KILPAILUKYKY, INNOVATIIVISUUS JA YRITTÄJYYS -OHJELMA, OHJAUSRYHMÄ

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1 (5) KILPAILUKYKY, INNOVATIIVISUUS JA YRITTÄJYYS -OHJELMA, OHJAUSRYHMÄ Aika Maanantai klo Paikka Albergan kartano Kutsutut jäsenet Saija Äikäs (pj) Kimmo Oila (vara-pj) (saapui klo 15.30) Johanna Karimäki Petri Pulkkanen Kaisa Rastimo Tuula Antola (saapui klo 15.50) Kristiina Erkkilä Olli Isotalo Eetu Salunen Pasi Laitala Harri Kivinen Nuorisovaltuutettu Akseli Kilpeläinen Pihka Oksanen (vara) Ohjelmapäällikkö Harri Paananen Ohjelman markkinointi- Mari Ala-Mikkula koordinaattori Pysyvä asiantuntija Jaana Räsänen Pysyvä asiantuntija Erkki Pärssinen Viestintävastaava Marjut Gerkman Muut kutsutut Tomas Lehtinen (kohta 5) Marianne Kaunio (kohta 4) ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Vaihdettiin esityslistalla kohtien 4 ja 5 paikkaa. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 3 Nuorisovaltuuston uudet edustajat: Akseli Kilpeläinen Espoon nuorisovaltuusto valitsi uudet edustajat kehitysohjelmien ohjausryhmiin. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjausryhmään edustajaksi valittiin Akseli Kilpeläinen ja varaedustajaksi Pihka Oksanen.

2 2 (5) Uusista jäsenistä paikalla oli ohjausryhmän varsinainen jäsen Akseli Kilpeläinen, varajäsen Pihka Oksanen oli estynyt. Akseli on Saarnilaakson koulusta 9. luokalta. Ohjausryhmä kävi esittäytymiskierroksen. 4 Länsimetron kehityskäytävään liittyvät kaavoitusasiat (Marianne Kaunio) Miten yritystoiminta otetaan kaavoitusprosessissa huomioon erityisesti länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän varrella? Marianne Kaunio kaupunkisuunnittelukeskuksesta kertoi Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävään liittyvistä kaavoitusasioista, minkä jälkeen ohjausryhmä kävi asiasta lähetekeskustelun. Kaavoitustyö pohjautuu metron kehityskäytävän tavoitteisiin, mutta niistä pitää saada konkreettisia asioita esiin. Tavoitteena on, että koko Espoossa on vuonna 2050 asukkaita Puolet kasvusta tavoitellaan metron kasvu- ja kehityskäytävälle. Koko vyöhykkeellä on nyt asukasta ja työpaikkaa, vuonna 2050 tavoite on asukasta ja työpaikkaa. Pääpainopiste volyymiä ajatellen on Finnoon alueella ja Espoonlahdessa, myös Kivenlahdessa. Uhat: Kehityskäytävällä Espoonlahden keskusta, Soukka, Kivenlahti ja Matinkylä nousevat esiin negatiivisessa mielessä (maahanmuuttajien asumisen keskittyminen näille alueille ja yhteys korkeaan työttömyyteen, korkea sairastavuus). Osaavan työvoiman saatavuus on turvattava näillä alueilla. Mahdollisuudet: Iso osa kuntalaisista on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Koulutuksen korkea taso korreloi muuhun elinvoimaisuuteen. Espoossa työn tuottavuus, tuntipalkat ja aineettomat investoinnit ovat omaa luokkaansa, minkä taustalla on myös korkea koulutustaso. Miten saadaan muodostettua toimivia klustereita ja mille alalle? Yritysten pääkonttorit vetävät klusterin muodostumista tiettyyn suuntaan. Keskeinen tekijä yritysten sijoittumisessa on saavutettavuus. Tilatarpeilla on merkitystä, myös edullisilla tonteilla ja toimitiloilla. Työmatkat ovat keskimäärin 5 10 km eli läheltä tullaan töihin, mikä pitää ottaa huomioon suunnittelussa. Keskimäärin ihmiset käyttävät noin tunnin työmatkaan päivittäin. Erityisesti poikittaista liikennettä pitää vahvistaa. Eri alueiden elinkeinoidentiteetti on erilainen. Aluekehittämisen tulisi tukeutua kunkin alueen vahvuuksiin ja erityispiirteisiin. Suuria keskuksia ei kannata heikentää, koska ne tarjoavat toimintaedellytykset pitkälle menevälle erikoistumiselle sekä yritystoiminnassa että mm. kulutuksessa. Länsimetron varrella on tällä hetkellä n m 2 tyhjiä toimisto- ja liiketiloja. Niitä voisi käyttää väliaikaisina tiloina esim. startupeille ja tyhjillään olevien tilojen hyödyntämistä yritysten käyttöön ollaankin jo ideoimassa.

