BIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOIHIN LIITTYVÄT YLEISOHJEET

Transkriptio

1 1(18) Hyväksytty biotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 7. päivänä toukokuuta BIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN JATKOTUTKINTOIHIN LIITTYVÄT YLEISOHJEET 1. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteelliseen jatkokoulutukseen hakeminen biotieteellisessä tiedekunnassa Jatkotutkinnon pääaine Kelpoisuus tieteellisiin jatko-opintoihin Kielitaitovaatimukset ja kielitaidon osoittaminen Jatko-opiskelijaksi hakeminen Vuoden määräaikainen jatko-opinto-oikeus Kirjoittautuminen jatko-opiskelijaksi Jatko-opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma Jatko-opintosuunnitelman hyväksyminen pääaineessa Suunnitelma opintojen etenemisestä Tutkimussuunnitelma Jatko-opiskelijan ohjaus Ohjaajien nimeäminen Oikeudet ja velvollisuudet ohjauksessa Jatko-opiskelijan henkilökohtainen seurantaryhmä Ongelmatilanteiden selvittäminen Filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkintovaatimukset Filosofian tohtorin tutkinto Väitöskirja Väitöskirjan ulkoasu Väitöskirjan esitarkastus ja väittelylupa Esitarkastuksen kulku Väitös ja vastaväittäjä Väitöskirjan julkinen esilläolo eli riiputus Väitöstietolomake Väitöstilaisuuden järjestäminen ja kustannukset Väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu Filosofian lisensiaatin tutkinto Lisensiaatintutkimuksen muoto Lisensiaatintutkimuksen tiivistelmäsivu Lisensiaatintutkimuksen tarkastus Lisensiaatintutkimuksen hyväksyminen ja arvostelu Ohjeita väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastukseen sekä arvosteluun Arvioinnin perusteet Arvosteluasteikko Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan käsittely tiedekuntaneuvostossa Filosofian lisensiaatiksi tai filosofian tohtoriksi valmistuminen Tiedekunnan opintoneuvonta jatko-opiskelijalle Näiden yleisohjeiden voimaantulo...18 Biotieteellinen tiedekunta PL 56 (Viikinkaari 9), Helsingin yliopisto Puhelin (09) 1911, faksi (09) , Biovetenskapliga fakulteten PB 56 (Viksbågen 9), FIN Helsingfors universitet Telefon , fax , Faculty of Biosciences P.O. Box 56 (Viikinkaari 9), FIN University of Helsinki Telephone , fax ,

2 2(18) 1. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: - perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa; - saavuttaa valmiudet soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa itsenäisesti ja kriittisesti tutkimusalansa piirissä; - on tietoinen oman tutkimusalansa yhteiskunnallisesta merkityksestä; - perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä - saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Jatko-opintojen tulee antaa valmiuksia tutkijan tehtäviin sekä muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. 2. Tieteelliseen jatkokoulutukseen hakeminen biotieteellisessä tiedekunnassa 2.1. Jatkotutkinnon pääaine Filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinto voidaan suorittaa kaikissa biotieteellisen tiedekunnan pysyväismääräyksissä mainituissa pääaineissa: (1) akvaattiset tieteet, (2) biokemia, (3) biotekniikka, (4) ekologia ja evoluutiobiologia, (5) fysiologia, (6) kasvibiologia, (7) perinnöllisyystiede, (8) yleinen mikrobiologia, (9) ympäristötieteet ja (10) ympäristöekologia Kelpoisuus tieteellisiin jatko-opintoihin Biotieteellisessä tiedekunnassa jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voi hakea henkilö, joka on joko a) suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai b) suorittanut vastaavan soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin sekä antaa riittävät tiedot ja valmiudet jatko-opintoihin biotieteellisessä tiedekunnassa. Epävarmassa tilanteessa voit kysyä jatko-opintokelpoisuudesta sähköpostitse biojatkoneuvonta@helsinki.fi Kielitaitovaatimukset ja kielitaidon osoittaminen Ulkomailla jatko-opintokelpoisuuden saavuttaneiden hakijoiden on jatkotutkinnon suoritusoikeuden saamiseksi osoitettava joko suomen, ruotsin tai englannin kielen asiointitasoinen kielitaito. Helsingin yliopiston rehtori tekee päätöksen kansainvälistä opiskelijavalintaa koskevista kielitaitovaatimuksista, joka koskee alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavia koulutuksia. Päätöksessä määritellään Helsingin yliopistossa käytössä olevat kielitaidon vaativuustasot sekä hyväksytyt kielitestit ja niiden pisterajat sekä aikaisemmat opinnot, joilla opiskelija voi osoittaa kielitaitonsa. Päätöstä sovelletaan biotieteellisessä tiedekunnassa myös jatkotutkintoon johtavassa koulutuksessa. Jatkotutkinnon suoritusoikeutta hakeva voi osoittaa asiointitasoisen kielitaidon kulloinkin voimassa olevan rehtorin päätöksen liitteiden mukaisesti. Rehtorin päätöksen mukaiset hyväksytyt tavat osoittaa kielitaito löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta Rehtorin päätökset löytyvät verkkosivuilta Jatko-opiskelijaksi hakeminen Jatkotutkinnon keskeisin osa on oma tutkimustyö, joka tehdään kokeneemman tutkijan ohjauksessa. Jatko-opintoja biotieteellisessä tiedekunnassa harkitsevan kannattaa ensimmäisenä ottaa yhteyttä mielestään kiinnostavaa tutkimusta tekeviin tutkijoihin tai tutkimusryhmiin. Jatko-opiskelijaksi voi hakeutua myös tutkijakoulun kautta.

