1 Tausta ja toteutus. kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3.

Transkriptio

1 Seppo Laakso ja Päivi Kilpeläinen Kaupunkitutkimus TA Oy Maankäyttöprojektioiden laadinta Helsingin seudun HLJ 2015 ja MASU projektien lähtötiedoiksi Toimeksiantajat: HLJ 2015 / Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun MAL neuvottelukunta 08/2014

2 2 Sisältö 1 Tausta ja toteutus Maankäyttöprojektioiden seudulliset lähtökohdat... 4 Nopean kasvun projektio Aluejako ja lähtötiedot... 5 Aluejako... 5 Lähtötiedot: asuminen... 6 Lähtötiedot: työpaikat Maankäyttövaihtoehdot Väestöprojektioiden laadintaprosessi... 9 Vanhan kannan projektio... 9 Uustuotannon projektio Täsmäys koko seudun projektioon Tunnuslukujen laskenta Työpaikkaprojektioiden laskentaprosessi Projektioiden laskenta Tunnusluvut Tulokset Vyöhykejako Väestö Työpaikat Suunnitteluvaihtoehto Liitteet Liite 1. Väljyyden muutoskertoimet Liite 2. Uustuotannon väljyydet Liite 3. Aluetyypittely väestön ikäjakauman ja asuntokuntien keskikoon estimointia varten Liite 4. Rakennuksen käyttötarkoituksen ja työpaikkojen toimialojen jakautuminen pääluokkiin... 20

3 3 1 Tausta ja toteutus Helsingin seudulle ollaan laatimassa samanaikaisesti seudun 14 kunnan yhteistä maankäyttösuunnitelmaa (MASU) sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2015) valtion ja seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen mukaisesti. MASU:n laadinnasta vastaa Helsingin seudun MAL neuvottelukunta. HLJ 2015:n laadinnasta vastaa Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) alainen HLJ toimikunta. MAL aiesopimuksen mukaisesti MASU:ssa sovitetaan yhteen alue ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Tavoitteena on suunnitelma, joka vastaa maankäytön ja liikenteen ratkaisujen yhteensovittamiseen kestävästi ja rakennetta eheyttävästi ja jonka pohjalta investoinnit voidaan Helsingin seudulla suunnata järkevästi. Suunnitelmassa on keskeistä rakennettavien alueiden priorisointi ja kytkökset liikennejärjestelmään. MASU:ssa täsmennetään ja hyväksytään myös Helsingin seudun strategiset asuntopoliittiset tavoitteet. Seudullisen liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 laatiminen käynnistettiin vuonna Hyväksytyn puiteohjelman mukaan HLJ on osa Helsingin seudun MAL yhteistyötä ja MAL aiesopimusten laadinta ja seurantaprosessia. HLJ 2015 on ohjelmoitu ja valmisteltu kiinteässä yhteistyössä MASU:n kanssa. MASU:n ja HLJ:n yhteisiksi lähtötiedoiksi laadittiin väestö ja työpaikkaprojektioita Helsingin seudulta alueittain vuosille 2025, 2040 ja Projektioiden laadinta edellytti yhdenmukaisesti laadittuja arvioita asuntoja toimitilarakentamisen potentiaalista sekä eri rakentamisalueiden toteutumis ja ajoittumisedellytyksistä. Arvioiden pohjana olivat voimassa olevat asema ja yleiskaavat, vireillä olevat yleiskaavat sekä ajallisesti pitemmälle ulottuvat rakennemallit ja maankäyttövisiot. Työ toteutettiin laaja alaisena yhteistyönä, jonka osapuolina ovat kaikki Helsingin seudun kunnat, HSL, HSY ja Uudenmaan liitto. Työ kytkeytyi tiiviisti HLJ:n perusstrategian valmisteluun. Konsultteina toimivat Kaupunkitutkimus ja Strafica. Työtä ohjasi Helsingin seudun MASU:n koordinointiryhmä. Työn alustavia tuloksia esiteltiin eri vaiheissa MAL neuvottelukunnalle ja HLJ toimikunnalle. Projektioiden laadinta käynnistettiin kesällä 2013 ja ne valmistuivat keväällä Väestö ja työpaikkakehityksen, asunto ja toimitilarakentamisen sekä asukkaiden ja työpaikkojen sijoittumisen taustalla vaikuttavat monimutkaiset taloudelliset ja demografiset prosessit, joilla on kytkentöjä kansainväliseen ja valtakunnalliseen talouteen ja politiikkaan sekä moniin seudullisiin ja paikallisiin tekijöihin. Näihin prosesseihin vaikuttavien ulkoisten toimintaympäristömuutosten (globaalien, valtakunnallisten, seudullisten ja paikallisten), asukkaiden ja yritysten valintojen sekä suunnittelun ja päätöksenteon ennakoiminen vuosikymmenien päähän on väistämättä erittäin epävarmaa 1. Väestö ja työpaikkakehitystä ei voida missään oloissa ennustaa täydellä varmuudella. Maankäyttöprojektiot ovatkin ennen kaikkea pitkän aikavälin maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun apuvälineitä, joiden avulla voidaan arvioida koko seudun tasolla maankäytön jakaumavaihtoehtoja sekä sitä, kuinka hyvin eri vaihtoehdot toteuttavat yhteisesti sovittuja MAL tavoitteita. Väestö ja työpaikkaprojektioiden laadinnan tueksi selvitettiin Helsingin seutuun hyvin perehtyneiden maankäytön ja kiinteistömarkkinoiden asiantuntijoiden näkemyksiä maankäytön ja liikenteen suunnittelun seudullisesta koordinoinnista, asumisen ja työpaikkojen sijoittumisesta, liikennejärjestelmän ja muun pe 1 Ks. Laakso, S Helsingin seudun väestökehitys. Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3.

4 4 rusrakenteen rahoituksesta sekä tulevien vuosikymmenien merkittävien maankäytön kehittämisalueiden edellytyksistä ja vaatimuksista. Asiantuntija arvioinnin tuloksista on laadittu erillinen muistio 2. 2 Maankäyttöprojektioiden seudulliset lähtökohdat Maankäyttösuunnitelmien lähtökohtana on varautuminen Helsingin seudun suhteellisen nopean kasvun jatkumiseen. Taustalla on näkemys, jonka mukaan kaupungistuminen tulee hyvin todennäköisesti jatkumaan Suomessa edelleen. Helsingin seutu tarjoaa maan ainoana metropolialueena ja kansainvälisenä liikenteen solmukohtana yritystoiminnalle merkittäviä kasautumisetuja. Lukuisten eri tutkimusten mukaan taloudellisten toimintojen sijoittuminen lähelle toisiaan nostaa yritysten tuottavuutta sen ansiosta, että suurella kaupunkialueella panosmarkkinat toimivat, työvoiman monipuolinen kysyntä ja tarjonta kohtaavat, tieto kulkee ja innovaatiot leviävät toimijoiden välillä. Helsingin seutu tarjoaa myös yritystoiminnan ja asukkaiden kannalta hyvän saavutettavuuden sekä seudun sisäisesti, valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Hyvä saavutettavuus on edellytys kaupalle ja erikoistumiselle, kuljetuksille, ihmisten liikkumiselle ja muulle kommunikaatiolle. Nämä tekijät yhdessä pitkän ajan kuluessa kumuloituneen osaamispääoman ja muiden resurssien kanssa pitävät suurella todennäköisyydellä yllä Helsingin seudun vetovoimaa yritysten toimintapaikkana ja asukkaiden asuinpaikkana pitkälle tulevaisuuteen. Tämän vuoksi on realistista odottaa, että Helsingin seutu vetää muuttajia sekä kotimaasta että muista maista luvun alkuvuosista lähtien nettomääräinen maahanmuutto on ollut maassamuuttoa merkittävämpi tekijä Helsingin seudun väestönkasvussa. Lisäksi Helsingin seudun asema nuoren väestön tulomuuttokohteena ja muuttovoittoalueena on pitänyt väestörakenteen nuorekkaana. Tämän ansiosta Helsingin seudun luonnollinen väestönkasvu on ja tulee olemaan vuosikymmenien ajan merkittävä väestönkasvun tekijä siinäkin tapauksessa, että muuttovoitto jostain syystä tyrehtyisi. Nopean kasvun projektio Helsingin seudulle laadittiin vuonna 2012 (päivitys 2013) vaihtoehtoisia pitkän aikavälin väestöprojektiota 3 ja niihin liittyviä työpaikkaprojektioita, jotka ulottuvat vuoteen 2050 asti. HLJ:n ja MASU:n lähtökohdaksi valittiin nopean kasvun projektio. Se perustuu taloudelliseen skenaarioon, jonka mukaan Helsingin seudun talous kasvaa pitkällä ajalla jonkin verran nopeammin kuin EU alue keskimäärin ja hieman nopeammin kuin Suomi kokonaisuutena. Edellytyksenä on, että Helsingin seutu pystyy tarjoamaan riittävästi kaavoitettua tonttimaata väestönkasvun edellyttämälle asuntotuotannolle ja että alueen liikennejärjestelmä ja palveluverkosto pystytään pitämään toimivina. Nopean kasvun vaihtoehtoon varautumisen perusteluna oli, että maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta nimenomaan nopea kasvu edellyttää eniten suunnittelua, ohjaamista ja toimenpiteiden valmistelua. Maankäytön ja liikenteen perusrakenteet toteutetaan vuosikymmeniksi ja niiden suunnittelu ja toteuttami 2 Seppo Laakso ja Päivi Kilpeläinen Näkökulmia Helsingin seudunmaankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen sekä maankäytön kehittämisalueiden edellytyksiin. Asiantuntijakyselyn ja haastatteluiden tuloksia. Helsingin seudun MAL neuvottelukunta ja HLJ 2015 / Helsingin Seudun Liikenne HSL. 3 Laakso 2012; Helsingin kaupungin tietokeskus 2013.

5 5 nen ovat hitaita prosesseja. Samaan aikaan maankäyttö ja liikenne ovat potentiaalisia kasvun pullonkauloja tulevaisuudessa, kuten ne ovat ajoittain olleet menneisyydessäkin. Väestöprojektion nopean kasvun vaihtoehdossa varaudutaan koko Helsingin seudun asukasluvun kasvuun 2 miljoonaa vuonna 2050 nykyisestä 1,4 miljoonasta. Tämän mukaisesti väestö kasvaisi noin hengellä, 43 %, vuodesta 2013 vuoteen Keskimääräinen vuosikasvu on 1 %. Työpaikkojen ennakoidaan kasvavan nopeassa vaihtoehdossa 1,05 miljoonaan vuonna 2050 nykyisestä 0,72 miljoonasta. Työpaikat kasvaisivat tämän mukaan :lla, 46 % eli keskimäärin 1 % vuodessa, kuten väestökin. Taulukko 1: Helsingin seudun väestö ja työpaikat vuonna sekä projektio vuosille 2025, 2040 ja 2050 (luvut pyöristetty) Vuosi Väestö, henkeä Työpaikat 4, henkeä Aluejako ja lähtötiedot Aluejako Projektiot laadittiin kuntien tilastoaluejaolla, jonka yksityiskohtaisuus ja aluekoko vaihtelevat kuntien välillä. Espoossa käytetty aluejako on pienalue, Helsingissä osa alue ja Vantaalla kaupunginosa. Kauniainen muodostaa yhden alueen. Kuuma kunnissa käytetty aluejako on pääasiassa suuralue, poikkeuksina Kirkkonummi (tilastoalue), Pornainen (tilastoalueista yhdistelty aluejako) ja Sipoo (tilastoalueista yhdistelty aluejako). Koko seudun tasolla käytössä on 361 tilastoaluetta. Asuntoväestöön kuulumaton muu väestö samoin kuin alueettomat työpaikat (ns. liikkuvat ja sijainti tuntematon) jaettiin tilastoaluille lähtötilanteen suhteessa. Käytetyllä aluejaolla tilastoalueella on keskimäärin asukasta ja työpaikkaa (taulukko 2). Vaikka projektioiden lähtötiedot tuotettiin ja projektiot laadittiin tilastoaluejaolla, valmiit projektiot muunnettiin paikkatietoaineistoksi 5 (250x250 m karttaruudut) liikenneanalyysejä ja tietojen karttaesityksiä varten. 4 Työpaikat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaisesti. Vuosi 2013 on ennakkoarvio. 5 Paikkatietoaineistojen tuottaminen on dokumentoitu erikseen: Paavo Moilanen ( ), Osa alueiden maankäytön sijoittamismenetelmä YKR ruutuihin ja HELMET mallialueisiin.

6 6 Taulukko 2: Projektioiden laadinnassa käytetty tilastoaluejako Alue / kunta Aluejako Alueiden Asukkaat Työpaikat Asukkaat Työpaikat (**) lkm (*) keskim./ keskim./ yhteensä yhteensä pl. Muut tilastoalue tilastoalue 2013 (1.1.) 2011 (12/2010) Pääkaupunkiseutu Espoo Pienalue Helsinki Osa alue Kauniainen Kunta Vantaa Kaupunginosa Kuuma kunnat Hyvinkää Suuralue Järvenpää Suuralue Kerava Suuralue Kirkkonummi Tilastoalue Mäntsälä Suuralue Nurmijärvi Suuralue Pornainen Sovitettu aluejako Sipoo Sovitettu aluejako Tuusula Suuralue Vihti Suuralue HS yhteensä (*) Projektioissa muu väestö (asuntoväestöön kuulumattomat ja alue tuntematon ) sekä alueille sijoittumattomat työpaikat (liikkuvat ja alue tuntematon) jaettu tilastoalueille väestön suhteessa. (**) Työpaikat: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Lähtötiedot: asuminen Väestöprojektion keskeisin lähtötieto koostuu asuntotuotannon potentiaalista tilastoalueittain ja jaksoittain. Lähtötiedot kerättiin kaikkien Helsingin seudun kuntien, Uudenmaan liiton, HSY:n ja Kaupunkitutkimuksen yhteistyönä kesän ja syksyn 2013 aikana. Tietoja tarkistettiin ja päivitettiin useiden kuntien osalta alkuvuoteen 2014 asti. Tiedot kerättiin kuntakohtaisilla lomakkeilla, joihin pyydettiin täyttämään tilastoalueittain ja jaksoittain arvioitu rakentamispotentiaali jaksoittain seuraavasti: Jakso arvio kaavoitettavasta asuntotonttimaasta (kem 2 ) , , ja yhteensä arvio valmistuvasta asuntotuotannosta (kem 2 ) , , ja yhteensä asuinkerrostalojen osuus (%) asuntotuotannosta hajarakentamisen 6 osuus (%) asuntotuotannosta (Kuuma kunnat). Lähtötietona olivat kunkin kunnan sekä Uudenmaan liiton tiedot kaavavarannoista, kaavoitusohjelmasta ja asunto ohjelmasta (osa kunnista). 6 Hajarakentaminen sisältää kaava alueen ulkopuolella toteutuvan rakentamisen sekä joissain Kuuma kunnissa sen lisäksi arvion kaava alueille sijoittuvasta hajatuotannosta. Kaupunkitutkimus on jakanut hajarakentamisen tilastoalueille.

7 7 Jaksot ja realistinen arvio toteutuvasta asuntotuotannosta (kem 2 ) ja asuntotuotannon maksimipotentiaali (kem 2 ) ja asuinkerrostalojen osuus (%) ja mahdolliset kommentit, esim. merkittävät edellytykset tai riskit, ja Lähtötietojen tietolähteet ja tulkinnat vaihtelivat vuodesta 2025 alkaen huomattavasti kunnittain riippuen maankäytön suunnittelutilanteesta: Helsinki: yleiskaavoittajien arvio voimassaolevan yleiskaavan tarjoamasta sekä vireillä olevan uuden yleiskaavan mahdollistamasta potentiaalista Espoo: yleiskaavoittajien arvio voimassa olevien ja vireillä olevien yleiskaavojen potentiaalista, mukaan luettuna Länsimetron jatkeen lisärakentamismahdollisuudet ja Histan alueen potentiaali Vantaa: yleiskaavoittajien arvio voimassa olevan yleiskaavan potentiaalista sekä mahdollisen Klaukkalan radan vyöhykkeen lisärakentamismahdollisuuksista Vantaan alueella Kauniainen: kaavoittajien arvio potentiaalista Kuuma kunnat: kuntien kaavoittajien ja Uudenmaan liiton asiantuntijoiden yhteistyössä laatimat arviot Kuuma kehityskuvan sekä kuntien yleiskaavojen (voimassa ja vireillä olevat) pohjalta o kuntien kaavoittajien arviot koottiin lomakkeille Uudenmaan liitossa o osa Kuuma kunnista arvio potentiaalit asukkaina tai asuntoina o nämä arviot muunnettiin Kaupunkitutkimuksen toimesta kerrosaloiksi arvioiduilla asuntojen keskikoko tai väljyyskertoimilla. Asuntotuotannon potentiaalit kunnittain on esitetty erillisessä Excel liitteessä. Lähtötiedot: työpaikat Työpaikkaprojektioiden laadinta tehtiin pääosin eri logiikalla kuin väestöprojektioiden (ks. luku 6). Tästä syystä kaikista kunnista kerättiin suoraan kunnan arvio työpaikkamäärästä projektiovuosina tilastoalueittain. Kuuma kuntien työpaikkatiedot hankittiin Uudenmaan liiton ja kuntien yhteistyönä. Tiedot kerättiin kuntakohtaisella lomakkeella, jossa oli lähtötietona työpaikkamäärä 12/2011 ja joihin pyydettiin täyttämään tilastoalueittain ja projektiovuoden mukaan arvioitu työpaikkamäärä seuraavasti: realistinen arvio työpaikkojen määrästä (kpl) 2025, 2040, 2050 työpaikkojen maksimi lukumäärä (kpl) 2025, 2040, 2050 Mahdolliset kommentit arvioista, esim. lyhyt kuvaus uudesta työpaikka alueesta. Lähtötietona olivat kunkin kunnan sekä Uudenmaan liiton tiedot kaavavarannoista maankäytön visioista (mm. Kuuma kehityskuva) sekä elinkeinotoiminnan tavoitteista (kunnittain vaihtelevat elinkeinostrategiat ja ohjelmat). Lisäksi kerättiin täydentäväksi tiedoksi jaksolta kunnan arvio jakson aikana valmistuvasta toimitilakerrosalasta (kem2) sekä sen käyttötarkoitusjakaumasta (%) seuraavalla jaolla: liike ja palvelut; toimisto; tuotanto ja logistiikka. Rakennusten käyttötarkoituksen jakautuminen em. kolmeen pääkäyttötarkoitukseen on esitetty liitteessä 4. Lomakkeella oli lähtötietona vastaava jakauma vuodelta 2011 koko kunnan tasolla. Työpaikkojen lähtötiedot vaihtoehdosta V1b kunnittain on esitetty erillisessä Excel liitteessä.

8 8 4 Maankäyttövaihtoehdot MASU ja HLJ projekteissa todettiin tarkoituksenmukaiseksi laatia useita vaihtoehtoisia maankäyttöprojektioita siten, että sama väestömäärä ja työpaikkamäärä projektiovuosina jaetaan eri tavoin alueiden välillä käyttäen nykyistä väestöä tai työpaikkamäärää sekä arvioitua asumisen tai toimitilojen rakentamispotentiaalia rajoitteina. MASU projektissa vaihtoehtoja käytetään työkaluna maankäytön kehittämisen painopistevalintojen kriteerien määrittelyssä. HLJ projektissa vaihtoehdot toimivat lähtötietoina liikenneanalyyseille ja niiden pohjalta tehdyille herkkyysanalyyseille. Vuodelle 2025 laadittiin vain yksi, kuntien näkemyksiin pohjautuva, mutta seudullisen kokonaisrajoitteen mukainen projektio sekä väestölle että työpaikoille. Varsinaiset vaihtoehdot laadittiin vuodesta 2025 alkaen tapahtuville muutoksille ja niiden pohjalta projektiovuosille 2040 ja Vuoden 2025 (1.1.) väestöprojektiossa lähtökohdaksi otettiin kuntien arvioima asuntotuotanto jakson aikana vuodesta 2013 vuoteen 2024 asti. Kuitenkin kunnissa, joissa arvioitu asuntotuotanto ylitti merkittävästi kunnan aikaisempien vuosien keskimääräisen tuotantotason ja tuotannon poikkeukselliselle kasvulle ei arvioitu olevan edellytyksiä, tuotantolukuja leikattiin lähelle normaalitasoa. Koko seudun tasolla leikkaus oli keskimäärin 17 % kuntien arvioimasta asuntotuotannosta. Suhteellisesti suurimmat leikkaukset kohdistuivat Sipoon ja Tuusulan suurimmille rakentamisalueille. Työpaikkaprojektioissa kuntien arvioimaa varsin suurta työpaikkakasvua vuodesta 2013 vuoteen 2025 leikattiin kaikilta työpaikkamäärältään suurilta työpaikka alueilta, joihin kunnat olivat arvioineet merkittävää kasvua. Koko seudun tasolla leikkaus oli keskimäärin 39 %. Suhteellisesti suurimmat (55 60 %) leikkaukset kohdistettiin Tuusulaan, Sipooseen ja Pornaisiin. Lähtötietojen pohjalta laaditaan alustavasti viisi projektiovaihtoehtoa jaksoille ja Kaikissa projektiovaihtoehdoissa väestön ja työpaikkojen koko seudun summa on sama, mutta alueellinen jakauma eroaa vaihtoehtojen välillä vuosina 2040 ja Projektiovaihtoehdot: (V0) Kuntanäkemys: Kunkin kunnan näkemyksen mukainen maankäyttö sovitettuna koko seudun väestö ja työpaikkarajoitteeseen. (V1) Pitäytyvä painotus: (V1) Pitäytyvä painotus: Rakentaminen painotetaan ensisijaisesti seudun laajaan pääkeskukseen 7 sekä nykyisin toiminnassa oleviin (päärata, oikorata, rantarata, Helsingin metro) ja toteutumassa oleviin (Kehärata, Länsimetro Matinkylään) ratakäytäviin ja toissijaisesti Länsimetron jatkeen (Kivenlahteen) ja Itämetron jatkeen (Majvikiin) ratakäytäviin. (V2) Luoteinen painotus: rakentaminen painotetaan ensisijaisesti luoteeseen Lohjan suunnan ratakäytävään sekä toissijaisesti laajaan pääkeskukseen ja nykyisin toiminnassa ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. (V3) Pohjoinen painotus: rakentaminen painotetaan ensisijaisesti pääradan, kehäradan, Klaukkalan Hyvinkään radan ja lentoradan (sisältäen asemat Tuusulassa) ratakäytäviin sekä toissijaisesti laajaan pääkeskukseen ja muihin toiminnassa ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. (V4) Itäinen painotus: rakentaminen painotetaan ensisijaisesti Östersundomin Söderkullan suunnan ratakäytävään sekä toissijaisesti laajaan pääkeskukseen ja toiminnassa ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. 7 Aluekäsite laaja pääkeskus tarkoittaa kaikissa vaihtoehdoissa Kehä I vyöhykkeen sisäpuolelle sijoittuvaa aluetta. Vyöhykkeeseen kuuluvat myös Kehä I:n ulkopuolella sijaitsevat väylään rajoittuvat tai väylän ylittävät tilastoalueet.

9 9 Vaihtoehtojen analyysin ja niistä käytyjen keskustelujen pohjalta jatkokäsittelyyn valittiin vaihtoehto (V1) Pitäytyvä painotus, josta laadittiin vaihtoehto (V1b) seuraavin muutoksin alkuperäiseen V1:een verrattuna: Länsimetron jatkeen (Kivenlahteen) vyöhykkeen maankäyttöä lisättiin (noin asukasta) Itämetron jatkeen (Majvikiin) vyöhykkeen maankäyttöä lisättiin Östersundomin alueella (noin asukasta) pääradan varteen lisättiin Ristikydön alue paikallisena keskuksena (noin asukasta) laajassa pääkeskuksessa moottoritiealueiden maankäyttöä vähennettiin (noin asukasta) Espoossa Histan alueen maankäyttöä vähennettiin (noin asukasta) Kirkkonummella Sundsbergin alueen maankäyttöä vähennettiin (noin asukasta). 5 Väestöprojektioiden laadintaprosessi Väestöprojektio laaditaan erikseen vanhalle asuntokannalle ja erikseen kunkin projektiojakson aikana valmistuvalle uustuotannolle. Projektioajankohdat ovat , 2040 ja Vastaavat uustuotannon jaksot koostuvat vuosista , ja Yleiskuvaus projektion laadintaprosessista on kaaviossa 1. Vanhan kannan projektio Vanhan kannan projektion lähtökohtana on väestö jakson alussa kunnittain ja tilastoalueittain. Asuntoväestöön kuulumaton ns. muu väestö on jaettu tilastoalueille väkiluvun suhteessa. Vanhalle asuntokannalle on määritelty parametritietona asumisväljyyden muutoskerroin, joka kuvaa oletetun keskimääräisen bruttoasumisväljyyden muutoksen vaikutusta alueen väestömäärään. Bruttoasumisväljyydellä tarkoitetaan alueen koko asuinrakennuskannan kerrosalaa (kem 2 ) asukasta kohti. Kertoimeen sisältyy myös oletettu vanhan asuntokannan poistuman vaikutus. Muutoskerroin on vanhan kannan väestön keskimääräinen jäljellejäämisosuus vuodessa (esim. 0,99 vastaa 1 % vähenemää vuodessa). Muutoskertoimet perustuvat aikaisempien vuosien toteutuneeseen kehitykseen, alan tutkimukseen sekä näiden pohjalta tehtyihin oletuksiin tulevien vuosien muutostrendistä. Muutoskertoimia varten Helsingin seutu on jaettu viiteen aluetyyppiin: 1. Helsinki kantakaupunki 2. Helsinki esikaupungit 3. Kauniainen 4. Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava 5. Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti. Suhteellinen väljeneminen ja vastaava vanhan kannan väestön väheneminen oletetaan pienimmäksi Helsingin kantakaupungissa ja suurimmaksi Kuuma seudun maalaiskunnissa. Kauniainen käsitellään omana tapauksenaan, jossa oletetaan että vähenemää ei enää tapahdu (bruttoväljyys ei muutu). Muutoskertoimet on esitetty liitteessä 1. Vanhan asuntokannan projektio saadaan projisoimalla jakson alun väestöä jakson pituuden verran eteenpäin käyttäen vuosittaisia muutoskertoimia.

10 10 Kaavio 1: Väestöprojektion laadintaprosessi Uustuotannon projektio Uustuotannon projektion lähtökohtana ovat Helsingin seudun kuntien yhdessä y Uudenmaan liiton, HSY:n ja Kaupunkitutkimuksen kanssa arvioimat asuntotuotannon maksimipoten ntiaalit jaksoittain (potentiaalien laadinnasta tarkempi kuvaus seuraavassa luvussa). Työn kuluessa laadittiin viisi vaihtoehtoista projektiovaihtoehtoa (vaihtoehtojen kuvaus kohdassa 4). Kuta Toteutumisarvio kuvaa kyseisessä vaihtoehdossa oletettua asuntotuota nnon toteutumisosuutta arvioidusta kin projektivaihtoehtoa varten määriteltiin toteutumisarvio kunnittain jaa tilastoalueittain sekä jaksoittain. asuntotuotannon maksimipotentiaalista, erikseen kullakin jaksolla. Uustuotannolle on määritelty tilastoaluekohtainen keskiväljyys kunkin jakson aikanaa valmistuville asunnoil väl le. Väljyyksien määrittelyssä käytetään samaa aluetyyppijakoa kuin muutoskertoimissa. Uustuotannon jyydet oletetaan pienimmiksi Helsingin kantakaupungissa ja suurimmiksi Kuuma seudun maalaiskunnaissa sekä Kauniaisissa. Uustuotannon väljyydet on esitetty liitteessä 2. Jakson aikana valmistuneiden asuntojen asumisväljyyden oletetaan muuttuvan seuraavien jaksojen aikana vastaavasti kuin vanhassa kannassa. Uustuotantoon sovelletaan aluetyypeittäin samoja muutoskertoimia kuin vanhaan kantaan ( liite 1). Uustuotannon alustava väestö kullakin alueella lasketaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kunkin jakson aikana valmistuvalle asuntotuotan nnolle lasketaan jakson lopun väestömäärä uustuotannon

11 11 oletettujen keskiväljyyksien avulla. Toisessa vaiheessa näitä väestöeriä projisoidaan seuraavien jaksojen yli asumisväljyyden muutoskertoimia käyttäen. Täsmäys koko seudun projektioon Projisoitu vanhan kannan väestö ja edellä kuvatulla tavalla laskettu alustava uustuotannon väestö summataan seututasolle (kunta ja tilastoalueiden yli) projektiovuosina 2025, 2040 ja Alueellinen projektio täsmätään koko seudun projektioon laskemalla alkuperäisen summan ja koko seudun projektion välinen erotus kullekin projektiovuodelle ja määrittelemällä sen perusteella korjauskerroin, jonka avulla uustuotannon projektioita korjataan kaikilla tilastoalueilla samassa suhteessa. Lopputuloksena saadaan tilastoaluetasoinen väestöprojektio, jonka alueellinen summa täsmää kunakin projektiovuonna koko seudun projektion väestön kanssa. Tunnuslukujen laskenta Projektioaineistosta on laskettu lukuisia tunnuslukuja kullekin projektiovuodelle. Tunnusluvut perustuvat liikennemalleissa käytettävien parametrien tietotarpeisiin. Väestön ikäjakauma: Väestöprojektioiden tuottamille tilastoalueittaisille asukasmäärille laskettiin kullekin projektiovuodelle ikäjakauma seuraavalla ikäluokituksella 8 : 7 17, 18 29, 30 49, ja yli 65. Ikäjakauman estimointi perustuu aluetyypittelyyn, jonka mukaan tilastoalueet jaetaan 12 tyyppiin, käyttäen seuraavia kriteereitä 9 : 1. alueen rakennuskannan ikä projektiovuonna (uusi, keski ikäinen, vanha, seka alue) 2. alueen talotyyppijakauma projektiovuonna (omakotitalovaltainen, kerrostalovaltainen, seka alue). Kullekin 12 aluetyypille (4x3) on määritelty aikaisempien vuosien tilastotietojen perusteella ko. tyypin keskimääräinen ikäjakauma, joka toimii projektiovuoden alkuarvona. Alueen rakennuskannan ikä ja vastaavasti ikäluokka muuttuvat projektiovuoden mukaan. Myös talotyyppijakauma voi muuttua, jos uustuotannon talotyyppijakauma poikkeaa alkuperäisestä jakaumasta. Ikäryhmittäiset alustavat projektiot täsmätään koko seudun ikäryhmittäiseen projektioon laskemalla alkuperäisen summan ja koko seudun projektion välinen erotus kullekin projektiovuodelle ja määrittelemällä sen perusteella korjauskerroin, jonka avulla ikäryhmäprojektioita korjataan kaikilla tilastoalueilla samassa suhteessa. Asuntokuntien keskikoko lasketaan ikäryhmäkohtaisista projektioista käyttäen tuloksia Helsingin seudulta estimoidusta alueellisesta lineaarisesta mallista, jossa asunnon keskikokoa selitetään eri ikäryhmien osuuksilla. Asuinrakennusten talotyyppijakauma (kem 2 ) estimoitiin projektiovuosille seuraavalla talotyyppijaolla: erillispientalot, rivi ja ketjutalot, kerrostalot alle 4 kerrosta, kerrostalot vähintään 4 kerrosta. Vanhoilla täydennysrakennettavilla (ml. alueet joissa ei asuntotuotantoa) projektiovuosien jakauma oletetaan samaksi kuin lähtövuonna. Uusilla sekä suurelta osin täydennysrakennettavilla alueilla jakauma arvioitiin kunnilta saatujen aluekuvausten perusteella. Toisen ja kolmannen asteen koulutuspaikat: Lähtötietona käytettiin toisen ja kolmannen asteen oppilaspaikkoja tilastoalueittain 2012 (lähteenä Opetushallituksen tilastopalvelu VIPUNEN sekä kyselyt suoraan 8 Ikäluokitus perustuu liikennemallien parametreihin. 9 Kriteereiden soveltaminen on esitetty tarkemmin liitteessä 3.

12 12 monitoimipaikkaisille oppilaitoksille). Projektiovuosien opiskelijapaikat on sijoitettu samoille alueille korottamalla määriä koko seudun vuotiaiden määrän kasvua vastaavalla kertoimella. Vaihtoehdossa V4 Etelä Sipooseen on sijoitettu uusi oppilaitos, jonka arvioitu oppilasmäärä on vastaavasti vähennetty muilta alueilta nykyisten koulutuspaikkojen suhteessa. 6 Työpaikkaprojektioiden laskentaprosessi Työpaikkojen alueellinen muutosprosessi Helsingin seudulla on monessa suhteessa erilainen väestökehitykseen verrattuna. Työpaikkojen sijoittumislogiikka poikkeaa merkittävästi asukkaiden sijoittumislogiikasta 10. Tuotanto ja logistiikka alojen työpaikat kehittyvät ja sijoittuvat täysin erilaisilla kriteereillä kuin kotitalouksien palveluiden työpaikat tai toimistotyöpaikat (liike elämän palvelut ym.). Tämän seurauksena työpaikkaalueilla tapahtuu suuria ja ajoittain nopeita muutoksia, vanhoja alueita väistyy tai niiden käyttötarkoitus muuttuu ja uusia alueita rakentuu. Toisaalta toimipaikkojen sijaintiin ja työpaikka alueisiin liittyy vahva polkuriippuvuus: moni vanha työpaikka alue pysyy paikallaan toimintaympäristön rajuistakin muutoksista huolimatta. Toimitilakannan ja rakentamisen ja työpaikkamäärän välinen yhteys ei ole samalla tavalla suoraviivainen kuin asumisessa. Toimitilarakennusten välillä on valtavia eroja työpaikkojen bruttoväljyyden (Kem 2 /työpaikka) suhteen. Lisäksi Helsingin seudun kuntien asemakaavoissa, yleiskaavoissa ja maankäyttövisioissa on potentiaalia merkittävästi suuremmalle työpaikkamäärälle kuin nopeimmankaan taloudellisen kasvun oloissa on realistista toteutua, joten maankäytön suunnittelun mahdollisuus ohjata työpaikkakehitystä on melko heikko. Projektioiden laskenta Edellä esitetyillä perusteilla työpaikkaprojektioiden laadinta ei perustu toimitilakerrosalan rakentamispotentiaaleihin eikä arvioihin työpaikkaväljyyden muutoksesta. Arvioinnin perustana on työpaikkojen jako kolmeen päätoimialaan: kaupan ja kotitalouksien palveluiden työpaikat, toimistotyöpaikat, tuotannon ja logistiikan työpaikat. Työpaikkojen toimialojen jakautuminen päätoimialoille on esitetty liitteessä 4. Tämän pohjalta työpaikkaprojektio on laadittu kolmivaiheisena asiantuntija arviona: 1. Kuntien aluekohtainen arvio työpaikkamäärästä projektiovuosina (työpaikat yhteensä). 2. Projektion laatijan asiantuntija arvio kunnan arviosta suhteessa alueen lähtötilanteen työpaikkamäärään päätoimialoittain (em. jaolla), sijainnin arvioituun vetovoimaan (vaihtelee maankäyttövaihtoehdoittain) sekä työpaikka alueen kehittämispotentiaaliin. 3. Tilastoaluetasoisten työpaikkamäärien täsmäys koko Helsingin seudun arvioituun kokonaistyöpaikkamäärään päätoimialoittain ja projektiovuosittain. Työpaikkojen osalta on syytä erityisesti korostaa alussa todettua varausta, että työpaikkakehitystä ja työpaikkojen alueellista sijoittumista ei voida missään oloissa ennustaa täydellä varmuudella. Työpaikkaprojektiot ovat ensi sijassa asiantuntijanäkemykseen perustuvia vaihtoehtoisia laskelmia arvioiden kokonaistyöpaikkamäärän jakautumisesta eri sijainteihin. 10 Ks. Laakso, S. & Moilanen, P Yritystoiminnan sijoittuminen ja työpaikkakeskittymien muodostuminen monikeskuksisessa aluerakenteessa. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta, alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuuri,

13 13 Tunnusluvut Kaupan kerrosalat: Projektiovuosille estimoituun kaupan kerrosalaan on otettu mukaan varsinainen vähittäiskauppa ja autokauppa (ei tukkukauppaa). Lähtökohtana ovat v kaupan työpaikat, jotka on muunnettu aluekohtaisilla väljyyskertoimilla kerrosalaksi, sisältäen myös muissa kuin liikerakennuksissa olevan kaupan kerrosalaosuuden. Projektiovuosien kaupan kerrosalat on estimoitu palvelutyöpaikoista väljyyskertoimilla olettamalla että vanhoilla alueilla kaupan osuus palvelutyöpaikoista on likimäärin sama kuin lähtötilanteessa. Uusilla alueilla kaupan osuus palvelutyöpaikoista perustuu asiantuntija arvioon. 7 Tulokset Vyöhykejako Vaihtoehtojen vertailua varten Helsingin seudun tilastoalueet on jaettu vyöhykkeisiin, jotka vastaavat nykyisten ja potentiaalisten tulevien raideliikennevyöhykkeiden lähivaikutusalueita. Kuitenkin laaja pääkeskus on määritelty omaksi vyöhykkeeksi, rajauksena Kehä I sisäpuolinen alue (ml. Kehä I:een rajautuvat sen ulkopuolella sijaitsevat tilastoalueet). Toisin sanoen raideliikennekäytävien vyöhykkeet on laskettu tässä tarkastelussa alkavaksi vasta Kehä I:stä ulospäin. Luoteinen ratavyöhyke alkaa rantaradasta Klaukkalan Hyvinkään ratavyöhyke Kehäradasta laajan pääkeskuksen ulkopuolelta. Raideliikennevyöhykkeisiin on laskettu kuuluvaksi kaikki tilastoalueet, joiden kautta rata kulkee tai joita rata sivuaa. Tarkastelu on karkeampi kuin karttaruutupohjaiset asemavyöhykeanalyysit (esim. sijainti alle 1 km:n etäisyydellä asemasta). Laajan pääkeskuksen lisäksi analyysissä ovat mukana seuraavat raideliikennevyöhykkeet: Länsimetron vyöhyke Kivenlahteen asti Itämetron vyöhyke Söderkullaan asti Rantaradan vyöhyke Kirkkonummen kuntakeskukseen asti Luoteinen ratavyöhyke Vihdin Lounaiseen tilastoalueeseen asti Kehäradan vyöhyke päärataan asti (pääradan länsipuoliset alueet Kehäradan ja pääradan liittymässä luokiteltu Kehäradan vyöhykkeeseen) Klaukkalan Hyvinkään ratavyöhyke Luoteis Vantaalta Rajamäkeen asti Pääradan vyöhyke Hyvinkäälle ja Oikoradan Mäntsälän kirkonkylään sekä Kerava Nikkilä vyöhyke Nikkilään asti. Pääkeskuksen ja raideliikennevyöhykkeiden ulkopuoliset alueet on luettu luokkaan Muut alueet.

14 14 Väestö Vaihtoehtoja vertaillaan taulukossa 3 esittämällä uustuotannon väestön sijoittumisen jakauma kussakin vaihtoehdossa. Taulukon ylemmässä osassa esitetään uustuotannon väestömäärä kullakin vyöhykkeellä. Taulukon alaosan vasemmalla puoliskolla kunkin vyöhykkeen uustuotannon väestö on suhteutettu vuoden 2013 väestöön vyöhykkeellä. Alaosan oikealla puoliskolla on uustuotannon väestön % jakauma vyöhykkeiden välillä. Kaikissa vaihtoehdoissa arvioidaan, että vuosina valmistuvassa uustuotannossa asuu asukasta vuonna Tämä on 56 % seudun vuoden 2013 väestöstä. Uustuotannon väestöstä sijoittuu 31,2 % laajaan pääkeskukseen vaihtoehdossa V1b. Muissakin vaihtoehdoissa laajan pääkeskuksen osuus uustuotannosta on merkittävä, vain 0,8 2,5 % yksikköä pienempi kuin V1b:ssä. Myös länsimetron ja rantaradan vyöhykkeiden osuudet ovat suuremmat V1b:ssä kuin muissa vaihtoehdoissa. Itämetron vyöhykkeen osuus uustuotannon väestöstä nousee selvästi suurimmaksi (18,3 %) vaihtoehdossa V4, jossa metron oletetaan jatkuvan Söderkullaan asti projektiojakson aikana. Luoteinen vyöhyke painottuu vahvimmin (4,1 %) vaihtoehdossa V2, jossa luoteinen rata Espoosta Vihdin kautta Lohjalle toteutetaan projektiojakson aikana. Kehäradan vyöhykkeen osuus nousee suurimmaksi (9,5 %) pohjoissuuntaan painottuvassa vaihtoehdossa V3; kuitenkin eri vaihtoehtojen väliset erot ovat pienet tällä vyöhykkeellä. Klaukkalan Hyvinkään vyöhyke painottuu vahvimmin (6,2 %) vaihtoehdossa V3, johon sisältyy ratayhteys Kehäradalta Klaukkalan kautta Hyvinkäälle. Päärata Oikorata KeNi vyöhykkeen osuus on suurin vaihtoehdossa V1b, johon sisältyy Ristikydön keskittymän toteuttaminen. Muissakin vaihtoehdoissa vyöhykkeen osuus uustuotannosta on kohtalainen, mutta kuitenkin 2,1, 3,9 % yksikköä pienempi kuin V1b:ssä. Laajan pääkeskuksen ja raidevyöhykkeiden ulkopuolisten muiden alueiden osuus on suurin (18,9 %) kuntien näkemyksiä eniten myötäilevässä vaihtoehdossa V0. Muiden alueiden osuus on pienin (15,2 %) vaihtoehdossa V4 ja lähes samankokoinen (15,5 %) V1b:ssä. Työpaikat Työpaikoissa lähtökohtana on työpaikkojen vahva keskittyminen laajaan pääkeskukseen: 57 % vuonna 2011 (väestössä 36 % v. 2013). Kaikissa projektiovaihtoehdoissa työpaikat lisääntyvät :lla (49 %) vuoteen 2050 mennessä. Laajan pääkeskuksen osuus työpaikkakasvusta on kaikissa vaihtoehdoissa lähes puolet, mutta kuitenkin pienempi kuin lähtötilanteen osuus. V1b:ssä pääkeskuksen osuus kokonaismuutoksesta on 48,1 %. Länsimetron ja Rantaradan vyöhykkeiden osuus on suurin vaihtoehdossa V1b. Itämetron vyöhyke painottuu eniten Itään suuntautuvassa V4:ssä ja Luoteinen vyöhyke eniten Luoteeseen painottuvassa V2:ssa. Kehäradan vyöhyke, Päärata Oikorata KeNi vyöyke sekä Klaukkalan Hyvinkään vyöhyke saavat suhteellisesti eniten työpaikkakasvua Pohjoisessa vaihtoehdossa V3. Laajan pääkeskuksen ja raidevyöhykkeiden ulkopuolisten muiden alueiden osuus on enimmillään (13,1 %) Luoteisessa vaihtoehdossa V2 ja pienin (6,9 %) Itään painottuvassa V4:ssä. Suunnitteluvaihtoehto MASU ja HLJ projektien suunnittelun pohjaksi valittiin vaihtoehto pitäytyvän vaihtoehto V1b, jossa väestön ja työpaikkojen kasvu painottuvat vahvimmin laajaan pääkeskukseen sekä seudun nykyisille ja toteutumassa oleville raideliikennevyöhykkeille. Vertailuvaihtoehdoksi valittiin vaihtoehto V0, seudun kuntien näkemyksen mukainen maankäyttö sovitettuna koko seudun väestö ja työpaikkarajoitteeseen.

15 15 V1b:n arvioitiin toteuttavan parhaiten vuonna 2013 hyväksyttyjä Helsingin seudun MAL tavoitteita. Tässä vaihtoehdossa 81 % uustuotannon väestöstä ja 87 % työpaikkojen pitkän ajan nettokasvusta sijoittuu laajaan pääkeskukseen sekä nykyisiin ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin. Taulukko 3: Vaihtoehtojen vertailu vyöhykkeittäin: väestö Vyöhyke Väestö Uustuotannon ( ) väestö 2050 (1000 asukasta) 2013 Osuus % V0 V1b V2 V3 V4 HS yhteensä 1383,7 100,0 776,1 776,1 776,1 776,1 776,1 Laaja pääkeskus 504,4 36,5 230,3 242,2 236,2 231,1 223,0 Länsimetron vyöhyke 93,3 6,7 53,6 58,3 54,9 53,7 52,2 Itämetron vyöhyke 76,5 5,5 79,9 71,3 71,3 57,8 142,4 Rantaradan vyöhyke 74,7 5,4 43,6 50,4 45,0 43,6 42,3 Luoteinen vyöhyke 22,2 1,6 26,7 11,2 32,1 15,5 15,1 Kehäradan vyöhyke 73,5 5,3 61,1 68,1 62,7 74,1 59,5 Klaukkalan Hyvinkään vyöhyke 31,9 2,3 23,3 17,2 22,0 48,4 17,3 Päärata Oikorata KeNi vyöhyke 221,4 16,0 111,1 136,9 107,4 120,3 106,1 Muut alueet 285,8 20,7 146,4 120,4 144,4 131,5 118,2 Vyöhyke Uustuotannon väestö 2050 % 2013 väestöstä Vyöhykkeiden osuus % uustuotannon väestöstä V0 V1b V2 V3 V4 V0 V1b V2 V3 V4 HS yhteensä 56,1 56,1 56,1 56,1 56,1 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Laaja pääkeskus 45,7 48,0 46,8 45,8 44,2 29,7 31,2 30,4 29,8 28,7 Länsimetron vyöhyke 57,4 62,5 58,9 57,5 55,9 6,9 7,5 7,1 6,9 6,7 Itämetron vyöhyke 104,5 93,3 93,2 75,6 186,2 10,3 9,2 9,2 7,5 18,3 Rantaradan vyöhyke 58,4 67,5 60,3 58,3 56,7 5,6 6,5 5,8 5,6 5,5 Luoteinen vyöhyke 120,4 50,7 144,8 69,9 67,9 3,4 1,4 4,1 2,0 1,9 Kehäradan vyöhyke 83,2 92,7 85,3 100,8 81,0 7,9 8,8 8,1 9,5 7,7 Klaukkalan Hyvinkään vyöhyke 73,0 53,7 68,9 151,7 54,2 3,0 2,2 2,8 6,2 2,2 Päärata Oikorata KeNi vyöhyke 50,2 61,8 48,5 54,3 47,9 14,3 17,6 13,8 15,5 13,7 Muut alueet 51,2 42,1 50,5 46,0 41,3 18,9 15,5 18,6 16,9 15,2

16 16 Taulukko 4: Vaihtoehtojen vertailu vyöhykkeittäin: työpaikat Vyöhyke Työpaikat Työpaikkojen muutos Osuus % V0 V1b V2 V3 V4 HS yhteensä 704,9 100,0 345,1 345,1 345,1 345,1 345,1 Laaja pääkeskus 401,8 57,0 166,7 165,8 161,5 147,2 171,9 Länsimetron vyöhyke 28,5 4,0 9,4 17,5 9,0 7,7 10,0 Itämetron vyöhyke 10,2 1,4 30,1 20,0 28,5 18,3 47,0 Rantaradan vyöhyke 34,7 4,9 9,9 10,6 10,9 5,8 8,4 Luoteinen vyöhyke 6,6 0,9 10,2 3,5 18,0 4,3 5,1 Kehäradan vyöhyke 54,1 7,7 44,2 40,5 37,2 64,0 39,9 Klaukkalan Hyvinkään vyöhyke 10,2 1,5 8,6 5,0 5,0 12,6 2,0 Päärata Oikorata KeNi vyöhyke 73,7 10,5 32,6 46,8 29,8 57,2 37,0 Muut alueet 85,2 12,1 33,3 35,3 45,3 28,0 23,9 Vyöhyke Työpaikkojen muutos, % v työpaikoista Vyöhykkeiden osuus % työpaikkojen muutoksesta V0 V1b V2 V3 V4 V0 V1b V2 V3 V4 HS yhteensä 49,0 49,0 49,0 49,0 49,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Laaja pääkeskus 41,5 41,3 40,2 36,6 42,8 48,3 48,1 46,8 42,6 49,8 Länsimetron vyöhyke 33,0 61,5 31,5 27,0 35,1 2,7 5,1 2,6 2,2 2,9 Itämetron vyöhyke 295,5 196,8 279,7 180,1 461,4 8,7 5,8 8,2 5,3 13,6 Rantaradan vyöhyke 28,6 30,5 31,3 16,8 24,3 2,9 3,1 3,1 1,7 2,4 Luoteinen vyöhyke 156,2 53,1 274,8 65,3 77,5 3,0 1,0 5,2 1,2 1,5 Kehäradan vyöhyke 81,7 74,9 68,8 118,3 73,7 12,8 11,7 10,8 18,5 11,6 Klaukkalan Hyvinkään vyöhyke 84,2 49,3 49,2 123,0 19,5 2,5 1,5 1,5 3,6 0,6 Päärata Oikorata KeNi vyöhyke 44,3 63,5 40,4 77,7 50,2 9,5 13,6 8,6 16,6 10,7 Muut alueet 39,1 41,5 53,1 32,8 28,0 9,6 10,2 13,1 8,1 6,9

17 17 Liitteet Liite 1. Väljyyden muutoskertoimet Jäljellejäämiskertoimet projektiojaksoittain ja aluetyypeittäin Muutoskerroin /vuosi vanha kanta Muutoskerroin/vuosi uustuotanto Helsinki kantakaupunki 0,998 0,999 0,999 0,998 0,999 0,999 Helsinki esikaupungit 0,996 0,997 0,997 0,996 0,997 0,997 Kauniainen 1,000 1,000 1,000 1,000 1,000 1,000 Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti 0,995 0,996 0,996 0,995 0,996 0,996 0,993 0,994 0,994 0,993 0,994 0,994

18 18 Liite 2. Uustuotannon väljyydet Bruttoväljyys (kem 2 /asukas) jakson lopussa jakson aikana valmistuneissa asunnoissa jaksoittain ja aluetyypeittäin Kem2/asukas jakson lopussa Helsinki Kauniainen Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti 51,5 52,5 53,5

19 19 Liite 3. Aluetyypittely väestön ikäjakauman ja asuntokuntien keskikoon estimointia varten Alueen rakennuskannan ikä projektiovuonna uusi alue: vähintään 50 % asukkaista asuu edeltävän 0 22 vuoden aikana valmistuneissa rakennuksissa keski ikäinen alue: vähintään 50 % asukkaista vuotta sitten valmistuneissa rakennuksissa vanha alue: vähintään 50 % asukkaista asuu vähintään 43 vuotta sitten valmistuneissa rakennuksissa seka alue: muut alueet. Alueen talotyyppijakauma projektiovuonna omakotitalovaltainen: vähintään 50 % asuntokannasta erillispientaloissa kerrostalovaltainen: vähintään 50 % asuntokannasta kerrostaloissa seka alue: muut alueet.

20 20 Liite 4. Rakennuksen käyttötarkoituksen ja työpaikkojen toimialojen jakautuminen pääluokkiin Työssä jaetaan sekä työpaikat että toimitilarakennukset kolmeen pääryhmään. Työpaikkojen jako perustuu toimialaluokitukseen. Rakennusten jako perustuu rakennusten käyttötarkoitusluokitukseen. Rakennusten ja työpaikkojen pääryhmät eivät tarkalleen vastaa toisiaan, vaan ovat lähinnä suuntaa antavia. Rakennusten jako pääryhmiin käyttötarkoitusluokituksen perusteella Liike ja palvelurakennukset o liikerakennukset o hoitoalan rakennukset o kokoontumisrakennukset o opetusrakennukset Toimistorakennukset o toimistorakennukset Tuotannon ja logistiikan rakennukset o liikenteen rakennukset o teollisuusrakennukset o varastorakennukset Työpaikkojen jako toimialaluokituksen perusteella Kaupan ja kotitalouksien palveluiden työpaikat o Moottoriajoneuvojen kauppa ja korjaus o Vähittäiskauppa o Majoitus ja ravitsemistoiminta o Koulutus o Terveys ja sosiaalipalvelut o Taiteet, viihde ja virkistys Toimistotyöpaikat o Informaatio ja viestintä o Rahoitus ja vakuutustoiminta o Kiinteistöalan toiminta o Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta o Hallinto ja tukipalvelutoiminta o Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus o Muu palvelutoiminta Tuotannon ja logistiikan työpaikat o Teollisuus o Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto o Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto, jätehuolto o Rakentaminen o Tukkukauppa o Kuljetus ja varastointi