SKAL:n kuljetusbarometri 1/2005. Yleiset näkymät

Transkriptio

1 SKAL:n kuljetusbarometri 1/5 Yleiset näkymät Kuljetusalan yleiset näkymät kääntyivät viime syksyn tiedustelussa lievästi huonompaan suuntaan. Näkymien parantumista ja huonontumista vastanneiden osuuksien erotus eli saldoluku putosi miinus viidestä miinus 14 prosenttiin. Nyt kevään, järjestyksessä seitsemännessätoista tiedustelussa saldoluku painui edelleen miinus 24 prosenttiin. Näkymien parantumista odottaneiden osuus on jo pitkään ollut varsin vakaa vaihdellen 1 15 prosentin välillä (Kuvio 1). Näkymien huonontumista odottaneiden osuus nousi syksyllä jo neljännekseen ja nyt keväällä kolmannekseen, mikä painoi saldoluvun alas Kuljetusalan yleiset näkymät. Parantumista ja huonontumista vastanneiden osuudet, prosenttia 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/ parantuvat huonontuvat

2 2 Näkymät huonontuivat kaikilla alueilla jo viime syksynä niin, että saldoluvut olivat kaikki miinuksella, erityisen paljon, 32 prosenttia, Itä-Suomessa. Kevään tiedustelussa saldoluvut painuivat Länsi-Suomea lukuunottamatta vielä syvemmälle miinukselle. Itä- ja Pohjois-Suomessa yli puolet vastaajista ilmoitti näkymien huonontuvan, Etelä-Suomessakin 29 prosenttia (Kuvio 2). Kun Etelä- ja Itä-Suomessa vain kolmisen prosenttia vastaajista ilmoitti näkymien parantuvan, oli vastaava osuus Länsi-Suomessa 17 prosenttia. Suoritealoittain näkymät ovat eniten huonontuneet metsäalan kuljetuksissa, jossa enää kolme prosenttia odottaa parantumista mutta 58 prosenttia huonontumista. Elintarvike-, sopimus- ja tavaralinjaliikenteessäkin 48 prosenttia vastaajista odottaa näkymien huonontuvan, sen sijaan säiliöautoliikenteessä vain 16 prosenttia odottaa huonontumista. 2. Kuljetusalan yleisten näkymien parantumista ja huonontumista ilmoittaneiden osuudet alueittain, prosenttia Koko maa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi parantuvat huonontuvat Aikaisemmissa tiedusteluissa on todettu, että kuljetusalan yleiset näkymät ovat kehittyneet varsin yhdensuuntaisesti kuljetusmääriä lähimmän puolen vuoden aikana koskevien odotusten kanssa. Viime syksynkin tiedustelussa molemmat käyrät kääntyivät laskuun (Kuvio 3). Kevään

3 3 tiedustelussa yleisten näkymien saldoluku jatkoi laskuaan, vaikka kuljetusmäärien odotuksia koskeva saldoluku kääntyi hienoiseen nousuun. Ilmeisesti muut tekijät, kuten esimerkiksi polttoainekustannusten nousu, ovat vaikuttaneet näkymien heikentymiseen Kuljetusmääriä koskevat odotukset lähimmän puolen vuoden aikana ja alan yleiset näkymät, saldoluvut, prosenttia 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/ Kuljetusmääräodotukset Yleiset näkymät Teollisuus on selvittänyt näkymiensä kehitystä jo vuodesta 1966 lähtien omalla suhdannebarometrillaan. Kuljetusbarometrin antamaa kuvaa voidaan verrata teollisuuden suhdannekuvaan ottamalla teollisuuden osalta kunkin vuoden ensimmäisen ja kolmannen neljänneksen tiedot vastaamaan kuljetusbarometrin puolivuotistietoja (Kuvio 4). Molemmissa saldoluvut kääntyivät viime vuoden lopulla laskuun. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lasku pysähtyi teollisuudessa mutta jatkui kuljetusbarometrissa. Kuitenkin teollisuuskin varottelee nyt näkymiensä heikentymisen uhasta.

