PIRKANMAAN SOSIAALIALAN KEHITTÄJÄRYHMÄN TULOKSIA VUODELTA 2016 Aikuissosiaalityön rukkanen. Minna Niemi (toim.) Tammikuu 2017

Transkriptio

1 PIRKANMAAN SOSIAALIALAN KEHITTÄJÄRYHMÄN TULOKSIA VUODELTA 2016 Aikuissosiaalityön rukkanen Minna Niemi (toim.) Tammikuu

2 SISÄLLYS AIKUISSOSIAALITYÖN TYÖRUKKANEN VUONNA 2016: DIAT 3-4 TYÖIKÄISTEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI PIRKANMAALLA: DIA 5 PERUSTOIMEENTULOTUEN KELA-SIIRTO JA TYÖIKÄISTEN SOSIAALIPALVELUJEN UUDELLEEN MÄÄRITTELY: DIAT 6-13 SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN MÄÄRITELMIÄ: DIA 14 SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT JA PALVELUT: DIAT SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISTARPEET: DIA 20 ESITYKSIÄ TYÖIKÄISTEN KESKITETTÄVIKSI SOSIAALIPALVELUIKSI: DIA 21 2

3 Aikuissosiaalityön rukkanen vuonna 2016 Riikka Kimpanpää, kehittämispäällikkö, Tampere ja Orivesi (puheenjohtaja) Jaana Helminen, työllisyyspalveluiden päällikkö, Hämeenkyrö Kaisa Männistö, johtava sosiaalityöntekijä, Nokia Marika Yli-Kauppila, johtava sosiaalityötyöntekijä, Sastamala ja Punkalaidun Päivi Katajisto, johtava sosiaalityöntekijä, Ylöjärvi Mari Selin-Kivenvuori, sosiaalityöntekijä, Tampere ja Orivesi Raisa Kemppainen, sosiaalityöntekijä, Tampere ja Orivesi Matti Mäkelä, erityissuunnittelija, Pikassos Anni Kuhalainen, suunnittelija, Pikassos Heli Toroska, projektikoordinaattori, PRO SOS -hanke/pikassos Minna Niemi, kehittämispäällikkö, Pikassos 3

4 Aikuissosiaalityön rukkanen vuonna 2016 Työrukkaseen osallistuivat kevätkaudella 2016 myös vastuusosiaalityöntekijä Sari Kaajala-Selkama Lempäälästä sekä Nanna Miettunen (ent. Jouste) Kangasalta ja Pälkäneeltä. Syyskaudella työskentelyyn osallistuivat lisäksi sosiaalityön harjoittelija Päivi Nurmi Pikassoksesta, Kansa-Koulu-hankkeen erityissuunnittelija Matti Karvonen, Tampereen kaupungin ict-vastaava Anssi Rummukainen, Sastamalan ja Punkalaitumen Pro Consona -pääkäyttäjä Hanna Poutala sekä Tampereen seutukunnan Efficapääkäyttäjä Anitta Tarvainen. Rukkastyöskentelyä on ohjannut keväällä 2016 laadittu toimintasuunnitelma, jonka mukaisesti työrukkasen tuloksissa painottuvat: perustoimeentulotuen Kela-siirto ja aikuisten sosiaalipalvelujen uudelleenmäärittely sosiaalisen kuntoutuksen suhde työllisyyden hoitoon ja aikuissosiaalityöhön Ehdotukset aikuisten keskitettävistä sosiaalipalveluista Työikäisten palvelutarpeen arvioinnin prosessi ja kirjaus Työikäisten palvelutarpeen arviointien nykytilasta lisätietoa löytyy Toimintaympäristön kuvauksesta, joka on Pirkanmaan sosiaalialan kehittäjäryhmän tuottama erillinen asiakirja. 4