3 3(18) Kun sopiva tutkimusaihe ja ohjaaja ovat löytyneet, hakija laatii henkilökohtaisen jatkoopintosuunnitelman yhdessä ohjaajansa kanssa. Omalle lomakkeelleen laadittava jatkoopintosuunnitelma liitteineen toimii myös jatkotutkinnon suoritusoikeuden hakemuksena, joka toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Jatko-opinto-oikeuksia voi hakea jatkuvasti; hakemuksia käsitellään maalis-, kesä-, syys- ja joulukuun ensimmäisillä kokonaisilla viikoilla. Poikkeuksellisesta käsittelyaikataulusta ilmoitetaan tiedekunnan verkkosivuilla. Lomake jatko-opintosuunnitelman tekoon löytyy tiedekunnan verkkosivuilta. Riippuen siitä, missä hakija on suorittanut tutkinnon, jonka perusteella hän on kelpoinen suorittamaan jatkotutkinnon biotieteellisessä tiedekunnassa, hänen on toimitettava tiedekunnan kansliaan myös muut taulukossa 1 luetellut asiakirjat. TAULUKKO 1. Jatkotutkinnon suoritusoikeutta haettaessa tarvittavat hakuasiakirjat. Jatkotutkinnon suoritusoikeiden perusteena olevan tutkinnon suorituspaikka Tarvittavat hakuasiakirjat jatko-opinto-oikeuden saamiseksi Helsingin yliopisto Muu kotimainen oppilaitos kuin Helsingin yliopisto Ulkomaat henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma, jonka pääaineen vastuuprofessori on liitteineen hyväksynyt henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma, jonka pääaineen vastuuprofessori on liitteineen hyväksynyt oppilaitoksen virallisesti oikeaksi todistama jäljennös tutkintotodistuksesta oppilaitoksen virallisesti oikeaksi todistama jäljennös opintosuoritusotteesta henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma, jonka pääaineen vastuuprofessori on liitteineen hyväksynyt oppilaitoksen virallisesti oikeaksi todistama suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen jäljennös tutkintotodistuksesta oppilaitoksen virallisesti oikeaksi todistama suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen jäljennös opintosuoritusotteesta voimassa olevan rehtorin päätöksen mukainen osoitus suomen, ruotsin tai englannin kielen asiointitasoisesta kielitaidosta (kielitaitotodistuksen on oltava joko alkuperäinen tai virallisesti oikeaksi todistettu kopio) Jatkotutkinto-oikeuden edellytyksenä on, että opiskelija on jatko-opintokelpoinen ja että opiskelijan jatko-opintosuunnitelma liitteineen on opiskelijan pääaineen vastuuprofessorin hyväksymä. Vastuuprofessori ei voi hyväksyä jatko-opintosuunnitelmaa, mikäli hakijan aiempi opintomenestys tai aiempien opintojen soveltuvuus eivät ole riittävä lähtökohta jatko-opintojen suorittamiselle, tai pääaineen opetus- ja ohjausresurssit eivät ole riittävät. Jatkotutkinnon suoritusoikeuden myöntää tiedekunnan dekaani. Hakijalle ilmoitetaan päätöksestä kirjeitse jatko-opintosuunnitelmalomakkeessa mainittuun osoitteeseen. Helsingin yliopistossa ensisijainen jatkotutkinto on tohtorin tutkinto. Biotieteellisessä tiedekunnassa jatkotutkinnon suoritusoikeutta haetaan ja opinto-oikeus myönnetään suoraan tohtorin tutkintoa varten. Poikkeuksena on sairaalageneetikon erikoistumiskoulutus, jonka voi suorittaa osana lisensiaatin tutkintoa. Jatkotutkinnon suoritusoikeus ei oikeuta muiden tutkintojen (FM tai LuK) suorittamiseen tiedekunnassa, vaan niiden suorittamiseen on anottava suoritusoikeutta erikseen. Biotieteellisessä tiedekunnassa jatkotutkinnon suoritusoikeutta ei myönnetä hakijalle, jolla jo on voimassaoleva jatkotutkinnon suoritusoikeus, ellei hakija hakemukseensa liitettävällä selvityksellä osoita, että on suorittamassa kahta erillistä jatkotutkintoa.

4 4(18) 2.5. Vuoden määräaikainen jatko-opinto-oikeus Varsinaista jatkotutkinnon suoritusoikeutta voi edeltää yhden vuoden määräaikainen jatko-opintooikeus. Vuoden määräaikaista jatko-opinto-oikeutta haetaan siihen tarkoitetulla lomakkeella. Hakemuslomakkeeseen tulee hakijan tietojen lisäksi jatko-opintojen aihe sekä ohjaajan tiedot. Hakemuksen liitteeksi on laitettava hakijan pääaineen vastuuprofessorin puoltava lausunto. Muualla kotimaassa kuin Helsingin yliopistossa sekä ulkomailla kelpoisuuden jatkotutkintoon saavuttaneet hakijat toimittavat hakulomakkeen lisäksi virallisesti oikeaksi todistetun suomen-, ruotsintai englanninkielisen jäljennöksen tutkintotodistuksestaan sekä opintosuoritusotteestaan. Hakemus liitteineen jätetään tiedekunnan kansliaan. Vuoden määräaikaisen jatko-opinto-oikeuden myöntää dekaani. Määräaikaista jatko-opinto-oikeutta voi hakea esimerkiksi kun opiskelija tarvitsee aikaa jatkoopintosuunnitelman liitteiden täydentämiseksi, seurantaryhmän kokoamiseksi tai kielitaidon osoittamiseksi. Määräaikaista jatko-opinto-oikeutta ei voi saada hakija, jolla ei ole tutkimusaihetta tai ohjaajaa. Opiskelijoiden tulee hakea suoraan jatkotutkinnon suoritusoikeutta, mikäli mahdollista. Määräaikaisen jatko-opinto-oikeuden voi saada vuodeksi ja se myönnetään hakijalle vain kerran. Opiskelijan on ennen määräaikaisen jatko-opinto-oikeuden päättymistä toimitettava taulukossa 1 mainitut muut asiakirjat tiedekunnan kansliaan, jotta varsinainen jatkotutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää Kirjoittautuminen jatko-opiskelijaksi Kun opiskelija on hyväksytty jatko-opiskelijaksi tiedekuntaan, hänelle lähetetään kirjoittautumisohjeet. Opiskelija palauttaa kirjoittautumisasiakirjat tiedekunnan kansliaan, josta ne toimitetaan opintorekisteriyksikköön opiskelijarekisteriin (Oodi) merkitsemistä varten. Jatkotutkinnon suoritusoikeus merkitään suoraan tohtorin tutkintoon, mutta opiskelijalla on niin halutessaan oikeus suorittaa myös lisensiaatin tutkinto. Poikkeuksena ovat ammatillista lisensiaatin tutkintoa suorittamaan hyväksytyt (sairaalageneetikon erikoistumiskoulutus), joille tutkinnonsuoritusoikeus merkitään lisensiaatintutkintoon. Muille kuin Helsingin yliopistossa aikaisemman tutkintonsa suorittaneille opiskelijoille opiskelijarekisteri lähettää tiedon opiskelijarekisteriin kirjaamisesta ja opiskelijanumerosta. Aikaisemmin Helsingin yliopiston opiskelijoina olleiden opiskelijanumero ei muutu. 3. Jatko-opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma Jotta jatkotutkinnon suoritusoikeus voidaan myöntää, on opiskelijalla oltava henkilökohtainen jatkoopintosuunnitelma, jonka opiskelijan pääaineen vastuuprofessori on hyväksynyt liitteineen. Opiskelija laatii jatko-opintosuunnitelman yhdessä ohjaajansa kanssa tiedekunnan lomakkeelle ( Jatko-opintosuunnitelma sisältää tutkimussuunnitelman, suunnitelman opintojen etenemisestä sekä ohjausjärjestelyt ja seurantaryhmän kokoonpanon. Tutkimussuunnitelma laaditaan luvun 3.3. ohjeiden mukaisesti. Henkilökohtaista jatko-opintosuunnitelmaa päivitetään yhdessä ohjaajan kanssa koko jatkokoulutuksen ajan. Jatko-opintosuunnitelman sekä sen liitteet ja niihin mahdollisesti tulevat muutokset hyväksyy jatko-opiskelijan pääaineen vastuuprofessori, ohjaaja(t) sekä jatko-opiskelija. Uusi suunnitelma tai sen kopio toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Tutkimustyön ja opintojen etenemistä seurataan tiedekunnassa jatko-opiskelijoiden rekisteriseurannan avulla. Opiskelija poimitaan seurantaan seitsemän vuoden kuluttua jatko-opintojen aloittamisesta. Jos seurantaan otetun opiskelijan jatkotutkinto ei valmistu ennen lukuvuoden päättymistä, hänen tulee päivittää jatko-opintosuunnitelmansa. Päivitetty jatko-opintosuunnitelma tai sen kopio toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Seurantaan otetun opiskelijan jatko-opintosuunnitelma on voimassa korkeintaan kolme vuotta kerrallaan. Voimassa oleva jatko-opintosuunnitelma on edellytyksenä jatkoopintojen rekisteröinnille. Tutkijakoulu voi edellyttää opiskelijoitaan päivittämään jatkoopintosuunnitelmaa tiedekuntaa useammin.

