Talousarvioesitys Maatalous. S e l v i t y s o s a :

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : 20. Maatalous Toimintaympäristö Vuonna maatalouden kannattavuus aleni hieman edellisvuoden tasosta. Asetetusta kannattavuustavoitteesta saavutettiin kirjanpitotiloilla keskimäärin 40 % (52 % vuonna 2010, 35 % vuonna 2009 ja 43 % vuonna 2008). Tuotannon kannattavuus vaihtelee tuotantosuunnittain ja tilakohtaisesti. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskennan mukainen maataloustulo aleni vuoden 2010 tasolta. Maataloustuotannon määrä säilyi vuonna aiempien vuosien tasolla. Keskeisten tuotteiden tuotantomäärät vastasivat kotimaista kulutusta lukuun ottamatta naudanlihan ja lampaanlihan sekä rukiin ja valkuaiskasvien tuotantoa. Tukien ohella maataloustulon määrään ja tuotannon kannattavuuteen vaikuttaa merkittävästi maataloustuotteiden myyntitulojen ja tuotantopanosten hintojen kehitys, johon valtiovallan toimin ei voida juurikaan vaikuttaa. Kesällä 2010 viljojen markkinahinnat nousivat yleismaailmallisesti. Viljojen hintataso on säilynyt korkealla tasolla. Hinnat eivät kuitenkaan ole kohonneet markkinointivuoden 2007/2008 tasolle. Hintavaihtelut jatkuvat myös tulevaisuudessa. EU:n interventiojärjestelmään tehdyt muutokset vähentävät Suomen osalta sen suojaverkko-ominaisuutta entisestään. Viljan korkea hinta on siirtynyt kotieläintilojen kustannuksiin ja heikentää erityisesti kannattavuuskehitystä sika- ja siipikarjatiloilla. Euroopan unioni on vuoden 2005 jälkeen alentanut huomattavasti vienti- ja markkinatukien tasoja, mikä on supistanut myös Suomessa maksettuja tukisummia. Lähivuosien markkinaennusteiden perusteella tukitasojen alenemisen arvioidaan kuitenkin tasaantuvan. Maatalouden toimintaedellytysten säilyminen ja kehittyminen edellyttävät, että Suomen tuottavuus- ja rakennekehitys eivät merkittävästi poikkea keskeisistä kilpailijamaista. Maatalouden ravinnepäästöt maaperään, vesistöihin ja ilmaan vähenevät ympäristötietoisuuden ja -osaamisen lisääntymisen, kulutustottumusten muutosten, uusien, tarkennettujen tuotantomenetelmien ja -suositusten sekä -määräysten seurauksena. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päästörajoitusten mukaisesti maatalousperäisten energialähteiden tuotanto ja käyttö lisääntyvät lähivuosina. Toimintaympäristön muutoksen tunnusluvut Kehitysarvio Tukea saaneiden tilojen määrä, kpl rakennekehitys jatkuu väheneminen edellisestä vuodesta, % 2,0 2,4 2,2 1,9 rakennekehitys jatkuu Tilojen keskimääräinen peltopinta-ala, ha 36,1 36,9 37,7 38,5 kasvaa Pellonkäyttö Maatalouskäytössä yhteensä, ha, josta nykyinen taso elintarvikkeiden, energia ja rehujen tuotannossa oleva ala nykyinen taso kesantona oleva ala 1) kehittyy kasvinviljelytuotteiden kysynnän mukaan Tuotantomäärät Maitomäärä, milj. ltr nykyinen taso Lihantuotanto yhteensä, milj. kg, josta 399,0 382,5 382,6 387,3 naudanlihan tuotanto 80,3 81,1 82,1 82,7 nykyinen taso sianlihan tuotanto 216,9 205,7 203,1 201,8 sopeutuu kysyntään siipikarjanlihan tuotanto 100,9 94,9 96,3 101,5 sopeutuu kysyntään muu lihatuotanto 0,9 0,8 1,1 1,3 nykyinen taso Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Kehitysarvio Kananmunien tuotanto, milj. kg sopeutuu kysyntään Viljasato yhteensä, milj. kg nykyinen taso 1) Tiedot sisältävät hoidetun viljelemättömän pellon ja vuodesta 2010 alkaen myös viherlannoitusnurmen. Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet Pääluokkaperusteluissa esitettyjen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi maa- ja puutarhataloutta tuetaan Suomessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimuotojen lisäksi kansallisilla tukijärjestelmillä. Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa myös entistä enemmän kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusien innovaatioiden (kuten uudet tuotteet sisältäen bioenergian, uudet tuotantoteknologiat, uudet ympäristöystävällisemmät tuotantotavat) kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Valtion keinot vaikuttaa markkinoilla määräytyviin myyntituloihin tai kustannuksiin ovat suhteellisen rajalliset, koska EU:ssa rajoitetaan interventiotoimien käyttöä ja yhä suurempi osa tuista maksetaan tuotannosta irrotettuina. Maatalouden tukijärjestelmiin ei ole perusteltua tehdä muutoksia, koska tukijärjestelmät ovat uudistumassa vuonna Tukijärjestelmiä sovelletaan vuonna pääosin samalla tavalla kuin vuonna. Ohjelmakautta 2007 koskevalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla parannetaan ympäristön ja maaseudun tilaa ja luonnon monimuotoisuutta luonnonhaittakorvauksen, maatalouden ympäristötuen, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointien tuen avulla. Ohjelmalla parannetaan myös maatalouden kilpailukykyä maatalouden rakennetuen avulla. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastusratkaisussa ohjattiin lisävaroja käytettäväksi EU:n maaseuturahastosta maaseudun kehittämisen uusiin haasteisiin (ilmastonmuutos, uusiutuva energia, vesienhoito ja luonnon monimuotoisuus sekä niihin liittyvät innovaatiot ja maitoalan rakenneuudistus) vuosina Maatalouden rakennetuen avulla sekä varhaiseläkejärjestelyin pyritään tuotantokustannusten alentamiseen edistämällä yrityskoon kasvua. Rakennetuki suunnataan perheviljelmille ja niiden muodostamille yhteenliittymille. Rakennetukia myönnetään korkotukina ja Makerasta rahoitettavina avustuksina ja valtion takauksina. Korkotukilainoja voidaan myöntää enintään 250 milj. euron lainapääomalle. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) muuttamisesta siten, että vuodesta alkaen rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa korkotuen enimmäismäärä on 3 prosenttiyksikköä. Korkotukilainoja myönnetään pääasiassa maatilojen tuotantorakennusten rahoittamiseen sekä nuorten viljelijöiden aloitustukeen liittyviin kiinteistö- ja irtaimistohankintoihin. Käytettävissä olevat varat kohdennetaan elinkeinon jatkuvuuden ja tuotannon kannattavuuden parantamisen kannalta keskeisiin kohteisiin. Hallitusohjelman mukaisesti "Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera-rahoitusjärjestelmä) toimivuus, rakenne ja asema nykymuotoisena investointien rahoituskanavana arvioidaan. Samalla selvitetään nykyisen avustuspainotteisen tukijärjestelmän vaikutukset maatalouden kustannuksiin ja pyritään hillitsemään rakentamisen kustannuskehitystä. Maatalouden rakennetuen riittävyys turvataan." Vuodelle ehdotettu korkotukilainavaltuus ja Makeran käytettävissä olevat varat arvioidaan riittäväksi maatalouden rakennetukeen. Vuonna EU:n maaseuturahaston osarahoitteisella tuella rahoitetaan kotieläintalouden rakentamisinvestointien, kasvihuoneinvestointien ja eräiden uusiutuvan energian tuotantoon liittyvien rakentamisinvestointien sekä nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustuen avustusosuus. Muut investointitukikohteet, korkotukilainojen korkotuki ja valtiontakaus on tarkoitus rahoittaa kokonaan kansallisin varoin. Tuella arvioidaan rahoitettavan noin 500 tilanpidon aloittamista. Vuonna käynnistyi uusi nelivuotinen luopumistukijärjestelmä. Se tarjoaa ikääntyneelle viljelijälle mahdollisuuden tuotannosta luopumiseen luovuttamalla tila jatkajalle tai pellot tilaansa laajentavalle viljelijälle. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) muuttamisesta siten, että pellon lisämaaksi myynnistä luopumistapana luovutaan vuoden alusta lukien ja tukijärjestelmän eräitä muita ehtoja muutetaan. Varhaiseläkettä arvioidaan vuoden lopussa nostavan noin henkilöä. Valtioneuvoston ruokapoliittisen selonteon mukaan koko suomalaisen ruokaketjun kannattavuus ja kilpailukyky tulee turvata ilmastonmuutoksen ja globaalin kilpailun tuomassa uudessa toimintaympäristössä. Momentin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 varoista myönnetään tukea toimenpiteisiin, joiden tavoitteina ovat muun muassa kuluttajan luottamuksen vahvistaminen, ruoantekijöiden osaamisen varmistaminen sekä varmistetun jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmän kehittäminen suomalaiseen ruokaketjuun. Lisäksi tukea myönnetään ruokaketjun kuluttajalähtöistä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita sekä tutkimustulosten käytäntöön soveltamista. Samoin tuetaan hallitusohjelmaan sisältyvien vuonna valmistuneiden luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä. Lisäksi tuetaan momentin varoin laajoja valtakunnallisia maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisohjelmia. Maa- ja elintarviketutkimus tuottaa ja välittää yhteistyössä neuvonnan kanssa tutkimukseen perustuvaa tietoa maa-, puutarha- ja elintarviketalouden sekä näihin liittyvän maaseudun yritystoiminnan kehittämiseksi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskukseen (MTT) on koottu maa-, puutarha- ja elintarviketalouden biologinen, taloudellinen ja teknologinen tutkimus. MTT kehittää ja tehostaa toimintaansa vastaamaan paremmin yhteiskunnan muuttuneita tarpeita muun muassa Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan linjausten mukaisesti. Lisäksi tutkimusta rahoitetaan momentin yhteistutkimusvaroin ja Maatilatalouden kehittämisrahastosta. Tutkimuksen ja neuvonnan yhteisillä toimilla vaikutetaan myös maatilan energiavalintoihin. Viljelijätukien menot ja niiden EU-osuus vuosina (milj. euroa) Vuodelle maksettu tuki Arvio vuodelle Arvio vuodelle Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (mom ) 558,6 544,0 511,0 EU-tulotuki (mom ) 1) 539,3 539,2 539,2 Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja eituotannolliset investoinnit yhteensä (mom ) 361,0 363,3 364,3 valtion osuus 258,4 256,4 257,4 EU:n osuus 102,6 106,9 106,9 Luonnonhaittakorvaus yhteensä (mom ) 421,9 422,7 422,7 valtion osuus 303,8 304,3 304,3 EU:n osuus 118,1 118,3 118,3 Yhteensä viljelijätuet 1 880, , ,2 valtion osuus 1 120, , ,7 EU:n osuus 760,0 764,4 764,4 EU:n osuus, % 40,4 40,9 41,6 1) Ei sisällä EU-markkinatukea, joka ei ole viljelijätuki. MAKERAsta ja talousarviosta myönnettävän maatalouden rakennetuen kehittyminen tukimuodoittain vuosina (milj. euroa) tilinpäätös arvio arvio MAKERA Käytettävissä olevat varat yhteensä 236,8 209,4 175,9 omat tulot (mm. lainojen lyhennykset ja korot) 56,5 47,4 45,1 lainojen ja avustusten peruutukset 0,1 3,1 3,0 tulot EU:lta + sekalaiset tulot 20,2 29,8 26,6 edelliseltä vuodelta siirtyvä määrä 125,7 129,1 101,2 maitokiintiöiden myynti siirto talousarviosta 34,3 - - Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 tilinpäätös LAINAT, yhteensä 206,5 303,0 253,0 MAKERAsta (valtionlainat) 2,1 3,0 3,0 Korkotukilainat yhteensä (mom ) 1) 204,4 300,0 250,0 arvio arvio AVUSTUKSET (MAKERAsta) 80,2 100,0 95,0 KORKOTUKILAINOJEN KORKOTUKI (mom ) 16,7 37,7 58,9 1) Vuoden osalta sidottu määrä. 