SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEILLÄ MIEHILLÄ

Transkriptio

1 LIITE 2 SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEILLÄ MIEHILLÄ Terveydenhoitotyön kehittämistehtävä Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna Susanna Koivisto

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEILLÄ Terveyden edistäminen Seksuaaliterveys ja sen edistäminen Ammattiauttaminen Vuorovaikutus työvälineenä hoitotyössä Seksuaaliterveyttä uhkaavat ongelmat ikääntyessä LEHTIARTIKKELI Lehtiartikkelin otsikointi Ingressi ja leipäteksti Ammattilehtiin artikkelin kirjoittaminen... 8 LÄHTEET... 9 LIITE 1 Lehtiartikkeli Ikääntyneen miehen seksuaalisuus ja sen tukeminen

3 1 JOHDANTO Hoitotyön koulutusohjelmasta valmistuu sekä terveydenhoitajia että sairaanhoitajia. Terveydenhoitajilta tutkintoon vaaditaan opinnäytetyöhön myös toinen osa. Opinnäytetyöni ensimmäisessä osassa tein tutkimuksen kotisairaanhoitajien näkemyksistä ikääntyneiden miesten seksuaalisuudesta sekä sen tukemisesta. Opinnäytetyöni tulosten mukaan hoitajat käsittivät ikääntyneen seksuaalisuuden niin ilmenevinä ongelmina, hoitajien epäsopivana kosketteluna kuin henkisenä häirintänä. Esiintyneisiin ongelmiin hoitajat osasivat antaa ammatillista tukea ja ikäviin tilanteisiin valmistauduttiin etukäteen. Hyvään vuorovaikutukseen pyrkiminen oli myös yksi ammatillisen kohtaamisen muodoista. Ammatillisen tukemisen yhdeksi muodoksi hoitajat kuvasivat ohjauksen ja neuvonnan, jolloin keskusteltiin seksuaalisuudesta, selviteltiin tilannetta ja tuettiin parisuhdetta. Lupa seksuaalisuuden toteuttamiseen viestittiin asiakkaille sosiaalisiin kontakteihin kannustamalla. Henkinen tukeminen nähtiin myös ammatillisena tukemisena, tuolloin hoitaja kuunteli, otti puheeksi ja antoi positiivista palautetta asiakkaalle. Ammatillinen auttaminen ja osaaminen jäi joskus myös riittämättömäksi opinnäytetyöni tulosten mukaan. Hoitajat välttelivät tai poistuivat tilanteista ymmällään tai jäivät neuvottomiksi, jos he joutuivat henkisen häirinnän tai koskettelun kohteeksi. Myös totaalista ammatillisuuden pettämistä kuvattiin. Tämän vuoksi haluankin tässä toisessa osiossa keskittyä ikääntyneiden seksuaaliterveyden ammatilliseen edistämiseen, ammatilliseen auttamiseen ja vuorovaikutuksen luomiseen. Uskon, että hyvä ennaltaehkäisy hoitajia kouluttamalla, tietoa lisäämällä ikääntyneiden seksuaalineuvonnasta, vähentäisi myös ikäviä tilanteita. Opinnäytetyöni toisen osan teorian jatkeeksi tein lehtiartikkelin(liite 1). Lehtiartikkelin tarkoituksena on tuoda opinnäytetyöni tulokset esille. Lehtiartikkelin on tarkoitus esiintyä Suomen terveydenhoitajaliiton lehdessä. Lehti on terveydenhoitajien ammattilehti, josta se tavoittaa useat terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat, jotka työskentelevät kotisairaanhoidossa. Hoitajat voivat artikkelin avulla pohtia arkaa asiaa ja miettiä omaa suhtautumistaan ikääntyneiden seksuaalisuuteen. He voivat oppia, että seksuaalisuudessa tukeminen on osa kokonaisvaltaista hoitotyötä ja sen alueen ongelmat tulee muistaa kartoittaa siinä missä muutkin asiakkaan ongelmat. 1