5 5(18) 3.1. Jatko-opintosuunnitelman hyväksyminen pääaineessa Pääaineen vastuuprofessorin ei tule hyväksyä uutta tai päivitettyä jatko-opintosuunnitelmaa, mikäli siinä tai sen liitteissä esiintyy puutteita. Tällaisia puutteita ovat muun muassa: - aiemman opintomenestyksen riittämättömyys tai aiempien opintojen soveltumattomuus jatkoopintoihin pääaineessa, - tutkimussuunnitelman sopimattomuus pääaineeseen, - suunniteltujen opintojen riittämättömyys tai soveltumattomuus pääaineeseen, - ohjausjärjestelyiden puuttuminen tai niiden puutteellisuus, - seurantaryhmän kokoonpanon puuttuminen tai seurantaryhmän kokoonpanon sopimattomuus, - rahoitussuunnitelman täysin puuttuminen, sekä - epäselvät tutkinnon tai opintojen suoritusaikataulut. Rahoitussuunnitelmaa arvioitaessa otetaan huomioon, että joskus rahoittaja vaatii ennen rahoituksen myöntämistä, että opiskelija on hyväksytty jatko-opiskelijaksi. Lisäksi pääaineen opetus- ja ohjausresurssien riittämättömyys voi estää jatko-opintosuunnitelman hyväksymisen Suunnitelma opintojen etenemisestä Suunnitelmassa opintojen etenemisestä esitetään jatkotutkintoon sisällytettäväksi aiotut suoritettavat, jo suoritetut ja korvattaviksi aiotut opinnot suoritusaikatauluineen. Suunnitelma kannattaa tehdä niin yksityiskohtaisena kuin mahdollista ja siitä on ilmettävä ainakin suunniteltujen opintojen ala, määrä ja sopivuus jatkotutkintoon. Suunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä muun muassa seurantaryhmän ehdotusten pohjalta. Helsingin yliopistossa kaikkiin tohtorin ja lisensiaatin tutkintoihin kuuluu väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen lisäksi muita opintoja. Biotieteellisessä tiedekunnassa näiden opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Jatkotutkintoon kuuluvien opintojen tulee tukea tutkimustyötä ja antaa valmiuksia sekä tutkijan tehtäviin että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Pääaineen tutkintovaatimukset ja opintosuunnitelman sopivuuden voi tarkistaa pääaineen opintoneuvojalta. Tiedekunnan tutkintovaatimuksista sekä jatko-opintosuunnitelmaan hyväksyttävistä opinnoista on kerrottu tarkemmin luvussa Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä tutkimuksen - tekijä, ohjaaja(t) ja tekopaikka, - tausta ja merkitys, - tavoitteet, - menetelmät, aineisto ja tarvittavat luvat, - aikataulu (vähimmillään nykyvaihe ja arvioitu valmistumisaika), - mahdollinen hahmotelma julkaisusuunnitelmaksi, - rahoitussuunnitelma, sekä - milloin suunnitelma on tehty. Rahoitussuunnitelmasta tulee ilmetä jo olemassa oleva rahoitus, sekä miten jatko-opiskelija suunnittelee järjestävänsä puuttuvan rahoituksen. Rahoitussuunnitelmaa arvioitaessa otetaan huomioon, että joskus rahoittaja vaatii ennen rahoituksen myöntämistä, että opiskelija on hyväksytty jatko-opiskelijaksi. 4. Jatko-opiskelijan ohjaus Jokaisella jatko-opiskelijalla tulee olla nimetty yksi tai kaksi ohjaajaa. Lisäksi jokaisen jälkeen hyväksyttävän jatko-opiskelijan tukena tulee olla henkilökohtainen seurantaryhmä (thesis advisory committee). Myös muille jatko-opiskelijoille tulee nimetä seurantaryhmä, mikäli opiskelija sitä pyytää. Jatko-opintojen alkuvaiheen ohjaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jatko-opiskelija tulee perehdyttää jatko-opiskeluun ja häntä tulee ohjata opetustarjonnan hyödyntämisessä. Lisäksi jatko-

6 6(18) opiskelijan integroitumista tiedeyhteisöön tulee tukea. Jokaisen jatko-opiskelijan tulee saada säännöllisesti ohjausta sekä tutkimustyöhön että jatkokoulutukseen liittyviin opintoihin Ohjaajien nimeäminen Opiskelijan henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman hyväksyvä opiskelijan pääaineen vastuuprofessori on opiskelijan jatko-opintoja valvova professori. Jokaiselle opiskelijalle nimetään hakuvaiheessa yksi tai kaksi ohjaajaa. Valvova professori voi toimia myös ohjaajana. Ohjaajien tulee olla vähintään tohtorin tutkinnon suorittaneita ja vähintään toisen ohjaajista tulee olla dosentin pätevyyden tai vastaavat tieteelliset ansiot omaava henkilö. Mikäli ohjaajia on kaksi, sovitaan yhdessä opiskelijan kanssa kunkin ohjaajan roolista. Ohjaussuhde alkaa opiskelijan jatko-opintosuunnitelman laatimisella. Suunnitelman laatimisen yhteydessä ohjaaja ja opiskelija sopivat yhteistyön periaatteista. Samalla sovitaan mm. väitöskirjatyön tavoitteista, aikataulusta, ohjauksen käytännön toteutuksesta, jatkotutkintoon sisällytettävistä opinnoista sekä muista tutkimuksen ja opintojen etenemisen kannalta oleellisista kysymyksistä. Ohjaussuhdetta voidaan ohjaajan ja ohjattavan niin halutessa selventää vapaamuotoisella kirjallisella ohjaussopimuksella Oikeudet ja velvollisuudet ohjauksessa Ohjaussuhteen alkaessa ohjaaja ja jatko-opiskelija käyvät läpi taulukossa 2 luetellut oikeudet ja velvollisuudet. TAULUKKO 2. Jatko-opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet. Jatko-opiskelija sitoutuu itsenäiseen, kriittiseen ja pitkäjänteiseen työhön on vastuussa opintojensa etenemisestä, ohjaajien ja seurantaryhmän pitämisestä ajan tasalla tutkimuksestaan sekä opinto- ja tutkimussuunnitelman päivittämisestä oikeus saada työlleen nimetty ohjaaja, jonka tuella hän itsenäisesti työskentelee oikeus saada valvovalta professorilta tukea ja neuvoja jatko-opintoja koskevissa kysymyksissä oikeus saada ohjaajilta ohjausta ja apua tutkimusta koskevissa kysymyksissä velvollisuus ilmoittautua yliopistoon joko läsnätai poissaolevaksi lukuvuosittain Ohjaaja sitoutuu pitkäjänteiseen sekä säännölliseen ohjaustyöhön ja ohjattavan tutkimustyön edistämiseen ohjaajalla tulee olla riittävästi aikaa kaikille ohjattavilleen tapaa ohjattavaa säännöllisesti sekä kohtelee kaikkia ohjattaviaan tasapuolisesti opastaa jatko-opiskelijaa tutkimustyöhön liittyvissä käytänteissä (tutkimusetiikka, tutkimussuunnitelman laatiminen, tieteelliset kokoukset, julkaiseminen jne.) sopii ohjaajien keskinäisestä työnjaosta oikeus saada ohjattavalta säännöllisesti tietoa tutkimustyön etenemisestä huomioi tutkimussuunnitelmaa laadittaessa, että tohtorin tutkintoon sisällytettävä väitöskirjatyö sekä jatko-opinnot tulee suunnitella siten, että koko tutkinto on mahdollista suorittaa kokopäivätoimisesti työskennellen neljässä vuodessa tukee opiskelijan kiinnittymistä tiedeyhteisöön keskustelee ohjattavan kanssa tutkimustyön rahoituksesta ja rahoitusmahdollisuuksista huolehtii ohjattaviensa ohjauksen jatkuvuudesta erilaisissa muutostilanteissa varmistaa väitöskirjan käsikirjoituksen laadun ja esitarkastuskelpoisuuden Seurantaryhmä antaa rakentavaa ja kriittistä palautetta jatko-opintojen ja tutkimustyön edistymisestä, mutta seurantaryhmä ei ole ohjausvastuussa opinnäytetyöstä. Seurantaryhmän tehtävänä on arvioida alustavasti, onko opiskelija saavuttanut väittelijältä vaaditut valmiudet ja ovatko opiskelijan saavuttamat tieteelliset tulokset riittävät väitöskirjaksi. Suostuessaan opiskelijan seurantaryhmään

