Po P hjanmaan ke k hitt hit ämisen t viitekehys y
|
|
- Kaisa Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjanmaan kehittämisen viitekehys
2 Maakuntastrategian lähtökohdat Maakunnan tavoitetila Maakunnan kehittämisen painopisteet ja tavoitteet Ulkoiset muutostekijät Maakunnan erityispiirteet
3 Maakunnan tavoitetila
4 Pohjanmaan visio 2040 Uuden energian Pohjanmaa: Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energia viittaa sekä vahvaan energiateknologian i ja uusiutuvan energian osaamiseen että energiseen toimintatapaan ylipäätään. Energisyys on Pohjanmaalle tunnusomaista, ja se kuvaa innostusta ja asennoitumista oman maakunnan kehittämiseen kaikilla yhteiskunnan aloilla. Huippuosaaminen, monikulttuurisuus ja vahva yhteisöllisyys puolestaan nähdään tärkeinä maakunnan menestystekijöinä, joiden merkitys tulee kehittämistyössä tiedostaa.
5 Tavoitetila 2040 Vuonna 2040 Pohjanmaan maakunnassa on hyvinvoiva väestö vahva yhteisöllisyys hyvä jaturvallista asua ja elää koko maakunnan alueella suvaitsevainen ja monikulttuurinen ilmapiiri monipuolinen elinkeinoelämä kaikissa maakunnan osissa vahva tutkimus ja koulutusosaaminen kansainvälinen toimintaympäristö ja asenne ennakkoluuloton ja yrittäjämäinen asenneilmapiiri monipuolinen kulttuuritoiminta ja elävä kulttuuriperintö hiilidioksidineutraali sähkön ja lämmöntuotanto sekä liikenne omavarainen energiantuotanto puhdas ympäristö ja monimuotoinen luonto.
6 Tavoitetila 2040 Vuonna 2040 Pohjanmaa on kilpailukykyinen alue, jossa väestö voi hyvin ja jossa on hyvä yäelinympäristö. Kilpailukykyinen alue Hyvä elinympä ristö Uuden energian Pohjanmaa Huippuosaaminen Monikulttuurisuus Yhteisöllisyys Hyvinvoiva väestö
7 Maakunnan erityispiirteet Kilpailukykyinen alue Ulkoiset muutostekijät Hyvä elinympäristö Uuden energian Pohjanmaa Huippuosaaminen Monikulttuurisuus Yhteisöllisyys Hyvinvoiva väestö Alatavoitteet määritellään tavoitetilan, maakunnan erityispiirteiden ja ulkoisten muutostekijöiden pohjalta.
8 Maakunnan erityispiirteet
9 Vahvuudet ja heikkoudet: Alueen kilpailukyky Vahvuudet Heikkoudet Monipuolinen elinkeinorakenne Liianvähän kasvuyrityksiä Kansainvälinen teollisuus Alihankkijat usein riippuvaisia Energiateknologian osaaminen yhdestä tai kahdesta suuresta Uusiutuvan energian potentiaali päämiehestä Yrittäjyyden perinne Koulutus ja työelämä eivät aina Kattava liikenneverkko kohtaa Monipuoliset koulutusmahdol Väestön ikääntyminen lisuudet Negatiivinen kotimaan Kansainvälinen ilmapiiri nettomuutto Elinvoimainen maaseutu Kaukainen sijainti ruuhka Rikas kulttuuriperintö Suomeen nähden Kaunis saaristo ja maailmanperintöalue
10 Vahvuudet ja heikkoudet: Väestön hyvinvointi Vahvuudet Heikkoudet Asukkaiden terveydentila on Väestön huomattavat hyvinvointi hyvä (matala sairastavuus, pitkä erot elinikä) Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu Alhainen työttömyys ja korkea Maahanmuuttajien korkea työllisyys työttömyys Sosiaali ja terveyspalveluiden Sosiaalisesti aktiivinen väestö puutteelliset prosessit ja heikko asiakaslähtöisyys Monipuoliset palvelut saatavilla Kuntien heikentynyt taloudellinen pääsääntöisesti lähietäisyydeltä tilanne ja yhteistyövaikeudet ik Sosiaalista pääomaa ei ole onnistuttu riittävästi kääntämään Vireä yhdistys ja kulttuurielämä voimavaraksi
11 Vahvuudet ja heikkoudet: Hyvä elinympäristö Vahvuudet Väestö kasvaa useimmilla Pohjanmaan seuduilla Heikkoudet Hajautettu yhdyskuntarakenne Elinvoimaiset kaupunkiseudut ja Kuntien yhteistyöongelmatja kylät strategisen ajattelutavan puutteet Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö Hiilidioksidipäästöjen trendi on Edulliset asunnot nouseva Lyhyet matkat Puhdas ja monimuotoinen luonto Paljon happamia sulfaattimaita Toistuvat tulvat
12 Ulkoiset muutostekijät
13 Keskeiset ulkoiset muutostekijät (1) Globalisaatio: Globalisaatio syvenee kautta linjan. Globaali työnjako muuttuu ja työvoiman, tavaroiden ja palveluiden liikkuvuus jatkaa kasvuaan. Teknologiat kehittyvät ja siirtyvät nopeasti. Paikallisuuden merkitys kasvaa: Globalisaation rinnalla myös paikallisuuden merkitys korostuu. Elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden alkuperällä on merkitystä. Kaupungistuminen: Alue ja yhdyskuntarakenne y keskittyy ja taajamoituu. Logistisia solmukohtia kehitetään ja reuna alueiden infrastruktuuri heikkenee. Tuotannon rakenteen muutos: Elinkeinorakenne on jatkuvassa muutoksessa. Maatalous teollistuu, perinteisen teollisuuden on uudistuttava ja palveluiden osuus kasvaa. Väestön ikääntyminen: Väestö ikääntyy ja hoivapalvelujen tarve kasvaa. Työvoiman saatavuus: Erityisesti osaavan työvoiman saatavuus heikkenee lähitulevaisuudessa koko Suomessa.
14 Keskeiset ulkoiset muutostekijät (2) Osaamistalous: Koulutustaso nousee ja tieto tuotannontekijänä voimistuu. Samalla monipuolisen osaamisen merkitys korostuu. Kulutuskulttuurin muutos: Kuluttajien arvomaailman muuttuu ja kuluttajien valistuneisuus kasvaa. Yksilöllisyys vaikuttaa mm. tuotekirjoon, tuotantoon ja kaupankäynnin kä tapoihin. Aineettomuus korostuu. Vapaa ajan laadun ja ympäristön merkitys: Vapaa ajan palvelu liiketoiminnan (matkailu ja elämysteollisuus) merkitys kasvaa. Ympäristön merkitys viihtyvyydelle korostuu. Osallistumisen muutos: Ihmisten yhteisöllisyys ja osallistuminen yhteiskunnallisiin asioihin ovat muutoksessa. Osallistumisen muodot ja kanavat muuttuvat. Yhteiskunnan mosaiikkimaistuminen: Yhteiskunnassa ei ole enää kaikille yhteistä arvopohjaa, vaan erilaiset näkemykset ja kiinnostuksen kohteet luovat ajasta ja paikasta riippumattomia yhteisöjä. Yhteiskunta muuttuu monitahoisemmaksi ja sirpaleisemmaksi.
15 Keskeiset ulkoiset muutostekijät (3) Alueen vetovoimatekijöiden muutos: Persoonallisuus, erilaisuus ja erilaisten alakulttuurien kirjo vetovoima ja kilpailukykytekijöinä korostuvat. Monipaikkaisuus: Monipaikkaisuus lisääntyy mm. asumisen, työn, yhteistyön, y,yhteisöllisyyden yy ja palveluiden osalta. Digitalisoituminen: Reaali ja virtuaalimaailmat yhdistyvät. Digitaalisuus uudistaa palvelut ja tuotannon sekä fyysisen liikkumisen tarpeen. Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen: Ilmastomuutoksen hillintään panostetaan. Toisaalta ilmastonmuutos on täällä jo tänään, joten ilmasto lämpenee ja sään ääri ilmiöt lisääntyvät suurella todennäköisyydellä. Luonnonvarojen käyttö ja energia: Niukkuus luonnonvaroista ja energiasta lisääntyy. Julkisten resurssien niukkuus: Julkiset resurssit niukkenevat ja vaikeudet huolehtia palveluvelvoitteista ja liikennejärjestelmästä kasvavat.
16 Johtopäätökset
17 Mahdollisuudet ja uhat: Alueen kilpailukyky Mahdollisuudet Uhat Uudet vientimahdollisuudet: Alueen monipuolinen ja Teollisuuden kilpailukyvyn näivettyminen ja kansainvälinen teollisuus, korkeatasoinen osaaminen sekä hyvät yhteydet ulkomaille luovat valmiuksia globalisaation toimintojen i siirto muualle: Mikäli Pohjanmaan syvenemisen hyödyntämiseen. teollisuus ei pärjää globaalissa kilpailussa, tuotantoa ja suunnittelua voidaan siirtää muualle. Julkisten resurssien niukkuus voi osaltaan Energiateknologia ja uusiutuva energia ovat tulevaisuuden kasvualoja: Alueen kansainvälinen kiihdyttää kehitystä, mikäli maakunnan koulutus energiateknologian keskittymä ja uusiutuvan energian ja liikennejärjestelmän annetaan rapautua. potentiaali luovat mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemisen sekä luonnonvarojen ja energian niukkuuden lisääntyessä. Uusiutumiskyvyn puute: Jotta maakunnan suurteollisuutta palvelevat pk yritykset selviävät globaalissa kilpailussa ja tuotannon rakenteen Elintarvikealan uudet mahdollisuudet: Paikallisuuden korostuminen ja kulutuskulttuurin muutos luovat uusia muuttuessa, niiden tulee jatkuvasti kehittää mahdollisuuksia mm. luomu ja lähiruuan arvostuksen prosessejaan, tuotteitaan ja palvelujaan. kasvun myötä. Uusien kärkialojen kehittyminen: Monipuolinen teollisuus, yrittäjyyden perinne ja rikas kulttuuriperintö luovat valmiuksia vastata tuotannon rakenteen jatkuvan muutoksen, väestön ikääntymisen ja kulutuskulttuurin muutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Maakunnan vetovoimatekijöiden hyödyntäminen osaavan työvoiman houkuttelussa: Vapaa ajan laadun ja ympäristön merkityksen ja kulutuskulttuurin muutos luovat mahdollisuuksia maakunnan vetovoiman kasvattamiselle. Meillä on tarjolla monipuolisia elinympäristöjä, rikas kulttuuriperintö, kaunis luonto, monipuoliset koulutusmahdollisuudet ja kansainvälinen ilmapiiri. Maaseudun thj tyhjeneminen: Kaupungistumisen i ja tuotannon rakenteen muutoksen ennakoidaan jatkuvan, mikä vaikeuttaa palvelujen kehittämistä ja elinvoiman turvaamista maaseudulla. Myös julkisen talouden niukkuus vaikuttaa samaan suuntaan, mikäli infrastruktuuriin ja palveluihin ei ole varaa panostaa.
18 Mahdollisuudet ja uhat: Väestön hyvinvointi Mahdollisuudet Uhat Sosiaalisen pääoman hyödyntäminen uudessa palvelujärjestelmässä: Kolmannen sektorin toimijoiden panos erityisesti ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa työssä tulee hyödyntää uudessa palvelunjärjestelmässä, jota julkisten resurssien niukkuuden ja väestön ikääntymisen takia väistämättä tarvitaan. Uusien osallisuuden muotojen ja lähidemokratian kehittäminen: Osallistumisen muodot ja kanavat ovat muutoksessa. Uusien osallistumisen muotojen avulla kuntalaiset voivat vaikuttaa uuden asiakaskeskeisen palvelujärjestelmän j kehittämiseen. Etsivä ja ennaltaehkäisevä työ: Ennaltaehkäisevään työhön tulee panostaa julkisten resurssien ehtyessä ja väestön ikääntyessä. Pohjanmaan kattava palveluverkko ja vireä yhdistystoiminta ds ys aedistävät ä ennaltaehkäisevän ae äse ä työn toteuttamista. Julkisten palvelurakenteen ja prosessien uudistaminen i viivästyy: Julkisten resurssien niukkuus ja väestön ikääntyminen luovat akuutin tarpeen palvelurakenteen ja prosessien uudistamiselle. Kuntien heikentynyt taloustilanne ja yhteistyön y ongelmat saattavat viivästyttää uudistustyötä. Henkilökohtaisten palveluiden väheneminen: Digitalisoituminen lisää sähköisiä palveluja ja uhkana on, että henkilökohtaiseen palveluun ei panosteta. Tämä saattaa edelleen kasvattaa hyvinvointieroja, sillä monet maahanmuuttajat, syrjäytyneet ja moniongelmaiset tarvitseva henkilökohtaista palvelua. Eriarvoistuminen ja hyvinvoinnin polarisoituminen: Julkisen talouden niukkuuden ja osittain asioita yhdessä. Tämä luouusiauusia mahdollisuuksia sekä myös osaamisen merkityksen ja työn vaativuuden Uusi yhteisöllisyys ja jakamistalous: Osallistumisen ja kulutuskulttuurin muutokset luovat uusia tapoja tehdä maaseudulle että kaupunkeihin lisätä väestön hyvinvointia kasvamisen takia riskinä on, että osa väestöstä voi kestävällä tavalla. jatkossa erittäin hyvin ja osa erittäin huonosti. Yhteisöllisyyden rapautuminen: Kaupungistumiskh kehitys ja yhteiskunnan mosaiikkimaistuminen rikkovat perinteisiä yhteisöjä ja haastavat niiden toimintatavat.
19 Mahdollisuudet ja uhat: Hyvä elinympäristö Mahdollisuudet Uhat Yhdyskuntarakenteen kestämätön kehitys: Etätyön lisääntyminen: Digitalisoituminen, Hj Hajautettu yhdyskuntarakenne k vaikeuttaa monipaikkaisuus ja osaamistalouden kaavoitustyötä ja lisää autoriippuvuutta. Kuntien vahvistuminen mahdollistavat työn yhteistyöongelmat puolestaan johtavat pahimmillaan ylimitoitettuun ja kalliiseen tekemisen paikasta riippumatta. yhdyskunta Pohjanmaan elinvoimaiset kylät sekä turvallinen, viihtyisä ja puhdas elinympäristö tarjoavat hyvät puitteet tietoon ja luovuuteen perustuvalle yrittäjyydelle. Elävä maaseutu vetovoimatekijänä: Alueen vetovoimatekijöiden muutos sekä vapaaajan ja ympäristön merkityksen kasvu rakenteeseen sekä hitaaseen maankäytön suunnitteluun. Seurauksina voivat olla huono saavutettavuus, maaseudun autioituminen, kulttuuriperinnön köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Kuitenkin laadukas ja toimiva asuin jaelinympäristö on keskeinen työvoiman saatavuuteen vaikuttava asia. Tulvien lisääntyminen: Ilmastonmuutos aiheuttaa monia negatiivisia vaikutuksia Pohjanmaalle. Erityisesti tulvien odotetaan lisääntyvän. lisäävät Pohjanmaan houkuttelevuutta, sillä elävä maaseutu monine mahdollisuuksineen on täällä säilynyt. Vesien happamoituminen: Pohjanmaalla on paljon ns. happamia sulfaattimaita, jotka happamoittavat Ympäristötietoisuuden äi öi i kasvattaminen: vesistöjä. Happamuus ja metallit huuhtoutuvat Tavallinen ihminen on avainasemassa sateiden yhteydessä vesistöihin aiheuttaen laajoja ilmastonmuutoksen ja muun ympäristön vahinkoja. Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän pilaamisen hillinnässä. Kulutuskulttuurin ja sateita myös Pohjanmaalla, joten vesien osallistumisen t i muutokset tk tlisäävät ät tavallisen happamoitumisen riski kasvaa. ihmisen roolia ympäristönsuojelussa.
20 Toimiva liikennejärjestelmä Riittävästi osaavaa työvoimaa Korkeatasoinen innovaatiotoiminta Monipuolinen elinkeinoelämä Kilpailukykyinen alue Arvossapidetyt kulttuuriympäristöt ja elävä kulttuuriperintö
21 Vähän syrjäytyneitä Ti Toimivat i palvelut l Yhteiskuntaan integroituneet maahanmuuttajat Hyvinvoiva i väestö Vireä kulttuurielämä ja hyvät harrastusmahdollisuudet
22 Ympäristövastuullinen energiantuotanto, liikenne ja asuminen Ympäristötietoiset kansalaiset Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Hyvä elinympäristö Kestävä alue ja yhdyskuntarakenne
23 Toimiva liikennejärjestelmä Maakunnan erityispiirteet Riittävästi osaavaa työvoimaa Monipuolinen elinkeinoelämä Kilpailu kykyinen alue Korkeatasoinen innovaatiotoiminta Arvokkaat kulttuuriympäristöt ja elävä kulttuuriperintö Ulkoiset muutostekijät Ympäristötietoiset kansalaiset Ympäristövastuullinen energiantuotanto, liikenne ja asuminen Kestävä alue ja yhdyskuntarakenne Hyvä elinympäristö Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Uuden energian Pohjanmaa Huippuosaaminen Monikulttuurisuus Yhteisöllisyys Hyvinvoiva väestö Yhteiskuntaan Integroituneet maahanmuuttajat Vireä kulttuurielämä ja hyvät harrastusmahdollisuudet Vähän syrjäytyneitä Toimivat palvelut
24 Läpileikkaavat teemat Kilpailukykyinen alue Hyvinvoiva väestö Verkostot ja yhteistyökyky Kansainvälisyys Hyvä elinympäristö Maaseudun erityiskysymykset Kestävä kehitys Tasa arvo ja yhdenvertaisuus
Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017. Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma 2014 2017
Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017 Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos 2.1.2014 Tiivistelmä Pohjanmaan maakuntastrategia koostuu kahdesta osasta. Maakuntasuunnitelmassa määritellään
LisätiedotPohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017
Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017 Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma 2014 2017 Tiivistelmä Pohjanmaan maakuntastrategia koostuu kahdesta osasta. Maakuntasuunnitelmassa määritellään maakunnan
LisätiedotPohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040
Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 Hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.5.2014 Sisältö 1 Tätä tavoittelemme... 3 1.1 Pohjanmaan visio 2040... 3 1.2 Määrälliset kehitystavoitteet... 4 1.3 Tavoiteltava aluerakenne...
LisätiedotIloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020
Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun
LisätiedotPohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017. Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma 2014 2017
Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017 Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma 2014 2017 Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017 Maakuntasuunnitelma 2040 Maakuntaohjelma 2014 2017 Maakuntastrategia on
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotLoimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel
Loimaan strategia 1.10.2018, Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel 1 Aikataulu 16.4. valtuustoseminaari I 13.6. yhteistyön aloituskokous ELOKUU Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä I, 7.8.2018 SYYSKUU
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS
MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotJatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?
Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Kaupunginhallitus 27.11.2017 Kaupunginvaltuusto 4.12.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki VETOVOIMA JA KASVU TOIMIVA KAUPUNKIYMPÄRISTÖ JA RAKENTAMINEN Strategiset
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotMIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
LisätiedotKeski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta
Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja
LisätiedotLAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030
Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030 Uusiutuva Suomi mahdollisuuksien maailma Monet nyt itsestään selvinä pitämämme asiat ovat ainutlaatuisia. Puhdas ruoka ja vesi ovat tulevaisuudessa elintärkeintä
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotLeader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
LisätiedotKoonti kyselyjen tuloksista
Koonti kyselyjen tuloksista Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti Tampere-talolla 25.4.2017 1 27.4.2017 Tampereen kaupungin johdolle järjestettiin 25.4.17 yhteinen Tampereen Raadilla toteutettiin
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotMAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä
MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
Lisätiedot1.! " # $ # % " & ' (
1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset
LisätiedotYmpäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030
Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotMika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova
Mika Konu Toimitusjohtaja Teknologiakeskus Merinova MAAILMAN JOHTAJA SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKASSA 100% maailman maista omaa vaasalaista tekniikkaa sähköjärjestelmissään >90% Suomen sähkö- ja automaatiotuotekehityksestä
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotKONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus
KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009
LisätiedotMikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat
Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 Liite 1 100 Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia 2018-2021 Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Visio: Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin Historialtaan ja
LisätiedotKansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
LisätiedotKainuun liitto KAINUU-OHJELMA
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion
Lisätiedotämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta
LisätiedotVaasan seudun viestinnän tavoitteet
Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.
LisätiedotKUNNAN VISIO JA STRATEGIA
KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA
LisätiedotKansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein
Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Uudenlainen osaaminen & kekseliäisyys Yhteisö resurssina Siperia opettaa Uudet koulutus tarpeet (kielitaito, matkailu osaaminen) Monikulttuurisuus
LisätiedotKUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013
KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla
LisätiedotKulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotAVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne
AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotRakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus
Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen
Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia
LisätiedotAlueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla
Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotMegatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku
Megatrendit ja kulttuurialan muutos 3.6.2016 Työpajan purku Osallistujattila 2025 Ilmoittautuneita 175 kpl Ilmoittautuneet aloittain: Museoala Orkesterit Teatterit Muut Ryhmätöiden lm. 20+1 kpl ks. dokumentointi
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotAluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM
Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.
LisätiedotMetropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys
Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja
LisätiedotSuomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma
Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita
LisätiedotKaupunginvaltuusto
2014, Kuusamon kaupunki Hyvinvoiva Elinvoimainen Uusiutuva ja innovatiivinen Kehittyvä Kansainvälinen ja verkostoitunut Kaikkien aikojen Kuusamo Suvaitsevainen ja hyväksyvä Kaupunkistrategia Aktiivinen
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella
LisätiedotKaikkien osaaminen käyttöön
Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen
LisätiedotLiikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Suomi globaalissa yhteisössä Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta
LisätiedotSulkavan elinvoimastrategia
Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti
LisätiedotKeski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet
MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotMiksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?
15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi
LisätiedotILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA
2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotHenkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset
Henkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset Henkilöstökysely lähtökohta ja tavoitteet Uudelle maakunnalle laaditaan strategia, jossa linjataan maakunnan yhteiset strategiset tavoitteet ja toiminnan
LisätiedotKilpailu tulevaisuuden Suomelle
Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.
LisätiedotTulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Teollisuus A Liikenne tie, rautatie, meri, lento palvelu,
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotMenestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia
Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia 2017 2021 SISÄLTÖ 4 Arvot 6 Slogan 8 Strategiakartta Missio Visio Strategia 10 Kärkiteemat Laukaassa 14 Tavoitteet, seuranta & mittaaminen
LisätiedotKuntastrategia-analyysi. Uusimaa-ohjelman kickoff tilaisuus Paasitornissa
Kuntastrategia-analyysi Uusimaa-ohjelman kickoff tilaisuus Paasitornissa Suunnittelupäällikkö Olli Pekka Hatanpää 25.3.2013 Uudenmaan liitto haluaa entistä vahvemmin ottaa huomioon kuntien omat tavoitteet
LisätiedotHOLLOLAN KUNTASTRATEGIA
HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky
LisätiedotKestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012
Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat
Lisätiedotympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä
LisätiedotMaakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen
Maakunnan turvallisuus Kuopio 28.10.2016 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Suomi maailman turvallisin maa World Economic Forum arvioi Suomen maailman turvallisimmaksi maaksi Onko Etelä-Savo Suomen turvallisin
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu
LisätiedotKirkkonummen kuntastrategia
Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kuntakehitysjaosto 14.11.2017 Ehdotus kunnanhallitus 27.11.2017 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta kokeilla
LisätiedotEnnakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu
Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf
Lisätiedottulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo
Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotVetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto
Vetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto Kuopio 1.11.2017 TODENNÄKÖISYYS 1. Vetovoimaisuus -teesi: Vuonna 2025 useampi kuopiolainen käy töissä seutukunnissa, kuin sieltä käydään töissä Kuopiossa.
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
Lisätiedot