4 2 SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN IKÄÄNTYNEILLÄ 2.1 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on toimintaa, joka pyrkii siihen että ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä lisääntyvät. Tämän kautta lisätään terveyden edellytyksiä ihmisten arjessa. Terveyden edistämisessä luodaan näitä edellytyksiä yhteiskunnallisella tasolla, ympäristön ja kasvatuksellisella tasolla. Ihmisten oma osallistuminen ja jatkuvuus toiminnassa ovat terveyden edistämisen onnistumisen edellytyksiä. Terveyden edistämiseksi tehty työ on konkreettista toimintaa, joka pyrkii lisäämään ihmisten välistä tasa-arvoa. Koulutus ja tiedon saatavuus ovat edellytyksiä, jotta ihmiset saadaan mukaan.( Laine, Ruishalme, Salervo, Siven& Välimäki 2009, ) Joskus terveyskasvatusta ja terveyden edistämistä pidetään synonyymeina, samaa merkitsevinä käsitteinä. Terveyskasvatukseen liitetään usein negatiivinen leima, joten tämän vuoksi käsitettä terveyden edistäminen on usein suosittu ilmaisuna. Joskus terveyden edistämistä on pidetty ympäristöön suuntautuneena toimintana tai yhteiskuntapoliittisena, kun taas terveyskasvatuksen on katsottu kohdistuvan ihmisiin yksilöinä, joskus yhteisöinä tai joukkoina, eli väestönä.( Ryynänen& Myllykangas 2000, 135.)Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt terveyden ruumiillisen ja henkisen hyvinvoinnin täydelliseksi tilaksi(ryynänen& Myllykangas 2000,28). 2.2 Seksuaaliterveys ja sen edistäminen Seksuaaliterveys määritellään tilaksi, johon kuuluu fyysinen, emotionaalinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi suhteessa seksuaalisuuteen. Se kuuluu kaikille ja on kunnioittava näkemys seksuaalisuudesta ja seksuaalisuhteista. (Hattunen 2007,25.) Vuonna 1974 WHO määrittelee seksuaaliterveyden ruumiillisten, emotionaalisten, älyllisten, ja sosiaalisten tekijöiden intergraatioksi siten, että se positiivisesti rikastaa ja vahvistaa persoonallisuutta, kommunikaatiota ja rakkautta (Virtanen 2002,12). WAS on seksologian maailmanjärjestö ja se on antanut seksuaalioikeuksien julistuksen vuonna Seksuaaliterveys perustuu seksuaalioikeuksiin ja näiden toteutumista jokaisen tulee kunnioittaa ja suojella.(hattunen 2007, 25.) Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Suomeen ensimmäisen kansallisen seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman vuosille Toimintaohjelman keskeisenä tavoitteena on edistää koko väestön, niin yksilön kuin pariskuntien, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä. Ohjelmassa on kiinnitetty huomiota myös seksuaalineuvonnan saatavuuden tehostamiseen.( Hattunen 2007,26.) 2

5 Asiallinen tieto ikääntyneille seksuaalisuudesta ja sukuelinten muutoksista vähentää vanhenemiseen liittyviä pelkoja ja myytinomaisia käsityksiä aseksusuaalisesta vanhuksesta. Seksuaalisuuden suoritus- ja orgasmikeskeisyyttä tulisi vähentää. Olisi korostettava siis, että hyväily ilman yhdyntää, psyykkinen ja fyysinen yhteenkuuluvuuden tunne ovat seksuaalisuuden ilmentymiä. Samalla on muistettava seksuaalisuuden yksilölliset erot myös ikääntyneillä.(hovatta, Ojanlatva, Pelkonen & Salmimies 1995,74.) 2.3 Ammattiauttaminen Asiakaspalvelua on ammattiauttaminen, joskus apu voi olla käytännönläheistä ja joskus vähemmän näkyvää kuten ohjausta ja neuvontaa elämän eri tilanteissa.(ahonen 1992, 11).Kun seksuaaliseen haluun liittyvissä ongelmissa tarvitaan ulkopuolisen auttamista, kannattaa kääntyä osaavan seksuaalineuvojan, seksuaaliterapeutin, pariterapeutin tai psykoterapeutin puoleen. Lääkärillä käynti on myös suositeltavaa. Alkukartoitus on aina tehtävä haluun liittyvissä ongelmissa. Miten ongelmat ilmenevät, koska ne ovat alkaneet, mitä silloin tapahtui ja millaista parisuhteen seksuaalielämä on kaiken kaikkiaan. Keskusteluun tuodaan usein myös parisuhteen ulkopuoliset suhteet ja muut tekijät sekä kaikki ne menetelmät, joilla pari on pyrkinyt asiaa korjaamaan. Mikäli taustalla on tämän lisäksi toiminnallisia seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia, kannattaa nekin ottaa huomioon. Syytä on kiinnittää huomiota myös muihin olemassa oleviin lääkityksiin ja sairauksiin.(hattunen 2007, 178.) Hoitaja voi edistää asiakkaan seksuaaliterveyttä seksuaalisuuden jäsentämismallin avulla. Kaksi ensimmäistä tasoa ovat hoitajille ja kaksi viimeistä erityisosaajille. Plissit- malli( kuva1). Kahteen ensimmäiseen tasoon kuuluu luvan antaminen tai salliminen ja tiedon antaminen. Mikäli ihmisellä on ongelmia seksuaalisuuden osa-alueella, hän useimmiten saa jo avun siitä, että he voivat saada luvan. Viesti voidaan välittää sanallisesti tai sanattomasti asiakkaalle. Asiakas tai potilas voi pyytää esimerkiksi lupaa itsetyydytykseen, erilaisten seksuaaliasentojen käyttöön tai pornografian käyttöön. Luvan hakeminen voi liittyä myös eri elämänvaiheisiin esimerkiksi ikääntyvät voivat haluta vahvistusta siihen, että myös heillä voi ja saa olla seksuaalisia tarpeita. (Nikkola & Niinistö 1997, ) Toisessa tasossa tiedon antamisessa normalisointi on tärkeää. Tieto voi olla tarpeen esimerkiksi anatomiasta tai vanhenemisesta tai seksiapuvälineistä. Potilas tai asiakas voi tarvita tietoa myös hoitomahdollisuuksista tai kirjallisuudesta. Tietämättömyys ja tarkistamattomat uskomukset voivat aiheuttaa asiakkaalle ja hänen parisuhteelleen tuhoisia seurauksia. Tiedon saaminen on keskeinen ahdistusta vähentävä tekijä. Tiedon saaminen auttaa myös realisoimaan seksuaalisuuteen liittyviä odotuksia. Kahteen viimeiseen tasoon kuuluvat erityisohjeiden antaminen ja terapia. (Nikkola & Niinistö 1997, 47.) 3

6 IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII P L Perusterveydenhuolto IIIIIIIIIIIIIIIII I seksuaalineuvonta IIIIIIIIII S Erikoispalvelut/ S seksuaaliterepia IIIIII I T KUVA 1. Plissit- seksuaalisuuden jäsentämismalli (Nikkola& Niinistö 1997,46) Ihmisen seksuaalinen eheys eli seksuaaliterveys tarkoittaa yksilön näkemystä omasta sukupuolisuudestaan. (Yura& Walsh 1993, 213.) Ennen kuin hoitaja voi auttaa potilasta tämän seksuaaliongelmissa, on hänen itsensä arvioitava omaa tietoisuuttaan, tietämystään, uskomuksiaan, asenteitaan ja arvojaan. Hänen on määriteltävän paikkansa jatkumossa, jossa päätepisteenä on seksuaalinen eheys. Tämän arvioinnin perusteella hän voi löytää ne alueet, joilla hän on itse rajoittunut. Jos hoitaja ei pysty puhumaan seksuaaliasioista, ei hän pysty myöskään neuvomaan potilaalle kommunikaatiotapoja seksuaalisen ilmaisun parantamiseksi.( Yura& Walsh 1993, 231.) Kun työskennellään seksuaalisuutta koskevien asioiden alueella, on työntekijän hyvä olla selvillä omista tunteistaan, tarpeistaan, fantasioistaan, asenteistaan ja normeistaan. (Nikkola & Niinistö 1997, 48.) Mikäli hoitajalla on seksistä puhumisen ongelma, se on voitettavissa. Mikäli hoitaja tuntee kiusaantuneisuutta puhuessaan seksuaalisuudesta, on hänen hyvä lukea jotain aihetta käsittelevää kirjallisuutta, jossa on puhekielen ilmaisuja. Hoitaja voi ukea tekstiä ääneen, keskustella artikkelista ystäville ja kollegoille.( Yura& Walsh 1993, 232.) Asiakaspalvelussa eli auttamisessa on aina tarkoituksena auttaa asiakasta selviytymään elämässään eteenpäin. Auttaminen hoitotieteiden mukaan tarkoittaa ammattityötä, jossa asiakkaan biopsykososiaalista ympäristöä pyritään muuttamaan hänen terveytensä, oppimisensa ja kasvunsa edistämiseksi. Auttajan on tällöin tehtävänä auttaa asiakasta sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen, ratkaisemaan itse ongelmiaan ja maksimoimaan itsensä toteuttamista. Auttajan on jatkuvasti selvitettävä yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan käyttäytymisen merkitys sekä tarpeiden ja tavoitteiden luonne.(ahonen 1992, 11.) Asiakkaan auttamisessa tärkeintä on auttaa häntä auttamaan itseään ja elämään täysipainoista elämää. Lähtökohtana tulee aina olla asiakkaan arvot ja näkemykset. Asiakkaiden erilaisuuden, yksilöllisyyden ja ihmisyyden huomioimista ja kunnioittamista ei auttamistyöstä puhuttaessa voida koskaan painottaa liikaan.( Ahonen 1992,49.) 4

7 Auttamisprosessiin liittyy aina paljon ongelmanratkaisua, ongelmien selvittelyä teoreettisen ajattelun avulla. Ongelmanratkaisuprosessissa on tavoitteena lähinnä kuitenkin vain uuden tiedon kerääminen ja kehittäminen. Tässä prosessissa pyritään lisäämään asiakkaan henkistä kasvua sekä vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Auttamisen sisältäessä paljon ongelmanratkaisua ajattelun tasolla, on se kuitenkin ennen kaikkea vuorovaikutusta auttajan ja asiakkaan välillä.( Ahonen 1992,17.) 2.4 Vuorovaikutus työvälineenä hoitotyössä Luottamus on tärkeä osa hoitoa ja vuorovaikutusta. Luotettavuus koostuu monista tekijöistä. Vaitiolovelvollisuus on itsestään selvää sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville. Asiakkaan asioista ei puhuta muille ihmisille ja henkilöllisyyttä ei tule paljastaa. Työntekijän on sisäistettävä, että asiakkaan asiat eivät kuulu kellekään sellaiselle henkilölle, jolle hän ei ole niitä itse kertonut.(mattila 2007,24.) Luotettava työntekijä toimii aina asiakkaan parhaaksi. Luotettavassa asiakassuhteessa asiakas ei menetä hyvää palvelua, vaikka työntekijällä olisi herännyt epämiellyttäviä tunteita, ei silloinkaan kun ne heräävät vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Luottamuksen syntyminen on vaikea asia ja monimutkainen tapahtuma. Vuorovaikutuksessa syntyvät eripuraisuudet tai päätökset lujittavat vuorovaikutussuhdetta. Luottamuksen säilyminen perustuu paljolti kunnioitukseen ja ymmärretyksi tulemisen tunteeseen. Työntekijän on myös hyväksyttävä se, että joillakin asiakkailla ei ole rohkeutta luottamiseen. Rohkeus luottamiseen saattaa ajan myötä kasvaa, kunhan työntekijä ei tee siitä kynnyskysymystä, ei ota siitä itseensä ja suhtautuu asiakkaaseensa kunnioittavasti.( Mattila 2007, )Hoitotyö on ammatillista lähimmäisyyttä, jonka perusta vanhuksen ja hoitotyöntekijän keskinäisessä luottamuksessa( Kankare & Lintula 2004,47). Vuorovaikutukseen liittyy aina läheisyyden ja etäisyyden huomioiminen. Jokaisella ihmisellä on oma intiimitila. Liian lähelle tuleminen saattaa aiheuttaa asiakkaalle epämiellyttävän olon. Henkilökohtainen alue käsittää välimatkan puolesta metristä 1,25 metriin.(laine, Ruishalme, Salervo, Siven & Välimäki 2009,231.) Opinnäytetyöni tutkimuksen mukaan hyvään vuorovaikutukseen pyrittiin hyödyntämällä hoitajan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Hoitajat kokivat, että hyvä menetelmä vuorovaikutuksen syntymiselle oli suhtautua seksuaalisuuteen luonnollisesti ja joskus työmenetelmänä käytettiin myös sopivissa määrin huumoria. Huumori nähtiin myös seksuaalisuuden puheeksiottoa helpottavana tekijänä, sanallisen vuorovaikutuksen aloittamiseksi. (Koivisto 2009,26.) 5

