SISÄILMA- JA RAKENNEKOSTEUS TUTKIMUS - lisätutkimukset. SOTE -talo, Tampereen kaupunki Satamakatu TAMPERE Työn:o

Transkriptio

1 SOTE -talo, Tampereen kaupunki Satamakatu TAMPERE SISÄILMA- JA RAKENNEKOSTEUS TUTKIMUS Työn:o Ins. Saija Korpi Ins. Sami Mustajoki DI Antti Souto

2 Satamakatu TAMPERE Työn:o SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä Tilaaja Työn sisältö Kohde ja lähtötiedot Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorituksesta Sisäilma-analyysit Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Ohje-arvot Analyysitulokset, otetut näytteet Analyysitulokset, otetut näytteet Sisäilman ammoniakki Ohjearvot Analyysitulokset Rakennusmateriaalien tutkimukset Rakennusmateriaalien haihtuvat orgaaniset yhdisteet Analyysitulokset Rakennusmateriaalien asbesti Analyysitulokset Rakenteiden pintakosteuden ja suhteellisen kosteuden mittaustulokset Rakenneavaukset ja havainnot Tutkimustulosten yhteenveto ja suositukset jatkotoimenpiteistä Liitteet 1. Näytteenottopisteet ja hava pohjakuvissa 2. Kuvakooste 3. Analyysivastaus, Sisäilman VVOC- ja VOC-yhdisteet, Ositum Oy, Analyysivastaus, Sisäilman VVOC- ja VOC-yhdisteet, Ositum Oy, Analyysivastaus, Materiaalien haihtuvat orgaaniset yhdisteet, Ositum Oy, Analyysivastaus, Materiaalien asbesti, WSP Finland Oy, Analyysivastaus, Ammoniakin määritys sisäilmasta, Työterveyslaitos,

3 2 (13) Satamakatu TAMPERE Työn:o Yleistä 1.1 Tilaaja Tampereen kaupunki, tilakeskus Marko Lahtinen PL TAMPERE 1.2 Työn sisältö Toimeksiantona oli selvittää SOTE -talon sisäilman laatua haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) ja ammoniakin osalta sekä selvittää sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Näytteiden otto suoritettiin tiloissa, joissa oli tutkimushetkellä havaittavissa poikkeavaa hajua ja/tai joiden käyttäjät kokevat rakennukseen liitettyjä oireita. Pyynikin terveysaseman lääkärin vastaanottotilassa 7 (tila 2031) selvitettiin sisäilmassa havaitun poikkeavan hajun lähdettä. Tutkimukset suoritti Antti Souto, Saija Korpi ja Sami Mustajoki syyskuun 2011 ja kevään 2012 välisenä aikana. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet otettiin ja ja sisäilman ammoniakkinäytteet Kohde ja lähtötiedot Kohde on vanhasta useassa vaiheessa vuosina rakennetusta tehdaskiinteistöstä 1960-luvulla saneerattu toimistokiinteistö. Tiloissa on tehty laajennusja muutostöitä viimeksi 1980-luvulla. Tampereen sosiaali- ja terveyspalveluille on rakenteilla uusi rakennus ja nykyisen SOTE -talon käyttö loppuu nykytiedon perusteella kesäkuussa Rakennuksen takakulmassa on havaittu painumisesta aiheutuvaa halkeilua. Painumia on seurattu. Ilmanvaihto on nuohottu ja säädetty keväällä Vanhoissa valurautaviemäreissä on havaittu halkeamia vanhenemisesta ja rakennuksen takakulman painumista johtuen. Halkeamista on aiheutunut hajuhaittoja ja vesivahinkoja. Havaittuja halkeamia on korjattu. Rakennuksen sisäilman laatua mikrobiepäpuhtauksien osalta ja rakenteiden rakennekosteuksia on tutkittu toukokuussa 2011 (Lausunto - Sisäilmasto- ja rakennekosteustutkimus, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, ).

4 3 (13) Tutkimuksia on suunniteltu yhteistyössä kiinteistön isännöitsijän Marko Lahtisen kanssa. Tutkimuksista on päätetty ja tutkimusten väliaikatietoja ja tutkimustuloksia on esitetty rakennuksen Sisäilmatyöryhmän kokouksissa. 2 Tutkimusmenetelmät ja yleistä työn suorituksesta Tiloja tarkastettiin aistinvaraisesti, pintakosteusmittauksin ja pienimuotoisten rakenneavausten avulla. Seitsemästä tilasta otettiin sisäilman haituvien orgaanisten yhdisteiden näytteet (VOC) ja sisäilman ammoniakkipitoisuudet tutkittiin kuudesta näytteenottopisteestä. Ilmanvaihdon toimivuutta ja tutkittavien tilojen painesuhteita ulkoilmaan ja ympäröiviin tiloihin nähden tutkittiin Testo 435 monitoimimittauslaitteella ja Regin - merkkisavujen (Titantetraklorid) avulla. Pintakosteusmittaukset suoritettiin Gann Hydrotest pintakosteuden mittauslaitteilla. Mittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot ovat välillä Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Mittausten tulokset ovat suuntaa-antavia vertailuarvoja, jotka riippuvat kosteuspitoisuuden lisäksi myös materiaaleista ja niiden kerrospaksuuksista. Pyynikin terveysaseman lääkärin vastaanottotilasta 7 (tila 2031) lattiarakenteen betonista otettiin näyte materiaalista haihtuvien orgaanisten yhdisteiden selvittämiseksi. Lääkärin vastaanottotilan sisäilman ja tasopinnoille laskeutuneen pölyn asbestikuitupitoisuustutkimusten tulokset on esitetty erillisissä lausunnoissa Sisäilma-analyysit 3.1 Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Ohje-arvot Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet määritettiin leikkiterapiahuoneen 3530 (VO1), ryhmäterapiahuoneen 3546 (VO2) sekä toimistohuoneiden 4539 (VO3), 3534 (VO4), 4516 (VO5), 4526 (VO6) ja 5522 (VO7) sisäilmasta yhden näytteenottokerran aikana. Näytteenottopisteet on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Sisäilmastoluokitus 2000:n mukaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuuden (TVOC) enimmäisarvot ovat eri sisäilmastoluokissa seuraavat: S1 200 µg/m 3 S2 300 µg/m 3 S3 600 µg/m 3 Sisäilmastoluokitus 2008:ssä ei ole enää esitetty raja-arvoja TVOC-arvoille. Työterveyslaitoksen käyttämä toimistotilojen TVOC -pitoisuuden viitearvo on 250 µg/m 3 (Salonen ym., Airborne concentrations of volatile organic compounds, formaldehyde and ammonia in Finnish office buildings with suspected indoor air problems, J Occup Environ Hyg.6;200-9).