7 7(18) asiantuntijajäsenet sitoutuvat tapaamaan opiskelijan ja tämän ohjaajan tai ohjaajat vähintään kerran vuodessa. Valvova professori (pääaineen vastuuprofessori) vastaa opinnäytetöiden ja jatko-opiskelijoiden ohjauksesta pääaineessa. Valvova professori tarkistaa, että opiskelijan jatko-opintosuunnitelmassa mainitut opinnot sekä tutkimussuunnitelma sopivat pääaineen alaan, ja että pääaineen opetus- ja ohjausresurssit mahdollistavat jatko-opintosuunnitelman hyväksymisen. Mikäli ohjaaja ei ole voinut huolehtia ohjauksen jatkuvuudesta, valvova professori auttaa jatko-opiskelijaa saamaan työlleen uuden ohjaajan. Valvova professori tarkistaa, että opiskelijan väitöskirja tai lisensiaatintutkimus on (esi)tarkastuskelpoinen, sekä aloittaa tarkastusprosessin ja valvoo sen etenemistä tutkinnon valmistumiseen saakka Jatko-opiskelijan henkilökohtainen seurantaryhmä Seurantaryhmän (thesis advisory committee) kokoonpano kirjataan jatko-opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan, jonka opiskelijan pääaineen vastuuprofessori hyväksyy. Seurantaryhmään kuuluu 2-4 ulkopuolista asiantuntijaa, joilla on riittävä tieteellinen pätevyys arvioida väitöskirjatyön etenemistä ja jotka ovat sekä väitöskirjatyön ohjaajan tai ohjaajien että jatko-opiskelijan suhteen riippumattomia seurantaryhmän nimitysvaiheessa. Ainakin kahden seurantaryhmän asiantuntijajäsenistä tulee olla dosentin pätevyyden tai vastaavat tieteelliset ansiot omaava henkilö. Seurantaryhmää valittaessa on hyvä huomioida, että toinen esitarkastajista voi olla seurantaryhmän jäsen, mutta toisen on oltava seurantaryhmän ulkopuolelta. Seurantaryhmän jäsenet voivat olla Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Seurantaryhmä tukee jatko-opiskelijan valmistumista siihen tarkoitetussa ajassa. Seurantaryhmän tehtävänä on antaa rakentavaa palautetta jatko-opintojen ja tutkimuksen edistymisestä, keskustella opiskelijan kanssa tämän tutkimussuunnitelmasta, tehdä suosituksia tutkimusta tukevista opinnoista sekä tarvittaessa tehdä suosituksia työn jatkamisesta tai keskeyttämisestä. Seurantaryhmä, jatko-opiskelija sekä ohjaaja(t) kokoontuvat vuosittain opiskelijan tai ohjaajan kutsusta. Kokoontumisen pohjaksi opiskelija toimittaa seurantaryhmälle selvityksen tutkimuksen taustoista ja etenemisestä. Henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma voi toimia tällaisena selvityksenä. Tapaamisessa opiskelija esittää tutkimuksensa nykytilanteen sekä tulevaisuuden suunnitelmat seurantaryhmälle. Tapaamisen muoto on muutoin vapaa, mutta jatko-opiskelijalle on varattava aikaa keskustella seurantaryhmän kanssa ilman ohjaajan tai ohjaajien läsnäoloa. Mikäli jatko-opiskelija on tutkijakoulun jäsen, voi tutkijakoululla olla omia ohjeita seuranryhmätapaamisten järjestämisestä ja raportoinnista, joita opiskelijan tulee tiedekunnan ohjeiden lisäksi noudattaa. Yleensä opiskelija laatii yhteenvedon seurantaryhmän tapaamisesta sekä väitöskirjansa vaiheesta ja toimittaa sen tutkijakoululle. On suositeltavaa, että opiskelija päivittää jatko-opintosuunnitelmansa seurantaryhmän tapaamisen pohjalta vuosittain. Tiedekunta ei myönnä rahoitusta tapaamisten järjestämiseen. Seurantaryhmä laatii jatko-opintojen loppuvaiheessa allekirjoitetun lausunnon, josta ilmenee, että opiskelija on seurantaryhmän alustavan arvion mukaan saavuttanut 1) väittelijältä vaaditun perehtyneisyyden omaan tutkimusalaansa ja kyvyn harjoittaa itsenäistä tieteellistä tutkimustyötä, sekä 2) tieteelliset tulokset, jotka riittävät väitöskirjaksi. Kun väitöskirjatyö on esitarkastajien määräämisvaiheessa, opiskelija toimittaa tiedekunnan kansliaan seurantaryhmän lausunnon sekä lyhyen raportin seurantaryhmän toiminnasta. Raportti sisältää seurantaryhmän tapaamisaikataulut. Seurantaryhmän lausunnon ja raportin ei tarvitse olla erillisiä. Jos jatko-opiskelija on hyväksytty tiedekuntaan jälkeen, väitöskirjalle ei määrätä esitarkastajia ennen kuin tiedekunta on saanut seurantaryhmän lausunnon sekä raportin Ongelmatilanteiden selvittäminen Ratkaisemattomissa ongelmatilanteissa opiskelijan ja/tai ohjaajan tulee tilanteen selvittämiseksi ottaa yhteyttä opiskelijan seurantaryhmään, valvovaan professoriin, tiedekunnan kansliaan tai tutkimuksesta vastaavaan varadekaaniin.