5 Työikäisten palvelutarpeen arviointi Pirkanmaalla Tämä prosessikaavio on muokattu KiTi-hankkeessa Hämeenlinnaan laaditusta kaaviosta. Kiireellinen sosiaalihuollon tarve Päätös kiireellisestä tuen myöntämisestä Kiireellisen päätöksen toimeenpano SHL Yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi SHL hakemus sosiaalihuollon palveluihin SHL Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta SHL, muulla tavoin Palvelutarpeen arviointia koskevan selvityksen avaaminen asiakkuuden jatkuminen muissa palveluissa sosiaalihuollon asiakkuuden päättyminen sosiaalihuollon asiakkuuden jatkuminen Asianosaiselta tarvittaessa suostumus viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon Päätä selvitys > asiakkuus jatkuu Päätä selvitys -> anna päätös asiakkaalle Päätä selvitys -> anna päätös asiakkaalle Kopioi palvelutarvearvion teksti ja laajenna se asiakassuunnitelmaksi. Nimeä omatyöntekijä ja arviot tapaamismääristä ja asiakkuuden kestosta. Kirjaa asiakkaan tavoitteet, niiden seuranta ja monialainen yhteistyö. Sovi uudelleen-arvioinnin ajankohta. Ohjaa asiakasta muihin palveluihin ja siirrä asianosaisen tietoja tarpeen ja sovitun mukaisesti. Päätökset sosiaalipalveluista -> palveluprosessit sosiaalihuollon asiakkuuden päättäminen ja sulkeminen järjestelmästä

6 Perustoimeentulotuen Kela-siirto ja työikäisten sosiaalipalvelujen uudelleenmäärittely I Perustoimeentukea koskeva päätöksenteko siirtyi kunnilta Kelan alkaen. Kunnat tekevät edelleen päätökset ehkäisevästä ja täydentävästä toimeentulotuesta. Työrukkasen jäsenet pohtivat lienevätkö Kelan kriteerit perustoimeentulotuen myöntämisessä vuodesta 2017 alkaen kuntia tiukemmat. Jos päätöskriteereissä tapahtuu käytännöllisiä muutoksia, kuntiin saattaa tulla entistä enemmän ennaltaehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea koskevia hakemuksia. Näin ollen resurssitarpeen arvioiminen ja sen mukainen budjetoiminen vuotta 2017 koskien on ollut vaikeaa. Toimeentulotukea koskevan työmäärän arvioidaan säilyvän ainakin aluksi ennallaan sosiaalitoimistoissa. Kelan henkilöstö tulee ottamaan useissa asioissa yhteyttä sosiaalitoimeen, kun toimeentulotukiasiakkuudet siirtyvät kunnista Kelaan. Lisäksi käytäntöjen muotoutumisvaiheessa tulee todennäköisesti paljon ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen hakemuksia, kun perustoimeentulotuen ratkaisulinjoja haetaan Kelassa. Kela-siirron toivotaan kuitenkin pitkällä tähtäimellä sujuvoittavan toimeentulotuen päätösprosessia asiakkaan kannalta. Aikuissosiaalityöhön on enenevässä määrin hakeutunut asiakkaita, joilla on vuokrarästejä ja häätöuhka. Tällöin toimeentulotukea on myönnetty ehkäisevänä tai laskettu toimeentulotukea takautuvasti. Näin on saatu estettyä häätöjä ja sitä myöten muita ongelmia. Tämä on havaittu mm. Tampereen asumisneuvonta-hankkeessa, jossa sosiaalityöntekijä ja -ohjaaja tukevat akuutisti talous- ja asuntovaikeuksissa olevia. 6

7 Perustoimeentulotuen Kela-siirto ja työikäisten sosiaalipalvelujen uudelleenmäärittely II Pirkanmaalla Parempi arki -hankkeessa (Tampere, Orivesi, Valkeakoski, Pirkkala ja Vesilahti) tehdään suunnitelmia sen hyväksi, että monipalvelukäyttäjiä voitaisiin tukea entistä tavoitteellisemmin. Muun muassa Tampereelle on tarkoitus luoda yhdyshenkilöverkosto, jonka avulla pystytään tekemään sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken paremmin yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään uusia toimintamalleja, joiden avulla pystytään tarjoamaan asiakkaille sopivimpia palveluja ja vähentämään päivystysten kuormitusta (esim. STOP-ryhmät). Parempi arki -hankkeen Monipalvelukäyttäjät-foorumin materiaaleista lisätietoja kehittämissuunnittelija Tuula Tuomiselta Aikuissosiaalityön sisältöjä on määritelty ja tullaan määrittelemään osittain uudelleen. Tulevaa koskevassa palvelusuunnittelussa on tärkeä ottaa huomioon paitsi sote-reformia koskevat linjaukset myös kehitystyö, jota on tehty kuntakohtaisesti. Esimerkiksi Tampereella aikuissosiaalityön palvelusisältöjä on kehitetty viime vuosina vahvasti. Aikuisten sosiaalipalvelujen sekä Loiston, Psykiatria- ja päihdekeskuksen sekä Ension henkilöstöjen yhteistyö on tiivistä ja sitä pyritään kehittämään yhteisten asiakastapaamisten muodossa. Lisäksi suunnitteilla on työnjaon selkiyttäminen hoitoverkostoissa. Pääsääntöisesti päihdetyön yksiköihin lähetetyt palvelupyynnöt kiertävät Tampereella aikuissosiaalityön kautta. Aikuissosiaalityön asiakkaille sosiaalityöntekijät tekevät palvelupyynnöt hoitoihin, järjestävät paikat ja tekevät jatkosuunnitelmat. Kahdessa seuraavassa diassa on Tampereen kaupungin Tyst-hankkeessa laadittu esitys Tampereen aikuisten sosiaalipalvelujen uudeksi rakenteeksi (Kimpanpää 2016). 7

8 Perustoimeentulotuen Kela-siirto ja työikäisten sosiaalipalvelujen uudelleenmäärittely III Kuvion copyright: Tampereen kaupunki, Tyst-hanke, Riikka Kimpanpää 2016 Kartoitus- ja arviointivaihe Asiakkuus alkaa, neuvonta ja ohjaus sekä kiireellinen tuki Tarvittaessa ohjaus eteenpäin omatyöntekijäpalveluihin Asiakassuunnitelman toteuttamisen vaihe Asiakkaalla todettu omatyöntekijän tarve, omatyöntekijä vastaa asiakkaan palvelusta Palvelu päättyy kun omatyöntekijälle ei enää tarvetta Kaikille tamperelaisille Matala kynnys Asiakasohjaukset ja hakemukset Uusi asiakas Viranomaisyhteistyö Yleinen ohjaus ja neuvonta sekä palvelutarpeenarviot sosiaalipalveluiden ja työllisyyspalveluiden asiakkaille Alkuvaiheen ja kevyen tuen palvelut Palvelutarpeenarvio ja asiakasohjauspiste Palvelutiimi Palvelutarpeen arviot, kiireellinen tuki, neuvonta, ohjaus, chat Kirjallinen tiimi Keskitetty hakemusten vastaanotto ja kirjallinen käsittely/ohjaaminen edelleen, oikaisuvaatimukset Pakolaisten palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeenarvio ja alkuvaiheen ohjaus Tukipalvelut Perintä ja välitystilien hoito Erityisen tuen tarve/sosiaalityönte kijä Muun kuin erityisen tuen tarve/sosiaaliohjaaja Ryhmätoiminta Kehittäjäsosiaalityö ntekijä Avaimia arkeen ryhmätoiminta F&F ryhmätoiminta Inforyhmät maahanmuuttajille Omatyöntekijäpalvelut Aikuissosiaalityö Alle 30-vuotiaiden palvelu Tiimi 1, Tiimi 2, Tiimi 3 30-vuotta täyttäneiden palvelu Tiimi 1, Tiimi 2, Tiimi 3 Lapsiperheiden aikuissosiaalityön palvelu Alle 30 vuotiaiden tiimi 30 vuotta täyttäneiden tiimi Oriveden Aikuissosiaalityö 8

9 Perustoimeentulotuen Kela-siirto ja työikäisten sosiaalipalvelujen uudelleenmäärittely IV Kuvion copyright: Tampereen kaupunki, Tyst-hanke, Riikka Kimpanpää 2016 Uusien asiakkaiden palvelutarpeenarviot, kiireellinen tuki, ohjaus, neuvonta, keskitetty hakemusten ja asiakasohjausten vastaanotto, yksittäiset sovitut asiat Asiointi vuoronumerolla omatyöntekijäpalvelun asiakkaille, skannaukset, posti Suunnitelmallinen sosiaalityö Omatyöntekijä asiakkaille, joilla on erityisen tuen tarve Konsultointi Ehkäisevät päätökset Päihde ym. päätökset Jalkautuva ja yhteisösosiaalityö Aksut ja kotoutumissuunnitelmat erityisen tuen tarpeessa oleville asiakkaille Täydentävät päätökset Muut soveltuvat päätökset Päätösten valmistelu Neuvonta ja ajanvarauspuhelin Omatyöntekijän kanssa sovitut asiakastapaamiset/yksittäiset asiat Työpari sosiaalityöntekijälle/ sosiaaliohjaajalle Virka Suunnitelmallinen sosiaaliohjaus Omatyöntekijä asiakkaille, joilla ei erityisen tuen tarvetta/aksut/ks Ehkäisevät päätökset A Toimi Työpari sosiaalityöntekijälle tai virassa olevalle sosiaaliohjaajalle Ryhmänohjaus Kenttätyö 9

10 Perustoimeentulotuen Kela-siirto ja työikäisten sosiaalipalvelujen uudelleenmäärittely V Työrukkaskeskustelujen perusteella keskimäärin aikuissosiaalityön resurssit vuodesta 2017 alkaen ovat Pirkanmaan kunnissa 1 sosiaalityöntekijä asukasta kohden, 0,5-1 sosiaaliohjaaja asukasta kohden ja 0-0,5 toimistotyöntekijää/palveluneuvojaa asukasta kohden. Lisäksi kunnissa työskentelee vaihtelevasti sosiaalihuollon henkilöstöä aikuisille suunnatuissa päihde-, mielenterveys-, asumis- ja maahanmuuttopalveluissa. Vaihtelua kuntien välillä on jonkin verran. Toimistotyöntekijöiden ja palveluneuvojien mahdollisia työtehtäviä Palveluohjaukseen osallistuminen: asiakkaan ohjaaminen oikeiden etuuksien hakemiseen ja palveluihin Välitystilien hoitaminen asiakkaiden kanssa Toimiminen yhteyshenkilönä, joka on Kelan ja muiden viranomaisten tavoitettavissa ja jolla on välitön mahdollisuus tavoittaa työyksikön johtajat, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat Ehkäisevien ja täydentävien toimeentulotukipäätösten tekeminen Asiakastietojärjestelmien pääkäyttäjän tehtävät: tietohuolto, käyttäjätunnukset, tilastoajot ja kouluttaminen Internet-sivujen päivitysvastuu Yleiset tiedotustehtävät 10

11 Perustoimeentulotuen Kela-siirto ja työikäisten sosiaalipalvelujen uudelleenmäärittely VI Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien mahdollisia työtehtäviä Sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien toimenkuvien erot ovat pienehköjä ja juontuvat toisistaan poikkeavista painotuksista työn sisällöissä. Eroja voidaan tuoda tarvittaessa esiin määrittämällä prosentuaalisesti sitä, millainen painoarvo kullakin tehtäväkokonaisuudella on sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnkuvissa. Näin on tehty Tampereen kaupungin sisäisessä kehittämistyössä. Alla olevat ja seuraavilla dioilla esitellyt tehtäväkokonaisuudet ovat syntyneet yhdistämällä Tampereen kaupungin aikuisten tiimin sekä maakunnallisen aikuissosiaalityön työrukkasen kehittämistyön tuloksia. A) Ohjaus ja neuvonta Ajanvaraukseton ohjaus ja neuvonta sekä ohjaus ja neuvonta sosiaalisessa mediassa ja internetissä Asiakkaalle yksilöllisesti annettava ohjaus ja asiointiapu Asumista koskeva ohjaus, neuvonta ja koordinointi Jalkautuminen Ohjausta ja neuvontaa voitaisiin järjestää neuvontapisteissä lähempänä asiakkaita, esim. kirjastoissa ja muissa julkisissa tiloissa. 11

12 Perustoimeentulotuen Kela-siirto ja työikäisten sosiaalipalvelujen uudelleenmäärittely VII Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien mahdollisia työtehtäviä B) Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen yksilö- ja perhekohtainen asiakastyö sisältäen verkostoyhteistyön Palvelutarpeenarviointien tekeminen Asiakassuunnitelmien tekeminen yhteistyössä asiakkaalle tärkeiden toimijoiden kanssa Aikuissosiaalityön päivystystehtäviin vastaaminen virka-aikana Kriisitilanteissa oleville aikuisille tarjottavien sosiaalipalvelut palvelutuotanto ja koordinointi Lapsiperheiden aikuisia koskeva sosiaalityö Intensiivinen asiakasohjaus vaikeissa elämäntilanteissa olevien tukemiseksi Yksilöhuollon päätösten tekeminen kuntouttavasta työtoiminnasta, sosiaalisesta kuntoutuksesta, ehkäisevästä ja täydentävästä toimeentulotuesta, asumispalveluista ja päihdepalveluista Edunvalvontahakemukset ja -ilmoitukset edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä: vastaanotto, selvitystyö, päätöksenteko Asumisen tukeminen erilaisin käytännöin Lähetteiden tekeminen työttömien terveystarkastukseen Työparityöskentely asiakasasioissa järjestötoimijoiden kanssa Yhteistyö eri viranomaisten kanssa, kuten lastensuojelu Aktivointisuunnitelmien tekeminen Typ-työhön osallistuminen sisältäen eläkeselvittelyt 12

13 Perustoimeentulotuen Kela-siirto ja työikäisten sosiaalipalvelujen uudelleenmäärittely VIII Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien mahdollisia työtehtäviä C) Sosiaalisen kuntoutuksen suunnittelu ja toteutukseen osallistuminen Yksilöllistä ja henkilökohtaista (entistä useammalle asiakkaalle suunnattavaa) ryhmämuotoista toimintaa, joka räätälöidään vastaamaan osallistujien tarpeita ja toiveita Yksilöllisesti suunniteltava ja koordinoitava kotikuntoutus asiakkaan arjen tavoittavana tukimuotona Nepsykuntoutus Eläinten hyödyntäminen kuntoutuksessa D) Jalkautuminen ja kotikäynnit asiakkaiden koteihin, esim. kotikäyntejä päihdekatkoilta tulevien luo Sosiaalityön käynnit muissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköissä ja asukastiloiss E) Muut tehtävät Rakenteellinen sosiaalityö Yksikön sisäiset ja ulkoiset kehittämistehtävät opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden ohjaus 13

14 Sosiaalisen kuntoutuksen määritelmiä Kansalliselta koodistopalvelimelta löytyvän määritelmän mukaan sosiaalinen kuntoutus on sosiaalipalvelua, jossa sosiaalihuollon asiakkaalle annetaan tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi Huom. Sosiaalista kuntoutusta annetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen, kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen, valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan, ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin tai muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Lisäksi sosiaalista kuntoutusta on määritelty STM:n Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaassa (2015, 33 34). Aikuissosiaalityön rukkasen keskustelut osoittavat, ettei sosiaalinen kuntoutus ole vielä maakunnan laajuisesti vakiintunutta ja se hakee paikkaansa suhteessa työllisyyden hoitoon ja aikuissosiaalityöhön. Keskustelua on työrukkasessa tuettu Outi Hietalan ja Matti Tuusan esityksellä, jossa kuvataan sosiaalisen kuntoutuksen käsitettä ja toiminnallista kirjoa. 14

15 Sosiaalinen kuntoutuksen hyvät käytännöt ja palvelut I Työrukkasen jäsenet mieltävät sosiaalisen kuntoutuksen palveluksi, jossa asiakkaalla on mahdollisuus yksilöllisen suunnitelman ja henkilökohtaisen rytmin mukaisesti kuntoutua siten, että hän voi toimia tavoitteidensa mukaisesti yhteisönsä jäsenenä ja mahdollisesti myöhemmin osallistua työelämään tai koulutuksiin. Osassa Pirkanmaan kunnista kuntouttavaa työtoimintaa ja työpajatoimintaa organisoidaan kunnallisina työvoimapalveluina ja osassa sosiaalipalveluina. Sosiaalipalveluna tuotettava sosiaalinen kuntoutus sisältää sekä tietyin kriteerein järjestettyä ryhmämuotoista sosiaalista kuntoutusta että henkilökohtaiseen sosiaaliohjaukseen perustuvaa kuntoutusta. Akaassa, Urjalassa ja Valkeakoskella on meneillään Etelä-Pirkanmaan sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishanke. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Ilkka Peltomaa, etunimi.sukunimi@valkeakoski.fi. 15

16 Sosiaalinen kuntoutuksen hyvät käytännöt ja palvelut II Nuorten starttipaja Laturi Hämeenkyrössä Hämeenkyrön työllisyyspalvelujen nuorten starttipajalle ohjaudutaan etsivän nuorisotyön kautta. Starttipajalla nuoria tuetaan yksilö- ja ryhmäohjauksen avulla löytämään eteenpäin vievä polku. Tämä sosiaalisen kuntoutuksen muoto asemoituu myös sote-palveluihin. Kuntoutuksen hyvänä perustana toimii huolellisesti laadittu palvelutarvearvio ja sitä seuraavat suunnitelmat, joiden avulla asiakasta ohjataan elämäntilanteensa ja tavoitteidensa kannalta sopivimpiin palveluihin. Hämeenkyrössä on tarve kehittää mm. nuorille suunnattua osallistavaa sosiaalista kuntoutusta, jolla tuetaan nuorten polkua kohti starttipajaa tai muita palveluja. Lisätietoja: työllisyyspalveluiden päällikkö Jaana Helminen, 16

17 Sosiaalinen kuntoutuksen hyvät käytännöt ja palvelut III AVAIN-ryhmät Nokialla Nokialla sosiaalinen kuntoutus organisoidaan AVAIN-ryhminä. Lisäksi työllisyyspalvelut järjestävät ryhmiä, joista osa on sosiaalista kuntoutusta. Käynnistyviä AVAIN-ryhmiä on vuosittain 1-2. Pyrkimyksenä on lisätä aloittavien ryhmien määrää 2017 alkaen. Ryhmät ovat sekä toiminnallisia että dialogisia. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa neljä tuntia kerrallaan. Ryhmänvetäjinä toimivat aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä ja työllisyyspalvelujen sosiaaliohjaaja. Lisäksi omatyöntekijät vastaavat omien asiakkaidensa jatkosuunnitelmien laatimisesta ryhmän aikana ja jälkeen. Ryhmiin on valikoitunut sosiaalitoimen asiakkaita, joiden ainoa tulo on toimeentulotuki sekä yli 1000 päivää työttömänä olleita. Ryhmäkoko on Lisätietoja: johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Männistö, 17

18 Sosiaalinen kuntoutuksen hyvät käytännöt ja palvelut IV Avaimia arkeen -ryhmät Tampereella Avaimia arkeen -ryhmät ovat keskeinen linkki aikuissosiaalityön ja työllisyydenhoidon välillä. Sosiaalityön asiakkaiden polku työllisyydenhoidon palveluihin on helpottunut matalan kynnyksen ryhmätoiminnan avulla. Vapaaehtoisuus on tärkeää asiakkaan oman motivaation heräämisessä. Ryhmätoimintaan ohjautuneista, pitkään työmarkkinatukea saaneista on paikannettu apua tarvitsevia asiakkaita ja ohjattu heitä oikeaan palveluun. Ryhmävalikoima on monipuolinen. Sosiaalityöntekijät ovat tehneet nopeallakin aikataululla aktivointisuunnitelmia. Näin motivoitunut asiakas on päässyt nopeasti kiinni sosiaaliseen kuntoutukseen. Ryhmissä toteutetulla yksilöohjauksella asiakkaat pääsevät etenemään omaan tahtiinsa. Asiakkaat ovat voineet yksilöllisen tilanteensa mukaan käydä useita ryhmiä tai edetä nopeasti kuntouttavaan tai vahvistavaan työtoimintaan. Toisinaan myös työllisyyspalvelujen kautta ryhmiin ohjautuneiden asiakkaiden on havaittu tarvitsevan omatyöntekijän tukea. Ryhmätoiminnan asiakas on sitoutunut yksilöohjausta pidemmäksi ajaksi käymään viikoittain ryhmässä. Asiakas on opittu tuntemaan ja hänet on voitu ohjata oikeiden palvelujen piiriin. Aktivointisuunnitelmien laatimisen seurauksena kuntouttavan työtoiminnan ryhmiin on osallistunut suuri määrä asiakkaita ja tulokset ovat olleet hyviä. Lisätietoja: kehittäjäsosiaalityöntekijä Mari Selin-Kivenvuori ja johtava sosiaalityöntekijä Tuija Rajala, 18

19 Sosiaalinen kuntoutuksen hyvät käytännöt ja palvelut V Työvalmennuskeskus Valpro Ylöjärvellä Ylöjärvellä Työvalmennuskeskus Valpro organisoi työpajatoimintaa, joka luetaan myös sosiaaliseksi kuntoutukseksi. Aikuissosiaalityön henkilöstö tekee aktivointisuunnitelmia, joihin liittyen joitakin asiakkaista ohjataan Valproon. Vuodesta 2017 alkaen Ylöjärvellä pyritään järjestämään sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä, jotka räätälöidään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Lisätietoja: johtava sosiaalityöntekijä Päivi Katajisto, paivi.katajisto@ylojarvi.fi. Sosiaalinen kuntoutus Sastamalassa ja Punkalaitumella (Sotesi) Sastamalan ja Punkalaitumen Sotesissa aikuissosiaalityö ei järjestä omia sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä, mutta niiden organisoiminen on suunnitteilla yhteistyössä järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Työllisyyspalvelujen Työteekissä järjestetään myös sosiaalista kuntoutusta. Sastamala ja Punkalaidun osallistuvat TEM:n kuntakokeiluun. Suunnitteilla on tukimuotoja yli vuoden työttömänä olleille sekä nuorille ja maahanmuuttajille. Kehitettävät palvelut tuotetaan lähipalveluina ja palvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. Kehittämistyö edellyttää vastuuvirkailijamallia ja selkeää työnjakoa. Palvelujen suunnittelussa hyödynnetään Ohjaamo-mallia ja osatyökykyisille suunnatun OTE-hankkeen tuloksia. Lisätietoja: johtava sosiaalityöntekijä Marika Yli-Kauppila, etunimi.sukunimi@sastamala.fi. 19

20 Sosiaalinen kuntoutuksen kehittämistarpeet Pirkanmaalla On määriteltävä sosiaalinen kuntoutuksen maakunnalliset sisällöt ja käytännöt siten, että palveluun on tulevaisuudessa matala kynnys. On sovittava sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisestä vastaava toimija. Sosiaalisen kuntoutuksen prosessivastuu tulisi olla työikäisten sosiaalipalveluilla. Päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä työllisyydenhoidon palvelut voisivat profiloitua selkeästi asiakkaiden osaamisen vahvistamiseen, työelämävalmiuksien lisäämiseen sekä työkyvyn ylläpitoon ja edistämiseen. On selvitettävä tulottomien asiakkaiden tilanne sosiaalisen kuntoutuksen hyödyntämisen näkökulmasta. Ryhmätoiminnan hyvällä koordinoinnilla voitaisiin todennäköisesti saada ryhmän sisällöt ja asiakkaiden tarpeet paremmin kohtaamaan toisensa. Puitesopimusten laatiminen ryhmäpalvelujen tuottajien kanssa saattaisi edistää sosiaalisen kuntoutuksen toteutusmuotoja. Puitesopimuksiin tulisi määritellä palvelusisältöjä tavoitteineen sekä eri ammattikuntien rooleja. Koskeeko tulevan maakunnan tilaaja-tuottaja-malli sosiaalista kuntoutusta siten, että maakunnan sosiaalityö vastaa mm. asiakkaiden palvelu- ja aktivointisuunnitelmista ja tilaa niiden mukaisia palveluja kunnallisilta työllisyyspalveluilta, jotka tarvittavia palveluja? 20

21 Esityksiä työikäisten keskitettäviksi sosiaalipalveluiksi Koordinoitua asiakasraatitoimintaa sote-alueella Seutukunnalliset asiakasraadit Lisäksi asukasraateja asuinalueittain Pop up -asiakasraateja Palvelukoordinoinnin ja asiakasohjaus osittainen keskittäminen Sosiaalipalvelun eri muotojen kehittäminen ja ylläpito sosiaalisessa mediassa ja internetissä (vrt. nettipoliisien työskentely) Asumispalveluja koskeva kokonaisvaltainen koordinointi ja suunnittelu Asunto- ja kaupunkisuunnittelu: rakenteelliseen sosiaalityön näkökulmien esiin tuominen asunto- ja kaupunkisuunnitteluun Päihdepalvelujen osittainen keskittäminen Sosiaalipäivystys Palveluista tiedottaminen ja verkkosivustojen päivitys Tukiasuminen Sosiaalinen isännöinti Sosiaalinen luototus velkaneuvonta 21