5 4 (13) Analyysitulokset, otetut näytteet VO1: Leikkiterapiahuone 3530 Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) 57 µg/m 3 oli normaaliksi katsottavaa tasoa oleva ja alitti sisäilmastoluokitus 2000 parhaan eli S1 luokan tavoitearvon ja Työterveyslaitoksen käyttämän viitearvon vaatimukset. Yhdisteiden joukossa korkeampina yksittäisten yhdisteiden pitoisuuksina todettiin etanolia 7 µg/m 3 ja asetonia 8 µg/m 3. Etanolin lähteenä voivat toimia mm. puhdistus- ja desinfiointiaineet. Asetonin mahdollisia lähteitä ovat mm. kynsilakanpoistoaineet, lakat, liimat ja lastulevy. Etikkahapon pitoisuus 5 µg/m 3 oli vähän kohonnut, muttei ylittänyt työterveyslaitoksen orgaanisille hapoille esittämää ohjearvoa 10 µg/m 3. VO2: Ryhmähuoneessa 3546 Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) 98 µg/m 3 oli normaaliksi katsottavaa tasoa oleva ja alitti sisäilmastoluokitus 2000 parhaan eli S1- luokan tavoitearvon ja työterveyslaitoksen käyttämän viitearvon vaatimukset. Yhdisteiden joukossa korkeampina yksittäisten yhdisteiden pitoisuuksina todettiin 2-metyylibutaania 14 µg/m 3 ja asetonia 11 µg/m 3. 2-Metyylibutaania käytetään liuottimena, ponneaineena sekä vaahdotusaineena polystyreeni- ja uretaanituotteissa. Asetonin mahdollisia lähteitä ovat mm. kynsilakanpoistoaineet, lakat, liimat ja lastulevy. Etikkahapon pitoisuus 10 µg/m 3 oli vähän kohonnut sivuten työterveyslaitoksen orgaanisille hapoille esittämää ohjearvoa. VO3: Toimistohuone 4539 Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) 36 µg/m 3 oli normaaliksi katsottavaa tasoa oleva ja alitti sisäilmastoluokitus 2000 luokan S1 tavoitearvon ja työterveyslaitoksen käyttämän ohjearvon vaatimukset. Yhdisteiden joukossa korkeampina yksittäisten yhdisteiden pitoisuuksina todettiin asetonia 6 µg/m 3. Asetonin mahdollisia lähteitä ovat mm. kynsilakanpoistoaineet, lakat, liimat ja lastulevy. Analyysitulokset on esitetty liitteessä Analyysitulokset, otetut näytteet VO1: Toimistohuone 5522 Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) 29 µg/m 3 oli alhainen ja alitti sisäilmastoluokitus 2000 parhaan eli S1 luokan tavoitearvon ja työterveyslaitoksen käyttämän ohjearvon vaatimukset. Yhdisteiden joukossa etikkahapon pitoisuus 8 µg/m 3 oli vähän kohonnut, muttei ylittänyt työterveyslaitoksen orgaanisille hapoille esittämää ohjearvoa 10 µg/m 3. VO2: Toimistohuone 4526 Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) 9 µg/m 3 oli alhainen ja alitti sisäilmastoluokitus 2000 parhaan eli S1 luokan tavoitearvon ja työterveyslaitoksen käyttämän ohjearvon vaatimukset. Yhdisteiden joukossa etikkahapon pitoisuus 5 µg/m 3 oli vähän kohonnut, muttei ylittänyt työterveyslaitoksen orgaanisille hapoille esittämää ohjearvoa 10 µg/m 3.

6 5 (13) VO3. Toimistohuone 4516 Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) 20 µg/m 3 oli alhainen ja alitti sisäilmastoluokitus 2000 parhaan eli S1 luokan tavoitearvon ja työterveyslaitoksen käyttämän ohjearvon vaatimukset. Yhdisteiden joukossa ei todettu kohonneita yksittäisten yhdisteiden pitoisuuksia. VO4: Toimistohuone 3534 Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) 27 µg/m 3 oli alhainen ja alitti sisäilmastoluokitus 2000 parhaan eli S1 luokan tavoitearvon ja työterveyslaitoksen käyttämän ohjearvon vaatimukset. Yhdisteiden joukossa ei todettu kohonneita yksittäisten yhdisteiden pitoisuuksia. Analyysitulokset on esitetty liitteessä Sisäilman ammoniakki Ohjearvot Analyysitulokset Sisäilman ammoniakkipitoisuudet määritettiin lääkärin vastaanottotilasta 7 (tila näyte A6), ryhmähuoneesta 3546 (A1), 4. kerroksen käytävältä (A2), tilasta 4516 (A4), 5. kerroksen käytävältä (A3) ja tilasta 5522 (A5) yhden näytteenottokerran aikana. Näytteenottopisteet on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Sisäilman ammoniakille ei ole olemassa terveysperusteista ohjearvoa. Asumisterveysoppaassa on sisäilman ammoniakille esitetty ohjearvoksi 40 µg/m 3. Jos ammoniakkipitoisuus ylittää ko. ohjearvon, pitoisuutta voidaan pitää tavanomaista korkeampana. Työterveyslaitoksen käyttämä toimistotilojen sisäilman ammoniakkipitoisuuden viitearvo on 25 µg/m 3. Jos pitoisuus ylittävät ko. viitearvon, kohonnut pitoisuus viittaa sisäilman epätavanomaiseen lähteeseen (Salonen ym. 2009, Airborne concentrations of volatile organic compounds, formaldehyde and ammonia in Finnish office buildings with suspected indoor air problems, J Occup Environ Hyg. 2009; 6(3); ). Kaikkien tutkittujen tilojen sisäilman ammoniakkipitoisuudet olivat alhaiset (alle määritysrajan) ja alittivat sekä Työterveyslaitoksen viitearvon että Asumisterveysoppaan ohjearvon vaatimukset. Analyysitulokset on esitetty liitteessä 7. 4 Rakennusmateriaalien tutkimukset 4.1 Rakennusmateriaalien haihtuvat orgaaniset yhdisteet Lääkärin vastaanottotilan 7 (tila 2031) lattiarakenteesta otetusta betoninäytteestä tutkittiin materiaalista haihtuvat orgaaniset yhdisteet (näyte FG1). Näytteenottopiste on esitetty liitteessä 1.

7 6 (13) Analyysitulokset Materiaalista haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC-arvo) oli 200 ng/g h. Yhdisteiden joukossa korkeimpina yksittäisten yhdisteiden pitoisuuksina todettiin 2-etyyliheksanolia (39 ng/g h) ja 2-Fenoksietanolia (84 ng/g h). Molemmat yhdisteet ovat mahdollisesti imeytyneet halkeamasta otettuun betoninäytteeseen halkeaman tiivistykseen käytetyistä tiivistemassoista ja lattiapinnoitteen liimoista. Analyysitulos on esitetty liitteessä Rakennusmateriaalien asbesti Analyysitulokset Käytävätilan 3024 lattian tasoiteaineista otettiin materiaalinäyte asbestimäärityksiä varten. Näyte 1 otettiin lattiapinnoitteen alapuolelta liima- ja tasoiteaineesta (vaaleanpunaista tasoiteainetta) ja näyte 2 (valkoinen aine) otettiin vaaleanpunaisen tasoiteaineen alapuolelta. Näytteenottopiste on esitetty liitteessä 1. Molemmat tutkitut näytteet sisälsivät asbestia, antofylliittiä. Asbestianalyysin tulos on esitetty liitteessä 6. 5 Rakenteiden pintakosteuden ja suhteellisen kosteuden mittaustulokset Rakenteiden kosteuksia selvitettiin pintakosteudenilmaisimien avulla. Poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella (mittalaitteen antama lukuarvo yli 90) todettiin: - kellarikerroksessa varasto- ja puku- ja suihkuhuonetilojen lattiarakenteissa ja seinärakenteiden alaosissa, - kellarikerroksen porrashuoneen D seinärakenteiden alaosissa ja katossa ylemmässä pohjakerroksessa olevan sisäänkäynnin lähettyvillä (kuvat 2 ja 3). Pohjakerroksessa poikkeavaa kosteutta todettiin porrashuoneen D sisäänkäynnin edustalla alueella, johon on vinyylilaattapinnoite aiemmin uusittu sekä seinärakenteissa sisäänkäynnin lähettyvillä (kuva 1). Seinissä poikkeavaa kosteutta oli todettavissa 1300 mm:n korkeudelle lattiapinnasta. - toimistohuoneessa 5523 oleva katon sadevesiviemäri on vuotanut putkiläpiviennin kohdalta syksyllä Putkiläpiviennin lähettyvillä katon pintakosteus oli välillä Lattian pintakosteus oli putkiläpiviennin alapuolella pinnoitteen päältä mitattuna normaali (tasoa 50-57), - toimistohuoneiden 5562, 5566, 5567 ja siivouskaapin 5543 katossa pääasiassa yläpuolisen terassin sadevesiviemärien lähettyvillä (kattoterassin sadevesiviemäreiden ja terassin vedeneristeiden liittymät vuotavat), - käytävässä 5535 toimistohuoneiden 5562 ja 5566 kohdilla olevien pilarirakenteiden alapäässä sadevesiviemärilinjojen lähettyvillä. Pintakosteushavainnot on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Toimistohuoneen 4512 käyttäjän mukaan tilassa on kesällä 2009 tapahtunut vesivahinko, kun tilassa oleva sadevesi-/ viemäriputki on vuotanut. Tilan lattiarakennetta on kuivattu vesivahingon jälkeen. Lattiarakenteen suhteellista kosteutta selvi-

8 7 (13) tettiin ns. viiltomittausten avulla. Mittaustulosten perustella lattiarakenteen suhteellinen kosteus oli normaaliksi katsottavaa tasoa oleva. 6 Rakenneavaukset ja havainnot 1. kerros: Toimistotilan 1020 kohdalla on yläpuolisena välipohjarakenteena kaksoislaattapalkisto. Palkiston muottimateriaalit ovat purkamatta ja muottilaudoitukset ovat mustuneet (kuva 4). Kaksoislaattapalkiston sisällä, palkin molemmilla puolilla on betoniset kanavat, jonka sisäpinnat ovat mustuneet (kuva 5). Kaksoislaattapalkiston sisäpuolella ulkoseinärakenteessa on kosteuden jättämiä valumajälkiä (kuva 6). Viereisessä toimistotilassa 1021 on kaksoislaattapalkiston alalaatta ja ylälaatan muottilaudoitus purettu, mutta palkkien muottilaudoitus on purkamatta (kuva 7). Rakennuksen ensimmäisen kerroksen toimistotiloissa on akustiikkalevyrakenteinen alakatto. Toimistohuoneissa alakattorakenteiden yläpuolella on havaittavissa poikkeavaa kemikaalimaista hajua. Poikkeava haju on selvimmin havaittavissa tilan 1022 kohdalla. Poikkeava haju viittaa samaan hajuun kuin Pyynikin terveyskeskuksen vastaanottotilojen 2029 ja 2031 sisäilmassa on havaittavissa. Toimistohuoneen 1022 kohdalla on alakattorakenteen yläpuolella ulkoseinärakenteessa mahdollinen myöhemmin muurattu seinärakenteen osa (kuva 8). Seinärakenteen tiili- ja muurausaineissa on paikoin havaittavissa mietoa kemikaalimaista hajua. Savukokeiden perusteella lasketun katon yläpuolelta ilmaa kulkeutuu ulkoseinä- ja yläpuolisen välipohjarakenteen liittymän kautta ylemmän kerroksen eli Pyynikin Terveysaseman tiloihin päin. Tilassa 1022 myöhemmin muuratussa rakenteenosassa on mahdollisesti aukko, joka on tukittu mineraalivillalla. Seinän pinnalla aukon lähettyvillä ja alakattorakenteen katon päällä on mustaa tuhkaa/ koksikuonaa (kuva 9). Rakennukseen liittyvien lähtötietojen perusteella koksikuonaa on käytetty massiivitiilisten ulkoseinärakenteiden eristeenä, mutta seinärakenteeseen porattujen reikien kohdilla koksikuonaa ei ollut. Mustaa tuhkaa on havaittavissa myös tilan 1020 kaksoislaattapalkiston sisällä olevan betonikanavan pinnalla, toimistohuoneen 1024 lasketun katon yläpuolella palkin pinnalla (kuva 10) ja tilan 1025 lasketun katon yläpuolella vanhan väliseinärakenteen kohdalla (kuva 11). Musta tuhka voi liittyä myös rakennuksen aiempaan teolliseen käyttöön. Tuhkassa ei havaittu asbestia eikä PAH-yhdisteitä, lausunto Vastaanottotilan 1057 sisäilmassa on huhtikuussa 2011 todettu hiukan kohonneita sisäilman mikrobipitoisuuksia. Merkkisavujen perusteella pyrittiin selvittämään kulkeutuuko porrashuoneesta D ilmaa ja porrashuoneessa todettua poikkeavaa hajua vastaanottotilan 1057 sisäilmaan. Tutkimusten perusteella porrashuoneesta kulkeutuu ilmaa ja poikkeavaa hajua aulatilaan Toimistohuone 1067 oli tutkimushetkellä alipaineinen aulatilaan nähden, joten aulan 1059 ilmaa pääsee kulkeutumaan toimistohuoneeseen päin. Tutkimushetkellä vastaanottotila 1057 oli ylipaineinen käytävätilaan nähden (ilmaa kulkeutuu vastaanottotilasta käytävätilaan päin).

9 8 (13) 2. kerros Pyynikin terveysaseman tilat: Pyynikin terveysaseman tilojen 2028, 2029, 2030, 2031 ja 2032 kohdalla on alapuolisessa välipohjarakenteessa halkeama, joka on muodostunut sisäpihan puoleisen rakennuksenosan painumisen johdosta. Lääkärin vastaanottotilassa 7 (tila 2031) lattian muovipinnoite on ratkennut halkeaman kohdalta huonetilan keskiosassa. Halkeamasta kulkeutuu ilmaa ja voimakasta, poikkeavaa kemikaalimaista hajua sisätiloihin päin. Samaa poikkeavaa hajua on havaittavissa myös tilan sisäilmassa (kuva 12-14). Halkeamaa ratkenneen lattian muovipinnoitteen kohdalta on yritetty kesällä 2011 tiivistää huonetilan puolelta tiivistemassojen avulla - tiivistys on ollut puutteellinen, tiivistemassa on kulunut työpisteen kohdalta. Lääkärin vastaanottotilan 7 lattiarakenne on seuraava ylhäältä alaspäin mentäessä: muovimatto tasoite mustaliima (yleisesti asbestipitoinen) tasoite betonilaatta ilmatila 1 krs alakatto (akustiikkavillalevyt). Lattiarakenteessa ei ollut asbestikuituja sisältäviä tasoiteainekerroksia kuten rakennuksen kerrosten lattiarakenteissa on todettu. Halkeamasta otetussa betoninäytteessä on havaittavissa samaa kemikaalimaista hajua kuin tilan sisäilmassa. Lääkärin vastaanottotilan 7 lisäksi samantyyppistä kemikaalimaista hajua on ollut havaittavissa sairaanhoitajan vastaanottotilan 2029 sisäilmassa ja Pyynikin terveysaseman alapuolisten 1. kerroksen toimistotilojen on alakattorakenteiden yläpuolella. Lääkärin vastaanottotila 7 sijaitsee tilan 1024 yläpuolella. Ensimmäisen kerroksen tiloissa poikkeava haju on selvimmin havaittavissa tilan 1022 kohdalla alakattorakenteen yläpuolella tila sijaitsee sairaanhoitajan vastaanottotilan 2029 alapuolella. Tutkimusten perusteella ensimmäisen kerroksen toimistotiloista kulkeutuu ilmaa pyynikin terveysaseman tiloihin päin lattia- ja ulkoseinärakenteiden, lattia- ja pilarirakenteiden sekä putkiläpivientien/ putkikoteloiden rakenneliittymien. Poikkeavan hajun lähteeksi on arvioitu ensimmäisen ja toisen kerroksen välipohjarakennetta. Tutkimushetkellä 2. kerroksen tilat olivat 5-8 pascalia alipaineisia ulkoilmaan nähden. Painesuhteet käytävätiloihin nähden vaihtelivat 0-1 pascalin alipaineisuudesta 0-1 pascalin ylipaineisuuteen. 3. kerros: Tilan 3021 ulkoseinän lähettyvillä on putkikotelo. Putkikotelon alapäässä on mm. sahanpurua. Tilan ulkoseinärakenteessa on halkeama ja seinän tasoitteet ovat irronneet alustastaan. Ilmaa kulkeutuu seinärakenteen kautta sisätiloihin päin (kuvat 15 ja 16). Tilan 3025 sisäilmassa on lievä vinyylilaatan haju.

10 9 (13) Vammaispalvelujen käytävätilan 3050 alakattorakenteessa toimistohuoneiden 3043 ja 3044 edustalla on havaittavissa kosteuden jättämiä jälkiä. Käytävätilan 3503 sisäilmassa D-porrashuoneen puoleisessa päädyssä on havaittavissa poikkeavaa kemikaalimaista hajua. Samaa hajua on havaittavissa D- porrashuoneen sisäilmassa. Käytävä 3503 oli tutkimushetkellä alipaineinen D- porrashuoneeseen nähden (ilmaa kulkeutuu porrashuoneesta käytävätilaan päin). Ryhmäterapiahuoneessa 3530 sisäilmassa on havaittavissa poikkeavaa hajua. Poikkeavan hajun lähteeksi on arvioitu muovimaton alla olevaa tasoiteainetta. Ryhmähuoneessa 3546 sisäilmassa on todettavissa voimakasta kemikaalimaista hajua (kuva 17). Tila on alipaineinen ulkoilmaan ja 0-1 pascalia alipaineinen käytävätilaan nähden. Tilassa oli havaittavissa samankaltaista hajua kuin rakennuksen 4. kerroksen käytävällä 4507 ja 5. kerroksen tiloissa 5522 ja 5523 sekä käytävällä ko. tilojen edustalla. Tilassa 3560 on ulkoseinän lähettyvillä kotelorakenne, jonka rakenneliittymissä on viitteitä ilman kulkeutumisesta kotelon kautta sisäilmaan päin. 4. kerros: Perheoikeudelliset palvelut: Käytävätilassa 4507 D-porrashuoneen puoleisen päädyn ja neuvottelutilan 4525 välisellä alueella on sisäilmassa havaittavissa poikkeavaa kemikaalimaista hajua (kuva 18). 4. kerroksen lattiapinnoitteista ja sen alapuolisesta liima- ja tasoiteaineista otettiin näytteitä käytävästä 4507 ja toimistohuoneista 4512, 4516, 4520 ja Kaikissa näytteenottopisteissä liima- ja tasoiteaineessa oli havaittavissa poikkeavaa, kemikaalimaista hajua, joka viittaa tasoiteaineiden pilaantumiseen (kuva 19). Poikkeava haju oli voimakkainta käytävätilasta 4507 ja toimistohuoneesta 4516 otetuissa näytteissä. Toimistohuoneen 4512 keskellä huonetilaa olevan pilarin ja sadevesiviemärin lähettyvillä oli lattiapinnoitteen liima-aineessa havaittavissa poikkeavaa, liiman pilaantumiseen viittaavaa hajua (kuva 20). Muualta tilasta otetuissa näytteissä ei liima-aineen pilaantumiseen viittaavaa hajua todettu. Toimistohuoneessa on tilan käyttäjän mukaan tapahtunut vesivahinko kesällä 2009 ja lattiaa on kuivattu vesivahingon jälkeen. Tutkimushetkellä vesivahingon kuivaus- ja korjaustapa ovat olleet epäselviä. Toimistotilan 4561 lattiapinnoitteen alapinnassa on havaittavissa liima-aineen pilaantumiseen viittaavaa hajua tilojen 4561 ja 4525 välisen seinän kohdalla olevan pilarirakenteen lähettyvillä. Pilarin vieressä on sadevesiviemäri, joka on tilojen käyttäjien mukaan aiemmin vuotanut. Tilan lattiapinnoite on pilarin ja sadevesiviemärin kohdalla nostettu pilaria ja väliseinärakennetta vasten, mutta pilarin/ seinän ja lattiarakenteen liittymässä lattiapinnoite on paikon ratkennut mahdolliset sadevesiviemärin vuotovedet ovat päässeet kulkeutumaan epätiiveyskohtien kautta pinnoitteen alle (kuvat 21-23). Poikkeavaa kosteutta pinnoitteen alapuolelle on mahdollisesti päässyt kulkeutumaan myös viereisen tilan 4525 puolelta - toimistohuoneiden , 4525 sekä käytävällä ko. tilojen edustalla on tapahtunut kesällä 2010 vesivahinko kun käytävällä tilan 4562 edustalla ollut sadevesiviemäri on vuotanut. Vesivahingon johdosta poikkeavaa kosteutta on todettu kulkeutuneen mm. tilan 4525 lattiarakenteeseen tilojen 4525 ja 4561 välisen seinärakenteen lähettyville (Kosteusmittausraportti, Kartanon korjauspalvelut, ). Havaintojen perusteella tilan 4561 lattiapinnoite menee osittain tilojen 4525 ja 4561 välisen

11 10 (13) seinärakenteen alapuolelle seinä on mahdollisesti muurattu lattiapinnoitteen päälle. Kaikissa 4. kerroksen näytteenottopisteissä lattiarakenteessa tasoiteaineen alapuolella on asbestikuituja sisältävää tasoiteainetta (vaaleanpunainen ja valkoinen tasoite). Tutkimushetkellä toimistotila 4516 oli 1-2 pascalia alipaineinen ulkoilmaan nähden. Toimistotilat olivat ali- ja ylipaineisia käytävätiloihin nähden. Toimistotilojen alipaineisuus käytävätiloihin nähden voi kuljettaa käytävätiloissa todettua poikkeavaa hajua toimistohuoneisiin päin. Käytävätila 4507 oli 9 pascalia alipaineinen D- porrashuoneeseen nähden (ilmaa ja D-porrashuoneessa todettua poikkeavaa hajua kulkeutuu porrashuoneesta käytävätilaan päin). Muut 4. kerroksen tilat: Tilojen 4527, 4539 ja 4554 sisäilmassa on tutkimushetkellä havaittavissa mietoa kemikaalimaista hajua. Toimistotilat 4551 ja 4552 olivat tutkimushetkellä tyhjillään. Toimistotiloissa ei todettu poikkeavaa aistinvaraisten arvioiden ja pintakosteusilmaisinten perusteella. 5. kerros Tilojen 5510, 5522, 5523 sisäilmassa ja käytävällä ko. tilojen edustalla on havaittavissa poikkeavaa, kemikaalimaista hajua (kuva 29). Poikkeavan hajun lähteeksi on arvioitu lattiapinnoitteen alapuolista liima- ja tasoiteainetta, jossa on havaittavissa samaa poikkeavaa hajua kuin tilojen sisäilmassa ja 4. kerroksesta otetuissa tasoiteainenäytteissä. Toimistotilassa 5522 on aiemmin tapahtunut kattovuotoja yläpuolella olevan kapean kattoterassin kautta ja toimistotilassa 5523 yläpuolisen kattoterassin sadevesiviemärin läpiviennit ovat vuotaneet syksyllä 2011 (kuvat 27 ja 28). Tilojen 5522 ja 5523 lattiassa ei todettu poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella. Toimistotilat 5522 ja 5523 olivat tutkimushetkellä 3-4 pascalia ylipaineisia ulkoilmaan ja 5-6 pascalia ylipaineisia käytävätiloihin nähden (ilma kulkee toimistotiloista ulkoilmaan ja käytävätiloihin päin). Toimistohuoneiden 5562, 5566, 5567 ja siivouskaapin 5543 lasketun katon yläpuolella on kosteuden jättämiä jälkiä. Toimistotiloissa vauriojäljet sijaitsevat yläpuolella olevan kattoterassin sadevesikaivojen putkiläpivientien kohdilla. Kattoterassin sadevesiviemäreiden ja terassin vedeneristeiden liittymät vuotavat (kuvat 24-26). Toimistotiloissa 5515, 5517, 5519 ja 5525 on myös yläpuolisen terassin sadevesiviemärin putkiläpiviennit. Näissä tiloissa putkiläpivientien kohdilla ei ollut havaittavissa kosteuden jättämiä jälkiä eikä tilassa 5517 putkiläpiviennin lähettyvillä todettu poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella. Tiloissa 5515, 5519 ja 5525 putkiläpivientien ympärille kattoon on asennettu akustiikkalevyt - pintakosteuksien mittaaminen ei ollut mahdollista. Kattoterassin päällysteenä on betonilaatta. Betonilaattojen saumakohtiin on kasvanut paljon kasvustoa (sammalta, heinikkoa ja puuntaimia), joiden juuret voivat kulkeutua vedeneristeisiin saakka vaurioittaen vedeneristekerroksia. Tilan 5562 ulkoseinärakenteessa ikkunan yläpuolella on kosteuden jättämiä jälkiä. Käytävässä 5535 toimistohuoneiden 5562 ja 5566 kohdilla olevien pilarirakentei-

