Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö MUISTIO JA KESKUSTELUKYSYMYKSET KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINNOISTA Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää kevään 2011 aikana koulutusalakohtaisia tilaisuuksia. Niissä on tarkoitus keskustella yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustajien kanssa tutkinto- ja koulutusvastuusäädöksiin liittyvistä mahdollisista muutostarpeista sekä opiskelijavalinnoista. Osa koulutusalatilaisuuksista järjestetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisinä tilaisuuksina, osa erillisinä jommallekummalle korkeakoulusektorille. Tämän muistion alkuosassa käsitellään sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoja koskevia säädöksiä ja käytäntöjä. Muistion lopussa on opiskelijavalintoja koskevia kehittämislinjauksia ja keskustelukysymyksiä kutakin alakohtaista tilaisuutta varten. I OPISKELIJAVALINTOJEN NYKYTILA 1. Koulutustiedotus Korkeakoulujen koulutustarjontaa esitellään Opetushallituksen julkaisemissa painetuissa korkeakoulutuksen yleisoppaissa, molemmat korkeakoulusektorit kattavassa korkeakoulujen valintaoppaassa sekä korkeakoulujen omissa haku- ja valintaoppaissa. Oppaita julkaistaan myös sähköisesti. Korkeakoulutarjontaa koskevaa tietoa on korkeakoulujen Internet-sivujen lisäksi saatavilla myös Opetushallituksen ylläpitämässä Koulutusnetissä sekä sähköisissä hakujärjestelmissä. 2. Yhteishaku ja -valinta Nykyinen opiskelijoiden haku- ja valintajärjestelmäkokonaisuus on syntynyt pitkän ajanjakson kuluessa 1990-luvulta alkaen. Tietojärjestelmäkokonaisuus koostuu Opetushallituksen tuottamista keskitetyistä haku- ja valintajärjestelmistä sekä korkeakoulujen ja muiden koulutuksen järjestäjien omista haku- ja valintajärjestelmistä. Kokonaisuuteen voidaan laskea kuuluvaksi myös koulutuksen järjestäjien opintohallinnon tietojärjestelmät ja ylioppilastutkintolautakunnan tutkintorekisteri, jotka toimivat tietojen lähteinä sekä tietojen lopullisena säilytyspaikkana. Suurin osa hakijoista hakee korkeakouluun ammattikorkeakoulujen yhteishauissa ja yliopistojen yhteishaussa. Olemassa olevien sähköisten hakupalveluiden piirissä olevien hakujen kohderyhmä hakeutuu korkeakouluihin sähköisesti lähes sataprosenttisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa yhteishakuajat.

2 Ammattikorkeakoulut 2 Ammattikorkeakoulukokeilun alkaessa niihin haettiin samassa järjestelmässä ammatillisen koulutuksen kanssa. Ammattikorkeakoulujen oma yhteishaku käynnistyi ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen jälkeen vuonna Sähköisesti tämä yhteishaku on hoidettu vuodesta 2000 alkaen. Ammattikorkeakouluihin haetaan tällä hetkellä nuorten yhteishaussa, aikuiskoulutuksen yhteishaussa ja vieraskielisen koulutuksen yhteishaussa sekä ammattikorkeakoulujen omissa erillishauissa. Ammattikorkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kautta järjestetään vuosittain kahdeksan yhteishakua. Ammattikorkeakoulujen yhteishakuja varten on kolme erillistä haku- ja valintajärjestelmää (AMKYH, AKYH ja VKYH). Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteishaku (AMKOPE), jossa haetaan tutkintoon johtamattomaan koulutukseen. Yhteishakujen ulkopuoliset koulutukset ja niihin hakeneet tallennetaan AMKOREK-rekisteriin. Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta järjestetään yhteishaun avulla opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä käyttäen, jollei valtioneuvoston asetuksella toisin säädetä. Yhteishakujen piirissä eivät ole ammattikorkeakoulujen ESR -rahoitteinen koulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, vieraskielinen aikuiskoulutus, siirto-opiskelijoiden ottaminen eikä kaksoistutkintojen haut. Ammattikorkeakoulu voi päättää tietyn aikuiskoulutuksen koulutusohjelman tai vieraskielisen koulutusohjelman jättämisestä yhteishakujärjestelmän ulkopuolelle. Opetushallitus vastaa ammattikorkeakoulujen yhteishaun valtakunnallisesta toteutuksesta sekä koulutukseen hakeutumiseen ja valintaan liittyvän valtakunnallisen tiedotuksen järjestämisestä. Yhteishaun alueellisesta toteutuksesta vastaavat ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakoulut huolehtivat hakemusten vastaanottamisesta, käsittelystä ja säilyttämisestä, hakemiseen ja valintaan liittyvästä yleisestä tiedotuksesta sekä muista yhteishaun käytännön järjestelyistä. Ammattikorkeakoulut huolehtivat hakijaa koskevien tietojen tallentamisesta hakurekisteriin. Hakija voi esittää ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen liittyvässä yhteishaussa enintään neljä hakukohdetta ja ammatilliseen opettajankoulutukseen liittyvässä yhteishaussa enintään kaksi hakukohdetta. Hakukohteet otetaan huomioon opiskelijavalinnassa hakijan esittämässä etusijajärjestyksessä. Hakija voi muuttaa hakukohteitaan vain hakuaikana. Ammattikorkeakoulu valitsee hakijan ylimpään hakukohteeseen, johon hänen valintapisteensä riittävät. Hakija voi tulla valituksi varasijalta vain ylempiin hakukohteisiinsa. Yliopistot Yliopistojen valtakunnallinen sähköinen hakujärjestelmä otettiin käyttöön syksyn 2008 hauissa ja valtakunnallisessa yhteishaussa ensimmäisen kerran keväällä Yliopistojen sähköisen hakujärjestelmän kautta järjestetään vuosittain kaksi yhteishakua. Näissä ovat mukana lähinnä yliopistojen ns. päävalinnat, joissa hakuperusteena on yleinen korkeakoulukelpoisuus tai yliopiston määrittelemä erityinen hakukelpoisuus. Yliopistot järjestävät lisäksi erillishakuja joko yliopistojen sähköisen hakujärjestelmän tai yliopistojen omien hakujärjestelmien kautta esimerkiksi vieraskieliseen koulutukseen ja maisterivaiheen koulutuksiin. Kansainvälisten opiskelijoiden valinnassa useat yliopistot käyttävät University Admissions Finland (UAF) -järjestelmää ja palvelua, tai omia tarkoitusta varten laadittuja haku- ja valintajärjestelmiään (esim. Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun eage). Yliopistojen yhteishakujärjestelmä ei sisällä valintajärjestelmää, vaan valintaan liittyvä pistelasku ja valinta-ajot tapahtuvat korkeakoulujen omissa järjestelmissä.

3 3 Opiskelijavalinta järjestetään päävalintojen osalta yliopistojen yhteishaun avulla opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä käyttäen. Opetushallitus ylläpitää yliopistojen sähköistä hakujärjestelmää ja järjestää hakemista koskevaa keskitettyä neuvontaa sekä hakijoille että korkeakouluille. Hakija voi valita yhteishaussa enintään yhdeksän hakukohdetta. Hakukohteiden järjestys ei vaikuta valintaan. 3. Opiskelijaksi ottaminen Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulu päättää ammattikorkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä. Jos ammattikorkeakoulukohtaisia määrällisiä tavoitteita ei saada muutoin valtakunnallisesti tai alueellisesti yhteen sovitetuiksi, opetusministeriö voi päättää ammattikorkeakouluissa opintonsa aloittavien määristä aloituspaikkojen kokonaismääränä ja tarvittaessa kokonaan tai osittain tutkinnoittain. Ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnan perusteista ja valintakokeen järjestämisestä päättää ammattikorkeakoulu. Hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan vuoksi jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Tällöin yhdenmukaisia valintaperusteita on sovellettava ryhmään kuuluviin hakijoihin. Ammattikorkeakoulu päättää opiskelijaksi ottamisesta. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut: 1) lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon; 2) ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot sen mukaan kuin opetusministeriön asetuksella tarkemmin säädetään; 3) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon sen mukaan kuin opetusministeriön asetuksella tarkemmin säädetään; tai 4) ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö, jolla ammattikorkeakoulu katsoo olevan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Vaadittavan työkokemuksen tulee olla kertynyt sen lukukauden alkuun mennessä, jolloin koulutus alkaa. Käsi- ja taideteollisuusalalla, viestintä- ja kuvataidealalla, teatteri- ja tanssialalla ja musiikkialalla työkokemuksen asemesta voidaan vaatia vastaavan pituinen taiteellinen toiminta. Opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneelta, joka on sittemmin suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon, voidaan vaadittavaksi työkokemukseksi hyväksyä myös ennen korkeakoulututkinnon suorittamista saatu työkokemus asianomaiselta alalta.

