1. Kuljetusalan yleiset näkymät. Parantumista ja huonontumista vastanneiden osuudet ja saldoluvut, 1/03 2/03 1/04 2/04 1/05 2/05 1/06

Transkriptio

1 SKAL:n kuljetusbarometri 1/26 Yleiset näkymät Viime vuoden keväällä kuljetusalan näkymät huonotuivat selvästi. Kolmannes vastaajista odotti näkymien huonontuvan lähitulevaisuudessa ja vain kymmenen prosenttia odotti niiden parantuvan, lukujen erotus, saldoluku, painui 24 prosenttia miinukselle (Kuvio 1). Viime syksyn ja tämän kevään tiedustelujen mukaan näkymät ovat hieman parantuneet ja saldoluku on enää runsaat kymmenen prosenttia miinuksella. Tämän kevään, järjestyksessä yhdeksännessätoista tiedustelussa näkymien huonontumista odottaneiden osuus on pudonnut vuoden takaisesta kolmanneksesta neljännekseen, mutta parantumista odottaneiden osuus on kohonnut toistaiseksi vain muutamalla prosenttiyksiköllä. Yli 6 prosenttia odottaa näkymien säilyvän ennallaan Kuljetusalan yleiset näkymät. Parantumista ja huonontumista vastanneiden osuudet ja saldoluvut, prosenttia 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 huonontuvat parantuvat saldoluku

2 2 Kuljetusalan näkymien lievä kohentuminen on varsin yhdenmukainen kehitys alan merkittävän toimeksiantajan, teollisuuden suhdanneodotusten kehityksen kanssa. Teollisuuden neljännesvuosittaisissa suhdannebarometreissä ilmaistut suhdanneodotukset heikentyivät jo syksyllä 24, mutta kuljetusbarometrin yleiset näkymät vasta puoli vuotta myöhemmin (Kuvio 2). Teollisuuden näkymissä heikentyminen ei kuitenkaan enää jatkunut, mikä on saattanut osaltaan vaikuttaa kuljetusalankin näkymien tasaantumiseen Kuljetusalan yleiset näkymät ja teollisuuden suhdanneodotukset lähitulevaisuudessa, saldoluvut, prosenttia /3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/ Teollisuus SKAL Lähde: EK, suhdannebarometri Alueittain yleiset näkymät heikentyivät viime vuonna niin, että kaikilla alueilla saldoluvut olivat miinuksella, Etelä-Suomessa vain kolme prosenttia mutta Pohjois-Suomessa 23 prosenttia viime syksyn tiedustelussa. Tänä keväänä tilanne on hieman korjaantunut Pohjois-Suomessa mutta huonontunut selvästi Itä-Suomessa, jossa nyt 39 prosenttia vastaajista odottaa näkymien huonontuvan ja vain yhdeksän prosenttia odottaa näkymien parantuvan (Kuvio 3). Suoritealoista metsäalan kuljettajat näkevät lähitulevaisuuden varsin synkkänä: lähes puolet vastaajista odottaa näkymien huonontuvan. Heidän kohdallaan tilanne ei ole viime syksystä kohentunut. Ulkomaan-

3 liikenteenharjoittajien kohdalla kolmannes vastaajista odottaa näkymien huonontuvan, kun viime syksynä huonontumista odotti viidennes Kuljetusalan yleisten näkymien parantumista ja huonontumista ilmoittaneiden osuudet alueittain ja suoritealoittain keväällä 26, prosenttia Koko maa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 Ryhmä 5 parantuvat huonontuvat Ryhmä 1 = Elintarvikekuljetukset, sopimusliikenne ja tavaralinjaliikenne Ryhmä 2 = Metsäalan kuljetukset Ryhmä 3 = Säiliöautoliikenne Ryhmä 4 = Ulkomaanliikenne Ryhmä 5 = Muu liikenne Kuljetusmäärät Yritysten hoitaman kuljetusmäärän, kuljetusten volyymin, kehityksessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vajaalla kolmanneksella vastaajista kuljetusmäärä on kasvanut viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana ja noin viidenneksellä määrä on supistunut. Tämän kevään tiedustelussa 36 prosentilla kuljetusmäärät ovat kasvaneet ja 22 prosentilla supistuneet. Muutos aikaisemmasta ei ole merkittävä, vaikka saldoluku onkin noussut vuoden-

4 4 takaiselta neljän prosentin tasolta 14 prosenttiin. Odotukset lähimmälle puolivuotiskaudelle ovat kuitenkin aikaisempaa selvästi parempia. Saldoluku nousee 24 prosenttiin (Kuvio 4). Toteutunut kehitys on kuitenkin parin viime vuoden aikana jäänyt selvästi odotuksia alemmaksi paitsi tämän kevään tiedustelussa, jossa toteutunut saldoluku vastaa varsin tarkoin odotuksia. Syksyn tiedustelussa nähdään, yltääkö toteutunut saldoluku odotusten selvästi kohonneelle tasolle Kuljetusmääriä koskevat odotukset lähimmän puolen vuoden ajalle ja samaa puolivuotiskautta koskeva toteutunut kehitys, saldoluvut, prosenttia 2 1 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 odotukset toteutunut Kuljetusmääriensä kasvusta viime syksyn tasosta ilmoittaneiden osuus nousi Etelä-Suomessa kolmanneksesta 44 prosenttiin (Kuvio 5). Vielä parempi kehitys oli Itä-Suomessa, jossa kasvusta ilmoittaneiden osuus nousi 18 prosentista 46 prosenttiin. Pohjois-Suomessa kasvua oli nyt puolella vastaajista, mutta siellä oli jo viime syksynkin tiedustelussa muista poiketen kasvua 45 prosentilla. Nyt poikkeuksen muodostaa Länsi-Suomi, jossa kuljetusmäärä on supistunut 37 prosentilla vastaajista ja saldoluku on ainoana alueena vahvasti miinuksella.

5 5 5. Kuljetusmääränsä kasvua ja supistumista viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana ilmoittaneiden osuudet alueittain, prosenttia Koko maa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi kasvanut supistunut Suoritealoista ryhmässä 1 (elintarvikekuljetukset, sopimus- ja tavaralinjaliikenne) yli puolet vastaajista ilmoitti viime syksynä kuljetusmääriensä kasvaneen ja vain viisi prosenttia ilmoitti määrien supistuneen. Poikkeuksellisen korkea saldoluku, 46 prosenttia, painui tämän kevään tiedustelussa vain kymmeneen prosenttiin, kun kasvusta ilmoitti enää 37 prosenttia (Kuvio 6). Päinvastainen kehityssuunta on metsäalan kuljetuksissa (ryhmä 2), jossa vielä syksyllä 45 prosentilla kuljetusmäärät olivat supistuneet mutta nyt keväällä enää seitsemällä prosentilla. Ulkomaanliikenteessä kasvua on nyt 4 prosentilla, kun osuus viime syksynä oli 15 prosenttia, ja saldoluku on nyt noussut 3 prosenttia plussalle.

6 6 6. Kuljetusmäärien kehitys suoritealoilla puolivuosittain syksyllä 25 ja keväällä 26, saldoluvut, prosenttia Kaikki Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 Ryhmä 5 kevät 26 syksy 25 Ryhmä 1 = Elintarvikekuljetukset, sopimusliikenne ja tavaralinjaliikenne Ryhmä 2 = Metsäalan kuljetukset Ryhmä 3 = Säiliöautoliikenne Ryhmä 4 = Ulkomaanliikenne Ryhmä 5 = Muu liikenne Laskemalla kuljetusmäärien kehitystä puolivuosittain kuvaavista saldoluvuista vuosikeskiarvot voidaan niitä verrata virallisen tilaston ilmoittamiin luvanvaraisen kuorma-autoliikenteen tonnikilometrien vuosimuutoksiin (Kuvio 7) Kuljetussuoritteen vuotuiset muutokset luvanvaraisessa liikenteessä sekä kuljetusbarometrin kuljetussuoritteen saldolukujen keskimääräiset vuotuiset muutokset 2-25, prosenttia saldoluvut tonnikilometrit Lähde: Tilastokeskus/tavarakuljetustilasto, SKAL/kuljetusbarometri

