaa. Rikoslain 20 luvun 6 määrittelee, että edellä mainituissa tapauksissa on kyse lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Jos taas uhri on yli 16- mutta alle 18-vuotias ja tekijän ja uhrin välillä on luottamussuhde (esimerkiksi opettaja, valmentaja, hoitaja), on seksuaaliseen tekoon taivuttaminen rangaistavaa (20 luku, 5 ). Rangaistavana ei kuitenkaan pidetä tekoa, joka ei loukkaa kohteen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja jonka osapuolten iässä sekä henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa (20 luku, 7 a ) Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmassa (STM ) todetaan nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten kertoneen, että heidän työssään nousee entistä useammin esille erilaisia seksuaalisen hyväksikäytön, väkivallan ja pakottamisen kokemuksia. Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan kolmannes lukiossa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä ja alle 10 % pojista on kokenut internetin sekä puhelimen välityksellä tapahtuvaa seksuaalista häirintää. Sukupuoliyhteyteen pakottamista tai painostamista on kokenut lukiossa 8 % tytöistä ja 2 % pojista, ammatillisissa oppilaitoksissa 14 % tytöistä ja 3 % pojista. Suojelun tarve ei rajoitu vain alle 16-vuotiaisiin, vaan myös sitä vanhempiin alaikäisiin nuoriin. 16- tai 17-vuotias on yhtä lailla suojelun tarpeessa itseään vanhempien henkilöiden seksiin liittyviltä ehdotuksilta. Seksin suojaikärajaa viimeksi arvioineessa hallituksen esityksessä (HE 6/1997 vp) kiteytetään, että tavoite suojata lasta seksuaaliselta hyväksikäytöltä ei vaadi rajoittamaan nuorten keskinäisiä sukupuolisuhteita silloin, kun ne eivät sisällä toisen hyväksikäyttämistä. Säännöksessä ei ole mainittu, kuinka monen vuoden ikäeroa olisi pidettävä suurena. Tähän on päädytty sen vuoksi, että ikäeron suuruutta on syytä tarkastella paitsi laskennallisena ikäerona myös suhteessa kummankin osapuolen ikään, varsinkin, jos nuorempi osapuoli on hyvin lähellä suojaikärajaa. Euroopassa suojaikäraja on useimmiten alhaisempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä se on vähintään 16 vuotta. Peräti kahdessakymmenessä Yhdysvaltojen osavaltiossa suojaikäraja on 17 tai 18 vuotta. Kanadassa suojaikäraja nostettiin 14:stä 16:een vuonna 2008, jotta nuoria voitaisiin suojella muun muassa internetissä liikkuvilta hyväksikäyttäjiltä. Mikäli haluamme suojella lapsiamme yhä lisääntyvältä aikuisten seksuaaliselta hyväksikäytöltä, jota on viime aikoina tapahtunut erityisesti internetin kautta, meidän on tarvittaessa harkittava seksin suojaikärajan korottamista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta seksin suojaikärajan riittävyys varmistetaan ja Versio 2.0

2 miten hallitus aikoo varmistaa sen, että nykyisen suojaikärajan jo ylittäneet nuoret tulevat suojelluiksi hyväksikäytöltä? Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Mika Niikko /ps 2

3 Ministerin vastaus KK 787/2013 vp Mika Niikko /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mika Niikon /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 787/2013 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta seksin suojaikärajan riittävyys varmistetaan ja miten hallitus aikoo varmistaa sen, että nykyisen suojaikärajan jo ylittäneet nuoret tulevat suojelluiksi hyväksikäytöltä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Seksuaalirikoksia koskevan rikoslain 20 luvun kokonaisuudistukseen liittyvässä hallituksen esityksessä (HE 6/1997 vp) ehdotettiin suojaikärajan laskemista tuolloisesta 16 vuodesta 15 vuoteen. Tätä perusteltiin ennen kaikkea nuorten fyysisellä ja psyykkisellä kypsymisellä; tutkimusten todettiin osoittavan, että nuoret saavuttavat sukukypsyyden entistä aikaisemmin. Eduskunnan lakivaliokunta ei pitänyt kuitenkaan tarkoituksenmukaisena alentaa seksuaalista suojaikärajaa ja ehdotti, että suojaikäraja säilytetään 16 vuodessa. Valiokunnan mietinnössä ei ole asiasta tämän tarkempia perusteluja (LaVM 3/1998 vp). Uudistuksessa suojaikäraja siis säilyi 16 vuotena. Hallituksen käsityksen mukaan tuon jälkeen ei ole tapahtunut sellaisia yhteiskunnallisia, nuorten kypsymiseen liittyviä tai muita muutoksia, jotka puoltaisivat yleisen suojaikärajan nostamista. Meitä yhteiskunnallisilta oloiltaan lähimpänä olevissa valtioissa suojaikärajat eivät ole ainakaan korkeampia: esimerkiksi Ruotsissa 15 vuotta, Norjassa 16 vuotta, Tanskassa 15 vuotta, Islannissa 15 vuotta, Saksassa 14 vuotta, Ranskassa 15 vuotta ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 16 vuotta. Kuten kysymyksessäkin on viitattu, hyvin monissa rikoslain 20 luvussa säännellyissä tilanteissa suojaikäraja ulottuu 18 vuoteen. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan 20 luvun 5 :n mukaan se, joka asemaansa hyväksikäyttäen taivuttaa sukupuoliyhteyteen tai ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön, joka on koulussa tai muussa laitoksessa hänen määräysvaltansa tai valvontansa alainen taikka muussa niihin rinnastettavassa alisteisessa suhteessa häneen, taikka kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön, jonka kyky itsenäisesti päättää seksuaalisesta käyttäytymisestään on hänen kypsymättömyytensä sekä osapuolten ikäeron vuoksi olennaisesti heikompi kuin tekijällä, käyttämällä törkeästi väärin tämän kypsymättömyyttä. Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan 20 luvun 6 :n mukaan se, joka koskettelemalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä, tai saa tämän ryhtymään sellaiseen tekoon. Lisäksi lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan se, joka menettelee mainitulla tavalla kuusitoista mutta ei kahdeksantoista vuotta täyttäneen lapsen kanssa, jos tekijä on lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettavassa asemassa lapseen nähden sekä asuu lapsen kanssa samassa taloudessa. Lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä (20 luvun 7 ) tuomitaan puolestaan se, joka on sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuo- 3

4 Ministerin vastaus remman lapsen taikka edellä 6 :ssä tarkoitetussa tapauksessa kuusitoista mutta ei kahdeksantoista vuotta täyttäneen lapsen kanssa. Pykälässä on lisäksi säännökset seikoista, jotka tekevät 6 :n mukaisesta hyväksikäytöstä törkeän. Luvun 8 a koskee seksuaalipalvelujen ostamista nuorelta. Suojaikäraja on 18 vuotta. Samoin suojaikäraja on 18 vuotta luvun 8 b :ssä rangaistavaksi säädetyssä teossa, jossa tätä nuorempi henkilö houkutellaan ryhtymään korvausta vastaan sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaaliseen tekoon taikka esiintymään sukupuolisiveellisyyttä loukkaavassa esityksessä. Sama 18 vuoden suojaikäraja koskee myös luvun 8 c :n tilanteita eli sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraamista. Rikoslain 20 luvun 9 koskee paritusta. Teot, joiden hyväksikäyttäminen on paritusta, ovat korvausta vastaan tapahtuvat sukupuoliyhteys, siihen rinnastettava seksuaalinen teko ja kahdeksaatoista vuotta nuoremman lapsen tekemä, ilmeisellä tavalla sukupuolisiveellisyyttä loukkaava teko. Luvun 9 a :n mukaan kyse on törkeästä parituksesta, kun kohteena on kahdeksaatoista vuotta nuorempi lapsi. Luvun 11 :stä ilmenee, että kahdeksaatoista vuotta nuorempiin henkilöihin kohdistuneet pakottaminen sukupuoliyhteyteen, pakottaminen seksuaaliseen tekoon ja tekijästä erityisen riippuvaisen henkilön seksuaalinen hyväksikäyttö ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, kun ne täysiikäiseen kohdistuvina ovat asianomistajarikoksia. Kahdeksaatoista vuotta täyttänyttä, mutta käytännössä vielä varsin nuorta henkilöä suojaavat luonnollisesti muut seksuaalirikoksia, kuten raiskausta, koskevat rangaistussäännökset. Rikoslain 17 luvun 18 :n mukaan lapsipornografiana pidetään kuvia tai kuvatallenteita, joissa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti todellisuuspohjaisesti tai todenmukaisesti esitetään lasta. Lapsena pidetään kahdeksaatoista vuotta nuorempaa henkilöä sekä henkilöä, jonka ikää ei voida selvittää mutta jonka on perusteltua syytä olettaa olevan kahdeksaatoista vuotta nuorempi. Tällaisen kuvan levittäminen ja hallussapito ovat rangaistavia tekoja. Kesällä 2013 valmistui luonnos hallituksen esitykseksi, jolla rikoslain 20 lukua muutettaisiin. Yhden muutosehdotuksen mukaan alle 18-vuotiaaseen kohdistunutta raiskausta arvioitaisiin jatkossa aina törkeänä raiskauksena. Jo nyt on oikeuskäytännöstä nähtävissä, että alle 16-vuotiaisiin kohdistuvat raiskausrikokset arvioidaan muita useammin törkeiksi raiskauksiksi. Kokonaan uusi rangaistussäännös koskisi seksuaalista häirintää. Erillinen rangaistussäännös seksuaalisesta häirinnästä korostaisi seksuaalisen itsemääräämisoikeuden merkitystä. Juuri nuoret naiset ovat ainakin yleisellä paikalla tapahtuvan häirinnän tyypillisiä uhreja. Siten uusi säännös parantaisi heidän suojaansa. Suojaikärajaa nuorempaan kohdistuvana esimerkiksi koskettelua arvioitaisiin entiseen tapaan lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä. Hallituksen esitystä viimeisteltäessä voidaan arvioida, tulisiko esityksen perusteluissa vielä enemmän korostaa nuorten suojaamista esimerkiksi työpaikoilla. Yksi esitysluonnoksen osa on, että jatkossa kaikki muut seksuaalirikokset paitsi täysi-ikäisen seksuaalinen häirintä olisivat virallisen syytteen alaisia rikoksia. Esitysluonnos on ollut hiljattain päättyneellä lausuntokierroksella. Luonnoksen ja siitä annettujen lausuntojen perusteella on tarkoitus vielä tänä vuonna antaa lopullinen hallituksen esitys. Voimassa oleva ja valmisteltavana oleva lainsäädäntö huomioon ottaen hallitus katsoo, että nykyinen suojaikäraja on riittävä ja myös yleisen suojaikärajan ylittäneet nuoret tulevat suojelluiksi hyväksikäytöltä. Nuorten seksuaalisen itsemääräämisoikeuden toteutumista on silti jatkossakin syytä seurata. Helsingissä 4 päivänä lokakuuta Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

5 Ministerns svar KK 787/2013 vp Mika Niikko /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 787/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Mika Niikko /saf: Vad tänker regeringen göra för att säkerställa att den sexuella skyddsåldergränsen är tillräcklig och hur tänker regeringen trygga att unga som redan passerat denna åldersgräns kan skyddas mot sexuellt utnyttjande? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I regeringens proposition (RP 6/1997 rd) som gällde totalrevideringen av strafflagens 20 kap. om sexualbrott föreslogs att den sexuella skyddsåldersgränsen sänks från 16 till 15 år. Detta motiverades främst med ungdomars fysiska och psykiska mognad, och det hänvisades till undersökningar som visar att könsmognad i genomsnitt uppnås i en lägre ålder än tidigare. Riksdagens lagutskott ansåg dock inte att det var ändamålsenligt att sänka den sexuella skyddsåldersgränsen och föreslog att den kvarstår vid 16 år. I utskottets betänkande ingick ingen närmare motivering för detta (LaUB 3/1998 rd). Skyddsåldersgränsen förblev därmed också efter reformen 16 år. Enligt regeringens uppfattning har det inte skett några sådana ändringar i samhället, i när ungdomar uppnår könsmognad eller i andra omständigheter som skulle tala för att åldersgränsen borde höjas. Skyddsåldergränserna i de länder som till sina samhälleliga förhållanden står oss närmast är åtminstone inte högre än i Finland. Till exempel i Sverige är åldersgränsen 15 år, i Norge 16 år, i Danmark 15 år, på Island 15 år, i Tyskland 14 år, i Frankrike 15 år och i det Förenade kungariket 16 år. Såsom konstateras i spörsmålet sträcker sig skyddsåldersgränsen i många fall som avses i 20 kap. i strafflagen till 18 år. För sexuellt utnyttjande döms enligt 20 kap. 5 i strafflagen den som genom att utnyttja sin ställning förmår en person som är under 18 år till samlag eller att företa eller underkasta sig någon annan sexuell handling som väsentligt kränker hans eller hennes sexuella självbestämmanderätt, om denna person i en skola eller annan inrättning står under gärningsmannens bestämmanderätt eller övervakning eller i något annat därmed jämförbart underordnat förhållande till gärningsmannen eller om denna persons förmåga att självständigt besluta om sitt sexuella beteende på grund av hans eller hennes omognad samt åldersskillnaden mellan parterna är väsentligt svagare än gärningsmannens och gärningsmannen grovt missbrukar denna omogenhet. För sexuellt utnyttjande av barn döms enligt 20 kap. 6 i strafflagen den som genom beröring eller på något annat sätt utsätter ett barn som är under 16 år för en sexuell handling som är ägnad att skada barnets utveckling eller förmår barnet att företa en sådan handling. För sexuellt utnyttjande av barn döms också den som handlar på det nämnda sättet med ett barn som har fyllt 16 men inte 18 år, om gärningsmannen är barnets förälder eller i förhållande till barnet står i en ställning som motsvarar en förälders samt bor i samma hushåll som barnet. För grovt sexuellt utnyttjande av barn (20 kap. 7 ) döms den som har samlag med ett barn som inte har fyllt 16 år eller, i ett fall som avses i 20 kap. 6 i strafflagen, med ett barn som har 5

6 Ministerns svar fyllt 16 men inte 18 år. I paragrafen finns därtill bestämmelser om när sådant utnyttjande som avses i 20 kap. 6 i strafflagen ska betraktas som grovt. I 20 kap. 8 a i strafflagen föreskrivs om köp av sexuella tjänster av ung person. Skyddsåldersgränsen är 18 år. Skyddsåldersgränsen är 18 också när det gäller sådana enligt 20 kap. 8 b straffbara gärningar, där en person som är under 18 år lockas att ha samlag eller företa någon annan sexuell handling eller uppträda i en anordnad pornografisk föreställning. Samma skyddsåldersgräns på 18 år gäller även gärningar som avses i 20 kap. 8 c, det vill säga besökande av en barnpornografisk föreställning. I 20 kap. 9 i strafflagen föreskrivs om koppleri. Gärningar där utnyttjande betraktas som koppleri är samlag eller en därmed jämförlig sexuell handling som utförs av någon mot ersättning och en uppenbart sedlighetssårande handling som mot ersättning utförs av ett barn under 18 år. Enligt 20 kap. 9 a är det fråga om grovt koppleri om föremålet för brottet är ett barn under 18 år. Av 20 kap. 11 i strafflagen framgår att om tvingande till samlag, tvingande till sexuell handling eller sexuellt utnyttjande av en person som är synnerligen beroende av gärningsmannen har riktat sig mot en person som inte fyllt 18 år, hör dessa brott under allmänt åtal. Om dessa brott har riktat sig mot en vuxen person är de målsägandebrott. En person som fyllt 18 år men som i praktiken ännu är rätt ung skyddas naturligtvis även genom andra straffbestämmelser som gäller sexualbrott, såsom straffbestämmelserna om våldtäkt. Som barnpornografi betraktas enligt 17 kap. 18 i strafflagen verklighetsbaserade eller verklighetstrogna bilder eller bildupptagningar som på ett sedlighetssårande sätt visar ett barn. Som barn betraktas den som är yngre än 18 år och den vars ålder inte kan utredas, om det finns grundad anledning att anta att personen är yngre än 18 år. Spridning och innehav av en sådan bild är straffbart. På sommaren 2013 färdigställdes ett utkast till regeringens proposition om ändring av 20 kap. i strafflagen. I propositionsutkastet föreslås bland annat att våldtäkt alltid ska betraktas som en grov gärning om den riktar sig mot en person som är under 18 år. Redan enligt rådande rättspraxis betraktas ett våldtäktsbrott som riktar sig mot en person som är under 16 år oftare som grov våldtäkt än andra våldtäktsbrott. Därtill föreslås en helt ny straffbestämmelse om sexuellt ofredande. En separat straffbestämmelse om sexuellt ofredande skulle framhäva betydelsen av den sexuella självbestämmanderätten. Typiska offer för sexuellt ofredande på allmän plats är just unga kvinnor. Därmed skulle den nya bestämmelsen förbättra skyddet för unga kvinnor. När det gäller personer som är yngre än skyddsåldergränsen ska till exempel beröring på samma sätt som för närvarande betraktas som sexuellt utnyttjande av barn. När utkastet till regeringens proposition bereds vidare kan det bedömas om det finns behov att i motiveringen ytterligare framhäva skyddet för ungdomar till exempel på arbetsplatser. Enligt propositionsutkastet ska alla andra sexualbrott än sexuellt ofredande av en vuxen person höra under allmänt åtal. Remissbehandlingen av propositionsutkastet avslutades nyligen. Avsikten är att beredningen av propositionen fortsätts utgående från utkastet och remissvaren, och att den slutliga regeringspropositionen överlämnas till riksdagen ännu i år. Med beaktande av den gällande lagstiftningen och lagändringarna som håller på att beredas anser regeringen att den nuvarande sexuella skyddsåldersgränsen är tillräcklig och att även sådana unga personer som passerat den allmänna skyddsåldersgränsen kan skyddas mot utnyttjande. Det är dock skäl att även i framtiden följa förverkligandet av unga personers sexuella självbestämmanderätt. 6

7 Ministerns svar KK 787/2013 vp Mika Niikko /ps Helsingfors den 4 oktober 2013 Justitieminister Anna-Maja Henriksson 7