12 11 (13) den alapäässä on kosteuden jättämiä jälkiä - pilareiden vieressä olevat viemäriputket ovat vuotaneet (kuvat 30 ja 31). 6. kerros Tutkimushetkellä 6. kerroksen tyhjillään olevia toimistotiloja tutkittiin aistinvaraisesti ja pintakosteusilmaisinten avulla. Toimistotilojen sisäilmassa ei tutkimushetkellä todettu poikkeavaa hajua eikä lattia-, seinä- ja yläpohjarakenteessa todettu poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella. Kokoushuoneessa (taukotila) 6507, D- porrashuoneen vastaisen seinän lähettyvillä, on lasketun katon yläpuolella havaittavissa kosteuden jättämiä jälkiä. Katon pintakosteus on pienellä alueella Vaurioalueen yläpuolella vesikatolla on ilmanvaihtokonehuoneen seinän ja huippuimureiden kotelorakenteen rakenneliittymiä (kuvat 34 ja 35). Tilassa 6540 on lattiapinnoitteen alapinnalla havaittavissa mietoa poikkeavaa hajua. Lattian tasoiteaineen alapuolella on mustaa liima-ainetta (yleisesti asbestipitoinen). Tilassa on ulkoseinä- ja lattiarakenteen liittymässä havaittavissa poikkeavaa hajua (kuvat 32 ja 33). Tilassa 6538 ulkoseinän maali kupruilee noin 150 mm:n korkeudella lattiapinnasta ja tilassa 6537 ulkoseinän rappaus on irronnut alustastaan seinän alaosassa. 7 Tutkimustulosten yhteenveto ja suositukset jatkotoimenpiteistä Raportin kohdassa 6. Rakenneavaukset ja havainnot sekä liitteissä 1 ja 2 on esitetty tutkimusten ja pienimuotoisten rakenneavausten havaintoja. Tutkimuksissa tehdyistä havainnoista ja todetuista vaurioista osa vaatii korjaus- ja jatkotoimenpiteitä. Jatkotoimenpiteet ja -tutkimukset tehdään erillisten suunnitelmien mukaisesti. Jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa on otettu huomioon se seikka, että rakennuksen käyttö lopetetaan jo kesällä Rakennuksessa on tehty tammikuussa 2012 sisäilmastokysely. Myös kyselyn tulosten ja niiden perusteella tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella on arvioitu tulevia jatkotoimenpiteitä. Tutkimustulokset ja jatkotoimenpide-ehdotukset kerroksittain: Kellarikerros: - kellarikerroksen porrashuoneen D seinärakenteiden alaosissa ja katossa ylemmässä kerroksessa olevan sisäänkäynnin alapuolella on todettu poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella. Kellarikerroksessa seinän alareunasta poistetaan vaurioituneet maalit ja tasoitteet ja portaan alla katto ja seinäpinnoilta poistetaan vaurioituneet maalit ja tasoitteet. Pohjakerros: - Pohjakerroksen Perhetyön yksikkö on muuttanut rakennuksen 6. kerrokseen talvella Pohjakerroksen tilat jäävät tyhjilleen. - Porrashuoneen D ulkoseinärakenteessa 1,3 m korkeudelle lattiapinnasta ja sisäänkäynnin edustalla lattiarakenteessa on todettu poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella. Ulko-oven pielistä seinäpinnoilta poistetaan vaurioituneet maalit ja tasoitteet.

13 12 (13) 1. kerros: - Toimistotilojen alakattorakenteiden yläpuolella on havaittavissa poikkeavaa hajua. Hajun lähteeksi on arvioitu 1. ja 2. kerroksen välipohjarakennetta. Toimistotiloissa poistoilmanvaihto on muutettu tuulettamaan alakattorakennetta hajun poistamiseksi/ hajun kulkeutumisen estämiseksi. 2. kerros: - Pyynikin terveysaseman tilojen lattiarakenteessa on halkeama. Halkeamasta kulkeutuu poikkeavaa hajua toimistohuoneen 2031 sisäilmaan. Poikkeava hajua on myös havaittavissa tilan 2029 sisäilmassa. Lattiarakennetta on korjattu ja hajun kulkeutuminen 1. kerroksesta Pyynikin terveysaseman toimitilojen sisäilmaan estetty rakennusteknisin toimenpitein keväällä 2012 erillisen suunnitelman mukaisesti. - Pyynikin terveysaseman tilat olivat 5-8 Pascalia alipaineisia ulkoilmaan nähden. Tiloissa suositellaan tehtäväksi ilmanvaihdon ilmamäärien tarkastus- ja tasapainotustoimenpiteitä. 3. kerros: - Toimistohuoneessa 3021 oleva putkikotelo avataan ja rakenne tarkastetaan. Toimistohuoneen seinässä oleva halkeama korjataan erillisen suunnitelman mukaisesti. - Käytävällä 3050 on kosteuden jättämiä jälkiä. Tarkastetaan seinien alaosien kuntoa rakenneavauksin. - Leikkiterapiahuoneen 3530 ja kirjaston 3537 sisäilmassa on havaittavissa poikkeavaa, kemikaalimaista hajua. Hajun lähteeksi on arvioitu muovipinnoitteen alapuolista liima- ja tasoiteainetta. Tilassa 3530 on todettu kohonneita yksittäisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia (asetoni). Tiloissa tehdään korjaustoimenpiteitä erillisen suunnitelman mukaisesti. - Ryhmähuoneen 3546 sisäilmassa on havaittavissa poikkeavaa hajua ja tilassa on todettu kohonneita yksittäisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia. Tila on tutkimusten jälkeen otettu pois käytöstä. - Toimistohuoneen 3535 sisäilman VOC -yhdisteiden pitoisuus olivat normaaliksi katsottavaa tasoa. 4. kerros: - Käytävätilan 4507 ja toimistohuoneiden sisäilmassa käytävän varrella on havaittavissa poikkeavaa kemikaalimaista hajua. Hajun lähteenä toimii lattiapinnoitteen alapuolinen liima- ja tasoiteaine. Toimistohuoneesta 4516 ja käytävältä otetuissa sisäilmanäytteissä ei todettu kohonneita yksittäisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tai ammoniakin pitoisuuksia. Tilojen käytävälle on keväällä 2012 asennettu ilmanpuhdistin. - Toimistohuoneen 4561 lattian muovipinnoitteen alapuolella olevassa liimaaineessa on havaittavissa poikkeavaa, liima-aineen pilaantumiseen viittaavaa hajua. Tila oli tutkimushetkellä tyhjillään. Tilan lattian muovipinnoite poistetaan ja pinnoitteen alapuoliset liima- ja tasoiteaineet jyrsitään puhtaalle betonipinnalle. Työt on aloitettu elokuussa Toimistohuoneen 4539 sisäilmassa oli tutkimushetkellä havaittavissa poikkeavaa kemikaalimaista hajua. Sisäilmasta tutkittujen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden joukossa todettiin hiukan kohonneena pitoisuutena asetonia. Poikkeavan hajun lähdettä pyritään selvittämään.