3 3 (5) Todettiin, että Helsingissä alueiden markkinointi- ja brändäystyötä tehdään tiiviimmässä yhteistyössä kaupunkimarkkinoinnin ja alueiden projektinjohtajien kesken. Syksyllä voitaisiin tavata Mariannen kanssa uudestaan tilannepäivityksen merkeissä. Länsimetro ja yritystoiminta (luottamuksellinen) 5 Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu; aineisto, tulokset ja käyttötarkoitus (Tomas Lehtinen) Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelussa keskitytään sekä alueiden tämänhetkiseen elinvoimaan että suhteellisen muutoksen elinvoimaan. Kaupunkeja ja koko maata vertaillaan samanaikaisesti viiden teeman ja 20 muuttujan avulla. Analyysissa on mukana viisi elinvoimaan liittyvää teemapohjaista osa-aluetta: aluetalous, työllisyys, innovatiivisuus, vetovoima ja sosiaalinen tasa-arvo. Jokaisessa teemassa on neljä muuttujaa. Tutkija Tomas Lehtinen esitteli elinvoimatarkastelun tuloksia ja ohjausryhmä merkitsi ne tiedoksi sekä kävi asiasta keskustelua. Tarkastelun arvot perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin, paitsi sosiaalinen tasa-arvo, joka perustuu Sotkanetin tietoihin. Tarkastelun ideana on löytää näkökulmia elinvoimaan. Tutkimuksessa verrattu tämän hetken elinvoima ja suhteellisen muutoksen elinvoima (viisi vuotta taaksepäin) eroavat Espoon kohdalla paljon. Monessa kohdassa on nähtävillä sama kuvio: Espoon tulokset ovat olleet muita kaupunkeja paremmat, mutta myös lasku viiden vuoden takaisesta on ollut suurempaa kuin muilla. Aluetalous: Bkt on seutukohtainen eli Espoo, Vantaa ja Helsinki jakavat tuloksen. Ero on kuitenkin iso esim. Turun seutukuntaan nähden. Työpaikkaomavaraisuus on Espoolla huonoin kuusikkokunnista. Kunnallisverotuloissa asukasta kohden Espoo on ykkösenä, mutta tulot eivät ole nousseet muihin kuntiin nähden. Yritysperustanta suhteessa yrityskantaan on ensimmäistä kertaa negatiivinen Espoolla pitkään aikaan. Työllisyys: Työpaikkojen määrä Espoossa on kasvanut eniten muihin nähden. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on laskenut. Työllisyysaste ( vuotiaat) on paras ja työttömyysaste alhaisin, mutta muutos suurin muihin nähden. Innovatiivisuus: Innovatiivisuutta mitattaessa Espoo on kaikilla mittareilla vahvimmilla. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on Espoossa 45 % ja vaikka muut ovat ottaneetkin kiinni, on Espoo silti ihan omassa luokassaan. Koulutustasomittaimen mukaan Espoo on selkeästi ykkösenä, mutta muut ottavat tässäkin kiinni. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot asukasta kohden ja yksityisen sektorin osuus tutkimus- ja tuotekehitysmenoista ovat seutukohtaisia, Helsingin seutu kasvaa tasaisesti koko ajan. Vetovoima: Väestön määrässä Espoo on kasvanut suhteellisesti eniten. Taloudellinen huoltosuhde mittaa työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien suhdetta työllisiin, missä Espoo on kolmantena.

