Asunto ensin -periaatteen soveltamisen tutkimusta valinnan, kodin ja yhteisön käsitteiden kautta

Transkriptio

1 Asunto ensin -periaatteen soveltamisen tutkimusta valinnan, kodin ja yhteisön käsitteiden kautta Kirsi Juhila & Riitta Granfelt & Riikka Haahtela, Kirsi Nousiainen & Suvi Raitakari & Marko Kettunen Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö/sosiaalityö Tampereen yliopisto Paavo kevätseminaari 2014

2 Taustaa Suomen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma: PAAVO I JA PAAVO II Asunto ensin periaate ohjelman taustalla Periaate on levinnyt Euroopassa nopeasti ja Suomi mainitaan useasti edelläkävijämaana periaatteen soveltamisessa kansallisella tasolla Tutkimuksen määrä lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla: Raitakari & Juhila, kirjallisuuskatsaus (tulossa 2014)

3 Asunto ensin -periaate Asunto ensin periaate on alun perin kehitetty Yhdysvalloissa, ja siellä erityisesti Pathways to Housing järjestössä (Tsemberis 2010) Asunto ensin -periaate: suoraan omaan pysyvään asuntoon, valinnanvapaus, asumisen ja palvelujen/hoidon erottaminen toisistaan, toipumista tukevat intensiiviset palvelut, tavanomaisiin asuntoihin ja asuinyhteisöihin integroituminen ( hajautettu asuminen) Vaihtoehto ns. portaikkomallille (tai lineaariselle tai hoito ensin mallille)

4 Viisi tutkimuksen osahanketta 1. Vertailu amerikkalaisen Pathways to Housing - järjestön kehittämän mallin ja suomalaisten tuettujen asumisratkaisujen välillä (Marko Kettunen) 2. Portaikkomallin ja Asunto ensin periaatteen kohtaamisen tutkiminen päihdeongelmasta ja/tai mielenterveysongelmasta kärsiville suunnatun tuetun asumisen käytännöissä (Suvi Raitakari ja Riikka Haahtela) 3. Asunto ensin periaatetta tukevan asumissosiaalisen työn käsitteellinen ja käytännöllinen kehittäminen vapautuvien vankien kanssa tehtävässä työssä (Riitta Granfelt) 4. Entisten asunnottomien asumisurien ja asunnottomuuskokemusten tutkiminen portaikkomallin ja Asunto ensin periaatteen valossa (Kirsi Nousiainen) 5. Asunto ensin -periaatteen tarkastelu suhteessa nykyisiin hyvinvointipoliittisiin painotuksiin (Kirsi Juhila) Tutkimuskonteksteina lähellä alkuperäistä periaatetta oleva malli (PHF), yhteisöasumiseen perustuva malli (CHF) sekä kevyet versiot (HFL) tai asunnottomuutta ehkäisevät mallit, joissa PHF-piirteitä (Pleace 2012)

5 Tutkimuksen nykyvaihe Aineistot kerätty vuoden 2013 loppuun mennessä (haastattelu-, vuorovaikutus- ja dokumenttiaineistoja) Analyysi- ja kirjoitustyö käynnissä (julkaisujakin jo) Yhteistyö MOVAGE-hankkeen (Muuttaminen ja vanhuus) kanssa; siirtymät ja valinnat asunnottomien ja vanhojen ihmisten asumispoluilla Tässä vaiheessa tutkimushankkeen tuloksia voi jäsentää kolmen käsitteen kautta: valinta, koti, yhteisö (kaikissa yksilöllisten ja kulttuuristen merkitysten taso, palveluja auttamisjärjestelmän sekä yhteiskuntapolitiikan taso)

6 Valinta Alkuperäinen AE-periaate (Tsemberis 2010) korostaa valinnan (itsemääräämisen) merkitystä toipumisprosessissa, ihmisten kykyä valintoihin ja myös vastuuta vääristä valinnoista, toisaalta kyse ei ole rajattomasta valinnanmahdollisuudesta (Hansen Löfstrand & Juhila 2012). Sopii hyvin mm. seuraaviin yhteiskuntapoliittisiin trendeihin: user involvement, personalisation, consumerism Valinnat (ja siirtymät/käännekohdat) omassa elämän historiassa ja rikkonaisilla, poikkeavilla asumispoluilla (Clapham 2003; 2005, Juhila & Kröger, toim. prosessissa; Nousiainen, käsikirjoitus3) Yhdessä ammattilaisten kanssa neuvotellut ja tehdyt valinnat (Raitakari & Juhila 2013; Juhila ym. submitted), asumissosiaalinen työ (Granfelt 2013a, 2013b, 2014)

