BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOIHIN LIITTYVÄT YLEISOHJEET

Transkriptio

1 1(24) Hyväksytty bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOIHIN LIITTYVÄT YLEISOHJEET 1. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteelliseen jatkokoulutukseen hakeminen Jatkotutkinnon pääaine ja tohtoriohjelma Kelpoisuus tieteellisiin jatko-opintoihin Kielitaitovaatimukset ja kielitaidon osoittaminen Jatko-opiskelijaksi hakeminen Valintaperusteet ja hakemusten käsittely Kirjoittautuminen jatko-opiskelijaksi Jatkotutkinnon suoritusoikeuden hakemus ja sen arviointi Hakemuksen arviointi pääaineessa Hakemuksen arviointi tohtoriohjelmassa Suunnitelma jatkotutkintoon sisällytettävistä opinnoista Tutkimussuunnitelma Jatko-opiskelijan ohjaus ja työn etenemisen seuranta Ohjaajien nimeäminen Oikeudet ja velvollisuudet ohjauksessa Tohtorikoulutettavan henkilökohtainen seurantaryhmä Ongelmatilanteiden selvittäminen Jatko-opiskelijoiden rekisteriseuranta Yleiset filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkintovaatimukset Filosofian tohtorin tutkinto Väitöskirja Osajulkaisuväitöskirjan yhteenveto-osa Väitöskirjan esitarkastajien määrääminen Esitarkastuksen kulku ja väittelylupa Vastaväittäjän määrääminen Väitöstilaisuus ja kustoksen tehtävät Väitöskirjan julkinen esilläolo eli riiputus Painetun väitöskirjan ulkoasu Väitöstietolomake Väitöstilaisuuden järjestäminen ja kustannukset Väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu Filosofian lisensiaatin tutkinto Lisensiaatintutkimuksen muoto Lisensiaatintutkimuksen tiivistelmäsivu Lisensiaatintutkimuksen tarkastus Lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen ja arvostelu Ohjeita väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastukseen sekä arvosteluun Arvioinnin perusteet Arvosanojen kuvaus Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan käsittely tiedekuntaneuvostossa Filosofian lisensiaatiksi tai filosofian tohtoriksi valmistuminen Tiedekunnan opintoneuvonta jatko-opiskelijalle Jatkotutkintoja koskevat säädökset Näiden yleisohjeiden voimaantulo Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Bio- och miljövetenskapliga fakulteten Faculty of Biological and Environmental Sciences PL 56 (Viikinkaari 9), Helsingin yliopisto Puhelin , faksi , PB 56 (Viksbågen 9), FIN Helsingfors universitet Telefon +358 (0) , fax +358 (0) , P.O. Box 56 (Viikinkaari 9), FIN University of Helsinki Telephone +358 (0) , fax +358 (0) ,

2 2(24) 1. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: - perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa; - saavuttaa valmiudet soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa itsenäisesti ja kriittisesti tutkimusalansa piirissä; - on tietoinen oman tutkimusalansa yhteiskunnallisesta merkityksestä; - perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä - saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Jatko-opintojen tulee antaa valmiuksia tutkijan tehtäviin sekä muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. 2. Tieteelliseen jatkokoulutukseen hakeminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa jatkotutkinnon suoritusoikeutta haetaan ja opinto-oikeus myönnetään suoraan tohtorin tutkintoa varten johonkin tiedekunnan pääaineista. Samalla hakemuksella haetaan myös johonkin soveltuvaan tohtoriohjelmaan. Poikkeuksena on sairaalageneetikon erikoistumiskoulutus, jonka voi suorittaa osana lisensiaatin tutkintoa tai täydentävinä opintoina. Jatkotutkintoon johtavien opintojen pohjatutkintona on soveltuva maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto) tai ulkomailla suoritettu maisterin tutkintoa vastaava koulutus. Jatkotutkinnon suoritusoikeutta haetaan näiden yleisohjeiden mukaisella hakemuksella, joka toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Päätöksen jatkotutkinnon suoritusoikeudesta tekee dekaani, jolle päätösesitys valmistellaan tiedekunnan kansliassa pääaineen ja tohtoriohjelman arvioitua hakemukset. Tohtorintutkinnon suoritusoikeus ei oikeuta FM tai LuK tutkintojen suorittamiseen tiedekunnassa, vaan niiden suorittamiseen on haettava suoritusoikeutta erikseen. Halutessaan tohtorikoulutettavaksi hyväksytty opiskelija voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkinnon (ks. luku 7). Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tohtorintutkinnon suoritusoikeutta ei myönnetä hakijalle, jolla on jo voimassaoleva tohtorin tutkinnon suoritusoikeus, ellei hakija hakemukseensa liitettävällä selvityksellä osoita, että on suorittamassa kahta erillistä tutkintoa. Sairaalageneetikon erikoistumiskoulutuksesta vastaa biotieteiden laitoksen perinnöllisyystieteen pääaineen asettama johtoryhmä ja koulutusta koskeva ohjeistus löytyy laitoksen verkkosivuilta Jatkotutkinnon pääaine ja tohtoriohjelma Filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinto voidaan suorittaa kaikissa bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tutkintoihin liittyvissä pysyväismääräyksissä mainituissa pääaineissa. Uusien, lähtien voimassa olevien pysyväismääräysten mukaan opiskelevien ja uusien jatkoopintoihin hakeutuvien osalta pääaineet ovat: (1) akvaattiset tieteet, (2) biokemia, (3) biotekniikka, (4) ekologia ja evoluutiobiologia, (5) fysiologia ja neurotiede, (6) kasvibiologia, (7) perinnöllisyystiede, (8) yleinen mikrobiologia, (9) ympäristöekologia ja (10) ympäristömuutos ja -politiikka. Vanhojen, ennen voimaan tulleiden pysyväismääräysten mukaan opiskelevien osalta pääaineet ovat: (1) akvaattiset tieteet, (2) biokemia, (3) biotekniikka, (4) ekologia ja evoluutiobiologia, (5) fysiologia, (6) kasvibiologia, (7) perinnöllisyystiede, (8) yleinen mikrobiologia, (9) ympäristöekologia ja (10) ympäristötieteet. Uusien, lähtien voimassa olevien pysyväismääräysten voimaantulosäännöksen nojalla vanhojen pysyväismääräysten mukaisesti opiskelevilla on halutessaan oikeus siirtyä opiskelemaan uusien pysyväismääräysten mukaisesti. Tällöin fysiologiaa vastaa fysiologia ja neurotiede ja ympäristötieteitä ympäristömuutos ja -politiikka. Vuoden 2014 alusta alkaen jokainen bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden saanut tohtoriopiskelija kuuluu johonkin alla mainituista Helsingin yliopiston tohtoriohjelmista, joiden toimintaan tiedekunta osallistuu. Tiedekunnan koordinoimat tohtoriohjelmat ovat: - Integrative Life Science Doctoral Program (ILS)

