13. TUETUN ASUMISEN ARKI JA POLITIIKAT KÄYTÄNTÖJEN TUTKIMUKSEN KOHTEENA
|
|
- Akseli Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosiaalityön tutkimuksen päivät 13. TUETUN ASUMISEN ARKI JA POLITIIKAT KÄYTÄNTÖJEN TUTKIMUKSEN KOHTEENA Puheenjohtajat: Riitta Granfelt, Kirsi Juhila ja Suvi Raitakari Torstai klo :15 Riitta Granfelt: Naisten parissa toteutuva asumissosiaalinen työ asunto ensin periaatteella toimivassa asumisyksikössä 16:40 Kirsi Nousiainen: Metodologisia pohdintoja pitkäaikaisasunnottomina eläneiden miesten ja naisten paikkakokemusten tutkimisesta 17:05 Tarja Juvonen: Se oli ihan ku mä olin unohtanu itteni sinne neljän seinän sisälle. Itsenäinen asumisen haasteet osana nuorten aikuisten toimijuutta Suvi Raitakari: Asunto ensin ja portaikkomallin jännitteet ja kriittiset kohdat niiden soveltamisessa + Jari Kanerva: kommenttipuheenvuoro käytännön kuntoutustyön näkökulmasta Perjantai klo Kirsi Günther: Arvioinnin äänet loppulausunnoissa: asiakkaan tulevaisuuden kehitystehtävät ja haasteet 10:00 Sirpa Saario: Rajatyö nuorten asiakkaiden asumisjärjestelyjä ja arjen taitoja koskevissa neuvotteluissa 10:30 Kirsi Juhila: Palveluvalintojen tekeminen ja vastuullistaminen tuetun asumisen suunnittelupalavereissa
2 Torstai Tuetun asumisen arki ja politiikat käytäntöjen tutkimuksen kohteena Naisten parissa toteutuva asumissosiaalinen työ asunto ensin periaatteella toimivassa asumisyksikössä Riitta Granfelt Socca, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kyseessä on pienoistutkimus naisille suunnatussa asunto ensin mallin mukaisia periaatteita toteuttavassa asumisyksikössä. Tutkimus on osa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan kuuluvaa Nimi ovessa hanketta ja se kiinnittyy hankkeen aikana kertyneeseen ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden tuottamaan asumissosiaalista työtä koskevaan kokemustietoon. Nimi ovessa hankkeessa asumissosiaalisella työllä tarkoitetaan kaikkea sitä sosiaali ja terveydenhuollon, rikosseuraamusalan ja päihdehuollon, asuntotoimen ja työvoimapalvelujen tekemää työtä, jonka ensisijainen tavoite on asumisen turvaaminen ja asunnottomuuden poistaminen. Tavoitteeni on tuoda asumissosiaalityötä naisten parissa tekevien työntekijöiden näkökulma osaksi hankkeen kokemustiedon kokonaisuutta. Löytyykö asunto ensin mallin mukaisesti toteutettavasta asumissosiaalisesta työstä naiserityisyys siten, että se on määriteltävissä ja sisällöllisesti kuvattavissa? Mitä päihteiden käytön salliva asuminen vaikuttaa asumisyksikön arkeen ja ennen kaikkea työntekijöiden työhön? Miten työntekijät kokevat oman turvallisuutensa ja jaksamisensa? Mitä erityisosaamista tarvitaan? Mistä kaikesta asumissosiaalinen työ naisten asumisyhteisöissä koostuu ja miten matalan kynnyksen kuntoutus konkretisoituu erilaisissa työkäytännöissä, toiminnoissa ja vuorovaikutuksessa? Tutkimuskysymykset: 1. Miten asunto ensin periaatteella toimiva asumissosiaalinen työ toteutuu työntekijöiden näkökulmasta ja miten siinä näkyy naiserityisyys?
3 2. Mitä kehittämishaasteita työntekijät asettavat naisten parissa tehtävälle asumissosiaaliselle työlle? Asumissosiaalista työtä tehdään niin yksilötason asiakastyönä, yhteisöllisinä toimintoina kuin ylisektoraalisena moniammatillisena verkostotyönä. Asumissosiaalisen työn toteutuminen voidaan hankkeessa tähän mennessä kertyneen kokemustiedon pohjalta jäsentää karkeasti kolmeen pääluokkaan: kotiin annettava tuki, asumisyksiköiden sisällä toteutuva kuntouttava toiminta ja yhteiskuntaan integroiva toiminta. Tutkimuksen kohteena oleva asumisyksikkö toteuttaa kaikkia kolme asumissosiaalisen työn ulottuvuutta. Naiset asuvat yksiöissä, joissa heillä on oikeus käyttää kaikenlaisia päihteitä. Heille on tarjolla yhteisöllistä kuntouttavaa toimintaa ja yksilökohtaista tukea, mutta toimintoihin osallistuminen ei ole asumisen edellytys. Asumisyksikköä ylläpitävä organisaatio on kehittänyt erilaisia työ ja matalan kynnyksen opiskelumahdollisuuksia asukkaille ja pyrkii tukemaan heidän integroitumistaan asuinalueen muihin toimintoihin. Teoreettiselta lähestymistavaltaan pienoistutkimus sijoittuu asunto ensin periaatteen toteutuksesta käytävään eurooppalaiseen ja yhdysvaltalaiseen keskusteluun ja sen pohjalta kirjoitettuihin artikkeleihin. Tämän lisäksi hyödynnän aiempaa tutkimustyötäni asunnottomien naisten ja naisvankien parissa. Aineiston keruu toteutetaan kevään 2012 aikana siten, että se sijoittuu väliselle ajanjaksolle. Aineisto kerätään työntekijöiden kanssa toteutettavien fokusryhmä ja yksilöhaastattelujen avulla.