7 Valinta (jatkuu) Omaan arkeen ja elämisen tapaan liittyvät valinnat; vaikeat, hyväksytyt, siedetyt ja kielletyt valinnat, valmentaminen oikeanlaisten valintojen tekoon, asumissosiaalinen työ asumisen turvaamisena ja asunnottomuuden ennalta ehkäisynä (Granfelt 2013a, 2013b, 2014) Oman asumisen ja tilan valinnat; neuvoteltuja ja joskus pakotettujakin valintoja Kuluttaja-asiakkuudesta tai rationaalisesta valinnan tekemisestä ei voida puhua (asuntomarkkinoiden pullonkaulat, tilaajatuottajamallit, asiakkaiden valikointi, ammattilaisasiakasvuorovaikutus) Valinnat tehdään rakenteiden ja toimijuuden vuorovaikutuksessa (Clapham), tarvitaan myös rakenteellista keskustelua asumisen valinnan mahdollisuuksista ja reunaehdoista

8 Koti Alkuperäisessä AE-periaatteessa kodin käsitettä ei ole erityisesti pohdittu, mutta se on epäsuorasti läsnä; oman, hajasijoitetun asunnon (kodin) ensisijaisuus, kotikäynnit (home visit). Sopii hyvin suomalaisiin yhteiskuntapoliittisiin linjauksiin: laitos-, asuntola-, kuntoutuskoti- yms. paikkojen vähentäminen ja kotona asumisen preferointi. Asunnosta koti (housing first vs. home first); turvallisuus, yksityisyys, pysyvyys, kiinnittyminen (kodin merkitykset); koti voi olla muukin kuin oma asunto; oma asunto toisinaan yksinäinen ja turvaton (Nousiainen käsikirjoitus4) Kotiutumisen onnistuminen, kun kokemuksia omasta kodista ei ole tai ne ovat hyvin hauraita? (Nousiainen käsikirjoitus4), asumissosiaalinen työ kotiutumistyönä (Granfelt 2014)

9 Koti (jatkuu) Koti asiakkaiden ja ammattilaisten kohtaamisen paikkana (liikkuvat palvelut, tiimit) Julkisen ja yksityisen tilan/paikan rajat Kodin institutionalisoitumisen riski, toisaalta kodin omistajalla on tietyt oikeudet ja ammattilaiset ovat vieraita poissa omilta kentiltään (instituutioista, toimistoista) (Juhila, Hall & Raitakari, käsikirjoitus) Kotona asumisen mahdollistuminen riittävän, moniammatillisen ja luottamukseen perustuvan tuen/läsnäolotyön turvin (Granfelt 2013a; Granfelt 2014) Kodin tilapäisyys (määräaikaiset näytön paikka asumisratkaisut iso ongelma)

10 Yhteisö ja integraatio AE-periaatteessa painotetaan tavanomaisiin asuntoihin ja asuinyhteisöihin integroitumista (hajautettu asuminen ja sosiaalinen integraatio). Tämä sopii hyviin EU-vetoiseen social inclusion keskusteluun sekä kansalaisyhteiskunnan ja epävirallisten yhteisöjen merkityksen painottamiseen (big society). Toipuminen jossakin (recovery in) toipuminen jostakin (recovery from) sijaan (Davidson & Roe 2007; Juhila, Hall & Raitakari, käsikirjoitus) Oman identiteetin rakentuminen suhteessa yhteisöihin; mihin kuulutaan, mihin halutaan ja mihin ei haluta kuulua, mihin hyväksytään mukaan, minkä ulkopuolelle jäädään (Haahtela 2013a&c; Nousiainen, käsikirjoitus3&4) Pakotetut, tuhoavat ja mahdollistavat yhteisöt; irrottautuminen vanhoista ja kiinnittyminen uusiin yhteisöihin (esim. rikollisuudesta irrottautuminen, desistanssi, Granfelt 2014); jotkut kokevat yhteisöllisen asumisen turvallisena, tukevana ja kodikkaana, mutta silti oman oven merkitys tärkeä (Nousiainen, käsikirjoitus3)

11 Yhteisö ja integraatio (jatkuu) Suomalaisen yhteisöasumiseen perustuvan sovelluksen vahvuudet ja heikkoudet; yhteisöt resurssina ja kuntoutuksen välineinä vs. pakotetut, institutionaaliset yhteisöt (Kettunen 2013; Nousiainen, käsikirjoitus3) Tavanomaisiin asuinyhteistöihin/alueisiin ( tavanomaiseen elämään) integroituminen; tämän on todettu olevan pulma eurooppalaisissa AE-sovelluksissa (yksinäisyyden ja toimettomuuden ongelma) Integroimistyö kotikäynneillä, integroitumisen eri asteet, toleranssi, mukaan ottaminen (Raitakari, Haahtela, Juhila, käsikirjoitus) Tuki-, kohtaamis- ja palvelupisteet välimuotona (mahdollistaa asunnottomien/entisten asunnottomien omien yhteisöjen säilymisen ns. tavanomaisten yhteisöjen rinnalla) Kokemusasiantuntijuuden tuottamat yhteisöt?

12 Julkaisuja ja käsikirjoituksia Granfelt, Riitta (2013a) Asumissosiaalinen työ läsnäolotyönä - kokemuksia naisten yhteisöstä. Teoksessa Merja Laitinen & Asta Niskala (toim.) Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino, Granfelt, Riitta (2013b) Asumissosiaalinen työ rikosseuraamusalalla. Teoksessa In Susanna Hyväri & Sakari Kainulainen (toim.) Paikka asua ja elää? Näkökulmia asunnottomuuteen ja asumispalveluihin. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, A tutkimuksia 39, Granfelt, Riitta (2014) Asunto vai rikoksettomuus ensin? Asumissosiaalisen työn tuella irti asunnottomuudesta ja rikollisuudesta. Teoksessa Henrik Lindeborg, Mari Suonio & Tytti Lassila (toim.) Sosiaalityö ja sosiaalinen tuki rikosseuraamusalalla. Helsinki: Rikosseuraamuslaitos, Granfelt, Riitta (käsikirjoitus) Valintojen kautta vankilasta kotiin. Haahtela, Riikka (2013a) Homeless Women s Interpretations of Women-specific Social Work among the Homeless People. Nordic Social Work Research. Haahtela, Riikka (2013b) "Tehdä projektinsa tarpeelliseksi": Työntekijöiden selonteot asunnottomille suunnatun Naisten keskuksen elinkaaresta. Janus 3(21),

13 Haahtela, Riikka (2013c)Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamisia asumisyksikössä. Teoksessa Susanna Hyväri & Sakari Kainulainen (toim.) Paikka asua ja elää? Näkökulmia asunnottomuuteen ja asumispalveluihin. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, A tutkimuksia 39, Hansen Löfstrand, Cecilia & Juhila, Kirsi (2012) The Discourse of Consumer Choice in the Pathways Housing First Model. European Journal of Homelessness 6(2), Juhila, Kirsi & Hall, Christopher & Raitakari Suvi (käsikirjoitus) Mental Health Floating Support at Home Spaces: Social Calls and Targeted Interventions Juhila, Kirsi et al. (submitted) Accepting and Negotiating Service users Choices in Mental Health Transition Meetings. Juhila, Kirsi & Günther, Kirsi (2013) Kunnan, järjestöjen ja asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet tilaaja-tuottajamallissa: Tutkimus asumispalvelujen tarjouspyyntöasiakirjoista, Janus 21(4), Juhila, Kirsi & Kröger, Teppo (toim./kirjoittamisprosessissa oleva kirja). Siirtymät ja valinnat asumispoluilla. Kettunen, Marko (2013) Asunto ensin malli Yhdysvalloista ja soveltaminen Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 5/2013. Nousiainen, Kirsi (submitted) Narrative Interviews as Performances: Challenges in Interviewing Former Long-term Homeless Women and Men. Nousiainen, Kirsi (käsikirjoitus1) Asumisyhteisön asukkaiden kertomusten yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tulkinnat väylänä marginalisaation vastaiseen toimintaan ja emansipaatioon tähtäävään sosiaalityöhön.

14 Nousiainen, Kirsi (käsikirjoitus2) Narratiivinen haastattelu performanssina tuetun asumisen yksikössä Kun päihdeongelma ja mielen sairaus ovat osallisina näyttämöllä. Nousiainen, Kirsi (käsikirjoitus3) Oma ovi asumisyhteisössä entisten asunnottominen valintojen mahdollistajana. Nousiainen, Kirsi (käsikirjoitus4) Home First or Housing First: Long-term Homeless Women and Men Narrate their Lived Experience at Home. Raitakari, Suvi & Haahtela, Riikka & Juhila, Kirsi (käsikirjoitus) Tackling Community Integration in Mental Health Home Visit Interaction. Raitakari, Suvi & Juhila, Kirsi (2012) Asunto ensin -mallin ja portaikkomallin jännitteet mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisratkaisuissa. Suuntaaja 2, Raitakari, Suvi & Juhila, Kirsi (2013) Kuluttajuusdiskurssit ja palveluvalinnat mielenterveyskuntoutuksen asiakaspalavereissa. Teoksessa Merja Laitinen & Asta Niskala (toim.) Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino, Raitakari, Suvi & Juhila, Kirsi (tulossa 2014) Asunto ensin julkaisujen suuntaukset, pääargumentit ja käytännöllis-poliittiset tavoitteet. Yhteiskuntapolitiikka.

15 Muu kirjallisuus Clapham, David (2003) Pathways Approaches to Homelessness Research. Journal of Community and Applied Social Pcychology 13, Clapham, David (2005) The Meaning of Housing: A Pathways Approach. Bristol: Policy Press. Davidson, L. & Roe, D. (2007) Recovery from versus recovery in serious mental illness: One strategy for lessening confusion plaguing recovery. Journal of Mental Health 16(4), Pleace, Nicholas (2012) Housing First. Belgium: FEANTSA. Tsemberis, S. (2010) Housing first: the pathways model to end homelessness for people with mental illness and addiction, Minnesota: Hazelden.