Tutkimusajankohta:

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI Sisäilmatutkimukset 1(7) TOIMEKSIANTO Tutkimuskohde: Variston koulu Varistontie Vantaa Tutkimusajankohta: Tilaaja: Vastuuhenkilö: Rakennesuunnittelijainsinööri Jouni Räsänen Jarmo Minkkinen, Muut yhteystiedot: Kouluisäntä Esa Sjöblom Tutkimuksen tavoite: Käyttäjät ovat kokeneet koulun sisäilman laadun huonoksi. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään mahdollisia sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. 2 TUTKIMUSKOHDE 2.1 Perustiedot Rakennusvuosi: Kerroslukumäärä: Perusrakennetyypit: Alapohja Yläpohja Vesikatto Runko Pintamateriaalit: lattia seinät katto Ilmanvaihtotapa: Lämmönjakotapa: 1980-luku 1 kerrosta, ullakkotila ryömintätilainen ontelolaattarakenne tehdasvalmisteiset ristikot ns. varttikate puurankarunko, tiili-villa-tiili muovilaatta, liikuntasali lautalattia maalattu tiili maalattu betoni, akustointilevytys koneellinen tulo-poisto, lämmön talteenottojärjestelmä vesipatterilämmitys 2.2 Tutkimuskohteessa aiemmin tehdyt selvitykset 2.3 Yhteenveto Aiemmista tutkimuksista ei saatu tietoa. Rakennus on hyväkuntoinen vesikattoa lukuun ottamatta. Tehdyissä sisäilman laatua mittaavissa tutkimuksissa muutamassa tilassa havaittiin poikkeamia tavanomaisesta. Ikkunakarmien liittymät rakennusrunkoon on kunnostettava aiempien tutkimusten perusteella. Näkyvät vauriot on korjattava riittävän laaja-alaisesti. Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelinvaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet

2 VANTAAN KAUPUNKI Sisäilmatutkimukset 2(7) Vesikaton kantavissa rakenteissa havaitut lahovauriot muuttuvat joissain vaiheessa niin vakaviksi, että niistä aiheutuu rakenteen sortumisriski. Vesikato on uusittava muutaman vuoden sisällä. Tämän lisäksi talotekniikka alkaa olla vanhentunutta. Levylämmönsiirtimien tekninen käyttöikä on n. 20 vuotta. Lisäksi lämmönsiirrinpaketista puuttuu erillinen siirrin IVjärjestelmälle. Tämä on huomioitava pakettia uusittaessa. 2.4 Käytössä olleet asiakirjatiedot Kohteesta oli käytettävissä seuraavat piirustukset ja asiakirjat: Arkkitehtipiirustuksia rakennepiirustuksia. 2.5 Tilaajalta/tilojen käyttäjiltä saadut tiedot Tutkimukset kohdistettiin käyttäjähaastattelujen mukaan. 3 OLOSUHTEET, KÄYTETYT MENETELMÄT JA NÄYTTEENOTTOPAIKAT Sisäilmamittauksen aikana ulkoilman lämpötila oli n. -0 ºC ja suhteellinen kosteus n. 85%. Tutkittavat tilat olivat normaalikäytössä. 3.1 Aistinvarainen tarkastelu Aistinvaraisia havaintoja tehtiin lähinnä ryömintätilaisesta alapohjasta ja vesikatosta. Sisäilman laatua havaittiin aistinvaraisesti tutkimuspäivien aamuina. 3.2 Mikrobiologiset näytteet 3.3 Mineraalivillakuidut Mikrobi-ilmanäytteet kerättiin Andersen-tyyppisellä kolmivaiheimpaktorilla kasvatusalustoille. Materiaalinäytteet suoraviljeltiin agarmaljoille ja kasvatettiin lämpökaapissa. Mineraalivillakuitujen määrät todennettiin pinnoilta. Pinnoille laskeutuneesta pölystä kerättiin geeliteippinäyte. Mineraalivillakuidut tunnistettiin valomikroskooppisesti. 3.4 Paine-ero ryömintätilaiseen alapohjaan Paine-eroa ryömintätilaisen alapohjan ja käyttötilojen välillä mitattiin kahdella mittaanturilla (Dwyer Magnesense). Mittaukset suoritettiin molempien IV-koneiden palvelualueilta. Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelinvaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet

3 VANTAAN KAUPUNKI Sisäilmatutkimukset 3(7) Sisäilman laatu 3.6 Näytteenottopaikat Sisäilman olosuhdetta mitattiin jatkuvatoimisilla loggereilla n. kahden viikon ajan. Sisäilman CO2-pitoisuutta mitattiin SenseAir-mittalaitteella. Loggerit oli säädetty rekisteröimään sisäilmassa vallitsevan olosuhteen 5 min. välein. Taulukko 1. Mikrobi-, kuitu-, VOC- ja pölynäytteenottopaikat Näytteenottopaikka Mikrobit ilmanäyte, pmy/m 3 Mikrobit materiaali, pmy/m 3 Mineraalikuidut teippi, kpl/cm 2 (9 kpl) (13 kpl) (6 kpl) tila 101 x x tila 102 x tila 107 x tila 109 x 3*x x tila 117 x 2*x tila 132 x tila 133 x x tila 135 x x tila 143 x x tila 145 2*x tila 154 2*x tila 161 x x tila ullakko 3*x Paine-eroa alapohjaan mitattiin tiloista 101 ja 132. Sisäilman pitkäaikaista olosuhdetta mitattiin tilasta TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 4.1 Aistinvarainen tarkastelu Aistinvaraisesti tarkasteltuna rakennuksen ryömintätilainen alapohja oli tavanomainen. Mitään erityistä hajua ei alapohjasta havaittu. Rakennuksessa ei havaittu poikkeavia hajuja tutkimusten aikana. Sisätiloissa oli käytetty akustointilevyjä, joiden leikatut reunat oli suojaamatta. Reunat toimivat mahdollisina kuitulähteinä. Vesikate oli huonokuntoinen. Aumojen harjoilla katteen limitys oli paikoitellen sellainen, että sadevesi pääsee suoraan kastelemaan kantavia rakenteita. Lisäksi sisäjiirien pohjissa oli ollut vuotoja. Vesikatteen aluskate oli pahvikatetta ja huonokuntoinen. Siinä oli selkeää mikrobikasvustoa. Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelinvaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet

4 VANTAAN KAUPUNKI Sisäilmatutkimukset 4(7) Opettajienhuoneen ulkoseinää oli tullut vettä sisätiloihin. Kohdalta otetussa materiaalinäytteessä oli vähäinen viite vauriosta. Liikuntasalin sivuseinässä oli vesivauriojälkiä. Kohdalta otetussa näytteessä oli viite vauriosta. Poikien pukuhuoneen alaslasketussa katossa oli vauriojälkiä. Alakaton yläpuolisista rakenteista otetuissa näytteissä ei ollut mikrobivaurioita. 4.2 Mikrobiologiset näytteet Ilmanäytteet: Ilmanäytteitä otettiin yhteensä yhdeksän kappaletta. Useassa näytteessä oli kosteusvaurioindikaattorimikrobeja. Todetut pitoisuudet ovat kuitenkin syksyllä otetuille näytteille tyypillisiä. Kahdessa näytteessä oli viite epätavanomaisesta mikrobilähteestä (näyte 1, tila 117 ja näyte 5, opettajien huone). Lisäksi yhdessä näytteessä oli poikkeava bakteeripitoisuus (näyte 7, puheenopetus). Näytteen 8 (tila 101) bakteeripitoisuus oli poikkeavan korkea, mutta ei ylittänyt esim. asunnoille annettua bakteeripitoisuutta. Kohonnut bakteeripitoisuus viittaa ihmisen toimintaan, puutteelliseen ilmanvaihtoon tai tilojen yhteiseen puhtaustasoon. Tilan 161 näytteessä esiintyi vähäisiä määriä aktinobakteereita (5 pmy/m 3 ), joka on kosteusvaurioindikaattori. Pesäkemäärien perusteella näyte luetaan kuitenkin tavanomaiseksi. Materiaalinäytteet: Materiaalinäytteiden sienipitoisuudet olivat alhaisia. Otetuista 13 näytteestä kahdessa sisätiloista otetussa näytteessä oli heikko viite tai viite vauriosta. Heikon vaurioviitteen aiheutti Penicillium-sieni, joka on tavanomainen ulkoilman sieni. Näyte oli otettu opettajienhuoneesta, yläpohjasta höyrynsulun yläpuolelta. Kohdalla on ollut vesivaurio. Viitteen vauriosta aiheutti Penicillium-sieni/ runsas bakteeripitoisuus. Näyte oli otettu liikuntasalin vauriojälkikohdalta. Muissa sisätiloista/ rakenteista otetuissa näytteissä ei ollut viitteitä vaurioista. Yläpohjasta/ ullakkotiloista otetuissa näytteissä (3 kpl) oli kaikissa viite vauriosta. Tästä ei todennäköisesti ole haittaa sisäilman laadulle. Katon korjaustöissä materiaalien mikrobivauriot pitää kuitenkin huomioida suojainten käytössä. Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelinvaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet

5 VANTAAN KAUPUNKI Sisäilmatutkimukset 5(7) Mineraalivillakuidut 4.4 Paine-ero 4.5 Sisäilman laatu Kuudesta otetusta näytteestä kolmen näytteen kuitumäärä oli määritysrajalla. Kolmessa näytteessä kuitumäärät olivat sellaisia, että ne voivat aiheuttaa sisäilmaongelmaa. Suurimmat kuitumäärät olivat soluhallissa 132 ja liikuntatilassa 143. Näitä palvelee sama IV-kone. Kuitenkaan soluhallissa 133 ei kuituja havaittu. Kuidut voivat olla yksi sisäilmaongelman aiheuttaja Luokkatiloja palvelevan IV-koneen alueella mitattu luokka oli mittausjaksolla keskimäärin alipaineinen 3,0 Pa alapohjaan nähden. Suurimmillaan alipaineisuus oli 13,1 Pa. Rakennus oli alapohjaan nähden ylipaineinen mittausjaksolla suurimmillaan 4,1 Pa. Tilanne on painesuhteiden osalta tavanomainen, eikä aiheuta toimenpiteitä. Painevaihtelussa oli tietynlainen trendi, joka viittaa käyntiaikojen epäsäännöllisyyteen (liite 4). Aamupäivisin ja satunnaisesti viikonloppuisin tutkitun tilan alipaineisuus kasvaa jonkin verran. Koneen käyntiajat on selvitettävä. Auloja ja liikuntasalia palvelevan IV-koneen alueella mitattu tila (aula 132) oli mittausjaksolla keskimäärin alipaineinen 5,3 Pa alapohjaan nähden. Suurimmillaan alipaineisuus oli 8,4 Pa. Rakennus oli alapohjaan nähden ylipaineinen mittausjaksolla suurimmillaan 0,2 Pa. Tilanne on painesuhteiden osalta tavanomainen, eikä aiheuta toimenpiteitä. Koneen paine-erokäyrä seuraili selvitettyä käyntiaikaa. Mittausjakson aikana alhaisin lämpötila oli 18.5 C. Ulkolämpötila ei havaintohetkellä ollut tiedossa. Korkein havaittu lämpötila oli 24.1 C. Keskimäärin lämpötila oli mittausjakson aikana 21,9 C ja ilman suhteellinen kosteus 35.6 % RH. Mitattu alhaisin suhteellinen kosteus oli 25,3 % ja korkein 47,5 %. Mittausjakson aikana sisäilman hiilidioksidipitoisuus vaihteli ppm:n välillä Tavanomaisena päivänä CO2-pitoisuus vaihteli n ppm:n välillä. Kor- Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelinvaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet

6 VANTAAN KAUPUNKI Sisäilmatutkimukset 6(7) keimmat lukemat olivat päivän viimeisen tunnin lopulla (sisäilmaluokka S3, CO2- pitoisuus alle 1200 ppm). Luokkatilassa on lämmintä, tämä lisää ilman tunkkaisuuden tuntua. Ilmanvaihto ei pidä päivän kuluessa luokkien ilmaa riittävän raikkaana. 6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Selkeää sisäilmaongelman aiheuttajaa ei tutkimuksissa havaittu. Aiemmissa selvityksissä ikkunakarmien ja seinän liittymiin on havaittu liittyvän ongelmia. Sisäilman laatuun selkeimmin vaikuttava seikka on ilmanvaihtojärjestelmän vanheneminen. Sisäilman laatuun liittyvät korjaukset kohdistuvat IV-järjestelmän uudistamiseen. Kuituanalyysien perusteella yhtenä sisäilmaongelman syynä voivat olla mineraalivillakuidut. Näkyvät kosteusvauriokohdat on korjattava riittävän laaja-alaisesti. Seuraavia toimenpiteitä ehdotetaan toteutettavaksi tulevalla kolmevuotiskaudella: Vesikaton ja rakenteiden korjaus pikimmiten erillissuunnitelman mukaan ilmanvaihdon toiminnan tarkastaminen ja tarvittaessa käyntiaikojen korjaaminen, ilmamäärien säätö ja käyntiaikojen pidentäminen kuitulähteiden tarkistaminen IV-laitteista, tarvittaessa kuitulähteiden poistaminen tai pinnoittaminen ilmanvaihtolaitteistojen puhdistaminen (mikäli ei tehty) IV:n uudistaminen erillisen suunnitelman mukaan ikkunakarmien/ apukarmien välien puhdistaminen, desinfiointi ja tiivistäminen erillisen suunnitelman mukaan tilojen kuivasavutus ikkunakorjauksen jälkeen. Jarmo Minkkinen asiantuntija, RI Pätevöitynyt kuntoarvioija Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelinvaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet

7 VANTAAN KAUPUNKI Sisäilmatutkimukset 7(7) LIITTEET 1 Pohjapiirros näytteenottopisteistä 2 Ilmanäytteiden analyysivastaus OT, Materiaalinäytteen analyysivastaus OT, Kuitunäytteiden analyysivastaus OT, ja 6 Paine-erot huonetilojen ja ryömintätilaisen alapohjan välillä 7 Sisäilman olosuhteiden kuvaajat ajan funktiona (T, RH, CO 2 ) 8 Vertailuarvoja Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelinvaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet

8

9 Analyysivastauss n:o OT, ilmanäyte (4) Tilaaja: ISSS Proko Oy, Jyväskylä Näytteenottokohde: Variston koulu, Varistontie 1, Vantaa Näytteenottaja: Jarmo Minkkinenn Näytteenottopäivämäärä: Näytteet vastaanotettu laboratorioon: Analysointi aloitettu: NÄYTTEENOTTOO JA NÄYTTEIDEN KÄSITTELY Näytteet otettiin kuusi-vaihe-impaktorilla suoraan seuraaville kasvatusalustoille: 2 % mallasuuteagar (sienet), DG18-agar (sienet) ja THG (tryptoni-hiiva-uute)-agar (bakteerit, sädesienet). Kasvatusalustoja inkuboitiin Asumisterveysoppaan (2009) ohjeiden mukaisesti lämpökaapissa +25 C:ssa a 7 vrk (sienet, kokonaisbak akteerit) ja 14 vrk (aktinobakteerit). Inkuboinnin jälkeen pesäkkeet laskettiin ja sienet tunnistettiin laji- tai sukutasolle valomikroskoopin avulla. Näytteenottopisteet on esitetty kappaleessa 3 taulukossa 1. 2 OHJE- JA RAJA-ARVOTja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2009) mukaan talviaikaan otettujen asuntojen ja toimistotilojen ilmanäytteiden tuloksia voidaan pitää tavanomaisina, jos sieni-itiöiden kokonaispitoisuus on <100 pmy/m 3 ja sädesienten pitoisuus <10 pmy/m 3 (pmyy = pesäkkeen muodostava yksikkö). Tuloksia tulkittaessaa on huomioitava sienilajisto. Kosteusvau urioindikaattorisienienn pitoisuuss on asunnoissa tavallisesti <10 pmy/m 3. Yksittäisten kosteusvaurioindikaattoreiden esiintyminen on tavallista. Mikäli pitoisuus on >10 pmy/m 3 tai näytteessä esiintyy useita erilaisia kosteusvaurioindikaattoreita, viittaa tulos epätavano maiseen mikrobilähteeseen. Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2009) mukaan sieni-itiöpitoisuuss pmy/m 3 viittaa kohonneeseen sieni-itiöpitoisuuteen talviaikana. Sisäilman bakteeripitoisuus on tavanomainen, mikäli se on <4500 pmy/m 3. Mikäli bakteeripitoisuuss on suurempi, viittaa se tavallisesti puutteelliseen ilmanvaihtoon tutkitussa tilassa.. TULOSTEN TULKINTA Sosiaali- Työterveyslaitoksen mukaan toimistotiloissa sieni-itiöpitoisuuss >50 pmy/m 3, aktinobakteeripitoisuus >5 pmy/m 3 ja bakteeripitoisuus 6006 pmy/mm 3 viittaavat talvellaa sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Mikäli kosteusvaurioindikaattorihomeiden pitoisuus on 7 pmy/mp 3 tai useita erilaisia kosteusvaurioindikaattoreita, viittaa tulos mikrobilähteeseen. näytteessä esiintyyy epätavanomaiseenn Analyysivastauksen osittainenn kopioiminen ilman :n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. PL 590, Jyväskylä Palokankaantie 18, Jyväskylää Puhelin Internet Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