4 Kuljetusalan yleiset näkymät ja teollisuuden suhdanneodotukset lähitulevaisuudessa, saldoluvut, prosenttia 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/ Teollisuus SKAL Lähde: EK, suhdannebarometri Kuljetusmäärät Yritysten hoitaman kuljetusmäärän, kuljetusten volyymin, kehityksessä on havaittavissa mielenkiintoinen piirre. Kuljetusmääriensä kasvusta viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana ilmoittaneiden osuus on pysynyt jo pitkään varsin tasaisena vaihdellen 3 36 prosentin välillä. Sen sijaan kuljetusmäärien supistumisesta ilmoittaneiden osuus on kevään tiedusteluissa ollut selvästi syksyisiä korkeampia. Näin saldoluvut ovat kevään tiedusteluissa muodostuneet syksyisiä matalammiksi (Kuvio 5). Nyt kevään tiedustelussa 3 prosenttia ilmoitti kuljetusmäärien kasvaneen ja 25 prosenttia ilmoitti niiden supistuneen. Saldoluku painui siten runsaaseen neljään prosenttiin eli vuotta aikaisemmalle tasolle, kun se viime syksynä oli 12 prosenttia. Syksyn tiedustelussa odotukset kuljetusmäärien kehityksestä kuluvan vuoden alkupuolelle olivat selvästi optimistisemmat, sillä saldoluvuksi odotettiin 12 prosenttia. Jo kolmessa viime tiedustelussa toteutunut kehitys on jäänyt selvästi odotuksia heikommaksi. Lähimmän puolen vuoden aikana kuljetusmääriensä kasvua odottaa yli kolmannes vastaajista ja odotusten saldoluku on 19 prosenttia.

5 Kuljetusmääräodotukset sekä toteutuneet kuljetusmäärät, saldoluvut, prosenttia 1 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 odotukset toteutuneet Etelä-Suomessa kuljetusmäärien supistumisesta ilmoitti viime syksyn tiedustelussa viidennes vastaajista ja saldoluku painui muista alueista poiketen neljä prosenttia miinukselle. Nyt supistumisesta ilmoittaa jo 4 prosenttia alueen vastaajista ja saldoluku on 18 prosenttia miinuksella. Myös Itä-Suomessa saldoluku on nyt miinuksella 13 prosenttia. Sen sijaan Pohjois-Suomessa yli puolet vastaajista ilmoittaa kuljetusmääriensä kasvaneen ja Länsi-Suomessakin yli kolmannes. Lähimmän puolen vuoden aikana kuljetusmäärien kasvun odotetaan jatkuvan vahvana Länsi- ja Pohjois- Suomessa. Etelä- ja Itä-Suomessa lähes 6 prosenttia vastaajista odottaa kuljetusmääriensä pysyvän ennallaan. Suoritealoista ryhmässä 1 eli elintarvike-, sopimus- ja tavaralinjaliikenteessä puolet vastaajista ilmoitti viime syksynä kuljetusmääriensä kasvaneen viimeisen puolen vuoden aikana ja vain kuusi prosenttia supistuneen. Kevään tiedustelussa vielä 3 prosenttia ilmoitti määriensä kasvaneen, mutta nyt yli viidennes ilmoittaa niiden supistuneen (Kuvio 6). Lähimmän puolen vuoden aikana kasvua odottaa edelleen yli 4 prosenttia ryhmän 1 vastaajista. Säiliöautoliikenteessä kolmannes vastaajista ilmoitti jo viime syksyn tiedustelussa kuljetusmääriensä kasvaneen ja nyt kevään tiedustelussa osuus nousi 39 prosenttiin. Odotukset lähimmälle

