2/2013. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 77. vuosikerta Irtonumero 13

Transkriptio

1 2/2013 Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti 77. vuosikerta Irtonumero 13

2 Julkaisija Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Päätoimittaja Pasi Konttinen, puh Vastaava päätoimittaja Leena Mannila, puh Toimitussihteeri Jarkko Narvanne, puh. (09) Paino Forssa Print 2012 ISSN , ISO 9002 Tilaukset ja osoitteenmuutokset MAOL:n toimisto puh. (09) Tilaushinta Vuosikerta 65, irtonumero 13, ilmestyy 6 numeroa vuodessa Toimituskunta Pasi Konttinen (pj.), Tomi Alakoski, Pasi Ketolainen, Jari Koivisto, Hannu Korhonen, Lauri Kurvonen, Jarkko Lampiselkä, Anni Loukomies, Leena Mannila, Juha Oikkonen, Maija Rukajärvi-Saarela, Piia Simpanen, Marika Suutarinen, Timo Tapiainen, Lauri Vihma, Jarkko Narvanne (siht.) Neuvottelukunta prof. Maija Ahtee prof. Maija Aksela lehtori Irma Iho joht. Riitta Juvonen prof. Kaarle Kurki-Suonio prof. Aatos Lahtinen prof. Ilpo Laine prof. Jari Lavonen prof. Tapio Markkanen rehtori Jukka O. Mattila dos. Jorma Merikoski op.neuvos Marja Montonen prof. Erkki Pehkonen joht. Kari Purhonen prof. Pekka Pyykkö prof. Esko Valtaoja Matemaattisluonnontieteellinen aikakauslehti 77. vuosikerta MAOL Facebookissa! Vihje: Googlaa Facebook MAOL Sivuilta löytyvät mm. liiton viikkokirjeet sekä muuta ajankohtaista asiaa matemaattisten aineiden opetuksesta. * etunimi.sukunimi@maol.fi Rautatieläisenkatu 6, Helsinki p. (09) fax (09) maol-toimisto@maol.fi MAOL ry HALLITUS Puheenjohtaja Leena Mannila * I varapuheenjohtaja, talous Jouni Björkman * II varapuheenjohtaja, koulutus Anne Rantanen * III varapuheenjohtaja, tiedotus, Dimensio Pasi Konttinen * Kerhotoiminta Mika Antola * Oppilastoiminta Tero Anttila * Fysiikka, kemia Kauko Kauhanen * Ruotsinkieliset palvelut Tove Leuschel * OPS-työ, sähköinen tiedottaminen Marita Kukkola * Matematiikka/tietotekniikka Kati Parmanen * Matematiikka/tietotekniikka Timo Tapiainen * Edunvalvonta Eeva Toppari * TOIMISTO maol-toimisto@maol.fi Toiminnanjohtaja Juha Sola * (09) Koulutus- ja tiedotusassistentti Päivi Hyttinen * (09) Toimistoassistentti Katja Tavi * (09) DIMENSION TOIMITUS dimensio@maol.fi Toimitussihteeri Jarkko Narvanne (09) MFKA-Kustannus Oy HALLITUS Puheenjohtaja Eeva Toppari * Varapuheenjohtaja Mika Antola * AMK-yhteistyö Jouni Björkman * Välineet ja uudet tuotteet Irene Hietala * Koepalvelun kehittäminen Sami Sirviö, sami.sirvio@vantaa.fi Alakoulun materiaali, edunvalvonta Timo Tapiainen * TOIMISTO mfka@maol.fi Toimitusjohtaja Juha Sola * (09) Tuotepäällikkö Lauri Stark * (09) Myyntiassistentti Katja Sopanen * (09) Rautatieläisenkatu 6, Helsinki p. (09) fax (09) Tilaukset:

3 Dimensio 2/2013 sisältö 5 Pääkirjoitus Leena Mannila 6 Fysiikan ja kemian toimikunnan kuulumisia Eeva Toppari 10 Hattulan silloilta Jukka O. Mattila 11 Cernissä hyrskähtää Sakari Soukka 12 Pikku-Jipot: Tiedettä tunteella Jenni Vartiainen, Mari Juuti-Aho ja Maija Aksela 14 Neljän tieteen kilpailut lukuvuonna Kimmo Järvinen 18 Matematiikkaa, datamatiikkaa ja T-taitoja Jyrki Koskinen 20 Datatähti 2013 tietotekniikkakilpailu 21 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointia vuodelta 2011 Anastasia Vlasova 24 Lukiolaisten kemiaolympialaiset Yhdysvalloissa 2012 Matti Näsäkkälä 27 Lukion matematiikan opettajien asenteet ylioppilaskokeen CAS-laskinuudistusta kohtaan Mika Setälä 34 Matematiikan henkilöt Osa 5: Stefan Gasic Mihin minä tätä matikkaa tarvitsen? 36 ARCturus tähtitieteen opetuksen nettiympäristö Irma Hannula 38 Kymmenjärjestelmä matematiikan osaamisen kulmakivi Hannu Korhonen 41 Uusia ideoita opetukseen täydennyskoulutuksesta Anne Laajaniemi 42 Innolukion kuvasatoa 45 Halikon lukio innostui Innolukiosta Riitta Linnankivi 46 Mihin tätä kemian kaavaa tarvitaan? NKTS12K -opiskelijaryhmä 48 Maths On Earth Tuija Lindström ja Pasi Vuorimaa 54 ALVA paljastaa osaamattomuuden Hannu Korhonen 56 Juha Oikkosen mietteitä: Ihan mahdotonta Juha Oikkonen 58 Kemialliset sitoutumismallit Heikki M. Tuononen 62 Vuoden opettaja Maija Rukajärvi-Saarela 66 Kirjallisuutta: Johdatus suhteellisuusteoriaan 67 Pulmasivu Kansikuva: Standing up drop, Dennis Langerak. Stock.XCHNG Vuosi 2013 on YK:n kansainvälinen vesiyhteistyön vuosi

4 Pääkirjoitus Perinteinen ylioppilaskoe tulossa tiensä päähän Perinteisen, yli 150-vuotiaan ylioppilastutkinnon suurinta uudistusta ollaan valmistelemassa. Vuonna 2016 osa ylioppilaskokeista tehdään sähköisesti, ja koko tutkinto muuttuu sähköiseksi Muuttuvan ylioppilastutkinnon tavoitteena on kehittyä entistä yleissivistävämpään suuntaan, antaa valmiuksia nuorten tuleviin jatko-opintoihin ja ottaa huomioon tietoyhteiskunnan antamat mahdollisuudet. Siitä, milloin matematiikka, fysiikka ja kemia siirtyvät sähköiseksi kokeeksi, ei ole vielä tietoa. Matematiikan kokeen perinteet Suomessa ovat pitkällä. Koe oli pakollinen jo ensimmäisellä tutkintokerralla vuonna Koe oli aluksi suullinen ja se muuttui kirjalliseksi vuonna Kokeessa oli kymmenen tehtävää, joista tuli suorittaa vähintään kolme. Ratkaisemisessa sai käyttää apuna logaritmitauluja. Lyhyen matematiikan koe tuli mukaan vuonna Vuonna 2000 kokeita uudistettiin siten, että tehtäviä on 15, joista opiskelija voi valita enintään kymmenen tehtävää. Vuosien saatossa apuvälineetkin ovat kehittyneet. Laskutikusta siirryttiin laskimiin, ja laskimet ovat kehittyneet teknologian myötä. Viimeisin laskinuudistus toi kokeeseen vuosi sitten mukaan symboliset laskimet. Sen myötä on jouduttu pohtimaan matematiikan opetusta uudessa valossa. Nyt edessä oleva uudistus kokeen sähköistämisestä luo suuret muutospaineet matematiikan opetukselle. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö kouluissa matematiikan opetuksessa on vielä vähäistä, vaikka digitaalinen ympäristö antaa monipuolisia mahdollisuuksia matematiikan oppimiseen. Haasteena on kuitenkin matemaattisen tekstin tuottaminen sähköisesti. Toinen vaikeus saattaa tulla tehtävien arvosteluun: miten opiskelijan sähköisistä suorituksista nähdään tapa, jolla vastaukseen on päädytty? Vielä on auki, millä alustalla ja miten matematiikan kokeet suoritetaan. Voikin vain arvella, että matematiikka on viimeisiä aineita, jotka siirtyvät sähköiseen koemalliin. Fysiikan ja kemian kokeiden perinteet eivät ole ihan yhtä pitkällä. Reaalikoe tuli osaksi ylioppilastutkintoa vuonna