10 Analyysivastauss n:o OT, ilmanäyte (4) Sisäilmanäytteissä voi esiintyä tavanomaisesti yksittäisinä pesäkkeinäp ä lähes mitä tahansaa homesientä. Kuitenkin Stachybotrys-, ilmanäytteessä voidaan pitää tavanomaisestaa poikkeavana. Lumettomana aikana ilmanäytteiden tuloksia verrataan ulkoilmanäytteeseen. Fusarium- ja ChaetomiumC um-sienien kohdallaa yksittäisenkin pesäkkeen esiintymistä 3 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Näytteenottopisteet, tutkittujen tilojen lämpötilat ja ilman suhteelliset kosteudet on esitetty taulukossa 1. Ilmanäytteidenn mikrobipitoisuudett on esitetty pesäkkeitä muodostavinaa yksikköinä kuutiometrissä ilmaa (pmy/mm 3 ) taulukossa 2. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Taulukko 1. Näytteenottopisteet. Näytteenottopiste 1. tila 117, opetustila 2. tila 161, opetustila 3. tila 133, soluhalli 4. tila 143, liikunta 5. tila 109, opettajien huone 6. tila 107, verstas 7. tila 102, puheenopetus 8. tila 101, opetustila 9. tila 135, opetustila Tutkittavien tilojen lämpötila vaihteli mittauspäivänä 21,1-21,6 o C jaa ilman suhteellinenn kosteus 25,5-26,5% %. Ulkoilman lämpötila oli mittauspäivänä noin +0 o C ja ilman suhteellinen kosteuss noin 85% %. Maassa oli kevyt lumihärmä. Analyysivastauksen osittainenn kopioiminen ilman :n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. PL 590, Jyväskylä Palokankaantie 18, Jyväskylää Puhelin Internet Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

11 Analyysivastauss n:o OT, ilmanäyte (4) Taulukko 2. Ilmanäytteiden mikrobipitois isuudet ja sienisuvut ja/tai j lajit. Näyte 2 % mallasagar Cladosporium Penicillium Aspergillus fumigatus* muut sienet DG-18 agarr 8 Cladosporium 18 Acremonium* 36 3 Aspergillus penicillioides* 3 Penicillium THG-agar 9 Aktinobakteerit* 3 Muutt bakteerit Tulkinta 3 viittaa 506 epätavan- omaiseen mikrobi- lähteeseen 1. Sieni-itiöt yhteensä Acremonium* 68 Sieni-itiöt yhteensä 2 Cladosporium 7 Penicillium 80 Bakteerit yhteensä 5 Aktinobakteerit* 14 Muutt bakteerit ei 327 poikkeavaa 2. Sieni-itiöt yhteensä hiivat, punaiset o Cladosporium Penicillium 9 Sieni-itiöt yhteensä 24 hiivat, vaaleat 2 7 Penicillium 7 19 Bakteerit yhteensä 7 Aktinobakteerit 7 Muutt bakteerit <2 ei 629 poikkeavaa 3. Sieni-itiöt yhteensä Penicillium 40 Sieni-itiöt yhteensä 35 Cladosporium 4 Aspergillus versicolor* 21 Bakteerit yhteensä 5 Aktinobakteerit 2 Muutt bakteerit 629 <2 ei 563 poikkeavaa Penicillium Sieni-itiöt yhteensä Penicillium 39 Sieni-itiöt yhteensä 5 Penicillium 7 Aspergillus versicolor* 21 Bakteerit yhteensä 5 Aktinobakteerit 2 Muutt bakteerit 563 <2 viittaa epä- 926 tavan- t Aspergillua penicillioides* 5 omaiseen 5 mikrobi- 5. Sieni-itiöt yhteensä 12 Sieni-itiöt yhteensä Bakteerit yhteensä 16 Aktinobakteerit* 926 lähteeseen 2 ei Cladosporium 2 Muutt bakteerit 721 poikkeavaa Penicillium 7 6. Sieni-itiöt yhteensä Penicillium 57 Sieni-itiöt yhteensä 5 16 Cladosporium 25 Bakteerit yhteensä 5 Aktinobakteerit 5 Muutt bakteerit 723 <2 poikkeava 1093 bakteeri- Aspergillus penicillioides* 2 pitoisuus 7. Sieni-itiöt yhteensä Cladosporium Penicillium 21 Sieni-itiöt yhteensä 2 Wallemia* 9 Aspergillus versicolor* 5 Penicillium hiivat, vaaleat 8. Sieni-itiöt yhteensä Aspergillus fumigatus* 16 Sieni-itiöt yhteensä 4 Acremonium* 4 Cladosporium 9. Sieni-itiöt yhteensä 8 Sieni-itiöt yhteensä <2 = alle määritysrajan 2 pmy/m 3, kasvustoa ei esiintynyt * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, o = kosteusvaurioindikaattorimerkitys vielä avoin = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla k muodosta itiöitä 12 Bakteerit yhteensä Aktinobakteerit <2 ei 2 Muutt bakteerit 2641 poikkeavaa Bakteerit yhteensä Aktinobakteerit <2 ei 2 Muutt bakteerit 485 poikkeavaa 2 6 Bakteerit yhteensä 485 Analyysivastauksen osittainenn kopioiminen ilman :n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. PL 590, Jyväskylä Palokankaantie 18, Jyväskylää Puhelin Internet Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