14 13 (13) 5. kerros: - Kattoterassin alapuolella olevien toimistotilojen 5562, 5566 ja 5567 kattojen alapuoliset betonipinnat on puhdistettu joulukuussa 2011 erillisen suunnitelman mukaisesti. Korjaustöiden jälkeen tiloista 5564 ja 5566 on otettu sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet. Analyysitulokset esitettiin erillisessä lausunnossa tulosten valmistuttua (Tilat 5564 ja 5566, sisäilman VOCpitoisuudet korjaustoimenpiteiden jälkeen, A-Insinöörit suunnittelu Oy, ). - Huoneissa 5522, 5523 ja käytävällä ko. tilojen edustalla on sisäilmassa havaittavissa poikkeavaa hajua. Hajun lähteeksi on arvioitu lattiapinnoitteen alapuolista liima- ja tasoiteainetta. Huoneen 5522 sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja ammoniakin pitoisuudet ovat olleet alhaiset eivätkä selitä tiloissa koettuja oireita. Tilojen tutkimuksia on jatkettu Työterveyslaitoksen suorittaman kyselyn jälkeen. - Tilassa 5523 oleva katon sadevesiviemärin läpivienti on vuotanut syksyllä Syy kattovuotoihin selvitetään ja sadevesiviemärin lähettyviltä sisäpuoliset kattopinnat korjataan erillisen suunnitelman mukaisesti. - Toimistotilat 5522 ja 5523 olivat tutkimushetkellä paikoin selvästi ylipaineisia käytävätilaan ja ulkoilmaan nähden. Tiloissa suositellaan tehtäväksi ilmanvaihdon ilmamäärien tarkastus- ja tasapainotustoimenpiteitä. 6. kerros: - 6. kerroksen tutkimushetkellä tyhjillään olleet toimistohuoneet on otettu käyttöön vuoden 2011 loppupuolella - pohjakerroksesta Perhetyön palvelujen henkilökunta on siirtynyt tiloihin. Työterveyslaitoksen tammi-helmikuussa 2012 suorittaman kyselyn perusteella osa rakennuksen 6. kerroksen käyttäjistä kokee rakennukseen liitettyjä oireita. Kerroksen sisäilman laatuun liittyviä tutkimuksia on jatkettu keväällä Sisäpihan puolella olevaa kattoterassia vasten olevan ulkoseinärakenteen alaosassa olevassa rappausaineessa on todettu poikkeavaa hajua ja rappaus on paikoin irronnut alustastaan toimistohuoneiden kohdilla. Seinän alaosan korjaus tehdään erillisen suunnitelman mukaisesti. - Kattoterassin vedeneristykset on syksyn/ talven 2011 aikana korjattu erillisen suunnitelman mukaisesti. Kattoterassin korjaustyöt olivat vielä hiukan kesken keväällä Tässä raportissa esitettyjä tutkimustuloksia ja jatkotoimenpiteiden väliaikatietoja on esitetty rakennuksessa kokoontuvan Sisäilmatyöryhmän kokouksissa. Tämän raportin tutkimustulosten ja Työterveyslaitoksen kyselyn jälkeen tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella laaditaan tutkimustulosyhteenveto. Tampereella A-INSINÖÖRIT SUUNNITTELU OY Ins Saija Korpi Sisäilma-asiantuntija korjaussuunnittelu DI Antti Souto Erityisasiantuntija Projektipäällikkö korjaussuunnittelu

15 Pohjakuvassa on myös esitetty keväällä 2011 tehtyjen tutkimusten näytteenottopisteet ja havainnot Liite 1 1 (8) Näytteenottopisteet ja havainnot pohjakuvissa Merkkien selitykset: Seinän alaosassa poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella (ilmaisimen antama lukuarvo yli 90) Kuivattu ja kattopintapuhdistettu vesivahingon jälkeen Katossa ja seinän yläosassa poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella (ilmaisimen antama lukuarvo yli 90) Lattiassa poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella (ilmaisimen antama lukuarvo yli 90) Arvioitu kosteusvaurioitunut alue Kellarikerros

16 Pohjakuvassa on myös esitetty keväällä 2011 tehtyjen tutkimusten näytteenottopisteet ja havainnot Liite 1 2 (8) Merkkien selitykset: Seinän alaosassa poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella (ilmaisimen antama lukuarvo yli 90) Lattiassa poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella (ilmaisimen antama lukuarvo yli 90) Huone 0041 Mikrobinäyte 3. lattia Gann Piste 3. huone mm, 23,4 C, 26,9 % 186 mm, 23,4 C, 29,0 % Piste1. huone 0016 >350 mm, 21,6 C, 43,6 % 61 mm, 21,9 C, 34,9 % Huone 0016 Mikrobinäyte 1. lattia Gann <62 Huone 0023 Mikrobinäyte 2. lattia Gann Piste 2. huone mm, 22,8 C, 31,1 % 38 mm, 22,9 C, 23,2 % Syvempi mittausreikä ylipaineinen. Alapuolisessa kellaritilassa paljon kosteusvaurioita, mistä voi kulkeutua mikrobipitoista ilmaa. Huone 0042 Mikrobinäyte 4. lattia Gann <60 Pohjakerros

17 Huone 1057 Mikrobinäyte 7. Pohjakuvassa on myös esitetty keväällä 2011 tehtyjen tutkimusten näytteenottopisteet ja havainnot Liite 1 3 (8) Merkkien selitykset: Ilmavirtauksen suunta (tutkittu merkkisavuilla) Lattiassa poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella (ilmaisimen antama lukuarvo yli 90) Lasketun katon yläpuolella on välipohjarakenteessa halkeama Piste 4. huone mm, 23,5 C, 24,3 % 80 mm, 23,4 C, 23,2 % Tilassa 1022 lasketun katon yläpuolella on mahdollisesti myöhemmin muurattu seinärakenteen osa. Seinän tiili- ja muurausaineissa on havaittavissa mietoa poikkeavaa hajua. Toimistotilojen alueella on lasketun katon yläpuolella havaittavissa poikkeavaa, kemikaalimaista hajua. Haju on voimakkainta tilan 1022 kohdalla. 1. ja 2. kerroksen välisen kaksoislaattapalkiston alalaatta ja muottilaudoitus ylälaatan alapinnasta on purettu, palkkien muottilaudoitus purkamatta Piste 5. huone mm, 23,2 C, 33,0 % 42 mm, 23,3 C, 30,4 % Piste 6. huone mm, 23,9 C, 24,3 % 50 mm, 24,1 C, 24,1 % Valumajälkiä ulkoseinärakenteessa kaksoislaattapalkiston sisällä. 1. ja 2. kerroksen välipohjana kaksoislaattapalkisto, rakenteen sisällä palkin molemmilla puolilla on kanavat, jotka mustia (noesta). Myös muottilaudoitukset on mustuneet. Huone 1543 Mikrobinäyte krs

18 Pohjakuvassa on myös esitetty keväällä 2011 tehtyjen tutkimusten näytteenottopisteet ja havainnot Liite 1 4 (8) Merkkien selitykset: Pa Paine-eron suuruus (Pascalia) ja ilmavirtauksen suunta 0-1 FG Lattiarakenteessa on halkeama (tutkittu osittain 1. kerroksen lasketun katon yläpuolelta) Tutkitut tilat: Seinä- ja lattiarakenteen, pilari- ja lattiarakenteen sekä putkiläpievientien/ putkikoteloiden rakenneliittymien kautta kulkeutuu ilmaa alapuolisista tiloista tutkittuihin tiloihin päin. Materiaaleista haihtuvat orgaaniset yhdisteet FG1 A6 Tila 2031: Huonetilan sisäilmassa on havaittavissa poikkeavaa hajua. Tilan lattiarakenteessa on halkeama. Halkeamasta kulkeutuu ilmaa ja poikkeavaa hajua sisätiloihin päin. Tila 2029: Tilan sisäilmassa on todettavissa poikkeavaa kemikaalimaista hajua. Samaa hajua on todettavissa tilan 2031 sisäilmassa. A Sisäilman ammoniakkipitoisuus, krs

19 Pohjakuvassa on myös esitetty keväällä 2011 tehtyjen tutkimusten näytteenottopisteet ja havainnot Liite 1 5 (8) Käytävätilassa kosteuden jättämiä jälkiä? Tarkistetaan seinien alaosien kuntoa rakenneavauksin. Käytävätilassa 3503 on havaittavissa poikkeavaa kemikaalimaista hajua. Samaa hajua on havaittavissa D-porrashuoneessa. Lattiasta asbestinäytteet 1 ja 2 Ulkoseinässä on halkeama ja tasoitteet irronneet. Ilmaa kulkeutuu halkeaman kautta huonetilaan päin. Huone 3049 Mikrobinäyte 5. Piste 7. huone mm, 25,0 C, 22,5 % 175 mm, 25,0 C, 29,4 % Muovimaton alla GANN 89 Huoneen sisäilmassa on havaittavissa poikkeavaa hajua. Hajun lähteeksi on arvioitu muovimaton alapuolista tasoiteainetta. Huone 3531 Mikrobinäyte 6. Huone 3537: katossa akustiikkalevyssä kosteuden jättämiä jälkiä Huone 3021 Mikrobinäyte 9. Putkikotelo, putkikotelon alapäässä on mm. sahanpurua VO1 Piste 8. huone mm, 24,9 C, 26,3 % GANN muovimaton alla 85. Viiltomittaus muovimaton alla 29,7 %, 27,1 C. Huoneen sisäilmassa on havaittavissa poikkeavaa hajua. Hajun lähteeksi on arvioitu muovimaton alapuolista tasoiteainetta. Lievä vinyylilaatan haju? Huone 3004 Mikrobinäyte 10. Tilassa 3560 (51) kotelorakenne, jonka liittymissä on havaittavissa viitteitä ilman kulkeutumisesta kotelorakenteen kautta sisäilmaan päin 5 VO4 0-1 Huone 3546: Tilan sisäilmassa on havaittavissa voimakasta, kemikaalimaista hajua - lattian ja ulkoseinän pintakosteus tila alipaineinen käytävätilaan ja ulkoilmaan nähden (ulkoseinän lähettyvillä olevan sähkökourun kautta kulkeutuu ilmaa huonetilaan päin) Merkkien selitykset: Valumajälkiä katossa koko huonetilan alueella. 0-1 VO2 A1 14. ja tutkitut tilat, lattioiden pintakosteus 49-77, ulkoseinien pintakosteus <50 Alueella sisäilmassa on havaittavissa poikkeavaa, kemikaalimaista hajua VO Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), VO Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), A Sisäilman ammoniakkipitoisuus, krs Pa Paine-eron suuruus (Pascalia) ja ilmavirtauksen suunta Katossa kosteuden jättämiä vuotojälkiä

20 Pohjakuvassa on myös esitetty keväällä 2011 tehtyjen tutkimusten näytteenottopisteet ja havainnot Liite 1 6 (8) 2 9 Toimistohuoneessa 4512 on tapahtunut vesivahinko kesällä Tilan lattiarakenteen suhteellista kosteutta selvitettiin ns. viiltomittausten avulla. Lattiarakenteen suhteellinen kosteus oli normaaliksi katsottavaa tasoa (alle 60 % RH) Toimistohuoneiden 4512 ja 4561 lattiapinnoitteiden liima-aineissa on havaittavissa poikkeavaa kemikaalimaista hajua, joka viittaa lattiapinnoitteen liima-aineen pilaantumiseen. VO3 A4 1-2 Käytävätilan 4507 ja tilojen 4512, 4516, 4520 ja 4561 lattiapinnoitteiden alapuolelta otetuissa liima- ja tasoiteainenäytteissä on havaittavissa poikkeavaa kemikaalimaista hajua. Käytävästä 4507 ja tilasta 4516 otetuissa näytteissä haju on voimakkaampi kuin tilojen 4520 ja 4562 lattiasta otetuissa näytteissä. Merkkien selitykset: 14. ja aistinvaraisesti ja pintakosteusilmaisinten avulla tutkitut tilat A2 Alueella sisäilmassa on havaittavissa poikkeavaa, kemikaalimaista hajua Huone 4539 Tilassa havaittavissa mieto kemikaalimainen haju, lattian ja ulkoseinän Gann < VO Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), VO Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), A Sisäilman ammoniakkipitoisuus, Huone 4554 Tilassa havaittavissa mieto kemikaalimainen haju, lattian ja ulkoseinän Gann <50 VO3 1 Pa Paine-eron suuruus (Pascalia) ja ilmavirtauksen suunta Piste 9. huone mm, 24,6 C, 25,2 % >350 mm, 24,6 C, 28,9 % Muovimaton alla lievä paha haju. Huoneen reunaosat muovimatto uusittu VO2 Huone 4527 Tilan sisäilmassa havaittavissa mieto kemikaalimainen haju, lattian ja ulkoseinän Gann <60 Huoneet 4552 ja 4553 Tilat olivat tutkimushetkellä tyhjillään, lattian ja ulkoseinän Gann <55 4. krs

21 Pohjakuvassa on myös esitetty keväällä 2011 tehtyjen tutkimusten näytteenottopisteet ja havainnot Liite 1 7 (8) Merkkien selitykset: 0-1 Katossa kosteuden jättämiä vuotojälkiä 14 ja aistinvaraisesti tutkitut tilat 0-1 Alueella sisäilmassa on havaittavissa poikkeavaa, kemikaalimaista hajua VO Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), A Sisäilman ammoniakkipitoisuus, Pa Paine-eron suuruus (Pascalia) ja ilmavirtauksen suunta Huone 5566 katossa vaaleanruskea alue, Gann Huone 5567 katon Gann Huone 5566 katossa kosteuden jättämiä jälkiä yläpuolella olevan terassin sadevesiviemärin putkiläpiviennin kohdalla katon Gann Huone 5565 Mikrobinäyte 11. lattia Gann <60 Huone 5562 kosteuden jättämiä jälkiä ikkunan yläpuolella A Toimistotilassa 5522 ulkoseinärakenteen lähettyvillä on tapahtunut kattovuotoja yläpuolella sijaitsevan kapean terassin kautta. VO1 A5 Toimistotilassa 5523 katon sadevesiviemärin liittymät ovat vuotaneet syksyllä putkiläpiviennin lähettyvillä on todettavissa poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella ja katossa on havaittavissa kosteuden jättämiä jälkiä. Siivoushuone 5543: kosteuden jättämiä jälkiä katossa, Gann < ja käytävä ko. tilan edustalla: katossa havaittavissa kosteuden jättämiä jälkiä Siivoushuone 5543: kosteuden jättämiä jälkiä katossa, Gann <65 Huone 5562: katon Gann Pilarin juuri vähän kopo ja kosteuspullistunut viemäriputken vierestä. 5. krs Huone 5562 ja käytävä 5535: kosteuden jättämiä jälkiä pilarin alapäässä Gann

22 Pohjakuvassa on myös esitetty keväällä 2011 tehtyjen tutkimusten näytteenottopisteet ja havainnot Liite 1 8 (8) Kokoushuone 6507 Lasketun katon yläpuolella kosteuden jättämiä jälkiä, Gann Tyhjillään olleet toimistotilat tutkittiin aistinvaraisesti ja pintakosteusilmaisimen avuilla (lattioiden Gann 64-73, ulkoseinien Gann 51-60, katon Gann 72-80) Huone 6540 Vinyylilaatan alla Gann 65, pinnoitteen alapinnalla havaittavissa vähän poikkeavaa hajua, tasoitteen alla musta liima Huone 6540 Ulkoseinä- ja lattiarakenteen liittymässä havaittavissa poikkeavaa hajua Huone 6540 Mikrobinäyte 12. Huone 6538 ~15 cm:n korkeudella lattiapinnasta seinän maali kupruilee Gann Huone 6521 Mikrobinäytenäyte 13. Huone 6537 Ulkoseinän rappaus irronnut alustastaan seinän alaosassa, kopo-alue Gann krs

23 Liite 2 1 (12) Kuvakooste Kuva 1. Pohjakerroksessa D- porrashuoneen sisäänkäynnin edustalla on lattiarakenteessa havaittavissa poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella. Poikkeavaa kosteutta on havaittavissa myös sisäänkäynnin lähettyvillä seinärakenteissa 1300 mm:n korkeudelle lattiapinnasta. Lattian vinyylilaattapinnoite on aiemmin uusittu ko. alueelta. Kuvaan merkityllä alueella rakenteessa on havaittavissa poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella. Kuva 2. Poikkeavaa kosteutta ja kosteuden jättämiä jälkiä on havaittavissa sisäänkäynnin alapuolella kellarikerroksen katto- ja seinärakenteissa. Kuva3. D-porrashuoneen kellarikerroksen seinärakenteiden alaosissa on havaittavissa poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella.

24 Liite 2 2 (12) Kuva 4. Toimistotilan 1020 kohdalla 1. ja 2. kerroksen välipohjarakenteena on kaksoislaattapalkisto. Palkiston sisällä on palkiston muottimateriaalit, jotka ovat mustuneet. Kuva 5. Tilassa 1020 kaksoislaattapalkiston sisällä, palkin molemmin puolin on betoniset kanavat, jonka sisäpinnat ovat mustuneet. Kuva 6. Kaksoislaattapalkiston sisäpuolella ulkoseinärakenteessa on kosteuden jättämiä valumajälkiä.

25 Liite 2 3 (12) Kuva 7. Toimistotilassa 1021 on kaksoislaattapalkiston alalaatta ja ylälaatan muottilaudoitus purettu, mutta palkkien muottilaudoitus on purkamatta. Kuvat 8-9. Toimistohuoneiden laskettujen kattorakenteiden yläpuolella on todettavissa poikkeavaa kemikaalimaista hajua. Poikkeava haju on selvimmin havaittavissa tilan 1022 kohdalla. Poikkeava haju viittaa samaan hajuun kuin toimistotilojen 2029 ja 2031 sisäilmassa on havaittavissa. Toimistohuoneen 1022 kohdalla on lasketun katon yläpuolella ulkoseinärakenteessa mahdollinen myöhemmin muurattu seinärakenteen osa. Seinärakenteen tiili- ja muurausaineissa on paikoin havaittavissa mietoa kemikaalimaista hajua. Savukokeiden perusteella ilmaa kulkeutuu ulkoseinä- ja yläpuolisen välipohjarakenteen liittymästä ylemmän kerroksen tiloihin päin. Tilassa 1022 myöhemmin muuratussa rakenteenosassa on mahdollisesti aukko, joka on tukittu mineraalivillalla. Ulkoseinän pinnalla aukon lähettyvillä ja lasketun katon päällä on mustaa tuhkan tapaista materiaalia. Mustaa koksikuonaa on käytetty ulkoseinärakenteiden eristeenä.

26 Liite 2 4 (12) Kuvat Toimistohuoneen 1022 lasketun katon päällä on tuhkan tapaista materiaalia. Samaa materiaalia on havaittavissa tilan 1020 kaksoislaattapalkiston sisällä olevan betonikanavan pinnalla sekä toimistohuoneen 1024 lasketun katon yläpuolella palkin pinnalla ja tilan 1025 lasketun katon yläpuolella vanhan väliseinärakenteen kohdalla. Musta tuhka voi liittyä rakennuksen aiempaan teolliseen käyttöön.

27 Kuva 12. Lääkärin vastaanottotilassa 2031 sisäilmassa oli havaittavissa poikkeavaa, kemikaalimaista hajua. Tilan lattiarakenteessa on koko huonetilan levyinen halkeama. Lattian muovipinnoite on ratkennut halkeaman kohdalta huonetilan keskiosassa. Halkeamasta kulkeutuu ilmaa ja voimakasta, poikkeavaa kemikaalimaista hajua sisätiloihin päin. Halkeamaa ratkenneen lattian muovipinnoitteen kohdalta on yritetty kesällä 2011 tiivistää huonetilan puolelta tiivistemassojen avulla - tiivistys on ollut puutteellinen, tiivistemassa on kulunut työpisteen kohdalta. Halkeamasta otetussa betoninäytteessä oli havaittavissa samaa hajua kuin tilan sisäilmassa. Toimistotila 2031 sijaitsee tilan 1024 yläpuolella. Liite 2 5 (12) Kuva 13. Halkeamasta otetussa betoninäytteessä oli havaittavissa samaa hajua kuin tilan sisäilmassa. Toimistotila 2031 sijaitsee tilan 1024 yläpuolella. Kuva 14. Sairaanhoitajan 4 vastaanottotilassa (tila 2029) oli havaittavissa samaa hajua kuin lääkärin vastaanottotilan 2031 sisäilmassa. Tila 2029 sijaitsee tilan 1022 yläpuolella. Toimistohuoneen 1022 lasketun katon yläpuolella on todettavissa poikkeavaa kemikaalimaista hajua.

28 Liite 2 6 (12) Kuvat Tilan 3021 ulkoseinän lähettyvillä on putkikotelo. Putkikotelon alapäässä on mm. sahanpurua rakenne tarkastetaan rakenneavauksin. Tilan ulkoseinärakenteessa on halkeama ja seinän tasoitteet ovat irronneet. Ilmaa kulkeutuu seinärakenteen kautta sisätiloihin päin. Kuva 17. Ryhmähuoneessa 3546 sisäilmassa on havaittavissa voimakasta kemikaalimaista hajua.

29 Liite 2 7 (12) Kuvat Käytävätilassa 4507 D-porrashuoneen puoleisen päädyn ja neuvottelutilan 4525 välisellä alueella on sisäilmassa havaittavissa poikkeavaa kemikaalimaista hajua. Hajun lähdettä selvitettiin lattiapinnoitteen alapuolelta. Lattiapinnoitteesta ja sen alapuolisesta liima- ja tasoiteaineesta otettiin näytteet käytävästä 4507 ja toimistohuoneista 4512, 4561, 4520, Kaikissa näytteenottopisteissä liima- ja tasoiteaineessa oli havaittavissa poikkeavaa, kemikaalimaista hajua. Poikkeava haju oli voimakkainta käytävätilasta 4507 ja toimistohuoneesta 4516 otetuissa näytteissä. Kuva 20. Toimistohuoneen 4512 lattiapinnoitteen liima-aineissa oli havaittavissa poikkeavaa, liiman pilaantumiseen viittaavaa hajua. Toimistohuoneen 4512 käyttäjän mukaan tilassa on kesällä 2009 tapahtunut vesivahinko, kun tilassa ollut viemäriputki on vuotanut. Tilan lattiarakennetta on kuivattu vesivahingon jälkeen (tutkimushetkellä korjaus- ja kuivausmenetelmät ovat olleet epäselvät). Poikkeavaa kosteutta pintakosteusilmaisimella todettiin tilassa olevan pilarin lähettyvillä lattian muovipinnoitteen alapuolella.

30 Liite 2 8 (12) Kuvat 21. Toimistohuone 4561 oli tutkimushetkellä tyhjillään, koska tilan käyttäjä oli muuttanut pois tilasta oirekokemusten takia. Toimistohuoneen 4561 lattiapinnoitteen alapuolista liima- ja tasoiteainetta tutkittiin aistinvaraisten arvioiden avulla eri puolilla huonetilaa. Kuva 22. Toimistotilan 4561 lattiapinnoitteen alapinnassa on havaittavissa liimaaineen pilaantumiseen viittaavaa hajua tilojen 4561 ja 4525 välisen seinän kohdalla olevan pilarirakenteen lähettyvillä. Pilarin vieressä on sadevesiviemäri, joka on tilojen käyttäjien mukaan aiemmin vuotanut. Kuva 23. Tilan lattiapinnoite on pilarin ja sadevesiviemärin kohdalla nostettu pilaria ja väliseinärakennetta vasten, mutta pilarin/ seinän ja lattiarakenteen liittymässä lattiapinnoite on paikon ratkennut mahdolliset sadevesiviemärin vuotovedet ovat päässeet kulkeutumaan epätiiveyskohtien kautta pinnoitteen alle.