7 7 Kuvio osoittaa näiden kahden kuvaajan välillä varsin yhdensuuntaista kehitystä, vaikka tonnikilometrien kehityksessä onkin viime vuosina ollut selvää sahausliikettä. Se näkyy myös tonnikilometrien kehityksessä, kun vuosi 1995 on merkitty sadalla. Koko kaudella tonnikilometrit luvanvaraisessa liikenteessä ovat kasvaneet 29 prosentilla, mutta kuljetetut tonnit vain kymmenellä prosentilla. Kuorma-autokanta luvanvaraisessa liikenteessä on kasvanut kolmanneksella (kuvio 8). 1995= Luvanvaraisen kuorma-autoliikenten kuljetussuoritteen, kuljetetun tavaramäärän ja rekisteröityjen kuorma-autojen määrän kehitys vuosina Tonnikilometrit Kuorma-autokanta Kuljetettu tonnimäärä Kuljetuskapasiteetti Kuljetuskapasiteettia on melkein kaikkien tiedustelujen mukaan ollut sopivasti kolmella neljäsosalla vastaajista. Liikakapasiteetista ilmoittaneiden osuus on vaihdellut 1 2 prosentin välillä. Viimeisimmissä tiedusteluissa liikakapasiteetista ilmoittaneiden osuus on hieman laskenut ja liian vähäisestä ilmoittaneiden osuus kasvanut (Kuvio 9). Saldoluku on kevään tiedustelussa painunut runsaaseen kolmeen prosenttiin.

8 Liikakapasiteetista tai liian vähäisestä kapasiteetista ilmoittaneiden osuudet vuosien tiedusteluissa, prosenttia /3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 liikaa liian vähän Etelä-Suomessa 85 prosentilla ja Itä-Suomessa 84 prosentilla on kapasiteettia sopivasti, Länsi-Suomessa sen sijaan vain 64 prosentilla, mutta siellä onkin 23 prosentilla liian vähän kapasiteettia (Kuvio1). Metsäalan kuljetuksissa on sopivasti kapasiteettia 93 prosentilla, mutta säiliöautoliikenteessä vain 64 prosentilla, ja liian vähän kapasiteettia on neljänneksellä ryhmän vastaajista. Ulkomaanliikenteessä liikakapaisteettia on viidenneksellä vastaajista.

9 9 1. Liikakapasiteetista tai liian vähäisestä kapasiteetista ilmoittaneiden osuudet kevään 26 tiedustelussa, prosenttia Koko maa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 Ryhmä 5 liikaa liian vähän Ryhmä 1 = Elintarvikekuljetukset, sopimusliikenne ja tavaralinjaliikenne Ryhmä 2 = Metsäalan kuljetukset Ryhmä 3 = Säiliöautoliikenne Ryhmä 4 = Ulkomaanliikenne Ryhmä 5 = Muu liikenne Maksutaso Suoritettujen kuljetusten maksutaso on kehittynyt mielenkiintoisella tavalla. Maksutasonsa laskusta, verrattuna tilanteeseen puoli vuotta aikaisemmin, ilmoittaneiden osuus on viime vuosina vaihdellut 1 2 prosentin välillä. Sen sijaan maksutasonsa noususta ilmoittaneiden osuus on vaihdellut: syksyllä 2 osuus oli korkeimmillaan 6 prosentin suuruinen ja syksyllä 22 alimmillaan enää kahdeksan prosenttia. Viime syksynä osuus nousi taas yli 5 prosentin tasolle. Tämän kevään tiedustelu antaa aiheen odottaa osuuden kääntymistä taas laskuun (Kuvio 11).

10 1 11. Suoritettujen kuljetusten maksutason noususta tai laskusta, verrattuna tilanteeseen puoli vuotta aikaisemmin, ilmoittaneiden osuudet vuosina , prosenttia /99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 noussut laskenut Alueittaiset erot kevään tiedustelussa ovat vähäisiä. Vain Länsi-Suomessa maksutasonsa alentumisesta ilmoittaneita on muista poiketen neljännes vastaajista ja taas Pohjois-Suomessa noususta ilmoittaneiden osuus on yli puolet vastaajista. Suoritealoista ryhmässä 1 (elintarvike- ym.) 48 prosentilla maksutaso on noussut ja ulkomaanliikenteessäkin 43 prosentilla (Kuvio 12). 12. Suoritettujen kuljetusten maksutason noususta tai laskusta ilmoittaneiden osuudet, verrattuna tilanteeseen puoli vuotta aikaisemmin, kevään 26 tiedustelussa suoritealoittain, prosenttia Kaikki Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 Ryhmä 5 noussut laskenut Ryhmä 1 = Elintarvikekuljetukset, sopimusliikenne ja tavaralinjaliikenne Ryhmä 2 = Metsäalan kuljetukset Ryhmä 3 = Säiliöautoliikenne Ryhmä 4 = Ulkomaanliikenne Ryhmä 5 = Muu liikenne

11 11 Näissäkin ryhmissä on tapahtunut tasaantumista, sillä vielä viime syksyn tiedustelussa molemmissa ryhmissä yli 6 prosentilla maksutaso oli noussut edellisestä keväästä. Metsäalan kuljetuksissa maksutaso on noussut vajaalla kolmanneksella ja laskenut viidenneksellä, joten saldoluku on muita aloja selvästi alempi, vain yksitoista prosenttia. Kuljetusmaksutasoa koskevat odotukset lähimmälle puolivuotiskaudelle kohentuivat selvästi vuodesta 24 (Kuvio 13). Viime syksyn tiedustelussa toteutunut kehitys muodostui selvästi odotuksia paremmaksi, mutta seuraavaa puolivuotiskautta koskeva odotus jäi toteutumatta, kun kevään tiedustelussa saldoluku jäi 28 prosenttiin. Seuraavaa puolivuotiskautta koskeva odotusten saldoluku jäi nyt kevään tiedustelussa 36 prosenttiin Kuljetusmaksuja koskevat odotukset lähimmälle puolivuotiskaudelle ja samaa ajanjaksoa koskeva toteutunut maksutason kehitys, saldoluvut, prosenttia /4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 odotukset toteutunut Länsi-Suomessa yli puolet vastaajista odottaa maksutasonsa kohoavan nykytasosta ja saldoluku nousee 48 prosenttiin, kun se viime syksyn tiedustelussa oli 37 prosenttia. Myös Pohjois-Suomessa maksutason nousua odottaa 46 prosenttia. Sen sijaan Itä-Suomessa 77 prosenttia odottaa maksutasonsa pysyvän nykytasolla, ja saldoluku jää vain 15 prosenttiin (Kuvio 14). Suorite-

12 12 aloista sekä säiliöautoliikenteen että ulkomaanliikenteenharjoittajista 46 prosenttia odottaa maksutasonsa nousevan, metsäalan kuljetuksissa vain viidennes vastaajista. 14. Kuljetusmaksutasoa koskevat odotukset lähimmälle puolivuotiskaudelle alueittain kevään 26 tiedustelun mukaan, saldoluvut, prosenttia Koko maa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Investoinnit Tämän kevään tiedustelussa 45 prosenttia vastaajista ilmoittaa euromääräisten investointiensa kuljetuskalustoon supistuvan kuluvana vuonna viime vuoden tasolta. Investoinnit kasvavat vain 24 prosentilla vastaajista. Kuva investointikehityksestä on nyt selkeämpi kuin kahtena edellisenä vuonna, jolloin investointiensa kasvusta ja supistumisesta ilmoittaneiden osuudet olivat jokseenkin yhtä suuria (Kuvio 15). Saldoluku on nyt 21 prosenttia miinuksella. Viimeksi se oli näin alhaisella tasolla keväällä 2.

13 15. Euromääräiset investoinnit kuljetuskalustoon verrattuna edelliseen vuoteen. Kasvua ja supistumista vastanneiden osuudet kunkin vuoden syksyn* tiedustelun mukaan, prosenttia * kasvanut supistunut *26 kevään tiedustelun mukaan 13 Seuraavaa vuotta koskeneet investointiodotukset ovat varsin hyvin osoittaneet toteutuneen investointikehityksen suunnan, joskin odotusten saldoluku on liikkunut aina hieman toteutuneita saldolukuja alemmalla tasolla. Kevään tiedustelussa odotukset investointikehityksestä vuonna 27 osoittavat, että yli kolmannes vastaajista odottaa investointiensa supistuvan kuluvan vuoden tasosta ja saldoluku jää 18 prosenttia miinukselle. Viime syksyn tiedustelussa odotusten saldoluku oli 22 prosenttia miinuksella (Kuvio 16). Tämä antaa aiheen odottaa tiettyä tasaantumista investointikehityksessä. 16. Seuraavaa kalenterivuotta koskevat investointiodotukset vuosille syksyn tiedusteluissa, saldoluvut, prosenttia

14 14 Vielä viime syksyn tiedustelussa 46 prosenttia Etelä-Suomen vastaajista ilmoitti investointiensa kasvaneen edellisestä vuodesta ja saldoluku oli 18 prosenttia plussalla, kun se kaikilla muilla alueilla oli miinuksella. Kevään tiedustelun mukaan Etelä-Suomessakin saldoluku painuu kuluvana vuonna yhdeksän prosenttia miinukselle, kun kolmanneksella vastaajista investoinnit supistuvat viimevuotisesta. Länsi- ja Itä-Suomessa investoinnit supistuvat yli puolella vastaajista. Pohjois-Suomessa tilanne on sikäli parantumassa, että tänä vuonna investointiensa supistumista odottaa 39 prosenttia vastaajista, kun viime vuonna osuus siellä oli 48 prosenttia. Ensi vuonna investointiensa supistumista odottaa Pohjois-Suomessa yli puolet vastaajista, mutta Länsi- ja Itä-Suomessa enää runsas neljännes. Suoritealoista ryhmässä 1 (elintarvike- ym.) ilmoitti viime vuonna 56 prosenttia investointiensa kasvaneen edellisestä vuodesta. Kuluvana vuonna osuus on painunut 13 prosenttiin ja supistumisesta ilmoittaneiden osuus on noussut 43 prosenttiin (Kuvio 17). Metsäalan kuljetuksissa supistumisesta ilmoittaneiden osuus on kohonnut 48 prosentista 52 prosenttiin. Ulkomaanliikenteessä kasvusta ilmoittaa enää viidennes vastaajista, kun osuus viime vuonna oli 42 prosenttia. 17. Euromääräiset investoinnit kuljetuskalustoon vuonna 26 verrattuna edelliseen vuoteen suoritealoittain, prosenttia Kaikki Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 Ryhmä 5 suuremmat pienemmät Ryhmä 1 = Elintarvikekuljetukset, sopimusliikenne ja tavaralinjaliikenne Ryhmä 2 = Metsäalan kuljetukset Ryhmä 3 = Säiliöautoliikenne Ryhmä 4 = Ulkomaanliikenne Ryhmä 5 = Muu liikenne

15 15 Euromääräisten kuljetuskalustoinvestointien kehitystä osoittavat saldoluvut antavat yllättävän luotettavan kuvan todellisesta investointikehityksestä, vaikka tietoa kysytään euromääräisistä, ei kappalemääräisistä investoinneista ja vaikka mukana ovat yrityksen kaikki kalustohankinnat, ei pelkästään kuorma-autot. Kun näiden saldolukujen kehitystä verrataan luvanvaraisessa liikenteessä olevien kuorma-autojen rekisteröintien vuosimuutoksiin, havaitaan kuviossa selvää yhdenmukaisuutta (Kuvio 18). Viime vuoden lopussa oli rekisteröintien vuosimuutos,1 prosenttia miinuksella ja saldoluku,5 prosenttia miinuksella. 18. Euromääräiset investoinnit kuljetuskalustoon, muutos edellisestä vuodesta, saldoluvut, sekä luvanvaraisessa liikenteessä olevien kuorma-autojen rekisteröintien vuosimuutokset, prosenttia, vuosina * -2-3 saldoluvut rekisteröinnit Lähde: SKAL:n kuljetusbarometri, Tilastokeskus Koko maassa kuluvan vuoden kalustohankinnat merkitsevät kolmella neljäsosalla vastaajista kaluston lukumäärän säilymistä ennallaan ja vain 18 prosentilla lukumäärän lisääntymistä. Itä-Suomessa lukumäärä pysyy ennallaan 92 prosentilla. Ensi vuoden investointiensa odottaa 84 prosenttia vastaajista merkitsevän lukumäärän säilymistä ennallaan, Itä-Suomessa edelleen 91 prosenttia. Ulkomaanliikenteenharjoittajista neljännes ilmoittaa kuluvan vuoden investointiensa merkitsevän kaluston lukumäärän lisääntymistä, metsäalan kuljetuksissa vain kaksi prosenttia. Säiliöautoliikentees-

16 16 sä viidenneksellä vastaajista kaluston lukumäärä lisääntyy kuluvana vuonna, mutta ensi vuoden investoinnit merkitsevät lukumäärän säilymistä ennallaan 9 prosentilla vastaajista. Henkilöstö Yritysten henkilöstömäärän kehitys on ollut kaikissa tähänastisissa tiedusteluissa hyvin kasvuvoittoista. Saldoluvut ovat olleet positiivisia, alimmillaan viime syksynä parissa prosentissa ja korkeimmillaan 1998 lähes 4 prosentissa. Kevään tiedusteluissa, kun verrataan henkilöstömäärää tilanteeseen vuotta aikaisemmin, oli saldoluku vuonna 24 enää 26 prosenttia. Tänä keväänä saldoluku on pudonnut 16 prosenttiin (Kuvio 19). Muutos johtuu lähinnä henkilöstömääränsä lisäämisestä ilmoittaneiden osuuden pienentymisestä. Henkilöstön supistumisesta ilmoittaneiden osuus on kasvanut vain parilla prosenttiyksiköllä viime vuoden kevään tasosta. 19. Henkilöstömäärän kasvua ja supistumista, verrattuna tilanteeseen vuotta aikaisemmin, ilmoittaneiden osuudet kevään tiedusteluissa vuosina , prosenttia /99 1/ 1/1 1/2 1/3 1/4 1/5 1/6 kasvanut supistunut Etelä-Suomessa henkilöstömäärän muutokset ovat poikkeuksellisen suuria. Vuosi sitten keväällä 39 prosenttia vastaajista ilmoitti henkilöstömääränsä kasvaneen vuotta aikaisemmalta tasolta, viime syksynä enää neljännes vastaajista. Tänä keväänä jälleen 41 prosenttia alueen vastaajista ilmoittaa

17 17 henkilöstömäärän kasvaneen ja vain kahdeksan prosenttia ilmoittaa sen supistuneen. Muilla alueilla ei näin suuria heilahduksia ole esiintynyt. Kaikilla alueilla saldoluvut ovat nyt positiivisia. Suoritealoista voimakkaimmin henkilöstömääräänsä on viime vuoden kevään tilanteeseen verrattuna lisännyt säiliöautoliikenne, jossa lisäystä on 42 prosentilla, sekä ulkomaanliikenne, jos lisäystä on 4 prosentilla (Kuvio 2). Metsäalan kuljetuksissa 85 prosentilla vastaajista henkilöstömäärä on pysynyt vuoden takaisella tasolla. 2. Henkilöstömäärä verrattuna tilanteeseen vuosi sitten kevään 26 tiedustelun mukaan. Kasvua ja supistumista ilmoittaneiden osuudet suoritealoittain, prosenttia Kaikki Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 Ryhmä 5 kasvanut supistunut Ryhmä 1 = Elintarvikekuljetukset, sopimusliikenne ja tavaralinjaliikenne Ryhmä 2 = Metsäalan kuljetukset Ryhmä 3 = Säiliöautoliikenne Ryhmä 4 = Ulkomaanliikenne Ryhmä 5 = Muu liikenne Henkilöstömäärän kehitystä vuodeksi eteenpäin koskevat odotukset ovat yleensä olleet toteutunutta kehitystä varovaisempia. Kehityssuunta odotuksissa ja toteutuneessa kehityksessä on kuitenkin ollut varsin yhdenmukaista (Kuvio 21). Tämän kevään tiedustelun mukaan saldoluvuksi muodostui 16 prosenttia, kun vuosi sitten saldoluvuksi odotettiin miinus kahta prosenttia. Ero odotuksen ja toteutuneen välillä on poikkeuksellisen suuri, 18 prosenttiyksikköä. Alueittain odotukset henkilöstömäärästä vuoden kuluttua eivät juuri poikkea koko maan keskiarvosta. Suoritealoista säiliöautoliikenteen

18 18 vastaajista neljännes odottaa henkilöstömäärän kasvavan tämänhetkiseltä tasolta, kun taas ryhmässä 1 (elintarvike- ym.) viidennes odottaa määrän supistuvan. 21. Henkilöstömäärää koskevat odotukset vuosi eteenpäin sekä toteutunut kehitys kevään tiedustelujen mukaan, saldoluvut, prosenttia /99 1/ 1/1 1/2 1/3 1/4 1/5 1/6 1/7-1 toteutunut odotus Ajankohtaiskysymys Kuluvan vuoden alussa SKAL on yhdessä muiden kuljetusalan järjestöjen kanssa kampanjoinut raskaan liikenteen turvallisuuden kohentamiseksi teemalla Tonneittain vastuuta. Kampanjan tavoitteena on ollut nykyistä parempi nopeusrajoitusten noudattaminen ja riittävän turvallisuusvälin pitäminen. Ajankohtaiskysymyksellä SKAL halusi selvittää kampanjan näkyvyyttä ja sen vaikutusta liikennekäyttäytymiseen jäsenyritysten näkökulmasta. Tiedustelussa esitettiin kolme kysymystä: - Mistä olet saanut ensitiedon kampanjasta? - Mihin kampanjan teemoista olet kiinnittänyt eniten huomiota omassa yrityksessäsi? - Oletko huomannut kampanjan vaikuttaneen myönteisesti käyttäytymiseen liikenteessä?

19 19 Annettujen vastausten mukaan 8 prosenttia vastaajista sai ensimmäiset tiedot kampanjasta SKAL:n kirjeistä tai Kuljetusyrittäjä-lehdestä, Itä-Suomessa yli 9 prosenttia. Yhdeksän prosenttia havaitsi kampanjan tienvarsitauluista, Etelä-Suomessa jopa 16 prosenttia. Metsäalan kuljetusten vastaajista 13 prosenttia ei ollut huomannut kampanjaa ollenkaan, mutta SKAL:n kautta se oli sentään tullut tietoon 75 prosentille alan vastaajista (Kuvio 22). 22. Ensimmäiset tiedot kampanjasta saatu Koko maa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 Ryhmä 5 Tienvarsitauluista SKAL:n kirjeistä tai Kuljetusyrittäjästä Muista tiedotusvälineistä Kampanjaa ei huomattu Ryhmä 1 = Elintarvikekuljetukset, sopimusliikenne ja tavaralinjaliikenne Ryhmä 2 = Metsäalan kuljetukset Ryhmä 3 = Säiliöautoliikenne Ryhmä 4 = Ulkomaanliikenne Ryhmä 5 = Muu liikenne Koko maassa 42 prosenttia vastaajista oli kiinnittänyt omassa yrityksessään eniten huomiota kuljettajien koulutukseen ja 19 prosenttia heidän valvontaansa. 27 prosenttia oli kiinnittänyt eniten huomiota omaan ajotapaansa

20 2 (Kuvio 23). Länsi-Suomessa kuljettajien koulutukseen on kiinnittänyt huomiota 48 prosenttia, kun taas Itä-Suomessa on kuljettajien valvontaan kiinnittänyt eniten eli 3 prosenttia vastaajista. Säiliöautoliikenteessä kuljettajien koulutukseen on kiinnittänyt huomiota 63 prosenttia vastaajista. Metsäalan kuljetuksissa taas 57 prosenttia on kiinnittänyt eniten huomiota omaan ajotapaan. Ulkomaanliikenteessä 19 prosenttia ja ryhmässä Muut 17 prosenttia ei ole huomioinut kampanjan teemoja ollenkaan. 23. Kampanjan teemat joihin vastaajan yrityksessä on kiinnitetty eniten huomiota Koko maa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 Ryhmä 5 Oma ajotapa Kuljettajien valvonta Ryhmä 1 = Elintarvikekuljetukset, sopimusliikenne ja tavaralinjaliikenne Ryhmä 2 = Metsäalan kuljetukset Ryhmä 3 = Säiliöautoliikenne Ryhmä 4 = Ulkomaanliikenne Ryhmä 5 = Muu liikenne Kuljettajien koulutus Ei ole huomioitu Kaikista vastaajista 42 prosenttia katsoo, että kampanja on vaikuttanut myönteisesti käyttäytymiseen liikenteeseen, mutta 58 prosenttia on eri

21 21 mieltä (Kuvio 24). Länsi-Suomen vastaajat suhtautuvat varauksellisimmin kampanjaan. Heistä vain 31 prosenttia uskoo kampanjalla olleen myönteinen vaikutus liikennekäyttäytymiseen. Suoritealoista kielteisin näkemys on ryhmässä 1 (elintarvike- ym.), jossa 76 prosenttia katsoo, ettei kampanjalla ole ollut myönteisiä vaikutuksia. Sen sijaan säiliöautoliikenteessä 55 prosenttia vastaajista sanoo kampanjan vaikuttaneen myönteisesti liikennekäyttäytymiseen. 24. Kampanjalla on ollut myönteisiä vaikutuksia liikennekäyttäytymiseen Koko maa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 Ryhmä 5 Kyllä Ei Ryhmä 1 = Elintarvikekuljetukset, sopimusliikenne ja tavaralinjaliikenne Ryhmä 2 = Metsäalan kuljetukset Ryhmä 3 = Säiliöautoliikenne Ryhmä 4 = Ulkomaanliikenne Ryhmä 5 = Muu liikenne