6 6 puolivuotiskaudelle parantuvat edelleen, sillä 46 prosenttia alan vastaajista odottaa määrien kasvua. Ulkomaanliikenteen saldoluku on hieman miinuksella, mutta osuudet ovat kaikki jokseenkin samansuuruisia, joten tilanne alalla on epämääräinen. Odotukset lähimmälle puolivuotiskaudelle ovat alalla kyllä positiiviset, kun kasvua odottaa 3 prosenttia vastaajista. Ryhmässä muu liikenne saldoluku on prosenttia miinuksella. 6. Kuljetusmääränsä kasvua ja supistumista viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana ilmoittaneiden osuudet, suoritealoittain, prosenttia Kaikki Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 Ryhmä 5 kasvanut supistunut Ryhmä 1 = Elintarvikekuljetukset, sopimusliikenne ja tavaralinjaliikenne Ryhmä 2 = Metsäalan kuljetukset Ryhmä 3 = Säiliöautoliikenne Ryhmä 4 = Ulkomaanliikenne Ryhmä 5 = Muu liikenne Kuljetuskapasiteetti Kuljetuskapasiteetin riittävyydestä kysyttäessä vastaajista kolme neljäsosaa on yleensä ilmoittanut, että kapasiteettia on ollut sopivasti. Liikakapasiteetista ilmoittaneiden osuus laski hieman vuosina 2 ja 3, mutta lähti sitten hienoiseen nousuun (Kuvio 7). Myös liian vähästä kapasiteetista ilmoittaneiden osuus lähti viime syksynä nousuun ja on

7 edelleen kohonnut 13 prosenttiin, kun taas liikakapasiteetista ilmoittaneiden osuus hieman laski kevään tiedustelussa Liikakapasiteetista ja liian vähäisestä kapasiteetista ilmoittaneiden osuudet vuosien 2-5 tiedusteluissa, prosenttia /2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 Liikaa kapasiteettia Liian vähän kapasiteettia Liikakapasiteettia on neljänneksellä Etelä-Suomen vastaajista, kun osuus muilla alueilla on alun toistakymmentä prosenttia. Liikaa kapasiteettia on 22 prosentilla ulkomaanliikenteen vastaajista ja 29 prosentilla ryhmässä muut. Maksutaso Suoritettujen kuljetusten maksutasossa tapahtui viime vuoden jälkipuoliskolla muutos. Kun muutamassa aikaisemmassa tiedustelussa maksutaso oli noussut noin neljänneksellä vastaajista ja laskenut kymmenellä prosentilla, syksyn tiedustelussa maksutason noususta ilmoitti 41 prosenttia vastaajista ja viidenneksellä maksutaso oli laskenut (Kuvio 8). Tilanne näyttää jatkuneen kevään tiedustelussa samanlaisena, sillä 43 prosentilla maksutaso on noussut ja 17 prosentilla laskenut. Saldoluku on noussut 26 prosenttiin, kun se syksyllä oli 22 ja vuosi sitten keväällä 13 prosenttia.

8 Suoritettujen kuljetusten maksutason noususta tai laskusta, verrattuna tilanteeseen puoli vuotta aikaisemmin, ilmoittaneiden osuudet, prosenttia /1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 noussut laskenut Erityisen laajalti maksutaso on kohonnut Pohjois-Suomessa, jossa 64 prosentilla on nousua ja vain seitsemällä prosentilla maksutaso on alentunut viime syksystä. Etelä-Suomessakin maksutaso on kohonnut 46 prosentilla ja Länsi-Suomessa 36 prosentilla. Ryhmässä 1 (elintarvike ym) 58 prosenttia ja ulkomaanliikenteessäkin 51 prosenttia ilmoittaa maksutasonsa nousseen (Kuvio 9).

9 9 9. Suoritettujen kuljetusten maksutason noususta tai laskusta ilmoittaneiden osuudet, verrattuna tilanteeseen puoli vuotta aikaisemmin, kevään 5 tiedustelussa suoritealoittain, prosenttia Kaikki Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 Ryhmä 5 noussut laskenut Ryhmä 1 = Elintarvikekuljetukset, sopimusliikenne ja tavaralinjaliikenne Ryhmä 2 = Metsäalan kuljetukset Ryhmä 3 = Säiliöautoliikenne Ryhmä 4 = Ulkomaanliikenne Ryhmä 5 = Muu liikenne Maksutasoa koskeneet odotukset vuodelle 3 olivat vielä huomattavan ylioptimistisia toteutuneeseen kehitykseen verrattuna. Odotusten saldoluku kohosi 39 prosenttiin mutta toteutunut lukema jäi vain yhteentoista prosenttiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla (Kuvio 1). Viime vuoden tiedusteluissa tilanne muuttui, kun toteutunut kehitys muodostui odotuksia paremmaksi. Syksyn tiedustelussa kuluvan vuoden alkupuoliskolle ulottuvien odotusten saldoluku kohosi 32 prosenttiin, mutta toteutunut lukema jäi 26 prosenttiin. Odotukset lähimmälle puolivuotiskaudelle ovat hieman varovaisempia saldoluvun jäädessä prosenttiin.

10 1 5 1.Kuljetusmaksutasoa koskevat odotukset lähimmälle puolivuotiskaudelle ja samaa ajanjaksoa koskeva toteutunut maksutason muutos, saldoluvut, prosenttia /3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 odotukset toteutuneet Itä-Suomessa odotukset lähimmälle puolivuotiskaudelle ovat varovaisia saldoluvun jäädessä kolmeen prosenttiin. Pohjois-Suomessa sen sijaan odotetaan maksutason nousun jatkuvan, kun 47 prosenttia odottaa edelleen nousua kevään tasosta. Ryhmässä 1 (elintarvike ym) maksutason nousua odottaa 45 prosenttia ja säiliöautoliikenteessä 37 prosenttia mutta ulkomaanliikenteessä vain 16 prosenttia. Metsäalan kuljetuksissa runsas viidennes odottaa maksutason nousevan ja yhtä suuri osuus odottaa sen laskevan; saldoluku jää vajaan prosentin verran miinukselle. Muilla aloilla saldoluvut ovat selvästi plussalla. Investoinnit Kuljetuskalustoon tehtävistä euromääräisistä investoinneista saatu kuva on jo parin vuoden aikana ollut sikäli epämääräinen, että kolmisenkymmentä prosenttia vastaajista on ilmoittanut näiden investointiensa kasvaneen edellisestä vuodesta ja jokseenkin yhtä suuri osuus on ilmoittanut niiden supistuneen. Nyt kevään tiedustelussa tilanne on sikäli muuttunut, että neljännes vastaajista ilmoittaa investointiensa kuluvana vuonna kasvavan viimevuotisesta ja 39 prosenttia ilmoittaa niiden supistuvan,

11 11 joten saldoluku painuu 13 prosenttia miinukselle. Kuluvaa vuotta koskeneet odotukset viime vuoden kevään ja syksyn tiedusteluissa antoivat jokseenkin saman tuloksen (Kuvio 11). Saldoluku on kuitenkin näissä arvioissa tarkentunut alaspäin. 11.Euromääräisten investointien kasvua tai supistumista vuonna 5, verrattuna edelliseen vuoteen, ilmoittaneiden osuudet sekä saldoluvut kolmen viime tiedustelun mukaan, prosenttia keväällä 4 syksyllä 4 keväällä 5 suuremmat pienemmät saldoluku Itä-Suomi oli jo viime vuonna investointien osalta muista alueista poikkeava sikäli, että siellä 39 prosentilla vastaajista investoinnit olivat edellisvuotta pienemmät. Kevään arvio kuluvasta vuodesta osoittaa, että 47 prosentilla investoinnit ovat viimevuotisia pienemmät. Saldoluku painuu 27 prosenttia miinukselle. Suoritealoista ryhmässä 1 (elintarvike ym.) sekä säiliöautoliikenteessä kolmannes vastaajista ilmoittaa investointiensa kasvavan viimevuotisesta, mutta metsäalan kuljetuksissa osuus jää 18 prosenttiin ja puolella alan vastaajista investoinnit supistuvat (Kuvio 12). Säiliöautoliikenteessa tilanne on erikoinen, sillä kolmanneksella investoinnit kasvavat, lähes puolella supistuvat ja vain 18 prosentilla säilyvät viimevuotisella tasolla.

12 Euromääräiset investoinnit kuljetuskalustoon vuonna 5 verrattuna edelliseen vuoteen suoritealoittain, prosenttia Kaikki Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 Ryhmä 5 suuremmat pienemmät Ryhmä 1 = Elintarvikekuljetukset, sopimusliikenne ja tavaralinjaliikenne Ryhmä 2 = Metsäalan kuljetukset Ryhmä 3 = Säiliöautoliikenne Ryhmä 4 = Ulkomaanliikenne Ryhmä 5 = Muu liikenne Seuraavaa kalenterivuotta koskevien kalustoinvestointien odotukset, saldoluvut, ovat kaikissa tähänastisissa syksyn tiedusteluissa olleet miinuksella, alimmillaan 41 prosenttia (Kuvio 13). Odotusten saldoluku kohentui viime vuosina, mutta jäi edelleen miinukselle. Viime syksyn tiedustelun mukaan odotettiin kuluvana vuonna saldoluvun painuvan 22 prosenttia miinukselle. Kun tiedossa on vasta kevään arvio kuluvasta vuodesta, todetaan saldoluvun painuvan 13 prosenttiin, mutta vasta syksyn tiedustelu kertoo tarkemmin toteutuneesta kehityksestä.

13 13 13.Euromääräiset investoinnit kuljetuskalustoon vuosina Toteutunut kehitys ja samaa vuotta koskenut ennuste edellisen syksyn* tiedustelun mukaan, saldoluvut, prosenttia toteutunut ennuste * vuoden 5 toteutunut lukema kevään tiedustelun mukaan Kolmannes vastaajista odottaa kalustoinvestointiensa vuonna 6 supistuvan tämänvuotisesta ja vajaa viidennes odottaa niiden kasvavan. Saldoluku on siten 15 prosenttia miinuksella. Itä-Suomessa saldoluku painuu 32 prosenttia miinukselle ja Etelä-Suomessakin 28 prosenttia. Metsäalan kuljetuksissa yli puolet vastaajista odottaa ensi vuoden investointiensa supistuvan tämänvuotisista, muissa ryhmissä noin kolmannes vastaajista. Kuluvan vuoden kalustohankinnat merkitsevät koko maan osalta kaluston lukumäärän kasvua kuudellatoista ja supistumista viidellätoista prosentilla vastaajista. Pohjois-Suomessa ne merkitsevät lukumäärän lisäystä 36 prosentilla mutta Etelä-Suomessa vain seitsemällä prosentilla vastaajista. Ryhmässä 1 (elintarvike ym.) lukumäärä lisääntyy 37 prosentilla vastaajista. Viime syksyn kuljetusbarometrin raportoinnissa verrattiin näiden euromääräisten kuljetuskalustoinvestointien kehitystä kuvaavia saldolukuja kunkin vuoden syksyn tiedusteluissa virallisen tilaston antamiin tietoihin kuorma-autojen rekisteröintien vuosimuutoksiin. Näiden välillä havai-

14 14 taan tiettyä yhdenmukaisuutta, vaikka kuljetusbarometrin saldoluku koskee yrityksen kaikkia kalustohankintoja, ei pelkästään kuorma-autoja, ja investoinnit ilmoitetaan euromääräisinä, ei kappalemäärinä (Kuvio 14). Syksyn raportissa voitiin vuoden 4 osalta todeta vain saldoluvun painuminen 14 prosentista vajaaseen kahteen prosenttiin. Nyt voidaan todeta, että Tilastokeskuksen tieto kertoo kuorma-autojen rekinteröintien myös pudonneen 19 prosentista vajaaseen yhdeksään prosenttiin Euromääräiset investoinnit kuljetuskalustoon, muutos edellisestä vuodesta, saldoluvut, sekä luvanvaraisessa liikenteessä olevien kuorma-autojen rekisteröintien vuosimuutokset, prosenttia, vuosina saldoluvut rekisteröinnit Lähde: SKAL:n kuljetusbarometri, Tilastokeskus Henkilöstö Henkilöstömäärän kehitystä selvitetään vertaamalla kulloistakin tilannetta vuotta aikaisempaan sekä tilanteeseen vuoden kuluttua. Jo parin viime vuoden ajan runsas kolmannes vastaajista on ilmoittanut henkilöstömääränsä kasvaneen, vuosi sitten keväällä jopa 4 prosenttia (Kuvio 15). Viime syksyn tiedustelussa osuus painui hieman, 29 prosenttiin, mutta nyt kevään tiedustelussa se nousi jälleen 34 prosenttiin. Sen sijaan henkilöstömääränsä supistumisesta ilmoittaneiden osuus on painunut vajaaseen kymmeneen prosenttiin.

15 Henkilöstömääränsä kasvua ja supistumista, verrattuna tilanteeseen vuotta aikaisemmin, ilmoittaneiden osuudet vuosina 3-5, prosenttia /3 2/3 1/4 2/4 1/5 kasvaa supistuu Pohjois-Suomessa yli puolet vastaajista ilmoittaa henkilöstömääränsä olevan nyt suuremman kuin vuosi sitten, Etelä-Suomessakin 39 prosenttia mutta Itä-Suomessa vain 19 prosenttia. Ulkomaanliikenteenharjoittajista 47 prosenttia ilmoittaa henkilöstömääränsä kasvaneen ja ryhmässä 1 (elintarvike ym) 43 prosenttia. Sen sijaan ryhmässä muu liikenne vain vajaat yksitoista prosenttia on lisännyt mutta prosenttia supistanut henkilöstöään (Kuvio 16). 16. Henkilöstömääränsä kasvua ja supistumista, verrattuna tilanteeseen vuotta aikaisemmin, ilmoittaneiden osuudet suoritealoittain keväällä 5, prosenttia kasvaa supistuu 1 Kaikki Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä 3 Ryhmä 4 Ryhmä 5 Ryhmä 1 = Elintarvikekuljetukset, sopimusliikenne ja tavaralinjaliikenne Ryhmä 2 = Metsäalan kuljetukset Ryhmä 3 = Säiliöautoliikenne Ryhmä 4 = Ulkomaanliikenne Ryhmä 5 = Muu liikenne

16 16 Yritykset vastaavat yleensä hyvin varovaisesti, kun kysytään henkilöstömäärää vuoden kuluttua. Vuosi sitten kevään tiedustelussa saldoluvuksi odotettiin yhdeksää prosenttia. Nyt saldoluvuksi muodostui 24 prosenttia. Viime vuosina odotusten saldoluvut ovat liikkuneet yli kymmenessä prosentissa. Nyt näyttää tapahtuvan käänne, kun kevääseen 6 ulottuvien odotusten saldoluku painuu runsaat pari prosenttia miinukselle. Viimeksi saldoluvut olivat miinuksella vuoden 1 syksyä koskevissa odotuksissa (Kuvio 17) 17. Henkilöstömäärää koskevat odotukset vuosi eteenpäin, saldoluvut, prosenttia / 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6-1 Etelä-Suomessa saldoluku painuu 18 prosenttia ja Itä-Suomessakin kymmenen prosenttia miinukselle. Ulkomaanliikenteen saldoluku on 21 prosenttia miinuksella mutta säiliöautoliikenteen 27 prosenttia plussalla, kun 4 prosenttia alan vastaajista ilmoittaa henkilöstömääränsä kasvavan. Ajankohtaiskysymys Lukuisat viimeaikaiset tieliikenteen onnettomuudet ovat valitettavasti heikentäneet kuorma-autoliikenteen ulkoista kuvaa, vaikka valtaosassa onnettomuuksissa pääaiheuttaja on ollut toinen osapuoli. Välittömästi

17 17 onnettomuuden tapahduttua tiedotusvälineillä ei ole tarkkaa kuvaa tapauksen kulusta, joten tiedotus onnettomuuden syistä jää puutteelliseksi. Ilmeisesti alalla tehty turvallisuustyö on myös jäänyt kovin vähälle huomiolle tai siitä ei ole katsottu aiheelliseksi mediassa kertoa. Jotta alan turvallisuustyöstä ja asenteista voitaisiin kertoa julkisuuteen, on ajankohtaiskysymyksenä tiedusteltu, mihin toimiin yrityksissä on viimeksi kuluneen vuoden aikana kiinnitetty erityistä huomiota. Vastaajista 35 prosenttia kertoi, että yrityksessä on keskusteltu yleisesti turvallisesta liikennöinnistä. Yrityskohtaisesti on sovittu turvallisesta liikennöinnistä 19 prosentissa yrityksiä. Varsinaista liikenneturvallisuuskoulutusta on järjestetty 29 prosentissa yrityksiä, niistä 14 prosentissa on osallistuttu ulkopuolisen järjestämään koulutukseen. Muulla tavalla on hoidettu turvallisuusasioita kahdeksassa prosentissa yrityksiä (Kuvio 18). Vain kolme prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei yrityksessä tarvita lisäkoulutusta liikenneturvallisuusasioissa ja viisi prosenttia ilmoittaa, ettei yrityksessä ole kiinnitetty asiaan erityishuomiota.

18 Miten yrityksissä on viimeksi kuluneen vuoden aikana kiinnitetty erityishuomiota liikeneturvallisuusasioihin A. Keskusteltu yleisesti turvallisesta liikennöinnistä B. Sovittu yrityskohtaisesti turvallisesta liikennöinnistä C. Järjestetty liikenneturvallisuuskoulutusta D. Osallistuttu ulkopuolisen järjestämään koulutukseen E. Muulla tavalla A. Koko maa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi B. Koko maa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi C. Koko maa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi D. Koko maa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi E. Koko maa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi

19 19 Alueellisesti ei vastausjakautumissa ole suuria eroja. Itä- ja Etelä-Suomessa keskustelu turvallisesta liikennöinnistä on keskimääräistä yleisempää. Pohjois-Suomessa taas on sovittu muita useammin turvallisesta liikennöinnöinnistä. Länsi-Suomessa 4 prosenttia vastaajista on järjestänyt liikenneturvallisuuskoulutusta. Säiliöautoliikenteessä 21 prosenttia vastaajista on järjestänyt henkilöstölleen koulutusta ja 23 prosentissa on osallistuttu ulkopuolisen järjestämään koulutukseen. Metsäalan kuljetuksissa 47 prosentissa on keskusteltu turvallisesta liikennöinnistä. Ryhmässä muu liikenne prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei asiaan ole kiinnitetty erityishuomiota ja yhdeksän prosenttia toteaa, ettei lisäkoulutusta tarvita, mikä ilmeisesti johtuu ryhmän poikkeuksellisesta rakenteesta. Ulkomaanliikenteessä 16 prosenttia vastaajista ilmoittaa järjestäneensä asian muulla tavoin. Kysyttäessä, millä muilla tavoin liikenneturvallisuusasioihin on kiinnitetty erityishuomiota, tuotiin useissa vastauksissa esille turvavöiden käytön tärkeys. Myös kuorman sidontaan kiinnitetään erityistä huomiota. Renkaiden, jarrujen ja muun kaluston kunnosta huolehtimista korostetaan turvallisuustekijänä. Ajojen suunnittelu turvallisiksi on tärkeää, ajoajat on sovittava järkeviksi ja korostettava ajonopeusmääräysten noudattamista.