Reaalikoe sisälsi tehtäviä kaikkiaan viidestä aineryhmästä, joista yksi oli fysiikan ja kemian aineryhmä. Tämä aineryhmä jaettiin vuonna 1981 kahdeksi erilliseksi ryhmäksi. Reaaliaineiden koe järjestettiin ensimmäistä kertaa keväällä 2007 siten, että kokelas valitsi yhdellä tutkintokerralla vain yhden reaaliaineen kysymykset. Fysiikan ja kemian kokeiden muuttuminen sähköiseksi tuo monia uusia mahdollisuuksia arviointiin. Digitaalinen ympäristö mahdollistaa esimerkiksi virtuaalilaboratoriotyöt, erilaiset mallintamiset, mittaustulosten käsittelyn tai ihan yleisesti tiedonhaun ja sen soveltamisen. Uudenlaisessa kokeessa on vielä paljon avoimia kysymyksiä. Tekniikka kehittyy koko ajan ja teknologiset ratkaisut ovat osittain tässä vaiheessa auki. Ylioppilastutkintolau takunnan mukaan sähköisissä kokeissa opiskelija saa todennäköisesti käyttää omaa konetta. Lukioilla pitää kuitenkin olla tarjolla laitteita niille, joilla ei sellaista ole tai jotka eivät halua käyttää omaa konetta. Kouluilla pohditaan jo monia kysymyksiä: Mitä ohjelmia laitteissa tulee olla? Miten tarvittavat ohjelmat toimivat eri laitteissa? Saadaanko vapaakappalekuvat voimineen, virtapiirit, kemialliset yhdisteet yms. piirrettyä ongelmitta eri laitteilla? On kuitenkin selvää jo nyt, että tekniikan hyödyntäminen muuttaa ylioppilaskokeiden tehtäviä ja että uudistus edellyttää muutoksia myös lukio-opetukseen. Haasteita kouluille riittää. Koulujen laitekantojen ja verkkojen tulisi olla kunnossa ja myös päivittäisessä opetuskäytössä. Keväällä 2016 tutkintoon osallistuvat opiskelijat aloittavat opiskelunsa syksyllä Viimeistään nyt on ryhdyttävä hankkimaan kouluille riittävän tehokas langaton verkko. Lisäksi lukio-opetuksen tulee tukea sähköistä koetta ja jokaisen opettajan tulisi hallita teknologia ja tarjota tietotekniikkaa hyödyntävää opetusta. Tämä on opettajalle haasteellista, jollei hän itse ole saanut tähän koulutusta. Opiskelijoille digitaalinen maailma on tuttua, mutta hekin tarvitsevat koulutusta oikeanlaisen tiedon hakuun ja käsittelyyn. Hyötyjä kokeen sähköistämisestä löytyy useita. Sähköisessä kokeessa pääosassa ovat tiedonhaku ja soveltaminen perinteisen yksittäisten tietojen ja taitojen testaamisen sijaan. Kokeen sähköistäminen mahdollistaa uusia tehtävätyyppejä, esimerkiksi videoaineistoja, animaatioita ja simulaatioita. Tietotekniikan hyödyntäminen ja tiedonhakutaidot ovat tarpeen nykypäivän jatko-opinnoissa ja työelämässä, joten tiedon hakemisen taitoja on hyvä harjoitella lukio-opinnoissa ja jo aikaisemmin perusopetuksen opintojen yhteydessä. Tärkeää olisi, että kaikki lukiot ryhtyisivät aktiivisesti käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa ja myös arvioinnissa. Esimerkiksi osa kokeesta voisi olla sähköisessä ympäristössä. Koulun oman sähköisen oppimisympäristön tarjoamat mahdollisuudet kannattaa hyödyntää, mutta myös opiskelijoiden omia laitteita tulisi hyödyntää työskentelyssä. Rohkeasti kokeilemalla saadaan monipuolinen kuva tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksista luontevana osana opiskelua. Leena Mannila MAOL ry:n hallituksen puheenjohtaja