01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) maksullisen toiminnan hintojen alentamiseen valiotaimituotannon osalta enintään euroa 2) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toiminnasta aiheutuviin sijoitusmenoiksi luettaviin talonrakennus- sekä maa- ja vesirakennustöihin 3) kasvinsuojeluaineiden tarkastus- ja testaustoiminnasta aiheutuvien Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen menojen maksamiseen 4) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 5) virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseksi määrärahan siirtoon ulkomaille vähäisten rahoitusennakoiden maksamiseen kehitysyhteistyön kohd le edellyttäen, että vastaava meno veloitetaan momentin määrärahasta. S e l v i t y s o s a : Toimialan toiminaympäristön muutokset edellyttävät uutta tietoa ja ratkaisujen soveltamista käytäntöön. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) tuottaa tutkimustietoa ja palveluita yhteiskunnan kannalta oleellisimpiin maa- ja elintarviketalouden kysymyksiin sekä yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Kasvava rooli on tutkimusosaamisen ja uuden teknologian hyödyntämisessä elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämisessä sekä uusien liiketoimintakonseptien luomisessa. Kestävä ja vastuullinen biotalous, ilmastonmuutoksen ehkäisy ja siihen sopeutuminen sekä maa- ja elintarviketalouden tuotantoa ja maaseudun kehittämistä tukeva tutkimus ovat MTT:n keskeisimpiä tutkimusalueita. MTT:llä on lisäksi viranomais- ja asiantuntijatehtäviä, joissa hyödynnetään tutkimuksen yhteydessä hankittavaa asiantuntemusta. Lisäksi MTT ylläpitää lukuisia maa- ja elintarviketalouden seurantoja. MTT hyödyntää viiden tutkimusalueensa strategisessa tutkimuksessa monitieteisyyttään ja kytkee yhteen vahvaa osaamista luonnontieteiden, teknologiakehityksen sekä talous- ja yhteiskuntatieteiden aloilla. MTT tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Maaseudun kehittäminen tuottaa tietoa maaseudun osaamisen ja yritystoiminnan vahvistamiseksi sekä arvioi EU:n ja kansallisten politiikkojen tehokkuutta maaseutukehityksen osalta. tukee maaseudun kestävää elinvoimaa tavoitteena mm. maaseudun luonnonvarojen ja aineettomien arvojen kestävä hyödyntäminen uusien vihreän talouden liiketoimintakonseptien avulla. Maa- ja puutarhatalouden kehittäminen parantaa ruoantuotannon tuottavuutta, kannattavuutta ja ruokaturvaa mm. kehittämällä alkutuotannon menetelmiä ja tuotannonohjausta sekä kehittämällä menetelmiä kasvin- ja eläinjalostuksen tarpeisiin. tuottaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, ravinne- ja torjunta-ainekuormituksen vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. kehittää luomuviljelyyn soveltuvaa viljelytekniikkaa sekä luomutuotantoon suunnattuja lajikkeita yhdessä Helsingin yliopiston ja muiden luomutoimijoiden kanssa tavoitteena perustaa verkostona toimiva Luomuinstituutti. kehittää yhdessä sidosryhmien kanssa maatalouden ja koko ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kannattavuutta ja kilpailukykyä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 kehittää yhdessä alan yritysten kanssa maataloustuotantoon, maa- ja elintarviketalouden sivuvirtoihin sekä uusiokäyttöön perustuvia energiaratkaisuja ja innovaatioita materiaalikierron hyödyntämisen tehostamiseksi sekä kierrätysravinteiden tuotteistamiseksi turvallisiksi ja tehokkaiksi lannoitevalmisteiksi ja maanparannusaineiksi. Elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun kehittäminen tuottaa ratkaisuja kasvien ja eläinten terveyden edistämiseksi, eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ja kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti MTT:lle seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan suuntaaminen politiikkasektoreille tilinpäätös Kustannukset 1) Htv 2) arvio Kustannukset 1) Htv 2) arvio Kustannukset 1) Htv 2) 1. Maaseudun kehittäminen Tutkimus Asiantuntijatehtävät Maa- ja puutarhatalous Tutkimus Asiantuntijatehtävät Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Tutkimus Asiantuntijatehtävät Muu tutkimustoiminta ja muut asiantuntijatehtävät Muut tutkimustehtävät Muut asiantuntijatehtävät Tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä Tutkimus Asiantuntijatehtävät ) MTT:n tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset. Ei sisällä maksullista toimintaa. 2) TP kokonaishenkilötyövuosimäärä vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (38 htv) (vuoden TP MTT:n kokonaishenkilötyövuosimäärä oli 773 htv), TA momentin htv-kiintiö (766 htv) vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (38 htv), TAE momentin htv-kiintiö (731 htv) vähennettynä maksullisen toiminnan henkilötyövuosilla (38 htv). Toiminnan suuntaaminen vastaamaan yhteiskunnan, EU:n tutkimuspainotuksen ja yksityisen sektorin tarpeita. Yhteistutkimuksen ja asiakasrahoitteisen toiminnan volyymin kasvattaminen ja kannattavuuden parantaminen. Kehitetään osaamisen kaupallistamista, asiakkuuksien johtamista ja markkinointiosaamista. Henkilöstörakenteen kehittäminen tutkijavaltaiseen ja jatkotutkinnon suorittaneiden suuntaan. Monipuolinen julkaisutoiminta ja verkkopalvelut sekä neuvontayhteistyön kehittäminen. Tiedon ja teknologian siirtoa kehitetään yhdessä tulosten käyttäjien ja innovaatioketjun muiden toimijoiden kanssa. Tasapainottaa talouttaan 9 % (5 milj. euroa) vuoteen 2014 mennessä verrattuna vuoteen. Tämä tehdään toimintaa fokusoimalla, kannattavuutta parantamalla, lisätuloja hankkimalla ja kustannuksia Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 leikkaamalla. MTT:n rakenne tiivistyy ja yleiskustannus alenee. Koetoiminnassa siirrytään aiempaa joustavampaan malliin. Viitaten pääluokkaperusteluissa todettuihin hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustaviin tavoitteisiin: laitoksen tutkimusta suunnataan ja tutkimuksen tukipalveluja ja infrastruktuureja kehitetään luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymässä (LYNET) sovittujen painopisteiden mukaisesti, laitos osallistuu Luonnonvaratutkimuskeskuksen muodostamista koskevaan valmisteluun. Taloudellisuuden ja tuottavuuden tunnuslukuja toteutuma talousarvio esitys 1. Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/tutkija, htv, Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/julkaisu, Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/asiakkaita palvelevat tuotokset, Yhteishankerahoituksen ja maksullisen toiminnan tuotot/tutkija, htv, Julkaisut yhteensä, kpl joista asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleita kpl/tutkija 0,6 0,7 0,7 joista muita julkaisuja kpl/tutkija 2,9 4,3 4,0 Tuotokset ja laadunhallinta Tuotokset keskeisistä suoritteista (kpl) toteutuma talousarvio esitys Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit Ammattilehtiartikkelit Yleislehtiartikkelit Muut julkaisut Julkaisut yhteensä Tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi Uudet tuotteet Keksintöilmoitukset ja patentit Analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palvelevat tuotokset Tuotokset yhteensä Kasvinsuojeluainelausunnot ja tutkimusraportit (kpl) toteutuma talousarvio esitys Kansalliset GM-lausunnot GM-riskiarviot EFSA:lle Neuvonnalliset julkaisut Neuvonnalliset esitelmät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 toteutuma talousarvio esitys Maksullisen testauspalvelun luottamukselliset raportit (GEP ja GLP) Maksulliset valmisteiden tehokkuusarviot Varmennetuista lisäys- ja taimiaineistoista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (9/2006) mukainen toiminta edellyttää valiotaimituotannon toimintamahdollisuuksien vakauttamisen osalta hintatukea, joka on määritelty euroksi. Kasvinsuojeluaineiden tutkimus- ja testaustoiminnalla tuotetaan kansainvälisten laatujärjestelmien mukaisesti puolueetonta tietoa valmisteiden biologisesta tehokkuudesta ja käyttökelpoisuudesta sekä kasvinsuojeluainejäämistä EU:n pohjoisissa äärioloissa. Tietoa käytetään rekisteröinnissä, neuvonnassa ja kuluttajille suunnattavan informaation tukemisessa. MTT toteuttaa ulkoasiainministeriön instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumenttiin (IKI) kuuluvia hankkeita kehitysmaissa. Ulkoasiainministeriö maksaa momentin määrärahasta MTT:lle jälkikäteen tilitystä vastaan hankkeesta aiheutuneet toteutuneet kustannukset sekä Suomen että kehitysyhteistyön kohdemaan osalta. Koska kehitysmailla ei ole omia varoja sijoitettavaksi hankkeisiin, eikä niillä näin ollen ole mahdollisuuksia odottaa ulkoasiainministeriön jälkikäteissuorituksia, on lyhytaikaisten rahoitusennakoiden antaminen kehitysyhteistyön kohdemaalle edelleen välttämätöntä hankkeiden aloittamisen ja etenemisen turvaamiseksi. Toiminnan menot ja tulot toteutuma varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot 1) Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle ) Bruttotuloissa ei ole otettu huomioon muiden virastojen jakamattomia määrärahoja (0,3 milj. euroa). Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma toteutuma varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tuotot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 toteutuma varsinainen talousarvio esitys Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % Tutkimushankkeille ja asiantuntijatehtäville välittömästi kohdistuvan yhteisrahoituksen tavoite on 17,0 milj. euroa, mistä valtion virastoilta saatavaa yhteisrahoitusta on 8,1 milj. euroa, EU:lta saatavaa yhteisrahoitusta 1,9 milj. euroa ja muuta valtionhallinnon ulkopuolista yhteisrahoitusta 7,0 milj. euroa. Yhteisrahoituksen lisäksi käytössä arvioidaan olevan maksullisen toiminnan tuottoja 3,8 milj. euroa, EU-maataloustukia 1,3 milj. euroa sekä muita tuottoja 2,1 milj. euroa. Määrärahasta käytetään vähintään euroa hevostalouden tutkimukseen, mikä määrä on otettu huomioon määrärahassa totopelien tuotto-osuutena momentille kertyvistä varoista. Tuloina otetaan huomioon muut kuin momenteille ja kertyvät tutkimuskeskuksen toiminnasta kertyvät tulot. Puutarhakasvien jalostusmaksuina vuonna kertyvät tulot euroa on merkitty momentille ja pääomaluonteiset tulot momentille Tasomuutos 850 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -100 Palkkausten tarkistukset 995 Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille ) -15 Tuottavuustoimet (-35 htv) -840 Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (5 htv) 250 Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-5 htv) Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (557/2005) mukaiseen kansalliseen tukeen 2) valtionavustusten maksamiseen kotieläinjalostukseen liittyvien palveluiden saatavuuden turvaamiseksi pohjoisimmassa Suomessa 3) vuonna ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Valtuus Vuonna Manner-Suomessa tehtävistä uusista luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan sitoumuksista saa aiheutua menoja vuosina yhteensä enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki) sekä osaltaan turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Määrärahasta maksetaan Etelä-Suomen kansallista tukea, pohjoista tukea, luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa ja eräitä muita kansallisia tukia. Kansallista tukea maksetaan lähes kaikille aktiivitiloille. Määrärahaa tarvitaan Manner-Suomessa tehdyistä ja vuonna tehtävistä luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan sitoumuksista aiheutuvien menojen maksamiseen euroa ja ennen vuotta tehdyistä muista tukipäätöksistä aiheutuvien menojen maksamiseen euroa. Muita tukipäätöksiä varten momentille ehdotetaan euroa. Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle ja kasvinviljelylle komission vuonna 2008 hyväksymän tukiohjelman perusteella. Pohjoista tukea maksetaan Keskija Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille komission vuonna 2009 hyväksymän pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa maksetaan koko maassa EU-osarahoitteisen luonnonhaittakorvauksen (LFA) lisäosana. Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita tukimuotoja kuten opintorahaa ja soke- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 rijuurikkaan kansallista tukea. Momentilta rahoitetaan myös EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen (ns. terveystarkastus) kansallisen toimeenpanon yhteydessä sovittu lypsylehmäpalkkion kansallinen osuus. EU-osuus maksetaan momentilta Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina sekä arvio menojen siirtymisestä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavaksi (milj. euroa) toteutuma arvio arvio Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle 558,6 544,0 511,0 Etelä-Suomen kansallinen tuki 83,4 74,9 62,9 Pohjoinen tuki 333,5 328,2 306,0 Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa 119,3 119,3 119,3 Muu kansallinen tuki 22,4 21,6 22,8 Edellisiin vuosiin kohdistuvia tukimenoja maksetaan ao. vuoden määrärahasta 20,4 19,8 10,0 Valtuus budjetissa 84,1 58,0 - Valtuuksien käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa) Yhteensä vuodesta 2017 lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 1) 116,3 116,3 115,0 100,0-447,6 Vuoden sitoumukset 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 15,0 Menot yhteensä 119,3 119,3 118,0 103,0 3,0 462,6 1) Luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan 2009 tehtyjen sitoumusten menot. Tasomuutos HO-säästö Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaisten suorien tukien maksamiseen 2) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 mukaisten maataloustuotteiden vientituen, yksityisen varastoinnin tuen ja eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna maksettavat EU-tulotuet ja EUmarkkinatuet. EU-tulotuet ovat suoria tukia, jotka turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. Pääosa EU-tulotuista maksetaan tuotannosta irrotettuna tilatukena, joka otettiin käyttöön vuonna Lisäksi maksetaan tuotantosidonnaisia tukia. EU-tulotukena maksetaan EU:n lypsylehmäpalkkion EU:n rahoitusosuus. Kansallinen osuus rahoitetaan momentilta Suoriin tukiin kohdistuu vuosittain tuen mukauttaminen eli modulaatio, jonka arvioidaan olevan vuonna edelleen 10 % maatalousyrittäjän yli euroa ylittävistä suorista tuista. Tulotukiin tarvittava määräraha säilyy siten vuoden tasolla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 EU-tulotuet muodostivat vuonna noin 8 % maatalouden kokonaislaskennan mukaisesta kokonaistuotosta. Vuonna EU-tulotukien osuus kaikista maa- ja puutarhataloudelle maksetuista viljelijätuista arvioidaan olevan 29 %. EU-markkinatukia (vienti- ja sisämarkkinatukia) arvioidaan maksettavan euroa. Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna käyttökohteittain (euroa) EU-tulotuki yhteensä Tilatuki Tuotantosidonnaiset viljelijätuet Suorien tukien mukauttaminen EU-markkinatuet yhteensä Vientituki Sisämarkkinatuet Yhteensä Tasomuutos Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen. Määrärahasta saa maksaa myös edellisiin vuosiin kohdistuvia korvauksia. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Lain perusteella korvauksia voidaan maksaa poikkeuksellisten luonnonolojen kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle sadolle aiheuttamista vahingoista, vahingosta, joka aiheutuu talvehtivalle kasville poikkeuksellisista talvehtimisolosuhteista sekä poikkeuksellisen tulvan tai poikkeuksellisten sateiden vuoksi kylvämättä jääneen peltoalan perusteella sekä neuvontajärjestöille niiden kunnille antamasta asiantuntija-avusta. talousarvio talousarvio tilinpäätös Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) EU:n komission vuosille hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007 hyväksymän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen 2) kokonaan kansallisesti rahoitettavien useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaiseen suunnitteluun enintään euroa 3) kokonaan kansallisesti rahoitettavien suojavyöhykkeiden, luonnon monimuotoisuutta ja kosteikkoja koskevien yleissuunnitelmien laatimiseen enintään euroa 4) kokonaan kansallisesti rahoitettavaan yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon liittyen maaja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seurantaan enintään euroa 5) kokonaan kansallisesti rahoitettavaan maatalouden vesiensuojelua tehostavaan hankkeeseen (TEHOPlus) enintään euroa 6) kokonaan kansallisesti rahoitettavien neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin ja kokonaan kansallista määrärahaa enintään 26 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohdissa 2 5 tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Valtuus Vuonna saa tehdä EU:n komission vuosille 2007 hyväksymän maatalouden ympäristötukijärjestelmän ja eläinten hyvinvointia edistävien tukien mukaisia sitoumuksia ja sopimuksia sekä ei-tuotannollisten investointien tukijärjestelmän tukien myöntämispäätöksiä siten, että niistä aiheutuu vuosina menoja yhteensä enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahatarpeeksi arvioidaan yhteensä euroa. Kun siitä arvioidaan katettavan euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 määrärahalla, vuoden määrärahatarve on euroa. Maatalouden ympäristötuen ja ei-tuotannollisten investointien tuen tavoitteena on muun muassa maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Ympäristötukea ja ei-tuotannollista investointitukea voidaan myöntää myös Leader-toimintatavalla toteutettavien kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen. Maatalouden erityistukisopimuksilla ja eituotannollisten investointien tuella tuetaan erityisesti valtioneuvoston periaatepäätöksen Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen tavoitteita. Valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat vuonna 2009 ja niiden toteuttamiseksi laaditun vesienhoidon toteutusohjelman alkuvuodesta. Eläinten hyvinvointia edistävien tukien tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen ja kotieläinten lajinmukaisen hoidon edistäminen. Tätä kautta voidaan myös vastata kuluttajien odotuksiin tuotantoeläinten kohtelusta. Vuonna päättyviä sitoumuksia on tarkoitus jatkaa yhdellä vuodella. Lisäksi tarkoituksena on tehdä viisi- ja kymmenvuotisia ympäristötuen erityistukisopimuksia, viisivuotisia eläinten hyvinvointia edistäviä sitoumuksia sekä ei-tuotannollisten investointitukien myöntöpäätöksiä, joista vuoden jälkeen aiheutuvat menot maksetaan uuden ohjelmakauden varoista. Sääntöjen muuttuessa ohjelmakaudella on ympäristötuen sitoumukset uusittava vuonna EU:n yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastuksessa (ns. terveystarkastus) saadut lisävarat (65,6 milj. euroa) kohdennetaan voimassa olevassa ohjelmassa esitettyihin ympäristötuen toimiin. Tavoitteena on tehostaa entisestään maatalouden ympäristötuen vaikuttavuutta mm. lisäämällä uusien erityistukisopimusten määrää. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös vuosina ja tehdyt ympäristötuen erityistukisopimukset. EU:n rahoitusosuus on 28 % lukuun ottamatta Leader-toimintatavalla toteutettavia toimenpiteitä sekä lisävaroja, joissa se on 45 %. Ympäristötukijärjestelmän piirissä oli 94 % vuonna käytettävissä olevasta maatalousmaasta ja 90 % kaikista maataloustukia saaneista viljelijöistä. Eläinten hyvinvointia edistävään järjestelmään on sitoutunut noin kotieläintuotannon harjoittajaa (nautatiloista 29 % ja sikatiloista 32 %). Ympäristötukijärjestelmän ja muiden järjestelmien vuoden määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa) Yhteensä, josta EU-osuus valtion osuus kokonaan kansallisesti rahoitettava maatalouden ympäristötuki (enintään) Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon maatalouden ympäristötukijärjestelmän menoina myös kokonaan kansallisesti rahoitettavat useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaisesta suunnittelusta aiheutuvat menot sekä suojavyöhykkeitä, luonnon monimuotoisuutta ja kosteikkoja koskevien yleissuunnitelmien laatimisen aiheuttamat kulutusmenot. Lisäksi on otettu huomioon maa- ja metsätalouden päästöjen seurannan järjestämiseen ja hoitamiseen tarvittava rahoitus vesiensuojelutoimien suunnittelemiseksi. Tämä on osa yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon seurantaa, joka liittyy pinta- ja pohjavesien tilan määrittämiseen. Lisäksi mitoituksessa on huomioitu maatalouden vesiensuojelua tehostavan hankkeen jatkamisesta (TEHOPlus) aiheutuvat kulut. EU:n ohjelmakausien ja 2007 ohjelmien tältä momentilta tehdyistä sitoumuksista aiheutuvien maksujen maksaminen kokonaan kansallisista varoista on mahdollista siltä osin kuin tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus maksatuksen saamiseen. Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö momentilla (milj. euroa) (ei sisällä kokonaan kansallisesti rahoitettavaa osuutta) Ohjelmakauden 2007 rahoituskehys Maksettu v Määrärahat v. Toimenpide EU valtio Julkinen yhteensä budjetoitu v. 1) esitys v. 1) Maatalouden ympäristötuet 674, , , ,3 350,4 344,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Eläinten hyvinvointia edistävät tuet 29,4 75,6 105,0 43,7 16,0 45,0 Ei-tuotannolliset investoinnit 2,8 7,2 10,0 0,6 3,0 2,6 Yhteensä 707, , , ,6 369,4 392,2 1) Arvio vuoden menoista, joista osa katetaan edelliseltä vuodelta siirtyvällä erällä. Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille Ympäristötukijärjestelmän ja muiden järjestelmien valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa) Yhteensä vuodesta lähtien 1) Vuosia 2007 koskeva järjestelmä ja toimenpiteet 391,9 101,8 100,0 100,0 100,0 793,7 Vuonna tehtävät päätökset ja toimenpiteet 55,3 35,8 35,0 35,0 35,0 196,1 Ennen vuotta tehdyt päätökset ja toimenpiteet 336,6 66,0 65,0 65,0 65,0 597,6 Vuosia koskeva tukijärjestelmä 1,2 1,0 1,0 1,0 1,0 5,2 Vuosia koskeva ohjelma 0,4 0,2 0,2 0,2 0,2 1,2 Menot yhteensä 393,5 103,0 101,2 101,2 101,2 800,1 1) Menoista rahoitetaan 29,215 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, minkä johdosta vuonna budjetoidaan 364,329 milj. euroa. Tasomuutos Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) EU:n komission vuosille 2007 hyväksymän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen 2) myös kokonaan kansallisesti rahoitettavien neuvoston asetuksen (EY 1290/2005) artiklan 31 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) ja 33 (maaseuturahastoa koskevat erityiset säännökset) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Valtuus Vuonna saa tehdä EU:n komission vuosille 2007 hyväksymän luonnonhaittakorvausjärjestelmän mukaisia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina menoja yhteensä enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. EU:n rahoitusosuus on 28 %. Luonnonhaittakorvaukseen arvioidaan vuonna tarvittavan euroa, mistä EU:n osuutta on euroa ja valtion osuutta euroa. Lisäksi momentin määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamaa luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan käyttö momentilla (milj. euroa) Ohjelmakauden 2007 Maksettu rahoituskehys v Toimenpide EU valtio Julkinen yhteensä Määrärahat v. budjetoitu v. esitys v. Luonnonhaittakorvaus 828, , , ,6 422,7 422,7 Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille Luonnonhaittakorvausjärjestelmän valtuudesta aiheutuvat menot (milj. euroa) Yhteensä vuodesta lähtien Vuosia 2007 koskeva järjestelmä Vuonna tehtävät päätökset ja toimenpiteet 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 12,5 Vuosina 2008 tehdyt päätökset ja toimenpiteet 420,2 410,0 400,0 390, ,2 Yhteensä 422,7 412,5 402,5 392,5 2, ,7 Vuonna valtuuden perusteella tehtävät sitoumukset tehdään ehdolla, jonka mukaan sitoumusta voidaan muuttaa, jos tukijärjestelmää ja vuonna 2014 alkavaa ohjelmakautta koskevat säädökset tai rahoituskehykset sitä edellyttävät. Vuoden jälkeen ajoittuvat menot maksetaan uuden ohjelmakauden varoista. EU:n ohjelmakausien ja 2007 ohjelmien tältä momentilta tehtyjen sitoumusten maksaminen on mahdollista kokonaan kansallisista varoista siltä osin kuin tuensaajalla on lakiin perustuva oikeus maksatuksen saamiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) luopumiseläkelain (16/1974) mukaisten korvausten maksamiseen 2) maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) sekä maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaisten luopumistukien ja hoitokustannusten maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) muuttamisesta siten, että pellon myynnistä luopumistapana luovutaan vuodesta alkaen ja luopumistukijärjestelmän ehtoihin tehdään eräitä muita muutoksia. Pellon vuokrauksesta luopumistapana luovuttiin vuoden alusta. Luopumistuella edistetään yksikkökoon suurentamista ja sukupolvenvaihdoksia maa- ja porotaloudessa. Tavoitteena on myös alentaa maatalousyrittäjien keski-ikää. Viitaten momentin selvitysosaan määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa, koska indeksitarkistusta aikaistetaan 1.1. lukien tapahtuvaksi. Vuonna maksetaan kokonaan kansallisesti rahoitettavista neljästä (ajanjaksot , , ja 2014) maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmästä sekä aiempien vuosien luopumiseläke- ja -korvausjärjestelmästä aiheutuvia menoja, jotka sisältävät myös sopimusten hoitokulut. Vuosina 2014 toteutettavan luopumistukijärjestelmän tuen piiriin arvioidaan vuonna tulevan noin 350 tilaa ja noin 520 luopujaa. Vuosien tukijärjestelmiä toteutettiin EUosarahoitteisena. Menojen maksaminen jatkuu osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa, sen linjaa 1. Tukea arvioidaan maksettavan vuonna yhteensä euroa, josta EU:n rahoitusosuus on euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Maatalouden metsätoimenpideohjelman mukaisia menoja ei tule maksettavaksi enää vuonna. Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille Luopumistukien ja -eläkkeiden toteutuminen vuonna Järjestelmän piiriin tullut sen voimassaoloaikana Eläkkeitä maksussa v. lopussa, arvio Keskim. korvaus v., arvio Tukimuoto Tiloja Luopujia kpl euroa/kk Luopumiseläke Luopumistuki Luopumistuki Luopumistuki Luopumistuki Luopumistuki Yhteensä Vuosina ja momentin määrärahan arvioidaan jakautuvan seuraavasti Määräraha mistä EU:n milj. euroa, osuus (EMR), Määräraha mistä EU:n milj. euroa, osuus (EMR), Luopumiseläkkeet 42,14-40,46 - Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina ,22 0,73 0,95 0,32 Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina ,93-2,41 - Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina ,81-17,69 - Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina ,95-22,48 - Maatalousyrittäjien luopumistuki, vuosina ,60-13,38 - Maatalouden metsätoimenpiteet, ennen vuotta 2000 tehdyt sitoumukset, tulonmenetyskorvaus 0,10 0, Yhteensä 110,75 1) 0,76 97,37 0,32 1) Vuonna menoista rahoitettiin 9,71 milj. euroa edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla, minkä johdosta vuonna budjetoitiin 101,04 milj. euroa. Tasomuutos Indeksikorotuksen aikaistus sovittu lisäsäästö Yhteensä Momentin nimike on muutettu. talousarvio talousarvio tilinpäätös Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (606/2008) mukaisesti maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin, mukaan lukien julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä kuntien toteuttamat hankkeet 2) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen 3) neuvoston asetuksen (EY 1234/2007) mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Kansallisen markkinoinnin ja tuotannon kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla tuetaan laajoja valtakunnallisia maataloustuotteiden (ml. hunaja) markkinoinnin ja tuotannon kehittämisohjelmia. Avustusta voidaan myöntää mm. maataloustuotteista tiedottamiseen ja mainostamiseen. EU:n maataloustuotteiden menekinedistämisen ohjelmien menot ovat euroa, mistä EU:n osuus on euroa ja valtion osuus euroa. EU-osarahoitteisen hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidaan tarvittavan euroa, mistä EU:n rahoitusosuus on 50 %. Momentin menoihin liittyvät tulot EU:n maataloustukirahastosta on merkitty momentille Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Yhteensä, mistä EU:n osuus Kansalliset markkinoinnin ja tuotannon kehittämistoimet (ml. hunaja) Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EY 3/2008) Hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistäminen (EY 1234/2007) Yhteensä HO-säästö Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Elintarvikeketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) elintarviketalouden laatujärjestelmien kehittämisen avustamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (638/2008) mukaisesti ruokaketjun toimenpideohjelman toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin sekä muihin erityisavustuksiin, jotka toteuttavat ruokapoliittisen selonteon tavoitteita 2) enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään ruokaketjun toimenpideohjelman täytäntöönpanoon. Määrärahaa käytetään myös ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen. Määrärahasta euroa on tarkoitettu luomualan ja lähiruuan toteuttamisohjelmien valmisteluun ja ohjelmatoimien toteuttamiseen (HO-lisäys: Vihreä talous). talousarvio talousarvio tilinpäätös Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää neuvoston asetuksen (EY 1234/2007) mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Tuottajien muodostamille markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen. Määrärahasta ei vuodesta lähtien makseta EU:n sokeriuudistukseen liittyvän rakenneuudistuksen toimenpiteiden menoja. Määrärahasta maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta. Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille Tasomuutos 200 Yhteensä 200 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Momentin nimike on muutettu. talousarvio talousarvio tilinpäätös Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen. Valtuus Vuonna korkotukea saa hyväksyä enintään euron lainapääomalle. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) muuttamisesta siten, että vuoden alusta lukien rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa korkotuen enimmäismäärä on 3 prosenttiyksikköä, missä on 1 prosenttiyksikön alennus. Lainojen korkotason alentamisella parannetaan viljelijöiden investointimahdollisuuksia ja helpotetaan tilanpidon aloittamista. Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa korkotuki olisi edellä tarkoitetun lainmuutoksen jälkeen enintään 3 prosenttiyksikköä vuodesta lähtien myönnettävissä korkotukilainoissa ja aiemmin myönnetyissä enintään 4 prosenttiyksikköä. Aikaisemman rahoituslainsäädännön nojalla vuosina 1996 myönnetyissä lainoissa korkotuen enimmäismäärä on enintään 4 tai 5 prosenttiyksikköä lainan myöntämisajankohdasta riippuen. Ennen vuotta 1996 myönnetyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lainoista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaiskorosta. Maatilalain mukaisille lainoille maksettavan korkohyvityksen määrä vaihtelee lainan myöntämisvuodesta ja lainalajista riippuen. Myönnettyjen korkotukilainojen pääoma oli vuoden lopussa yhteensä noin 1,465 mrd. euroa. Määrärahan mitoituksessa on laskennallisesti oletettu ennen vuotta myönnettyjen lainojen keskimääräiseksi korkotasoksi 4 % ja vuonna myönnettävien lainojen keskimääräiseksi korkotasoksi 3 %. Valtuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta myönnetyt korkotukilainat 57,2 44,5 38,6 33,2 119,1 292,6 Vuonna myönnettävät korkotukilainat 1,7 5,1 6,4 5,9 32,4 51,5 Menot yhteensä 58,9 49,6 45,0 39,1 151,5 344,1 Tasomuutos sovittu lisäsäästö HO-säästön supistuminen Yhteensä Määrärahaa saa käyttää Maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta. S e l v i t y s o s a : Budjettisiirrolla katetaan niitä Maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän talousarvio talousarvio tilinpäätös Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16