8 2.5 Seksuaaliterveyttä uhkaavat ongelmat ikääntyessä Parisuhteen väljähtyminen vuosien myötä saattaa heikentää seksuaalista halukkuutta. Siihen voi vaikuttaa kykenemätömyys selvittää parisuhteessa olevia seksuaaliongelmia..(hovatta, Ojanlatva, Pelkonen & Salmimies 1995,74.) Sukupuolielinten muutokset aiheuttavat sen, että iäkäs mies kiihottuu hitaammin, fyysiset ärsykkeet aiheuttavat erektion hitaammin ja erektio voi olla heikompi. Iäkäs mies tosin voi kokea orgasmin koko vartalollaan tai kumppanien yhteensulautumisena ja keskittyminen sukupuolielimiin vähenee..(hovatta, Ojanlatva, Pelkonen & Salmimies 1995,71.) Iäkkäiden lääkehoidon yhteydessä tulisi ottaa huomioon lääkkeiden vaikutukset seksuaaliseen halukkuuteen. Tässä asiassa on vanhusten lääkityksissä noudatettava samoja periaatteita kuin nuorempienkin henkilöiden..(hovatta, Ojanlatva, Pelkonen & Salmimies 1995,75.) Iäkkään miehen seksuaalisen kyvyn eli potenssin häiriintyminen näyttää tutkimusten mukaan johtavan siihen, että myös muu seksuaalisuus loppuu. Tämän ehkäisemiseksi tulisi tiedottaa vaihtoehdoista, normaaleista seksuaalisuuden ilmaisuista..(hovatta, Ojanlatva, Pelkonen & Salmimies 1995,75.) Opinnäytetyössäni tämä seksuaalisuuden toteuttamista uhkaava tekijä raportoitiin. Hoitajat kuvasivat, kuinka parisuhteessa oli erektioongelmia ja toisaalta miehet kokivat ahdistuneisuutta kykenemättömyydestään ja jopa painostusta seksiin. (Koivisto 2009, 22) Yksin jääminen ikääntyessä aiheuttaa tilanteen, jolloin voidaan olla kyvyttömiä yhdyntään. Masturbaatio on yksi keino helpottaa seksuaalista halukkuutta. Masturbaatio kuuluu normaaliin seksuaaliseen purkautumiseen iäkkäillä ja siitä tulisi kirjoittaa ja puhua..(hovatta, Ojanlatva, Pelkonen & Salmimies 1995,75.) Opinnäytetyöni tuloksissa ikääntyneet yksinäiset miehet eivät olleet tuoneet hoitajille esille tarvettaan tyydyttää itseään eivätkä olleet kysyneet asiasta. Hoitajat olivat törmänneet itsetyydytykseen, mutta tilanteet eivät olleet millään tavalla miellyttäviä ja ammatillisuus tällaisissa tilanteissa oli riittämätöntä.( Koivisto 2009,22 ) 6

9 3 LEHTIARTIKKELI Lehtiartikkeli jakaa tietoa asiantuntevasti ja pyrkii objektiivisuuteen ja siinä on enemmän tietoa kuin kolumnissa, joka sisältää myös mielipiteitä. Lehtiartikkelissa on otsikko, alkukappale, erottuvat väliotsikot, hätkähdyttävät kuvat, oikeaoppinen lehtikieli ja lopussa olevat lähdeviitteet.(suhola, Turunen, Varis 2005,110.) Hyvä lehtijuttu syntyy mietityistä, selkeistä ajatuksista, jotka tulee ilmaista selkeillä ja yksinkertaisilla virkkeillä. Virkkeiden tulee olla sellaisia, joita kohderyhmäsi ja muutkin ihmiset ymmärtävät. (Kotilainen 2003, 99.) 3.1 Lehtiartikkelin otsikointi Otsikon tulee kertoa lukijalle, mitä juttu sisältää ja jutun tulee sisältää se, minkä otsikko lupaa. Otsikon pitää nopeasti kertoa jutun keskeisin asia, eikä se saa aiheuttaa väärinkäsitystä, vaikka muu osa jutusta jäisi lukematta. Kaksitasoinen otsikko on hyvä keino yhdistää sisällökkyys ja nasevuus. Yksiosainenkin otsikko toimii, myös joskus nokkelan sanaleikin kanssa.(kotilainen 2003, ) Väliotsikot ovat jutun tärkeitä osia. Ne saattavat ratkaista sen, luetaanko juttusi loppuun. Se katkaisee pitkän palstan paloihin ja näin lukijan on helpottavat lukijaa. Parhaimmillaan väliotsikko on kiinnostava, naseva ja se kertoo myös keskeisimmän asian tulevan kappaleen sisällöstä. Jos suunnittelet juttusi rakenteen etukäteen, voi väliotsikot tehdä heti, ne ovat luut. Lihat kirjoitetaan väleihin.( Kotilainen 2003, ) Väliotsikko saa sisältösä kappaleen tai jakson sisällöstä, usein loppupuolelta jaksosta. Tuolloin lukijaa pidetään jännityksessä. ( Suhola 2005,138.) 3.2 Ingressi ja leipäteksti Ingressi on lihavammalla, isommalla tai jollain tavalla muuten erilaisella kirjaintyypillä ladottu jutun alkukappale. Lyhyt virke, ehkä pari kolme virkettä ei yhtään enempää. Se voi olla myös tavallisella leipätekstillä kirjoitettu kärki juttuun, jolloin sitä ei erota ulkoasusta ingressiksi vaan sisällöstä. Hyvä ingressi on hyvän otsikon jatke ja se kertoo lukijalle viimeistään kannattaako juttu lukea vai ei. Hyvä ingressi kertoo oleellisen jutusta myös sille, joka ei juttua loppuun lue.( Kotilainen 2003,87.) Leipäteksin hyvyys on sen sisältämässä informaatiossa. Toisin sanoen, tekstin on sisällettävä jotain sellaista, mitä lukija ei ole ennen tiennyt. Leipätekstin on säväytettävä sekä lukijaa että kirjoittajaa.( Kotilainen 2003, ) Tekstin tulee olla myös hyvin ymmärrettävää asiatekstiä, sen tulee olla virheetöntä, tehokasta, sujuvaa, helppoa ja havainnollista. Sujuvaksi tekstin tekee lausejako, lauseiden tulee olla rakenteeltaan vaihtelevia. ( Kotilainen 2003,88.) 7

10 Tärkein syy kirjoittaa tärkeimmät asiat jutun alkuun on ihmisten lukutottumus. Lukija on tottunut siihen, että alusta löytyy tärkeimmät pääasiat (Kotilainen 2003,89). Kun kappale jutussa vaihtuu, on kyse myös ajatuksen, näkökulman, lausunnonantajan, repliikin tai muun sellaisen vaihtumisesta. Toisinaan kappale voi olla jopa yksi virke. (Kotilainen 2003,110). 3.3 Ammattilehtiin artikkelin kirjoittaminen Ammatti- ja erikoislehtiä lukevat ihmiset, jotka lukevat muitakin lehtiä. Tämän vuoksi lehtijuttujen tulee olla yhtä hyvin ja kansanomaisesti ymmärrettäviä kuin muidenkin lehtijuttujen. Ammattilehtien artikkelit ovat valitettavan usein pitkäveteisiä ja vaikeaselkoisia. Useat ajattelevat, että ammattilehdessä ilmestyvän jutun kuuluukin olla vaikeaselkoinen. Tämä mukamas lisää arvovaltaisuuden tunnetta, kun lehti on ammattiryhmään kuulumattomalle käsittämätön. Myös kapealle alalle erikoistuneille ammattihenkilöille, muut alat käyvät hänelle vuosi vuodelta vieraammiksi. Tämän vuoksi hän on yhä maallikompi muilla kuin omalla alallaan. Kankean ja vaikeaselkoisen jutun kirjoittaja ei tunnu ymmärtävän, että lukija on tavallinen ihminen, oli hänen ammattinsa tai harrastuksensa mikä tahansa.(kotilainen 2003,96.) 8

11 LÄHTEET Ahonen, H Vuorovaikutus auttamisen välineenä. Tampere.Kirjayhtymä Oy. Suhola, A.,Turunen, S., Varis,M Journalistisen kirjoittamisen perusteet. Jyväskylä.Oy Finnlectura Ab. Hovatta, O., Ojanlatva, A., Pelkonen, R., Salmimies, P.,(toim.)1995. Seksuaalisuus. Duodecim.Helsinki. Hattunen, L Haluttaako? Seksuaalisen halun ääriviivoja. Jyväskylä. Gummerus. Laine, A., Ruishalme, O., Salervo, P., Siven, T., Välimäki,P., 2009.Opi ja ohjaa sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki. WSOY. Kankare, H., Lintula, H., (toim.) Vanhuksen äänen kuuleminen. Helsinki.Tammi. Kotilainen,L Parempi lehtijuttu. Jyväskylä. Gummerus. Koivisto,S., Ikääntyneen miehen seksuaalisuus ja sen tukeminen, kotisairaanhoitajien näkökulmasta. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Ryynänen, O-P., Myllykangas, M., Terveydenhuollon etiikka. Juva. WSOY. Virtanen, J Kliininen seksologia. Vantaa. WSOY. 9

12 LIITE 1 1/3 ARTIKKELI LEHTIARTIKKELI SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITON LEHTEEN Susanna Koivisto Terveydenhoitajaopiskelija Hämeen ammattikorkeakoulu Ohjaaja: Hoitotyön yliopettaja Marketta Jokinen Ikääntyneen miehen seksuaalisuuden ilmeneminen ja sen tukeminen Artikeli pohjautuu Hämeen ammattikorkeakoulussa tehtyyn opinnäytetyöhön -Ikääntyneiden miesten seksuaalisuuden ilmeneminen ja sen tukeminen kotisairaanhoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kotisairaanhoitajien näkemyksiä ikääntyneiden seksuaalisuudesta ja heidän antamaansa tukea. Aineisto työhön kerättiin teemahaastattelemalla kolmea kotisairaanhoidon työntekijää. Opinnäytetyön lähestymistapa oli laadullinen ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Opinnäytetyö tehtiin Hämeenlinnan seudun vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen, jonka nimi oli Vankkuri. Hanke päättyi Hankkeen yhtenä tavoitteena oli lisätä hoitajien tietoa, taitoa ja osaamista ikääntyneiden kanssa työskentelystä. Opinnäytetyössä haastateltiin kotisairaanhoitajia. Kotisairaanhoitajat tekevät työtä asiakkaan kotona. Tuolloin hoitotyöntekijän asiakkaana on eri- ikäisiä ihmisiä läheisineen, joten hoitotyön tekeminen kotiympäristössä vaatii hoitotyöntekijältä vahvaa ammattitaitoa ja kykyä soveltaa osaamistaan erilaisissa ympäristöissä (Hägg, Rantio, Suikki, Vuori & Ivanoff- Lahtela 2007,8). Ikääntyneiden miesten seksuaalisuudesta löytyy paljon tietoa, mutta se käsittelee pääasiassa toiminnallista seksiä ja erektiokykyä. On myös erilaisia miehille suunnattuja oppaita koskien seksuaalista kyvykkyyttä. Verrattaessa miehiä naisiin, miesten seksuaalinen aktiivisuus säilyy ikääntyessä voimakkaampana ( Pohjolainen, Ronkainen & Ruth 1994, 134). Yksilölliset erot on kuitenkin huomioitava. Seksuaalisuus tulisi nähdä hoitotyössä monimuotoisena ja huomioida tämä myös tukemisessa. Seksuaalisuus ei ole vai anatomis-biologinen ulottuvuus, vaan siihen vaikuttavat myös yksilön oma käsitys, kokemus ja tietoisuus sukupuolestaan eli seksuaali-identiteetti sekä muiden ihmisten ja yhteisön näkemys ja tulkinta yksilöstä.( Virtanen 2002, 35.) Seksuaalisuus on normaali osa ihmisen elämää ja se on myös tärkeä voimavara. Seksuaalisuudelle ei voi määritellä oikeaa ikää eikä aikaa. Seksuaalisuus saa eri vaiheissa ihmisen elämässä erilaisia yksilöllisiä merkityksiä ja painoarvoja. (Lyyra, Pikkarainen & Tilkkanen 2007, 170.) Nykyään on hyväksytty ajatus siitä, että seksuaalisuus katsomatta ikävuosiin, on yksi hyvinvoinnin osatekijä ja parisuhdetta lujittava seikka. (Apter, Väisälä & Kaimola, 2006, 229) Seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat vähitellen tulossa tärkeämmiksi ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä ja heidän arkipäivän kokemuksissaan. (Heikkinen & Rantanen 2008,242.) Seksuaalista halua ja kiinnostusta vähentäviä tekijöitä ikääntyessä ovat kumppanin puute sekä huono fyysinen tai psyykkinen terveys. (Apter ym. 2006, 229.) Ihmiskuva, elämänkokemus, koulutus ja ammatillinen viitekehys vaikuttavat siihen, miten työntekijä toimii auttamistilanteessa. Seksologian alueella tärkeää on oman seksuaalisuuden kohtaaminen eli se, että hoitaja työskentelee omien seksuaalisuuteen liittyvien tunteiden, arvojen, normien, asenteiden ja uskomusten kanssa. (Apter ym. 2006,43.) Hoitajien on hyvä työstää omaa seksuaalisuuttaan ja antaa lupa itselleen

13 LIITE 1 2/3 seksuaalisuuteen, jotta kyky auttaa myös asiakkaita kehittyisi. Opinnäytetyössä haastattellut hoitajat näkivät ikääntyneen miehen seksuaalisuuden monimuotoisena, he eivät puhuneet haastatteluissa pelkästään erektio-ongelmista. He kuvasivat seksuaalisuuden ilmenemisestä kysyttäessä myös parisuhdeongelmia ja hellyyden kaipuuta, jota yksinäiset miehet olivat tuoneet esiin. Parisuhteissa puoliso oli usein ongelmien esille tuoja. Ikääntyneillä miehillä seksuaalisuus näkyi hoitajille myös ikävillä tavoilla. Kaikki kolme hoitajaa kuvasivat haastatteluissa, kuinka heitä oli kosketeltu hoitotyötä tehdessä ja he olivat kokeneet myös henkistä häirintää. Pohdintaa opinnäytetyön tuloksista Ikäviin tilanteisiin on hyvä varautua etukäteen, näin totesivat myös hoitajat opinnäytetyöni tuloksissa. Ammatissaan käyttämiksi menetelmiksi hoitajat kuvasivat tilanteisiin valmistautumisen lisäksi, ammatillisen tukemisen ja hyvän vuorovaikutuksen. Hoitajat kertoivat ammatillisen tukemisen olevan ohjausta ja neuvontaa sekä luvan antamista seksuaalisuuteen. Luvan antaminen seksuaalisuuteen on kuvattu myös Plissit mallissa, joka on seksuaalisuuden jäsentämismalli. Tässä mallissa luvan antaminen seksuaalisuuteen on ensimmäinen taso, seuraava taso käsittelee tiedon antamista. Tieto voi olla tarpeen esimerkiksi anatomiasta tai vanhenemisesta. Asiakas voi tarvita tietoa myös hoitomahdollisuuksista tai kirjallisuudesta. (Nikkola & Niinistö 1997, 47.) Myös ammattitaidon pettämisestä hoitajat kertoivat haastatteluissa. Lähentely- yritykset, itsetyydytys hoitajan nähden ja koskettelu, saivat hoitajat välttelemään tiettyjä asiakkaita ja poistumaan neuvottomina tilanteista. Negatiivisten tunteiden tunnistaminen seksuaalisuuteen liittyen on tärkeää hoitotyössä. Vanha ihminen voi hävetä tai jopa inhota omaa ikääntynyttä vartaloaan eikä enää pidä itseään seksuaalisena olentona. Sukupuolettomaksi tunteminen oi alkaa haitata tuolloin seksuaalisuuden ilmentämistä. Nuoruuden muistelu ja kehuminen auttaa ikääntynyttä miestä säilyttämään kuvan omasta sukupuolisuudestaan, sukupuoliidentiteetistään. Opinnäytetyöni tuloksissa ikääntyneet miehet itse kertoivat hoitajille tarinoita nuoruudestaan ja tällä tavoin omaaloitteisesti vahvistivat seksuaaliidentiteettiään. Johtopäätökset Hoitajille on saatava lisäkoulutusta ikääntyneiden seksuaalisuudesta ja erityisesti sen tukemisesta. Menetelmiä puheeksiottoon ja matalan kynnyksen palveluja ikääntyneille on lisättävä, jotta ikääntyneet miehet saadaan ottamaan esille itse seksuaaliongelmiaan. Hoitajiin kohdistuviin kosketteluyrityksiin on kehitettävä esimerkiksi työyhteisössä työryhmissä toimintamalleja. Toiminnallista seksuaalisuutta käsitellessä tulee mieleen ensimmäisenä ikääntyvän miehen erektion saaminen. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota monimuotoiseen seksuaalisuuden tukemiseen. Viagran määrääminen erektio-ongelmiin ei ratkaise aina taustalla olevaa ongelmaa, jos se on psykososiaalinen tai elämäntilanne muuten hankala, aiheuttaen sukupuolielämän häiriöitä. Hoidon tarpeen määrittely ja toiminnan suunnittelu yhdessä asiakkaan kanssa, hoidettavan sukupolven historia tuntien, on mielestäni uusi työmalli seksuaalisuuden käsittelemiseen ja se on otettava käyttöön hoitotyössä. Hoitotyössä seksuaalisuutta kohdatessa on huomioitava, että hoitajat ovat eri ikäluokkaa kuin ikääntyneet, joten he ovat kasvaneet hyvin erilaisessa elinympäristössä. Tästä syystä seksuaalineuvonta ja -ohjaus osana ikääntyneiden hoitotyötä on haastava hoitotyön osa-alue, koska kulttuurierot ovat todella suuret tällä osa-alueella. Sodan aikana varttunut sukupolvi ei ole tottunut

14 LIITE 1 3/3 keskustelemaan seksuaali-asioistaan. Opinnäytetyöni tuloksissa tuli ilmi, että erityisesi miehille avun hakeminen jopa erektio- ongelmiin tapahtuu vaimon kautta. Apter, D., Väisälä, L., Kaimola, K.( toim.) Seksuaalisuus. Jyväskylä. Gummerus. Heikkinen, E., Rantanen, T.(toim.) Gerontolgia.2.uudistettu painos. Keuruu. Otava. Hägg, T., Rantio, M., Suikki, P., Vuori, A., Ivanoff- Lahtela, P Helsinki. WSOY. Koivisto,S., Ikääntyneen miehen seksuaalisuus ja sen tukeminen, kotisairaanhoitajien näkökulmasta. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Lyyra, T-M., Pikkarainen, A., Tilkkanen, P., ( toim. ) Vanheneminen ja terveys. Helsinki. Edita Publishing Oy. Nikkola, H,.,Niinistö, A Halu rakastaa, Pro nursing ry- julkaisusarja. Turku. Pika. Pohjolainen, P., Ronkainen, S., Ruth, J- E., Erotiikka ja elämänkulku. Juva. WSOY. Virtanen, J Kliininen seksologia. Vantaa. WSOY.