5 Fysiikan ja kemian toimikunnan kuulumisia Eeva Toppari, MAOL ry:n hallituksen jäsen, fysiikan ja kemian toimikunnan puheenjohtaja Fysiikan ja kemian osalta perusopetuksen uuden tuntijakopäätöksen voi sanoa olevan tyydyttävä. Näin on ainakin, jos päätöstä verrataan ns. Lankisen työryhmän kariutuneeseen esitykseen. Menetys on tietysti fysiikan ja kemian oppiaineiden poistuminen omina erillisinä oppiaineina 5 6 luokilla. Uuden asetuksen mukaan ympäristötietoa tullaan opettamaan perusopetuksen 1 6 vuosiluokilla biologiasta, maantiedosta, fysiikasta, kemiasta ja terveystiedosta koostuvana kokonaisuutena. Toinen mahdollinen menetys voi olla fysiikan ja kemian valinnaiskurssien valintojen vähentyminen 7-9 luokilla, kun valinnaiskurssien kokonaistuntimäärä pienenee uudessa tuntijaossa. Nykyisenkään tuntijaon aikana emme ole pärjänneet valinnaiskurssien suhteen kovin hyvin. Toki on onneksi kouluja, joissa valinnaiskursseja on aktiivisesti tarjottu ja markkinoitu hyvin tuloksin. On erittäin suuri vaara, että fysiikan ja kemian oppisisällöt ympäristötiedon opetuksessa jäävät hyvin vähälle muiden yleisesti helpompina pidettyjen oppiaineiden sisältöjen kanssa kilpailtaessa. Ympäristötiedon opetussuunnitelman tavoitteiden ja sisältöjen sekä tukimateriaalin laadinta on erittäin ratkaisevassa asemassa siinä, että edellä mainittu uhkakuva ei toteutuisi. Perusopetuksen opetussuunnitelma, oppilaiden asenteet fysiikkaa ja kemiaa kohtaan, siirtymävaiheessa oleva kemikaalilainsäädäntö ja lukion uusi tuntijako & opetussuunnitelma - siinä päällimmäiset fysiikan ja kemian toimikunnan viime vuotta työllistäneet teemat. Perusopetuksen tuntijakopäätös Opetussuunnitelmatyö Toimikunnan opetussuunnitelmatyöryhmä on ruotinut jo viime keväästä lähtien sekä nykyisen opetussuunnitelman (ops) perusteiden yleistä osaa että molempien oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä. Työryhmä laati myös hyvin yksityiskohtaiset kommentit perusteluineen tulevien valtakunnallisten perusteiden yleisen osan luonnoksista. Opetushallituksen sähköiseen kommentointiin marraskuussa oli vaikea osallistua niin pikkutarkalla työllä, joten lähetimme ne sähköpostilla suoraan opetushallitukseen. Opstyöryhmä on paneutunut työhönsä sekä liiton kyselyn että opetushallituksen Luonnontieteellinen osaaminen perusopetuksen 9. luokalla 2011 tutkimuksen pohjalta. Työryhmämme jäsen Pirkko Kärnä kirjoitti Dimensioon 5/2012 tutkimuksesta fysiikan ja kemian osalta. Tässä vielä kertauksena, että oppilaiden asenteet fysiikka ja kemiaa kohtaan olivat negatiiviset. Vain käsitykset näiden oppiaineiden hyödyllisyydestä olivat myönteisiä. Miten motivoisimme ja ohjaisimme oppilaiden asenteita parempaan suuntaan? Parempi oppiminen ja osaaminen ovat taatusti seurauksina tuossa onnistuttaessa. Tieto- ja viestintäteknologian ja kokeellisuuden parempi hyödyntäminen ovat tulevaisuudessa välttämättömiä. Emme usko kuitenkaan TVT:n kaikkivoipaisuuteen siinä määrin kuin yleisen osan luonnoksissa maalaillaan. Ei ennen kuin opettajien osaaminen, TVT:n järjestelmällinen ja riittävän syvällinen opettaminen, välineistö ja pedagoginen materiaali saadaan jonkinlaisiin yhdenvertaisiin kantimiin. Kokeellisuus on fysiikan ja kemian perustyömenetelmä, joka em.

6 tutkimuksen mukaan luo myös parhaiten osaamista, kuhan analysointi ja perustelut käydään huolellisesti läpi. Eihän ole totta, että kokeellisuudesta joudutaan tinkimään nykykoulussa? Kertokaa meille omia kokemuksianne. Opetushallituksesta on luvattu, että uusien perusteiden normin lisäksi laaditaan myös tukimateriaalia verkkoon. Se on todella tarpeellista, jos normi annetaan edelleen niukkasanaisesti ja yhteneväisen kaavan mukaisesti kaikkien oppiaineiden osalta. Työryhmämme on haaveillut tuottavansa myös omaa tukimateriaalia jäsenistölle ja MFKA:n kautta kaikille myytäväksikin. Haaveen toteuttaminen on vain kovin haasteellista tällaisena harrastustyönä. Siihen tarvitaan koko jäsenistön talkootyötä. Onhan meidän kaikkien ja Suomen etu, jos meidän oppiaineemme kukoistavat! Talkooideoita otetaan vastaan! Liiton kyselyssä tuli ilmi nykyisten opsien sisältöjen runsaus ja haastavuus sekä niistä aiheutuva jatkuva kiire. Uusien opsien laatimisen pohjamateriaaleissa on luvattu vähentää kiirettä. Se edellyttää, että ainekohtaiset tavoitteet ja sisällöt kuvataan tarkemmin kuin esimerkiksi keskeiset ja tutustutaan sanoilla. Muutoin käy samalla tavalla kuin liian yleisesti tällä hetkellä eli oppikirjat määräävät sisällöt. Lukion tuntijako ja uudet opetussuunnitelmat Lukion osalta on hallitusohjelmaan kirjattu, että uudistetaan lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus sekä lukion opetussuunnitelman perusteet. Tavoitteena on, että lukion uusi tuntijako astuu voimaan jo Tuntijakotyöryhmän nimeämistä saatiin odotella aivan toimintavuoden loppuun asti. Työryhmän työ tullee olemaan hyvin tiivistä, koska sen toimikausi päättyy jo Toivottavasti työryhmän jäsenet ymmärtävät meidän oppiaineidemme merkittävyyden sekä jatko-opinnoille että maamme taloudelle ja kestävälle kehitykselle. Liitto toteutti loppuvuonna lukion opskyselyn. Sen tulosten pohjalta aloitetaan liiton oma opstyö. MAOL on kannanotoissaan ja lausunnoissaan korostanut lukion kehittämisen tarvetta ja esittänyt huolensa lukion rahoituksen supistamisesta. Erityisesti on korostettu tarvetta lisätä fysiikan ja kemian pakollisten kurssien määrä kahteen. Se on välttämätöntä kaikille jo yleissivistyksen ja erityisesti esimerkiksi luokanopettajaopiskelijoille ympäristöopin kannalta. Toimikunnassa on pohdittu tyttöjen pientä osuutta fysiikkaa ja osin myös kemiaa vaativissa jatko-opinnoissa. Liiton on nyt painotettava vaikuttamistyötään lukioasioihin yhdessä eri yhteistyötahojensa kanssa. Uudistuva kemikaalilainsäädäntö EU:n kemikaalilainsäädäntö on uudistunut ja on haasteellisessa siirtymävaiheessa erityisesti kemikaalivarastonhoitajien kannalta. Heiltä ja aktiiviselta kerholta on tullut paljon huolestuttavia kysymyksiä. Niihin on pyritty vastaamaan ja välitetty huolta myös opetushallitukseen. Opetushallitus viittaa vastauksessaan verkkojulkaisuunsa Luonnontieteiden opetuksen tilat, työturvallisuus ja välineet. Lisäksi se lupaa ottaa huomioon uusissa perusteissa myös kemikaalihuoltoon liittyvät lainsäädäntömuutokset tarvittavin osin. Liitossa toki tiedetään, että jokaisen fysiikan ja kemian opettajan