Osaamisen kehittäminen: Biopolis Sotkamo. Biotekniikan laboratorio, Kajaanin yliopistokeskus Sotkamo
|
|
- Sanna Lattu
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Osaamisen kehittäminen: Biopolis Sotkamo Biotekniikan laboratorio, Kajaanin yliopistokeskus Sotkamo
2 Biotekniikan laboratorio; Salmelantie 43, Sotkamo
3 Lähtökohdat 1999 Kainuussa maatalouden ja sen tuotteita jalostavan elintarviketeollisuuden merkitys on sekä työllistävänä että maaseudun toiminta- ja palvelurakenteita ylläpitävänä tekijänä merkittävä. Siksi osaamisen vahvistaminen Kainuun elintarviketeollisuuden tarpeita tukien on ollut lähtökohtana myös Kajaanin Kehittämiskeskuksen biotekniikan laboratoriota perustettaessa laboratorion tutkimuksen päälinjaksi valittiin maidon biotekniikka. Toiseksi tutkimuspanostuksen kohteeksi valittiin metsämarjojen biotekniikka johtuen erityisesti alueen luonnonmarjaresursseista ja yritysten TK-tarpeista sekä metsämarjojen mahdollisuuksista funktionaalisten elintarvikkeiden raaka-aineena niin maitovalmisteissa (synergia maitotutkimukseen) kuin muina erikoiselintarvikesovelluksina.
4 Lähtökohta 1999 Maitoon ja metsämarjoihin liittyvä tuotekehitystoiminta on avainasemassa turvattaessa Kainuun elintarvikealan yritysten menestyminen ja vahvistuminen entistä avoimemman kilpailun tilanteessa (Kainuun kehittämisohjelma, 1997). Ainoastaan kilpailukykyiset tuotteet voivat turvata yritykset ja työpaikat. Siksi Kainuun kehittämisohjelman (1997) toteuttamissuunnitelmassa oli mm. seuraavat toimintalinjat: Maidon jalostusasteen nostaminen, jatkojalostus erikoisruokavaliotuotteiksi ja lääkinnällisiin tarkoituksiin Osaamisen, uusien tuotteiden ja markkinoinnin kehittäminen luonnontuotteiden jatkojalostuksessa ja muussa erikoiselintarviketuotannossa
5 Lähtökohta 1999 Biopoliksen pyrkimys oli vahvistaa ja luoda laboratorion tutkimukseen perustuvaa maidon ja metsämarjojen biotekniikan osaamista, teknologiasiirtoa ja innovaatiotoimintaa sekä luoda toimiva infrastruktuuri ja tukitoiminta osaamisen kehittämisen mahdollistamiseksi.
6 Yleistavoitteet Biopolis Sotkamon yleistavoite oli luoda pohjois-suomen strategian (1998) mukaisesti Sotkamoon Biopolis vuoteen 2006 mennessä Sotkamoon Biopolis osaamiskeskittymä, joka pystyy tutkimus-, osaamis-, infrastruktuuri- ja yhteistyöverkkoresursseillaan palvelemaan tasokkaasti erityisesti Pohjois- ja Itä- Suomessa jo toimivien yli 300 PKelintarviketeollisuusyrityksen tuotekehitystarpeita, sekä edistämään korkeaan teknologiaan perustuvaa innovaatio- ja uusyritystoimintaa pohjoisen luonnon tuottamien uusiutuvien luonnonvarojen jalostamiseksi erikoistuotteiksi ja siihen liittyvää bioteknologian kaupallistamista.
7 Toimenpiteet vuosille maidon biotekniikka-osaamisen vahvistaminen metsämarjojen biotekniikka-osaamisen vahvistaminen teknologiasiirron, innovaatio- ja yrittäjyystoiminnan sekä yrityspalvelutoiminnan vahvistaminen ja Infrastruktuurin ja tukitoiminnan vahvistaminen
8 Maidon biotekniikka-osaamisen vahvistaminen maidon proteiineihin, probioottisiin maitohappobakteereihin sekä meijeriprosessien seurantaan soveltuviin immunologisiin ja DNA-teknisiin mittausmenetelmiin liittyvä tutkimustoiminta.