8 8(18) Ohjaussuhde voidaan purkaa kirjallisesti jatko-opiskelijan tai ohjaajan aloitteesta. Mikäli jatkoopiskelijalla on useampia ohjaajia, voidaan ohjauksessa tapahtuvat muutokset sopia jo olemassa olevien ohjausjärjestelyjen puitteissa tai nimeämällä uusi ohjaaja. 5. Filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkintovaatimukset Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee: 1) suorittaa tieteelliseen jatkokoulutukseen kuuluvina opintoina opintosuunnitelman mukaisia pääaineopintoja sekä muita soveltuvia tutkimustyötä tukevia opintoja vähintään 60 opintopistettä, 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua, sekä 3) laatia lisensiaatintutkimus ja/tai väitöskirja. 4) Tohtorin tutkintoa varten väitöskirjaa tulee puolustaa julkisesti. Jatkotutkintoon kuuluvien opintojen tulee tukea tutkimustyötä ja antaa valmiuksia sekä tutkijan tehtäviin että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Oman tutkimusalan opintojen lisäksi jatko-opintoihin voi kuulua yleissivistäviä opintoja kuten tieteenfilosofiaa, tutkimusetiikkaa ja kansainvälistä tieteellistä toimintaa sekä yleisiä asiantuntijuuteen valmentavia opintoja kuten johtaminen, yliopistopedagogiikka, tieteellinen viestintä ja projektityöskentely. Pääaineen vastuuprofessori voi hyväksyä jatkotutkintoon myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja. Lisäksi maisterin tutkintoon sisällytettyjen tutkinnon vähimmäislaajuuden ylittävien opintojen sisällyttämisestä jatkotutkintoon tulee sopia pääaineen vastuuprofessorin kanssa jatkoopintosuunnitelmaa hyväksyttäessä. Jatkotutkintoon sisällytettävät opinnot eivät voi olla maisterin tutkinnon pakollisia opintojaksoja. Mikäli opiskelija on suorittanut aikaisemman jatko-opintojen perustana olevan tutkinnon eri alalta kuin jatkotutkinto, voidaan opiskelijan jatko-opintosuunnitelmaan sisällyttää tutkintovaatimuksissa mainittujen opintojen lisäksi täydentäviä opintoja jatkotutkinnon pääaineen alalta. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon erona on lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan erilainen tasovaatimus. Väitöskirja syntyy usein lisensiaatintutkimuksen pohjalta sitä laajentamalla ja kehittämällä. Aikaisempien suoritusten perusteella ei voi korvata jatkotutkintovaatimusten mukaista lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa. Tohtorintutkintoon sisällytettävä väitöskirjatyö sekä jatko-opinnot tulisi suunnitella siten, että koko tutkinto on mahdollista suorittaa kokopäivätoimisesti työskennellen neljässä vuodessa. Lisensiaatin tutkinto tulisi olla mahdollista suorittaa kokopäivätoimisesti työskennellen 2-3 vuodessa. 6. Filosofian tohtorin tutkinto Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi saada tohtorin tutkinnon, kun hän on suorittanut biotieteellisen tiedekunnan jatkotutkintovaatimusten mukaiset opinnot sekä laatinut väitöskirjan, jonka tiedekuntaneuvosto on julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksynyt ja antanut arvosanan Väitöskirja Biotieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko osajulkaisuväitöskirja tai monografiaväitöskirja. Osajulkaisuväitöskirja sisältää tiedekuntaneuvoston riittäväksi katsoman määrän samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaisukäsikirjoituksia ja niistä laaditun yhteenveto-osan. Osajulkaisuväitöskirjan yhteenveto-osassa väitöskirjan tekijä esittää tutkimuksen taustan ja tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Tyypillisesti osajulkaisuväitöskirja biotieteellisessä tiedekunnassa koostuu 3-5 osatyöstä ja yhteenveto-osasta riippuen tutkimusalasta, osatöiden laadusta, laajuudesta ja väittelijän työn osuudesta niissä sekä osatöiden julkaisustatuksesta.

9 9(18) Osajulkaisujen tulee mielellään olla asiantuntija-arviointia eli referee-käytäntöä noudattavissa tieteellisissä sarjoissa julkaistuja, tai tällaisen tarkastuksen läpikäyneitä ja julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia. Väitöskirjaan voidaan liittää myös käsikirjoituksia, joita ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi. Osajulkaisuväitöskirjan julkaisuista kuitenkin vähintään yhden tulee olla julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi referee-käytäntöä noudattavassa tieteellisessä sarjassa ennen kuin väitöskirjalle voidaan määrätä esitarkastajat. Väittelijällä tulee olla kyseisen osajulkaisun kirjoittamisessa sekä tulosten laatimisessa selkeä ja merkittävä rooli. Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy tutkimusalaansa sekä saavuttaa valmiudet soveltaa tutkimusalansa menetelmiä itsenäisesti ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kokemus julkaisuprosessista kokonaisuudessaan on oleellista. Julkaisun hyväksyminen tieteelliseen sarjaan on myös osoitus tutkimuksen laadukkuudesta ja tieteellisestä merkityksestä. Tämän johdosta tiedekunta edellyttää, että osajulkaisuväitöskirjan käsikirjoituksista vähintään yksi on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi asiantuntija-arviointia noudattavassa tieteellisessä sarjassa. Väitöskirjatutkimuksen tulisi olla kansainvälisesti korkeatasoista, joten on suositeltavaa, että osajulkaisut pyritään julkaisemaan kansainvälisissä tieteellisissä sarjoissa. Osajulkaisuväitöskirja voi sisältää julkaisuja tai julkaisukäsikirjoituksia, joissa on useampi kirjoittaja. Väitöskirjan tekijän osuus kaikissa väitöskirjaan sisällytettävissä osatöissä on oltava riittävä ja selkeästi osoitettavissa. Perustellusta syystä voidaan yhteisjulkaisuja tai yhteisjulkaisukäsikirjoituksia käyttää useamman eri opiskelijan väitöskirjassa tai lisensiaatintutkimuksessa. Yhteisjulkaisuista ja yhteisjulkaisukäsikirjoituksista on toimitettava tiedekunnalle tutkimuksesta vastaavan kirjoittajan selvitys a) väitöskirjan tekijän, ja b) muiden opiskelijoiden, joiden väitöskirjassa tai lisensiaatintutkimuksessa työtä on käytetty tai aiotaan käyttää, osuudesta tieteelliseen työhön. Mikäli vastaava kirjoittaja (corresponding author) ei kykene arvioimaan kaikkien tarvittavien opiskelijoiden osuutta työhön, voi selvityksen laatia työn ohjaaja tai tutkimusryhmän johtaja, jolla on selvityksen tekemiseen tarvittava tieto työnjaosta. Saman yhteisjulkaisun tai yhteisjulkaisukäsikirjoituksen sisällyttäminen useamman eri opiskelijan opinnäytetyöhön ratkaistaan tapauskohtaisesti tekijöiden työnjakoa koskevan selvityksen perusteella. Monografiaväitöskirja on yksin väittelijän nimissä oleva tieteellinen esitys, joka perustuu itsenäisen tutkimustyön aikaisemmin julkaisemattomiin tuloksiin. Monografia väitöskirjan tulee täyttää vastaavat tieteelliset kriteerit kuin osajulkaisuväitöskirja. Väitöskirjan tekijä tekee monografiaväitöskirjasta erillisen noin sivun mittaisen tiivistelmän, jonka tekemisen apuna voi käyttää lisensiaatintutkimuksen tiivistelmälle tarkoitettua pohjaa Väitöskirjan ulkoasu Osajulkaisuväitöskirja sisältää kannen ja kansilehdet tietoineen, sisällysluettelon, yhteenveto-osan sekä osajulkaisut. Monografiaväitöskirja sisältää kannen ja kansilehdet tietoineen, tiivistelmän sekä sisällysluettelon ja itse väitöskirjatutkimuksen. Seuraavat ulkonäköä koskevat ohjeet ovat englanninkieliselle väitöskirjalle. Suomen- tai ruotsinkielisessä väitöskirjassa noudatetaan samoja ohjeita, mutta tekstit kirjoitetaan väitöskirjan kielellä. Väitöskirjan kannessa tulee ilmoittaa ainakin a) väitöskirjan nimi, b) väitöskirjatutkimuksen tekijän nimi, ja c) teksti "Faculty of Biosciences" ja "University of Helsinki" d) painatusvuosi, painatuspaikka sekä ISBN-numero (usein takakannessa). Lisäksi, mikäli tutkimusyksikkö, tutkijakoulu tai julkaisusarja sitä edellyttää, kannessa voi olla muita tietoja kuten: e) tutkimusryhmän tai tutkijakoulun nimi, ja f) julkaisusarjan nimi. Kannen sisäpuoli jätetään yleensä tyhjäksi.

10 10(18) Väitöskirjan ensimmäiseltä kansilehdeltä tulee ilmetä ainakin a) väitöskirjan nimi, b) väittelijän nimi, c) teksti "Faculty of Biosciences" ja "University of Helsinki", d) teksti "Academic dissertation", e) sekä teksti "To be presented for public examination with the permission of the Faculty of Biosciences of the University of Helsinki in [paikka], on [päivämäärä] at [aika]. Ensimmäisen kansilehden sisäpuolelta tulee ilmetä ainakin a) ohjaajat, b) seurantaryhmän asiantuntijajäsenet, c) esitarkastajat, d) vastaväittäjä, ja e) kustos, sekä heidän toimipaikkansa, ja f) ISSN/ISBN numerot (painettu ja pdf), g) elektronisen version julkaisupaikka ( sekä h) painatuspaikka ja vuosi. Kolmannella sivulla (ei sivunumeroa) väitöskirjatutkimuksen tekijä voi esittää henkilökohtaisia huomioita. Neljännellä sivulla (ei sivunumeroa) on väitöskirjan sisällysluettelo. Viidennellä sivulla (ei sivunumeroa) tulee osajulkaisuväitöskirjassa olla lista osajulkaisuista tai julkaisukäsikirjoituksista. Listasta tulee ilmetä osatyön julkaisustatus. Lisäksi sivulla esitetään joko sanallisesti tai taulukon avulla tekijän osuus yhteisjulkaisuissa sekä mahdolliset tekijänoikeudet/julkaisuoikeudet. Mikäli väitöskirjan yhteenveto sisältää ennen julkaisemattomia tutkimustuloksia, joita ei ole sisällytetty julkaisukäsikirjoituksiin, tulee siitä olla merkintä. Monografiaväitöskirjassa viidennellä sivulla on tutkimuksen tiivistelmä. Kuudennella sivulla on osajulkaisuväitöskirjan abstrakti, tai monografiaväitöskirjassa sivua voidaan käyttää sivujen neljä ja viisi tietojen jatkamiseen. Itse väitöskirja alkaa sivulta seitsemän. Osajulkaisuväitöskirjan yhteenveto-osassa ja monografiaväitöskirjassa tulee olla seuraavat osat: 1) johdanto, joka sisältää aiheen kannalta oleelliset taustatiedot sekä mahdollisen kirjallisuuskatsauksen, 2) tutkimuksen kysymyksen asettelu ja tavoitteet, 3) selvitys käytetyistä aineistoista ja menetelmistä, 4) tulokset tai osajulkaisuväitöskirjassa yhteenveto omista tuloksista, 5) pohdinta, 6) johtopäätökset ja mahdolliset tulevaisuuden näkymät, 7) kiitokset, sekä 8) kirjallisuusluettelo. Osajulkaisuväitöskirjassa osajulkaisut liitetään yhteenveto-osan perään. Osajulkaisuväitöskirjassa tulos- ja pohdintaosassa tulee pyrkiä tekemään synteesiä ja yhteenvetoa tutkimustuloksista osajulkaisujen pohjalta. Ei ole suotavaa, että tulos-osassa tai varsinkaan pohdinta-osassa on merkittävässä määrin suoria lainauksia osatöiden tekstistä tai että väitöskirjan yhteenveto näiltä osin etenee täysin osajulkaisujen jaottelua noudattaen. Yhteenveto-osassa voi esittää myös työhön liittyvää julkaisematonta aineistoa ja tuloksia. Suurin osa väitöskirjoista julkaistaan sekä sähköisessä muodossa että painettuna. Sähköiseen versioon ei liitetä osajulkaisuväitöskirjan alkuperäisjulkaisuja. Väittelijän tulee ottaa tämä huomioon yhteenveto-osaa kirjoittaessaan siten, että yhteenveto-osasta muodostuu itsenäinen kokonaisuus. Menetelmät, tulokset ja pohdinta tulee esittää siinä laajuudessa, että niiden ymmärtäminen on mahdollista ilman samanaikaista tutustumista alkuperäisartikkeleihin. Yhteenvedon tulososassa voidaan käyttää samoja kuvia kuin osajulkaisuissa, mutta niissä tulee olla asianmukaisesti tieto alkuperäisistä lähteistä ja lupa tekijänoikeuksien haltijalta eli lehdestä, jossa osatyö on julkaistu. Sama koskee taulukoita, jos ne on kopioitu osajulkaisuista.

11 11(18) 6.3. Väitöskirjan esitarkastus ja väittelylupa Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi dosentin pätevyyden tai vastaavat tieteelliset ansiot omaavaa esitarkastajaa. Ehdotuksen väitöskirjan esitarkastajiksi tekee pääaineen vastuuprofessori. Ehdotusta ei voi tehdä väitöskirjatyön ohjaaja. Mikäli pääaineen vastuuprofessori on ohjaaja tai muutoin estynyt, ehdotuksen esitarkastajiksi tekee joku muu tiedekunnan professoreista. Ehdotuksessa tulee olla väittelijän ilmoitus siitä, ettei hänellä ole huomauttamista ehdotettujen esitarkastajien suhteen. Ehdotus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Esitarkastajien valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä henkilöiden asiantuntemukseen että riippumattomuuteen suhteessa käsiteltävään työhön. Esitarkastajaksi ei voida nimetä henkilöä, joka on ollut työn ohjaajana tai kanssakirjoittajana jossakin osajulkaisuväitöskirjan osajulkaisussa. Ainakin toisen esitarkastajan tulee olla väittelijän oman tiedekunnan tai tutkimusyksikön ulkopuolelta. Mikäli väitöskirjan tekijälle on määrätty seurantaryhmä, voi sen jäsenistä yksi toimia esitarkastajana, mikäli ei muita jääviysperusteita ole. Vähintään toisen esitarkastajan sekä vastaväittäjän tulee kuitenkin olla seurantaryhmän ulkopuolelta. Ehdotus väitöskirjan esitarkastajiksi tehdään siihen tarkoitetulla lomakkeella, joka on saatavissa tiedekunnan verkkosivuilta ( Opiskelija toimittaa ehdotuksen lisäksi tiedekunnan kansliaan taulukon 3 mukaiset liitteet. TAULUKKO 3. Ehdotukseen väitöskirjan esitarkastajiksi tulevat liitteet. Osajulkaisuväitöskirja - noin sivun mittainen yhteenveto, joka sisältää lyhyen tiivistelmän väitöskirjasta ja listan osatöistä - kustakin yhteisjulkaisusta tai yhteisjulkaisukäsikirjoituksesta tutkimuksesta vastaavan kirjoittajan (corresponding author, työn ohjaaja tai tutkimusryhmän johtaja) selvitys työnjaosta Opiskelijalta, jolle on nimetty seurantaryhmä: - raportti seurantaryhmän toiminnasta - seurantaryhmän lausunto Monografiaväitöskirja - väitöskirjatyön tiivistelmä - sisällysluettelo Opiskelijalta, jolle on nimetty seurantaryhmä: - raportti seurantaryhmän toiminnasta - seurantaryhmän lausunto Kun tiedekuntaneuvosto on määrännyt esitarkastajat, väittelijä huolehtii osajulkaisuväitöskirjan tai monografian käsikirjoituksen toimittamisesta esitarkastajille viimeistään kuukauden sisällä esitarkastajien määräämisestä. Väittelijä toimittaa myös selvitykset yhteisjulkaisuista ja yhteisjulkaisukäsikirjoituksista väitöskirjan esitarkastajille, vastaväittäjälle ja kustokselle. Esitarkastajat toimittavat tiedekunnan kansliaan lausunnon väitöskirjasta kahden kuukauden kuluessa väitöskirjan käsikirjoituksen saamisesta. Tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvan myöntämisestä esitarkastajien lausuntojen perusteella Esitarkastuksen kulku Tiedekunta lähettää esitarkastajille ohjeet työn tarkastamisesta. Väitöskirjan esitarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa väitöskirjan käsikirjoituksen saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen lausunto väitöskirjasta. Esitarkastajien lausunnot toimitetaan allekirjoitettuina tiedekunnan kansliaan. Esitarkastajat voivat laatia lausunnon tiedekunnan verkkosivuilta löytyvälle lausuntolomakkeelle ( tai vapaamuotoisena. Väitöskirjan esitarkastajan lausunnossa on oltava ehdotus väittelyluvan myöntämisestä tai epäämisestä. Jos esitarkastaja esittää väittelyluvan epäämistä, tiedekuntaneuvosto ei voi myöntää väittelylupaa. Mikäli väitöskirjan esitarkastaja toteaa väitöskirjassa puutteita, joiden korjaaminen on ehtona väittelyluvan puoltamiselle, tulee hänen olla yhteydessä suoraan väittelijään ennen lausunnon antamista. Esitarkastaja ja väittelijä sopivat puutteiden korjaamisesta kohtuullisessa aikataulussa.

12 12(18) Väittelijä huolehtii muutosten selvittämisestä myös toiselle esitarkastajalle. Mikäli esitarkastaja ei muutosten jälkeen edelleenkään voi ehdottaa väittelyluvan myöntämistä, toimittaa hän tiedekunnalle kielteisen lausunnon. Väittelijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista, ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta. Tiedekunta lähettää esitarkastajien lausunnot väittelijälle ennen väittelylupa-asian käsittelyä tiedekuntaneuvostossa Väitös ja vastaväittäjä Väittelyluvan saatuaan väitöskirjan tekijän on puolustettava väitöskirjaansa julkisessa väitöstilaisuudessa. Tiedekuntaneuvosto nimeää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Tiedekuntaneuvosto nimeää väitöstilaisuuden valvojaksi eli kustokseksi jonkun tiedekunnan professoreista. Kustokseksi nimetään yleensä sen oppiaineen professori, jonka alaan väitöskirja kuuluu. Väitöskirjatutkimuksen ohjaaja voi toimia kustoksena ainoastaan, mikäli siihen on perusteltu syy. Tällöin arvosanaehdotuksen väitöskirjasta tiedekuntaneuvostolle antaa joku muu tiedekunnan professoreista, joka osallistuu väitöstilaisuuteen, ja kustos ei osallistu väitöskirjan arvosteluun. Ehdotuksen vastaväittäjäksi ja kustokseksi tekee pääaineen vastuuprofessori siihen tarkoitetulla lomakkeella ( Ehdotusta ei voi tehdä väitöskirjatyön ohjaaja. Mikäli pääaineen vastuuprofessori on ohjaaja tai muutoin estynyt, ehdotuksen vastaväittäjäksi ja kustokseksi tekee joku muu tiedekunnan professoreista. Ehdotus toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Vastaväittäjän valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä henkilön asiantuntemukseen että riippumattomuuteen suhteessa käsiteltävään työhön. Vastaväittäjänä ei voi olla väitöskirjatyön ohjaaja eikä henkilö, joka on ollut kanssakirjoittajana jossakin väitöskirjaan sisältyvistä osajulkaisuista. Mikäli toinen väitöskirjan esitarkastajista on väittelijän tiedekunnasta tai tutkimusyksiköstä, vastaväittäjän tulee olla tiedekunnan tai tutkimusyksikön ulkopuolelta. Jatko-opiskelijan seurantaryhmän jäsen ei voi toimia vastaväittäjänä. Ehdotuksessa vastaväittäjäksi tulee olla väittelijän ilmoitus siitä, ettei hänellä ole huomauttamista ehdotetun vastaväittäjän suhteen. Kun tiedekuntaneuvosto on määrännyt vastaväittäjän, tiedekunta lähettää vastaväittäjille tiedekunnan ohjeet. Käytännön ohjeistamisesta huolehtii kuitenkin kustos. Väittelijä huolehtii siitä, että vastaväittäjä ja kustos saavat väitöskirjan riittävän ajoissa ennen väitöstilaisuutta Väitöskirjan julkinen esilläolo eli riiputus Väittelyluvan myöntämisen jälkeen tiedekunta lähettää väittelijälle ns. väittelijän paketin, jossa on väitöskirjan painamiseen ja jakeluun liittyviä ohjeita, ohjeet yliopiston väitöskirja-apurahan hakemista varten sekä yliopiston viestintäosaston ohjeet väitöksestä tiedottamisesta ja väitöstilaisuudesta. Ohjeet ovat myös tiedekunnan verkkosivuilla ( Väitöskirjaa on pidettävä julkisesti nähtävillä ja saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen julkista väitöstilaisuutta. Dekaani voi kirjallisesta anomuksesta lyhentää tätä aikaa vähintään viiteen päivään. Halutessaan lyhentää väitöskirjansa esilläoloaikaa väittelijän on toimitettava vapaamuotoinen perusteltu anomus tiedekunnan kansliaan. Esilläoloaikaan voidaan laskea myös pyhäpäivät. Esilläolevan väitöskirjan ei tarvitse olla lopullinen painettu kirja, vaan esille voidaan laittaa myös esimerkiksi kirjapainon oikovedos väitöskirjasta, tai painettavaksi menneen väitöskirjan paperituloste. Väittelijä huolehtii väitöskirjan jakelusta tiedekunnan ohjeiden mukaisesti sekä siitä, että väitöstilaisuuteen määrätty vastaväittäjä ja kustos saavat väitöskirjan riittävän ajoissa ennen väitöstilaisuutta Väitöstietolomake Väittelijä täyttää väitöstietolomakkeen viimeistään kolme viikkoa ennen väitöstä E-thesis-palvelussa ( Kaikki väittelijät täyttävät lomakkeen riippumatta siitä, ilmestyykö heidän väitöskirjansa elektronisessa muodossa E-thesis-palvelussa vai ei. Väitöstietolomaketta varten väittelijä laatii työstään kaksi tiivistelmää: suomen- tai ruotsinkielisen yleistajuisen tiivistelmän sekä englanninkielisen tieteellisen tiivistelmän.

13 13(18) 6.8. Väitöstilaisuuden järjestäminen ja kustannukset Väittelijä sopii vastaväittäjän ja kustoksen kanssa väitöstilaisuuden ajankohdasta ja paikasta. Väittelijä, ohjaaja ja/tai väittelijän pääaine huolehtivat väitöstilaisuuden järjestämisestä ja siitä tiedottamisesta. Väitössalin voi varata esimerkiksi Helsingin yliopiston teknisen osaston salivarauksen kautta, jonka tilavaraajat löytyvät verkkosivuilta Väittelyluvan myöntämisen ja väitöstilaisuuden välillä on oltava riittävästi aikaa, jotta väitöksestä tiedottaminen ja väitöskirjan julkinen esilläolo ehditään järjestää. Kustoksella ja vastaväittäjällä ei ole velvollisuutta suostua väitöstilaisuuteen, joka järjestetään normaalin työajan ulkopuolella. Väitöstilaisuuden paikkaa sovittaessa kannattaa myös huomioida etäisestä paikasta mahdollisesti koituvat lisäkulut. Tiedekunta ei myönnä rahoitusta väitöskirjan painatukseen tai väitöstilaisuuden kuluihin. Painatuskuluihin voi hakea yliopistolta väitöskirjan painatustukea. Muiden kulujen jakamisesta on sovittava laitoksen, pääaineen ja tutkimusryhmän kanssa. Usein väittelijän laitos kustantaa väitössalin ja korvaa ainakin osan vastaväittäjän matkakuluista, lisäksi pääaine tai tutkimusryhmä voivat avustaa kulujen kattamisesta. Tiedekunta maksaa vastaväittäjän palkkion, kuten myös esitarkastajien palkkiot. Palkkion maksua varten tiedekunnan kansliaan on toimitettava palkkionmaksulomake liitteineen Väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu Vastaväittäjän tai vastaväittäjien tulee kuuden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekunnalle perusteltu kirjallinen lausunto tarkastamastaan väitöskirjasta. Lausunnon tulee sisältää arvio väitöskirjan tieteellisestä arvosta sekä väittelijän puolustautumisesta. Vastaväittäjä voi lausunnossaan myös ehdottaa arvosanaa väitöskirjalle. Kustos antaa tiedekuntaneuvostolle lausunnon, joka sisältää arvion väittelijän puolustautumisesta sekä ehdotuksen arvosanaksi. Kustoksen ollessa ohjaaja joku muu tiedekunnan professoreista antaa lausunnon. Lausunnon antajan on osallistuttava väitöstilaisuuteen. Kustos ei siis osallistu väitöskirjan arvosteluun, mikäli hän on väitöskirjatyön ohjaaja. Arvosanaehdotukseen tulee sisällyttää selkeät perustelut mukaan lukien selvitys siitä, miten esitarkastajien ja vastaväittäjän lausunnot on huomioitu. Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä ja siitä annettavasta arvosanasta vastaväittäjän ja kustoksen lausuntojen perusteella. Tiedekunta lähettää vastaväittäjän sekä kustoksen lausunnot väittelijälle ennen väitöskirjan arvostelua tiedekuntaneuvostossa. Ennen väitöskirjan arvostelua väittelijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen lausunnoista. Opiskelija, joka on tyytymätön väitöskirjan arvosteluun, voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 7. Filosofian lisensiaatin tutkinto Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi saada lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut biotieteellisen tiedekunnan jatkotutkintovaatimusten mukaiset opinnot sekä laatinut lisensiaatintutkimuksen, jonka tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt ja arvostellut Lisensiaatintutkimuksen muoto Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä joko tiedekunnan riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaisukäsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, tai vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä monografia. Lisensiaatintutkimuksen laajuus on noin puolet väitöskirjasta. Tyypillisesti osatöistä koostuva lisensiaatintutkimus sisältää biotieteellisessä tiedekunnassa 1-2 osatyötä ja yhteenveto-osan riippuen tutkimusalasta, osatöiden laajuudesta ja lisensiaatintutkimuksen tekijän osuudesta niissä sekä osatöiden julkaisustatuksesta. Osajulkaisuista koostuvan lisensiaatintutkimuksen yhteenvedossa esitetään tutkimuksen tausta ja tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Osajulkaisujen tulee mielellään olla asiantuntijaarviointia eli referee-käytäntöä noudattavissa tieteellisissä sarjoissa julkaistuja, tai tällaisen tarkastuksen läpikäyneitä ja julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia. Lisensiaatintutkimukseen voidaan liittää myös käsikirjoituksia, joita ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi.

14 14(18) Lisensiaatintutkimukseen voi kuulua myös julkaisuja tai julkaisukäsikirjoituksia, joissa on useampi kirjoittaja. Lisensiaatintutkimuksen tekijän osuus kaikissa opinnäytteeseen sisällytettävissä osatöissä on oltava riittävä ja selkeästi osoitettavissa. Perustellusta syystä voidaan samaa osatyötä käyttää useamman eri opiskelijan väitöskirjassa tai lisensiaatintutkimuksessa. Yhteisjulkaisuista ja yhteisjulkaisukäsikirjoituksista on toimitettava tiedekunnalle tutkimuksesta vastaavan kirjoittajan selvitys a) lisensiaatintutkimuksen tekijän, ja b) muiden opiskelijoiden, joiden väitöskirjassa tai lisensiaatintutkimuksessa työtä on käytetty tai aiotaan käyttää, osuudesta tieteelliseen työhön. Mikäli vastaava kirjoittaja (corresponding author) ei kykene arvioimaan kaikkien tarvittavien opiskelijoiden osuutta työhön, voi selvityksen laatia työn ohjaaja tai tutkimusryhmän johtaja, jolla on selvityksen tekemiseen tarvittava tieto työnjaosta. Saman yhteisjulkaisun tai yhteisjulkaisukäsikirjoituksen sisällyttäminen useamman eri opiskelijan opinnäytetyöhön ratkaistaan tapauskohtaisesti tekijöiden työnjakoa koskevan selvityksen perusteella. Monografiamuotoinen lisensiaatintutkimus on yksin lisensiaatintutkimuksen tekijän nimissä oleva tieteellinen esitys, joka perustuu itsenäisen tutkimustyön aikaisemmin julkaisemattomiin tuloksiin ja täyttää vastaavat tieteelliset kriteerit kuin osajulkaisuista koostuva lisensiaatintutkimus. Lisensiaatintutkimukseen tulee sisältyä erillinen tiivistelmäsivu, joka laaditaan siihen tarkoitetulle lomakkeelle. Lisensiaatintutkimuksen käsikirjoituksen laatimisessa voi soveltaa väitöskirjan ulkoasusta laadittuja ohjeita (luku 6.2.) Lisensiaatintutkimuksen tiivistelmäsivu Tiivistelmä kirjoitetaan samalla kielellä kuin lisensiaatintutkimus. Jos äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkielinen lisensiaatintutkimuksen tekijä on laatinut tutkimuksen englannin kielellä, tulee hänen liittää lisensiaatintutkimukseen myös omalla äidinkielellään kirjoitettu tiivistelmä. On suositeltavaa, että tiivistelmä laadittaisiin myös englanninkielisenä riippumatta lisensiaatintutkimuksen kielestä. Halutessaan lisensiaatintutkimuksen tekijä voi kirjoittaa tiivistelmän lisäksi myös muilla kielillä. Tiivistelmää laadittaessa on oletettava, että lukijalla on yleiset tiedot aiheesta. Tiivistelmä on kuitenkin voitava ymmärtää ilman tarvetta perehtyä koko tutkielmaan. Se on kirjoitettava täydellisinä virkkeinä, ei väliotsakeluettelona. Viittauksia ja lainauksia tiivistelmään ei saa sisällyttää, eikä myöskään tietoja tai väitteitä, jotka eivät sisälly itse tutkielmaan. Tiivistelmä laaditaan valmiille lomakkeelle ( ja siitä tulee käydä ilmi - tutkimustehtävä ja tutkimuksen tarkoitus, - mahdolliset osajulkaisut, - käytetyt tutkimusmenetelmät, - keskeiset tutkimustulokset, - tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja mahdolliset toimenpidesuositukset, sekä - tutkielmaa kuvaavat avainsanat Lisensiaatintutkimuksen tarkastus Tiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle vähintään kaksi tohtorin tutkinnon suorittanutta tai vastaavat tieteelliset ansiot omaavaa tarkastajaa. Ehdotuksen lisensiaatintutkimuksen tarkastajiksi tekee pääaineen vastuuprofessori. Ehdotusta ei voi tehdä lisensiaatintutkimuksen ohjaaja. Mikäli pääaineen vastuuprofessori on ohjaaja tai muutoin estynyt, ehdotuksen tarkastajiksi tekee joku muu tiedekunnan professoreista. Ehdotuksessa tulee olla opiskelijan ilmoitus siitä, ettei hänellä ole huomauttamista ehdotettujen lisensiaatintutkimuksen tarkastajien suhteen. Tarkastajien valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä henkilöiden asiantuntemukseen että riippumattomuuteen suhteessa käsiteltävään työhön. Tarkastajaksi ei voida nimetä henkilöä, joka on ollut työn ohjaajana tai kanssakirjoittajana jossakin osajulkaisuista koostuvan lisensiaatintutkimuksen osajulkaisuista. Ainakin toisen tarkastajan tulee olla lisensiaatintutkimuksen tekijän oman tiedekunnan tai tutkimusyksikön ulkopuolelta.