12 Analyysivastauss n:o OT, ilmanäyte (4) Outi Tolvanen laboratoriopäällikkö, FT Kirjallisuusviitteet: Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset k jaa mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita, 2003:1. Helsinki. Asumisterveys Opas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumistervey ysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. Ympäristö- ja terveyslehti, Pori,, Työterveyslaitoksen käyttämiä viitearvoja sisäympäristön ongelmien tunnistamisessaa puhtaissa toimistotyöympäristöissä. Viitearvoja sisäympäristöongelmien tunnistamiseen. (päivitetty OT) Analyysivastauksen osittainenn kopioiminen ilman :n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. PL 590, Jyväskylä Palokankaantie 18, Jyväskylää Puhelin Internet Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

13 Analyysivastaus n:o OT, materiaalinäyte (4) Tilaaja: ISSS Proko Oy, Jyväskylä Tutkimuskohde: Variston koulu, Varistontie 1, Vantaa Näytteenottaja: Jarmo Minkkinenn Näytteenottopäivä: Näytteet vastaanotettu laboratorioon: Analysointi aloitettu: TULOSTEN TULKINTA Tulosten tulkinnassaa on käytetty taulukkoa 1. Bakteeritulokset luokitellaan vain kahteen luokkaan: ei viitettä vauriosta tai t viittaa vaurioon. Materiaalin äytteen suoraviljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja mikrobivaurioon, mikäli näytteen sieni-itiöpitoisuus on runsas tai erittäin runsas (+++ / ++++) tai mikäli näytteessä esiintyy e kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (vähintäänn yhteensää kolme pesäkettä käytetyillä kasvatusalustoilla). Yksittäisten kosteusvaurioindikaattoreiden esiintyminen on tavanomaista. Suoraviljelyssä runsas mikrobipitoisuus (+++) vastaa Asumisterveysohjeessa (2003) esitettyä pitoisuutta > pmy/g. Erittäin runsas mikrobipitoisuus (+ ++++) voidaan erityisesti bakteereilla suuntaaa antavasti tulkita pitoisuudeksi > pmy/g. Materiaalinäytteen laimennossarjaviljelyssä (Asumisterveysohje 2003) sieni-itiöpitoisuus > pmy/g ja bakteeripitoisuus > pmy/g viittaavat mikrobivaurioon tutkitussa t materiaalissa. 1 NÄYTTEIDEN ANALYSOINTI Laboratorioon toimitetut materiaalinäytteet on suoraviljelty eli ripoteltu suoraan kasvatusalustoille Työterveyslaitoksen kehittämän menetelmän mukaisesti (Reiman ym.1999, Reiman & Kujanpäää 2005). Kasvatukseen on käytetty Asumisterveysoppaan (2009) suosittelemia kasvatusalustoja: 2% mallasagar (sienet), DG18-agar (sienet) ja THG (Tryptoni-hiiva-uutelämpökaapissa +25 C:ssa 7 vrk:tta (sienet ja kokonaisbakteerit) ja 14 vrk:tta agar (bakteerit, sädesienet). Kasvatusalustoja onn inkuboituu (aktinobakteerit). Inkuboinnin jälkeen j pesäkkeet on laskettu ja j sienet tunnistettu laji- tai sukutasolle valomikroskoopin avulla. Taulukko 1. Suoraviljeltyjen materiaalin äytteiden tulosten tulkinta. Tulkinta Muut Kaikki Indikaattori- Yhteisvaikutus bakteerit sienett mikrobit Kaikki sienet Indikaattorimikrobit ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon -, +, ++, , * ++ -, + -, * ++ +*, * vahva viite vauriosta , , * kaikilla alustoilla yhteensä vähintään 3 kpl pesäkkeitä Analyysivastauksen osittainenn kopioiminen ilman :n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. PL 590, Jyväskylä Palokankaantie 18, Jyväskylää Puhelin Internet Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

