Kentällä kokeillen: murresyntaksin tutkijat uusia aineistoja kokoamassa
|
|
- Simo Lattu
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 telmä- ja väitöstilaisuuksia, pyritään saamaan entistä paremmin esitellyksi. On toiveissa, että lähivuosina nauhoitearkiston digitaalisiin aineistoihin voidaan tarjota pääsy verkon kautta niin, että käyttöluvan hankkimisessa ja palveluun autentikoitumisessa toimivat käyttäjän kotiyliopiston tunnukset, verkkopankkitunnukset ja muut luotettavat tunnistautumismenetelmät. Näin tutkijalla on työpöydällään aineisto aina ja helposti saatavilla. Myös tietosuoja paranee, kun aineiston käyttöoikeudet on määritelty henkilökohtaisiksi ja kun vältytään lukemattomien cd-kopioiden tekemisestä. Viiden vuosikymmenen aikana arkistoon on kertynyt monenmoista, joka siis on nyt entistä paremmin löydettävissä ja hyödynnettävissä. Toni Suutari Kentällä kokeillen: murresyntaksin tutkijat uusia aineistoja kokoamassa Aluemurteiden näkökulma suomen syntaksiin -hankkeen (jatkossa FinDiaSyn) aineistonkeruumatkoilla Ilomantsissa elokuussa 2008 ja toukokuussa 2009 kokeiltiin erilaisia, vakiintuneista haastattelu- ja keskustelutaltioinneista poikkeavia menetelmiä tavoitteena hankkia aineistoa syntaksin tutkimuksen tarpeisiin. Näin suomen murteiden vahvasti sanasto-, äänneja muotopiirteisiin keskittynyt tutkimus täydentyy lauseopin osalta. Suomen Akatemian rahoittaman Fin- DiaSyn-hankkeen tavoitteena on hankkia tietoa murteiden syntaksista ja sen alueellisesta variaatiosta. Tutkimuksessa saadaan lisää niin dialektologisesti kuin kielitypologisestikin kiinnostavaa tietoa (vrt. Kortmann 2004). Kiinnostus puhekielen syntaksia kohtaan on herännyt myös muualla Euroopassa. FinDiaSyn tekeekin yhteistyötä Edisyn- ja ScanDia- Syn-verkostojen kanssa. Hankkeen kotipaikka on Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus), jonka lisäksi tutkimusverkostoon kuuluvat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot sekä Åbo Akademi. Hanke aloitettiin vuonna 2008, ja sen viimeinen toimintavuosi on Keskeisimmät tulokset tullaan julkaisemaan artikkelikokoelmana ja väitöskirjoina lisätietoja saa hankkeen kotisivulta Syntaksin tutkimus haastaa perinteiset murreaineistot Murteiden syntaksi kiinnosti fennistejä jo 1800-luvulla, jolloin julkaistiin useita tutkimuksia pitäjänmurteiden lauseopillisista ilmiöistä (mm. Setälä 1883; Cannelin 1888; Sirelius 1894; Latvala 1894 ja 1899; Kannisto 1902) luvulla lauseopillinen kiinnostus murteisiin kuitenkin väheni. Esimerkiksi ja 1960-luvuilla koottuja laajoja murrehaastatteluaineistoja hyödynnettiin ennen kaikkea fonologisen, morfologisen ja leksikaalisen variaation tutkimukseen. Murresyntaktista 426 virittäjä 3/2010
2 tutkimusperinnettä pitivät hengissä muiden muassa E. A. Tunkelo (1936, 1945 ja 1951), Eeva Lindén (1959), Pauli Saukkonen (1965 ja 1966), Seppo Räsänen (1972) ja Silva Kiuru (1977) luvun lopun puhekielihankkeiden sekä pragmatiikan nousun myötä aineistoksi alettiin kelpuuttaa muunkin tyyppistä puhetta kuin syntaksiltaan yksipuolista haastattelua. Sosiolingvistisessä Nykysuomalaisen puhekielen murros -hankkeessa sivuttiin myös syntaktista vaihtelua (Jonninen-Niilekselä 1982; Suojanen 1985; Mielikäinen 1981 ja 1986). Merkittävä edistysaskel oli Turun yliopiston Lauseopin arkiston perustaminen 1980-luvulla ja sen aineistoon pohjautuva Ikolan, Palomäen ja Koiton tutkimus (1989) sekä lukuisat pro gradu -työt. Lauseopillisten tutkimuskysymysten käsittely oli silti edelleen melko harvinaista. Vasta 1990-luvulta lähtien osaksi kieliopillistumisteorian, osaksi vuorovaikutuslingvistiikan myötä puhekielen tutkijat ovat kiinnostuneet laajemmin myös syntaksista. Kieliopillistumistutkimuksen piirissä syntaksia ovat käsitelleet esim. Laitinen (1992), Lehtinen & Laitinen (1997), Forsberg (1998), Salminen (2000) ja Leino (2003). Vuorovaikutuslingvistiikkaan keskittyvistä tutkimuksista syntaktisten kysymysten kannalta relevantteja ovat esim. Helasvuo (2001) ja Laury (1997), ks. myös Hakulinen & Sorjonen (1993). Myös Iso suomen kielioppi (ISK) kuvaa sekä kirjoitetun että puhutun kielen syntaksia. Tapaustutkimuksia systemaattisempi ja teoreettisesti suuntautunut murteiden lauseopillinen tutkimus on ollut vähäistä, mikä johtunee osaltaan aineistonkeruumenetelmistä. Tutkijoilla on ollut käytettävissään valtava haastatteluaineisto ja nyttemmin myös Kotuksen asiointipuhehankkeen (ks. Sorjonen & Raevaara 2006; Lappalainen & Raevaara 2009) eri puolilla Suomea taltioidut keskusteluaineistot, mutta laajatkaan aineistovarat eivät riitä paljastamaan tutkittavan kielenilmiön luonnetta, mikäli ilmiö on haastattelun ja asiointikeskustelun kielessä harvinainen. Yhtenä FinDiaSyn-hankkeen tavoitteena onkin uudenlaisten metodologisten käytänteiden, esimerkiksi aineiston täsmäkeruumenetelmien, kehittäminen ja kokeileminen. Erilaisia elisitointikeinoja kokeilemalla pyritään kokoamaan aineistoa monista pienitaajuisista kielenilmiöistä. (Ks. esim. Cornips & Poletto 2005; Hollmann & Siewierska 2006.) Edisyn- ja ScanDiaSyn-sisarhankkeiden aineistot on pitkälti koottu lomakekyselyiden avulla (ks. esim. Barbiers & Bennins 2007). Sen sijaan FinDiaSyn pyrkii kehittämään menetelmiä, jotka olisivat lomaketta vuorovaikutuksellisempia. Vaikutteita menetelmäkokeiluihin ovat antaneet muutamat aiemmat tutkimukset (esim. Chafe 1980; Korpijaakko-Huuhka 2003). Kurssilta kentälle Uuden aineiston kerääminen integroitiin opetukseen: keväällä 2009 FinDiaSynhanke järjesti rinnakkaisopetuksena Helsingin ja Joensuun yliopistoissa kurssin Murresyntaksin tutkimusmenetelmät. Kevään kuluessa opiskelijat perehtyivät syntaksintutkimuksessa käytettyihin aineistoihin sekä keruu- ja tutkimusmenetelmiin. Kurssilla käsiteltiin murreaineistojen keruun historiaa ja pohdittiin keruumenetelmien kehittämistarpeita. Toukokuussa kahdeksan opiskelijaa ja viisi hankkeen tutkijaa lähti yhteiselle, nelipäiväiselle kenttäretkelle Ilomantsiin, Pohjois-Karjalaan. Tutkijat olivat käyneet Ilomantsissa tekemässä pilottiluonteisia tallennuksia jo edellisvuonna. virittäjä 3/
3 Ennen retkeä kukin osallistuja oli valinnut itseään kiinnostavan syntaktisen tutkimusongelman ja miettinyt uudenlaisia tapoja koota aineistoa kyseisestä il miöstä. Aineistoa koottiin esimerkiksi tarkistuskysymyksistä, passiivin ja monikon 3. persoonan vaihtelusta impersonaalisessa käytössä sekä tehden- ja tekemällä-tyyppisten infinitiivien vaihtelusta tavanilmauksissa. Aineistoa tallennettiin Ilomantsissa monissa eri paikoissa, esimerkiksi torilla, kampaamoissa ja harrastustoiminnan piireissä. Joihinkin organisaatioihin, kuten kouluun ja vanhusten palvelukeskukseen, oli otettu yhteyttä jo etukäteen, mutta enimmäkseen nauhoituksesta sovittiin vasta paikan päällä sopivien kielenoppaiden löydyttyä. Tallennukset tehtiin pääasiassa digitaalisilla videokameroilla, osin myös äänitallentimilla. Jokainen tutkimukseen osallistunut kielenopas allekirjoitti tutkimusluvan, jossa hyväksyi puheensa tallentamisen ja käyttämisen tutkimustarkoituksiin. Samalla lupalomakkeisiin kerättiin myös taustatietoja puhujista. Kielenoppaat edustavat monipuolisesti eri ikä- ja sosiaaliryhmiä. Kahdella kenttäretkellä kerätyissä tallenteissa esiintyy yhteensä 220 kielenopasta, joista 113 on miehiä ja 107 naisia. Suuri osa on syntynyt ja asunut koko ikänsä Ilomantsissa, mutta joukossa on myös turisteja, työmatkalaisia ja paluumuuttajia. Myös ikäjakauma on kattava ja melko tasainen, vaikkakin 1990-luvulla syntyneitä puhujia on lukios sa tehtyjen tallennusten ansiosta suhteellisen paljon. Aineiston kielenoppaista vanhin on syntynyt vuonna 1914 ja nuorimmat 2000-luvun alussa. Aineisto ja keruumenetelmät Kahdella retkellä saatiin kerättyä aineistoa yhteensä 51 tuntia. Aineiston tilanteet voidaan jakaa neljään tyyppiin: 1) haastattelut, 2) institutionaaliset tilanteet (mm. asiointikeskusteluita ja palaveri), 3) muut keskustelut sekä 4) erilaiset tehtävät (ks. kuvio 1). Prosentuaaliset osuudet ovat vain suuntaa-antavia, sillä aineistotyyppien rajat ovat liukuvia ja tilanteiden sisällä voi olla erilaisia mikrotilanteita. Tehtävä(23%) Keskustelu(18%) Institutionaaliset tilanteet(27%) Haastatelu(32%) Kuvio 1. Aineiston tilanteet tyypeittäin. 428 virittäjä 3/2010
4 Kirjoituksemme keskittyy 4. ryhmään, tehtäviin, joita on aineistossa noin 12 tuntia. Kenttäretkelle lähteneet opiskelijat ja tutkijat olivat suunnitelleet toistakymmentä tehtävää tai testiä, joiden luonne vaihteli toiminnallisesta (esim. teltan pystytys, käsiraudoista irrottautuminen) verbaaliseen (mm. kuvitteellisiin tilanteisiin reagoiminen, sarjakuvan tapahtumien kertominen omin sanoin). Toiminnallisten tehtävien toivottiin tuottavan esimerkiksi spontaaneja tarkistuskysymyksiä, direktiivejä ja intention ilmauksia. Esimerkiksi telttatehtävässä kielenoppaiden piti yhteistyönä koota ja purkaa kupoliteltta. Tehtävällä haluttiin tavoittaa osallistujien spontaaneja, heidän omaan käynnissä olevaan tai tulevaan toimintaansa viittaavia intention ilmauksia, mutta tätä ei paljastettu. Sen sijaan sanottiin, että kyseessä on nopeustehtävä, jossa lisäksi arvioitaisiin yhteistyötaitoja. Hyvästä suorituksesta luvattiin palkkio. Kaikissa tallennustilanteissa oli läsnä yksi tai useampia tutkijoita, jotka videoivat tilanteen. Telttatehtävän suoritti yhteensä seitsemän ryhmää. Neljä tilannetta taltioitiin ala-asteikäisten lasten kerhoillassa ja kolme erilaisissa aikuisten harrastusympäristöissä. Teltta-aineistoa kertyi kaikkiaan 1,5 tuntia. Tässä aineistossa esiintyy erilaisia, puhujan tulevaan toimintaan viittaavia ilmauksia huomattavasti taajemmin (22 tapausta) kuin esimerkiksi perinteisissä murrehaastatteluissa (esim. SKN-sarjan itäsavolaismurteiden vihkoissa 0 2 tapausta/haastattelutunti). Verbaalisissa tehtävissä kielenoppaita taas ohjattiin tuottamaan tietyntyyppistä kieltä. Heitä pyydettiin esimerkiksi selostamaan omin sanoin, mitä sarjakuvassa tapahtuu, tai katsomaan kuvaa ja antamaan ohjeita toiselle kielenoppaalle, jonka piti piirtää samanlainen kuva alkuperäistä näkemättä. Toisilla tehtävillä haettiin suoremmin jotakin tiettyä kieliopillista muotoa. Retkellä kokeiltiin esimerkiksi aukkotehtävää, jossa kielenoppaille annettiin lauseita (esim. 13 euroa tunnilta palkkaa) ja pyydettiin sijoittamaan aukon kohdalle maksaa-verbi itselle luontevassa muodossa (maksettiin/ maksoivat). Kielenoppaat saivat muuntaa lomakkeeseen kirjoitetut lauseet muiltakin osin omalle puhekielelleen. Osa tehtävistä mm. teltanpystytys ja kuvan piirtäminen parin antamien ohjeiden perusteella havaittiin niin toimiviksi, että niistä voisi koota laajan korpuksen toistamalla niitä erilaisilla puhujaryhmillä eri murrealueilla. Tehtävien toimivuudessa havaittiin kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja. Esimerkiksi kirjallisen aukkotehtävän idean ymmärtäminen tuntui olevan joillekin kielenoppaille vaikeaa; toisille tehtävä ei aiheuttanut vaikeuksia, ja he tuottivat vastauksensa ripeästi. Kaikki eivät tosin välttämättä vastanneet täysin intuitionsa mukaisesti vaan alkoivat pohtia, mitä tutkijat olivat hakemassa. Telttatehtävän onnistumisessa oli puolestaan havaittavissa selvä ikäryhmittäinen ero: aikuiset käyttivät huomattavasti runsaammin intention ilmauksia kuin lapset, jotka puolestaan veivät tilannetta eteenpäin direktiivien avulla. Toimivan aineistonkeruumenetelmän kehittäminen vaatii paitsi huolellista suunnittelua myös enemmän testausta kuin mihin on aikaa viikon mittaisella kenttäretkellä. Testaamalla saadaan lisää tietoa muun muassa siitä, millaiset tehtävät ovat toimivia ja millaiset eivät, miten kielenoppaita kannattaa ohjata tehtäviin ja miten luotettavaa aineistoa tehtävät todellisuudessa tuottavat. Tehtävien avulla hankittua aineistoa olisi myös hyvä pei- virittäjä 3/
5 lata saman kielenoppaan kielenkäyttöön muissa tilanteissa. Tehtävien ja testien teettämisessä kannattaa huomioida tiettyjä käytännön näkökohtia, kuten tallennuslaitteiden käytön ja tehtävien ohjeistuksen etukäteisharjoittelu. Ympäristön olisi hyvä olla luonnollinen mutta kuitenkin mahdollisimman rauhallinen. Esimerkiksi kova tuuli tai äänekkäät koneet haittaavat äänenlaatua. Ryhmätehtävissä ihanteellinen ryhmäkoko on pieni, 3 4 ihmistä. Aineisto käytössä Ilomantsin kenttäretkien aineisto on arkistoitu Kotukseen. Litteroituna on tällä hetkellä noin viidesosa, lähinnä asiointikeskusteluita. Lisäksi aineistosta on poimittu kiinnostavien syntaktisten ilmiöiden esiintymiä esimerkkikokoelmiksi. Aineiston hyödyntäminen on kuitenkin vasta alussa. Kenttäretkillä taltioitu aineisto soveltuu muuhunkin kuin lauseopin tutkimiseen. Laajaan korpukseen on koottu puhetta mahdollisimman monentyyppisistä tilanteista, mikä mahdollistaa aineiston käytön esimerkiksi vuorovaikutuksen tutkimiseen. Aineisto kiinnostanee myös kieliasennetutkijoita: kymmenet puhujat nimittäin esittelevät siinä spontaanisti mielikuviaan ja havaintojaan Ilomantsin puhekielestä ja muista suomen murteista. Tuleva tutkimus varmasti paljastaa korpuksen monipuoliset hyödyntämismahdollisuudet, mutta jo sellaisenaan se on arvokas dokumentti pohjoiskarjalaisesta puhekielestä 2000-luvun alussa. Miia Karttunen etunimi.sukunimi@uef.fi Anu Rouhikoski etunimi.sukunimi@helsinki.fi Lähteet Barbiers, Sjef Bennis, Hans 2007: The syntactic atlas of the Dutch dialects. A discussion of choices in the SANDproject. Nordlyd. Scandinavian dialect syntax Working Papers on Language & Linguistics 34, s Tromsø: Center for Advanced Study in Theoretical Linguistics. baser/septentrio/index.php/nordlyd/ article/viewfile/89/85 ( ). Cannelin, Knut 1888: Tutkimus Kemin kielimurteesta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Chafe, Wallace L. (toim.) 1980: The pear stories. Cognitive, cultural, and linguistic aspects of narrative production. Advances in Discourse Processes 3. New Jersey: Ablex. Cornips, Leonie Poletto, Cecilia 2005: On standardising syntactic elicitation techniques. Lingua 115/7 s Forsberg, Hannele 1998: Suomen murteiden potentiaali. Muoto ja merkitys. Hakulinen, Auli Sorjonen, Marja- Leena 1993: Research on spoken interaction in Finland. Research on language and social interaction 26(4) s Helasvuo, Marja-Liisa 2001: Syntax in the making. The emergence of syntactic units in Finnish conversational discourse. Studies in discourse and grammar. Amsterdam: John Benjamins. Hollmann, Willem B. Siewierska, Anna 2006: Corpora and (the need for) other methods in the study of Lancashire dialect. Zeitschrift für Anglistik und Amerikanistik 54 (1), s Ikola, Osmo Palomäki, Ulla Koitto, Anna-Kaisa 1989: Suomen murteiden lauseoppia ja tekstikielioppia. 430 virittäjä 3/2010
6 ISK = Hakulinen, Auli Vilkuna, Maria Korhonen, Riitta Koivisto, Vesa heinonen, Tarja Riitta Alho, Irja 2004: Iso suomen kielioppi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Jonninen-Niilekselä, Kaija (toim.) 1982: Tampereen puhekieli tutkimuskohteena. Folia fennistica & linguistica. Tampereen yliopiston Suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 6. Kannisto, Artturi 1902: Lauseopillisia havaintoja läntisen Etelä-Hämeen kielimurteesta. Suomi iii s. 20. Kiuru, Silva 1977: Suomen kielen kieltohakuiset verbit. Murreaineistoon perustuva syntaktis-semanttinen tutkimus. Korpijaakko-Huuhka, Anna-Maija 2003: Kyllä se linnunpelotintaulujuttu siinä nyt on käsittelyssä. Afaattisten puhujien kielellisiä valintoja sarjakuvateh tävässä. Helsingin yliopiston fone tiikan laitoksen julkaisuja 46. Kortmann, Bernd (toim.) 2004: Dialectology meets typology. Dialect grammar from a cross-linguistic perspective. Trends in linguistics, Studies and monographs 153. New York: Mouton de Gruyter. Laitinen, Lea 1992: Välttämättömyys ja persoona. Suomen murteiden nesessiivisten rakenteiden semantiikkaa ja kielioppia. Lappalainen, Hanna Raevaara, Liisa 2009: Kieli kioskilla. Tutkimuksia kioskiasioinnin rutiineista. Tietolipas 219. Latvala, Salu 1894: Lauseopillisia havaintoja Luoteis-Satakunnan kielestä. Suomi iii: : Lauseopillisia muistiinpanoja Pohjois-Savon murteesta. Suomi iii: 17. Laury, Ritva 1997: Demonstratives in interaction. The emergence of a definite article in Finnish. Amsterdam: John Benjamins. Lehtinen, Tapani Laitinen, Lea (toim.) 1997: Kieliopillistuminen. Tapaustutkimuksia suomesta. Kieli 12. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. Leino, Jaakko 2003: Antaa sen muuttua. Suomen kielen permissiivirakenne ja sen kehitys. Lindén, Eeva 1959: Hypotaktisen sanajärjestyksen tehtävistä lounaismurteissa. Virittäjä s Mielikäinen, Aila 1981: Nominin- ja verbintaivutuksen ongelmia nykypuhekielessä. Aila Mielikäinen (toim.), Nykysuomalaisen puhekielen murros. Jyväskylän osatutkimus. Raportti 3 s Jyväskylän yliopiston suomen kielen ja viestinnän laitoksen julkaisuja 26. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 1986: Relatiivipronominit nykypuhekielessä. Aila Mielikäinen (toim.), Nykysuomalaisen puhekielen murros. Jyväskylän osatutkimus. Raportti 4 s Jyväskylän yliopiston suomen kielen ja viestinnän laitoksen julkaisuja 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Räsänen, Seppo 1972: Kainuun murteiden kaasussyntaksi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Salminen, Taru 2000: Morfologiasta moniäänisyyteen. Suomen kielen kvasirakenteen merkitys, käyttö ja kehitys. Saukkonen, Pauli 1965: Itämerensuomalaisten kielten tulosijainfinitiivirakenteiden historiaa 1. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia : Itämerensuomalaisten kielten tulosijainfinitiivirakenteiden historiaa 2. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 140. Setälä, E. N. 1883: Lauseopillisia havaintoja Pohjois-Satakunnan kansankielestä. virittäjä 3/
7 Suomi II: 16. Sirelius, U. T. 1894: Lauseopillinen tutkimus Jääsken ja Kirvun kielimurteesta. Suomi III: 10. SKN = Suomen kielen näytteitä Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Sorjonen, Marja-Leena Raevaara, Liisa (toim.) 2006: Arjen asiointia. Keskusteluja Kelan tiskin äärellä. Tietolipas 210. Helsinki: Suomalaisen Kirjalli suuden Suojanen, M. K. 1985: Mitä Turussa puhutaan? Raportti Turun puhekielen tutkimuksesta. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 23. Tunkelo, E. A. 1936: Havaintoja ku(n)- lauseiden merkitystehtävistä suomen murteissa. Virittäjä s : Myöntävästä vastauksesta. Virittäjä 49 s : Nousu- ja laskupainollinen jälkilause hämäläismurteissa. Virittäjä 55 s Systeemis-funktionaalista suhtautumista Sloveniassa 22. Euroopan systeemis-funktionaalisen kielitieteen konferenssi ja työpaja pidettiin heinäkuuta 2010 Slovenian pienessä satamakaupungissa Koperissa. Tapahtuman teema oli muotoiltu hyvin väljäksi: aiheena oli merkitysten kompleksisuus tekstissä. Kutsupuhujina esitelmöivät Christopher Taylor läheisestä Triesten yliopistosta, James Martin Sydneyn yliopistosta ja Eija Ventola Helsingin yliopistosta. Kansainväliseksi konferenssiksi kyseessä oli melko pieni tapahtuma: osallistujia oli noin sata, joista suomalaisia anglisteja, fennistejä ja käännöstieteilijöitä tusinan verran. Kolmen päivän aikana harjoitettiin systeemis-funktionaalista kielitiedettä laajalla skaalalla. Jotkut lähestyivät merkitysten kompleksisuutta kielitieteen peruskysymyksinä, esimerkiksi pohtimalla merkityksen ja kielenulkoisen kontekstin suhdetta (Wendy Bowcher), kielen tasojen ja komponenttien mallinnusta SF-kirjallisuuden kirjossa (Robin Fawcett) tai kieltä ja se mioo sia sanataiteessa (Donna Miller). Toiset taas lähestyivät kompleksisuutta tutkimusaineistonsa haastavuuden kannalta. Pohdittavina olivat esimerkiksi Alzheimerin taudin heijastuminen kielen rakenteisiin (Elissa Asp) sekä inkoherenssi iranilaisen ghazal-runouden mahdollisena tyylipiirteenä (Tahereh Ishany). Susan Hood taas pohti minämuotoon kirjoitettujen kertomusjaksojen roolia tutkimusaiheen perustelemisessa; tällaisia kertomusjaksoja sisältyi hänen aineistoonsa, joka koostui tiettyjen alojen humanistisista refereeartikkeleista. Selvästi suosituin tutkimuskohde oli asennoituminen: noin neljännes esitelmistä asetti keskiöön James Martinin ja Peter Whiten (2005) kehittämän suhtautumisen teorian. Myös laajoilla tietokonelukuisilla aineistoilla operoivaa korpusvetoista tutkimusta tuntui olevan aiem pia vuosia enemmän. Sen sijaan SFtaustainen puhutun kielen tutkimus on 432 virittäjä 3/2010
Aineistot ja kenttä tänään
Aineistot ja kenttä tänään Liisa Raevaara, Kotimaisten kielten keskus Marja-Leena Sorjonen, Helsingin yliopisto Aineistojen kentällä ja äänten jäljillä Pertti Virtarannan syntymästä 100 vuotta Muistoseminaari
Miten tietokone näkee suomen murteet?
Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009
Yleisen kielitieteen opetus
Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi
Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot Elisa Stenvall 16.3.2017 kotus (vrt. kotos, kotsu, kotukka, kotuska) 1. Metsästäjän näkösuoja, ampumakatos 2. Talvella havuista tehty ansapyydyksen
Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli?
Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? VAKKI-Symposium 13.2.2015 Liisa Kääntä Vaasan yliopisto Lähtökohdat kirjoitettu Puheen ja kirjoituksen erot ja yhteneväisyydet keskustelu (Välitteinen)
Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu
Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala
Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista
7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
Laskelmia uudenvuodenpuheista
Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä. Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Suomen kieli sivuaineena Opettajan kelpoisuusehdot Henkilökunta syyslukukaudella 2016 Professorit Harri Mantila
Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus
Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun
Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken Research Institute for the Languages of Finland Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun Antti Leino
Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS
FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4
Pohjoisia näkökulmia puhesuomeen
Pohjoisia näkökulmia puhesuomeen Ulkomaalehtoreiden koulutus- ja neuvottelupäivät 2018 Oulussa Harri Mantila (Kuva: copyright Oulun kaupunki) Esimerkkinä y. 2. persoonan pronomini Oulun seudun nykypuhekielessä
Suomen kielen opinnot syksystä 2017 alkaen. Kielen kehitys ja vaihtelu Kielenhuolto Äänne- ja muoto-oppi
Suomen kielen opinnot syksystä 2017 alkaen Perusopinnot 2 EI MUUTOKSIA Kielen kehitys ja vaihtelu Kielenhuolto Äänne- ja muoto-oppi Lauseoppi Tekstioppi Aineopinnot 35 (sivuaine) tai 4 (pääaine) Tekstilajit
KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti
KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen
SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä
SIVISTYSTYÖSTÄ TUTKITTUA Vapaa sivistystyö korkeakoulujen opinnäytetöissä 2010-2015 Vapaan sivistystyön päivät 27.-28.8.2015 Joensuu Heidi Luukkainen ja Leena Saloheimo Opinnäytteiden hakutapa: hakusanoilla
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012
Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1
Tutkijan informaatiolukutaito
Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
Kirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus
Kirjoittamisen voima ja kuolintodistuksen performatiivisuus Tekstien valta ihmistyössä -seminaari, Kotimaisten kielten keskus 10.4.2018 Jenni Viinikka kielenhuoltaja, jatko-opiskelija (HY) Kela, Tieto-ja
PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ
PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta 1 Millaisesta tutkimuksesta on kysymys? Suomen Akatemian rahoittama tutkimus Toteutuspaikkana Perhetutkimuskeskus yhteistyössä
Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.
test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta
Varhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
Monikasvoinen TAVA-partisiippi
lektiot Monikasvoinen TAVA-partisiippi Tutkimus suomen TAVA-partisiipin käyttökonteksteista ja verbiliittojen kieliopillistumisesta Heli Pekkarinen Väitöksenalkaisesitelmä Helsingin yliopistossa 28. toukokuuta
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
Prof. Dr. Marja Järventausta HS Pronominit ja muut prosanat WS 2017/2018 1
WS 2017/2018 1 BLOCKSEMINAR 12.-13.01. und 6.-7.2.2018 BLOCK I 12.01.2017 (Freitag): Persoona- ja demonstratiivipronominit AIHE KÄSITELTÄVÄT TEKSTIT 12:00-13:30 Persoonapronominit VISK 716-719 14:00-15:45
Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
Mitä murteita Suomessa onkaan?
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Mitä murteita Suomessa onkaan? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 9. syyskuuta 2006 Tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten
Lapsiryhmän toiminnan taso
Lapsiryhmän toiminnan taso Pedagoginen dokumentointi järjestyy edellä mainitusti neljään vaiheeseen: Kysy, kerää, reflektoi ja kehitä. Pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lapsilähtöisen toiminnan suunnittelun
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)
Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä
Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin
Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan
lektiot Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus Laura Tyysteri Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 5. syyskuuta
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja
Köyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus
Köyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus Sosiaalityön väitöskirjatutkimuksen tutkimussuunnitelman työstämistä Sanna-Liisa Liikanen Pieksämäen seminaari 12.6.2018 Taustaa Sosiaalityön ammatillinen
Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies
Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2019 1 Henkilöstö työryhmä - Kokousaika 25.4.2019 kello 12 13.10 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista:
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä
Tervetuloa opiskelemaan suomen kieltä Henkilökunnan esittely Perus- ja aineopintojen rakenne Yleisen kielitieteen ja Fonetiikan peruskurssit ja Suomen kielen rakenne Luokanopettajien korvaavuudet Opettajan
Tulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V
Tulokset / El Pilkit Kuusamo 08.04.2016 N Alle 70 V 1. Heiskanen Aila Pohj Pohjanmaa 4164 G 2. Nuora Maila Pohj Pohjanmaa 4060 G 3. Aalto Eila Pirkanmaa 3608 G 4. Kurvinen Vuokko Pohj Pohjanmaa 3214 G
How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin?
How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin? When? Milloin? Tärkeitä päivämääriä: - 12.1. 2017 Infotilaisuus Helsingin Uudessa Yhteiskoulussa - 19.1.
Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto
Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikieli Euroopassa Kaikkein varovaisimpien arvioiden mukaan romanikielen puhujia on Euroopassa
Laadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään
Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista
Sisällys. Ratkaisumallien historia. Ratkaisumalli. Ratkaisumalli [2] Esimerkki: Composite [2] Esimerkki: Composite. Jaakko Vuolasto 25.1.
Sisällys Ratkaisumallien historia Jaakko Vuolasto 25.1.2001! Ratkaisumalli! Christopher Alexander! Ohjelmistotuotannosta arkkitehtuuriin! Henkilöhistoriaa! Ensimmäisiä käyttökokemuksia! Yhteenveto 25.1.2001
Mitä data kertoo? Lukiodiplomit raportointitiedon valossa
Mitä data kertoo? Lukiodiplomit raportointitiedon valossa Mikko Hartikainen, opetusneuvos TÄYSI-IKÄINEN LUKIODIPLOMI UUDISTUU Opetushallituksen Lukiodiplomiseminaari 2017 3.4.2017, Helsinki Congress Paasitorni
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille (2131 kpl) Tutkimuksen
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite
Selkeä virkakieli Kelassa
Selkeä virkakieli Kelassa Valtio Expo 8.5.2018 Jenni Viinikka kielenhuoltaja Kela, Tieto- ja viestintäyksikkö viestintäryhmä @JenniViinikka Esityksen rakenne 1 Yleistä virkakielenhuollosta 2 Miten kielenhuolto
Tietoarkisto palveluksessanne. Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä Hannele Keckman-Koivuniemi
Tietoarkisto palveluksessanne Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä 1.12.2014 Hannele Keckman-Koivuniemi Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto www.fsd.uta.fi Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Puhesuomen kaksoispassiivi
Nollapersoonalause suomessa ja virossa. Tutkimus kirjoitetun kielen aineistosta Hanna Jokelan suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa 14. huhtikuuta 2012. Vastaväittäjänä
Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008
Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa
Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä
Tutkimuksen alkuasetelmat
Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)
Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015
Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille (2148 kpl) Tutkimuksen
Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi
OPINNÄYTETÖIDEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISHAASTEET Työseminaari 11.2.2005 klo 9.00 15.30, auditorio 221, II kerros Ilmoittautuneet yhteensä 63 henkilöä [päivitetty 9.2.2005] Nimi Työtehtävä Organisaatio Sähköposti
Klaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen
Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta
Hilma-verkoston VOPLA-vuosi. Pilottien työpaja Aino-Maija Hiltunen ja Sanna Kivimäki
Hilma-verkoston VOPLA-vuosi Pilottien työpaja 12.10.2006 Aino-Maija Hiltunen ja Sanna Kivimäki Mitä tehty? puhuttu, mietitty, opiskeltu, kirjoitettu, keskustelutettu ihmisiä: verkoston sisällä johtoryhmä,
1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ
VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ Lapsen hyvä arki 2 hanke Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymät Maria Myllymäki Varhaiskasvatuksen opiskelija Oulun yliopisto Mentorointi
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005
Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn
Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto
Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)
LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
Mitä voin lainata Kielipankista?
Mitä voin lainata Kielipankista? Mietta Lennes FIN-CLARIN, Helsingin yliopisto Tämä kalvosarja on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0-lisenssillä. Sisällön on tuottanut FIN-CLARIN-työryhmä (Mietta Lennes,
Kokemusasiantuntijatoiminnan arviointitutkimus hankekoordinaattori Hanna Falk, Mielen avain -hanke ja Vantaalaisen hyvä mieli -hanke
Kokemusasiantuntijatoiminnan arviointitutkimus hankekoordinaattori Hanna Falk, Mielen avain -hanke ja Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Hanna Falk, valtiotieteiden maisteri ja sosiologi, tohtorikoulutettava
Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö
Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä
Teorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto
Eettisen toimikunnan työskentely Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Toimikunnan asema Toimikunnalla ei ole lakisääteistä asemaa Toiminta perustuu rehtorin päätökseen Toimikunnan tehtävä Eettisten asioiden
Pia Päiviö on onnistunut valitsemaan
tice volume 1. Amsterdam: John Benjamins. Vanhan kirjasuomen sanakirja I II (A I, J K). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 33. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus
Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015
Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus
Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa
Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan
EL:n PILKKIMESTARUUSKILPAILUT Anttola TULOS. MIEHET ALLE 70 VUOTTA 30 Parasta
1 MIEHET ALLE 70 VUOTTA 30 Parasta 1 1948 Heiskanen Veijo Pohjois-Pohjanmaan piiri alle 70 2 1881 Lindberg Kari Keski-Suomen piiri alle 70 3 1786 Neuvonen Mikko Etelä-Savon piiri alle 70 4 1374 Myyry Pertti
TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto
TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö
1) Kotus-kuulumisia & 2) Yleiskielen seurantatalkoot: yleisövihjeitä kielenkäytön muutoksista
1) Kotus-kuulumisia & 2) Yleiskielen seurantatalkoot: yleisövihjeitä kielenkäytön muutoksista Kielineuvoston seminaari 27.4.2018 Riitta Korhonen Kielitoimisto, Kotimaisten kielten keskus Kotus-kuulumisia
Digitaaliset ihmistieteet. Infotilaisuus klo 15
Digitaaliset ihmistieteet Infotilaisuus 14.1.2019 klo 15 Digitaaliset ihmistieteet Oulun yliopistossa Tutkinto-ohjelmien yhteiset opinnot: Eri oppiaineissa runsaasti osaamista, joka kootaan nyt yhteen
Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot
INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Jlar 26.1.217 Työttömien määrä laski alle vuoden 213 tason Insinöörien työttömyystietoja syyskuussa 217 * Työttömien insinöörien määrä laskee edelleen, elo- ja syyskuun välillä
Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!
Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin
Sisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi
TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset
Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015
Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista
Suomi toisena ja vieraana kielenä Perusopinnot Jyväskylän yliopisto 25 op 4.10.2013-2014
Suomi toisena ja vieraana kielenä Perusopinnot Jyväskylän yliopisto 25 op 4.10.2013-2014 Kohderyhmä Tavoitteet Opintojaksot Opinnot on tarkoitettu niille henkilöille, jotka ovat työssään tekemisissä maahanmuuttajien
Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO
31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio