Uudistettu välinehuoltajan ammattitutkinnon peruste on suunniteltu otettavaksi käyttöön alkaen.

Transkriptio

1 TAUSTAMUISTIO Tutkinnot -yksikkö, opetusneuvos Aira Rajamäki VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON PERUSTEIDEN LUONNOS Välinehuoltajan ammattitutkinnon perusteiden uudistustyön tarkoitus Välinehuoltajan ammattitutkinnon nykyiset tutkinnon perusteet ovat vuodelta Opetushallitus on uudistanut välinehuoltajan ammattitutkinnon perusteet vastaamaan nykyistä ja tulevaisuuden erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon välinehuoltopalveluissa vaadittavaa osaamista. Osaamisvaatimukset ovat mm. hoitoteknologian lisääntymisen ja monimutkaistumisen myötä kasvaneet välinehuollossa. Alalle on pikaisesta saatava nuorta työvoimaa, koska työelämässä olevien eläköityminen on lähivuosina todella suurta (n. 60 %). Mm. tästä johtuen uudistuksessa on kiinnitetty huomiota muiden ammatillisten tutkintojen/ja niiden tutkinnon osien hyödyntämiseen osana välinehuoltajan ammattitutkintoa. Uudistetut välinehuoltajan ammattitutkinnon perusteet tuotettiin välinehuollon asiantuntijoiden kolmikantaisessa työryhmässä. Lausuntokierros luonnoksista järjestettiin lokakuussa Lausuntoja saatiin yhteensä 15 kpl. Tutkinnon perusteita viimeisteltäessä on otettu huomioon annetut palautteet mahdollisimman hyvin (Liite 2). Tutkinnon muodostuminen Välinehuolto tuottaa välttämättömät tukipalvelut eri välinehuoltopalveluja käyttävien organisaatioiden ydinprosesseille. Tutkinto muodostuu kolmesta pakollisesta tutkinnon osasta, jotka ovat: Välineistön puhdistamien ja desinfektio sekä puhdistamis- ja desinfektiopalveluiden tuottaminen (3.1), Välineistön kuivaaminen, tarkastaminen, pakkaaminen ja pakkaamispalveluiden tuottaminen (3.2) ja Välineistön sterilointi ja sterilointipalveluiden tuottaminen. Tutkinnon valinnaiset tutkinnon osat ovat: Suun terveydenhoidon välineistön puhdistaminen ja desinfektio sekä teroituspalveluiden tuottaminen (3.4), tutkinnon osa välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta (3.5), tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta (3.6), tutkinnon osa muusta ammattitutkinnosta (3.7) ja tutkinnon osa muusta erikoisammattitutkinnosta (3.8). Tutkinnon suorittaminen edellyttää kaikkien pakollisten tutkinnon osien ja vähintään yhden valinnaisen tutkinnon osan hyväksyttyä suoritusta. Ammattitaitovaatimusten ja toimintaympäristön kuvaus Välinehuolto on osa infektioiden torjuntatyötä. Se edistää myös potilasturvallisuutta ja kestävää kehitystä. Välinehuoltoa ohjaavat laatuvaatimukset, säädökset, toimintasuositukset, ammattietiikka sekä asiakaskeskeisyys. Tulevaisuudessa välinehuollossa korostuvat verkostot eri ammattiryhmien kesken, tuottavuus, tuloksellinen toiminta, sterilointipalvelujen tuottaminen sekä teknologia. Välinehuoltajan ammattitutkinnon suorittanut osaa puhdistaa, desinfioida, pakata ja steriloida asiakkaan/potilaan tutkimuksessa ja hoidossa tarvittavat välineet. Hän työskentelee asiakaskeskeisesti, vastuullisesti ja yhteistyökykyisesti moniammatillisissa työyhteisöissä ja verkostoissa välinehuoltotyön asiantuntijana. Hän toimii hyvien hygieniakäytänteiden mukaisesti. Välinehuoltajan ammattitutkinnon suorittanut osaa toimia tuloksellisesti ja laadukkaasti, opastaa ja ohjata henkilöstöä ja asiakkaita, perustella toimintaansa ajanmukaisella tiedolla ja kehittää välinehuoltotyötä. Välinehuoltajan ammattitutkinnon suorittanut työskentelee sosiaali- ja terveysalalla, esimerkiksi välinehuoltokeskuksissa, leikkaus- ja anestesiaosastoilla, endoskopiayksiköissä, laboratorioissa, teho-, dialyysi- ja synnytysosastoilla, poliklinikoilla ja suun terveydenhoidon yksiköissä. Hän voi työskennellä myös muiden alojen välinehuoltotehtävissä kuten lääke-, elintarvike- ja kemianteollisuuden, eläinlääkäriasemien, eläinsairaaloiden ja koeeläinlaitosten välinehuolloissa. Uudistettu välinehuoltajan ammattitutkinnon peruste on suunniteltu otettavaksi käyttöön alkaen. Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax ,

2 LAUSUNTOPALAUTE LIITE Tutkinnot yksikkö/opetusneuvos Aira Rajamäki Välinehuoltajan ammattitutkinnon perusteiden luonnokset LAUSUNNON ANTAJA PALAUTE MITEN OTETTU HUOMIOON PERUSTEIDEN VIIMEISTELY- SSÄ? 1. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Luonnos huomioi hyvin välinehuoltokeskuksen tarpeet ja on siltä osin työelämälähtöinen, mutta se ei huomioi riittävästi muita toimintaympäristöjä ja työskentelyä moniammatillisissa tiimeissä. Sairaanhoitopiirissä kehitetään henkilökunnan työn- ja tehtävien jakoa. Siinä on tukipalveluilla, kuten välinehuollolla merkittävä tehtävä. Leikkaussaleissa, poliklinikoilla ja tehohoidon osastoilla välinehuoltajien tehtävät painottuvat tulevaisuudessa logistiikaan välineiden huollon keskittyessä välinehuoltokeskuksiin. Tehtävät sisältävät tuotteiden tilausta, käyttöpisteisiin saattamista sekä mahdollisesti logistisia valmistelutehtäviä. Luonnoksessa ei ole huomioitu muita asiakasosastoilla (mm. synnytysosastot, leikkaus- ja anestesiaosastot, endoskopiayksiköt ja teho-osastot) tapahtuvia tehtäviä kuin suun terveydenhuollon välineistöön liittyvät tehtävät, joka on valinnainen tutkinnon osa. Laboratorioiden ja apteekkien erityispiirteitä kuten mikrobiologisten jätteiden hävittämistä ja nestesterilointia ei ole huomioitu. Ne tulisi lisätä tutkinnon perusteisiin. Arvioinnin kohteissa tulee varmistaa perusvalmiudet työskennellä erilaisissa terveydenhuollon toimintaympäristöissä, vaikka välinehuolto keskittyy terveydenhuollossa enenevässä määrin suuriin välinehuoltokeskuksiin. Asiantuntijana toimiminen ja rakentavan vuorovaikutuksen luominen moniammatillisissa tiimeissä tulee nostaa kriteereissä vähintään yhtä merkittäväksi kuin eri kulttuuri- ja kielitaustat. Ammattitutkinnon pakolliset osat Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , etunimi.sukunimi@oph.fi, Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , fornamn.efternamn@oph.fi, Kokous ; Eri toimintaympäristöjen ja työskentely moniammatillisissa tiimeissä tulee esille ammattikuvauksessa. Logistisen puolen osuuden voi ottaa toisesta ammattitutkinnon osuudesta. Työryhmä on käynyt keskustelun ja rajannut logistisen osuuden pois. Moniammatillinen yhteistyö logistiikan osalta on otettavissa valinnaiseksi jostakin muusta ammattitutkinnosta. Tuotannonohjaus tulee esille kaikista ammattitutkinnon osissa. Laboratorion välinehuolto on sisällytetty ammattitutkinnon perusvaatimuksiin. Logistiikkaa on käsitelty tutkinnon kohdassa / viite (ammattitaitovaatimus). Osa asioista tulee valmistavassa suunnitelmassa ja henkilökohtaisessa tutkintosuunnitelman laadinnassa. Tähän tulee mukaan työelämälähtöisyys. Välinehuoltajan työ on teknistä terveydenhuollon palveluiden alla olevaa toimintaa, joka on osa potilaan välillistä hoitoa. Tutkinnon suorittamisen osalta tutkinnonsuorittaja käsittelee ja huoltaa erilaisia instrumentteja (sekä tavanomaisia että erikoisinstrumentteja). Tämän vuoksi joitakin tiettyjä instrumentteja ei nosteta erikseen.

3 2 (12) vastaavat hyvin välinehuoltokeskuksen vaatimuksia. Pakollisista osista on poistettu tuotannonohjausosan myötä tuotteiden hankintaan, tilaukseen, käsittelyyn ja säilytykseen liittyvät ammattitaitovaatimukset. Nämä materiaalilogistiikan palvelut eivät ole poistumassa työelämän vaatimuksista. Ne tulee sisällyttää pakolliseksi ammattitutkinnon osaksi. Liitteenä on esitys materiaalilogistiikan ammattitaitovaatimuksista, arvioinnin kohteista ja kriteereistä. Yhtenä valinnaisena tutkinnon osana on suun terveydenhuollon välineistön puhdistaminen, desinfektio ja teroituspalveluiden tuottaminen. Sairaanhoitopiiri katsoo, että yhden erikoisalan erottaminen välinehuoltajan näyttötutkinnon osaksi on tarpeetonta. Välineidenhuollon näkökulmasta puhdistaminen ja desinfektio tapahtuvat samalla tavalla erikoisalasta huolimatta. Tavanomaisten ja ei -tavanomaisten instrumenttien jako edellyttää tarkempaa kuvausta. Ovatko esimerkiksi sähköllä ja paineilmalla toimivat laitteet, mikroinstrumentit tai implanttikirurgiassa käytettävä välineistö tavanomaisia vai ei tavanomaisia välineitä? Välinehuoltajan työ on välillistä potilaan hoitoa. Tämä tulee näkyä selkeämmin tutkinnossa vaadittavassa ammattitaidossa. Näyttötutkinnon suorittajalta tulee edellyttää terveydenhuollon säädösten ja tietosuojan tuntemusta. Taloudellista osaamista kuten kustannusten muodostumisen perusteita välinehuoltotoiminnassa tulee edellyttää ammattitaitovaatimuksissa. Välinehuoltajan työn ammattitaitovaatimukset ovat kasvaneet. Työ edellyttää tarkkuuden ja huolellisuuden lisäksi enenevässä määrin monimutkaistuvan välineistön, tietojärjestelmien ja laitteiden tuntemusta ja hallintaa sekä aseptista osaamista ja Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax ,

4 3 (12) tietotaitoa, (esim. robotti- ja tähystyskirurgia). Ei-tavanomaisten instrumenttien ja välineistön huolto sekä laitteiden puhdistus ja käyttökuntoon saattaminen voivat muodostaa valinnaiset tutkinnon osat. 2. TYKS/Happonen 3. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri On erinomainen asia, että suunterveydenhuollon tarpeet on otettu huomioon valinnaisena mahdollisuutena. Suun terveydenhuollon piirissä toimivat julkiset ja yksityiset yksiköt tarvitsevat melko suuren joukon ammattitaitoisia välinehuoltajia. Mahdollisuus perehtyä jo koulutuksen aikana suun terveydenhuollon erityisvaatimuksiin ja piirteisiin helpottaa varmasti työhön hakeutuista ja nostaa palvelujen laatua. Hammasinstrumenttien teroittamisen periaatteiden sisällyttäminen tähän koulutusjaksoon on hyvä asia ja antaa hyvän lähtökohdan työpaikkakohtaiselle perehdyttämiselle. Välinehuoltajan ammattitutkinnon luonnoksessa vaadittava ammattitaitoon ja arvioinnin perusteisiin ehdotetaan lisäyksiä: hygieniakäytäntöjen lisäksi (s. 4, 15, 21) tulisi osata noudattaa tavanomaisia varotoimia (listaus varotoimista luonnoksen eri sivuille), joita edellytetään myös Ruotsissa. Lisäksi on esitetty muita yksityiskohtaisia korjaus- ja poistoehdotuksia, joihin työryhmä ottaa kantaa. Kokous Lausunnon antaja on huomioinut välinehuollon laaja-alaisuuden ja toiminnan. Ei aiheuta muutoksia. Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , Kokous Arvioinnin kohteeksi muutettiin tavanomaiset varotoimet (s. 5). Käytetään jatkossa tätä terminologiaa. Hygieniakäytännöt tulee tietää; käytiin keskustelu ja päätettiin että asia tulee esille sekä valmistavassa koulutuksessa että tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisessa tutkintosuunnitelmassa. Muokattiin kohta noudattaa mikrobiologian ja aseptiikan tuntemusta jne. Tämä muotoilu lisätään kaikkiin tutkinnon osiin. Päätettiin, että sivulla 6 muotoillaan: valitsee tutkimusja hoitovälineille sopivan puhdistus- ja desinfektioaineen huomioiden tehon eri mikrobeihin. Tässä on huomioitu lausunnonantajan kommentti sivulla 2. Sivulla 7, lisättiin kriteereihin tarkastaa pesutuloksen ja kuivaa tähystimen, säilyttää tähystimet ohjeiden mukaan. Lisättiin poistaa eritetahran/-tahrat. desinfioidun käsin toimintaa arvioidaan

5 4 (12) Savon koulutuskuntayhtymä 5. Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Työelämälähtöisyydessä tulee kiinnittää huomiota ergonomia- ja tietotekniikkaosaamiseen. Suun terveydenhoitovälineet, koneet ja laitteet (huolto), leikkaus- ja anestesiavälineet ovat OK työelämän kannalta. Onko syytä rajata, mistä muista at:n ja eat:n tutkinnon osista valinnaisuus voi koostua? Asiakaspalveluosaaminen? Laboratoriovälineiden huolto? Asiantuntijuus moniammatillisessa työryhmässä? Työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja rakentavan vuorovaikutuksen huomioiminen? Kulttuurisuus ja eri kielitaustan omaavat vai erilaiset asiakkaat yleensä? Arvioijien työnjakoasiat selvästi kohtaan Ammattitaidon osoittamistavat? Selvennystä arviointiesitys kohtaan. Työnopastus ja ohjaus? Esittely ja havainnollistaminen tapahtumina selvemmin? Tarvitaanko valinnaiseen tutkinnon osaan hammasinstrumenttien teroittamisosaamista? Yksityiskohtaisia kysymyksiä ja korjausehdotuksia työryhmälle luonnoksen eri lukuihin. Välinehuoltajan ammattitutkinnon luonnos vastaa työelämän tarpeisiin ja helpottaa entisestään arvioijien tehtävää tutkintotilaisuuksissa. Aiempien tutkinnon osien yhdistäminen kolmeksi pakolliseksi tutkinnon osaksi on hyvä ja looginen ratkaisu. ovat konkreettisia ja ne on esitetty kuvaavilla ja helposti arvioitavilla verbeillä. Korjaus- tai tarkistusehdotuksia: mm. mikä on riittävää työkokemusta? Mitä tarkoitetaan yksittäisillä Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , näyttötilanteessa. Sitä ei kirjata tutkinnon perusteisiin. Vaihdettiin manuaalinen puhdistus- ja desinfektio (s.7). On olemassa nukkaamattomia pyyhkeitä ja ilmapistooli välineiden kuivaamiseen. Sivulta 23 poistettiin tunnistaa tutkimusja hoitovälineisiin liitetyt tartuntavaaramerkit Kokous Esittelee perustellen määritelmä koettiin hyväksi. Laboratoriovälineiden huolto ja moniammatillinen yhteistyö osuus tulee esille teoriaopetuksessa ja tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisessa tutkintosuunnitelmassa. Työnopastusta tehdään lähityötä neuvottaessa toimii rinnalla tehtävän teosta. Perehdyttäminen on eri asia. Kokous Lisättiin sivulle 24 sana (esittelee teroitettavien suunhoidon instrumenttien käyttötarkoituksen), viimeinen sana oli tipahtanut pois. Yksittäisessä tutkintosuorituksessa riittää yhden kolmikannan edustajan arvio; asiasta konsultoidaan OPH:n asiantuntijaa. Tutkinnon osan suoritus voi sisältää useita tutkintotilaisuuksia. Tutkintotilaisuudessa riittää yhden kolmikanta-arvioijan mukana olo.

6 5 (12) Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA tutkintosuorituksilla? Erityisinstrumenttien nimeäminen? Työnopastaminen? Steriloi.. höyryautoklaavin itsenäinen käyttö? Kuka päättää välinehuoltotyötä hyödyntävän valinnaisen tutkinnon osan ottamisen toisesta at:sta tai eat.sta? Eviran mielestä perusteiden esitys täyttää hyvin työelämän välinehuollolle asettamat tavoitteet. Ammattitutkintovaatimusten ja näyttötutkinnon perusteella tutkinnon suorittajalla on valmiudet soveltaa osaamistaan erilaisissa välinehuollon tehtävissä. Ammattitaitovaatimusten pakollisissa ja valinnaisissa osissa on otettu huomioon työelämän asettamat vaatimukset. osaa arvioida toimintaansa ja löytää siitä kehittämisen kohteita on tärkeää ajatellen välinehuollon kehittymistä ja ajan tasalla pysymistä. Tutkinnossa on otettu huomioon myös laatujärjestelmän tuntemisen tärkeys ja kyky soveltaa sitä välinehuollon tehtäviin. Evira kannattaa lämpimästi luonnoksen hyväksymistä sellaisenaan. 7. Turun yliopisto Välinehuoltajan ammattitutkinnon pakolliset osat ovat asianmukaiset ja palvelevat ko. tutkinnon vaatimuksia. Valinnainen tutkinnon osa, kohta 3.4 on asiallinen, mutta kohdat 3.5 ja 3.6. ovat epämääräisesti rajattuja. Luonnoksessa ei oteta tarpeeksi huomioon biolääketieteen laboratorioiden välinehuollon tarpeita. Erikseen pitäisi mainita työtilojen kontaminoitumisen ehkäisy sekä oman ja työtovereiden turvallisuudesta huolehtiminen. Laboratoriovälinehuollossa potilasturvallisuus liittyy oleellisesti tilojen puhtauteen (RNA- ja DNA-tekniikan metodit). GMO -säädösten huomioon ottaminen? Sairaala- ja hammasvälineistö on otettu asiallisesti huomioon, mutta lääketieteellisten tutkimuslaboratorioiden Muutettiin nimeää erikoisalojen instrumentteja poistettiin sana tavallisimpia. Sivulla 17 on selkeästi mainittu steriloinnista; ei tehty muutoksia. Kokous Välinehuoltajan ammattitutkinto ja ammatti koetaan tärkeäksi Evirassa. Palaute oli kannustava eikä aiheuta muutoksia. Kokous Näyttöympäristöt on kirjattava auki näyttötutkintojen perusteisiin; OPH:n asiantuntija. Jos perustutkinto tulee, niin näitä laboratorionäkökulmia voi ottaa siihen lisää. Kieliasia on käsitelty tämän päivän aikana. Se ei aiheuta tämänhetkiseen luonnokseen muutoksia. Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax ,

7 6 (12) Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 9. Turun ammattiinstituutti tarpeet on osin unohdettu. Asiakaspalvelun vaatimus toisesta kotimaisesta ja yhdestä vieraasta kielestä ovat varsinaisen työnsuorittamisen kannalta epäoleellisia. Perehdytys ja työohjeet tulee antaa omalla äidinkielellä, koska työnantaja määrittelee kielitaitovaatimukset. Luonnoksen muut ammattitaitovaatimukset ovat jo tarpeeksi vaativat, ettei niitä pidä laajentaa työn kannalta epäoleelliseen. Onko kaikissa oppilaitoksissa välinehuoltajalla mahdollisuus valita haluamansa tutkinnon osa monipuolisesti? Tähystinten tunnistus? Kielitaitovaatimukset? Onko tasavertainen muiden ammattitutkintojen kanssa? Onko tarvetta valinnaiseen? Välinehuollon työelämän lähtökohdat toteutuvat paremmin kuin edellisissä tutkinnon perusteissa. Työelämän ydintehtävät ja tulevaisuudessa korostuvat tehtävät ovat arvioinnin kohteina. ja kriteerit noudattavat suurimmaksi osaksi loogisemmin välinehuoltotyön prosessia, mikä selkeyttää sekä työelämän arvioijien tehtävää että tutkinnon suorittajan henkilökohtaista suunnittelua. Uusitut perusteet jäsentävät selkeämmin koulutuksen rakennetta, mikä osaltaan lisää kouluttajien ja työelämän edustajien yhteisymmärrystä. Arvioijien työnjakoa koskeva suunnittelumahdollisuus antaa työelämän näkökulmasta joustavuutta tutkintotilaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen. Perusteissa tulee hyvin esille sairaalan ja suun terveydenhoidon työelämän tarpeet välinehuollossa, mutta laboratoriotoiminnan välinehuollon ammattiosaamisen näyttämiseen ei ole mahdollisuutta valinnaisissa tutkinnon osissa. Sosiaaliset valmiudet ja Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , Kokous Verkostoituminen eri oppilaitosten välillä mahdollistaa valintaa. Eri oppilaitokset voivat tarjota tiettyjä erityisiä alueita halutessaan. Onko välineen tunnistamiseen liittyvä asia, miten pitkä, ks. sivu 7, valitsee tähystimelle soveltuvan huoltotavan ja -ajan. Asia on huomioitu. Kieliasia on keskusteltu tässä kokouksessa (ks. muut lausujat). Kokous Laboratorion osuus; ks. muut lausunnon antajat. Vuorovaikutustaidot ja moniammatillisessa työyhteisössä toiminta on muokattu tässä kokouksessa. Tartuntavaaramerkit on poistettu tutkinnon osaan lisättiin sana välineistön sterilointi ja sterilointipalveluiden tuottaminen. Suun terveydenhuoltoosuus on käsitelty. Pesuaine on oikea termi (koneellisesti käytettävä). Pesukoneiden validointi säilytettiin. Kohta muotoiltiin: Havainnollistaa desinfioivan pesukoneen validoinnin. Eristyshuoneen välineet on käsitelty. Toimii suunnitelmallisesti ja joutuisan tehokkaasti määritelmä otettiin lausunnon antajan ehdotuksesta tekstiin. Lisättiin toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti lausunnon antajan ehdotuksesta teksti. Palvelun tuottaja ja tarjoaja ovat kaksi eri asiaa. Kaikkiin tutkinnon osiin lisätään aidoissa työympäristöissä. Asia liittyy ammattitaidon osoittamistapaan. Tiiveystesti on kriteereissä mainittu.

8 7 (12) Jämsän ammattiopisto yhteistyötaidot? Parannus on tuotannonohjauksen yhdistäminen eri tutkinnon osiin. Sterilointi? ja teroituspalveluiden tuottaminen? suun terveydenhoidon välineiden puhdistamisen, desinfektion ja teroituspalveluiden tutkinnon osassa. Lisäksi esitettiin eri lukuihin useita yksittäisiä kysymyksiä tai korjausehdotuksia työryhmälle. Ammattitutkinnon muodostuminen kolmesta pakollisesta osasta vaikuttaa selkeältä ja on työprosessin mukainen. Valinnainen tutkinnon osa on herättänyt keskustelua. Tutkinnon osan valitseminen välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta voi olla ongelmallinen eri puolilla Suomea, jos linja on pitää eat:a tarjoavien tutkinnonjärjestäjien määrä vähäisenä. Halukkuus hakeutua? Mahdollisuus ohjata? Miten erikoisammattitutkinnon perusteet uudistuvat? Työelämän edustajien mielestä valinnainen tutkinnon osa eat:sta on liian vaativa suorittaa. Kuka määrittelee valinnaisen tutkinnon osan ammattitutkinnosta? Suun terveydenhoidon välineistön puhdistaminen, desinfektio ja teroituspalveluiden tuottaminen? Miten instrumenttien käyttötarkoitus otetaan huomion teroituksen yhteydessä? Ammattitaitovaatimukset ovat koventuneet työnantajaedustajan mielestä. Tekemisestä ja tehtävien osaamisesta on siirrytty palvelutuotantoon, jonka ymmärtäminen edellyttää pidempää koulutusta. Miten kolmen vuoden työkokemusvaade? Arvioinnin suorittaminen on kuvattu s. 4 selkeästi mm. yksittäisessä tutkintosuorituksessa riittää yhden kolmikannan edustajan arvio. Vastuu arvioinnista kokonaisuudessaan on kolmikantaisella arvioijaryhmällä. Käytäntö monipuolistanee osaamisen osoittamisen käytänteitä. Ammattitaidon arvioinnin Asiakaskeskeisyys on korjattu. Välinehuoltaja ylläpitää toiminnallaan välinehuoltoprosessin toiminnallisuutta, tuloksellisuutta ja laatua (korjattiin ammattitaidon kuvaukseen). Kokous Odotetaan perustutkinnon osalta päätös OKM:stä. Tämän jälkeen tehdään erikoisammattitutkinnon perusteiden päivittäminen. Jos perustutkintoa ei tule, erikoisammattitutkinnon perusteiden päivittämistyö aloitetaan. Suusairauksien osuudesta luonnosversiosta oli pudonnut sana käyttötarkoitus. Olemme korostaneet sitä, että välinehuoltaja tietää välineen käyttötarkoituksen. Työkokemukseen (ja aikaan) ei aseteta välinehuoltajan ammattitutkintoon hakeutuvalle erityisiä ehtoja. Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , etunimi.sukunimi@oph.fi, Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , förnamn.efternamn@oph.fi,

9 8 (12) Terveyspalvelualan liitto kriteerit osoittavat suhteellisen selkeästi, mitä arvioidaan. Ammattitutkinnon tutkinnon osissa sekä arviointiperusteissa työelämälähtöisyys on huomioitu lähtökohtaisesti hyvin. Aikaisemmin vapaaehtoisena ollut yrittäjyys on jätetty pois. On tärkeää, että ammattitutkinnon suorittajilla on riittävä liiketoimintaymmärrys sekä yleinen työelämän ymmärrys. Yrittäjyysosiot tulisi varmistaa tutkinnon osien sisällä. Ammattitutkinnossa on olennaista varmistaa perusvälinehuollon osaaminen erilaisissa toimintaympäristöissä. Skoopit? Koneet? Laiteet? Tärkeää on varmistaa välinehuollon prosessien tuntemus erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Riittävä osaaminen hygienia-asioista ja aseptinen omatunto? 12. JHL ry Välinehuoltajan ammattitutkinnon perusteiden luonnoksessa on otettu huomioon työelämälähtöisyys ja työntekijöiden vastuualueet terveydenhuollon eri toimintapisteissä. Työnopastusta ja ohjausta on useissa kohdin perusteissa. Myös perehdytyksestä olisi hyvä olla kuvausta perusteissa. Miten uudet välineet otetaan käyttöön ja miten aikaa varataan perehdytykseen? On hyvä, että perusteet muodostuvat selkeistä kokonaisuuksista, jota perustuvat pakollisiin ja valinnaisiin tutkinnon osiin. Hyvä, että opiskelija saa valita valinnaisen tutkinnon osan välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta tai muusta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta. Mistä löytyy kouluttajat ja arvioijat suun terveydenhoidon välineiden puhdistaminen, desinfektio ja teroituspalveluiden tuottaminen tutkinnon osaan? Lisäksi esitettiin tarkentavia kysymyksiä tai korjausehdotuksia perusteluonnoksen eri lukuihin, mm. työn ergonomiasta, työlainsäädännön vastuista, arvoista ja Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , Kokous Käsittelyssä oli yksi sivu, etusivu puuttuu. Aseptiikka nostettu esille ja se on käsitelty. Välinehuoltajan valinnaisissa tutkinnon osissa mahdollistuu yrittäjäosuus. Aseptiikka ja hygienia-asiat korostuvat välinehuoltajan työssä. Kokous Perehdytys, asiantuntijuus moniammatillisessa työyhteisössä, materiaalien toimittaminen ja ergonomia. Olemme keskustelleet asioista tässä kokouksessa (ks. kohdat sieltä). Ammattitutkinnon muodostumisesta ja ergonomiasta on keskusteltu ja tehty lisäykset ammattitutkinnon perusteisiin. Säädöskokoelmat sisältävät lait ja asetukset. Työlainsäädännön vastuut ja velvoitteet pitää näkyä toiminnallisessa näyttötutkinnossa. Muotillaan jokaiseen tutkinnon osaan noudattaa säädöksiä, määräyksiä ja suosituksia, työyhteisön ohjeita Eri lait myös työlainsäädäntö tulee valmistavassa koulutuksessa käytyä läpi. Tarkistetaan, että kirjaukset ovat yhteisiä kaikille tutkinnonosille. Asiantuntijuus moniammatillisessa tiimissä on muotoiltu tänään tutkinnon perusteisiin. Jätteiden käsittelyosuutta tarkennettiin tässä kokouksessa. Henkilö voi näyttää yhdessä tutkinnonosassa kielitaitovaatimuksen osuuden. Toisella kotimaisella kielellä (suomi tai ruotsi) ja yhdellä vieraalla kielellä tämä on

10 9 (12) Suomen sairaalahygieniayhdistys ry periaatteista, asiantuntijuudesta moniammatillisissa tiimeissä, oman ammattitaidon käyttämisessä. Jätteiden käsittely on hyvin kuvattu luvussa 3.2. Kielitaitovaatimus tulisi laittaa jokaiseen tutkinnon osaan. Perustetyöryhmä on tehnyt hyvää työtä ja tutkinnon osien kriteerit avaavat työtä prosessina hyvin. Työyhteisön hyvinvointia ja vuorovaikutusta voisi korostaa mekaanisen tekemisen lisäksi, samoin oman työn arvostamista ja osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Perusteiden sisältö perustuu käytännön välinehuoltotyöhön ja vastaa tämän päivän välinehuoltajien tekemää välineistön huoltoprosessia. Perusteet vastaavat työelämän tarpeisiin huomioiden tulevaisuuden haasteet. Prosessi ja sen hallinta on saatu nivottua yhteen. Sosiaalisia valmiuksia tulee korostaa, samoin kykyä antaa ja ottaa vastaan palautetta ja osoittaa se tutkintotilaisuudessa. Työnopastus ja muu ohjaaminen on hyvä lisäys. Perusteet ovat yksityiskohtaisemmat ja ohjaavat sekä näyttötutkinnon suorittajaa että arvioijaa selkeämmin, mutta asettaa uusia osaamishaasteita arvioijille ja vaateita arviointiympäristöille. Ammattitutkinto muodostuu perusprosesseista ja niissä on otettu huomioon pääosin nykyisen perusteen sisältöjä. Ekologinen näkökulma on tuotu hyvin esille. Ergonomiaa voisi vielä korostaa. Pakolliset osat ovat välinehuoltoalan ydinosaamista. Valinnaiset osat tulevat laaja-alaista osaamistarvetta välinehuollossa. Tutkinnon osa 3.4 Suun terveydenhoidon välineistön puhdistaminen, desinfektio ja teroittamispalveluiden tuottaminen on hyvä, ajankohtainen ja tarpeellinen uudistus, mutta liikapainotukseen erityisvälineistön osalta ei ole perusteita. Pohdittava, olisiko hammashuollon Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , kielitaitovaatimus, joka muotoillaan ja tarkistettiin välinehuoltajan ammattitutkinnon perusteisiin. Saimme mukavaa palautetta. Kokous Työelämälähtöisyys ja laaja-alaisuus on huomioitu lausunnonantajan toimesta. Mietittiin ergonomian nostamista ammattitutkinnon perusteisiin. Sivulle 9 lisättiin arvioinnin kriteeriksi (turvallinen ja työsuojelua edistävä toiminta) työskentelee ergonomisesti ja noudattaa ergonomisia suosituksia. On valinnainen osa ja sitä voidaan hyödyntää muissakin tutkinnoissa. Tämän vuoksi pidämme edelleen yhdessä teroitettavien hammasvälineiden pesun- ja desinfektion sekä teroittamisen. Laboratoriovälinehuolto tulee käytyä teoreettisessa koulutuksessa ja tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisessa näyttötutkintosuunnitelmassa. Laboratorioita on paljon; mikä niistä pitäisi valita (lääketehtaiden ja sairaaloiden jne. laboratoriot ovat omakaltaisiaan). Kielitaitovaatimukseen emme pysty vaikuttamaan. Kyky arvioida omaa toimintaansa on itsearvioinnissa. Näyttötutkinto-oppaassa on ohjeet asiasta. Eristysvälineiden puhdistus- ja desinfektio kohdasta keskusteltiin. Poistettiin koko kohta. Tavanomaisiin varotoimiin lisättiin esittelee tai poistaa eritetahran/-tahrat. Tutkimus- ja hoitovälineiden vastaanotto, käsittely ja lajittelu lisättiin ottaen huomioon tartunnanaiheuttajat kohta. Sivulle 6 lisättiin kohta toimii yhteistyökykyisesti,

11 10 (12) Välinehuollon tutkintotoimikunta 8344 välineistön huolto erillinen tutkinnon osa vai osa puhdistamista ja desinfektiota. Teroittaminen voisi olla valinnainen tutkinnon osa. Laboratorioiden välinehuolto voisi olla valinnainen tutkinnon osa. Lisäksi esitetään luonnoksen eri lukuihin yksityiskohtaisia kysymyksiä tai korjausehdotuksia, joihin työryhmältä odotetaan ratkaisuja. Ammattitutkinnon perusteiden luvut vastaavat työelämän tarpeita välinehuoltajalta vaadittavan osaamisen näkökulmasta ja ne rakentuvat hyvin. Tutkinnon osien sama rakenne selkeyttää tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen suunnitelman laatimista, tutkinnon suorittamista ja arviointia. Arvioinnin kriteerien ilmaisutapa kokonaisuudessaan on hyvä, kuvattu tutkinnon suorittajan Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , vastuullisesti ja asiakaskeskeisesti moniammatillisessa työyhteisössä. Toiminta puhdistamisen ja desinfektion toimintaympäristössä. Lisättiin Toimii yhteistyökykyisesti, vuorovaikutteisesti ja vastuullisesti työyhteisön jäsenenä. Tartuntavaaramerkki maininta ja sana mittari poistettiin lausunnon antajan ehdotuksen mukaan. Sivu 7; mekaaninen puhdistus on muutettu manuaaliseksi puhdistukseksi. Käyttöturvallisuustiedotteiden ohje kohta muutettiin lausunnonantajan ehdotuksen mukaiseksi. Henkilökohtaisessa tutkintosuunnitelmassa tutkinnonsuorittaja kertoo veden merkityksen puhdistus- ja desinfektioprosessin lopputulokseen. Indikaattori -asiat löytyvät tutkinnonosasta. Ei siirretä niitä. Pakkaamisosiossa on tuotekuvaus indikaattorit kuuluu tänne. Ammattitaitovaatimuksiin laitetaan Valvoa ja seurata höyrysterilointia sekä testata höyryautoklaavin päivittäistä käyttökuntoa. Muotoiltiin Esittelee veden merkityksen steriloinnin lopputulokseen ja puhtaan höyryn muodostumiseen. Poistetaan kriteeri esittelee veden laadun merkityksen välinehuollon prosesseihin ja steriloinnin lopputulokseen. Teroittaa instrumentit teroituskoneella tai käsin. Sivu 26 ammattitaidon osoittamistavoista poistettiin kolme kappaletta lausunnonantajan ehdotuksen mukaisesti. Kokous Tässä kokouksessa on muutettu aseptinen toiminta. Säilytettiin kirjaa tietotekniikkaa hyödyntäen.. Atk on tulevaisuutta ja nykypäivää. Päätettiin näyttötutkinnossa kirjata vaihtoehtoisiksi teroittaa instrumentit teroituskoneella tai teroittaa instrumentit käsin hiomakivellä. Kummatkin tavat opetetaan teoriaopetuksessa.

12 11 (12) toimintaa kuvaavina verbeinä. Ammattitaitovaatimuksissa ja arvioinnin kohteissa korostuu erityisesti kolmikantaarvioijien asiantuntijuus eri rooleissa arvioitaessa näyttötutkintoa. Tutkinnon osat nousevat suoraan välinehuoltoprosessista. Valinnaiset osat ovat hyväksyttäviä ja antavat mahdollisuuden laajentaa näkökulmaa välinehuoltotyöstä. Suun terveydenhoidon välineistön puhdistaminen, desinfektio ja teroituspalveluiden tuottaminen osio on ajankohtainen. Lisäksi esitetään yksityiskohtaisia kysymyksiä tai korjausehdotuksia perustetyöryhmän ratkaistavaksi. 15. AMIEDU Valinnainen tutkinnon osa Suun terveydenhoidon välineistön puhdistaminen, desinfektio ja teroituspalveluiden tuottaminen on hyvä lisäys. Laboratoriot tulisi ottaa huomioon välinehuollon toimintaympäristöinä, koska ne ovat työelämässä tärkeitä välinehuoltajien työllistäjiä. Em. osalta perusteiden tulisi ottaa huomioon laboratoriovälinehuollon erityispiirteet, työsuojelu ja vaaratilanteet, laboratoriovälineistö, nimikkeet, käyttötarkoitus ja alan käsitteistö. Varotoimet? Terminologian tarkistus puhdistus? pesu? Tuotteistaminen? tuotannonohjaus? yrittäjämäinen välinehuoltotoimita? Yleisesti ottaen arvioinnin kriteerien ilmaisutapa kokonaisuudessaan on hyvä. Toimintaa kuvataan toiminnallisina verbeinä. Perusteiden uudistusta on myös pidettävä sisällöllisesti hyvänä. Lisäksi on esitetty eri tutkinnon osiin yksityiskohtaisia kysymyksiä tai korjausehdotuksia perustetyöryhmän ratkaistaviksi. Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , Kokous Osaa käsitellä ja lajitella jätteet muotoilu laitetaan tutkinnon jokaiseen osaan ammattitaitovaatimukseksi. Ei lähetetä Amieduun lausuntoa uudelleen kommentoitavaksi. Korjaukset olivat hyviä huomioita. Luku 1 ei tehdä muutoksia (säätiö). Jätteiden suhteen teimme korjaukset. Laki-terminologia on korjattu (kuuluu säädöksiin). Aseptinen toimintaosuus (eritetahradesinfektio mm) korjattiin tässä kokouksessa. Henkilökohtainen hygienia ja aseptisesta työtavasta ja työympäristö on huomioitu. Lausunnonantajan ehdotus asiakaspalvelijana toimimiseen hyväksyttiin ja kirjattiin. Tosin uskottavaa -sana otettiin pois. Muotoiltiin kohta informoi asiakasta puhdistamiseen ja desinfektioon liittyvässä asiakaskeskeisesti ja vuorovaikutteisesti. Kulttuuri- ja kielitaustat ovat osa elinikäistä oppimista. Tarkastetaan kohta ottaa huomioon eri tartuntatavat ja puhtausluokat. Tartuntavaaramerkit on poistettu. Käyttöturvallisuusasia sisältyy at perusteisiin. Koneet on pesu- ja desinfektiokoneita. Otetaan huomioon tartunnan aiheuttajat muotoilu hyväksyttiin. Suojaa itsensä roiskeilta ja

13 12 (12) välttää pistotapaturmalta lisättiin manuaaliseen puhdistamiseen ja desinfektioon. Desinfioivan pesukoneen validoinnin havainnollistaminen säilytetään ammattitutkinnon perusteissa. Muutetaan tähystimien puhdistaminen ja desinfektio. Eristykseen ja jätteisiin liittyvät asiat on käsitelty tänään. Teimme muutoksia. Lisättiin kirjaa puhdistamisessa ja desinfektiossa syntyneet dokumentit. Asia lisätään jokaiseen kohtaan. Lisättiin huoltaa ja käyttää pesu- ja desinfektiokoneita säädösten ja käyttöohjeiden mukaisesti. Tähystimien kuivaus ja säilytys on lisätty tänään. Samoin tutkimus- ja hoitovälineitten vastaanotto ja tunnistus. Käytetään sanaa erikoisalojen instrumentti. Sivulle 14 lisättiin sana huoltaa (ja käyttää koneita). Jätettiin määritelmä suurista ja pienistä autoklaaveista. Arvioinnin kohde säilytetään tässä ennallaan. Arvioinnin kriteerit päätettiin säilyttää ennallaan, koska näyttöympäristöt ovat kovin erilaisia. Laadukas ja tuloksellinen toiminta on korjattu tänään. Käyttöturvallisuustiedotteiden ohjeistus muokattiin. Laboratorio-osuus on käsitelty tänään. Sen osuutta voi huomioida teoriaopetuksessa ja näyttötutkinnon suorittajan henkilökohtaisessa suunnitelmassa. Jos tulee perustutkinto, siihen voidaan lisätä enemmän laboratorionäkökulmaa ja yksityiskohtia. Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax ,

14 Näyttötutkinnon perusteet Välinehuoltajan ammattitutkinto 2011 Määräys xx/011/2011 Määräykset ja ohjeet 2011:xx

15 1 SISÄLTÖ Välinehuoltajan ammattitutkinto SISÄLTÖ NÄYTTÖTUTKINNOT Näyttötutkintojen järjestäminen Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinnon perusteet Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Todistukset Näyttötutkintoon valmistava koulutus VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON OSAT JA MUODOSTUMINEN VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Välineistön puhdistaminen ja desinfektio sekä puhdistamisja desinfektiopalveluiden tuottaminen... 5 Ammattitaitovaatimukset... 5 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 6 Ammattitaidon osoittamistavat Välineistön kuivaaminen, tarkastaminen, pakkaaminen ja pakkaamispalveluiden tuottaminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Välineistön sterilointi ja sterilointipalvelujen tuottaminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Suun terveydenhoidon välineistön puhdistaminen ja desinfektio sekä teroituspalveluiden tuottaminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osa välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osa muusta ammattitutkinnosta Tutkinnon osa muusta erikoisammattitutkinnosta 26

16 MÄÄRÄYS x.xx.2011 /011/2011 Voimassaoloaika: x.xx.2012 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu: L 631/98, 13 2 mom Kumoaa Opetushallituksen määräyksen nro 34/011/2004 Muuttaa Opetushallituksen määräystä - VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON PERUSTEET Opetushallitus on päättänyt välinehuoltajan ammattitutkinnon perusteista, joita on noudatettava x.xx.2012 lukien toistaiseksi. Ennen tämän määräyksen voimaantuloa aloitetut tutkintosuoritukset voidaan saattaa loppuun perusteiden nro 34/011/2004 mukaisesti x.xx.2014 mennessä. Tutkintotoimikunta ja tutkinnon järjestäjä eivät voi jättää noudattamatta tutkinnon perusteita tai poiketa niistä. Järjestettäessä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto. Pääjohtaja Timo Lankinen Opetusneuvos Aira Rajamäki LIITE Välinehuoltajan ammattitutkinto 201x Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , etunimi.sukunimi@oph.fi, Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , fornamn.efternamn@oph.fi,

17 2 Liite Välinehuoltajan ammattitutkinnon suorittaneen työn kuvaus NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi.

18 3 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Henkilökohtaistamisesta Opetushallitus on antanut erillisen määräyksen. 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Arvioijat Arvioinnin oikaisu 1.6 Todistukset Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointiesityksen, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. voi lainsäädännön mukaisena määräaikana pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista.

19 4 Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 2 VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON OSAT JA MUODOSTUMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset on määritelty siten, että ne edellyttävät tutkinnon suorittajalta vähintään peruskoulun tai vastaavan tasoisia tietoja ja taitoja. Tutkintoon kuuluu kolme pakollista ja viisi valinnaista tutkinnon osaa. Koko tutkinnon suorittaminen edellyttää kolmen pakollisen ja vähintään yhden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Taulukko 1. Välinehuoltajan ammattitutkinnon osat ja muodostuminen Pakolliset osat 3.1 Välineistön puhdistaminen ja desinfektio sekä puhdistamis- ja desinfektiopalveluiden tuottaminen 3.2 Välineistön kuivaaminen, tarkastaminen, pakkaaminen ja pakkaamispalveluiden tuottaminen 3.3 Välineistön sterilointi ja sterilointipalveluiden tuottaminen Valinnaiset tutkinnon osat, joista on valittava 1 osa 3.4 Suun terveydenhoidon välineistön puhdistaminen ja desinfektio sekä teroituspalveluiden tuottaminen 3.5 Tutkinnon osa välinehuoltajan erikoisammattitutkinnosta 3.6 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta 3.7 Tutkinnon osa muusta ammattitutkinnosta 3.8 Tutkinnon osa muusta erikoisammattitutkinnosta

20 5 3 VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän välinehuoltajan ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. lle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. lle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti tilaisuudessa, johon osallistuu tutkinnon suorittajan lisäksi yksi tai useampi arvioija. Arvioija kirjaa tilaisuuden keskeisimmät havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä suullinen kuuleminen järjestetään sen jälkeen kun kaikki tutkinnon osan tutkintosuoritukset on tehty. Välinehuoltajan ammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. 3.1 Välineistön puhdistaminen ja desinfektio sekä puhdistamisja desinfektiopalveluiden tuottaminen Ammattitaitovaatimukset osaa toimia ympäristöissä, joissa tuotetaan puhdistamis- ja desinfektiopalveluja toimia hygieniakäytäntöjen mukaan toimia puhdistamisen- ja desinfektion palvelutilanteissa vastaanottaa ja käsitellä tutkimus- ja hoitovälineitä puhdistaa ja desinfioida tutkimus- ja hoitovälineet käsitellä ja lajitella jätteet ylläpitää toiminnallaan välinehuoltoprosessin tuloksellisuutta ja laatua antaa työnopastusta ja ohjata välineistön puhdistamisen ja desinfektion palvelutilanteissa edistää työhyvinvointia arvioida toimintaansa ja löytää siitä kehittämisen kohteita.