4 4 (5) Muutoksen osalta tässä kuitenkin vain Vantaa on huonompi. Väestöllinen huoltosuhde Espoossa on ennustuksen (vuonna 2024) mukaan viidenneksi huonoin, tällä hetkellä kuitenkin vielä huonompi eli sen odotetaan paranevan. Vieraskielisten osuus on 14,2 % Espoossa, menee Helsingin ohi nykytilanteessa. Sosiaalinen tasa-arvo: Pitkäaikaisten toimeentuloasiakkaiden osuus Espoossa neljänneksi suurin ja osuus on kasvanut kaikista eniten. Kelan sairastavuusindeksin mukaan espoolaiset ovat terveitä. Espoolla ja Helsingillä sairastavuusindeksi laski (mitä pienempi luku, sitä parempi). Espoossa jokaisen alueen indeksi on pienempi kuin Suomen keskiarvo. Asuntokuntien tuloerot Gini-kertoimella ovat Espoolla korkeimmat ja ne ovat myös kasvaneet (Gini-kerroin = mitä suuremman arvon kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet). Euroopan mittakaavassa erot eivät ole korkeat. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden -muuttujalla mitattuna Espoo on ykkönen ja kustannukset ovat alhaisimmat, ovat myös nousseet toisiksi vähiten (kaikilla kasvaneet). Nykyhetken elinvoiman tarkastelussa Espoo on ykkönen, muutoksen osalta Espoon keskiarvo on 3,95 (koko Suomen keskiarvo 3,75). Tarkempia tietoja muuttujista on mahdollista saada Tomakselta. 6 Kehitysohjelmien loppuvaiheen viestintä (Mari Ala-Mikkula) Ohjelmajohtamisen toimintatavan arviointi tehdään elo-syyskuun aikana, mistä koostetaan yksi yhteinen kehitysohjelmien raportti sisäiseen käyttöön. Kehitysohjelmien tulosten arviointi tehdään ohjelmakohtaisiin loppuraportteihin alustavasti maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Vuodenvaihteen raportointia ei tehdä. Ohjelmien loppuvaiheen viestintää suunnitellaan viestintävastaavien ja ohjelmapäälliköiden johdolla. Ohjausryhmä merkitsi tiedoksi kehitysohjelmien loppuvaiheen viestintäsuunnitelmat, jotka tarkentuvat kevään 2016 aikana. Suunnitelmissa on - tarinamuotoinen julkaisu, jossa joka ohjelmasta oma tarinansa, ulkopuolinen journalisti kirjoittaa - artikkeli Wieteri-lehdessä - tiedotteita kuntalaisille verkossa - kutsu-/loppuseminaari vaalien jälkeen huhtikuun 2017 lopussa Tarinamuotoinen julkaisu sekä loppuseminaarin tarjoilukustannukset hoidetaan keskitetystä budjetista. Mikäli ohjelmat haluavat tehdä omia julkaisujaan, videoitaan tms., maksaa jokainen ne omasta budjetistaan. 7 Muut asiat Nokian tilanne: 1300 henkeä yt-neuvottelujen kohteena, n. puolet kohdentuu Espooseen. Lähes 90 % irtisanottavista on koodareita, talossa pitkään olleita, jonkin verran myös ostoja logistiikkahenkilöitä. Nokia on käynnistämässä toimia irtisanottavien työllistämiseksi.

5 5 (5) Kaupungin rooli on olla aktiivinen, pitää tehdä tunnetuksi mahdolliset avustavat ohjelmat (kuten Digiboosti). Yt-neuvottelut päättyvät Hannuksenpeltoon tulee 500 potentiaalista uutta työpaikkaa, kun sinne muodostuu autoalan keskittymä (Motonet, Laakkonen yms.). Työn alla on pk-seudun erillisesitys työllisyys-, elinkeino- ja maahanmuuttoasioista, mukana kaksi valmistelijaa/kaupunki. Kesään mennessä pitää olla ehdotus, miten organisoidaan kaupunkivetoisesti paremmin kuin nyt. Tutustuminen Tallinnan startup-toimintaan siirrettiin kesäkuulta elokuulle. Ensisijaiseksi vierailupäiväksi ehdotetaan 10.8., myös on mahdollinen. Kiihdyttämöjen kiihdyttämö: A:Space vietti ennakkoavajaisia, toukokuussa pidetään varsinaiset avajaiset. Hollannissa vastaava kiihdyttämö kuin A:Space. Teollisen internetin kiihdyttämö aloittaa toimintaansa Otaniemessä. Etelä-Tapiolan lukion I m Blue NY palkittiin toisen asteen parhaana yrityksenä NY Uskalla yrittää -finaalissa. Kotimaista mustikkalimua valmistava I m Blue NY edustaa Suomea nuorten yrittäjien Euroopan mestaruuskisoissa Sveitsissä Lucernessa. Espoolaiset arvioitiin ykkösiksi myös kategoriassa Paras tuote. Nostetaan heidän matkaansa kohti EM-kisoja toistuvasti esiin viestinnässä. Kiky voisi kannustaa heitä vaikka tilaamalla mustikkalimsaa johonkin tilaisuuteen (esim. syystreffeille tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen). Selvitetään, onko sivistystoimesta huomioitu koulun menestystä jos ei, kiky voisi onnitella heitä erikseen. Keskusteltiin, että kaupungin pitäisi paremmin nostaa esiin koululaisten menestystarinoita koko Espoon tasolla (urheilu, kulttuuri, musiikki, taloustieto jne.). 8 Seuraavat kokoukset klo Vertical-kiihdyttämö, Booster Workshop -työtila (Huom. Vain tunnin kokous!) klo Haukilahden paviljonki 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Allekirjoitukset Saija Äikäs puheenjohtaja Mari Ala-Mikkula kokouksen sihteeri