Taloustieteiden tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
|
|
- Helena Uotila
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OHJEITA PRO GRADU- TYÖSKENTELYYN KANSANTALOUSTIETEESSÄ* Taloustieteiden tiedekunta, Jyväskylän yliopisto SISÄLTÖ 1. Aluksi 1 2. Seminaarityöskentelystä 1 3. Kirjalliset seminaariesitelmät 2 4. Opponointi 4 5. Aiheenvalinta 6 6. Gradu ulkopuolisella rahoituksella 7 7. Gradutyypit 7 8. Tutkimusprosessista 8 9. Gradun tarkastusprosessi * Oppaan on koostanut professori Hannu Tervo yhdessä muiden graduseminaarin vetäjien kanssa
2
3 1. ALUKSI Pro gradu -työskentelyyn kuuluu sekä laudaturseminaarin suorittaminen että itse gradun tekeminen. Tutkintovaatimusten mukaisesti tavoitteena on perehtyä tieteellisen tutkimuksen suunnitteluun ja tekemiseen sekä sen raportoimiseen suullisesti ja kirjallisesti. Työskentelyyn kuuluvat seminaari-istunnot, esitelmien pito sekä opponointi. Seminaarin tarkoituksena on ennen kaikkea tukea pro gradu -työn tekemistä, joten esitelmien kannattaa olla (melko) suoraan osia tulevasta gradusta. Pro gradu -vaihe venähtää opinnoissa usein turhan pitkäksi valmistumista hidastaen. Gradu saattaa jäädä jopa kesken estäen kokonaan maisterin tutkinnon saamisen. Pro gradu -tutkimuksen tekeminen on ehkä opintojen vaativin vaihe, mutta ei kuitenkaan ylitsekäymätön. Se on opintosuoritus muiden joukossa. Syksyllä aloittavilla vappuna valmis (VaVa), ja keväällä aloittavilla joutuu jouluksi (JoJo)! Tämä kuitenkin edellyttää täysipäiväistä pitempiaikaista paneutumista. Kuten tutkimuksen teko yleensä, gradutyöskentely vaatii kurinalaisuutta, pitkäjänteisyyttä, oma-aloitteisuutta ja epävarmuuden sietoa. Se vaatii ajattelua ja lukemista sekä alusta lähtien kirjoittamista. Gradu on työ, joka palkitsee siihen oikein asennoituneen tekijänsä. Tämän oppaan tarkoituksena on tuoda esiin kansantaloustieteen pro gradu -työskentelyyn liittyviä keskeisiä näkökohtia. Yleisiä näkökohtia ja ohjeita on esitetty koko tiedekunnan oppaassa. 2. SEMINAARITYÖSKENTELYSTÄ Laudatur-seminaarin tarkoituksena on ennen kaikkea edistää pro gradun tekemistä. Tarkoituksena on myös harjoituttaa suullisen esitelmän pitoa sekä oman työnsä julkista puolustamista. Seminaarin voi aloittaa joko syys- tai kevätlukukauden alussa ja se kestää yhden vuoden. Kunkin lukukauden ensimmäisessä istunnossa katsotaan, mitä aiheita/ajatuksia kullakin on ja kuka toimii ohjaajana. Seminaarityöskentely jakautuu henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä seminaaritilaisuuksiin. Seminaaritilaisuudet voidaan järjestää joko yhteisinä kaikille ryhmille tai eriytettyinä. Ratkaisuun vaikuttaa ryhmien koko. Seminaaritilaisuudessa kukin opiskelija vuorollaan pitää esitelmän sekä opponoi toisen esitelmän. Esitelmistä käydään lisäksi yleiskeskustelua. 1
4 Seminaarityöskentelyn kulku on seuraava. 1. Aloitusistunto pidetään syyskuussa/tammikuussa, jossa alustavasti sovitaan töiden aiheet ja kiinnitetään ohjaajat. 2. Lokakuun/helmikuun aikana kukin osallistuja laatii lyhyen aiheanalyysin ja käy sen pohjalta keskustelun ohjaajan kanssa. Tätä tapaamista voi edeltää aihevalintaa koskevia keskusteluja. Tapaamisajat sovitaan ensimmäisessä istunnossa. 3. Ensimmäisen seminaarityön minimitavoite on tutkimussuunnitelman ja aihetta luotaavan kirjallisuuskatsauksen esittäminen. Esityksen pohjalta voidaan kuitenkin vielä tarkentaa tutkimuksen aihetta, lähestymistapaa ja käytettäviä menetelmiä. 4. Toinen seminaariesitys voi olla jo (lähes) valmis gradu. Joka tapauksessa siinä on hyvä esittää empiirisiä tuloksia, jos gradu on empiirinen, tai muuten gradun pääosioita. 5. Ohjaaja antaa henkilökohtaista ohjausta koko graduprosessin ajan sovittujen tapaamisten kautta. Ohjaussuhteen ylläpito on erityisen tärkeää silloin, kun gradu ei ole vielä valmistunut seminaarivuoden aikana. Seminaariesitelmät lähetetään luotavalle ktt:n graduseminaarin postituslistalle, josta ne ovat jokaisen saatavissa ja luettavissa. Tämä tulee tehdä riittävän aikaisessa vaiheessa ennen istuntoa (vähintään viisi päivää). Sähköpostin liitetiedoston tulee olla pdf-muotoinen. Pdf-tiedoston oikein tulostuminen tulee tarkistaa. Yksi tulostettu kopio laitetaan kiertoon seminaarissa. Seminaaritapaamisten ohella ohjaaja ja graduntekijät tapaavat toisensa säännöllisesti tarpeen mukaan kahdenkeskisesti. Henkilökohtaisella ohjauksella on tärkeä merkitys seminaarityöskentelyssä. Kullakin tapaamiskerralla sovitaan seuraavan tapaamiskerran aika ja aihe. Graduntekijä tuottaa etukäteen tapaamiseen liittyvän materiaalin (alustavan gradun osan) ja antaa sen ohjaajalle muutamia päiviä ennen tapaamista. Akuuteissa ongelmissa ohjaajan puoleen voi luonnollisesti kääntyä myös ex tempore, mieluummin kuitenkin vastaanotto- tai muina sovittuina aikoina. 3. KIRJALLISET SEMINAARIESITELMÄT Gradun teon käynnistää aiheanalyysi, jonka pohjalta käydään ensimmäinen keskustelu ohjaajan kanssa. Kirjoitetun aiheanalyysin laajuus riippuu siitä, miten pitkällä tekijä on aiheenvalinnassaan. Jos tutkimusongelma ja etenemistavat ovat selkeitä, aiheanalyysi voi olla jo 2