4 Metodologisia pohdintoja pitkäaikaisasunnottomina eläneiden miesten ja naisten paikkakokemusten tutkimisesta Kirsi Nousiainen Tampereen yliopisto Esitykseni perustuu alkuvaiheessa olevaan tutkimukseen. Tehtäväni on tutkia pitkäaikaisasunnottomina eläneiden miesten ja naisten paikkakokemuksia asumisesta, kodista, yhteisöstä ja kaupunkiympäristöstä. Aineiston kerään Asunto ensin periaatteella toimivassa asumisyksikössä. Aineistona ovat minun ja informantin yhdessä tuottamat elämäkerralliset kertomukset eli narratiivit, joita valokuvat osin kuvittavat. Aineisto kertyy eri tavoin tehtyjen keskustelunomaisten haastattelujen myötä. Yksi käyttämistäni metodeista on elämäkertahaastattelu, jossa haastateltava kertoo elämästään melko vapaasti ja minä teen täydentäviä kysymyksiä. Toiseksi teen kaikkien haastateltavien kanssa kävelyhaastattelut. Niiden aikana liikutaan joko kävellen tai jollain kulkuvälineellä katsomaan sellaisia paikkoja, jotka haastateltava on itse nimennyt itselleen merkitykselliseksi. Kävelyhaastattelujen aikana syntyy keskustelunomaista kerrontaa ja otetaan valokuvia kertojan haluamista paikoista. Kolmas metodi on valokuvahaastattelu, jossa haastateltava ja minä käymme keskustelua otetuista valokuvista. Kävelyhaastattelun ja valokuvahaastattelun on tarkoitus toimia muistia stimuloivana ja mahdollisesti uutta ja tihentyvää kerrontaa tuottavana välineenä. Keskeisinä käsitteinä ja analyyttisinä välineinä tutkimuksessa toimivat paikka, tila ja identiteetti. Näiden avulla pyrin ymmärtämään asunnottomina eläneiden ihmisten paikkakokemuksen ja identiteetin rakentumisen yhteyttä. Tätä yhteyttä tulkitsen niistä merkityksistä, joita kertojat tuottavat kertoessaan elämästään minulle. Esityksessäni pohdin käyttämiäni metodisia välineitä sekä tutkimustehtäväni että yleisemminkin sosiaalityön tutkimuksen näkökulmasta. Asunnottomien kokemuksen tutkimukseen liittyy monia haasteita. Tutkijan pitäisi löytää sellaiset metodiset välineet, jotka tavoittavat parhaiten pitkään vaikeissa elämänolosuhteissa eläneiden ihmisten kokemuksia ja avaavat mahdollisuuden
5 ymmärtää ja tulkita niitä. Toisaalta haasteena on tutkimusprosessin läpi vieminen siten, että se on eettisesti kestävää ja kohdettaan kunnioittavaa. Se oli ihan ku mä olin unohtanu itteni sinne neljän seinän sisälle. Itsenäinen asumisen haasteet osana nuorten aikuisten toimijuutta. Tarja Juvonen,VTL, Yliopisto opettaja Helsingin yliopisto Esitykseni perustuu sosiaalityön väitöskirjatutkimukseen tekeillä olevaan artikkeliin, jossa käsitellään pääkaupunkiseudulla toteutettavan etsivän työn asiakasnuorten asumisen kysymyksiä osana toimijuutta. Etsivän työn kohtaamilla nuorilla on laaja alaisia ja pitkittyneitä vaikeuksia elämässään ja elämänkulun siirtymissä, kuten irrottautumisessa lapsuudenkodista ja vanhemmista, itsenäisessä asumisessa, taloudellisessa riippumattomuudessa, koulu ja/tai työurien aukenemisessa sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä. Tutkimuksen kohteena olevaan etsivään työhön kuuluu nuorten tilanteen selvittäminen yhdessä nuoren kanssa sekä myös asumisen järjestämisessä auttaminen ja asumisen tukeminen. Etsivän työn avulla asunnon saatuaan nuoren on sitouduttava työntekijöiden tukeen, joka määritellään tilannekohtaisesti. Työskentelyn alkuvaiheessa nuoren kanssa työskennellään intensiivisesti; useita kertoja viikossa, useita tunteja kerrallaan. Kun nuori on saanut asunnon, häntä tavataan tunnista kolmeen tuntiin yhdestä kahteen kertaan viikossa. Tapaamisten keskeisiä sisältöjä ovat talouteen, koulutukseen tai työhön ja asumiseen liittyvät kysymykset. Kun nuori alkaa pärjätä arjessaan, tapaamisia harvennetaan, jos nuorella puolestaan on vaikeuksia tai kriisi, tapaamisia tiivistetään. Väitöskirjatutkimukseni keskeisiä käsitteitä ovat nuori aikuisuus (emerging adulthood), relationaalisuus, toimijuus (agency) sekä autonomia, esityksen pohjana olevassa artikkelissa lisäksi asuminen. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla etsivän työn asiakasnuoria, nauhoittamalla nuorten ja työntekijöiden keskinäisiä keskusteluja sekä nuorten asiointia eri viranomaiskontakteissa, kuten työvoiman palvelukeskuksessa, edunvalvonnassa tai aikuissosiaalityössä. Aineiston analyysissä käytän narratiivistä menetelmää (Voice centered
6 relational method). Menetelmässä aineistoa luetaan erilaisten näkökulmien kautta, joita ovat: haastatteluissa ja asiakastilanteissa muodostuvat juonelliset kertomukset (the plot) tutkijan omat reaktiot ja olettamukset suhteessa aineistoon (responses to the narrative) narratiivien kertojan ääni (the voice for the I `) narratiiveissä esiintyvien henkilöiden väliset suhteet (relationships) sekä kulttuurinen kontekstointi ja sosiaaliset rakenteet (placing people within cultural contexts and social structures). Käsittelen esityksessäni yllä mainittujen näkökulmien kautta nuorten kertomuksia asumiseen liittyvistä ongelmista osana nuoren toimijuutta, nuoren itsemääräämisen ja annettavan tuen jännitteitä asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Asunto ensin ja portaikkomallin jännitteet ja kriittiset kohdat niiden soveltamisessa Suvi Raitakari Tampereen yliopisto suvi.raitakari (at)uta.fi Asunto ensin mallia pidetään tämän päivän poliittisena vastauksena pitkäaikaisasunnottomuuden ratkaisemiseksi. Malli on esimerkiksi Suomen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmien PAAVO I ja PAAVO II taustalla. Se on levinnyt Euroopassa nopeasti ja usein Suomi mainitaan mallin edelläkävijämaana. Puhutaan jopa asunnottomuuden hoidon paradigmamuutoksesta; siirtymisestä portaikkomallista Asunto ensin malliin. Portaikkomallissa asunnoton kuntoutetaan askel kerrallaan erilaisten asuntoloiden ja tukiasuntojen kautta omaan asuntoon. (oman asunnon ansainta ). Asunto ensin mallissa asumista ja kuntoutumista lähestytään erillisinä kokonaisuuksina. Tärkeänä pidetään asukkaan valinnanvapautta, ihmisen tulee voida valita asuinpaikkansa ja hoito, tuki ja kuntoutuspalvelunsa. Mallissa asunnoton saa heti oman asunnon. Esitelmässä lähden siitä, että vanha ja uusi paradigma sekoittuvat ja elävät rinnakkain paikallisissa palvelujärjestelmissä. Molemmissa paradigmoissa ovat omat vahvuutensa,
7 jännitteensä ja ongelmansa, jotka tulisi huomioida, kun haetaan paikallisia, tilannekohtaisia ja kullekin mielenterveys ja/tai päihdeongelmista sekä psykososiaalisista ongelmista kärsivälle soveltuvaa asumisratkaisuja. Tarkastelen paradigmoja kirjallisuuskatsaukseen ja alustaviin tutkimushavaintoihini perustuen viiden jännitteen valossa: 1) yksilön (valinnan)vapaus vs. osallisuus yhteiskunnassa 2) haittojen vähentäminen vs. kuntoutumisen odotus 3) yksilön vs. yhteiskunnan vastuut/vaatimukset 4) yksin (yksinäisyydessä) asuminen vs. yhteisössä asuminen 5) asumisen pysyvyys vs. elämän tilapäisyys ja kaoottisuus. Tavoitteena on purkaa kriittisesti auki paradigmojen merkitysulottuvuuksia, ja näin pohtia sekä asunto ensin että portaikkomallin mahdollisuuksia ja rajoja ratkaista pitkäaikaisasunnottomuutta.
8 Perjantai Työryhmä 13. Tuetun asumisen arki ja politiikat käytäntöjen tutkimuksen kohteena Arvioinnin äänet loppulausunnoissa: asiakkaan tulevaisuuden kehitystehtävät ja haasteet Kirsi Günther Tampereen yliopisto kirsi.gunther(at)uta.fi Nykyisin asiakaskirjaaminen ja arviointi ovat yhä keskeisempi osa mielenterveystyötä. Tutkimuksessa tarkastelen mielenterveystyön kontekstissa kirjattuja loppulausuntoja. Niitä tutkimalla pyrin tekemään näkyväksi mielenterveystyön kulttuuria ja kielenkäyttötapoja. Kysyn, millaisista äänistä loppulausunto muodostuu ja millaista asiakkaan tulevaisuuden identiteettiä tuotetaan näiden äänien avulla. Analyysi tuo esille ensinnäkin, kuinka erilaiset äänet kiedotaan loppulausunnoissa arvioinnin tekemiseen. Toiseksi näkyviin tulee, miten lausunnoissa eri äänet arvioivat asiakkaiden edistymistä ja millaisia tulevaisuuden tehtäviä ja haasteita asiakkailla asetetaan. Tutkimani loppulausunnot on kirjattu kuntoutusjaksolla, joka keskittyy nuorten vuotiaiden skitsofreniaa sairastavien kuntoutukseen ja heidän kuntoutustarpeidensa arviointiin. Loppulausunto on omaohjaajan kuntoutusjakson päätteeksi kirjaama asiakirja. Tarkastelen loppulausuntoja tekstintutkimuksen keinoin, jolloin olennaista on, että lausunnot ovat sidoksissa tekstin tuottamisen ehtoihin ja niitä ympäröivään kulttuuriin. Lähtökohtanani on ajatus siitä, kun puhumme tai kirjoitamme, käytämme aiemmin käytettyjä sanoja ja ilmauksia. Siten jokainen kielenkäyttötilanne on täynnä lainauksia toisen puheista tai kirjoittamista teksteistä eli toisin sanoen ne sisältävät erilaisia ääniä. Yllättäen loppulausunnoissa kirjoitetaan melko vähän asiakkaan tulevaisuuden kehitystehtävistä ja haasteista. Enemmän kuvataan asiakkaan menneisyyttä ja nykytilannetta. Pääsääntöisesti lausunnot perustuvat asiantuntijoiden, instituution ja asiakkaan ääniin. Marginaalisemmassa
9 asemassa ovat kirjoittajan ja omaisten ääni. Mainitut äänet tuottavat kahdella tavalla kehitystehtäviä ja haasteita asiakkaalle. Enimmäkseen lausunnossa käytetyt äänet puhuvat samantahtisesti. Usein asiakkaan, instituution, asiantuntijan taikka omaisen äänellä vahvistetaan loppulausuntoon kirjatun kehitystehtävän tärkeyttä. Kuitenkin tästä poiketen, lausuntoihin tuodaan, vaikkakin harvoin, äänien riitasointu. Tällöin kaksi tai useampi ääni määrittää asiakkaan kehitystehtäviä ja haasteita ristiriitaisesti. Esityksessäni avaan tarkemmin näitä kahta tapaa tuottaa asiakkaalle kehitystehtäviä ja tulevaisuuden identiteettejä. Rajatyö nuorten asiakkaiden asumisjärjestelyjä ja arjen taitoja koskevissa neuvotteluissa Sirpa Saario Yhteiskunta ja kulttuuritieteiden yksikkö/ sosiaalityö Tampereen yliopisto Mielenterveyskuntoutujille tarkoitettua tuettua asumista koordinoidaan ja tarjotaan yhä useampien ammattilaisten ja organisaatioiden toimesta. Tuetun asumisen moninaistuminen on johtanut siihen, että asiakkaiden siirtäminen palvelusta toiseen on noussut yhdeksi ammattilaisten olennaiseksi vastuuksi. Tällöin ammattilaisille asettuu erityisiä vaatimuksia: heidän on arvioitava mikä paikka olisi sopivin kullekin asiakkaalle ja samaan aikaan heidän on toimittava yhteistyössä useiden muiden organisaatioiden kanssa, jotta asiakkaiden siirtymiset onnistuisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkin nuorten asiakkaiden asumisjärjestelyihin liittyvää, eri organisaatioiden välistä yhteistyötä rajatyön (boundary work) käsitteen avulla. Rajatyö kuvaa niitä tapoja, joilla ammattilaiset määrittelevät oman asiantuntijuutensa ja toimivaltansa suhteessa työnsä tiettyyn osa alueeseen, tässä tapauksessa asumisjärjestelyiden suunnitteluun. Kysyn, miten ammattilaiset puoltavat omaa näkemystään neuvotteluissa, joissa eri organisaatioiden edustajat suunnittelevat asiakkaiden tulevia asumisjärjestelyjä ja arvioivat heidän arjen taitojaan. Tarkastelen erityisesti sitä, miten ammattilaiset hyödyntävät vastakkainasettelua (contrast structures) retorisena keinona oikeuttaakseen omaa näkemystään.
10 Aineisto on kerätty mielenterveysjärjestön intensiiviseltä ja määräaikaiselta kuntoutuskurssilta, jonka yhtenä tavoitteena on suunnitella asiakkaiden tulevia asumisjärjestelyjä. Analysoin kuntoutuskurssin työntekijöiden keskinäisiä tiimipalavereita ja fokusryhmä haastatteluja, joissa he keskenään käsittelevät asiakkaiden asumiseen liittyvää yhteistyötä. Esittelen tapoja, joilla työntekijät rakentavat vastakkainasetteluja itsensä ja muiden organisaatioiden edustajien välille ja hyödyntävät niitä retorisena keinona oikeuttaakseen oman kantansa. Analyysi havainnollistaa tuetun asumisen palvelutuotantoon yleisesti kuuluvaa prosessia, jossa ammattilaiset, tietyn palveluntuottajan edustajina, pyrkivät perustelemaan ja oikeuttamaan omaa näkemystään asiakkaidensa tulevista asumispoluista. Palveluvalintojen tekeminen ja vastuullistaminen tuetun asumisen suunnittelupalavereissa Kirsi Juhila Yhteiskunta ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto Palvelujärjestelmien kehittämisessä asiakkaiden oman vastuun korostaminen on viime vuosina vahvistunut erityisesti erilaisissa politiikkatason ohjelmissa ja palveluorganisaatioiden toimintasuunnitelmissa. Riippuvuuden ja holhoamisen kulttuurista halutaan päästä eroon. Oman vastuun painottaminen sisältyy tavalla tai toisella esimerkiksi seuraaviin, ensin alkuun varsin erisisältöisiltä vaikuttaviin käsitteisiin: asiakaslähtöisyys, osallisuus, valtautuminen, kuluttajuus, aktivointi ja viimeisimpänä tulokkaana henkilökohtaistaminen (personalisation). Tämä Nikolas Rosen vastuullistamisdiskurssiksi nimeämä hyvinvointivaltioiden jatkuvasti vahvistuva trendi, joka ei koske ainoastaan asiakkaita vaan myös palvelujärjestelmien ammattilaisia, on monella tapaa ristiriitainen. Vastuun korostamisen voidaan nähdä vahvistavan sellaisia yleisesti hyvinä pidettyjä tavoitteita kuin itsemäärääminen ja autonomia, mutta samalla mahdollistuu vastuuttomaksi kategorisoitujen kansalaisten syyllistäminen. Tässä esityksessä paneudun yhteen vastuullistamisdiskurssin ulottuvuuteen eli mahdollisuuteen ja velvollisuuteen tehdä
11 (vastuullisesti) omaan elämään ja palvelujen tarpeeseen liittyvät valinnat itse. Tässäkin suhteessa vastuullistamisdiskurssilla on kaksi ristiriitaista puolta: itse tehdyt valinnat korostavat yhtäältä itsemääräämisoikeutta ja auttavat sitoutumaan valintojen toteuttamiseen ja niiden tuottamiin elämän muutoksiin, mutta toisaalta vastuu ja sitä myötä syyllisyys mahdollisesti väärin tehdyistä valinnoista lankeaa helpommin asiakkaille itselleen. Lähestyn valinnan teemaa analysoimalla valintojen tekemistä tuetun asumisen suunnittelupalavereissa, jotka toteutetaan mielenterveystyön kontekstissa. Olen kiinnostunut siitä, onko vastuullistamisdiskurssin mukainen asiakkaiden omaa valintaa painottava työote niissä läsnä vai tukeudutaanko niissä myös toisenlaisiin, kuten dialogisiin tai ammattilaisvetoisiin valintojen tekemisen tapoihin. Valintojen teema on keskeinen suunnittelupalaveriaineistossa, sillä kaikki asiakkaat ovat jonkin uuden edessä. Osapuolten tehtävä on pohtia mitä palveluja asiakas jatkossa mahdollisesti tarvitsee asumisensa tueksi. Analysoidessani palavereita kysyn: 1) Miten asiakkaat ja työntekijät rakentavat erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja asiakkaille ja neuvottelevat niistä? 2) Miten asiakkaat osallistuvat (heidän annetaan osallistua) omiin tarpeisiinsa ja kuntoutumiseensa liittyvien palveluvalintojen tekemiseen?
PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUS JA ASUNTO ENSIN PERIAATTEEN SOVELTAMINEN SUOMESSA ( )
PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUS JA ASUNTO ENSIN PERIAATTEEN SOVELTAMINEN SUOMESSA (2011-2015) Kirsi Juhila & Riitta Granfelt & Kirsi Nousiainen & Marko Kettunen & Suvi Raitakari Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden
LisätiedotAsumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä
Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto
LisätiedotNuorten aikuisten autonomisen toimijuuden jännitteinen rakentuminen etsivän työn kontekstissa
Nuorten aikuisten autonomisen toimijuuden jännitteinen rakentuminen etsivän työn kontekstissa VTL, tohtorikoulutettava Tarja Juvonen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos, sosiaalityö tarja.juvonen@helsinki.fi
LisätiedotKorjaava ja ennalta ehkäisevä asumissosiaalinen työ
Korjaava ja ennalta ehkäisevä asumissosiaalinen työ Asumissosiaalinen työ osana asunnottomuuden vastaista työtä esimerkkinä työskentely rikosseuraamusasiakkaiden ja naisten parissa Riitta Granfelt 11.10.2018,
LisätiedotNimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona
Nimi ovessa -hanke 2010-2012 Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Hankkeen yhteistyöverkosto kehittäjäverkosto tutkimusverkosto kokemusasiantuntijat kv-yhteistyö KOORDINOINTI (SOCCA) TUTKIMUS kehittäminen
LisätiedotNimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto
Nimi ovessa - hanke Kehittämisverkosto 9.11.2011 Kohderyhmä: Päihdekuntoutujat/ -käyttäjät Jorma Uhtakari, NO hanke/ Hki Ohjelma: 12.00 Lyhyt kooste aikaisemmista kohderyhmän tapaamisista ja alustus keskusteluun
LisätiedotLinjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
LisätiedotRikostaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen seminaari Asumissosiaalinen työ Rikosseuraamuslaitoksella
Rikostaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen seminaari 12.9.2019 Asumissosiaalinen työ Rikosseuraamuslaitoksella Hankepäällikkö Heidi Lind Taustaa AUNE RIKOSSEURAAMUSALALLA Rikosseuraamuslaitos
LisätiedotHyvä alku siviiliin - asumissosiaalinen työ vankilassa Hankepäällikkö Heidi Lind
Hyvä alku siviiliin - asumissosiaalinen työ vankilassa 9.5.2019 Hankepäällikkö Heidi Lind Taustaa AUNE RIKOSSEURAAMUSALALLA Rikosseuraamuslaitos osallistuu hallituksen asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaan
LisätiedotLÄSNÄOLEVA AMMATILLISUUS ASUMISSOSIAALISESSA TYÖSSÄ
LÄSNÄOLEVA AMMATILLISUUS ASUMISSOSIAALISESSA TYÖSSÄ Anne Arkonaho Yhteisökoordinaattori Askel matalankynnyksen kohtaamispaikka, Kalliolan setlementti 040 5182667 anne.arkonaho@kalliola.fi 15.11.2018 ASUKKAIDEN
LisätiedotTyöntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä
Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan
LisätiedotLataa Asiakasdokumentaatio arviointina mielenterveystyön arjessa - Kirsi Gunther
Lataa Asiakasdokumentaatio arviointina mielenterveystyön arjessa - Kirsi Gunther Lataa Kirjailija: Kirsi Gunther ISBN: 9789514499494 Sivumäärä: 98 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.72 Mb Tänä päivänä on
LisätiedotAsiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä
Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107
13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotHaittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?
Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä
LisätiedotKunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki
Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki VAT-verkosto 6.9.2017, Oulu Palveluesimies Katja Karppinen Oulun kaupunki, päihdeasumispalvelut Kenttätien palvelukeskus Kenttätien palvelukeskuksessa
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotVantaan Omat Ovet-hanke
Vantaan Omat Ovet-hanke Mielenterveyskuntoutujien asumispolku, jatkoasuminen ja kotiin vietävä tuki 2 dg- asiakkaat: ovat keskuudessamme ja on kasvava asiakasryhmä asumispalveluissa. Osmankäämintie 28;
LisätiedotAsunto ensin -periaate
Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
LisätiedotSE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ
SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotNEA-hanke naiserityisyys asunnottomuustyössä
NEA-hanke naiserityisyys asunnottomuustyössä 1 projektipäällikkö Leena Lehtonen ja hankekoordinaattori Pilvi Cole, Y-Säätiö sekä hanketyöntekijä Jenni Vanhala, EJY ry NEA-hankkeen lähtökohdat STEA-rahoitteinen
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotKOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI
KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotAlkusanat. Anna-Liisa Lämsä
Anna-Liisa Lämsä Kuin olisin ollut mustan sisällä ja tuo musta puristava möykky olisi pitänyt kehoni lytyssä. Näin kuvailee Katja Lemberg masennustaan. Tämän kirjan nimi Miltä musta tuntuu? viittaa yhtäältä
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotPitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso 19.3.2013 Paavo 1 Espoo ylitti aiesopimuksessa asetetun määrällisen tavoitteen - 125 asuntoa - 105:llä asunnolla.
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotAsunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen
Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon
LisätiedotRajatyö ja vastuut mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa
Rajatyö ja vastuut mielenterveys- ja päihdekuntoutuksessa Kirsi Juhila & Kirsi Günther, Suvi Raitakari & Sirpa Saario Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Aikuissosiaalityön päivät, 23.1.2013 Tampere
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotPAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö
PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)
LisätiedotKokemusasiantuntijuuden ABC
Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa
LisätiedotSepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011
Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin Aila Törmänen 11.5.2011 Asunto ensin Valinnanvapauden filosofia Asumisen ja palveluiden eriyttäminen
LisätiedotMiikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen
Miikka-Pekka Rautiainen ja Piia Ikonen 2016 SININAUHASÄÄTIÖN AIMO-TYÖ Ja vaihtoehtoinen asuminen AIMO-työ koostuu kolmesta osa-alueesta: Jalkautuva palveluohjaus ja starttikotiasuminen Asumisen tuen keskus
Lisätiedot- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi
- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret
LisätiedotKaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina
Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina Professori Sirpa Tani Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Tutkijat Reetta Hyvärinen Noora Pyyry Pauliina Rautio Tutkimuskysymykset
LisätiedotTietoja perheiden asumisen ongelmasta
Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista
LisätiedotAsumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä
Asumispalveluiden visio Asumispalveluiden johtoryhmä Vantaan kaupungin strategia 2018-2021 VISIO PAINOPISTEET ROHKEA JA RENTO Vantaa on edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus. 1 2 3 4 5 6 Turvaamme
LisätiedotAsunto ensin -periaatteen soveltamisen tutkimusta valinnan, kodin ja yhteisön käsitteiden kautta
Asunto ensin -periaatteen soveltamisen tutkimusta valinnan, kodin ja yhteisön käsitteiden kautta Kirsi Juhila & Riitta Granfelt & Riikka Haahtela, Kirsi Nousiainen & Suvi Raitakari & Marko Kettunen Yhteiskunta-
LisätiedotASUNTO ENSIN, VAAN EI ASUNTO VAIN
ASUNTO ENSIN, VAAN EI ASUNTO VAIN JARI KARPPINEN OHJELMAJOHTAJA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA (AUNE) 2016-2019 Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma 2016-2019 (AUNE) Taustalla
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
Lisätiedot38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät
38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus palvelujärjestelmän marginaalissa. Kirsi Juhila & Suvi Raitakari WELLi-seminaari
Asiakkaan valinnanvapaus palvelujärjestelmän marginaalissa Kirsi Juhila & Suvi Raitakari WELLi-seminaari 10.2.2016 Tutkimushankkeet Asiakkaiden ja työntekijöiden vastuullistaminen mielenterveystyön käytännöissä,
LisätiedotUudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos
Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos / Paavo verkostonkehittäjät Heli Alkila Palveluasuminen (235), tuettu asuminen
LisätiedotAsunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen
Asunto ensin Nuorten asuminen Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 Päihteidenkäytön aloittamisikä (Huuti asiakastietokanta
LisätiedotRyhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa
Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotErityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen
LisätiedotMILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?
MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven
LisätiedotAsumispalveluiden kuntouttavuudesta valtakunnan tasolla. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Asumispalveluiden kuntouttavuudesta valtakunnan tasolla Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 25.3.2014 1 Asumispalveluiden ja mielenterveyskuntoutuksen yhteyksistä Ennen
LisätiedotPAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio
PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka
LisätiedotPitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toimeenpanosuunnitelma
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toimeenpanosuunnitelma Tausta Kh hyväksyi valtion ja Espoon kaupungin välisen aiesopimuksen 2012-2015 pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi 18.6.2012.
LisätiedotAsumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja
Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotNUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA
NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA TOIMIJAT: OULUN KAUPUNGIN SOSIAALITYÖ, OSNA JA NUORTEN YSTÄVÄT SOSIAALITYÖLLÄ ASIAKKUUDEN HALLINTA KOKO PROSESSIN. VERKOSTOISSA MUKANA KAUPUNGIN
LisätiedotAsunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat varhainen välittäminen, osallisuus ja asumisen tuki (AKU)
Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat varhainen välittäminen, osallisuus ja asumisen tuki (AKU) Asumissosiaalisen työn päivä Tampere 22.1.2019 Hankepäällikkö Sina Rasilainen www.ara.fi/aku Asunnottomuuden
LisätiedotNUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo
NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava
LisätiedotLataa Kuntoutus kanssamme. Lataa
Lataa Kuntoutus kanssamme Lataa ISBN: 9789513315900 Sivumäärä: 223 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.73 Mb Miten kuntoutus ja tukee ihmistä yhteisöllisenä toimijana? Entä oman elämänsä rakentajana? Mitä
LisätiedotTarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2
Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena
LisätiedotYHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN
YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotAJANKOHTAISTA. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma
AJANKOHTAISTA Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 Paavo 2 Valtion, suurimpien kaupunkien, kirkon, järjestöjen ja yritysten hanke pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi Suomesta (hallitusohjelmassa)
LisätiedotKehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus
Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus THL 15.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 2 Kehitysvammaisten ihmisten asuminen vs. tavallinen vuokra-asuminen
LisätiedotNOSTOJA VÄLIRAPORTISTA
NOSTOJA VÄLIRAPORTISTA Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 J. Karppinen Rahoitus 2012-2013 Avustuksia: - Rakentamiseen ja asuntojen hankintaan myönnetty noin 21 M - Palvelujen tuottamiseen
LisätiedotSuomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.
Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja
LisätiedotKUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERIKOISLALA. Anne Korpelainen, YTM, gerontologinen sosiaalityöntekijä
KUNTOUTTAVAN SOSIAALITYÖN ERIKOISLALA Anne Korpelainen, YTM, gerontologinen sosiaalityöntekijä Koulutustarve ja osaamistavoitteet Koulutustarve perustuu - uudenlaisiin osaamisvaateisiin, jotka liittyvät
LisätiedotRikoksia tekevien asumisen erityispiirteet
Rikoksia tekevien asumisen erityispiirteet Kokemuksia ja havaintoja rikosseuraamusasiakkaiden asumisen erityispiirteistä hajasijoitetussa asuntokannassa 2018 2020 STEA tukema osatoimijahanke, jonka tavoitteena
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotAsumissosiaalisen työn teemapäivä
Asumissosiaalisen työn teemapäivä Keinoja ja vinkkejä asiakkaan asumisen turvaamiseksi! VÄLITÄ VARHAIN Katse asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn Vuonna 2008 käynnistyneen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman
LisätiedotKUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?
KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
Lisätiedotjukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015
KM Jukka Harmainen 9/2015 1 ! VERKOSTOJEN MERKITYS JA DIALOGISUUDEN KOROSTAMINEN ILMESTYI VIRANOMAISKESKUSTELUIHIN VOIMAKKAAMMIN 1990-LUVULLA.! MISTÄ TÄHÄN ON TULTU?! Kaarina Mönnkönen (2001) Ammatillinen
LisätiedotKuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen
Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotNaiserityinen asunnottomuustyö. Leena Lehtonen Y-Säätiö Sari Rantaniemi Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
Naiserityinen asunnottomuustyö Leena Lehtonen Y-Säätiö Sari Rantaniemi Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö 1 Naisten asunnottomuuden erityispiirteitä Piiloasunnottomuus Kasautuneet ongelmat Stigma ja
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotNimi ovessa hanke: kohti kotia? Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari 2011 Tampereen yliopisto Riitta Granfelt
Nimi ovessa hanke: kohti kotia? Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari 2011 Tampereen yliopisto Riitta Granfelt Nimi ovessa hanke 2010-2012 pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen kohdistuva palveluinnovaatiohanke
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
Lisätiedot4 Kokemuksen tutkiminen
4 Kokemuksen tutkiminen vetäjä: professori Juha Perttula, LaY Torstai 15.2.2007 klo 15.00 17.00, paikka Fellman sali 15.00 15.10 Johdattelu professori Juha Perttula, Lapin 15.10 15.45 Maahanmuuttajataustaisten
LisätiedotTusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos
Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos Työpaja 1 Pois laatikosta yhteisen pöydän ääreen Jos me haluamme muutosta ja vaikuttavuutta ihmisen elämään,
LisätiedotR I N N A L L A K U L K E M I S T A J A K O H T U U H I N T A I S I A K O T E J A
R I N N A L L A K U L K E M I S T A J A K O H T U U H I N T A I S I A K O T E J A M i t e n n u o r t e n a s u m i s e n h a a s t e i s i i n v a s t a t a a n SUOMESSA ON 1600 ASUNNOTONTA ALLE 25-VUOTIASTA.
LisätiedotMissä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.
Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. susanna.hintsala@kvl.fi KEHAS-ohjelma Ohjelma perustuu valtioneuvoston 21.1.2010 tekemään periaatepäätökseen
LisätiedotLapsiperheiden asumisen ongelmien käsittely sosiaalitoimessa
Lapsiperheiden asumisen ongelmien käsittely sosiaalitoimessa Antti Sarantaus Ammatillinen lisensiaatintutkimus Jyväskylän yliopisto Sosiaalityö Hyvinvointipalveluiden erikoisala Saimaan ammattikorkeakoulu
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotAMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA
AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotYhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin
Yhteistyösuunnitelma n ja Jämsän kaupungin välillä Aspa -säätiö (ent. Asumispalvelusäätiö ASPA) on vuonna 1995 perustettu säätiö, jonka tehtävä yleishyödyllisenä toimijana on edistää vammaisten ihmisten
LisätiedotVaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH
Vaikuttava varhaiskasvatus Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH 7.6.2016 Kirsti Karila Vaikuttava varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2016:16 Yhteiskunta
LisätiedotLaatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella
Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike
LisätiedotETNOGRAFINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS HELSINGIN OHJAAMOSSA
ETNOGRAFINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS HELSINGIN OHJAAMOSSA Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017, Frida Westerback Ohjaamo-tutkimustapaaminen 23.2.2017 / Frida Westerback 1 MATHILDA WREDE -INSTITUUTTI
LisätiedotPAAVO II Starttiseminaari
PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma
LisätiedotTyöyhteisön näkökulma - osatutkimus
Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön
Lisätiedot