tulee tuntea uusi kemikaalilainsäädäntö ja seurata myös koko ajan oman lainsäädäntömme uudistumista. Tämän takia MAOL-koulutuspäivillä on ollut jatkuvasti työturvallisuuteen liittyviä luentoja, joissa on annettu tietoa uusista säädöksistä. Vaatikaa omalta työnantajaltanne koulutusta näihin asioihin tai edes rahallista tukea liiton edullisille koulutuspäiville pääsemiseksi. Muu toiminta Liitto on eri tavoin pitänyt yhteyttä ylioppilastutkintolautakunnan fysiikan ja kemian jaoksiin. Kevään ja syksyn fysiikan ja kemian ylioppilaskokeet analysoitiin pisteytyskokouksissa huolella. Liiton hallitus ja toimikunta ovat tavanneet fysiikan ja kemian jaosten edustajat ylioppilaskokeiden edelleen kehittämiseksi. Apulaisoikeusasiamiehen päätöksen seurauksena tämä opiskelijoiden yhdenvertaisuuden kannalta tärkeä työ on vaikeutumassa, mutta pisteytysohjeita tullaan tekemään liiton taholta edelleen. Oppilaiden integrointi yleisopetukseen on lisännyt opettajia kuormittavaa päätöksentekoa, noudattaako opsia kokeellisuuden toteutumisen vai turvallisuuden hallinnan näkökulmasta. Kummastakaan ei saisi tinkiä yhtään. Tätä ajatellen liiton ryhmäkokokannanotto on lähetetty tiedoksi sekä Opetusalan Ammattijärjestö ry:lle että Suomen rehtorit ry:lle. Kokeellisuus edellyttää hallittavissa, valvottavissa ja ohjattavissa olevaa ryhmää, asianmukaiset tilat ja välineet sekä suojavarusteet. Tammikuun loppupuolella tätä kirjoitettaessa kuohuttaa uuden ylioppilastutkintolautakunnan nimeäminen vuosiksi Matematiikan ja fysiikan osalta syrjäytettiin kummastakin kokeneet jäsenet, joiden asiantuntemuksesta olisi varmasti ollut hyötyä ylioppilastutkintoa kehitettäessä sekä kokeiden ja arvioinnin vertailtavuuden turvaamisessa.

7 Kiitokset pyyteettömästä työstä Kiitän toimikuntaa ja opstyöryhmää tähänastisesta aktiivisuudesta ja hyvästä työstä MAOL:n jäsenistön hyväksi. Toivottavasti jaksatte uhrata aikaanne ja työpanostanne edelleen, sillä pari seuraavaa vuotta ovat opetuksen tulevien sisältöjen ja edunvalvontamme kannalta todella tärkeitä. Edessämme on kiireinen aika vaikuttaa ensin perusteiden laadintaan ja sitten tukea paikallistason opetussuunnitelmatyötä! Linkkejä ja vinkkejä: Seuraa sivuja ja sieltä mm. erityistä huolta aiheuttavien aineiden kandidaattilistaa. Perehdy OPH:n artikkelikirjaan Luonnontieteiden opetuksen kehittämishaasteita 2012 Fysiikan ja kemian toimikunta : Handolin Heidi Happonen Marja Koskiniemi Tapani Laherto Antti Saarinen Hanna Toppari Eeva pj Yli-Kokko Tuomas varajäsenet Sipilä Olga ja Jokinen Risto Tutustu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston sivuihin ( ), josta löytyy paljon myös suomenkielistä aineistoa. Toimikunnan perusopetuksen opstyöryhmä Happonen Marja Havonen Tuula Kärnä Pirkko Saarinen Hanna Yrjänäinen Sari Toppari Eeva Fysiikan ja kemian toimikunta Happonen Marja Hämäläinen Ari Iho Irma Kauko Kauhanen pj Koskiniemi Tapani Laherto Antti Saarinen Hanna Yli-Kokko Tuomas Toppari Eeva varajäsen Olga Sipilä Esimerkiksi Napo piirretty työelämän sankari esittelee turvallisuutta pilke silmäkulmassa ja samalla antaa pienen kielikylvyn.

8 Cernissä hyrskähtää Sakari Soukka, Sibelius-lukio Michael Doser esittelemässä antimateriatutkimustaan. Kuva Valtteri Lehti. Kuplakammion sisällä innokkaita opiskelijoita. Väsynyt Michael Doser saapuu luennolleen muutaman minuutin myöhässä Cernin tutkimuskeskusessa. On vuoden 2012 marraskuu, ja uusi erityisesti antimaterian tutkimiseen käytettävä laitteisto on saatu hänen johdollaan valmiiksi edellisenä yönä. Nuorista fysiikanopiskelijoista koostuva yleisö kuuntelee itävaltalaisen tutkijan aloittamaa luentoa vaikuttuneina. Sveitsin Genevessä sijaitsevassa hiukkasfysiikan tutkimuslaitoksessa Cernissä ja siellä olevalla hiukkaskiihdyttimellä LHC:llä tutkitaan paljon maailman syntyyn liittyviä tekijöitä. Kysymys materiasta ja antimateriasta on pohdituttanut tutkijoita pitkään. Alkuräjähdyksessä maailmaan syntyi materian lisäksi vastaavasti antimateriaa, mutta nyt sitä ei luonnossa ole. Antimateriaa on mahdollista valmistaa hiukkaskiihdyttimessä, ja sitä tutkimalla voidaan löytää vastauksia kaikkein suurimpiinkin kysymyksiin. Doser kertoo, kuinka antimateriaa hyödyntämällä esimerkiksi lääketiede voi ottaa jättiläismäisiä harppauksia. Täydellistä englantia puhuva tutkija on ilmiömäinen. Vaikka aihe on vaikea, luento pysyy ymmärrettävänä ja antoisana. Suuretkin asiat ovat Doserin kerronnassa käsitettävissä ja yhdistettävissä ympäröivään maailmaan. Käsityksemme universumista ei ole täydellinen. Varsinkin hiukkasfysiikan osa-alueella, aineen ja säteilyn tutkimuksessa on hyvin paljon ratkaisemattomia ja kiinnostavia avoimia kysymyksiä. Sveitsin ja Ranskan rajalla lähellä Geneveä sijaitseva Cern on 21 jäsenmaan ja vielä useamman rahoittajan tukema. Maailman suurimman, Cernin 7,5 miljardia euroa maksaneen hiukkaskiihdyttimen LHC:n tärkein tehtävä on löytää Higgsin bosoni, joka antaisi joillekin hiukkasille massan. Tämä hiukkanen mahdollisesti löydettiin viime heinäkuussa. Oppilasryhmä Sibeliuslukiosta osallistui marraskuussa kolmen päivän Ratikalla CERNiin. mittaiseen tiedeleirikouluun ja vieraili Cernissä yhdessä Etu-Töölön lukion, Helsingin Kuvataidelukion ja Kallion lukion kanssa. Mahdollisuus päästä vierailemaan tutkimuskeskuksessa on ainutlaatuinen. Tiedeleirikoulujen lisäksi Cernissä käyvät nimittäin lähinnä työntekijät ja tutkijat. Viisi opiskelijaa kustakin koulusta sekä heidän opettajansa lähtivätkin matkaan tuntien itsensä etuoikeutetuiksi ja onnekkaiksi. Matkaan valmistauduttiin opiskelemalla hiukkasfysiikan perusteita tutkielmia tehden ja luennoilla käyden. Cernissä hämmästytti koko laitoksen innostunut ilmapiiri. Yhteistyö tutkijoiden välillä vaikutti sujuvan täydellisesti, ilman tarkasti määritettyä hierarkiaa. Huipputekniikan keskellä uskomattoman monimutkaisten laitteistojen äärellä oli vain ihmeteltävä kaiken saumatonta toimimista. 11