5 tutkimussuunnitelman tyyppinen ja laajuinen. Jos aiheenvalintaprosessi on aluillaan, paperi voi jäädä yhteen - kahteen sivuun, jossa esitellään työn aihe ja sitä käsittelevää kirjallisuutta. Mitä pitemmälle meneviä ajatuksia voi esittää, sitä parempia kommentteja siitä voi saada ja sitä nopeammin työ etenee. Aiheanalyysin tulee sisältää seuraavia osia: - tutkimusalueen ja ongelman kuvaus - työn motivointi: miksi aiheen tutkiminen tärkeää ja hyödyllistä - selonteko aikaisemmasta tutkimuksesta sekä siitä, millaiseen teoreettiseen viitekehykseen tutkimus liittyy - oman lähestymistavan kuvaus vs. aikaisempi tutkimus - selonteko käytettävästä aineistosta ja menetelmistä (jos työ on empiirinen) - selonteko odotettavista tuloksista - työn alustava sisältörakenne lyhyine sisältökuvauksineen (dispositio) ja aikataulu Tärkeimmät osiot ovat tutkimusongelma, oma lähestymistapa sekä dispositio. Hyvin laadittu dispositio auttaa tutkimuksen eteenpäinvientiä. Se paloittelee tutkimuksen osiin, joita yksi kerrallaan voi käydä ratkaisemaan. Tämä on disposition tärkein tehtävä - saada aihe jäsennettyä niin, että sitä voi lähteä organisoidusti työstämään. Lopullisen työn rakenne voi poiketa alustavasta dispositiosta, mutta tästä huolimatta hyvin laadittu dispositio on täyttänyt paikkansa, jos se on auttanut tekijää pääsemään työhön kiinni. Ensimmäinen esitelmä (15-30 s.) on tyypillisesti tutkimussuunnitelma, jossa muotoillaan täsmällisesti tutkimusongelma, tehdään katsaus aikaisempiin aihetta koskeviin tutkimuksiin, esitellään teoreettinen viitekehys ja tutkimusmenetelmät, selvitetään empiirisen aineiston hankinta, kuvataan tutkimuksen rakenne ja esitetään alustava lähdeluettelo. Minimitapauksessa esitelmä on aiheanalyysipaperin laajennus. Tämä vaihtoehto tulee kysymykseen lähinnä silloin, kun aiheen täsmennys ei ole vielä edennyt niin pitkälle, että itse gradua olisi päässyt työstämään jo syksyllä. Esitelmä kannattaa kirjoittaa niin, että sitä myöhemmin voi käyttää joko suoraan tai ainakin osittain gradun osana. Jos gradu on edennyt jo pitemmälle, esitelmän pääpaino voi olla kirjallisuuskatsauksessa tai tutkimuksen viitekehyksen esittelyssä. Tällöin johdannossa voi esittää tutkimusongelman sekä ajatukset tutkimuksen eri osien toteutustavoista. Siinä on hyvä myös 3
6 esittää gradun ajateltu dispositio. Kirjallisuuskatsauksen laatimisessa olennaista on tutkimusongelmaa käsittelevän tutkimustiedon ja tutkimussuuntausten looginen jäsentely siten, että saavutetaan mahdollisimman selkeä kokonaiskuva aiheen tutkimustuloksista ja suuntauksista. Tämän kokonaiskuvan perusteella tutkija voi täsmentää tutkimusongelmansa ja valita oman lähestymistapansa. Kirjallisuuskatsaus ei siten saa olla pelkkä luettelo aiheen tutkijoista ja heidän tutkimusongelmistaan, vaan hyvin tehtynä se on kattava ja jäsennelty kuvaus tutkimusongelman lähestymistavoista sekä saaduista tuloksista. Kriittinen suhtautuminen vallitseviin tutkimussuuntauksiin auttaa myös oman tutkimusongelman valitsemista. Toinen esitelmä on parhaimmassa tapauksessa pro gradu -työn luonnos, jonka päätulokset esitellään seminaarin osallistujille. Jos gradu ei ole vielä edennyt tähän vaiheeseen, kyseessä on väliraportti, joka on gradun jokin osio. Empiirisen gradun kohdalla se voi olla tulosten (alustava) esittely. Minimivaatimus seminaarin hyväksytylle suorittamiselle on jokin väliraportti pro gradu - työstä. Esitelmän pitämiseen kannattaa valmistautua huolella. Esitys on hyvä rakentaa power pointkalvojen pohjalta pidettäväksi. Esitysaika on n minuuttia. Opponentille ja keskustelulle varataan aikaa n minuuttia. 4. OPPONOINTI Keskustelijan ("opponentin") rooli on virittää keskustelua työn aihepiiristä ja toteutuksesta. Yleisesti ottaen opponoinnin päätarkoituksena on oppia antamaan perusteltua kritiikkiä ja puolustautumaan perustellusti. Keskustelijan tehtävänä on arvioida esimerkiksi sellaisia osakokonaisuuksia kuin: 1. Työn kokonaisilme - tutkimusaihe ja sen rajaus - raportin loogisuus - eri osien tasapaino - kirjallisen esityksen laatu 4
7 - lähteiden käyttö - kuvioiden ja taulukoiden informatiivisuus - muodolliset asiat 2. Tutkimuksen teoriaosan selkeys ja kattavuus - perehtyneisyys kirjallisuuteen - käytetyt käsitteet 3. Tutkimusongelmat ja hypoteesit - relevanttius - selkeys 4. Tutkimusmenetelmät - tutkimusasetelman ja -menetelmän kuvaukset - aineiston laatu - empiirisen osion toteutus 5. Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset - päätulokset ja niiden tulkinta - tutkimusongelmiin vastaaminen - tulokset suhteessa aikaisempiin tuloksiin - tulosten luotettavuus ja yleistettävyys - johtopäätösten/suositusten relevanttius Ensimmäinen esitelmä on luonteeltaan laajennettu tutkimussuunnitelma, joten edellä olevaa listaa käytetään soveltaen. Opponentin on hyvä koota keskeiset kohdat power point-kalvo(i)lle, jonka mukaan hän vie työn analyysia eteenpäin. Tärkeintä on, että opponentti on perehtynyt työhön ja sen aihepiiriin niin, että dialogi esittäjän kanssa syntyy. Tämä pohjustaa myös parhaiten yleistä keskustelua. 5
8 5. AIHEENVALINTA Tutkimusaiheen valinta on monasti vaikea vaihe, joten se kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mieluummin jo edellisenä keväänä tai vieläkin aikaisemmin. Useimmiten gradun tekijät valitsevat itse aiheensa. Aihe tulee kuitenkin voida täsmentää sellaiseksi tutkimusongelmaksi, joka on toteuttamiskelpoinen pro gradu - työnä. Tässä auttavat keskustelut seminaarin vetäjien kanssa. Pro gradu-työn aihe voi olla miltä tahansa kansantaloustieteen piiriin laskettavalta alueelta. Parhaat mahdollisuudet pro gradun tekemiseen on kuitenkin sellaisella aihealueella, jolla kansantaloustieteen yksikön henkilökunta, erityisesti gradujen ohjaajat, tekevät omaa tutkimustyötään. Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen yksikkö profiloituu empiiriseen tutkimukseen, joka kohdistuu erityisesti työmarkkinoihin, aluetalouksiin sekä rahamarkkinoihin ja kansainväliseen talouteen. Alue- ja työn taloustieteen leikkausalueelle osuva spatiaalinen työmarkkina-analyysi on yksikön keihäänkärki, joka on myös tunnustettu yliopiston vahvuusaluearvioinnissa kansainvälisesti merkittäväksi alaksi. Jos tuntee kiinnostusta näitä aloja kohtaan, aihe kannattaa valita niiden piiristä. Aiheenvalintaan voi esittää seuraavia yleisiä kriteerejä: - henkilökohtainen kiinnostus / aiheen käytännön tuntemus - aiheen tutkittavuus (relevantti tutkimusongelma, aineistot saatavilla, menetelmällisesti hallittavissa) - aiheen yhteiskunnallinen merkitys (ei kuitenkaan saa liiaksi hallita aiheenvalintaa; päivänpolttavien tapahtumien virittämät tutkimusaiheet johtavat helposti epäonnistumisiin, jos niihin ei liity käsitystä tutkimuksen toteutusmahdollisuuksista ja sen teoreettisista kytkennöistä) - aiheen merkitys tekijän ajatellun urakehityksen kannalta Pro gradu -työn aihetta voi lähteä etsimään katsomalla läpi itseään kiinnostavien aihealueiden aikakauskirjojen viimeaikaisia numeroita tai eri tutkimuslaitosten tutkimusraportteja. Aihe voidaan löytää myös ohjaajan kanssa käytävien keskustelujen avulla. Joissain tilanteissa aihe voi tulla myös ulkopuolelta. Se voi olla tilaustutkimustyyppinen (ks. kohta 6) tai se voi esimerkiksi liittyä ohjaajan tai jonkun muun henkilökuntaan kuuluvan laajempaan tutkimukseen. Jotkin instanssit myös antavat ehdotuksia sopivista oman toimialueensa graduaiheista. 6
9 Pro gradu-töiden keskeisin ongelma on usein liian lavea ja monikerroksinen aihe. Kansantaloustieteen (niin kuin muidenkin tieteiden) tutkimus on tänä päivänä erikoistunutta, mikä tarkoittaa sitä, että tutkimuksen aiheet ovat tarkasti rajattuja ja tutkimustulokset julkaistaan vain tiettyyn osa-alueeseen vihkiytyneessä aikakauskirjassa. Vaikka gradun aihe ei olisikaan näin pitkälle rajattu, liian yleistä aihetta tulee välttää. Hyvä testi sille, onko tutkimuksen aihe tarpeeksi täsmennetty ja rajattu on se, että tutkija pystyy esittämään tutkimusongelmansa kysymyksen muodossa. Esimerkiksi mistä havaittu ilmiö johtuu, tai miksi jokin asia muuttuu ajan myötä. 6. GRADU ULKOPUOLISELLA RAHOITUKSELLA Myös kansantaloustieteen opiskelijat ovat tehneet yhä enemmän pro gradu- töitä aihealueilta, joista työlle on mahdollisuus saada ulkopuolista rahoitusta. Ulkopuolisella rahoituksella tehty työ ei välttämättä sellaisenaan suoraan sovellu kansantaloustieteen pro gradu - työksi. Tällöin työ on täydennettävä sellaiseksi, että se voidaan opinnäytteenä hyväksyä. Monesti ulkopuolinen toimeksiantaja haluaa esimerkiksi vain pelkän empiirisen analyysin, jolloin työn graduksi saattaminen edellyttää aineistoon perustuvan tutkimusongelman täsmentämisen, siihen liittyvän aikaisemman kirjallisuuden tarkastelun sekä tutkimusongelman teoreettisen viitekehyksen luomisen. Tyypillisesti ulkopuolinen rahoitus on apuraha -muotoista. Apurahat julistetaan aina haettaviksi. Muodollisesta menettelystä yliopisto on laatinut tarkat ohjeet. Gradun teolle voi hakea myös apurahaa eri säätiöiltä. Tosin useakaan säätiö ei myönnä stipendejä gradutason tutkimukselle. Kuitenkin poikkeuksia ovat ainakin Kunnallisalan kehittämissäätiö, Kulttuurirahaston maakuntarahastot sekä Vähittäiskaupan tutkimussäätiö. Esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiö jakaa stipendejä (1200 ) kuntien toimintaa ja aluetalouksia koskeviin tutkimuksiin. Hakukuulutus on syksyllä ja hakuaika päättyy lokakuun alkupuolella. 7. GRADUTYYPIT Kansantaloustieteen pro gradu -tutkimus voi olla painottunut seuraavasti. 1. Empiirinen työ, jolloin gradussa tyypillisesti toteutetaan ekonometrian keinoin 7
10 suppeahko analyysi. Tällöin kyse on yleensä työstä, jossa jollekin ilmiölle haetaan selitystä ekonometrisesti. Toinen vaihtoehto on kuvaileva työ, jossa ilmiötä tarkastellaan deskriptiivisesti tilastoaineiston ja -menetelmien avulla. Tällöin ei pyritä kovin pitkälle menevään ilmiön selittämiseen. Empiirisen työn esimerkkinä voidaan käyttää aiempia koti- tai ulkomaisia töitä. Tällaista replikointia pidetään usein soveliaana gradutason työnä. Esimerkkityö antaa ohjenuoran työn toteutukselle, mutta ei kuitenkaan estä työn laajentamista esimerkkiin nähden tai ongelman osittaista uudelleenmuotoiluakaan. Omasta aineiston käytöstä seuraa se, että empiiriseen työhön liittyy (lähes) aina uuden tiedon tuottaminen (kontribuutio). Ongelman ja aineiston käsittelytavat ratkaisevat, kuinka suuresta kontribuutiosta on kyse. 2. Teoreettisesti painottunut työ, joka gradutasolla yleensä tarkoittaa kriittistä ja jäsentelevää kirjallisuuskatsausta. Katsaus voidaan tehdä esimerkiksi jostain taloustieteen tutkimussuuntauksesta tai -alueesta tai teoriasta. Kirjallisuuskatsaus - tyyppinen työ on tavallaan varma valinta, mutta hyvän arvosanan saaminen edellyttää laajaa lukemista, jäsentelevää ja syntetisoivaa otetta sekä oivaltavaa asioiden yhdistelyä. Ansiokasta on osoittaa tutkimussuuntauksen puutteita ja yhdistellä erilaisia suuntauksia. Pelkkä lähteiden referointi ei riitä hyvään arvosanaan, vaan aihetta on itse pohdittava, sulateltava ja siihen on osattava suhtautua kriittisesti. 3. Institutionaalisesti painottunut työ, jossa kuvaillaan ja jäsennellään esimerkiksi jotain taloudellista ilmiötä. Tarkastelu ei kohdistu tällöin suoranaisesti johonkin taloustieteen teorian osaan tai tutkimussuuntaukseen, vaan pyrkii analysoimaan esimerkiksi jotain uutta talouden ilmiötä valitsemistaan lähtökohdista ja valitsemillaan menetelmillä. Monissa tapauksissa pro gradu -työ sisältää kaikkia edellä kuvattuja aineksia. 8. TUTKIMUSPROSESSISTA Pro gradu -työ on opinnäytetyö. Tämän vuoksi sen tavoitteet ja sisältö poikkeavat osin siitä 8
11 kansantaloustieteellisestä tutkimuksesta, jota raportoidaan lukuisissa alan aikakauskirjoissa. Pro gradu -työ on laajempi ja yksityiskohtaisempi kuin artikkelimuotoon kirjoitettu tutkimus. Siitä tulee käydä ilmi, miten perusteellisesti tekijä on tutustunut aiheeseensa, ja kuinka hyvin hän hallitsee käyttämänsä tutkimusmenetelmät. Näiden kautta tutkija osoittaa oppineisuutensa. Tutkimuksen tekoon liittyy toisiaan seuraavia vaiheita. Vaiheet eivät ole kuitenkaan kaavamaisesti toisiaan seuraavia, vaan ne voivat olla myös päällekkäisiä, ja eri vaiheista voidaan palata edeltäviin vaiheisiin. Oleellista on, että tutkimus etenee loogisesti, ja että kaikki vaiheet tulevat esille. 1. Tutkimusongelma. Tutkimus käynnistyy tutkimusongelman etsimisellä. Aihe valitaan ja tutkimuskohde määritellään alustavasti. Ongelmaa jäsennellään ja laaditaan alustava tutkimusstrategia. 2. Kirjallisuuteen tutustuminen. Tutustutaan ongelmaa sivuavaan kirjallisuuteen läpikäymällä sekä teoreettista kirjallisuutta että empiiristä tutkimusta. Tämän kautta hahmottuu se, miten ongelmaa on aikaisemmin lähestytty: miten tutkimuskohde on määritelty, miten sitä on tutkittu, millaisia aineistoja on käytetty, miten niitä on analysoitu ja mitä tuloksia on saatu. Viimeisin tieto on saatavilla tieteellisistä artikkeleista ja vasta viiveellä kirjoista. Artikkeleita on usein myös helpompi saada käsiin kuin kirjoja. Kirjallisuuteen perehtymällä rakennetaan oman tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Lukemisessa on hyvä koko ajan peilata muiden ratkaisuja omaa tutkimuskohdetta vasten. Tärkeää on myös koko ajan kirjoittaa. Kustakin artikkelista/kirjasta tehdään muistiinpanot, joiden pohjalta voi alustavasti rakentaa tutkimuksen teoreettista perustaa. Useimmiten tutkimuksen teoreettinen osuus koostuu aihetta koskevasta aikaisemmasta tutkimuksesta, joka on itse jäsenneltävä loogiseen muotoon. 3. Tutkimusongelman täsmennys. Kirjallisuuteen perehtyminen auttaa tutkimusongelman täsmentämisessä. Siinä voi auttaa myös keskustelu seminaarin vetäjän kanssa. Tutkimusongelma asetetaan viitekehykseensä, ja tutkimuksen luonteesta riippuen asetetaan myös työ- ja muut hypoteesit, eli tutkimusongelmat kirjoitettuna väitelauseen muotoon. 4. Tutkimusasetelman luominen teoreettisessa työssä. Teoreettisessa työssä analyysin kohteeksi valitaan jokin kansantalouden toimintaa kuvaava tutkimussuuntaus tai teoria, jota tutkija analysoi. Valittu suuntaus tai teoria esitellään työn aiheen edellyttämällä tarkkuudella. Tässä yhteydessä kuvaillaan suuntauksen kehityshistoria sekä eri tutkijoiden tekemät kontribuutiot. 9
12 Esittelyn jälkeen tutkija arvioi suuntauksen realistisuutta ja loogisuutta havaittavien ilmiöiden selittäjänä. Teoriaperustan kehittäminen perustuu olemassa olevan teoriaperustan puutteiden havaitsemiseen. 5. Tutkimusasetelman luominen empiirisessä työssä. Tutkimusongelman lisäksi tutkimusasetelman osia ovat menetelmät ja aineisto. On määritettävä minkälaista aineistoa ja mitä menetelmiä käyttää. Näihin ratkaisuihin vaikuttavat paitsi itse tutkimusongelma myös monet käytännön kysymykset. Aineistot tulee olla suhteellisen helposti saatavilla. Kansantaloudelliset makrotason aikasarjat on yleensä verraten pienellä työllä koottavissa olevia. Mikrotason analyysissa kannattaa pyrkiä hyödyntämään valmiita aineistoja tai tietokantoja ja rekistereitä. Aluetasolla tällainen on esimerkiksi Tilastokeskuksen Kuntafakta. Kysely- tai haastatteluaineiston kokoaminen on työläs gradun vaiheena ja monasti maksaa paljon. Erityisesti ulkopuoliset toimeksiantotutkimukset edellyttävät monasti tällaisia primaariaineistoja. 6. Aineistonkeruu ja analysointi. Tutkimusaineisto kootaan ja analysoidaan tutkimusasetelman edellyttämällä tavalla. Analyysitavat riippuvat aineiston ja ongelman luonteesta. Tyypillisesti ekonometrisessa analyysissa käytetään Stataa tai muita paketteja kuten PC Give - tai LimDepohjelmistoa ja yleisemmässä tilastollisessa analyysissa SPSS-ohjelmistoa. Empiirisen analyysin tekijä kohtaa usein ongelmia. Näihin ongelmiin ei saa takertua, vaan niistä on päästävä eteenpäin. Tässä auttaa, jos koko ajan hahmottaa tutkimuskokonaisuuden - ongelmat monasti ovat kokonaisuuden kannalta kuitenkin pieniä. Ohjaajan kanssa kannattaa olla yhteydessä ongelmatilanteissa. Saatuja tuloksia tulee koko ajan jäsennellä ja raportoida, ettei kokonaisuus hämärtyisi. Ei myöskään kannata uppoutua liiaksi empiirisen analyysin suohon. Jossain vaiheessa analyysille täytyy asettaa loppupiste. 7. Johtopäätökset. Saadut tulokset tulkitaan, niistä muodostetaan synteesi ja ne suhteutetaan teoriaan ja aiempaan tutkimukseen. Ongelmia määritellään jatkotutkimuksia varten. Yhdessä johdannon ja tiivistelmän kanssa johtopäätösluku on työn tärkein ja eniten luettu luku. Jatkuvan kirjoittamisen tärkeyttä on syytä vielä korostaa. Koko tutkimusprosessin ajan on syytä kirjoittaa - tuottaa materiaalia, järjestellä sitä ja rakentaa tekstiä. On hyvä myös koko ajan katsoa, miten osat liittyvät toisiinsa: lauseet, kappaleet, alaluvut, luvut, työ kokonaisuutena. Tekstinkäsittelyohjelmien avulla kirjoitetun tekstin uudelleensijoittelu ja muokkaaminen on vaivatonta. Yleinen virhe on juuttua johonkin tutkimuksen vaiheeseen, kuten kirjallisuuden lukemiseen tai empiiriseen analyysiin ilman, että tästä tulee kirjoittaneeksi mitään. Tämä johtaa 10
13 tutkimusprosessin tyhjäkäyntiin ja lopulta tekijän ahdistukseen. Tuskaa voi lievittää ryhtymällä kirjoittamaan, vaikka se aluksi vaikealta voi tuntuakin. Kun tutkimuksen runko on kirjoitettu dispositioksi, kirjoittaminen on organisoitua, eikä tule tehdyksi turhaa työtä. Lopullinen raportti esittää työn tulokset alusta loppuun. Raportti koostuu tyypillisesti useista, toisiinsa liittyvistä kokonaisuuksista. Usein kannattaa tiivistää eri osakokonaisuuksien keskeiset päätelmät osan loppuun, erityisesti jos osa on laaja. Tilanteesta riippuen tässä voi käyttää apuna taulukkoa, kuviota tms. Osakohtaisten yhteenvetojen kirjoittaminen auttaa paitsi lukijaa myös tekijää itseään kokonaisuuden hallitsemisessa. Tiivistäminen on myös hyvä mittari siitä, miten hyvin tekijä on sisäistänyt edellä käsittelemänsä asiat. Seuraavaan on koottu yleisiä virheitä gradun teossa - tutkielma pohjautuu liian vähään lukeneisuuteen - tutkimusongelman täsmennys suoritetaan huonosti, jos ollenkaan - teoreettisen viitekehyksen ymmärrys jää ohueksi - aikaisemman keskustelun raportointi ei johda tiivistelmään - teoreettiseen viitekehykseen - empiiriseen työhön liittyvät menetelmäratkaisut esitetään puutteellisesti - empiirisen aineiston käsittely ja analysointi jää pinnalliseksi - tutkielman yhteenveto ymmärretään liian kapeasti vain tiivistelmäksi - teoreettisen ja empiirisen osan yhteys jää heikoksi - tutkimusraportin muoto ei ole kunnossa - raportti on huolimattomasti ja epäselvästi kirjoitettu 9. GRADUN TARKASTUSPROSESSI Gradun tekstiä kannattaa luettaa ohjaajalla koko prosessin ajan. Liian usein tai tiuhaan gradua ei kuitenkaan pidä tuoda luettavaksi - on kohtuutonta vaatia ohjaajaa lukemaan kuukauden tai vieläkin lyhyemmin välein moni kymmensivuista tekstiä. Uusiin versioihin on hyvä merkitä, mitkä osat tekstissä ovat aiemmasta muuttuneet, tai mikä siinä on uutta. Kun pro gradu -työ on valmis, se tuodaan esitarkastukseen työn ohjaajalle. Jos työ on ohjaajan mielestä (lähes) valmis, työ voidaan tässä vaiheessa antaa luettavaksi työn toiselle tarkastajalle, joka ei ole ollut tutkimusprosessissa mukana. Ulkopuolinen tarkastaja voi puolueettomasti arvioida työn sisältöä ja laatua. Tässä vaiheessa toinen tarkastaja saattaa myös esittää 11
14 parannusehdotuksia, jotka tutkija voi ottaa huomioon ennen työn lopullista palauttamista. Jyväskylän kansantaloustieteessä harva pro gradu on saanut huonon arvosanan viime aikoina, sillä perusvirheitä on voitu välttää jatkuvassa ohjauksessa ja ennakkotarkistuksessa. Kaikkien gradujen ei tarvitse olla erinomaisia. Käytettävissä oleva aika voi rajoittaa tätä. Kaikki ammattikuvat eivät myöskään vaadi erityisen hyvää pro gradu -työn arvosanaa, mutta valmistunutta työtä ja tutkintoa arvostetaan yleisesti. Tutkijan uralle aikovan on kuitenkin panostettava laatuun, koska hyvä gradu on käytännössä lähes välttämätön lähtökohta jatkoopinnoille. Gradun arvosana on myös keskeisin indikaattori jatko-opintorahoituksen saamisessa. 12
Taloustieteiden tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
OHJEITA PRO GRADU- TYÖSKENTELYYN KANSANTALOUSTIETEESSÄ* Taloustieteiden tiedekunta, Jyväskylän yliopisto SISÄLTÖ 1. Aluksi 1 2. Seminaarityöskentelystä 1 3. Kirjalliset seminaariesitelmät 3 4. Aiheenvalinta
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotTietotekniikan kandidaattiseminaari
Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö
LisätiedotKandiaikataulu ja -ohjeita
Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten
Lisätiedotklo 14:15 salissa FYS2
Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen
LisätiedotKajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje
Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Tutkintonimike Koulutus Syksy / Kevät 201X Opinnäytetyön aiheen valinnan ja aiheanalyysin hyväksynnän jälkeen tehdään opinnäytetyösuunnitelma.
LisätiedotLASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO
LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Ohjaajat ja tutkielmaryhmät Kirjoitusohjeet 2. Miten teen gradun? Aiheen etsiminen
LisätiedotPro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN
Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Luennon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Osaamistavoitteet lyhyesti Pro gradu-seminaarin opintopisteiden jakautuminen
LisätiedotTutkielmavuoden aloitus tiistaina pro gradu tutkielma
Tutkielmavuoden aloitus tiistaina 6.9.2011 Kandidaatintutkielma ja pro gradu tutkielma Kandidaatintutkielma kyse itsenäisestä, yleensä ensimmäisestä tutkielmasta usein gradun esitutkimus hiukan normaalia
LisätiedotPro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä
Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.
LisätiedotLASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO
LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO 16.5.2011 Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Pro gradu tutkielmatyöskentelyn vaiheet Alkuraportti/tutkimussuunnitelma
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotLUKUVUODEN PRO GRADU -SEMINAARIRYHMIIN HAKEMINEN. Kasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos
LUKUVUODEN 2019-2020 PRO GRADU -SEMINAARIRYHMIIN HAKEMINEN Kasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos Tutkimusalueet Suositellaan opinnäytetutkielman sijoittumista kasvatustieteiden tutkimuksen vahvuusalueille
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotTUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016
TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman
LisätiedotKandidaatintyö Elektroniikan laitoksella. Kandidaatintyöluennot (Ala kirjoittaa! -luentosarja)
1 Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella Kandidaatintyövastaavat: Aki Korpela (sähkömagnetiikka) Jarmo Tanskanen (elektroniikka) Kandidaatintyö koostuu seuraavista osista: kandidaatintyöluennot, yhteiset
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA, FM-TUTKINTO. Nimi:
HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA, FM-TUTKINTO Nimi: Opiskelijanumero: Päiväys: Opintojakson koodi Opintojakson nimi ja 1. lukuvuosi Kesäopinnot 1. 2. 3. 2. lukuvuosi opintopistemäärä 1. 2. 3. 4. 4. KANSATIETEEN
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen
ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento 12.9.2016 Tutkimussuunnitelman laatiminen Prof. (Professor of Practise) Risto Kiviluoma, Sillanrakennustekniikka Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelman
LisätiedotLausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:
Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen
LisätiedotOhjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen
1(5) Maantieteen yksikkö Oulun yliopisto 22.4.2014 / Äikkään pohjalta Suorsa Ohjeita FM-opintojen loppukiemuroihin ja FM-tutkinnon hakemiseen Maantieteen opinnot, ja FM-opinnot, huipentuvat pro gradu -seminaariin
LisätiedotKandista Pro Gradu tutkielmaan. Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta
Kandista Pro Gradu tutkielmaan Jyrki Komulainen, Hannu Heikkinen Yliopistonlehtorit OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Kandi / gradu Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö,
LisätiedotLIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa
LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää
LisätiedotKasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos LUKUVUODEN PRO GRADU- SEMINAARIRYHMIIN HAKEMINEN
Opettajankoulutuslaitos LUKUVUODEN 2018-2019 PRO GRADU- SEMINAARIRYHMIIN HAKEMINEN TUTKIMUSALUEET Suositellaan opinnäytetutkielmien sijoittumista Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkimuksen
LisätiedotVäitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely
1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen
LisätiedotTK080903 Tietojenkäsittelyn seminaari 4 op Kevät 2015. Tietojenkäsittelyn seminaari
TK080903 Tietojenkäsittelyn seminaari 4 op Kevät 2015 Tietojenkäsittelyn seminaari Suoritetaan 3. opintovuonna. Sisältyy moduuleihin TK0809 ja TK0811. Miksi? Amk tutkinto on KORKEAkoulututkinto. seminaari
LisätiedotKansantaloustieteen kandidaatintutkielma 2011 * Kandidaatintutkielma 10 op ja kypsyysnäyte 0 op. * Kirjoitetaan suomenkielellä - poikkeustapauksessa voidaan kirjoittaa englanniksi. * Kandidaatintutkielma
LisätiedotDIPLOMITYÖ. Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta
DIPLOMITYÖ Ajatuksia ja kokemuksia valvojan näkökulmasta Luennoija Esko Niemi Tuotantotekniikan professori Valvottuja d-töitä useita kymmeniä Myös ohjaajana teollisuudessa ja yliopistoissa Oma diplomityö
LisätiedotSyventävien opintojen opinnäytetyö
Syventävien opintojen opinnäytetyö 17. 11.2017 OPINNÄYTE Valtioneuvoston asetuksen (2004/794) 15 mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden tai koulutusohjelman syventäviin opintoihin
LisätiedotEFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia
EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian
LisätiedotArviointiperuste 1 2 3 4 5. opinnäytetyön aihe perustellaan niukasti aihe on työelämälähtöinen
1 PELASTUSOPISTO Toiminnallisen opinnäytetyön arviointiperusteet Opinnäytetyön arviointi perustuu tähän kriteeristöön. Jokainen opinnäytetyön arvioitava osa on purettu taulukossa sanalliseen muotoon, näitä
Lisätiedot811393A JOHDATUS TUTKIMUSTYÖHÖN
811393A JOHDATUS TUTKIMUSTYÖHÖN Harjoitus 1: Tutkimussuunnitelma 19.9.2017 Mari Karjalainen 1 Yleistä kurssin suorittamisesta Tutkimusaiheen päätät itse, voit laajentaa JTT-tutkielman pohjalta kandityön
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotKandidaatin opinnäyteseminaari. Intro
Kandidaatin opinnäyteseminaari Intro Seminaari? Seminaari on sarja kokoontumisia, joiden tarkoitus on tukea syksyllä alkavaa opinnäytteen suunnittelua ja keväällä toteutusta. Syksystä kevääseen kulkeva
LisätiedotKoulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo
Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotTietotekniikan pro gradu -seminaari, kevät 2012
Tietotekniikan pro gradu -seminaari, kevät 2012 Gradujen arvostelusta Tommi Kärkkäinen 1 G - Mitä piti olla jo tehtynä? Aihe valittuna Lähdemateriaaleja kasattuna (ja mieluusti jo analysoituna) Tavoitteet
LisätiedotLausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:
Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen
LisätiedotNÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa
LisätiedotTietotekniikan opintojen aktivointi
Tietotekniikan opintojen aktivointi 8.6.2011 Auri Kaihlavirta Päivän agenda HOPSien käsittelyä Päättötyön kirjoittamisen keinoja Opponoinnista Kirjoitustehtävä 1 1 Ryhmätehtävä: HOPSin jälkeen Kirjaa paperille
LisätiedotOpinnot ja tiedonhankinta. 1op
1op Opintojaksosuunnitelma Oppimistavoite Opiskelija sitoutuu opintoihinsa, ottaa vastuun oppimisestaan ja osaa suunnitella opintojaan työelämään suuntautuen. Opiskelija perehtyy ammattikorkeakoulun oppimisympäristöön
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja
LisätiedotFilosofisen tiedekunnan syventävien opintojen opinnäytetöiden arviointi DP 270/2019
Filosofisen tiedekunnan syventävien opintojen opinnäytetöiden arviointi DP 270/2019 Tutkielman arviointikriteerit ovat seuraavat: Tutkimusaihe ja tutkimuksen tarkoitus Teoreettinen perehtyneisyys ja tutkimuskirjallisuus
LisätiedotTIES501 Pro Gradu -seminaari. Kevät 2013
TIES501 Pro Gradu -seminaari jussi.hakanen@jyu.fi Kevät 2013 Seminaarin tavoitteet Seminaarin tarkoitus on tukea gradun tekemistä ja valmistumista Seminaarin aikana gradu on tarkoitus saada valmiiksi tai
LisätiedotLIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa
LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön
LisätiedotKandidaatintyö Elektroniikan laitoksella
1 Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella Kandidaatintyövastaavat: Aki Korpela (sähkömagnetiikka) Erja Sipilä (elektroniikka) Kandidaatintyö koostuu seuraavista osista: Kandidaatintyön laajuus on 8 op,
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:
LisätiedotSeminaarit. sen jälkeen Teollisuuslaitos-seminaari / SWOT analyysi (esitelmät ja
Seminaarit Seminaarit näkökulmittain ja teollisuudenaloittain Yksi HX-ryhmälle Kaksi seminaaria / harjoitusryhmä (n. 30 opiskelijaa): ensin Näkökulma-seminaari (esitelmät ja opponoinnit 3-4 hengen ryhmissä,
LisätiedotLapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
1 Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tutkielmien arvosteluperusteet Kandidaatintutkielma Kandidaatintutkielma arvostellaan kuten normaalit opintojaksot eli asteikolla 1 5. Todistukseen arvosana
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten
LisätiedotOPINNÄYTETYÖN MENETTELYT
Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketoiminta ja kulttuuri Pori Liiketalous ja matkailu OPINNÄYTETYÖN MENETTELYT Jokaisen koulutusohjelman opinnäytetyöhön liittyy Liiketoiminta ja kulttuuri Porissa kaksi
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn
LisätiedotYleistä tarinointia gradusta
Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotKandidaatintutkielman arviointikriteerit
Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta
LisätiedotKandidaatintutkielma, ryhmän ohjaus Teemu Kerola. Referaatti
Teemu Kerola Kandidaatintutkielma Ryhmä 3, kevät 2013 (Tieteellisen kirjoittamisen kurssi, tiki) Referaatti, aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen Aiheiden valinta 1 Referaatti
LisätiedotAiheen rajaus Tutkimussuunnitelma
Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin
LisätiedotMTTTS2 Pro gradu -tutkielma ja seminaari. Kevät 2014, 40op Jaakko Peltonen
MTTTS2 Pro gradu -tutkielma ja seminaari Kevät 2014, 40op Jaakko Peltonen Osaamistavoitteet Opiskelija osaa tehdä itsenäisesti tilastollista tutkimustyötä ja osaa raportoida sekä käyttämiensä menetelmien
LisätiedotOsaamistavoitteet. Kasvatustiede 35 op Proseminaari 8 op. Mikä on Proseminaari? Opinnäytetyö. Opettele (1) Opiskelua.
Osaamistavoitteet Kasvatustiede 35 op Proseminaari 8 op Eetu Pikkarainen Kevät 2015 Kurssin käytyään opiskelija: osaa laatia kasvatustieteen alaan kuuluvan tutkimussuunnitelman ja toteuttaa sen käyttämällä
LisätiedotPoliittinen analyysi. Kevät 2010
Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin
LisätiedotTutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä
Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
LisätiedotSEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT
SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkimusstipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen rahasto
LisätiedotArtikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen
Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen
LisätiedotKandidaatintyö. Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelma
Kandidaatintyö Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelma Infon sisältö Kandidaatintyön merkitys Kandidaatintyön osat Tekniikan viestintä -kurssi Kandidaatiksi valmistuminen Seminaari Kirjallinen
LisätiedotTuotantotalouden tiedekunnan tietojohtamisen ja informaatioverkostojen diplomityöseminaari
Tuotantotalouden tiedekunnan tietojohtamisen ja informaatioverkostojen diplomityöseminaari 2013-2014 Professori Tuomo Uotila Tutkijaopettaja Hannele Lampela Aikataulu 24.1.2014 10.00 11.30 Diplomitöiden
LisätiedotKandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella
kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti
LisätiedotSeminaariesitys. Jokainen pitää työstään seminaariesityksen. Kesto n. 10 min Käytössä piirtoheitin ja dataprojektori
1 Seminaariesitys Jokainen pitää työstään seminaariesityksen Kesto n. 10 min Käytössä piirtoheitin ja dataprojektori Jokainen opponoi jonkun toisen työn ja esityksen. Esityksen pitäjä lähettää omalle opponentilleen
LisätiedotYhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro
Yhteistyöaineiden edustajan puheenvuoro Professori Ilkka Virtanen Talousmatematiikka Johdatus laskentatoimen ja rahoituksen tutkielmatyöskentelyyn 21.10.2002 Vaasan yliopisto Johdatus laskentatoimen ja
LisätiedotOPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!
OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com
LisätiedotKuvataiteen syventävät sivuaineopinnot 60 op, Lapin avoin yliopisto (HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa.
Kuvataiteen syventävät sivuaineopinnot 60 op, Lapin avoin yliopisto (HUOM! Alustava, muutokset mahdollisia, aikataulut täydentyvät pikkuhiljaa.) Opintotyyppi Syventäviä opintoja Koulutusala Kuvataideala
LisätiedotTieteellisen kirjoittamisen kurssi, kevät Teemu Kerola. Referaatti. Valitse tutkielman aihepiiriin sopiva artikkeli
Teemu Kerola Tieteellisen kirjoittamisen kurssi Ryhmä 4, kevät 2010 http://www.cs.helsinki.fi/u/arytkone/tiki/sisalto.html Referaatti Aine, tutkielma Kypsyysnäyte Esitelmä Arvostelu Kirjoittaminen 1 Referaatti
LisätiedotGradun arviointi. Arvostelulomake
Gradun arviointi laudatur: harvinainen, lähes lisensiaantintyöntasoinen (5) eximia cum laude approbatur: uusia ja mielekkäitä tutkimustuloksia (4-5) magna cum laude approbatur: itsenäinen ja kriittinen
LisätiedotJoustavuus ja eettisyys: Opiskelija osaa tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti terveystieteiden eettisten perusteiden mukaisesti
Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Osaamistavoitteet vastaavat tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä, ja laaja- alaisen terveystieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan
LisätiedotKandidaatintyön arvosteluohjeet
1 (5) Kandidaatintyön arvosteluohjeet Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 19.9.2011. Näillä arviointiohjeilla on kaksi tarkoitusta. Yhtäältä niillä välitetään selvä viesti sekä ohjaajille
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotLISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN
LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn
LisätiedotKandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila
Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta
LisätiedotTieteellinen kirjoittaminen 1. Tavoitteet. Laitoksen ohjeet (ARK) Kirjoittamisen osuus. Kirjoittamisen osuus. Tieteellinen teksti
Tieteellinen kirjoittaminen 1 Tieteellisen tekstin prosessi ja rakenne Tieteellinen teksti Mistä tunnistat tieteellisen / akateemisen tekstin? Miksi kirjoittaminen on joskus vaikeaa? Miten sitä voi helpottaa?
LisätiedotTietotekniikan pro gradu -seminaari, kevät 2011
Tietotekniikan pro gradu -seminaari, kevät 2011 Gradujen arvostelusta Tommi Kärkkäinen 1 Muistutus: Aikataulut ja tekemiset 13.1. (AgC233, 16:15-18.00) Aloitusluento: yleisiä juttuja gradusta ja sen tekemisestä
LisätiedotKandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2015 Jaakko Kurhila
Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2015 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Ryhmäjako Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen (mitä
LisätiedotHarjaannuttaa opiskelijan aiheen valintaan, tiedonhankintaan, tiedon jäsentämiseen ja tieteelliseen esittämiseen kirjallisesti ja suullisesti
Harjaannuttaa opiskelijan aiheen valintaan, tiedonhankintaan, tiedon jäsentämiseen ja tieteelliseen esittämiseen kirjallisesti ja suullisesti 10 sivua tieteellistä tekstiä 30 min tieteellinen suullinen
LisätiedotPikkugee. Krista Anttila Rykäsyryhmä -09
Pikkugee Krista Anttila Rykäsyryhmä -09 Intoa Gradu on usein mielekkäin osa opiskeluja jälkikäteen mietittynä, vaikkei siltä gradua tehdessä tunnukaan varsinkin, jos aihe on jollain lailla antoisa Omaan
LisätiedotKandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Syksy 2014 Jaakko Kurhila
Kandidaatintutkielma 6 op (+Äidinkielinen viestintä 3 op) (+Tutkimustiedonhaku 1 op) (+Kypsyysnäyte 0 op) Syksy 2014 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Tavoitteena tutkielma, ei tutkimus Ryhmäjako Tärkeimmät
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotTavoite: itsenäinen tutkimus! ja sen esittäminen kirjallisesti, tieteellisesti, tyylillisesti, oppineesti oikein
RS2013 Tavoite: itsenäinen tutkimus! ja sen esittäminen kirjallisesti, tieteellisesti, tyylillisesti, oppineesti oikein muoto: 15 20-sivuinen tutkielma On vaikeampi kirjoittaa lyhyesti kuin laveasti. On
LisätiedotOHJAUSSUUNNITELMA. Filosofian tutkinto-ohjelma. Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa
OHJAUSSUUNNITELMA Filosofian tutkinto-ohjelma Ohjaus filosofian tutkinto-ohjelmassa Filosofian tutkinto-ohjelmassa annettava ohjaus kohdistuu sekä opiskelijan opintojen ohjaukseen että opinnäytetöiden
LisätiedotTekstin rakenne ja prosessimainen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja prosessimainen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Tekstipajat ja kypsyysnäyte Kaksi tekstipajaa: 1. paja kesäkuussa ja 2.
LisätiedotPro gradu tutkielman arvostelusta tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelmassa
Tampereen yliopisto Luonnontieteiden tiedekunta Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelma Pro gradu tutkielman arvostelusta tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelmassa 1. Arvostelussa huomioitavia
LisätiedotOpinnäytetyöprosessin itsejohtaminen. Henrik Räsänen tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti
Opinnäytetyöprosessin itsejohtaminen Henrik Räsänen tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti ONT-prosessi Opinnäytetyö on vaativa prosessi, joka vaatii hyvän suunnittelun. Toteutus vaatii hyvää itsekuria.
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten voin tietää,
Lisätiedot