14 Analyysivastaus n:o OT, materiaalinäyte (4) 3 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Näytteenottopaikat ja tutkittu materiaali on esitetty taulukossaa 2. Materiaalinäytteiden mikrobipitoisuudet ja mikrobilajit on esitetty taulukossa 3 suhteellisella asteikolla, joka on seuraava: - = alle määritysrajan, ei kasvua + = niukka kasvusto (1-20 pesäkettä/malja) ++ = kohtalainen kasvusto (21-50 pesäkettä/malja) +++ = runsas kasvusto ( pesäkettä/malja) ++++ = erittäin runsas kasvusto (>200 pesäkettä/malja). Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Taulukko 2. Näytteenottopaikat ja näytteiden materiaali. Näytteenottopiste M1. 117, opetustila, päätyseinä, alareuna M2. 117, opetustila, ikkunaseinä, ikkunan alta M3. 154, pukuhuone, alaslaskukaton yläpinta M4. 154, pukuhuone, yläpohjarakenne höyrynsulun yläpuolelta M5. 109, opettajien huone, yläpohjarakenne höyrynsulun yläpuolelta (oikea reuna) M6. 109, opettajien huone, yläpohjarakenne höyrynsulun yläpuolelta (keskialue) M7. 109, opettajien huone, yläpohjarakenne höyrynsulun yläpuolelta (vasen reuna) M8. 145, liikuntasali, alapohjarakenne M9. 145, liikuntasali, seinärakenne väestönsuojaa vasten M , opetustila, ikkunaseinä ikkunan alta M kerros, ullakko, vesikaton aluskate M kerros, ullakko, vesikaton aluskate M kerros, ullakko, irtopuutavara Näytteen materiaali mineraalivilla mineraalivilla puu mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla mineraalivilla tasoite ja maali mineraalivilla pahvi pahvi puu Analyysivastauksen osittainenn kopioiminen ilman :n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. PL 590, Jyväskylä Palokankaantie 18, Jyväskylää Puhelin Internet Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

15 Analyysivastaus n:o OT, materiaalinäyte Taulukko 3. Mikrobipitoisuudet ja sienilajisto suhteellisella asteikolla esitettynä. Näyte 2 % mallasagar Penicillium DG-18 agarr + Penicillium Cladosporium THG agar a + Aktinobakteerit + Muut bakteerit b Tulkinta - eii viitettä + vauriosta M1. Sieni-itiöt yhteensä Penicillium + Sieni-itiöt yhteensä + + Bakteerit yhteensä Aktinobakteerit + - eii viitettä Muut bakteerit b + vauriosta M2. Sieni-itiöt yhteensä Penicillium + Sieni-itiöt yhteensä + Penicillium + Aspergillus versicolor* - Bakteerit yhteensä + Aktinobakteerit +(1) Muut bakteerit b + - eii viitettä + vauriosta Aspergillus niger o +(1) M3. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + Penicillium + Aktinobakteerit - eii viitettä Muut bakteerit b + vauriosta M4. Sieni-itiöt yhteensä Penicillium - Sieni-itiöt yhteensä + Penicillium ++ + Bakteerit yhteensä + Aktinobakteerit Muut bakteerit b + - heikko ++ viite M5. Sieni-itiöt yhteensä Penicillium ++ Sieni-itiöt yhteensä + Penicillium + Bakteerit yhteensä + Aktinobakteerit ++ vauriosta - eii viitettä Aspergillus versicolor* +(1) Muut bakteerit b + vauriosta M6. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + Aktinobakteerit - eii viitettä Muut bakteerit b + vauriosta M7. Sieni-itiöt yhteensä Penicillium - Sieni-itiöt yhteensä + Penicillium - Bakteerit yhteensä + Aktinobakteerit + - eii viitettä Muut bakteerit b + vauriosta M8. Sieni-itiöt yhteensä Aureobasidium o hiivat, vaaleat Penicillium + Sieni-itiöt yhteensä +(8) Aspergillus versicolor* + Penicillium ++ + Bakteerit yhteensä +(1) Aktinobakteerit ++ Muut bakteerit b + - viittaa ++++ vaurioon M9. Sieni-itiöt yhteensä +++ Sieni-itiöt yhteensä ++ Bakteerit yhteensä ++++ Aktinobakteerit - eii viitettä Muut bakteerit b ++ vauriosta M10. Sieni-itiöt yhteensä hiivat, vaaleat Trichoderma* - Sieni-itiöt yhteensä + Cladosporium +(1) Penicillium - Bakteerit yhteensä ++ Aktinobakteerit ++ Muut bakteerit b ++ - viittaa ++ vaurioon Botrytis o +(8) M11. Sieni-itiöt yhteensä Penicillium hiivat, vaaleat + Sieni-itiöt yhteensä + Cladosporium + Penicillium Bakteerit yhteensä +++ Aktinobakteerit ++ Muut bakteerit b ++ - viittaa + vaurioon M12. Sieni-itiöt yhteensä hiivat, punaiset o Penicillium + Sieni-itiöt yhteensä +(6) Penicillium + hiivat, vaaleat + Cladosporium +++ Bakteerit yhteensä + Aktinobakteerit + Muut bakteerit b viittaa + vaurioon M13. Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä ++ Bakteerit yhteensä + - = alle määritysrajan, kasvustoa ei esiintynyt, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, o = kosteusvaurioindikaattorimerkityss vielä avoin = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla k muodosta itiöitä 3 (4) Analyysivastauksen osittainenn kopioiminen ilman :n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. PL 590, Jyväskylä Palokankaantie 18, Jyväskylää Puhelin Internet Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