3 3(24) - Doctoral program Brain & Mind (B&M) - Doctoral Program in Plant Sciences (DPPS) - Doctoral Programme in Wildlife Biology Research (LUOVA) - Doctoral Program in interdisciplinary environmental sciences (DENVI) Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta on myös mukana seuraavissa muiden tiedekuntien koordinoimissa tohtoriohjelmissa: - Doctoral program in sustainable use of renewable natural resources (AGFOREE) - Doctoral program in microbiology and biotechnology (MBDP) - Doctoral programme of school, education, society and culture (SEDUCE) - Doctoral programme in atmospheric sciences (ATM-DP) - Helsinki Biomedical Graduate Program (HBGP) Ammatillista lisensiaatin tutkintoa (sairaalageneetikon erikoistumiskoulutus) suorittamaan hyväksytyn opiskelijan, joille tutkinnonsuoritusoikeus on merkitty lisensiaatintutkintoon, ei tarvitse kuulua tohtoriohjelmaan Kelpoisuus tieteellisiin jatko-opintoihin Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tohtorin tutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää henkilölle, joka on joko a) suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai b) suorittanut vastaavan soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin sekä antaa riittävät tiedot ja valmiudet jatkoopintoihin bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Pohjatutkinnon soveltuvuuden arvioi pääaine, johon tutkinnonsuoritusoikeutta haetaan. Jos hakija suorittaa tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden perustana olevan yllä kuvatun pohjatutkinnon hakuajan päättymisen jälkeen, on hakijan osoitettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta, että hän on suorittanut tutkinnon. Epävarmassa tilanteessa voit kysyä jatko-opintokelpoisuudesta sähköpostitse biojatkoneuvonta@helsinki.fi Kielitaitovaatimukset ja kielitaidon osoittaminen Ulkomailla jatko-opintokelpoisuuden saavuttaneiden hakijoiden on jatkotutkinnon suoritusoikeuden saamiseksi osoitettava joko suomen, ruotsin tai englannin kielen asiointitasoinen kielitaito. Asiointitasoisen kielitaidon voi osoittaa joko kulloinkin voimassa olevan kansainvälisen opiskelijavalinnan kielitaitovaatimuksia koskevan rehtorin päätöksen mukaisesti tai tohtoriohjelman järjestämässä haastattelussa. Tohtoriohjelmalla ei ole velvollisuutta järjestää haastattelua pelkästään kielitaidon osoittamiseksi, mutta esimerkiksi tohtorikoulutettavan palkallisen tehtävän täytön yhteydessä järjestetty haastattelu käy kielitaidon osoittamiseen seuraavin edellytyksin: - tohtoriohjelman haastattelu sisältää lyhyen hakijan pitämän esityksen arvioitavalla kielellä, - haastattelussa on paikalla vähintään kolme tohtorin tutkinnon suorittanutta haastattelijaa, joista vähintään yhdellä on dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot, ja jotka ovat haastatteluhetkellä haastateltavan suhteen riippumattomia, - hakija hyväksytään samalla tohtoriohjelman jäseneksi, ja - tohtoriohjelma antaa tiedekunnalle lausunnon hakijan suomen-, ruotsin- tai englanninkielen kielitaidosta. Rehtorin päätöksen mukaiset hyväksytyt tavat osoittaa kielitaito löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta Rehtorin päätökset löytyvät verkkosivuilta Jatko-opiskelijaksi hakeminen Jatkotutkinnon keskeisin osa on oma tutkimustyö, joka tehdään kokeneemman tutkijan ohjauksessa. Jatko-opintoja bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa harkitsevan kannattaa ensimmäisenä ottaa yhteyttä mielestään kiinnostavaa tutkimusta tekeviin tutkijoihin tai tutkimusryhmiin.

4 4(24) Kun sopiva tutkimusaihe ja ohjaaja ovat löytyneet, hakija ja ohjaaja laativat yhdessä jatkotutkinnon suoritusoikeuden hakemuksen. Hakemus sisältää hakulomakkeen ja taulukossa 1 luetellut liitteet, jotka riippuvat siitä, missä hakija on suorittanut tutkinnon, jonka perusteella hän on kelpoinen suorittamaan jatkotutkinnon bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Ohjeet hakemuksen ja sen liitteiden laatimiseen sekä valintaperusteet on esitetty tarkemmin luvussa 3. Ohjaajien ja seurantaryhmän pätevyysvaatimukset on esitetty tarkemmin luvussa 4. Linkki hakulomakkeeseen löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. Hakulomake liitteineen toimitetaan lomakkeen ohjeiden mukaisesti tiedekunnan kansliaan. Hakemuksia käsitellään kaksi kertaa lukukaudessa. Hakemusten käsittely ja päätöksenteko kestää noin neljä viikkoa. Käsittelyajat ja hakemusten takarajat ilmoitetaan tiedekunnan verkkosivuilla. TAULUKKO 1. Jatkotutkinnon suoritusoikeutta haettaessa tarvittavat hakuasiakirjat. Jatkotutkinnon suoritusoikeiden perusteena olevan tutkinnon suorituspaikka Helsingin yliopisto Muu kotimainen oppilaitos kuin Helsingin yliopisto Ulkomaat Tarvittavat hakuasiakirjat hakulomake, jossa liitteenä tutkimussuunnitelma ja suunnitelma jatkotutkintoon sisällytettävistä opinnoista hakulomake, jossa liitteenä tutkimussuunnitelma ja suunnitelma jatkotutkintoon sisällytettävistä opinnoista, sekä oppilaitoksen virallisesti oikeaksi todistama jäljennös tutkintotodistuksesta oppilaitoksen virallisesti oikeaksi todistama jäljennös opintosuoritusotteesta hakulomake, jossa liitteenä tutkimussuunnitelma ja suunnitelma jatkotutkintoon sisällytettävistä opinnoista, sekä oppilaitoksen virallisesti oikeaksi todistama suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen jäljennös tutkintotodistuksesta oppilaitoksen virallisesti oikeaksi todistama suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen jäljennös opintosuoritusotteesta voimassa olevan rehtorin päätöksen mukainen osoitus tai tohtoriohjelman lausunto suomen, ruotsin tai englannin kielen asiointitasoisesta kielitaidosta (kielitaitotodistuksen on oltava joko alkuperäinen tai virallisesti oikeaksi todistettu kopio) 2.5. Valintaperusteet ja hakemusten käsittely Tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden hakuprosessi ja hakemusten käsittely on kuvattu kaaviossa 1. Hakijan hakukelpoisuus sekä hakemuksen ja sen liitteiden asianmukaisuus tarkistetaan tiedekunnan kansliassa. Tarkistuksen jälkeen asianmukainen pääaine ja tohtoriohjelma arvioivat hakemuksen. Muodollisesti puutteellisia hakemuksia ei lähetetä arvioitavaksi ja siitä ilmoitetaan hakijalle. Pääaine, johon tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta haetaan, arvioi erityisesti hakijan pohjatutkinnon, suunniteltujen opintojen ja ohjausjärjestelyjen sekä tutkimusaiheen soveltuvuuden pääaineeseen luvussa 3.1. kuvattujen valintaperusteiden mukaisesti. Asianomaisen tohtoriohjelman johtoryhmä tekee tiedekunnalle ehdotuksen valittavista hakijoista arvioituaan luvussa 3.2. kuvattujen valintaperusteiden mukaisesti erityisesti näiden tutkimussuunnitelman tasoa ja soveltuvuutta väitöskirjatutkimukseksi tohtoriohjelman tieteenalalta. Lisäksi tohtoriohjelma arvioi ohjaus- ja seurantaryhmäjärjestelyjen riittävyyttä väitöskirjatutkimuksen realistiselle toteuttamiselle. Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntämisestä pääaineeseen ja samalla tohtorikoulutettavan tohtoriohjelmasta päättää tiedekunnan dekaani, jolle päätösesitys valmistellaan tiedekunnan kansliassa pääaineen ja tohtoriohjelman arvioitua hakemukset. Hakijalle ilmoitetaan dekaanin päätöksestä ensisijaisesti sähköpostitse hakemuksessa mainittuun sähköpostiosoitteeseen. Tarvittaessa opiskelija saa virallisen päätösotteen tai läsnäolotodistuksen.

5 5(24) KAAVIO 1. Tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden hakeminen ja hakemusten käsittely. Jos jatkokoulutukseen pyrkivää ei voida hyväksyä jatko-opiskelijaksi, kielteinen päätös perustellaan kirjallisesti. Päätökseen tyytymätön hakija voi pyytää kirjallisesti oikaisua päätökseen tiedekunnalta 14 päivän kuluessa ja seuraavaksi hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on lähetetty tiedoksi. Tiedekunnalle tullut oikaisupyyntö käsitellään tiedekunnan tutkimusasiaintoimikunnassa, joka tarvittaessa kuulee pääainetta ja tohtoriohjelmaa sen mukaisesti, mihin oikaisupyyntö perustuu. Kirjallisessa oikaisupyynnössä on yksilöitävä tarkasti, mihin ja millä perusteella muutosta haetaan. Oikaisupyynnön johdosta ei valintamenettelyn tulosta kuitenkaan saa muuttaa oikaisua hakeneen tai opiskelemaan jo valittujen vahingoksi Kirjoittautuminen jatko-opiskelijaksi Kun opiskelija on hyväksytty jatko-opiskelijaksi tiedekuntaan, hänelle lähetetään kirjoittautumisohjeet. Opiskelija palauttaa kirjoittautumisasiakirjat tiedekunnan kansliaan, josta ne toimitetaan opintorekisteriyksikköön opiskelijarekisteriin (Oodi) merkitsemistä varten. Jatkotutkinnon suoritusoikeus merkitään suoraan tohtorin tutkintoon, mutta opiskelijalla on niin halutessaan oikeus suorittaa myös lisensiaatin tutkinto. Poikkeuksena ovat ammatillista lisensiaatin tutkintoa suorittamaan hyväksytyt (sairaalageneetikon erikoistumiskoulutus), joille tutkinnonsuoritusoikeus merkitään lisensiaatintutkintoon tai koulutus suoritetaan täydentävinä opintoina. Muille kuin Helsingin yliopistossa aikaisemman tutkintonsa suorittaneille opiskelijoille opiskelijarekisteri lähettää tiedon opiskelijarekisteriin kirjaamisesta ja opiskelijanumerosta. Aikaisemmin Helsingin yliopiston opiskelijoina olleiden opiskelijanumero ei muutu.

6 6(24) 3. Jatkotutkinnon suoritusoikeuden hakemus ja sen arviointi Opiskelija ja ohjaaja laativat yhdessä jatkotutkinnon suoritusoikeuden hakemuksen, joka sisältää hakulomakkeen, tutkimussuunnitelman ja suunnitelman jatkotutkintoon sisällytettävistä opinnoista sekä muut taulukossa 1 luetellut liitteet pohjatutkinnon suorituspaikasta riippuen. Hakulomakkeelle kirjataan opiskelijan ja suoritettavan tutkinnon tietojen lisäksi ohjaus- ja seurantaryhmäjärjestelyt (ks. luvut ). Suunnitelma tutkintoon sisällytettävistä opinnoista ja tutkimussuunnitelma rahoitussuunnitelmineen laaditaan lukujen 3.3. ja 3.4. ohjeiden mukaisesti. Hakemus arvioidaan hakemukseen merkityssä pääaineessa ja tohtoriohjelmassa luvuissa 3.1. ja 3.2. esitettyjen valintaperusteiden mukaisesti. Hakulomakkeen allekirjoittavat itse hakija sekä tämän ohjaaja(t) ja hakulomake toimii samalla näiden välisenä ohjaussopimuksena sekä liitteineen hakijan jatkotutkintosuunnitelmana sen jälkeen kun hakija on hyväksytty suorittamaan tohtorin tutkintoa tiedekuntaan. Mikäli jatkotutkintosuunnitelmaan (hakemukseen ja/tai sen liitteisiin) tulee oleellisia muutoksia (esimerkiksi muutokset ohjaus- tai seurantaryhmäjärjestelyissä), tulee muutokset hyväksyttää opiskelijan pääaineessa samaan tapaan kuin kuvattu luvussa 4.6. koskien jatko-opiskelijoiden rekisteriseurantaa. Päivitetty suunnitelma toimitetaan tiedekunnan kansliaan, joka tarvittaessa tiedottaa muutoksista myös tohtorikoulutettavan tohtoriohjelmaa Hakemuksen arviointi pääaineessa Hakijan hakukelpoisuus sekä hakemuksen ja sen liitteiden asianmukaisuus tarkistetaan tiedekunnan kansliassa. Muodollisesti puutteellisia hakemuksia ei lähetetä pääaineelle arvioitavaksi. Pääaine, johon tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta haetaan, arvioi erityisesti hakijan pohjatutkinnon, suunniteltujen opintojen ja ohjausjärjestelyjen sekä tutkimusaiheen soveltuvuuden pääaineeseen. Mikäli näissä ei esiinny puutteita ja pääaineen opetus- ja ohjausresurssit sen sallivat, pääaineen vastuuprofessori puoltaa tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden myöntämistä hakijalle. Puoltamatta jättäminen tulee perustella kirjallisesti. Perusteluita puoltamatta jättämiselle ovat muun muassa: - hakijan aikaisemman tutkinnon soveltumattomuus tohtorin tutkinnon pohjatutkinnoksi pääaineessa, eikä soveltumattomuutta voida kompensoida edellyttämällä kohtuullisia täydentäviä opintoja jatkoopintojen lisäksi, - tutkimusaiheen ja -menetelmien soveltumattomuus pääaineeseen, - suunniteltujen opintojen soveltumattomuus tai riittämättömyys pääaineeseen, jota ei voida korjata edellyttämällä kohtuullisia muutoksia suunnitelmaan tutkintoon sisällytettävistä opinnoista, - hakijan aikaisemman opintomenestyksen selkeä riittämättömyys suunniteltuun väitöskirjatyöhön nähden - ohjausjärjestelyjen puutteellisuus (esim. ohjaajalla ei ole riittävää tieteellistä pätevyyttä, tai ohjaajalla on jo huomattava määrä ohjattavia, eikä ohjausresursseja ole selvitetty hakemuksessa riittävästi) - seurantaryhmän kokoonpanon sopimattomuus (esim. väitöskirjatyön tapahtuessa tiedekunnan ulkopuolella seurantaryhmässä ei ole henkilöä, jolla on riittävä tuntemus tiedekunnan käytännöistä) - tutkinnon ja opintojen suorittamisen aikataulujen epäselvyys/epärealistisuus tai ne eivät vastaa pääaineessa tohtorin tutkinnolle asetettuja tavoitteita, sekä - rahoitussuunnitelman puutteellisuus, joka voi muotoutua esteeksi tutkinnon laadukkaalle suorittamiselle. Vastuuprofessori voi myös asettaa hakemuksen puoltamiselle ehtoja, kuten suunniteltujen opintojen, ohjausjärjestelyjen tai seurantaryhmän kokoonpanon täydentäminen. Nämä ehdot on esitettävä kirjallisesti niin, että niiden täyttyminen voidaan tarkistaa tiedekunnan kansliassa ilman uutta hakemuksen arviointia pääaineessa. Mikäli hakemuksessa on puutteita, joiden korjaamisen tarkistaminen edellyttää uutta käsittelyä pääaineessa, pääaineen ei tule puoltaa tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden myöntämistä hakijalle. Mikäli pääaineen vastuuprofessori on myös hakijan ohjaaja, hakemus toimitetaan arvioitavaksi jollekin muulle pääaineen professoreista.

7 7(24) 3.2. Hakemuksen arviointi tohtoriohjelmassa Hakijan hakukelpoisuus sekä hakemuksen ja sen liitteiden asianmukaisuus tarkistetaan tiedekunnan kansliassa. Muodollisesti puutteellisia hakemuksia ei lähetetä tohtoriohjelmalle arvioitavaksi. Asianomainen tohtoriohjelma arvioi erityisesti hakijan tutkimussuunnitelman tieteellistä tasoa ja soveltuvuutta väitöskirjatutkimukseksi tohtoriohjelman tieteenalalta. Lisäksi tohtoriohjelma arvioi ohjausja seurantaryhmäjärjestelyjen sekä resurssien riittävyyttä väitöskirjatutkimuksen realistiselle toteuttamiselle. Mikäli näissä ei esiinny puutteita, tohtoriohjelman johtoryhmä puoltaa tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden myöntämistä hakijalle. Puoltamatta jättäminen tulee perustella kirjallisesti. Perusteluita puoltamatta jättämiselle ovat muun muassa: - tutkimusaiheen ja -menetelmien soveltumattomuus tohtoriohjelmaan, - tutkimussuunnitelman tieteellisen tason riittämättömyys väitöskirjatutkimukseksi, esimerkiksi: o tutkimuksen tausta, merkitys ja tavoitteet ovat epäselvät/pinnalliset o tutkimus ei linkity alan ongelmakenttään o tutkimus ei tuota uutta tietoa o osatavoitteet eivät liity toisiinsa o osatavoitteet eivät muodosta väitöskirjatyöksi sopivaa kokonaisuutta, o työn toteutusaikataulu on epärealistinen o yleiskuvaus tutkimusmenetelmistä on epämääräinen tai sisältää pelkästään teknisiä yksityiskohtia o tutkimusmenetelmät eivät vastaa tutkimuksen kysymyksenasettelua - ohjausjärjestelyjen puutteellisuus (esim. ohjaajalla ei ole riittävää tieteellistä pätevyyttä, tai ohjaajalla on jo huomattava määrä ohjattavia, eikä ohjausresursseja ole selvitetty hakemuksessa riittävästi) - seurantaryhmän kokoonpanon sopimattomuus (esim. seurantaryhmän jäsenillä ei ole riittävää tieteellistä pätevyyttä arvioida väitöskirjatyön etenemistä, tai seurantaryhmän jäsenet eivät ole nimitysvaiheessa ohjaajasta ja/tai ohjattavasta tarpeeksi riippumattomia seurantaryhmän tehtävien kannalta, jotka on esitetty luvussa 4.3.) - tutkinnon ja opintojen suorittamisen aikataulujen epärealistisuus, sekä - rahoitussuunnitelman puutteellisuus, joka voi muotoutua esteeksi tutkinnon laadukkaalle suorittamiselle. Tohtoriohjelman johtoryhmä voi myös asettaa hakemuksen puoltamiselle ehtoja, kuten ohjaus- tai seurantaryhmäjärjestelyjen täydentäminen. Nämä ehdot on esitettävä kirjallisesti niin, että niiden täyttyminen voidaan tarkistaa tiedekunnan kansliassa ilman uutta hakemuksen arviointia tohtoriohjelmassa. Mikäli hakemuksessa on puutteita, joiden korjaamisen tarkistaminen edellyttää uutta käsittelyä tohtoriohjelmassa, tohtoriohjelman ei tule puoltaa tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden myöntämistä hakijalle. Mikäli tohtoriohjelma toteaa hakijan tutkimusaiheen alaansa sopimattomaksi, palauttaa se hakemuksen mahdollisimman pian tiedekunnan kansliaan, jotta se voidaan ohjata tutkimusaiheeseen paremmin sopivan tohtoriohjelman käsittelyyn Suunnitelma jatkotutkintoon sisällytettävistä opinnoista Suunnitelmassa opinnoista esitetään jatkotutkintoon sisällytettäväksi aiotut jo suoritetut, suunnitteilla olevat ja korvattaviksi aiotut yleiset sekä oman tieteenalan (pääaineen) opinnot, yhteensä vähintään 60 opintopistettä. Suunnitelman tarkoitus on tukea jatko-opiskelijaa väitöskirjatyössä. Suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä muun muassa seurantaryhmän ehdotusten pohjalta. Suunnitelma opinnoista tehdään niin yksityiskohtaisena kuin mahdollista: kurssin/luentosarjan/seminaarin/tentin nimi ja koodi, opintopisteet sekä suoritusaika ja -paikka. Mikäli opinnot on suoritettu muualla kuin Helsingin yliopistossa, tulee kurssin sisältö kuvata lyhyesti, jotta sen soveltuvuus jatkotutkintoon pääaineessa voidaan arvioida (luvun 3.1. mukaisesti). Lisäksi suunnitelmaan on liitettävä todistus muualla suoritetuista opinnoista. Opintosuoritus edellyttää tenttiä, raporttia, harjoitustehtäviä tai muuta kirjallista näyttöä, pelkkä osallistuminen ei riitä. Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa jatko-opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Jatkotutkintoon kuuluvien opintojen tulee aihepiiriltään tukea tutkimustyötä ja antaa valmiuksia sekä

8 8(24) tutkijan tehtäviin että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Opintojen tulee olla tasoltaan vähintään aineopintoja tai syventäviä opintoja. Oman tutkimusalan opintojen lisäksi jatko-opintoihin voi kuulua yleissivistäviä opintoja kuten tieteenfilosofiaa, tutkimusetiikkaa ja kansainvälistä tieteellistä toimintaa sekä yleisiä asiantuntijuuteen valmentavia opintoja kuten johtaminen, yliopistopedagogiikka, tieteellinen viestintä ja projektityöskentely. Tiedekunnan tutkintovaatimuksista sekä jatko-opintosuunnitelmaan hyväksyttävistä opinnoista on kerrottu tarkemmin luvussa 5. Mikäli opiskelija on suorittanut aikaisemman jatko-opintojen perustana olevan tutkinnon eri alalta kuin jatkotutkinto, voidaan suunnitelmaan opinnoista sisällyttää tutkintovaatimuksissa mainittujen opintojen lisäksi täydentäviä opintoja jatkotutkinnon pääaineen alalta siten, että tutkintoasetuksen mukaiset jatkotutkinnon tavoitteet saavutetaan. Mikäli suunnitelmaan jatkotutkintoon sisällytettävistä opinnoista tulee väitöskirjatyön aikana merkittäviä muutoksia, opinnot on syytä hyväksyttää pääaineessa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen väitöskirjan esitarkastajien määräämistä Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma suositellaan tehtäväksi englanninkielellä. Korkeintaan kaksisivuisesta tutkimussuunnitelmasta (tutkimussuunnitelman tiivistelmästä) tulee ilmetä: - työn tekijä, ohjaaja(t) ja tekopaikka, suunnitelman päivämäärä, - työn aihe/otsikko - tutkimuksen tausta ja merkitys, - tutkimuksen tavoitteet, - menetelmät, aineisto ja tarvittavat luvat pääpiirteissään, - toteuttamissuunnitelma: o hahmotelma osatavoitteiksi, o aikataulu (vähimmillään tämän hetkinen vaihe ja arvioitu valmistumisaika), - rahoitussuunnitelma: o kustannusarvio (palkka- ja tutkimuskulut) o nykyinen rahoitus: projekti ja vastuullinen tutkija sekä mille ajalle rahoitus on myönnetty ja mitä se kattaa o suunnitelma niiden kulujen kattamiseksi, joihin ei vielä ole rahoitusta: esim. säätiöt, joilta rahoitusta haetaan, ja hakuajat - oleellisimmat viitteet (jotka sisältyvät kahteen sivuun) Tutkimussuunnitelmasta on hyvä myös ilmetä hakijan edellytykset tutkimussuunnitelman toteuttamiselle. Hakijan tutkimussuunnitelman arvioi pääasiassa tohtoriohjelma ja valintaperusteet on esitetty luvussa Jatko-opiskelijan ohjaus ja työn etenemisen seuranta Jokaisella jatko-opiskelijalla tulee olla nimetty yksi tai kaksi ohjaajaa. Erityisestä syystä ohjaajia voi poikkeustapauksessa olla myös kolme. Lisäksi jokaisen tohtorikoulutettavan tukena tulee olla henkilökohtainen seurantaryhmä (thesis committee). Jatko-opintojen alkuvaiheen ohjaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jatko-opiskelija tulee perehdyttää jatko-opiskeluun ja häntä tulee ohjata opetustarjonnan hyödyntämisessä. Lisäksi jatkoopiskelijan integroitumista tiedeyhteisöön tulee tukea. Jokaisen jatko-opiskelijan tulee saada säännöllisesti ohjausta sekä tutkimustyöhön että jatkokoulutukseen liittyviin opintoihin Ohjaajien nimeäminen Jokaiselle opiskelijalle nimetään hakuvaiheessa yksi tai kaksi ohjaajaa. Erityisestä syystä voi ohjaajia poikkeustapauksessa olla myös kolme. Ohjaajien tulee olla vähintään tohtorin tutkinnon suorittaneita ja vähintään toisen ohjaajista tulee olla dosentin pätevyyden tai vastaavat tieteelliset ansiot omaava henkilö. Ohjaajien keskinäinen työnjako, ohjauksen käytännön toteutus ja järjestelyt sekä ohjauksen järjestyminen erityisesti silloin, kun ohjaajalla on useampia ohjattavia, selvitetään hakulomakkeessa. Silloin kun ehdotetulle ohjaajalle ei ole myönnetty dosentin arvoa, hakemuksessa esitetään myös

9 9(24) perustelut ohjaajan nimeämiselle ja selvitetään tämän tieteellinen pätevyys. Pääaine ja tohtoriohjelma arvioivat ohjausjärjestelyjen riittävyyden hakuvaiheessa toimitettujen tietojen pohjalta. Ohjaussuhde alkaa jatkotutkinnon suoritusoikeuden hakemuksen laatimisella. Samalla ohjaaja(t) ja opiskelija sopivat yhteistyön periaatteista (ks. taulukko 2), väitöskirjatyön tavoitteista, aikataulusta, ohjauksen käytännön toteutuksesta, jatkotutkintoon sisällytettävistä opinnoista sekä muista tutkimuksen ja opintojen etenemisen kannalta oleellisista kysymyksistä. Ohjaajien ja hakijan allekirjoittama jatkotutkinnon suoritusoikeuden hakemus toimii näin myös heidän keskinäisenä ohjaussopimuksena Oikeudet ja velvollisuudet ohjauksessa Ohjaussuhteen alkaessa ohjaaja ja jatko-opiskelija käyvät läpi taulukossa 2 luetellut oikeudet ja velvollisuudet. TAULUKKO 2. Jatko-opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet. Jatko-opiskelija sitoutuu itsenäiseen, kriittiseen ja pitkäjänteiseen työhön on vastuussa opintojensa ja väitöskirjatyönsä etenemisestä sitoutuu pitämään ohjaajansa ajan tasalla tutkimuksestaan sekä on vastuussa jatkotutkintosuunnitelman päivittämisestä kutsuu yhdessä ohjaajiensa kanssa seurantaryhmän koolle vähintään kerran vuodessa ja raportoi tälle väitöskirjatyönsä ja jatko-opintojen edistymisestä oikeus saada työlleen nimetty ohjaaja, jonka tuella hän itsenäisesti työskentelee oikeus saada pääaineen vastuuprofessorilta tukea ja neuvoja jatko-opintoja koskevissa kysymyksissä oikeus saada ohjaajilta ohjausta ja apua tutkimusta koskevissa kysymyksissä oikeus saada tukea väitöskirjatyölleen seurantaryhmältä velvollisuus ilmoittautua yliopistoon joko läsnätai poissaolevaksi lukuvuosittain Ohjaaja(t) sitoutuu pitkäjänteiseen sekä säännölliseen ohjaustyöhön ja ohjattavan tutkimustyön edistämiseen varaa riittävästi aikaa kaikille ohjattavilleen tapaa ohjattavaa säännöllisesti sekä kohtelee kaikkia ohjattaviaan tasapuolisesti opastaa jatko-opiskelijaa tutkimustyöhön liittyvissä käytänteissä (tutkimusetiikka, tutkimussuunnitelman laatiminen, tieteelliset kokoukset, julkaiseminen jne.) sopii ohjaajien keskinäisestä työnjaosta ja ohjauksen käytännönjärjestelystä kutsuu yhdessä tohtorikoulutettavan kanssa tämän seurantaryhmän koolle vähintään kerran vuodessa oikeus saada ohjattavalta säännöllisesti tietoa tutkimustyön etenemisestä huomioi tutkimussuunnitelmaa laadittaessa, että tohtorin tutkintoon sisällytettävä väitöskirjatyö sekä jatko-opinnot tulee suunnitella siten, että koko tutkinto on mahdollista suorittaa kokopäivätoimisesti työskennellen neljässä vuodessa tukee opiskelijan kiinnittymistä tiedeyhteisöön keskustelee ohjattavan kanssa tutkimustyön rahoituksesta ja rahoitusmahdollisuuksista huolehtii ohjattaviensa ohjauksen jatkuvuudesta erilaisissa muutostilanteissa varmistaa väitöskirjan käsikirjoituksen laadun ja esitarkastuskelpoisuuden Seurantaryhmän tehtävänä on edistää väitöskirjatyön laadukasta etenemistä tarjoamalla asiantuntemusta ja palautetta työn toteutuksesta ja edistymisestä, mutta seurantaryhmä ei ole varsinaisessa ohjausvastuussa. Lisäksi seurantaryhmä arvioi alustavasti, onko opiskelija saavuttanut väittelijältä vaaditut valmiudet ja tulokset. Seurantaryhmällä on myös tärkeä rooli ongelmatilanteiden ratkaisemisessa puolueettomasti. Seurantaryhmä kokoontuu vähintään kerran vuodessa tohtorikoulutettavan ja ohjaajien kanssa arvioimaan tohtorikoulutettavan edistymistä, ja suostuessaan opiskelijan seurantaryhmään asiantuntijajäsenet sitoutuvat näihin tapaamisiin. Pääaineen vastuuprofessori vastaa opinnäytetöiden ja jatko-opiskelijoiden ohjauksesta pääaineessa. Vastuuprofessori tarkistaa, että opiskelijan suunnitelma jatkotutkintoon sisällytettävistä opinnoista ja tutkimussuunnitelma sopivat pääaineen alaan, ja että pääaineen opetus- ja ohjausresurssit ovat riittävät

10 10(24) jatko-opiskelijoiden tukemiseksi. Mikäli ohjaaja ei ole voinut huolehtia ohjauksen jatkuvuudesta, vastuuprofessori yhdessä opiskelijan henkilökohtaisen seurantaryhmän kanssa auttaa jatko-opiskelijaa saamaan työlleen uuden ohjaajan. Vastuuprofessori tarkistaa, että opiskelijan väitöskirja (tai lisensiaatintutkimus) on esitarkastuskelpoinen, sekä aloittaa tarkastusprosessin ja valvoo sen etenemistä tutkinnon valmistumiseen saakka. Mikäli pääaineen vastuuprofessori on myös jatkoopiskelijan ohjaaja, kyseisen jatko-opiskelijan arviointiin ja ohjaukseen liittyvät asiat käsittelee jokin muu pääaineen professoreista Tohtorikoulutettavan henkilökohtainen seurantaryhmä Jokaiselle tohtorikoulutettavalle nimetään hakuvaiheessa henkilökohtainen seurantaryhmä (thesis committee). Hakija ja ohjaaja kokoavat seurantaryhmän yhdessä ja sen kokoonpano sekä selvitys toimintaedellytyksistä (kuten jäsenten tieteellinen pätevyys ja riippumattomuus ohjaajista/ohjattavasta) kirjataan hakulomakkeelle. Hakijan pääaine ja tohtoriohjelma arvioivat seurantaryhmäjärjestelyjen riittävyyden hakuvaiheessa toimitettujen tietojen pohjalta. Seurantaryhmään kuuluu 2-4 ulkopuolista väitöskirjan aihepiiriin perehtynyttä asiantuntijaa, joilla on riittävä tieteellinen pätevyys arvioida väitöskirjatyön etenemistä ja jotka ovat sekä väitöskirjatyön ohjaajien että tohtorikoulutettavan suhteen riippumattomia seurantaryhmän nimitysvaiheessa. Ainakin kahden seurantaryhmän asiantuntijajäsenistä tulee olla dosentin pätevyyden tai vastaavat tieteelliset ansiot omaavia henkilöitä ja hakijan/ohjaajan tutkimusryhmän ulkopuolelta. Muiden jäsenten tulee olla vähintään tohtorin tutkinnon suorittaneita tai muutoin tutkimuksessa ansioituneita. Jos väitöskirjatyö tehdään suureksi osaksi tiedekunnan ulkopuolella (esim. jokin valtion tutkimuslaitos tai ulkomaat), on yhden seurantaryhmän jäsenen oltava tiedekunnan piiristä niin, että tällä on riittävä tuntemus tiedekunnan tohtorikoulutukseen ja tohtorintutkintoon liittyvistä käytännöistä. Seurantaryhmän jäsenet voivat olla Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Seurantaryhmää kootessa on hyvä huomioida, että toinen esitarkastajista voi olla seurantaryhmän jäsen, mikäli muita jääviysperusteita ei ole, mutta toisen on oltava seurantaryhmän ulkopuolelta. Lisäksi seurantaryhmän tulee kyetä suorittamaan puolueettomasti sille annetut keskeiset tehtävät: - edistää väitöskirjatyön laadukasta etenemistä tarjoamalla asiantuntemusta väitöskirjatyön aihepiiristä ja antamalla suosituksia sekä rakentavaa ja kriittistä palautetta jatko-opintojen ja tutkimustyön toteutuksesta ja edistymisestä - tukea tohtorikoulutettavan valmistumista siihen tarkoitetussa ajassa ja seurata, ettei liian suuri opetuksen ja muiden tehtävien määrä estä väitöskirjatyön etenemistä tavoiteajassa - arvioida yhdessä ohjaajan kanssa, milloin tohtorikoulutettava on saavuttanut riittävät valmiudet ja tulokset aloittaakseen itse väitöskirjan kirjoittamisen - laatia jatko-opintojen loppuvaiheessa esitarkastajien määräämistä varten tiedekunnalle lausunto tohtorikoulutettavan perehtyneisyydestä omaan tutkimusalaansa ja kyvystä harjoittaa tutkimustyötä sekä tämän tutkimustulosten riittävyydestä väitöskirjaksi - olla ohjattavan ja ohjaajan tukena ongelmatilanteiden ratkomisessa puolueettomasti - tarvittaessa tehdä suosituksia työn jatkamisesta tai keskeyttämisestä Seurantaryhmä, tohtorikoulutettava sekä ohjaaja(t) kokoontuvat vuosittain tohtorikoulutettavan ja ohjaajan kutsusta. Suostuessaan opiskelijan seurantaryhmään asiantuntijajäsenet sitoutuvat näihin tapaamisiin. Kokoontumisen pohjaksi opiskelija toimittaa seurantaryhmälle selvityksen tutkimuksen taustoista ja etenemisestä. Tapaamisessa opiskelija esittää tutkimuksensa nykytilanteen sekä tulevaisuuden suunnitelmat seurantaryhmälle. Tapaamisen muoto on muutoin vapaa, mutta jatkoopiskelijalle on varattava aikaa keskustella seurantaryhmän kanssa ilman ohjaajien läsnäoloa, jotta hän voi vapautuneesti antaa palautetta saamastaan tuesta ja ohjauksesta. Ensimmäisessä tapaamisessa on suositeltavaa käydä läpi opiskelijan tutkimussuunnitelma sekä suunnitelma suoritettavista opinnoista. Seuraavissa tapaamisissa seurataan tutkimuksen ja opintojen etenemistä. Näissä tapaamisissa on lisäksi syytä arvioida tutkimustulosten sopivuutta väitöskirjaan tarkemmin ja käydä läpi myös tohtorikoulutettavan tulevaisuuden urasuunnitelmia. Viimeisessä tapaamisessa ennen esitarkastajien määräämistä tohtorikoulutettava esittelee seurantaryhmälle väitöskirjakokonaisuutensa, jotta seurantaryhmä voi laatia tiedekunnalle lausunnon esitarkastajien määräämistä varten. Opiskelijan tohtoriohjelmalla voi olla omia ohjeita seuranryhmätapaamisten järjestämisestä ja raportoinnista, joita opiskelijan tulee tiedekunnan ohjeiden lisäksi noudattaa. Yleensä opiskelija laatii vuosittain yhteenvedon seurantaryhmän tapaamisesta sekä väitöskirjansa vaiheesta ja toimittaa sen tohtoriohjelmalle. On suositeltavaa, että opiskelija päivittää itselleen jatkotutkintosuunnitelmansa

11 11(24) seurantaryhmän tapaamisen pohjalta vuosittain vähintään omiin tarkoituksiinsa. Tiedekunta ei myönnä rahoitusta seurantaryhmän tapaamisten järjestämiseen. Seurantaryhmä laatii jatko-opintojen loppuvaiheessa allekirjoitetun lausunnon, josta ilmenee, että opiskelija on seurantaryhmän alustavan arvion mukaan saavuttanut 1) väittelijältä vaaditun perehtyneisyyden omaan tutkimusalaansa ja kyvyn harjoittaa itsenäistä tieteellistä tutkimustyötä, sekä 2) tieteelliset tulokset, jotka riittävät väitöskirjaksi. Kun väitöskirjatyö on esitarkastajien määräämisvaiheessa, opiskelija toimittaa tiedekunnan kansliaan seurantaryhmän lausunnon sekä lyhyen raportin seurantaryhmän toiminnasta. Raportti sisältää seurantaryhmän tapaamisaikataulut. Seurantaryhmän lausunnon ja raportin ei tarvitse olla erillisiä. Jos jatko-opiskelija on hyväksytty tiedekuntaan jälkeen tai päivittänyt jatko-opintosuunnitelmansa hyväksytysti jälkeen, väitöskirjalle ei määrätä esitarkastajia ennen kuin tiedekunta on saanut seurantaryhmän lausunnon sekä raportin Ongelmatilanteiden selvittäminen Ratkaisemattomissa ongelmatilanteissa opiskelijan ja/tai ohjaajan tulee tilanteen selvittämiseksi ottaa yhteyttä ensisijaisesti opiskelijan seurantaryhmään ja pääaineen vastuuprofessoriin, ja tilanteen niin vaatiessa edelleen tiedekunnan kansliaan. Ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi on tärkeää, että tohtorikoulutettava ja ohjaajat sopivat ohjauksen työnjaosta ja käytännön järjestelyistä mahdollisimman tarkasti jo hakuvaiheessa (ks. luvut 4.1. ja 4.2.) sekä keskustelevat väitöskirjatyön edetessä jatkoopiskelijan seurantaryhmän kanssa tutkimukseen ja opintoihin liittyvien asioiden lisäksi myös ohjauksesta. Ohjaussuhde voidaan purkaa kirjallisesti jatko-opiskelijan tai ohjaajan aloitteesta. Mikäli jatkoopiskelijalla on useampia ohjaajia, voidaan ohjauksessa tapahtuvat muutokset sopia jo olemassa olevien ohjausjärjestelyjen puitteissa tai nimeämällä uusi ohjaaja Jatko-opiskelijoiden rekisteriseuranta Paitsi seurantaryhmätyön avulla, tutkimustyön ja opintojen etenemistä seurataan tiedekunnassa jatkoopiskelijoiden rekisteriseurannan avulla. Opiskelija poimitaan seurantaan kuuden vuoden kuluttua jatkoopintojen aloittamisesta. Jos seurantaan otetun opiskelijan tohtorintutkinto ei valmistu ennen lukuvuoden päättymistä, hänen tulee päivittää jatkotutkintosuunnitelmansa. Päivitetyn jatkotutkintosuunnitelman hyväksyy tohtorikoulutettavan pääaineen vastuuprofessori, ohjaaja(t) sekä tohtorikoulutettava. Päivitetty ja allekirjoitettu jatkotutkintosuunnitelma toimitetaan tiedekunnan kansliaan, joka tarvittaessa toimittaa päivitetyn suunnitelman myös tohtoriohjelmalle. Seurantaan otetun opiskelijan jatkotutkintosuunnitelma on voimassa korkeintaan kolme vuotta kerrallaan sen hyväksymisestä. Voimassa oleva jatkotutkintosuunnitelma on edellytyksenä jatko-opintojen rekisteröinnille. 5. Yleiset filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkintovaatimukset Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee: 1) suorittaa tieteelliseen jatkokoulutukseen kuuluvina opintoina opintosuunnitelman mukaisia pääaineopintoja sekä muita soveltuvia tutkimustyötä tukevia opintoja vähintään 60 opintopistettä, 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua, sekä 3) laatia lisensiaatintutkimus ja/tai väitöskirja. 4) Tohtorin tutkintoa varten väitöskirjaa tulee puolustaa julkisesti. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon erona on lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan erilainen tasovaatimus. Väitöskirja syntyy usein lisensiaatintutkimuksen pohjalta sitä laajentamalla ja kehittämällä. Tohtorintutkintoon sisällytettävä väitöskirjatyö sekä jatko-opinnot tulee pyrkiä suunnittelemaan siten, että koko tutkinto on mahdollista suorittaa kokopäivätoimisesti työskennellen neljässä vuodessa. Lisensiaatin tutkinto tulee olla mahdollista suorittaa kokopäivätoimisesti työskennellen 2-3 vuodessa.

12 12(24) Opintojen tulee olla aihepiiriltään jatko-opiskelijan tutkimustyötä tukevia sekä tasoltaan pääsääntöisesti vähintään aineopintoja tai syventäviä opintoja. Myös perusopintoja voidaan jonkin verran sisällyttää jatko-opintosuunnitelmaan, mikäli ne tukevat jatko-opiskelijan tutkimustyötä. Jatkotutkintoon sisällytettävien opintojen tulee olla pääosin oman tutkimusalan pää- ja sivuaineopintoja sekä tieteenalakohtaisia menetelmäopintoja, kuten tohtoriohjelmien ja pääaineiden järjestämät oman tieteenalan tutkimusmenetelmät, jatkokoulutuskurssit, kirjallisuustentit ja seminaarit. Oman tutkimusalan opintojen lisäksi jatko-opintoihin voi kuulua muita yleisiä jatko-opintoja ja asiantuntijuuteen valmentavia opintoja, kuten pääaineesta riippumattomat menetelmälliset, tieteenteoreettiset ja yleissivistävät opinnot (esimerkiksi tutkijakoulujen järjestämät yleiset tilastotieteelliset menetelmät, tieteenfilosofia ja tutkimusetiikka) sekä tutkimuspolitiikka ja -johtaminen, yliopistopedagogiikka, tieteellinen viestintä ja julkaiseminen, tutkimustiedon popularisointi, tutkimusrahoitus- ja tutkimusprojektisuunnittelu sekä projektityöskentely. Pääaineen vastuuprofessori voi hyväksyä jatkotutkintoon myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja. Pääaineen vastuuprofessori voi olla hyväksymättä tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja opintoja täysimääräisinä, mikäli hän katsoo, ettei opetuksen järjestäjän antama opintopistemäärä vastaa yleisiä opintopisteiden mitoitusperusteita (1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä). Lisäksi maisterin tutkintoon sisällytettyjä tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittäviä opintoja voidaan sisällyttää jatkotutkintoon, mikäli ne sopivat lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon pääaineen jatkotutkintovaatimuksiin. Asiasta tulee sopia pääaineen vastuuprofessorin kanssa tutkinnonsuoritusoikeutta haettaessa tai mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jatko-opintoja ja sovitut opinnot kirjataan vastuuprofessorin hyväksymään suunnitelmaan jatkotutkintoon sisällytettävistä opinnoista. Jatkotutkintoon sisällytettävät opinnot eivät voi olla maisterin tutkinnon pakollisia opintojaksoja. Pakollisen vähintään 60 opintopisteen laajuisen jatko-opintokokonaisuuden lisäksi tutkintoon voidaan sisällyttää yksi tai useampi vähintään 20 opintopisteen laajuinen, tutkimustyötä tai muita vaativia asiantuntijatehtäviä tukeva sivuainekokonaisuus, jota ei ole sisällytetty aiempaan korkeakoulututkintoon. Aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemista koskevassa hakumenettelyssä ja päätöksenteossa sovelletaan tiedekunnan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen yleisiä periaatteita. Aikaisempien suoritusten perusteella ei voi korvata jatkotutkintovaatimusten mukaista lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa. Mikäli opiskelija on suorittanut aikaisemman jatko-opintojen perustana olevan tutkinnon eri alalta kuin jatkotutkinto, voidaan opiskelijan suunnitelmaan tutkintoon sisällytettävistä opinnoista sisällyttää tutkintovaatimuksissa mainittujen 60 opintopisteen opintojen lisäksi täydentäviä opintoja jatkotutkinnon pääaineen alalta siten, että tutkintoasetuksen mukaiset jatkotutkinnon tavoitteet saavutetaan. Tarkemmat jatkotutkintojen pääainekohtaiset tutkintovaatimukset on esitetty tiedekunnan opintooppaassa ( 6. Filosofian tohtorin tutkinto Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi saada tohtorin tutkinnon, kun hän on suorittanut bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan jatkotutkintovaatimusten mukaiset opinnot sekä laatinut väitöskirjan, jonka tiedekuntaneuvosto on julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksynyt ja arvostellut Väitöskirja Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko osajulkaisuväitöskirja tai monografiaväitöskirja. Väitöskirja Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa on laaja itsenäinen tieteellinen kokonaisuus, joka tyypillisesti koostuu useammasta kuin yhdestä originaaleja tutkimustuloksia sisältävästä osatyöstä sekä yhteenveto-osasta. Osajulkaisuväitöskirja sisältää tiedekuntaneuvoston riittäväksi katsoman määrän samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi aiottuja käsikirjoituksia ja yhteenveto-osan. Osajulkaisuväitöskirjan yhteenveto-osassa väitöskirjan tekijä esittää tutkimuksen taustan ja tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Osajulkaisuväitöskirjan osatöiden määrä

13 13(24) vaihtelee riippuen väittelijän itsenäisen työn osuudesta osatöissä sekä osatöiden ja niiden muodostaman kokonaisuuden tieteellisestä laadusta ja laajuudesta. Osajulkaisujen tulee mielellään olla julkaistuja asiantuntija-arviointia eli referee-käytäntöä noudattavissa korkeatasoisissa kansainvälisissä perinteisissä tieteellisissä sarjoissa tai Open Access foorumeilla, tai tällaisen tarkastuksen läpikäyneitä ja julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia. Väitöskirjaan voidaan liittää myös käsikirjoituksia, joita ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi. Kyseenalaisiksi luokitelluilla foorumeilla julkaistuja tutkimuksia ei hyväksytä väitöskirjan osatöiksi. Näitä listataan vuosittain esimerkiksi Scholarly Open Access -sivustolla ( Väitöskirjaan voidaan sisällyttää myös alkuperäisjulkaisuun verrattavia katsausartikkeleita (review). Osajulkaisuväitöskirjan osatöistä vähintään yhden tulee olla julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi referee-käytäntöä noudattavassa kansainvälisessä tieteellisessä sarjassa ennen kuin väitöskirjalle voidaan määrätä esitarkastajat. Kyseinen osatyö ei voi olla katsausartikkeli. Väittelijällä tulee olla kyseisen osajulkaisun kirjoittamisessa sekä tieteellisten tulosten laatimisessa merkittävä ja selkeästi osoitettava rooli, ja hänen tulee olla siinä ensimmäinen kirjoittaja. Tiedekuntaneuvosto voi yksittäistapauksessa päättää poiketa ensimmäisen kirjoittajan asemaa koskevasta vaatimuksesta, jos väittelijän voidaan väitöskirjaa kokonaisuutena arvioiden katsoa hankkineen riittävän julkaisukokemuksen. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy tutkimusalaansa sekä saavuttaa valmiudet soveltaa tutkimusalansa menetelmiä itsenäisesti ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kokemus julkaisuprosessista kokonaisuudessaan on oleellista. Julkaisun hyväksyminen tieteelliseen sarjaan on myös osoitus tutkimuksen laadukkuudesta ja tieteellisestä merkityksestä. Väitöskirjatutkimuksen tulisi olla kansainvälisesti korkeatasoista, joten on suositeltavaa, että kaikki osajulkaisut pyritään julkaisemaan kansainvälisissä tieteellisissä sarjoissa. Osajulkaisuväitöskirja voi sisältää julkaisuja tai julkaisukäsikirjoituksia, joissa on useampi kirjoittaja. Väitöskirjan tekijän osuus kaikissa väitöskirjaan sisällytettävissä osatöissä ja tuloksissa on oltava riittävä ja selkeästi osoitettavissa. Perustellusta syystä voidaan yhteisjulkaisuja tai yhteisjulkaisukäsikirjoituksia käyttää useamman eri opiskelijan väitöskirjassa tai lisensiaatintutkimuksessa. Erityisesti tällöin väitöskirjatyöntekijän oman itsenäisen tutkimusnäkökulman on tultava selkeästi esille väitöskirjan yhteenveto-osassa, ja se on tuotava riittävästi esille myös vastaavan kirjoittajan laatimasta selvityksestä (alla). Saman yhteisjulkaisun tai yhteisjulkaisukäsikirjoituksen sisällyttäminen useamman eri opiskelijan opinnäytetyöhön ratkaistaan tapauskohtaisesti tekijöiden työnjakoa koskevan selvityksen perusteella. Tätä varten tiedekunnalle on ehdotuksen esitarkastajista yhteydessä toimitettava yhteisjulkaisuista ja yhteisjulkaisukäsikirjoituksista selvitys a) väitöskirjan tekijän, ja b) muiden opiskelijoiden, joiden väitöskirjassa tai lisensiaatintutkimuksessa työtä on käytetty tai aiotaan käyttää, osuudesta tieteelliseen työhön. Selvityksestä tulee ilmetä opiskelijoiden osuudet osajulkaisujen työn osiin ja vaiheisiin sillä tarkkuudella, että opiskelijoiden itsenäisen tieteellisen osuuden riittävyyttä väitöskirjaan voidaan arvioida, eikä näitä osia ole myöhemmin mahdollista väittää jonkun muun tekemiksi. Selvitys tehdään englanninkielellä ja sen laatii tutkimuksesta vastaava kirjoittaja. Mikäli vastaava kirjoittaja (corresponding author) ei pysty arvioimaan kaikkien tarvittavien opiskelijoiden osuutta työhön, voi selvityksen laatia työn ohjaaja tai tutkimusryhmän johtaja, jolla on selvityksen tekemiseen tarvittava tieto työnjaosta. Monografiaväitöskirja on yksin väittelijän nimissä oleva tieteellinen esitys, joka perustuu itsenäisen tutkimustyön aikaisemmin julkaisemattomiin tuloksiin. Monografia väitöskirjan tulee täyttää vastaavat tieteelliset kriteerit kuin osajulkaisuväitöskirja ja sen tulee sisältää samat osat kuin osajulkaisuväitöskirjan yhteenveto-osassa (luku 6.2.). Lisäksi väitöskirjan tekijä tekee monografiaväitöskirjasta erillisen noin sivun mittaisen tiivistelmän, jonka tekemisen apuna voi käyttää lisensiaatintutkimuksen tiivistelmälle tarkoitettua pohjaa.

14 14(24) 6.2. Osajulkaisuväitöskirjan yhteenveto-osa Väitöskirjatyöntekijä laatii itsenäisesti osajulkaisuväitöskirjan yhteenveto-osan, joka on synteesi väitöskirjatyöntekijän osuudesta osatöissä ja ilmentää väittelijän omaa tieteellistä ajattelua ja kypsyyttä sekä kykyä sitoa oma tutkimus alan tutkimuskenttään laajemmin. Osajulkaisuväitöskirjan yhteenveto-osassa ja monografiaväitöskirjassa tulee olla seuraavat osat: 1) johdanto, joka sisältää aiheen kannalta oleelliset taustatiedot sekä katsauksen oleelliseen tutkimusalan kirjallisuuteen, 2) tutkimuksen kysymyksen asettelu ja tavoitteet, 3) selvitys käytetyistä aineistoista ja menetelmistä, 4) tulokset tai (osajulkaisuväitöskirjassa) yhteenveto väitöskirjatyöntekijän saavuttamista tuloksista, 5) pohdinta, 6) johtopäätökset ja mahdolliset tulevaisuuden näkymät, 7) kiitokset, sekä 8) kirjallisuusluettelo. Yhteenveto-osan tulee muodostaa itsenäinen kokonaisuus. Menetelmät, tulokset ja pohdinta tulee esittää siinä laajuudessa, että niiden ymmärtäminen on mahdollista ilman samanaikaista tutustumista alkuperäisartikkeleihin. Ei ole suotavaa, että yhteenveto-osassa on merkittävässä määrin suoria lainauksia osatöistä. Yhteenvedossa voidaan osin käyttää samoja kuvia ja taulukoita kuin osajulkaisuissa, mutta niissä tulee olla asianmukaisesti tieto alkuperäisistä lähteistä ja lupa lehdestä, jossa osatyö on julkaistu. Täysin samoja kuvia tai taulukoita ei tule käyttää useamman eri väitöskirjan yhteenveto-osassa. Yhteenveto-osassa voi esittää myös työhön liittyvää julkaisematonta aineistoa ja tuloksia, joihin on viitattava asianmukaisesti. Painetussa osajulkaisuväitöskirjassa osajulkaisut liitetään yhteenveto-osan perään. Suurin osa väitöskirjoista julkaistaan myös sähköisessä muodossa. Sähköiseen versioon ei liitetä osajulkaisuväitöskirjan alkuperäisjulkaisuja (tai käsikirjoituksia) Väitöskirjan esitarkastajien määrääminen Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee olla professoreita tai dosentteja tai henkilöitä, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot. Ehdotuksen väitöskirjan esitarkastajiksi tekevät tiedekuntaneuvostolle väitöskirjatyön ohjaaja ja pääaineen vastuuprofessori. Mikäli pääaineen vastuuprofessori on ohjaaja tai vastuuprofessori on estynyt, ehdotuksen esitarkastajiksi tekee ohjaajan kanssa joku muu tiedekunnan professoreista. Ehdotuksessa tulee olla joko väittelijän ilmoitus siitä, ettei hänellä ole huomauttamista ehdotettujen esitarkastajien suhteen, tai hänen huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. Ehdotus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Esitarkastajien valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä henkilöiden asiantuntemukseen että riippumattomuuteen suhteessa käsiteltävään työhön, sen tekijään ja ohjaajiin. Esitarkastajaksi ei voida nimetä henkilöä, joka on ollut työn ohjaajana tai kanssakirjoittajana jossakin osajulkaisuväitöskirjan osatyössä tai jolla on käynnissä olevaa tai väitöskirjaprojektin aikaista yhteistyötä väitöskirjatyön tekijän tai ohjaajan kanssa (esim. esitarkastaja ei voi olla samasta tutkimusryhmästä kuin väittelijä tai ohjaaja eikä hänellä voi olla yhteisiä tutkimusprojekteja tai tutkimusrahoitusta näiden kanssa). Ainakin toisen esitarkastajan tulee olla väittelijän oman tiedekunnan ja tutkimusyksikön (kuten esim. erillislaitos tai sektoritutkimuslaitos) sekä seurantaryhmän ulkopuolelta. Mikäli väitöskirjatyön tekijällä tai ohjaajilla on yhteisjulkaisuja tai ollut yhteistä rahoitusta ehdotetun esitarkastajan kanssa, ehdotukseen esitarkastajiksi tulee liittää selvitys ehdotetun henkilön riippumattomuudesta suhteessa väitöskirjatyöhön, sen tekijään ja ohjaajiin, sekä perustelut hänen ehdottamiselleen, ja esitarkastajien nimeäminen ratkaistaan tapauskohtaisesti selvityksen perusteella. Ehdotus väitöskirjan esitarkastajiksi tehdään siihen tarkoitetulla lomakkeella, joka on saatavissa tiedekunnan verkkosivuilta ( Lomake liitteineen (taulukko 3) toimitetaan tarvittavilla allekirjoituksilla tiedekunnan kansliaan.