4 Yliopisto 4 Opiskelijaksi ottamisesta päättää yliopisto, joka päättää opiskelijavalinnan perusteista. Opiskelija voidaan ottaa suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, jompaakumpaa näistä tutkinnoista tai jatkotutkintoa. Jos yliopisto ei runsaan hakijamäärän vuoksi ottaa kaikkia hakijoita opiskelijaksi, hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Koulutustaustansa perusteella hakijat voidaan kuitenkin jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa. Opiskelijavalinta järjestetään päävalintojen osalta yliopistojen yhteishaun avulla. Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan voidaan valita henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon, kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin hakijan kotimaassa. Pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon valittaessa hakijalta edellytetään, että hän on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka antaa hakijan kotimaassa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yliopisto voi edellyttää enintään vuoden mittaisia täydentäviä opintoja riittävien koulutusvalmiuksien saamiseksi. Tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon voidaan valita henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai sellaisen soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka antaa kelpoisuuden jatko-opintoihin hakijan kotimaassa. Yliopisto voi edellyttää täydentäviä opintoja riittävien koulutusvalmiuksien saamiseksi. Ammatilliseen jatkotutkintoon voidaan valita henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai sellaisen soveltuvan koulutuksen, joka antaa kelpoisuuden jatko-opintoihin hakijan kotimaassa. Kelpoisuudesta ammatilliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Yliopisto voi myös valita tutkintoja suorittamaan henkilön, jolla se katsoo olevan edellytykset opintoihin ilman edellä mainittuja tutkintosuorituksia. 4. Opiskelupaikan vastaanottaminen Opiskelija voi ottaa vastaan vain yhden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtakunnalliseen yhteishakuun kuuluvan korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Yhden opiskelupaikan säännöksellä on tavoiteltu valintaprosessin sujuvuutta ja opiskelupaikkojen tehokasta käyttöä. Erillishauissa olevat valinnat eivät kuulu yhden korkeakoulupaikan säädöksen piiriin. Opiskelijaksi hyväksytyn on korkeakoulun hyväksymisilmoituksessa mainittavan määräajan kuluessa ilmoitettava korkeakoululle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Jollei opiskelijaksi hyväksytty tee ilmoitusta määräajassa, hän menettää opiskelupaikkansa. Henkilön, joka on hyväksytty useampaan kuin yhteen korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, tulee tehdä ilmoitus vain siihen koulutukseen, jossa hän ottaa vastaan opiskelupaikan. Korkeakouluun opiskelijaksi hyväksytyn, joka on ilmoittanut ottavansa vastaan opiskelupaikan, tulee korkeakoulun määräämällä tavalla ilmoittautua korkeakouluun, jonka jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa

5 5 myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava korkeakoululta uudelleen opiskeluoikeutta. Opiskelijavalintaa koskevat säädökset Ammattikorkeakoululaki 351/2003 Yliopistolaki 558/2009 Laki opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä 1058/1998 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003 Valtioneuvoston asetus yliopistoista 770/2009 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen yhteishausta 1044/2009 II OPISKELIJAVALINTOJEN KEHITTÄMINEN 1. Opiskelijavalintojen kehittäminen Vuoden 2011 valtion talousarvioesityksessä todetaan, että korkeakoulut uudistavat opiskelijavalintaansa ja kehittävät opintojen rakennetta korkeakouluopintojen aloittamisiän alentamiseksi, opintojen nopeuttamiseksi ja keskimääräisen työelämään siirtymisiän alentamiseksi. Ylioppilastutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa lisätään ja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat valitaan omana hakijaryhmänään. Opinto-ohjaajakoulutuksessa käynnistetään määräaikainen laajennusohjelma ja opintojen ohjausta lisätään, Korkeakoulujen yhteinen sähköinen hakujärjestelmä valmistellaan otettavaksi käyttöön vuonna Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän kehittämiseen vuosille on talousarviossa varauduttu yhteensä 5 miljoonan euron määrärahaan ja opinto-ohjaajakoulutuksen lisäykseen vuoden 2011 budjetissa 1,2 miljoonalla eurolla. Uudistus perustuu ns. nopeuttamistyöryhmän maaliskuussa 2010 tekemiin ehdotuksiin. Nopeuttamistyöryhmän ehdotusten (liite 2) taustalla puolestaan on opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2008 asettaman korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen, opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön edustajista koostuvan kehittämisryhmän työ (liite 1). Opiskelijavalintojen kehittämisryhmän ja nopeuttamistyöryhmän ehdottamat haku- ja valintaprosessien muutokset edellyttävät merkittäviä muutoksia nykyisiin tietojärjestelmiin. Lisäksi käynnissä on useita merkittäviä valtakunnallisia tietojärjestelmäuudistuksia; RAKETTI-hankkeessa suunnitellaan mm. uutta korkeakoulujen yhteistä opintohallinnon tietojärjestelmäkokonaisuutta sekä korkeakoulujen yhteistä tietovarantoa; SADe-hankkeessa puolestaan kehitetään kaikkien sektorien yhteistä oppijan palvelukokonaisuutta. Mahdollisesti osia nykyisestä hakujärjestelmien kokonaisuudesta voidaan hyödyntää osana uudistuvaa järjestelmäkokonaisuutta. Korkeakoulujen oikeus ottaa opiskelijansa ja päättää opiskelijavalinnan perusteista säilyy. Uudistusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa.

6 2. Miten hakeminen korkeakouluihin muuttuu vuodesta 2013 alkaen? 6 Korkeakouluopintojen kehittäminen Korkeakoulut valitsevat opiskelijansa entistä useammin entistä laajempiin kokonaisuuksiin, ei pääaineisiin. Suuntautuminen laajemman kokonaisuuden sisällä tapahtuu myöhemmin opintojen edetessä. Tällä hetkellä runsaalla kolmasosalla korkeakouluihin valituista on jo korkeakoulututkinto tai opintooikeus korkeakoulussa. Jotta yhteishaussa mahdollisimman moni uusi opiskelija tulisi valituksi korkeakouluihin, 1) koulutustarjontaa kehitetään siten, että osaamisen päivittämiseksi on houkuttelevampia vaihtoehtoja kuin hakeutuminen tutkintoon johtavaan koulutukseen; 2) joustavia siirtymismahdollisuuksia korkeakoulujen sisällä ja välillä lisätään. Luonteva vaihe ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisessä ja sisäisessä liikkuvuudessa on kandidaattikoulutuksen ja maisterivaiheen koulutuksen jälkeen. Sähköistä hakujärjestelmää voidaan käyttää avuksi myös muissa hauissa kuin yhteishauissa. Tiedotus ja ohjaus Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjontaa, korkeakouluopiskelua ja korkeakouluihin hakeutumista koskevaa entistä parempaa tietoa on saatavilla yhden luukun periaatteella osana uutta korkeakoulujen haku- ja valintajärjestelmää. Järjestelmä tarjoaa tietoa myös muista kuin yhteishakuun kuuluvista koulutuksista, esimerkiksi mahdollisuudesta suorittaa tutkintojen osia. Korkeakoulujen haku- ja valintajärjestelmä palvelee muitakin kuin korkeakouluihin hakevia. Koulutustarjontatieto voisi toimia myös toisen asteen aikaisen opinto-ohjauksen välineenä. Tavoitteena on uudistaa järjestelmäkokonaisuutta (korkeakoulujen järjestelmät ja Opetushallitukseen keskitetyt järjestelmät) sillä periaatteella, että tieto tarvitsee syöttää vain yhteen paikkaan, ja sitä voidaan tämän jälkeen julkaista useissa paikoissa, esimerkiksi korkeakoulun omissa palveluissa ja keskitetyssä koulutustiedotuksen palvelussa. Opiskelijavalinnan perusteiden uudistaminen Ylioppilastutkinnon arvosanoja hyödynnetään korkeakoulujen valinnoissa entistä enemmän. Entistä suurempi määrä opiskelijoita valitaan koulutukseen toisen asteen todistusten perusteella. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat valitaan eri ryhmänä kuin korkeakoulututkinnon jo suorittaneet tai ne, joilla jo on opiskeluoikeus tutkintoon johtavaan koulutukseen korkeakoulussa. OKM on pyytänyt ja saanut valtioneuvoston oikeuskanslerilta lausunnon esitetystä käytännöstä ottaen huomioon perustuslain yhdenvertaisuutta koskevan säätelyn. Lausunnossa ei esitetä periaatteellisia esteitä uudelle käytännölle, joskin lausunnon mukaan "Jos tietyn hakijaryhmän suosiminen katsotaan esimerkiksi koulutuspoliittisilla perusteilla tarpeelliseksi, tulee varmistua siitä, että käytetyt keinot ovat oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden." OKM tekee HE:n yhteydessä määrittelyn siitä, keitä tarkkaan ottaen ovat "ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevat". Kiintiöiden koosta ja käyttöönotosta hakukohteissa päättäisivät korkeakoulut. Tietojärjestelmä tukee kiintiöiden käyttöönottoa. Haku- ja valintaprosessin kehittäminen Ammattikorkeakoulujen neljä sähköistä hakujärjestelmää ja yliopistojen yksi sähköinen hakujärjestelmä uudistetaan yhdeksi korkeakoulujen hakujärjestelmäksi.

7 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen alempaan sekä alempaan ja ylempään tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan erillisiä valintoja lukuun ottamatta kaikkien korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa vuodesta 2013 alkaen. Haussa ovat mukana vieraskielisen koulutuksen haut. Hakija järjestää em. haussa ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valitsemansa hakukohteet ensisijaisuusjärjestykseen ja voi ottaa paikan vastaan vain korkeimmalle asettamastaan hakukohteesta. Uuteen hakujärjestelmään rakennetaan myös ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen yhteishaun toteuttava toiminnallisuus, sekä hakulomake palvelemaan (lähinnä yliopistojen) erillisvalintoja. 7 Tietojärjestelmän rakentaminen ja valintojen uudistaminen OKM:n asettama korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisryhmä on työstänyt järjestelmän toiminnallisuuden päälinjoja nopeuttamisryhmän ehdotusten pohjalta vuoden 2010 aikana. Ryhmä järjesti yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa lokakuussa 2010 Korkeakoulujen hakuja valintajärjestelmät v seminaarin, johon osallistui laajasti korkeakouluväkeä. Joulukuussa 2010 OKM jatkoi opiskelijavalintojen kehittämisryhmän toimikautta ja asetti sen järjestelmän kehittämishankkeen johtoryhmäksi. Ryhmässä on laaja edustus korkeakouluista sekä edustajia toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijajärjestöistä. Ryhmässä on nyt myös toisen asteen opintoohjauksen asiantuntija. OKM asetti lisäksi hankkeelle pääasiassa korkeakoulujen edustajista sekä OKM:n ja OPH:n asiantuntijoista koostuvan ohjausryhmän. Järjestelmän uudistaminen kytketään muihin valtionhallinnon tietojärjestelmähankkeisiin, korkeakoulujen opintohallinnon ja Opetushallitukseen keskitettyjen järjestelmien uudistamiseen (mm. SADe ja RAKETTI). Uudistamiseen osallistuvat mm. Opetushallitus, CSC, OKM ja korkeakoulut. Opetushallitus vastaa järjestelmän toteuttamisesta ja ylläpidosta. Hankeorganisaatioon on perustettu korkeakoulujen edustajista koostuvia asiantuntijaryhmä, johon on pyritty saamaan kummankin korkeakoulusektorin ja eri alojen asiantuntemusta (ml. valintayhteistyötä tekevät alat). Hanke on alkanut esiselvitysvaiheella, jossa kuvataan järjestelmäkokonaisuuden toiminnallisuus karkealla tasolla. Vaihe viedään läpi kesäkuun 2011 loppuun mennessä. Uudistetun sähköisen hakujärjestelmän kokonaiskustannukset tulevat olemaan noin 5 miljoonaa euroa vuosina Vuoden 2011 talousarvioesityksessä korkeakoulujen yhteisen hakujärjestelmän rakentamiseen varattiin 1,5 miljoonaa euroa ja opinto-ohjaajien määrän lisäämiseen 1,2 miljoonaa euroa. Alakohtainen keskustelu käynnistetään myös niillä aloilla, joilla ei vielä ole yhteisvalintaa tai muita yhteistyörakenteita Opinto-ohjaajien koulutusta lisätään määräaikaisesti Perusopetuksen ja toisen asteen opinto-ohjaajien määrän ja kelpoisuustilanteen parantaminen edellyttää opinto-ohjaajien koulutuksen määräaikaista lisäämistä. Väliaikaisen lisäyksen tavoitteena on pätevöittää tällä hetkellä tehtävissä toimivia epäpäteviä opintoohjaajia ja lisätä uusien opinto-ohjaajakoulutettavien määrää siten, että perusopetuksen ja toisen asteen opinto-ohjaukseen saadaan 250 pätevää opinto-ohjaajaa. Koulutuslisäysten vaikutukset alkavat näkyä vuonna Toteutussuunnitelma tehdään yhteistyössä opinto-ohjaajien koulutusta antavien korkeakoulujen kanssa.

8 KESKUSTELUKYSYMYKSET 8 1. Mitä alanne näkökulmasta erityistä pitäisi opiskelijavalintojen kehittämislinjausten toimeenpanossa ottaa huomioon? 2. Missä koulutuksissa ja missä määrin hakijoita voidaan alallanne valita nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin? Missä aikataulussa uudistus tapahtuu? 3. Missä määrin todistusten perusteella tapahtuvat opiskelijavalinnat tulevat alallanne lisääntymään? Missä aikataulussa uudistus tapahtuu? 4. Millainen kiintiöinti eri hakijaryhmien (ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevat tai korkeakoulututkinnon suorittaneet/opinto-oikeuden saaneet) välillä johtaisi alallanne siihen, että siirtymäaika toiselta asteelta korkeakoulutukseen lyhenisi. Mitä näkökohtia kiintiöinnissä tulee alallanne ottaa huomioon? 5. Miten kansainvälisten opiskelijoiden valinta alallanne olisi parasta toteuttaa?

9 9 LIITE 1 Opiskelijavalintojen kehittämisryhmän suositukset syksyltä 2009 Opiskelijavalintoja tarkastellaan osana opetuksen ja opintojen kehittämistä sekä opetuksen johtamista. Opiskelijavalintojen kehittäminen perustuu tutkimus- ja seurantatietoon. Korkeakoulut järjestävät opiskelijavalinnan siten, että hakijat ovat valintoihin valmistautuessaan tasavertaisessa asemassa. Korkeakoulut sopivat yhdessä erilaisista alakohtaisista ratkaisuista, joiden tavoitteena on yhtenäistää valintaperusteita ja -menettelyjä. Valintakokeet perustuvat ensisijaisesti menettelyihin, jotka mittaavat hakijan motivaatiota, sitoutuneisuutta ja soveltuvuutta. Korkeakoulut kehittävät alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon koulutusta ja valintaprosesseja siten, että opiskelijalla on joustavia mahdollisuuksia koulutuksen aikana päättää suuntautumisestaan. o Opiskelijat valitaan tiedekuntiin, koulutusaloille tai muihin nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin, joissa on mahdollista päättää suuntautumisesta opintojen kuluessa. o Yliopistot ja ammattikorkeakoulut päättävät yhtenäisistä ja nykyistä merkittävästi laajemmista menettelyistä, joilla opinto-oikeuden jo saanut opiskelija voi siirtyä toisen pääaineen tai koulutusohjelman opiskelijaksi korkeakoulujen sisällä ja niiden välillä. o Yliopistot kehittävät yliopiston sisäistä hakumenettelyä niin, että kandidaattitutkinnon suorittanut opiskelija voi siirtyä toiseen maisterivaiheen koulutukseen osallistumatta valtakunnalliseen yhteishakuun. Ammattikorkeakoulut ottavat nykyistä laajemmin käyttöön opinto-oikeuden palauttamismenettelyn, jotta opinto-oikeuden menettäneiden ja opintojen loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden ei tarvitse hakeutua uudelleen opiskelijaksi päävalintojen kautta. Korkeakoulut kehittävät jo korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla on tavoitteena suorittaa tutkinnon osa, mahdollisuuksia suorittaa erillisiä opintoja, oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta, erityispätevyyksiä ja avoimen yliopiston opintoja. Mikäli koulutukseen on valinta, niihin hakeudutaan yhteishaun ulkopuolella. Hakijajärjestelmä huomioi aikaisemmin korkeakoulututkinnon suorittaneet tarjoten heille tietoja täydentävistä opinnoista. Korkeakoulutusta koskevia tiedotus- ja hakupalveluja yhdistetään ns. yhden luukun periaatteella toimivaksi hakijajärjestelmäksi. Hakijajärjestelmä tarjoaa ajantasaista korkeakoulutusta, korkeakoulujen palveluja, koulutustarjontaa, korkeakoulutukseen hakeutumista ja muuta valintoja tukevaa nykyistä monipuolisempaa tietoa asiakasystävällisesti. Hakijajärjestelmä rakennetaan hakijaa ohjaavaksi ja erilaiset hakijat huomioonottavaksi järjestelmäksi. Korkeakoulutusta koskevassa tiedotuksessa hyödynnetään myös sosiaalista mediaa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan erillisiä valintoja lukuun ottamatta valtakunnallisessa yhteishaussa. Sähköiset hakujärjestelmät yhdistetään. Yliopistojen yhteishakua kehitetään ottamalla käyttöön hakutoivejärjestelmä, jossa hakija merkitsee hakutoiveensa mieluisuusjärjestykseen ja järjestelmä määrittää kunkin yliopiston päättämien valintaperusteiden avulla hakijoiden paremmuusjärjestyksen. Valintapäätökset ovat edelleen yliopiston vastuulla.

10 LIITE 2 10 Nopeuttamistyöryhmän esitykset keväältä 2010 Hakijat, jotka hakevat suorittamaan ensimmäistä korkeakoulututkintoa valitaan omana ryhmänään Niille, joilla on opiskeluoikeus korkeakoulussa, luodaan joustavia siirtymis- ja hakumahdollisuuksia korkeakoulujen ja korkeakoulujärjestelmän sisällä. Yhden tai useamman korkeakoulututkinnon jo suorittaneet valitaan erillisvalinnoilla. Ylioppilastutkintoa kehitetään edelleen sisällöllisesti siten, että se palvelee paremmin korkeakoulujen opiskelijavalintoja. Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon painoarvoa opiskelijavalinnoissa lisätään merkittävästi. Korkeakoulut lisäävät suoria todistusvalintoja. Korkeakoulut ilmoittavat etukäteen, millaisilla ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoilla ja eri aineista saaduilla pistemäärillä hakija tulee valituksi opiskelijaksi suoraan, ilman pääsykokeisiin osallistumista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan erillisiä valintoja lukuun ottamatta kaikkien korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa. Sähköiset hakujärjestelmät yhdistetään. Yhteishaussa otetaan myös yliopistojen osalta käyttöön hakutoivejärjestelmä, jossa hakija laittaa hakemansa koulutukset mieluisuusjärjestykseen hakuvaiheessa. Hakijan on mahdollista muuttaa antamaansa mieluisuusjärjestystä ennen kuin valintaehdotusten laatiminen alkaa. Useisiin hakukohteisiin hakeminen samanaikaisesti parantaa opintoihin sijoittumista. Yhteishaussa tyhjäksi jääneiden paikkojen täyttöprosessia tehostetaan. Korkeakoulujen tietojärjestelmiä kehitetään valtakunnallisesti siten, että ne vastaavat koulutuksen järjestämisen tavoitteisiin (RAKETTI-hanke). Korkeakoulujen valintaprosesseja kehitetään siten, että hakeutuminen tapahtuu nykyistä laajempiin kokonaisuuksiin, ei suoraan oppiaineeseen. Avoimeen yliopistoon ja avoimeen ammattikorkeakouluun siirtymistä selkeytetään korkeakoulujen laatimalla kriteeristöllä. Korkeakoulut ilmoittavat etukäteen sitovasti opintojen laajuuden ja arvosanan, jolla tutkinto-oikeus voidaan myöntää ilman pääsykoemekanismia. Kehitetään sähköisiin hakujärjestelmiin integroituva kattava sähköinen koulutustietopalvelu, joka tarjoaa elinikäisen oppimisen periaatteella kattavaa, paikkansapitävää ja ajantasaista tietoa koulutuksesta, ammateista, työelämästä ja uravaihtoehdoista sekä ammatinvalinnan neuvonta- ja ohjauspalveluista.