16 Analyysivastaus n:o OT, materiaalinäyte (4) Outi Tolvanen laboratoriopäällikkö, FT Kirjallisuusviitteet: Asumisterveys Opas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumistervey ysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. Ympäristö- ja terveyslehti, Pori,, Reiman, M.., Haatainen, S., Kallunki, H., Kujanpää, L., Laitinen, S. & Rautiala, S. (1999) Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmienn käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, Dipoli, Espoo s Reiman, M. & Kujanpää, L. (2005) Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteidenn mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, Dipoli, Espoo SIY Raportti 23, s (päivitetty OT) Analyysivastauksen osittainenn kopioiminen ilman :n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. PL 590, Jyväskylä Palokankaantie 18, Jyväskylää Puhelin Internet Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

17 Analyysivastauss n:o OT, kuitunäyte 1 (2) Tilaaja: ISSS Proko Oy, Jyväskylä Tutkimuskohde: Variston koulu, Varistontie 1, Vantaa Näytteenottaja: Jarmo Minkkinenn Näytteenottopäivä: Näytteet vastaanotettu laboratorioon: Analysointi aloitettu: NÄYTTEENOTTOO JA NÄYTTEIDEN KÄSITTELY Näytteet otettiin suoraan pinnoilta geeliteipille. Laboratorio ossa näytteistä on analysoitu mineraalikuidut (pituudeltaan > 20 µm olevat lasikuidut sekä lasi- ja kivivillakuidut) valomikroskoopilla. Kuidut on analysoitu teipin koko pinta-alaltap a (14 cm 2 ) 100 x suurennoksella. Erityyppisiä mineraaliku uituja ei kyetä valomikroskooppisesti erottelemaan toisistaan. Näytteenottokohdat on esitetty kappaleessa 2 taulukossa 1. 2 VERTAILU VIITEARVOIHIN Geeliteippinäytteiden näytteenottokohdat ja tulokset ( kuitupitoisuus) on ilmoitettu taulukossa 1 yksikössä kpl/cm 2. Analyysin alin ilmoitettava pitoisuus p on 0,1 kpl/cm 2. Mikälii kuitupitoisuus ylittäää pitoisuuden 100 kpl/cm 2, tulos ilmoitetaan > 100 kpl/cm 2. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Kuitujen lukumäärälle pinnoilla ei ole virallisia ohjearvoja.. Schneiderin (2000) mukaan synteettiset epäorgaaniset kuidut eivätt todennäköisesti aiheuta ongelmaa, jos kuitujen lukumäärää säännöllisesti siivotuilla pinnoilla on alle 0,2 kpl/cm 2 jaa harvoin siivotuilla pinnoilla alle 3 kpl/ /cm 2. Jos kuitujen lukumäärät harvoin siivotuilla s pinnoilla ovat yli 10 kpl/cm 2, tulee siivousta tehostaa tai muuttaa menetelmiä (Schneider 2000). Tieteellisissä tutkimuksissa on esitetty kahden viikon pölylaskeumassaa esiintyvien kuitujen ohjearvoksi huonepinnoille 0,2 kpl/cm 2 (Kovanen ym. 2006, Salonen S 2009). PL 590, Jyväskylä Palokankaantie 18, Jyväskylä Puhelin Internet Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

18 Analyysivastauss n:o OT, kuitunäyte 2 (2) Taulukko 1. Näytteenottokohdat ja mineraalikuitujen pitoisuus geeliteippinäytteissä. Näytteenottopaikka 1. tila 161, opetustila 2. tila 133, soluhalli 3. tila 109, opettajienhuone 4. tila 143, liikunta 5. tila 132, soluhalli 6. tila 101, opetustila Kuitupitoisuus, kpl/cm 0,1 0,1 0,1 0,4 0,4 0,2 Pölykertymä, vrkv Outi Tolvanen laboratoriopäällikkö, FT Kirjallisuusviitteet: Kovanen, K., Heimonen, I., Laamanen, J., Riala, R., Harju, R., Tuovila, H., Kämppi, R., Säntti, J., Tuomi, T., Salo, S-P., Voutilainen, R. & Tossavainen, A. (2006) VTT, Espoo. 577 s. + liitteett 6 s. VTT Tiedotteita - Research Notes: Salonen, H. (2009) Indoor Air Contaminants in and Work Research Reports. Office Buildings. Työterveyslaitoksen julkaisusarja: Peoplee Schneider, York 2000, T. (2000) Synthetic vitreous Fibres. Teoksessa: Indoor Air Quality Q Handbook, McGraw-Hill, New chapter 39. (päivitetty OT) Tämän analyysivastauksen osittainen kopiointi ilman :n sisäilmalaboratorion kirjallista lupaa on kielletty. PL 590, Jyväskylä Palokankaantie 18, Jyväskylä Puhelin Internet Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

19 liite raporttiin

20 liite raporttiin

21 liite raporttiin Kosteus ja lämpötila luokassa 101. Ilman hiilidioksidipitoisuuss luokassa 101.

22 1 TAVOITE -JA OHJEARVOJA 1.1 Mikrobit Ilmanäyte Terveysperusteisia raja-arvoja sisäilman sieni-itiöpitoisuuksille ei ole olemassa. Lumettomana vuodenaikana sisäilmanäytteiden mikrobistoa verrataan ulkoilmanäytteiden mikrobipitoisuuksiin ja lajistoon. Asumisterveysohjeessa 2003 sekä Työterveyslaitoksen internet-sivuilla on annettu suositus- ja ohjearvoja sisäilman tavoitemikrobipitoisuuksiksi erityyppisissä tiloissa Pintasively- ja materiaalinäyte Materiaalinäytteen suoraviljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti tai erittäin runsaasti (+++/++++). Nämä pitoisuudet vastaavat Asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) laimennossarjamenetelmällä viljellyn materiaalinäytteen tulkintaohjeen yli cfu/g mikrobipitoisuutta. Tulos viittaa mikrobivaurioon myös, mikäli näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja vähintään yhteensä 3 pesäkettä käytetyillä kasvatusalustoilla. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia 1.2 Teolliset mineraalikuidut Toimistotyyppisissä tiloissa tasopintojen pitoisuudet > 0,2 kpl / cm 2 ovat usein/säännöllisesti siivotuilla pinnoilla merkittävästi kohonneita. Harvoin siivotuilla pinnoilla kuitupitoisuuden tulisi olla alle 3 kpl/cm 2. Jos kuitujen lukumäärät harvoin siivotuilla pinnoilla ovat yli 10 kpl/cm 2, tulee siivousta tehostaa tai muuttaa menetelmiä (Työterveyslaitos). Ilmanvaihtokanavan mineraalivillakuitupitoisuus on yleensä alle 10 kuitua/cm². Yli 50 kuitua/cm² -pitoisuus ilmanvaihtokanavassa on suuri. Ilmanvaihtokanavan kuitupitoisuuden suositusarvot perustuvat tekniseen puhtauteen. 1.3 Ilman hiilidioksidipitoisuus, lämpötila, kosteus ja häkä Sisäilman kohonnut hiilidioksidipitoisuus on osoitus ilmanvaihdon riittämättömyydestä, eikä sille voida ilmoittaa mitään erityistä terveydellistä ohjearvoa. Jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus ylittää 1500 ppm (2700 mg/m 3 ), ilmanvaihto ei ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla. Tyydyttävänä hiilidioksidipitoisuutena sisäilmassa voidaan pitää arvoa 1200 ppm (2160 mg/m 3 ) (Asumisterveysohje, 2003). Sisäilmastoluokitus 2008 mukaiset tavoitearvot sisäilman hiilidioksidipitoisuudelle ovat: 750 ppm; luokka S1, yksilöllinen sisäilmasto 900 ppm; luokka S2, hyvä sisäilmasto 1200 ppm; luokka S3, tyydyttävä sisäilmasto Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelinvaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet

23 Sisäilman hetkellinen hiilimonoksidipitoisuus (häkä) saa olla enintään 8 mg/m 3 (6,9 ppm) (Asumisterveysohje, 2003). Huoneilman suhteellinen kosteus tulisi olla välillä %, joskaan sen saavuttaminen ei ole aina mahdollista muun muassa ilmastollisista syistä. Näistä arvoista poikkeamista ei voida pitää terveyshaittana, jos muut asumisen terveydelliset edellytykset täyttyvät (Asumisterveysohje, 2003). Sisäilmastoluokitus 2008 mukainen yksilöllisen sisäilmaston (S1) tavoitearvo sisäilman suhteelliselle kosteudelle on talviaikana 25 %. Ilman suhteellinen kosteus voi lyhytaikaisesti pakkashuippujen aikana laskea alle tavoitearvon. Ilman suhteellisen kosteuden tulee olla alle 60 %. Huoneilman lämpötilan hyvänä tasona pidetään 21 C. Välttävänä pidetään lämpötilaa 18 o C. Huoneilman lämpötila ei saa kohota yli 26 C, ellei lämpötilan kohoaminen johdu ulkoilman lämpimyydestä. Palvelutaloissa, vanhainkodeissa, lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja vastaavissa tiloissa huoneilman lämpötilan välttävä taso on 20 o C. (Asumisterveysohje, 2003). Sisäilmastoluokitus 2008 mukaiset tavoitearvot sisäilman lämpötilalle on esitetty taulukossa x. Taulukko x. Oleskeluvyöhykkeen lämpötilan tavoitearvot tavanomaisissa asuin- ja työtiloissa (Sisäilmastoluokitus 2008) S1 S2 S3 t op kun t u 10 o C 21,5 21,5 21 t op kun 10 < t u < 20 o C 21,5+0,3x(t u -10)* 21,5+0,3x(t u -10) 21+0,4x(t u -10) t op kun t u > 20 o C 24,5* 24,5 25 sallittu poikkeama ( o C) ±0,5 ±1,0 ±1,0 t op enimmäisarvo t op +1,5 t u 10 o C: t op +1,5 10 < t u < 20 o C: 23+0,4x(t u -10) t u > 20 o C: 27 t u 15 o C: 25 t u > 15 o C: t umax +5 t op vähimmäisarvo t u = ulkolämpötila, vuorokauden keskilämpötila, *S1-luokassa operatiivisen lämpötilan on oltava tila/huonekohtaisesti aseteltavissa välillä t op ± 1,5 o C. 1.4 Ilman virtaussuunnat ja painesuhteet Rakennus, jossa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, suunnitellaan ulkoilmaan nähden alipaineiseksi. Ilmamäärät on suositeltavaa mitoittaa siten, että sisäilman alipaine ulkoilmaan nähden on mahdollisimman pieni (0-10 Pa). Rakennuksen alipaine ulkoilmaan nähden ei saa olla yli 30 Pa. Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta (D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma 2010). Keski-Suomi Y-tunnus FI PL 590, Jyväskylä Puhelinvaihde etunimi.sukunimi@iss.fi Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet