Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2010

Transkriptio

1 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2010 Helsinki 2011 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

2 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MILJÖMINISTERIET MINISTRY OF THE ENVIRONMENT ÖLJYSUOJARAHASTON TILINPÄÄTÖS Ympäristöministeriö Ympäristönsuojeluosasto Taitto: Ainoliisa Miettinen Helsinki 2011

3 SISÄLLYS 1 Toimintakertomus Hallituksen katsaus rahaston toimintaan Tuloksellisuuden kuvaus Toiminnallinen tehokkuus, tulokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Siirtomenojen vaikuttavuustiedot Lainmukaiset korvaukset Öljyvahingoista johtuvat korvaukset Pelastustoimen alueiden korvaukset Harkinnanvaraiset korvaukset Öljyvahinkojen torjuntavalmius Öljyn pilaamien maa-alueiden kunnostaminen Tilinpäätöslaskelmien analyysi Rahoituksen rakenne ja talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Rahaston rahoituslaskelma Öljysuojarahaston sitoumukset Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Virheitä ja väärinkäytöksiä koskevat yhteenvetotiedot Takaisinperintää koskevat yhteenvetotiedot Öljysuojarahaston hallituksen ehdotus tuloksen käsittelemisestä Toimintakertomuksen liitteet 1. Öljysuojarahaston talousarvio Soili-ohjelman toimintakertomus vuodelta 2010 (osa) Öljysuorahaston tulot ja maksetut korvaukset Öljysuojarahaston hallituksen jäsentiedot Tuotto- ja kululaskelma Tase Rahoituslaskelma Liitetiedot...33 Tilinpäätöksen liite 1: Tilinpäätöksen laatimisperusteet ja vertailtavuus...34 Tilinpäätöksen liite 2: Vuoden 2010 käyttösuunnitelma ja toteutuma (euroa)...35 Tilinpäätöksen liite 3: Henkilöstökulujen erittely...36 Tilinpäätöksen liite 6: Rahoitustuotot ja -kulut Tilinpäätöksen liite 9: Taseen rahoituserät ja velat...38 Tilinpäätöksen liite 15: Öljysuojarahaston hallituksen vuosina myöntämät ennakkolausunnot, joiden perusteella ei mennessä oltu vielä maksettu korvausta Allekirjoitukset...41 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

4 4 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2010

5 1 Toimintakertomus 1.1 Hallituksen katsaus rahaston toimintaan Öljysuojarahastosta annettua lakia (1406/2004) muutettiin vuoden 2009 lopussa (1791/2009). Öljysuojamaksua korotettiin alkaen 0,50 eurosta 1,50 euroon tonnilta. Korotus on määräaikainen ja voimassa asti. Myös rahaston pääomarajoja korotettiin samasta ajankohdasta asti, pääoman yläraja nousi 10 milj. eurosta 50 miljoonaan euroon ja alaraja 5 milj. eurosta 25 milj. euroon. Muutosten tarkoitus on turvata öljysuojarahaston maksuvalmius tilanteessa, jossa alueelliset pelastuslaitokset ja valtio ovat huomattavasti korottamassa öljyntorjuntavalmiuttaan Suomenlahden lisääntyneiden öljykuljetusten vuoksi. Lakiin tehtiin myös eräitä öljysuojamaksun kantoa koskevia täsmennyksiä, jotka johtuvat EY:n tullimenettelyä koskevasta asetuksesta. Nämä säännökset tulevat voimaan myöhemmin säädettävänä ajankohtana. Öljysuojamaksun määräaikainen korotus mahdollistaa lähivuosina korvausten maksamisen valtion alusinvestointeihin sekä muun järeän öljyvahinkojen torjuntakaluston hankintoihin. Valtio on muun muassa hankkinut uuden öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan varustetun monitoimialuksen ja peruskorjannut yhden torjunta-aluksen. Myös Dornier-valvontakoneiden laitteistoja uusitaan. Lisävaroja käytetään niin ikään pelastuslaitosten, varsinkin Suomenlahden rannikon alueiden merellisen toimintakyvyn parantamiseen. Valtion hankintojen korvaaminen öljysuojarahastosta on harkinnanvaraista. Pelastustoimen alueilla on lakiin perustuva oikeus saada korvaus vahvistettuun öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaansa sisältyvistä hankinnoista. Korotetun öljysuojamaksun kertymän on vuosina arvioitu olevan noin 25 milj. euroa vuodessa. Vuonna 2010 kertymä oli noin 20,2 miljoonaa. Öljyn tuontimäärään vaikutti normaalien talous- ja liike-elämän kausivaihteluiden lisäksi Porvoon jalostamon huoltoseisokki. Öljysuojarahaston haasteena on viime vuosina ollut, että öljysuojarahastolle saapuneiden hakemusten käsittely on ollut osittain ruuhkautunut. Pelastustoimen alueellistamisen myötä rahastolle tulevien hakemusten koko on kasvanut ja aikaisempaa useammin ratkaistavana on myös erilaisia periaatteellisia kysymyksiä. Lisäksi öljyn pilaamien maa-alueiden kunnostamiskustannusten korvaamista koskevien hakemusten määrä on kasvanut ja päätösten valmistelu edellyttää usein vaikeiden vastuukysymysten selvittämistä. Tilanteen parantamiseksi öljysuojarahaston hallitus aloitti lokakuussa 2009 kehittämishankkeen, jonka tavoitteena oli alueellisilta pelastuslaitoksilta tulevien hakemusten käsittelyn rationalisointi, öljysuojarahaston työtapojen kehittäminen ja maaperän kunnostusta koskevien SOILI-järjestelmän ulkopuolisten hakemusten ja hankkeiden käsittelyä koskevien pelisääntöjen luominen. Hankkeen toteuttamiseksi rahastoon palkattiin määräaikainen ylitarkastaja, jonka palvelus- Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

6 suhde jatkui vuoden 2010 loppuun. Rahaston laajennettu työjaosto, jonka työskentelyyn osallistui ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio ympäristöministeriöstä, toimi hankkeen ohjausryhmänä ja teki päätösesitykset öljysuojarahaston hallitukselle. Osana öljysuojarahaston kehittämishanketta rahaston hallitus teki helmikuussa 2010 periaatepäätöksen pelastustoimen alueiden öljyntorjuntakaluston varastotiloja koskevista harkinnanvaraisista korvauksista. Öljysuojarahasto myöntää jatkossa korvauksia pääasiassa pelastuslaitosten yhteyteen rakennettavien tai muiden keskusvarastotyyppisten tilojen hankintakustannuksiin. Sen sijaan varastotilojen vuokrakustannuksiin ei myönnetä korvausta. Maaliskuussa öljysuojarahasto, ympäristöministeriö ja öljyalan palvelukeskus allekirjoittivat Maaperän kunnostusohjelma SOILI:n lisäpöytäkirjan. Siinä sovittiin SOILI-ohjelman organisaation palveluiden käyttämisestä öljysuojarahaston rahoittamien maaperän kunnostushankkeiden toteuttamisessa. Järjestely on voimassa siihen saakka, kunnes SOILI-ohjelma on öljyalan toteuttamana saatettu loppuun. Hakuaika SOILI-ohjelman rahasto-osuuteen päättyi vuonna 2005 ja se on lisännyt rahastolle suoraan tulevien öljyllä pilaantuneen maaperän kunnostamisen rahoitushakemuksia. Öljysuojarahaston kannalta ongelmana SOILi- ohjelman ulkopuolisten kunnostamishankkeiden rahoittamisessa on, että kiinteistön omistajilla ei yleensä ole sellaista ammattitaitoa ja osaamista, että konsulttipalvelujen, maanrakennustöiden ym. kilpailuttaminen, valinta ja töiden teettäminen onnistuisi mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Rakenteellisten muutosten vuoksi myöskään kunnilla tai aluehallintoviranomaisilla ei ole resursseja teetättää kunnostuksia. Kehittämishankkeessa valmisteltiin myös lomake öljyllä pilaantuneen maaperän kunnostamisen rahoitushakemukseksi. Öljysuojarahaston kehittämishankkeen pääpaino oli pelastuslaitoksilta tulevien hakemusten käsittelyn parantamisessa. Ohjausryhmässä keskusteltiin pitkään esimerkiksi öljysuojarahastosta annetun lain 17 :n 3 momentin ylläpitokustannusten ennakkokorvauksesta ja sen käyttömahdollisuuksista korvauskäsittelyn tehostamisessa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja pelastustoimen alueiden öljyvahinkojen torjuntavastaavilta saadun palautteen perusteella öljysuojarahaston hallitus totesi kuitenkin, että parhaiten käsittelyä voidaan parantaa hyvillä, öljysuojarahastolain ja rahaston hallituksen korvauskäytäntö huomioon ottavilla hakemuksilla. Pelastustoimen alueiden ja ELY-keskusten vastuuhenkilöiden muutokset ja odotettavissa oleva eläkkeellelähdön lisääntyminen korostavat öljysuojarahastoa koskevan tiedon siirtämisen tärkeyttä. Öljysuojarahasto kiinnittää jatkossa edelleen huomiota hakemusten laatua parantaviin toimiin. Vuonna 2011 on tarkoitus valmistella öljysuojarahastoa ja sen maksamia korvauksia käsittelevä opas. Ympäristöministeriön asettaman työryhmän raportti isojen alusöljyvahinkojen torjunnan johtamisesta valmistui kesäkuussa Öljysuojarahaston hallitus ilmoitti raportista antamassaan lausunnossa, että rahastosta voidaan korvata pelastustoimen alueiden ja kuntien torjuntakustannukset koko torjunnan ajan, edellyttäen että rahastolle taataan taloudelliset edellytykset tähän. Myös hädänalaiseen asemaan joutuneille vahingonkärsijöille voidaan myöntää korvauksia välttämättömiin menoihin, vaikka pääsääntöisesti heidän tulee hakea korvausta ensisijaisesti vastuussa olevalta aluksen omistajalta, vakuuttajalta tai kansainväliseltä öljyvahinkojen korvausrahastolta ja lisärahastolta. Valtion torjuntaviranomaisten kustannukset tulisi rahaston hallituksen mielestä maksaa suoraan valtion varoista eikä öljysuojarahastosta. Öljysuojarahasto perii myöntämänsä korvaukset takaisin vahingon aiheuttaneen aluksen omistajalta, tämän vakuutusyhtiöltä tai kansainväliseltä öljyvahinkojen korvausrahastolta. 6 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2010

7 Öljysuojarahaston hallitus on kertomusvuonna paneutunut rahaston toiminnan kehittämiseen. Yleisesti ottaen tilanne pysyi lähes samanlaisena kuin vuonna Keskimääräinen hakemuksen käsittelyaika kuitenkin edelleen pidentyi ja oli nyt 11,5 kuukautta. Keskimääräisessä neljässä kuukaudessa hakemuksista pystyttiin ratkaisemaan vain 36 %, mikä oli selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rahaston kehittämishanke on vienyt jonkin verran aikaa päivittäisistä töistä ja toisaalta hankkeessa on keskitytty juuri vanhoihin hakemuksiin. Eräät rahastossa pitkään vireillä olleet hakemukset voitiin ratkaista vasta, kun kehittämishankkeessa oli valmisteltu uudet periaatteet öljyntorjuntakaluston varastotilojen korvaamiseen. Yli vuoden vireillä olleiden hakemusten osuus kertomusvuoden ratkaisuista olikin 28,6 %, mikä oli 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Pitkään vireillä olleissa hakemuksissa on enimmäkseen kyse öljyn pilaamien maa-alueiden kunnostuksesta ja monista niistä on jo annettu yksi päätös SOILI-ohjelmassa. SOILI-ohjelman organisaation kanssa onkin sovittu toimenpiteistä, joiden ansiosta hakemukset tulevat rahastolle pidemmälle selvitettyinä kuin aikaisemmin. Öljysuojarahaston toiminnan kulut kasvoivat huomattavasti vuonna Kehittämisprojektin vuoksi rahastossa oli palkattuna yksi henkilö enemmän kuin tavallisesti. Lisäksi rahaston menot henkilöstö- ja talouspalveluista ja hallinnollisista kustannuksista näkyivät ensimmäistä kertaa laskutettuina menoina. Öljysuojarahasto on vuoden 2010 alusta ollut valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) asiakkaana. Aiemmin ympäristöministeriö hoiti kyseiset palvelut laskuttamatta niistä rahastoa. Myös ympäristöministeriö siirtyi palvelukeskuksen asiakkaaksi viime vuonna. Aikaisemmista vuosista poiketen ympäristöministeriö peri rahastolta yleiskustannukset rahaston hallinnollisten kustannusten hoidosta. Toiminnan kulujen kasvaminen ja henkilötyövuosien lisääntyminen yhdessä sen seikan kanssa, että annettujen ratkaisujen määrä pieneni edellisistä vuosista, vaikutti kertomusvuoden taloudellisuuden ja tuottavuuden tunnuslukuihin. Jos laskelmissa ei huomioitaisi kehittämisprojektiin palkatun henkilön palkkamenoja eikä henkilötyövuotta eikä edellä mainittuja palvelumaksuja, luvut olisivat paremmin vertailukelpoisia edellisiin vuosiin. Tällöin voitaisiin todeta, että taloudellisuus heikentyi jonkin verran mutta tuottavuus jopa hieman parantui. Öljysuojarahaston hallitus uskoo aloittamansa kehittämistyön parantavan toiminnan tuloksellisuutta jatkossa ja sen näkyvän viimeistään vuonna 2012 myös rahaston normaaleissa tunnusluvuissa. Vahvistaessaan öljysuojarahaston tilinpäätöksen vuodelta 2009 ympäristöministeriö totesi, että rahaston hallitus on toiminnassaan riittävästi ottanut huomioon aikaisempien vuosien tilinpäätösten vahvistamiseen liittyvät kannanotot. Uutena kannanottona ympäristöministeriö esitti, että öljysuojarahaston korvaushakemuskäsittelyn tehostamista ja kassavirran hallinnan kehittämistä koskevaa jo alkanutta kehittämistyötä tulee edelleen jatkaa. Öljysuojarahaston loppuvuodesta 2009 alkanut kehittämistyö jatkuu vielä vuonna 2011 ja rahaston hallitus katsookin ottaneensa toiminnassaan huomioon ministeriön kannanoton. Öljysuojarahaston hallituksessa tapahtui kaksi muutosta vuonna Öljyalan Keskusliiton varajäseneksi hallitukseen nimitettiin erityisasiantuntija Tina Sammi ja loppuvuodesta 2010 hallituksesta eronneen Markus Sovalan tilalle valtiovarainministeriön edustajaksi tuli vanhempi budjettisihteeri Päivi Valkama alkaen. Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

8 1. 2 Tuloksellisuuden kuvaus Toiminnallinen tehokkuus, tulokset ja laadunhallinta Hallituksen kokoukset kpl Työjaoston kokoukset kpl Kehittämistyöjaoston kokoukset kpl Saapuneet hakemukset kpl Ratkaisut kpl, joista korvauspäätöksiä ennakkolausuntoja, -päätöksiä ennakkohyväksymisiä oikaisupäätöksiä lausuntoja hallinto-oikeudelle muita Arvioitu keskimääräinen käsittelyaika kk 11,5 8,0 7,6 0 4 kk 48 kpl 4,1 12 kk 47 kpl Yli 12 kk 38 kpl Tarkasteluvuonna saapuneet hakemukset, joita ei ratkaistu ko. vuonna (46 kpl) Taloudellisuus (toiminnan kulut / ratkaisut) (ilman kehittämisproj. kustannuksia, Palkeet- ja YM laskuja) Tuottavuus (ratkaisut / htv) (ilman kehittämisproj. htv) Htv (ilman kehittämisproj. htv) 36,1 % 35,3 % 28,6 % 54,0 % 28,3 % 17,8 % 43,7 % 39,5 % 16,8 % 35,1 % 35,5 % 49,7 % 1300 (565) 55, (458) 80 (95) (89) 2,4 1,9 1,6 (1,4) (1,7) Euro / Korvauspts (e) Siirtotalouden menot Me 10,16 12,45 6,09 Toiminnan kulut / Siirtotalouden menot (%) (ilman kehittämisprojektia) 1,7 (0,74) 0,66 (0,56) ,5 1,35 Vuonna 2010 öljysuojarahastolle saapui 131 hakemusta ja ratkaisuja annettiin 133. Vuoden aikana saapuneista hakemuksista 35,1 % jäi ratkaisematta samana vuonna. Näiden mittareiden mukaan katsottuna öljysuojarahaston tilanne pysyi vuoden 2009 tasolla eikä hakemusruuhka enää kasvanut. Aikaisempina vuosina syntyneen ruuhkan vuoksi käsittelyajat ovat kuitenkin vielä kasvaneet. Keskimääräinen hakemuksen käsittelyaika pidentyi edellisestä vuodesta 3,5 kuukaudella ja oli 11,5 kuukautta. Vuoden aikana annetuista 133 ratkaisusta 36 % annettiin alle neljässä kuukaudessa ja 35 %:ssa ratkaisuista käsittelyaika oli 4 12 kuukautta. Yli vuoden vireillä olleiden hakemusten osuus ratkaisuista oli 28,6 %, mikä oli 10 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Alle vuodessa ratkaistujen hakemusten osuus oli 71 %, kun vastaava mää- 8 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2010

9 rä vuonna 2009 oli 83 %. Hakemukset jakautuvat siis edelleen kahteen ryhmään; niihin jotka voidaan ratkaista kohtuullisessa ajassa ja niihin, joiden käsittely venyy. Sekä vanhoihin kielteisiin ennakkohakemuksiin ja oikaisupyyntöihin usein liittyvät juridisesti vaikeat vastuukysymykset että periaatteellisia kannanottoja edellyttävät hakemukset vaativat rahastossa poikkeuksellisen paljon työtä. Rahaston taloudellisuuden ja tuottavuuden laskelmissa painottuu tehtyjen päätösten lukumäärä. Kun vuonna 2010 käytössä olleiden henkilötyövuosien määrä nousi ja toiminnan kulut kasvoivat merkittävästi, eikä annettujen ratkaisujen määrä samaan aikaan lisääntynyt, sekä taloudellisuus että tuottavuus heikkenivät. Taloudellisuutta kuvaava tunnusluku huononi lähes kolminkertaisesti ja tuottavuuskin heikkeni noin 30 %. Jos laskelmissa ei oteta mukaan kehittämisprojektiin palkatun henkilön palkkamenoja eikä henkilötyövuotta eikä vuonna 2010 ensimmäistä kertaa maksettuja palvelumaksuja, ovat luvut edellisiin vuosiin nähden paremmin vertailukelpoisia. Tällöin voidaan todeta, että taloudellisuus on jonkin verran heikentynyt mutta tuottavuus on jopa hieman parantunut. Taloudellisuuden ja tuottavuuden mittareiden lisäksi rahaston toimintaa kuvaa toiminnan kulujen ja siirtotalouden menojen keskinäistä suhdetta osoittava prosenttiluku. Toiminnan kulut olivat 1,7 % siirtotalouden menoista ja ilman kehittämisprojektin kustannuksia 0,74 %. Taloudellisuutta kuvaava tunnusluku lasketaan jakamalla tilinpäätöksen mukaiset toiminnan kulut vuoden aikana tehtyjen ratkaisujen kokonaismäärällä. Tuottavuutta puolestaan kuvataan laskemalla vuoden aikana annettujen ratkaisujen määrä jaettuna rahaston sihteeristön henkilötyövuosimäärällä. Tilinpäätöksen mukaiset toiminnan kulut eivät sisällä pääsihteerin palkkakustannuksia, koska ne maksetaan ympäristöministeriön toimintamenoista. Tarkasteluvuoden aikana öljysuojarahaston hallitus on paneutunut rahaston toiminnan kehittämiseen, hakemuskäsittelyn ongelmakohtien selvittelyyn ja hakemusruuhkan purkamiseen. Tarkoitus on vielä vuonna 2011 käyttää konsulttityövoimaa muun muassa öljysuojarahastosta ja sen korvausjärjestelmästä kertovan oppaan laatimiseen. Sekä pelastustoimen alueilla että elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksissa öljyvahinkojen torjunnan vastuuhenkilöt vaihtuvat aiempaa useammin ja perusoppaan uskotaan selkeyttävän hakemusten tekoa rahastolle ja helpottavan siten myös hakemusten käsittelyä rahastossa. Kehittämistyön ansiosta rahaston toiminnallisen tehokkuuden ennakoidaan paranevan viimeistään vuonna Öljysuojarahaston sihteeristön käytössä oli yhteensä 2,4 henkilötyövuoden panos, mistä yksi henkilötyövuosi käytettiin kehittämisprojektiin. Projektiin panostettiin 0,2 henkilötyövuotta myös vuonna Sihteeristön päivittäisiin tehtäviin kuuluvat hakemusten käsittelyn lisäksi neuvonta, ohjaus, lausuntojen valmistelu ja muut hallinnolliset tehtävät. Öljysuojarahaston hallituksen antamien päätösten jakaumassa ja korvauspäätöksellä keskimäärin myönnetyn korvauksen määrässä ei ollut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Öljysuojarahaston hallituksen antamien päätösten laatua mitataan niistä annettujen oikaisuvaatimusten määrällä. Täten mitattuna laadun arvioidaan pysyneen vuonna 2010 samalla tasolla kuin aikaisemmin. Neljässä oikaisuvaatimuksessa oli kyse pelastustoimen alueen öljyntorjunnan ylläpito- ja hankintakustannuksista, öljyvahingon torjuntakustannuksista ja öljyn pilaaman maa-alueen kunnostamiskustannuksista. Oikaisuina myönnetyt korvaukset olivat yhteensä euroa. Hallinto-oikeudelle annettiin yksi lausunto öljyn pilaaman maa-alueen kunnostamiskustannusten korvaamisesta öljysuojarahaston varoista. Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

10 1.2.2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Öljysuojarahaston hallituksen jäsenet ja asiantuntijat ovat tehtävässään sivutoimisia, oman työnantajansa tai taustayhteisönsä tehtävään esittämiä. Rahaston sihteeristö on ympäristöministeriön palveluksessa. Öljysuojarahastolla ei ole rahaston henkisten voimavarojen hallintaan ja kehittämiseen liittyviä omia suunnitelmia tai ohjelmia. 1.3 Siirtomenojen vaikuttavuustiedot Lainmukaiset korvaukset Öljyvahingoista johtuvat korvaukset Öljyvahinkojen torjuntakustannuksina maksettiin alueellisille pelastuslaitoksille yhteensä euroa ja yksi euron korvaus öljyvahingosta kärsineelle. Korvatut vahingot olivat pieniä ja yksittäisiä, niiden aiheuttajat ovat jääneet tuntemattomiksi Pelastustoimen alueiden korvaukset Pelastustoimen alueilla on oikeus saada öljysuojarahastosta korvaus vahvistetun öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman mukaisen torjuntakaluston hankkimisesta ja torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. Kertomusvuonna rahastosta myönnettiin alueiden pelastustoimille öljyntorjunnan kalustohankinta-, ylläpito- ja koulutuskustannuksiin yhteensä 4,05 miljoonaa euroa, torjuntakaluston hankinnan osuus tästä oli 2,1 miljoonaa euroa. Korvauksiin ei sisältynyt isojen öljyvahinkojen torjuntaveneiden hankintoja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselle oli annettu vuonna 2009 ennakkopäätös öljyvahinkojen torjuntaan soveltuvan vahingontorjunta-auton ja sen öljyntorjuntakaluston hankintakustannusten korvaamisesta. Kyse oli pilottihankkeesta, jossa pelastuslaitos testasi auton soveltuvuutta ja kustannustehokkuutta maaöljyvahinkojen torjunnassa. Pelastuslaitoksen raportoinnin perusteella ajoneuvon ja sen kaluston hankintakustannuksista korvattiin kertomusvuonna 80 % eli yhteensä euroa Harkinnanvaraiset korvaukset Öljyvahinkojen torjuntavalmius Valtiolle korvattiin öljyvahinkojen torjuntakaluston hankinta- ja ylläpitokustannuksista euroa. Valtiolle myönnetyt korvaukset vuonna 2010 olivat kaikkiaan 3,3 miljoonaa euroa. 10 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2010

11 Rajavartiolaitoksen kahta Dornier 228 valvontalentokonetta käytetään samanaikaisesti sekä rajavalvontaan että ympäristövalvontaan. Koneet varustettiin 1990-luvulla ympäristövahinkojen havainnointilaitteistolla, jonka avulla koneen miehistö saa reaaliaikaista kuvaa merialueesta ja meressä mahdollisesti olevista vieraista aineista. Valvontalaitteita on uusittu rajavartiolaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen hankkeissa vuosina Kertomusvuonna valtiolle korvattiin näistä kustannuksista 2,4 miljoonaa euroa. Lisäksi öljysuojarahaston hallitus antoi rajavartiolaitoksen esikunnalle ennakkopäätöksen valvontalaitteiden uusimisen vuosina toteutettavan toisen vaiheen kustannusten korvaamisesta enintään 3 miljoonalla eurolla. Suomen ympäristökeskus kehittää karttapohjaista ympäristövahinkojen torjunnan tilannekuvajärjestelmää (BORIS II). Järjestelmä korvaa nykyisin käytössä olevan vastaavan järjestelmän ja tulee palvelemaan öljyntorjuntaviranomaisia, etenkin pelastustoimen alueita. Vuonna 2010 maksettiin Sykelle järjestelmän kehittämiseen myönnetyn korvauksen ensimmäinen erä euroa. Öljysuojarahaston hallitus on antamassaan ennakkopäätöksessä sitoutunut korvaamaan järjestelmän kehittämiskustannuksista enintään euroa, mikä vastaa 50 % hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Rajavartiolaitoksen esikunta on pyytänyt öljysuojarahaston hallitukselta ennakkopäätöstä öljyntorjuntakykyisen ulkovartiolaivan öljyntorjunnan suorituskykyyn liittyvien kustannusten korvaamisesta 23 miljoonalla eurolla. Antamassaan päätöksessä rahaston hallitus sitoutui kolmen miljoonan euron korvaukseen. Päätöstään hallitus perusteli korvauksen harkinnanvaraisuudella ja rahaston tarkoitukseen käytettävissä olevilla varoilla. Vuosina perittävä korotettu öljysuojamaksu ei öljysuojarahaston käyttösuunnitelman mukaan näyttäisi riittävän aluksen korvauksiin ja normaalilla tasolla olevasta suojamaksun tuotosta ei voitaisi myöntää niin suuria korvauksia. Lapin, Oulu-Koillismaan, Jokilaaksojen ja Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokset osallistuvat Perämeren öljyntorjunnan kehittämishankkeeseen, johon on haettu Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Hanketta tukee pelastuslaitosten toteuttama taustaselvitysprojekti, jonka kustannuksiin öljysuojarahaston hallitus on ennakkopäätöksessään myöntänyt yhteensä enintään euron korvauksen. Taustahankkeeseen kuuluu muun muassa maasto- ja tiestötiedustelut kohdealueen rannikolla ja saaristossa. Molempien hankkeiden tarkoituksena on parantaa alusöljyvahinkojen torjuntavalmiutta Perämerellä. Kehittämishankkeiden kokoajana toimii Pohjois-Pohjanman ELY-keskus. WWF Suomelle maksettiin vuosien hankkeita koskevan ennakkopäätöksen perusteella ensimmäinen, euron suuruinen korvaus vapaaehtoisen öljyntorjuntatoiminnan toteuttamisesta Öljyn pilaamien maa-alueiden kunnostaminen Korvaukset öljyn pilaamien maa-alueiden tutkimus- ja kunnostamiskustannuksiin olivat kaikkiaan 2,22 miljoonaa euroa. Suurin osa tästä määrästä myönnettiin Maaperän kunnostusohjelma SOILIlle. Öljysuojarahaston varoista on vuodesta 1997 alkaen korvattu osa valtakunnallisen maaperänkunnostusohjelma Soilin kustannuksista. Öljysuojarahasto korvaa SOILI-ohjelmassa kunnostettavien öljyn pilaamien maa-alueiden kustannuksia öljysuojarahastolaissa säädetyin edellytyksin. Ohjelman julkiseen rahoitusosuuteen Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

12 voidaan hyväksyä kohteita, joissa polttoaineen jakelutoiminta on päättynyt jo aikaisemmin eikä kiinteistö ole enää huoltoasematoimintaa harjoittaneen hallinnassa ja vastuu maaperän puhdistamisvastuun kohdentamisesta on epäselvä. Soili-ohjelman käytännön toteutuksesta vastaa Öljyalan Palvelukeskus Oy. Öljyalan Keskusliiton hallituksen päätöksen mukaisesti SOILI-ohjelma saatetaan päätökseen vuoden 2014 loppuun mennessä. SOILI-ohjelman kokonaiskustannukset vuonna 2010 olivat yhteensä 1,83 milj. euroa (alv 0%), rahastokohteiden kunnostuksen osuus tästä oli 1,67 milj. euroa (alv 0%) (2,04 milj. euroa sis. alv 22/23%). Öljysuojarahaston maksamat ennakot olivat yhteensä 2,32 miljoonaa euroa eli euroa enemmän kuin vuoden kulut. Ylimennyt osa siirtyi vuoden 2011 ennakoksi. Kertomusvuonna kunnostustyöt aloitettiin 33 öljysuojarahaston rahoitusosuuteen kuuluvassa kohteessa. Ohjelmasta luovutettiin vuoden aikana 55 rahaston rahoitusosuuteen kuuluvaa kohdetta, joiden osalta alueellinen ympäristökeskus oli hyväksynyt kunnostustyön suoritetuksi tai joissa ei ollut todettu kunnostustarvetta. Öljysuojarahaston varoin tutkittujen ja kunnostettujen kiinteistöjen omistussuhteet jakautuivat vuonna 2010 seuraavasti: yksityishenkilöt 51 %, yritykset 18 % ja kunnat 31 %. SOILI-ohjelman kertomus vuodelta 2010 on tämän toimintakertomuksen liitteenä 2. Öljysuojarahaston varoista korvattiin SOILI- ohjelman ulkopuolella neljän kohteen tutkimus- ja kunnostuskustannuksia yhteensä eurolla. Taulukko öljysuojarahaston tuloista ja menojen jakautumisesta on toimintakertomuksen liitteessä Tilinpäätöslaskelmien analyysi Rahoituksen rakenne ja talousarvion toteutuminen Öljysuojarahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Rahaston varat saadaan pääasiallisesti öljysuojamaksun tuotosta, joka kertomusvuonna oli 20, 22 miljoonaa euroa. Lisäksi kertomusvuonna öljysuojarahaston käytössä oli edelliseltä vuodelta siirtynyt 5,77 miljoonan euron yhdystilisaatava valtiolta. Siirtotalouden kulujen palautukset olivat euroa. Vuonna 2010 öljysuojarahastoon ei tehty siirtoa valtion talousarviosta. Vuonna 2010 öljysuojamaksun suuruus oli 1,50 euroa jokaiselta täydeltä tonnilta maahan tuotua tai Suomen kautta kuljetettua öljyä. Mikäli öljyä kuljetetaan aluksella, jonka lastitilaa ei ole varustettu kaksoispohjalla, peritään maksu kaksinkertaisena. Öljysuojamaksua on kerätty keskeytyksettä koko vuoden ajan. Öljysuojarahastolle hyväksytään vuosittain ohjeellinen talousarvio. Öljysuojamaksun tuotoksi arvioitiin 25 miljoonaa euroa, mutta talous- ja liike-elämän normaalien kausivaihtelujen ja Porvoon öljynjalostamon huoltoseisokin vuoksi kertymä oli 4,78 miljoonaa euroa pienempi. Myöskään kertomusvuoden kuluarvio ei toteutunut, siirtotalouden kulut olivat 10,16 miljoonaa euroa arvioidun 21,6 miljoonaa euron sijasta. Erityisesti valtiolle myönnetyt korvaukset olivat odotettua pienemmät. Öljyntorjuntaalus Hallin peruskorjauskustannuksista tehty 8,4 miljoonan euron hakemus saapui rahastolle joulukuussa, minkä vuoksi päätös asiassa siirtyi vuodelle Valtion talousarviosta siirrettäväksi arvioitu 3,3 miljoonaa euroa toteutuu myös vasta Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2010

13 1.4.2 Tuotto- ja kululaskelma Öljysuojarahaston vuoden 2010 tuotto- ja kululaskelma päätyy poikkeukselliseen 10 miljoonan euron tuottojäämään. Muutos edellisen vuoden 4,5 miljoonan euron kulujäämään on huomattava. Öljysuojamaksun korotus vuoden 2010 alusta 0,50 eurosta 1,50 euroon tonnilta kasvatti öljysuojamaksun tuoton 20,22 miljoonaan euroon. Siirtotalouden kulut olivat 10,16 miljoonaa euroa eli vähän yli kaksi miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Öljysuojamaksun tuotto vuonna 2009 oli 7,86 miljoonaa euroa. Kunnille ja kuntayhtymille maksetut korvaukset olivat yhteensä 5,24 miljoonaa euroa, pelastustoimen alueiden öljyvahinkojen torjuntavalmiuden ylläpitoon liittyviä tästä oli 4,05 miljoonaa euroa. Öljyvahinkojen torjunnasta aiheutuneita kustannuksia korvattiin eurolla. Lisäksi kunnille myönnettiin 0,50 miljoonan euron korvaukset pelastuslaitosten käyttöön tulleiden öljyntorjuntakaluston varastotilojen hankintaan. Öljyn pilaamien maa-alueiden kunnostamishankkeiden kustannuksista kunnille korvattiin 0,65 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen verrattuna kunnille ja kuntayhtymille myönnetyt korvaukset kasvoivat 0,30 miljoonaa euroa. Elinkeinoelämälle myönnetyistä 0,38 miljoonan euron korvauksista valtaosa maksettiin öljyn pilaamien maa-alueiden kunnostuskustannuksiin. Vuoteen 2009 verrattuna elinkeinoelämälle myönnettyjen korvausten määrä ja myöntöperusteet pysyivät samoina. Valtiolle ja voittoa tavoittelemattomille yhteisöille myönnetyt korvaukset olivat yhteensä 3,35 miljoonaa euroa, voittoa tavoittelemattoman yhteisön osuus tästä oli euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna näiden menojen osuus pieneni 1,66 miljoonaa. Kotitalouksille myönnetyt korvaukset olivat 1,20 miljoonaa euroa, edelliseen vuoteen verrattuna korvausten määrä pieneni 0,96 miljoonaa euroa. Korvaukset myönnettiin kokonaisuudessaan öljyn pilaamien maa-alueiden tutkimus- ja kunnostamiskustannuksiin. SOILI-ohjelma päättyy vuoden 2014 loppuun mennessä ja suurin osa ohjelman kunnostushankkeista on jo toteutettu. Siirtotalouden kulujen palautuksena öljysuojarahastolle kertyi euroa. Pelastuslaitosten tehdessä öljyntorjuntakalustoa korvaavia hankintoja ne tilittävät öljysuojarahastolle osan rahaston varoista aikaisemmin korvatun öljyntorjuntakaluston myyntituloista. Myös öljyvahingoista vastuussa olevilta torjunta-aineista saatuja korvauksia palautuu rahastolle, koska pelastuslaitoksille korvataan öljysuojarahastosta vuosittain torjunta-ainehankintoja ylläpitokuluina. Maksetut arvonlisäverot (453 euroa) liittyvät rahaston hallituksen ostamiin palveluihin. Öljysuojarahaston toiminnan kulut olivat euroa eli yli kaksinkertaiset edelliseen vuoteen verrattuna. Ympäristöministeriö ja öljysuojarahasto siirtyivät vuoden 2010 alusta valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) asiakkaiksi. Kertomusvuonna palveluiden hinta öljysuojarahastolle oli euroa. Öljysuojarahastosta palvelukeskukselle aiheutunut työmäärä osoittautui lähes puolta pienemmäksi kuin mitä aluksi oli arvioitu. Vuonna 2010 ympäristöministeriö myös peri ensimmäistä kertaa öljysuojarahastolta yleiskustannukset rahaston hallinnollisten kustannusten hoidosta, euroa. Määrä oli 20 % vuoden 2010 palkkasummasta. Henkilöstökulujen kasvu vuonna 2010 johtui öljysuojarahaston kehittämisprojektiin otetun määräaikaisen ylitarkastajan palkkakustannuksista. Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

14 1.4.3 Tase Öljysuojarahaston taseen loppusumma on 15,5 miljoonaa euroa eli 8,9 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Muutos johtuu öljysuojamaksun tuoton kasvamisesta vuonna Öljysuojamaksu on kolminkertaistettu vuosiksi Rahastosta maksettujen korvausten määrä ei kertomusvuonna vielä noussut ja yhdystilisaatava valtiolta kasvoi. Taseen vastaavissa on 15,5 miljoonaa euroa, mikä on pääasiassa yhdystilisaatavaa valtiolta. Muut lyhytaikaiset saamiset ovat Öljyalan Palvelukeskus Oy:lle myönnetyt 0,29 miljoonan euron ennakot öljyn pilaamien maa-alueiden kunnostamiskustannuksiin ja Palkeet- palvelukeskuksen euron hyvityslasku. Edellisenä vuonna yhdystilisaatavan määrä oli 5,77 miljoonaa euroa ja lyhytaikaiset saamiset 0,82 miljoonaa euroa. Taseen vastattavissa oman pääoman yhteismäärä on 15,48 miljoonaa euroa, lisäystä edellisvuoteen on 10 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 öljysuojarahastolle siirrettiin valtion talousarviossa myönnetty 2,3 miljoonan euron määräraha käytettäväksi öljyn pilaamien maiden kunnostuskustannuksiin, vastaavaa siirtoa suunniteltiin myös vuonna 2010, mutta se toteutuu vasta Lyhytaikainen vieras pääoma on euroa. Ostovelat sisältävät ympäristöministeriön euron laskun öljysuojarahaston hallinnollisten tehtävien hoidosta aiheutuvista yleiskustannuksista. Lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan sisältyy lisäksi työnantajan ja työntekijän eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksu, euroa. Vuoden 2009 poikkeuksellisen suuri lyhytaikainen vieras pääoma, 1,12 miljoonaa euroa, johtui pääasiassa öljysuojarahastosta myönnetyistä korvauksista, joiden maksatus oli lykkääntynyt Rahaston rahoituslaskelma Öljysuojarahaston likvidit varat olivat 15,20 miljoonaa euroa eli 9,4 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuotta aikaisemmin. Tämä on seurausta siitä, että öljysuojamaksu nousi vuoden 2010 alusta kolmen vuoden määräajaksi 0,50 eurosta tonnilta 1,50 euroon tonnilta. Rahastosta maksettujen korvausten määrä ei kuitenkaan vielä noussut vastaavassa määrin, vaan pieneni 0,7 miljoonalla eurolla. Kunnille maksetuista tulonsiirroista pääosan muodostavat pelastustoimen alueille maksetut korvaukset öljyntorjunnan kalusto- ja ylläpitohankinnoista. Tulonsiirrot kotitalouksille pilaantuneiden maiden kunnostuskustannuksiin ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Muihin tulonsiirtoihin sisältyvät valtiolle maksetut korvaukset alusöljyvahinkojen torjuntaan liittyvistä hankinnoista olivat noin 0,9 miljoonaa euroa edellisvuotta pienemmät. Kertomusvuonna ei valtion talousarviosta tehty siirtoa rahastoon kuten vuonna Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2010

15 1.4.5 Öljysuojarahaston sitoumukset Öljysuojarahaston hallituksen vuosina antamien, vielä voimassa olevien ennakkolausuntojen ja -päätösten mukaiset sitoumukset ovat noin 14 milj. euroa. Määrä on yli kaksinkertainen edelliseen vuoteen (6 milj. euroa) verrattuna. Merkittävimmät yksittäiset sitoumukset ovat kaksi kolmen miljoonan euron korvausta, jotka liittyvät rajavartiolaitoksen Dornier-lentokoneiden valvontalaitteiden uusimiseen ja uuden ulkovartioaluksen hankkimiseen. Öljyntorjuntakaluston varastointitilojen korvaamisesta annettiin vuonna 2010 useita päätöksiä. Rahaston hallitus päätti keväällä osana kehittämisprojektiaan päälinjoista varastotilojen hankintakustannusten korvaamisessa. Ratkaisua odottaneet hakemukset voitiin tämän jälkeen käsitellä. Öljysuojarahaston ennakkopäätökset jakautuvat rahoitettavan kohteen perusteella seuraavasti: Öljyntorjuntaveneet ja lautat 8,4 milj. euroa, öljyntorjuntapuomit 1,6 milj. euroa, kehittämishankkeet 0,5 milj. euroa ja muut 3,8 milj. euroa. Öljysuojarahaston sitoumukset on esitetty tilinpäätöksen liitteessä Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Öljysuojarahastosta annetun lain mukaan öljysuojarahasto on valtion talousarvon ulkopuolinen rahasto, joka on ympäristöministeriön hoidossa. Ympäristöministeriö ja valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet) ovat yhteistyössä hoitaneet rahaston maksuliikkeen, kirjanpidon, tilinpäätöksen laadinnan ja palkanlaskennan rahastoa koskevien määräysten, ohjeiden ja ympäristöministeriön taloussäännön mukaisesti. Öljysuojarahastoon sovelletaan myös ympäristöhallinnon sisäisen tarkastuksen ohjesääntöä. Ympäristöministeriön työjärjestyksen mukaan ympäristövahinkojen torjuntaa ja korvaamista koskevat asiat kuuluvat ministeriössä ympäristönsuojeluosastolle. Öljysuojarahaston tehtävät on määrätty osaston kahden virkamiehen hoidettavaksi. Öljysuojarahastolla ei ole omaa taloussääntöä eikä sisäisen tarkastuksen tai sisäisen valvonnan ohjesääntöä. Öljysuojarahasto on liikevaihdoltaan ja henkilökunnaltaan pieni yksikkö, jonka myöntämien korvausten perusteista säädetään öljysuojarahastolaissa. Öljysuojarahaston myöntämistä korvauksista ja muiden menojen maksamisen perusteista päätetään esittelystä öljysuojarahaston hallituksen tai sen työjaoston kokouksissa. Öljysuojarahaston hallitus arvioi, että rahaston valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta täyttää talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt vaatimukset talouden ja toiminnan lainmukaisuudesta ja tuloksellisuuden varmistamisesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta rahaston taloudesta ja toiminnasta. Öljysuojarahaston rahoittamaa SOILI-ohjelmaa valvoo ohjelman johtoryhmä, joka antaa öljysuojarahaston hallitukselle vuosittain toimintakertomuksen ohjelman rahasto-osuudesta. Toimintakertomukseen sisältyy myös tilintarkastajan lausunto, jossa ei ole huomautuksia varojen käytöstä vuonna Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

16 1.6 Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä Virheitä ja väärinkäytöksiä koskevat yhteenvetotiedot Öljysuojarahastossa ei ole kertomusvuonna havaittu rahaston varoihin liittyviä väärinkäytöksiä tai rikoksia. Käynnissä ei myöskään ole esitutkintoja tai oikeudenkäyntejä eikä muita väärinkäytösten tai rikosten johdosta käynnistettyjä toimenpiteitä Takaisinperintää koskevat yhteenvetotiedot Öljysuojarahaston hallitus teki kertomusvuonna neljä päätöstä takaisinperinnästä. Kolme päätöstä koski öljyntorjuntakaluston varastotiloja ja yksi päätös kiinteistöä, jonka maaperä on kunnostettu. Öljysuojarahaston varoista on rahoitettu noin 300 pelastuslaitosten öljyvahinkojen torjuntakalustolle tarkoitetun varastointitilan hankintakustannuksia. Erityisesti pelastustoimen alueellistamisen jälkeen on pieniä varastotiloja siirtynyt muuhun käyttöön. Mikäli kunta rakennuttaa uuden varastotilan toiminnallisesti parempaan paikkaan ja hankkeelle myönnetään korvausta öljysuojarahaston varoista, voidaan päätöksessä vähennyksenä ottaa huomioon vanhaan tilaan myönnetty korvaus. Nyt esillä olleissa tapauksissa öljysuojarahaston hallitus päätti, ettei vuosina 1985 ( euroa), 1993 ( euroa) ja 1994 ( euroa) myönnettyjä korvauksia peritä takaisin varastojen siirryttyä pois öljyntorjuntakäytöstä. Vuoden 1993 korvauksen osalta edellytettiin kuitenkin, että kunta tarjoaa pelastuslaitokselle maksutta käyttöön vastaavanlaiset tilat uudessa toimitilassa. Vuoden 1994 korvauksen osalta puolestaan otettiin huomioon, että koska kunnan uudella paloasemalla on kaluston varastotilaa, kunta ei myöskään hae tähän tilaan rahoitusta öljysuojarahastosta. Lisäksi öljysuojarahaston hallitus hylkäsi yhdessä tapauksessa varastotilaa koskevan korvaushakemuksen sillä perusteella, että vanhaan varastoon oli vuonna 1995 myönnetty euron korvaus ja kunta oli myöhemmin myynyt varastotilan yksityiselle yritykselle. Vuonna 1995 annetussa päätöksessä ei ollut erikseen mainittu varaston käytön rajoituksista ja korvauksen mahdollisesta takaisin perimisestä. Hylkäyspäätöksessään öljysuojarahaston hallitus katsoi, että kunnan oli täytynyt ymmärtää missä tarkoituksessa rahoitus oli sille myönnetty ja koska kunta oli myöhemmin pitänyt varaston myyntitulon itsellään, oli rahaston varoista siten jo rahoitettu myös uuden varaston hankintaa. SOILI-ohjelmassa vuosina kunnostetun kiinteistön omistajat hakivat öljysuojarahastolta ennakkopäätöstä saamansa korvauksen takaisinperinnästä kiinteistön mahdollisen myynnin yhteydessä. Haettaessa öljysuojarahastosta korvausta pilaantuneen maan kunnostamiseen hakijan on annettava kirjallinen vakuutus siitä, että hän rahaston niin vaatiessa maksaa saamansa korvauksen takaisin, jos kunnostettu kiinteistö myydään 10 vuoden kuluessa kunnostamisesta. Takaisinperintää koskevassa ennakkopäätöksessään öljysuojarahaston hallitus ilmoitti, että myönnetystä euron korvauksesta perittäisiin myyntitilanteessa takaisin kohtuulliseksi katsottavat euroa ja mikäli kiinteistön myyntihinta ylittäisi euroa, 16 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2010

17 takaisinperittävä osuus olisi 15 % myyntihinnasta. Hallituksen päätös on voimassa kaksi vuotta, minkä jälkeen asiassa voidaan tehdä uusi hakemus. Öljysuojarahaston hallitus hyväksyi kertomusvuonna yhden öljyvahingon torjuntakustannuksia koskevan sovintosopimuksen. Käsiteltäessä oikeudessa maksamattomien torjuntakustannusten vuoksi nostettua kannetta oli selvinnyt, että vahingosta vastuussa oleva yhdistys ei kyennyt kokonaan vastaamaan kustannuksista. Yhdistyksen joutuminen selvitystilaan olisi todennäköisesti johtanut siihen, että yhdistys olisi pystynyt maksamaan kustannuksista pienemmän osan kuin sovinnon yhteydessä. Öljysuojarahaston hallitus katsoi, että tässä yksittäistapauksessa sovintoon voidaan suostua. Öljyvahingon kaikkiaan euron torjuntakustannuksista öljysuojarahaston maksettavaksi jää euroa. Siirtotalouden kulujen palautukset olivat yhteensä euroa. Pelastuslaitokset tilittivät korvaushakemustensa yhteydessä vanhojen öljyntorjuntaveneiden myynnistä saatuja tuloja ja rahastosta korvattujen torjunta-aineiden käytöstä vahingosta vastuullisilta saatuja maksuja. Öljysuojarahaston varoista kertomusvuonna maksetuista öljyvahingoista tai niiden torjuntakustannuksista ei tullut rahastolle takaisinperittävää. Korvatut vahingot johtuivat tuntemattomien tahojen aiheuttamista vahingoista. Öljysuojarahaston myöntäessä korvauksen öljyn pilaaman maapohjan ja pohjaveden kunnostamiskustannuksiin, vaaditaan hakijalta kirjallinen vakuutus siitä, että hän sitoutuu öljysuojarahaston hallituksen niin vaatiessa maksamaan kunnostamiskustannukset takaisin, mikäli kiinteistö myydään ennen kuin kunnostamisesta on kulunut 10 vuotta. Kertomusvuonna tehdyssä selvityksessä todettiin, että vuosina öljysuojarahaston varoin kunnostetuista noin 300 kohteesta 22 kiinteistöllä oli tapahtunut omistajanvaihdos, josta ei ole ilmoitettu öljysuojarahastolle. Näiden kiinteistöjen osalta pyydetään lisäselvitykset vuonna 2011 ennen mahdollisesta takaisinperinnästä päättämistä. 1.7 Öljysuojarahaston hallituksen ehdotus tuloksen käsittelemisestä Öljysuojarahaston hallitus ehdottaa vuoden 2010 tuottojäämän euron kirjaamista rahaston omaan pääomaan. Toimintakertomuksen liitteet 1. Öljysuojarahaston talousarvio Soili-ohjelman toimintakertomus vuodelta 2010 (osa) Öljysuorahaston tulot ja maksetut korvaukset Öljysuojarahaston hallituksen jäsentiedot...25 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

18 Toimintakertomus 2010, liite 1 ÖLJYSUOJARAHASTO, TALOUSARVIO 2010 TOIMINNAN KULUT Henkilöstökulut ,00 Palvelujen ostot ,00 Muut kulut ,00 Yhteensä ,00 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Siirtotalouden kulujen palautukset ,00 Kulut Korvaukset kunnille ja kuntayhtymille ,00 Korvaukset elinkeinoelämälle ,00 Korvaukset kotitalouksille ,00 Korvaukset valtiolle ,00 Yhteensä ,00 Siirtotalouden rahavirta (tuotot-kulut) ,00 ÖLJYSUOJAMAKSU ,00 SIIRTO TALOUSARVIOSTA ,00 KASSAVARAT ,00 KASSAVARAT ,00 18 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2010

19 Toimintakertomus 2010, liite 2 MAAPERÄN KUNNOSTUSOHJELMA SOILI Öljyalan Palvelukeskus Oy TOIMINTAKERTOMUS ÖLJYSUOJARAHASTOLLE VUODELTA 2010 Yleistä Hakemukset Valtakunnallisessa maaperänkunnostusohjelma Soilissa kunnostetaan käytöstä poistettujen huoltoasemien maaperiä. Ohjelma perustuu Öljyalan Keskusliiton, ympäristöministeriön, Suomen Kuntaliiton sekä eräiden öljy-yhtiöiden marraskuussa 1996 allekirjoittamaan vapaaehtoiseen ympäristösopimukseen. Ohjelma on luonteeltaan ei-kaupallinen. Ohjelman käytännön toteutuksesta vastaa Öljyalan Palvelukeskus Oy. Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton hallituksen päätöksen mukaisesti ohjelma saatetaan päätökseen viimeistään vuonna Kesäkuussa 2010 ympäristöministeriö, öljysuojarahasto ja Öljyalan Palvelukeskus Oy allekirjoittivat lisäpöytäkirjan Soili-ohjelman organisaation käyttämisestä öljysuojarahaston rahoittamien maaperän kunnostushankkeiden toteuttamisesta (ns. ESKO-toimeksiannot). ESKO-toimeksiannot mahdollistavat osaltaan riittävän kohdemäärän kunnostusprojektien kustannustehokkaisiin kilpailutuksiin ohjelman viimeisinä toimintavuosina ja on myös öljysuojarahastolle tarkoituksenmukainen tapa rahoittamiensa kunnostusten toteuttamiseen. ESKO-toimeksiannot toteutetaan vaarantamatta Soili-ohjelmaan haettujen alueiden kunnostamisen aikataulua. Vuosi 2010 oli Soili-ohjelman neljästoista toimintavuosi. Soili-ohjelmaan on jatketun määräajan puitteissa hakeutunut yhteensä 1348 kohdetta, joista 244 on ollut yhtiökohteita ja joista 1104 kohdetta on haettu öljysuojarahaston rahoitusosuuteen. Ympäristötekniset tutkimukset öljysuojarahaston rahoittamissa kohteissa Hakemusten käsittely Lähes kaikilla ohjelman öljysuojarahasto-osuuteen hakeutuneilla kohteilla on toteutettu ympäristötekniset tutkimukset aikaisempien toimintavuosien aikana. Vuonna 2010 tutkimukset suoritettiin yhdellä kiinteistöllä. Vuoden 2010 aikana Soili-ohjelman johtoryhmä - päätti toimittaa öljysuojarahastolle 23 kohdetta ns. listahakemuksena ja 5 kohdetta yksityiskohtaiseen käsittelyyn. - poisti ohjelmasta yhden hakemuksen. - hylkäsi kaksi hakemusta. Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

20 Vuoden 2010 aikana öljysuojarahaston hallitus - käsitteli yhteensä 39 Soili-ohjelman ennakkolausuntopyyntöä. Näistä 23 kohdetta sisältyi listahakemuksiin. - myönsi rahoituksen 24 kohteen osalta koko hankkeelle sekä lisäksi kahden kohteen osalta edellyttäen, että kiinteistön omistajat maksavat säiliöiden poistamisesta aiheutuvat kustannukset. - hylkäsi 13 kohdetta rahoitusedellytysten puuttuessa. - päätti luopua yhdessä kohteessa osittain kunnostuskustannusten takaisinperinnästä kiinteistön tulevan myynnin johdosta. Vuonna 2010 ohjelmassa käsitellyt hakemukset ilmenevät liitteestä 1. Kunnostustoimenpiteet öljysuojarahaston rahoittamissa kohteissa Hallinto Vuonna 2010 aloitettiin kunnostustyöt 33 öljysuojarahaston rahoittamassa kohteessa. Näistä seitsemässä kohteessa kunnostustyö toteutetaan käyttäen biologista in situ menetelmää. Ohjelmasta luovutettiin vuoden aikana 55 rahastokohdetta, joiden osalta elykeskus oli hyväksynyt kunnostustyön suoritetuksi tai kohteessa ei ollut todettu kunnostustarvetta. Vuonna 2011 arvioidaan kunnostustöiden käynnistyvän noin 40 rahastokohteessa. Näistä 11 kohteessa kunnostustyöt suunnitellaan toteutettavaksi käyttäen päämenetelmänä in situ -kunnostusta. Käynnissä on parhaillaan 11 öljysuojarahaston rahoittamaa in situ -kunnostustyömaata. Kunnostusvaiheeseen arvioidaan etenevän vuoden 2011 jälkeen vielä vajaa 20 kohdetta. Lopullinen kunnostettavien kiinteistöjen määrä selviää öljysuojarahaston hallituksen käsiteltyä kaikki ohjelman ennakkolausuntopyynnöt loppuun. Ohjelman käytännön toteutuksesta vastaa Öljyalan Palvelukeskus Oy. Öljyalan Palvelukeskus Oy on tehnyt toistaiseksi jatkuvan sopimuksen projektinjohtopalveluista Pöyry Building Services Oy:n kanssa. Pöyry Building Services Oy on sulautunut sisaryhtiöönsä Pöyry Finland Oy:öön. Ohjelman projektinjohtopalvelut hoidetaan em. yhtiön kaupunki- ja liikenne -liiketoimintaryhmässä. Ohjelman käytännön toteuttamista ohjaa ja valvoo johtoryhmä, jossa ovat edustettuna ohjelman sopijapuolet sekä Suomen Ympäristökeskus. Ohjelman öljysuojarahaston rahoittamissa hankkeissa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista. Ympäristötekniset perustutkimukset, kunnostusurakat, ohjelman käyttämät laboratoriot sekä pilaantuneiden maiden vastaanottajat kilpailutetaan ja valitaan hankintalakia noudattaen. Öljysuojarahaston ennakkomaksut ja kustannukset (alv 0) vuonna 2010 Vuonna 2010 öljysuojarahaston rahoitusosuuteen haettujen kohteiden kunnostuskulut olivat yhteensä ,39 euroa. 20 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2010

21 Öljysuojarahaston hallitus on ilmoittanut ennakkolausuntonaan (Dnro YM14/465/2009) hyväksyvänsä öljysuojarahaston osuudeksi Soili-ohjelman projektinjohto- ja hallintokuluista 90 % vuonna 2010 ja ennakkolausuntonaan (Dnro YM107/465/2010) vastaavasti 93 % vuonna Vuonna 2010 öljysuojarahaston osuus Öljyalan Palvelukeskus Oy:n hallintokuluista oli ,27 euroa ja projektinjohtopalvelujen hankinnasta (Pöyry Building Services Oy) ,23 euroa eli Soili-ohjelman julkisen rahoitusosuuden hallinnolliset kulut olivat yhteensä ,50 euroa. Öljysuojarahaston osuus Soili-ohjelman kokonaiskuluista oli vuonna 2010 yhteensä ,89 euroa. Öljysuojarahaston hallitus myönsi Soili-ohjelmalle ennakkokorvausta , euroa, mikä ylittää Soili-ohjelman julkisen rahoitusosuuden kokonaiskustannukset ,11 eurolla. Poikkeama johtuu loppuvuoden poikkeuksellisista sääolosuhteista, jotka pakottivat siirtämään kunnostustöitä seuraavaan vuoteen. Ennakkokorvausten kulut ylittävä osuus siirretään vuoden 2011 ennakkomaksuksi. Koko Soili-ohjelman kulut vuodelta 2010 olivat ,39 euroa. Kokonaiskulut sekä niiden jakautuminen öljysuojarahaston rahoittamien kohteiden (julkinen rahoitusosuus) ja öljy-yhtiöiden rahoittamien kohteiden (yksityinen rahoitusosuus) kesken on esitetty liitteessä 2. Kaikki edellä mainitut luvut on esitetty ilman arvonlisäveron osuutta. Liitteet Kunnostustoimenpiteiden kulut ilmenevät eri menolajeittain jaoteltuna liitteenä 3 olevasta ÖSR-kohteiden kustannusseurantaraportista (vuodenvaihteen tilanne). Liitteessä 4 on erittely ÖSR-kohteiden kunnostus-, projektinjohto- ja hallintokuluista ja liitteessä 5 on kaaviokuva SOILI:n kustannuksista vuosina sekä vuonna Kustannusseurannan yhtenevyyden kirjanpidon kanssa on tarkastanut KHTyhteisö KPMG Oy Ab, jonka lausunto on tämän toimintakertomuksen liitteenä 6. SOILI-ohjelman johtoryhmä on käsitellyt toimintakertomuksen ja päättänyt sen toimittamisesta öljysuojarahaston hallitukselle. Helsingissä Maaperän kunnostusohjelma SOILI Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta

22 ÖLJYALAN PALVELUKESKUS OY SOILI-ohjelma Liite 2/SOILI-ohjelman toimintakertomus 2010 ÖSR:N KULUT YHTIÖIDEN KULUT KULUT YHTEENSÄ Vuosi 2010 ilman alv euroa Vuosi 2010 sis. alv 23 % euroa Vuosi 2010 ilman alv euro Vuosi 2010 ilman alv euro KUNNOSTUSKULUT Kohdeselvitykset , , , ,44 Toteutus , , , ,06 Jälkikontrolli , , , , , , , ,61 PROJEKTINHOITOPALVELU 90% ,23 90% ,01 10% , ,92 ÖPK:N HALLINTOPALVELU Kiinteät hallintopalvelut , ,00 Matkakulut 1 072, ,36 Kopiointi 3 834, ,15 Muut projektin kulut , , , ,21 - osuus hallintopalveluista 90% ,27 90% ,39 10% , ,86 Yhteensä , , , ,39 22 Öljysuojarahaston tilinpäätös vuodelta 2010