9 Metsämarjojen biotekniikkaosaamisen vahvistaminen Kainuun luontaiset edellytykset sekä elintarviketalouden kehittämistarpeet, osaamiseen perustuvien funktionaalisten elintarvikkeiden maailmanlaajuinen markkinapotentiaali sekä maidon ja metsämarjojen synergiaedut tuotekehityksessä ovat perusteita siihen, että biotekniikan laboratorio pyrki luomaan metsämarjojen biotekniikka-osaamisesta toisen osaamisen tukijalan maidon biotekniikka-osaamisen rinnalle. Lähtökohtia metsämarjojen tutkimukselle ovat: metsämarjan tai sen osan maku terveellisyys ja/tai teknologinen ominaisuus
10 Teknologiasiirron, innovaatio- ja yrittäjyystoiminnan sekä yrityspalvelutoiminnan vahvistaminen Palvelukonseptien kehittäminen, esim. analyysimenetelmien pystyttäminen tukemaan alueen yritysten tuotekehitystä ja tutkimusta, (arvoaineanalyysit/kiantama, Biokia, MaHeVi) Prosessien kehittäminen ja teknologian siirto (Kaslink, Lumene, Kainuun Ekokala) Innovaatiotoiminnan edistäminen, tuotekehityskoulutus yrityksille, tuotekehitysyhteistyö
11 Infrastruktuurin ja tukitoiminnan vahvistaminen Infrastruktuurin kehittäminen mahdollistamaan teema-alueiden tutkimuksen tekeminen sekä kehittämään tukitoimintoja tutkimuksen tarpeisiin. Laitehankinnat tutkimustoiminnan ja analyysimenetelmien pystyttämiseksi
12 Strategiatarkistus vuonna 2001 ja 2004 Biotekniikan laboratorio teki vuoden 2001 lopussa strategiatarkistuksen liittyen Valion Sotkamon meijerin lopettamispäätökseen. Yhteinen tekijä: ihmisen hyvinvointi muutokset: luonnonmarjojen ja laajemmin pohjoisen luonnon biomassojen tutkimuksen vahvistaminen, Maitopuolen tutkimuksen pienentyminen Vuoden 2004 aikana tehtiin suunnitelmat toiminnan laajentamisesta biomittaustutkimuksiin, joka aloitettiin marraskuussa 2004.
13 Startegiatarkistuksen jälkeiset toimintalinjat 2004 Toiminta on kohdistettu viiteen osa-alueeseen: 1 Metsämarjojen biotekniikka-osaamisen vahvistaminen 2 Elintarvikkeiden ja maidon biotekniikkaosaamisen vahvistaminen 3 Biomittausosaamisen vahvistaminen (myöhemmin bioanalytiikka) 4 Teknologiansiirto-, innovaatio- ja yrityspalvelutoimintojen kehittäminen. 5 Infrastruktuurin ja tukitoiminnan kehittäminen
14 Verkottuminen Yksikkö kuuluu kansalliseen terveyden HealthBioklusteriin Oulun bioalan osaamiskeskuksen kautta Measurepolis-Kajaani-ohjelma (kansallinen mittaustekniikan osaamiskeskus) Yksiköllä on yhteistyötä noin 20 kansallisen tutkimuslaitoksen ja yliopistoyksikön kanssa Yksikkö kuuluu kansalliseen ELO-verkkoon (elintarvikealan osaamiskeskus, loppui 2006, jatkuu verkostona) Yksikön jäsen kuuluu IUFRO (International Union of Forest Research Organizations) Task Force ForHealth (Forest and Human Health) ohjausryhmään Laboratorio osallistuu EU COST E39 (Aihe: Forest products) toimintaa ja työryhmiin
15 Kansainvälinen yhteistyö Toiminnan puitteissa on vahvistettu kansainvälistä yhteistyötä hankkeen teema-alojen puitteissa yliopistojen yksiköiden ja tutkimuslaitosten kanssa Ruotsissa, Norjassa, USAssa, Australiassa, Venäjällä ja Kanadassa. Uusia kansainvälisiä yhteyksiä on luotu vuonna Ranskaan, Italiaan, Kreikkaan, Iso- Britanniaan ja Romaniaan. Yhteistyö liittyy jokaiseen toimintalinjaan. Laboratoriolla on omat Erasmus-vaihtosopimukset Lundin yliopiston/ruotsi ja Rooman yliopiston/italia kanssa.
16 Kansainvälinen yhteistyö Cranfield University, UK, biomittaus University of Rome, Tor Vergata, Italy, biomittaus University of Florence, Italy, biomittaus University of Bucharest, biomittaus Danish Technology Insitute, biomittaus INRA, Nantes, France, proteiinitutkimus Lund University, Dept. of Clinical Sciences, Sweden, proteiinitutkimus Griffith University, School of Medicine, Queensland, Australia, proteiinitutkimus Norwegian University of life Sciences (UMB), marja- ja proteiinitutkimus Science Academy of Karelian Republic, Russia, marjatutkimus Holt research centre, Norway, marjatutkimus Universite Laval, Quebeck, Canada, marjatutkimus University of Athens, Greece, luonnonainetutkimus
17 Tulokset - Projektissa on tehty aktiivisesti tutkimusta ja julkaisutoimintaa toiminta-alueilla, sekä kehitetty biotekniikka-alan paikallista osaamista erityisesti maidon ja metsämarjojen biotekniikan osalta sekä biomittausten kohdalla. mm. BLG:n solun läpi kulkeutumismekanismin selvittäminen, eristämismenetelmien kehittäminen yrteille ja marjoille, analyysimenetelmien kehittäminen (esim. nopea menetelmä bakteerimittauksiin kaivosympäristössä), biopintojen muodostamisen tutkimus biosensoreita varten, biosensorikehitys, - Biotekniikan laboratorio on ollut aktiivinen julkaisija ja kouluttaja oman tutkimusalan osalta. Laboratoriossa on voitu toteuttaa mm. Kuopion yliopiston muuntokoulutusopiskelijoille soveltavan biotekniikan fermentointikursseja.
18 Tulokset elinkeinoelämälle Biotekniikan laboratorio on suorittanut yhteistutkimus- ja tuotekehityshankkeita merkittävän joukon maatalous-, elintarvike- ja korkean teknologian alan yritysten kanssa niin Kainuussa kuin maakunnan ulkopuolellakin. Hankkeet ovat välittyneet yritysten tuotekehitysstrategiaan, -toimintaan tai tuotteistamiseen. biotekniikan laboratoriolla on ollut yritysyhteistyötä alueella n. kahdenkymmenen yrityksen tai muun tahon kanssa. Yritysyhteyksiä mm. seuraavat alueen yritykset; Valio Oy (Sotkamo, Helsinki), Hi-Col Oy (Oulu), Kaslink Oy (Sotkamo), Kiantama Oy (Suomussalmi), Kotilan luomutila, Lentiiran lomakylä (Kuhmo), Polarica Finland Oy (Sotkamo), Newalco Oy (Kuhmo), Valkoliekki Oy (Kajaani), Vuokatin viini ja Puutarha Oy (Sotkamo). Biotekniikan laboratorio on antanut koulutusta yrityksille ja yrittäjille elintarvikealan osaamisen ja bioenergian alueella. Esim. vuonna 2006 koulutuksiin osallistui noin 80 yrittäjää.
19 Infrastruktuurin vahvistaminen Infrastruktuurin vahvistaminen todettiin tarpeelliseksi tavoitteiden saavuttamiseksi. Osaamisen vahvistaminen valituilla teema-alueilla vaati tutkimus- ym. laitteiden hankintaa mahdollistamaan suunnitellun toiminnon. Tutkimustoimintaan liittyvien laitehankintojen kautta on saatu luotua infrastruktuuri, joka on mahdollistanut tavoitellun osaamiskeskuksen pohjatason muodostamisen. Ylläpito ja tukitoimilla on mahdollistettu infrastruktuurin toimivuus ja sen käytettävyys ja soveltuvuus osaamisteemoihin liittyviin tutkimuksiin ja osaamisen vahvistamiseen rakennettua infrastruktuuria ja tukitoimintoja voidaan hyödyntää yrityspalveluissa
20 Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 Kainuun maakuntasuunnitelmassa 2025 esitetään maakunnan valitsemat strategiset osaamiskärjet innovaatiotoiminnassa perustuen Kainuun elinkeinotoiminnan nykytilaan ja klustereiden kasvumahdollisuuksien arviointiin (erityisesti TEKES 2005, Innovaatioista hyvinvointia) Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittämisessä keskitytään seuraaviin osaamisaloihin: Tieto- ja viestintäteknologia;- mittaustekniikka, sulautetut järjestelmät, langaton instrumentointi, ohjelmistotuotteet ja eri teollisuuden alojen uudistaminen IT:n sovelluksilla. Vapaa-ajan ja elämystuotanto; liikuntateknologian soveltaminen, luonto-, kulttuuri-, liikunta- ja tapahtumamatkailun kansainväliset tuotteet ja alan uudistaminen IT:n sovelluksilla Hyvinvointi: julkisen ja yksityisen sektorin uudet toimintamallit, sosiaali- ja terveydenhuollon sovellukset (IT:n soveltaminen) ja terveyttä edistävät elintarvikkeet
21 Biotekniikan laboratorio 2008 Biotekniikan laboratorio toimii yhteistyössä noin 20 Kainuun alueen elintarvike- ja luonnonvarayrityksen kanssa sekä yksikön toiminta on verkostoitunutta yli 20 tutkimusorganisaation tai -yksikön tutkimusyksikön kanssa Suomessa ja ulkomailla liittyen tutkimuksen painopistealoihin. Biotekniikan laboratorio kuuluu mittaustekniikan osaamiskeskukseen, Measurepolis-Kajaani, jonka kautta yksikkö on mukana Pohjois- Suomen ja Pohjois- Ruotsin Multipolis-verkossa. Yksikkö kuuluu myös Oulun seudun osaamiskeskusohjelman kautta kansalliseen HealthBioterveyden bioteknologian klusteriin.
22 Laboratorion toiminta-ajatuksena on toteuttaa elintarvike-, elintarvikebiotekniikkaan, bioanalytiikkaan ja siihen liittyvään mittaustekniikkaan (biomittaukset) liittyvää tutkimusta ja kehittämistä sekä tukea alaan liittyvää elinkeinoelämää alueella. Biotekniikan laboratorion toimintaa toteutetaan erityyppisten projektien kautta. Näitä ovat tutkimushankkeet, kehittämishankkeet ja palvelututkimus. Työ on suunniteltu kehittämään ja tarjoamaan osaamista alueen elintarviketeollisuuden ja kaivannaisteollisuuden ja niihin läheisesti liittyvien teollisuus alojen tarpeisiin.
23 Toiminnan painopisteet tulevaisuudessa: Biomittaus Metsämarjojen biotekniikka-osaamisen vahvistaminen Elintarvikkeiden ja Maidon biotekniikkaosaamisen vahvistaminen Sivuvirtojen hyödyntäminen Infrastruktuurin kehittäminen
24 Biomittaus Bioanalytiikkaan liittyvät suuntaukset: Biosensoritutkimus ja kehitys funktionaalisten molekyylien määritysmenetelmien kehittäminen ja optimointi, bioanalytiikan kehittäminen sitoutumistutkimuksia varten, Kaivostoimintaan liittyvä bioanalytiikka, bakteerimittaukset
25 Biosensorit Tarkoitus on kehittää biomittausmenetelmiä ihmisfysiologisiin mittauksiin urheilun, terveydenhoidon alueella sekä ympäristömittauksiin. Tekniikoina optinen SPR mittaus sekä sähkökemiallinen detektointi. Mikrofluidistiikkaa kehitetään.
26 Metsämarjojen biotekniikkaosaamisen vahvistaminen: Funktionaalisten ominaisuuksien kartoitus Fenolisten marjauutteiden vaikutus bakteerien kasvuun Solutason imeytymistutkimukset
27 Elintarvikkeiden ja Maidon biotekniikkaosaamisen vahvistaminen Menetelmien kehittäminen tutkimusta varten Uusien menetelmien pystyttäminen; esim. soluviljely (CaCo2 ja M-solut) Proteiinin kulkeutumismekanismin selvittäminen Suoja- ja kantajamolekyylinä toimimisen selvittäminen
28 Sivuvirtojen hyödyntäminen Aromiaineiden rikastaminen ja tunnistus Esim. ruusunmarjan terälehden aromin rikastaminen ylikriittisellä hiilidioksidiuutolla (100% kasviuute) Uutteen profiilin tunnistaminen kaasukromatografi-massaspektrometrillä Marjapuristekakun arvoaineiden eristäminen ja jatkojalostaminen Funktionaalisten arvoaineiden rikastaminen ja tunnistus
29 Infrastruktuurin kehittäminen; Menetelmien pystytykset Tutkimusta ja alueen teollisuutta tukevien menetelmien pystyttäminen Elintarviketeollisuus; tuotekehitystä ja tutkimusta tukevan taustatietojen tuottamiseen tarvittava tutkimus- ja palveluinfra Kaivannaisteollisuus; mittaustekniikkaa jätevesien on-line kontrollointiin sekä bakteeriologisiin mittauksiin
30 Biotekniikan laboratorion rahoitus % 8 % Oulun yliopisto 5 % 8 % KYK kehittämisraha Rakennerahastot, Tekes, OLH 8 % Kain.kehittämisraha Kunnat Yritykset Puiteohjelmat ym. 15 % 44 % Kokonaisbudjetti 1.5 M
MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä
MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma
CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i
K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
23.1.2012 Measurepolis Development Oy
23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
SPORT NUTRITION WINTER TECHNOLOGY
WINTER TECHNOLOGY Liikuntaa Teknologiaa - Turismia Missio Snowpolis on kansainvälinen, hyvinvointiteknologian, liikkumisen ja ympärivuotisen talven yhdistävä osaamis- ja yrityskeskittymä. Visio Snowpolis
CEMIS-seminaari 2012
CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin
Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin Antti Lehmusvaara LTY, 7.11.2003 Ammattikorkeakoululaki, 9.5.2003/351: Ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen
Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen
Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 23.8.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 29.3.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA)
Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) Luonnontuotealan koordinaatiohanke Helsinki 5.10.2015, MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki Luonnontuoteala uudistuu:
Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa
Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA
KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian
Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota
Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan
Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
Keski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset
Osaamiskeskusohjelma 2007-2013
Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja luonnontuoteala Oulu
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 ja luonnontuoteala 25.2.2015 Oulu Kansallinen näkökulma alan kehittämiseen Kansallinen luonnontuotealan toimintaohjelma: Luonnontuotteet monipuolistuvissa
Osaamisen kehittäminen Kainuussa
Osaamisen kehittäminen Kainuussa Sokos Hotel Vuokatti ke 3.9.2008 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala 2008 toisen asteen koulutus Opiskelijoita noin
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
Projektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
Ajankohtaista ESR-ohjelmassa
Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika
Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
Teknologia-asiantuntija, TkT Petri Österberg Measurepolis Development Oy
7.2.2012 Teknologia-asiantuntija, TkT Petri Österberg Measurepolis Development Oy 1 Measurepolis Development Oy lyhyesti Measurepolis Development Oy käynnistyi itsenäisenä kehitysyhtiönä 1.4.2009. Sitä
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.
Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla
Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,
Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010
Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen
Hämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003
1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä
Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Suomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety
Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden
Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston ajankohtaiset kuulumiset Rakennerahastoinfo 24.1.2019 Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR v. 2018 Myönnetty ESR-rahoitus
Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?
Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki
Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet
Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän toiminta ja tavoitteet Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety (RECEPS) Anna-Maija Tolppanen 26.9.2013 III sosiaali-
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)
TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden
UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta
UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja
Kiitokset! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
Kiitokset! Kuvat: Harri Silvennoinen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelma 2008 2012 Liisa Tyrväinen, 22.10. 2010, Luontomatkailun tutkimuspäivä, Lapin yliopisto, Rovaniemi Metsistä hyvinvointia tutkimusohjelma
Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006
Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 1.1.-30.6.2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 15.8.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen
Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa
Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö
YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein
YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein Nab Labs Oy Rauma sellu- ja paperiteollisuuden palvelut kemian- ja energiateollisuuden palvelut vesi-
Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä
Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004
VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL
VTT/KCL-JÄRJESTELYN TAVOITTEET 4.2.2009 Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, VTT Hallituksen puheenjohtaja Pauli Hänninen, KCL Metsäteollisuuden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä Tieteelliset/teknologiset
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa
Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra
Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020
Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus
Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome
VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä
Kajaani Lab hanke loppuseminaari Työpaketti 4: Etäterveys Tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen
Kajaani Lab hanke loppuseminaari 21.8.2018 Työpaketti 4: Etäterveys Tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen Kokonaisuudet Koulutukset Listattu väliraportissa Tutkimusryhmän koulutus ja toiminnan kehittäminen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013
MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku kaivostoiminnan hankkeiksi
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen teemahaku kaivostoiminnan hankkeiksi Kajaani, 8.1.2015 Kristiina Jokelainen Erityisasiantuntija, Lapin liitto Kaivannaisalan teemapaperin valmistelu 2013 nimettiin
Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016
Kainuun biotalousstrategia 2015 2020 Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 1 Biotalous (Suomen biotalousstrategia) Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen
Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry
Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat
OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
Developing the Pinus Sylvestris L resource
Developing the Pinus Sylvestris L resource Jukka Malinen, Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Northern Periphery Programme
Tekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
OSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA
OSAAMISPROFIILIKYSELY Maakuntaohjelman 2018 2021 kehittämislinjaukset tuovat esille ne asiat, joissa Satakunta erottuu osaamisellaan. Osaamisprofiilin tavoitteena täsmentää: Mikä on ainutlaatuista satakuntalaista
Keski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta
Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 26.11.2018 Kestävää kasvua
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj
Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat
Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto Maaliskuu 2014 EAKR-rahoituksen
14.3.2014. Mittausteknologian osaamiskeskus
14.3.2014 Mittausteknologian osaamiskeskus 1 10 v Measurepolista yli 40 v osaamista Osa Kajaanin valitsemaa osaamisperusteista innovaatiopolitiikkaa kärkenä mittaustekniikka Kokonaisuuteen kuuluu myös
Ajankohtaisia KBBE -ohjelmasta Raimo Pakkanen Tekes
Ajankohtaisia KBBE -ohjelmasta 4.9.2012 Raimo Pakkanen Tekes Sisältö EU 7 PO KBBE -ohjelman v. 2013 haku (WP 2013) Suomalaisten menestyminen KBBE -ohjelmassa EU:n Biotalousstrategia Horisontti 2020:n 3
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten